LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 12/ Aika: klo 18:00-20:30 Paikka: Kaupungintalo, kokoushuoneet 1-2 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 101 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) Kauniaisten asunto-ohjelma vuosille (-2025) Lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta Svenska skolcentrum, H-osan saneerausosan hankesuunnitelma Klostretinkujan katusuunnitelma Lausunto ehdotuksesta pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisten jätehuoltomääräysten tarkistamiseksi (HSY) Yhdyskuntavaliokunnan kokousaikataulu keväälle Puheenjohtaja Finn Berg

2 PÖYTÄKIRJA 12/ Läsnä: Berg Finn puheenjohtaja Wahlstedt Virva varapuheenjohtaja Degerholm Lotta jäsen Björk Bo-Christer jäsen Sederholm Camilla jäsen Eväsoja Elina jäsen Laakio Mika jäsen Jääskeläinen Tapani jäsen von Essen Kristian jäsen Rintamäki-Ovaska Tiina Kh:n edustaja Tuominen Onerva Nuorisovaltuuston edustaja Harju Marianna Ytjoht/esittelijä Porvali Leena sihteeri Backman Heidi sivistystoimenjohtaja, läsnä :n 105 ajan Allekirjoitukset Finn Berg Leena Porvali puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Camilla Sederholm Elina Eväsoja Tarkastettu sähköpostitse Tarkastettu sähköpostitse Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Mattias Karlsson ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 12/ Kokouksen järjestäytyminen YLKV toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Oheismateriaali Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Camilla Sederholm ja Elina Eväsoja. Yhdyskuntavaliokunnan pöytäkirja 2018_11_07 hyväksytty ja tarkastettu

4 PÖYTÄKIRJA 12/ Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) YLKV Valiokunta, sen puheenjohtaja tai toimialajohtaja voivat kuntalain 92 :n ja hal lin to sään nön 24 1 momentin mukaan ottaa käsiteltäväkseen alai sensa viranhaltijan toimivaltaan siirretyssä asiassa tehdyn päätöksen, jollei KH, sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ole ilmoittanut asian ot ta mises ta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain mukaan valiokunnan käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta tai toimitusmenettelyä kos ke via asioita. Valiokunnalle on kuntalain 92 :n mukaisesti lähetetty viranhaltijoiden päätös pöy tä kir jo ja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä. Pää tösluet te lo on esityslistan oheismateriaalina luottamushenkilöiden Ext ranetis sä. Puheenjohtajalle viranhaltijapäätökset on toimitettu sähköisesti hallin to sään nön 25 :n 3 momentin määräyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi valiokunnan jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta yh dys kun ta toi men joh ta jal le tai toimialasihteerille ne päätökset, joihin harkit se vat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne päätökset, joista muu toin toivovat lisätietoja kokouksessa. YTJ: Päätös: Oheismateriaali Valiokunta merkitsee tiedokseen oheismateriaalista ilmenevät päätökset ja päät tää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin. Viranhaltijoiden päätösluettelot_extranet

5 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kauniaisten asunto-ohjelma vuosille (-2025) 288/ /2017 YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain mukaan valtuusto hyväksyy ja tar kis taa tarpeen mukaan asunto-ohjelman asuntopoliittisten toi men pi teiden sä pohjaksi. Kaupunginvaltuuston hyväksymä edellinen asun to-oh jel ma oli laadittu vuosille (-2021). Vuosien (-2025) asunto-ohjelman tavoitteena on tarkastella kau pun gin asuntorakentamista sekä edellytyksiä ja lähtökohtia kaupungin toi men pi teil le asuntotuotannon edistämisessä. Maankäyttöyksikkö on haas ta tel lut ohjelman valmisteluvaiheessa eri toimialoja ja tulosyksikköjä kun kin osaamisalueen osalta. Asunto-ohjelmassa vastataan siihen, miten pyritään toteuttamaan Kauniais ten strategian mukaisia toimenpiteitä sekä pääkaupunkiseudun yh teisiä asuntopoliittisia tavoitteita ja linjauksia mm. monipuolisen asun to tuotan non toteuttamiseksi. Ohjelmalla vastataan myös MAL -to teu tus oh jelmaan sisältyvien tavoitteiden perusteella kesäkuussa 2016 allekirjoitettuun MAL-so pi muk seen Siinä Kauniainen on sitoutunut tuottamaan kes ki mää rin 72 asuntoa vuodessa, mikä tarkoittaa em. sopimuskaudella yh teen sä 288 asuntoa. Tästä tuotantomäärästä vähintään 30 %, eli 86 kpl tu lee olla tuettua asuntotuotantoa ja johon tulee sisältyä vähintään 58 ARA vuok ra-asun toa (ARA-rajoitusten piirissä vähintään 40 vuotta). MAL-so pimus on luettavissa osoitteessa: un_ohjaus/maankayton_liikenteen_ja_asumisen_aiesopimukset Mal-sopimuskäytäntöä tultaneen jatkamaan tulevinakin vuosina. Liitteenä 1 olevassa asunto-ohjelmassa selvitetään kaupungin asun to-oloja sekä esitetään asuntopoliittiset ja kaavalliset edellytykset kaupungin mah dol lis ta mal le asuntotuotannolle tulevan vuosikymmenen loppuun saakka. Tarkastelu on ulotettu varsinaista tarkastelukautta pidemmälle ajalle asun to tuo tan to koh tei den pidemmän aikavälin kokonaiskuvan muo dos ta misek si sekä edellytettyihin toimenpiteisiin varautumiseksi. Tärkein yk sit täinen kaupungin toimenpide on tulevien asuntotuotantokohteiden oi kea-aikai nen kaavoituksen käynnistäminen, jolla varmistetaan asuntotuotannon edel ly tyk set riittävän ajoissa.

6 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Asunto-ohjelmakauden mahdollisia toteutuskohteita ja muita asun to po li tiikan toteuttamiseen vaikuttavia toimenpiteitä on tarkasteltu ohjelman lu vussa 5. Lisäksi asunto-ohjelmassa on kohdistettu ARA -vuok ra-asun to tuo tantoa valikoituihin kaavoituskohteisiin suunnitelmallisen asuntopoliittisen koko nais ku van muodostamiseksi. Tämän toivotaan selkiyttävän pidemmän ai ka vä lin suunnittelua. Kaikki asunto-ohjelmassa esitetyt kohteet sisältyvät val tuus ton hyväksymään Kauniaisten maankäytön ja asumisen ke hi tys ku va 2015:een. Kauniaisten maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kaupungin väestö voi si lähivuosikymmenten aikana kasvaa noin asukkaaseen. Tämä oli si hyvin mahdollista, mikäli luvussa 5 esitetty tuotantopotentiaali to teutuu. Asukasluvun lisäys tämän asunto-ohjelman ajanjaksolla ( ) voi si olla n asukasta ja vuoteen 2025 mennessä asu kas ta. Määrät ovat Kauniaisten mittakaavassa suuria, mutta perustuvat pää osin poikkeuksellisen suurten asuntoalueiden: Koivuhovin, Tam mi kummun ja kaupungintalon alueiden toteuttamiseen. Näiden lisäksi Kau niaisten aseman vaikutuspiirissä on käynnistynyt tai käynnistymässä useita ase ma kaa van muutoksia, jotka kasvattavat em. kohteiden ohella het kel lises ti asuntotuotantoa. Asunto-ohjelmassa esitetään, että kaupunki jatkaa edellisen oh jel ma kauden tapaan lisäavustuksen antamista uuden hissin rakentamiseen his sit tömään kerrostaloon Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn myön tämän rahoituksen lisäksi. Edellisen kauden avustusten kustannusvaikutus on ollut keskimäärin euroa vuodessa. Ehdotus vuosien (-2025) asunto-ohjelmaksi on liitteenä 1. YTJ: Valiokunta esittää KHlle, että se esittäisi valtuustolle hyväksyttäväksi liittee nä olevan ehdotuksen kaupungin asunto-ohjelmaksi vuosille (-2025) ja ohjeelliset asuntotuotantotavoitteet vuosille Jäsen Eväsoja ehdotti, että asia jätetään pöydälle tarkempaa perehtymistä varten. Esitys sai valiokunnan yksimielisen kannatuksen. Päätös: Valiokunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. YLKV YTJ: Valiokunta esittää KH:lle, että se esittäisi valtuustolle hyväksyttäväksi liittee nä olevan ehdotuksen kaupungin asunto-ohjelmaksi vuosille

7 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus (-2025) ja ohjeelliset asuntotuotantotavoitteet vuosille Tämä asia käsiteltiin ennen asiaa nro 7 (Kauniaisten vesihuollon ke hit tämis suun ni tel ma ). Valiokunta päätti yksimielisesti tehdä tekstiin seuraavat muutokset ja lisäyk set. Asunto-ohjelman tekstiosio: Kohta 1.1 Yleistä: 3. kappale korvataan uudella tekstillä :"Kau niaisten mah dol li suu det kasvuun ovat rajalliset, mikäli haluamme säi lyttää kau pun gin omaleimaisen identiteetin. Tämän asunto-ohjelman läh tö koh ta na on Kauniaisten tulevassa strategiassa määritelty väestö ta voi te vuodelle 2050 ja tästä taaksepäin johdettu järkevä kas vuvauh ti. Oh jel ma vastaa myös siihen, miten Kauniaisten kaupunki osal taan pyr kii toteuttamaan pääkaupunkiseudun yhteisiä asun to poliit ti sia ta voit tei ta sekä voimassa olevaa MAL-sopimusta. Näitä ku vataan lä hem min jäljempänä kohdassa 1.3.". Kohta 1.1 Yleistä: 6. kappaleen 2. lauseesta poistetaan lauseeen lop pu osa: "etenkin kaupungintalon alueelle". Kohta 1.4 Kauniaisten tavoitteet: 1. kappaleen alusta poistetaan teks ti "Kau niais ten strategian mukaan". Kohta 1.4 Kauniaisten tavoitteet: viimeisessä kappaleessa sana "kau pun gin ta lon" korvataan sanalla "keskustan". Kohta 3.1 Maa-alueet ja tonttivaranto: 4. kappaleen lopusta poiste taan teksti: "Asemakaavoittamattomia alueita sijaitsee Ka sa vuores sa ja Turunväylän kohdalla. Näiden alueiden ase ma kaa voit ta minen asun to ra ken ta mi nen on epätodennäköistä." Kohta 3.2 Kaavoitus: 2. kappaleen osalla poistetaan viimeinen lause: "Ta voit tee na on, että kehityskuva päivitetään val tuus to kau sittain." Kohta 4.1 Kunnan lainsäädännölliset velvoitteet kuntalaisten asu mi sen järjestämisessä: Asiakohdan teksti poistetaan ja sisältö siir re tään erilliseen liiteeseen. Tilalle lisätään teksti: "Eri laeissa on kun nil le määrättyjä velvoitteita jär jes tää vuok ra-asun to ja asukkaille ja erityisryhmille (liite)". Kohta 5. Asuntorakentamiseen liittyvä toimenpiteet asun to-ohjel ma kau del la sekä vuosina , selostusosio: Kap pa leen 2. ensimmäistä lausetta: "Täs sä lu vus sa esitetyt hankkeet sisältävät sekä kaupungin että yk si tyis ten ta ho jen toimenpiteitä asun to ra ken ta mi sen edistämiseksi se kä kaupungin mui ta toi men pitei tä asunto-olojen parantamiseksi. Kau pun gin panos asun to ra kenta mi ses sa perustuu erityisesti ase ma kaa voi tuk seen ja sii tä seu raaviin tonttien luovutuksiin.", säilytetään, lop puosa tekstistä pois tetaan.

8 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kohta 5.8 Kaupungintalon alue, toimenpiteet: Poistetaan kap paleen vii mei nen lause: "Tämä mahdollistaa alueen toteuttamisen nopean aloit ta mi sen". Kohta 5.19 Hissiavustukset, toimenpide: Kappaleen 1. lause " Kau pun ki tukee hissien rakentamista varaamalla vuosittain erillisen mää rä ra han hissiavustuksia varten", säilytetään. Kappaleen 2. viimeis tä lausetta: "Sa nee raus ra ken ta mi sen yhteydessä on tar koi tuksen mu kais ta tutkia myös mah dol li suus rakennusten korottamiseen. Kau pun gin myön tei sel lä suhtautumisella em. maankäytön te hos tamis hank kei siin mah dol lis te taan myös hissien toteuttamista", poistetaan. Kohta 5.22 Yhteenveto: 2. kappaleen lause muotoillaan kuu lumaan: " Edellä esitetyt tuotantoluvut ylittävät kahdella ensimmäisellä ai ka jak sol la nykyiset MAL-tavoiteluvut, mutta tarkastellessa tuo tanto mää riä vuoteen 2030 saakka, jäävät määrät vastaavasti hieman al le nykyisien tavoitelukujen. Kauniaisten omista lähtökohdista katsot tu na arvioitu asuntotuotanto varmistaa kaupungin maltillisen kehit ty mi sen ja siten mahdollistaa kaupallisten palveluiden tason säi lymi sen vähintään nykyisellä tasolla eikä heikennä kunnallisten pal velui den kapasiteetin riittävyyttä. Asuntotuotanto jakautuu Kauniaisten mit ta kaa vas sa riittävän laajalle alueelle, mutta samalla strategisesti har ki tuil le sijainneille, joukkoliikenteen ja pääkatujen varsille." Kohta 5. Asuntorakentamiseen liittyvät toimenpiteet asun to-ohjel ma kau del le sekä vuosina , : Asia koh dan si säl tö päivitetään vastaamaan liitteen 2 taulukkoa. Asunto-ohjelman liittenä oleva taulukko: Otsikko muutetaan kuulumaan: "Kaavoituksen mahdollistama po tenti aa li". Taulukon viimeinen vuosisarake muutetaan muotoon: > Kohteet 1-6 säilyvät ennallaan numeroituna. Loppukohteista poistetaan numerointi. Ne kohteet joissa kaavoitus on päätetty käynnistää merkitään käynnissä oleviksi. Kohde 16 (Kasavuorentien pohjoispuoli) poistetaan ja tilalle vaih detaan uusi kohde: Turunväylän alue Päätös: Valiokunta päätti esittää KH:lle, että se esittäisi valtuustolle hy väk syt tä väksi liit tee nä olevan em. muutoksilla työstetyn ehdotuksen kaupungin asunto-oh jel mak si vuo sil le (-2025). KH Yhdyskuntavaliokunnan muutoksien mukainen ehdotus kaupungin asunto-oh jel mak si vuosille (-2025) on liitteenä.

9 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus KJ: KH päättää esittää KV:lle, että liitteenä oleva kaupungin asunto-ohjelma vuo sil le (-2025) hyväksytään.... Jäsen Johansson ehdotti jäsen Pesosen ym. kannattamana asian pa lautta mis ta käsiteltäväksi kaupungin strategian valmistelun ja hyväksymisen jäl keen. Päätös: Asia palautettiin yksimielisesti käsiteltäväksi kaupungin strategian hy väksy mi sen jälkeen. YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Maankäyttöyksikkö on päivittänyt ja täydentänyt Kauniaisten asun to-oh jelmaa vuosille (-2025) valtuuston hyväksymän Kauniaisten kaupun ki stra te gia mukaisesti. Asunto-ohjelma käsittää en si si jaises ti tarkastelun vuoteen 2025 asti. Koska maankäytön ja asumisen ke hittä mi nen on pitkäjänteistä ja -kestoista, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi esit tää alustavat suunnitelmat kehitettävien kohteiden asun to tuo tan to arviois ta aina vuoteen 2040 asti. Asunto-ohjelman hankkeet edellyttävät kohteiden asemakaavojen muut tamis ta. Kunkin hankkeen asemakaavoituksen käynnistämisestä kau pun ginhal li tus päättää erikseen ja kohteiden lopullinen sisältö muotoutuu kaa vapro ses sis sa. Asunto-ohjelman tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva stra te gian mukaisista linjauksista ja pitkän ajan kehitystarpeista sekä valmis taa kuntalaisia ja päätöksentekijöitä niiden edellyttämiin päätöksiin. Asunto-ohjelman sisältämät hankkeet sisältyvät Maankäytön ja asumisen ke hi tys ku vaan ja hankkeiden asuntotuotantomäärät perustuvat kunkin koh teen maankäytöllisestä potentiaalista johdettuun laskennalliseen ar vioon. Esitetyt asuntomäärät tuottavat kodin n uudelle asukkaalle, mikä tarkoittaa kaupungin asukaslukuna vuoteen 2040 mennessä n asu kas ta. Tavoite noudattaa sekä kehityskuvassa aiemmin linjattua että ke vääl lä 2018 hyväksytyn kaupunkistrategian mukaista 1%:n kes ki määräis tä kasvuvauhtia. Laskennallinen asukasluvun lisäys nykytilanteeseen tämän asun to-oh jelman ajanjaksolla ( ) on n asukasta ja vuoteen 2025 men nes sä asukasta. Määrät ovat Kauniaisten mittakaavassa suu ria, mutta perustuvat pääosin poikkeuksellisen suurten asuntoalueiden: Koi vu ho vin, Tammikummun ja kaupungintalon alueiden toteuttamiseen.

10 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Näi den lisäksi Kauniaisten aseman vaikutuspiirissä on käynnistynyt tai käyn nis ty mäs sä useita asemakaavan muutoksia, jotka kasvattavat em. koh tei den ohella hetkellisesti asuntotuotantoa. Pidemmällä aikavälillä kasvu vauh ti tasoittuu ja keskimääräinen kasvu noudattaa strategiassa lin jattua kehitystä. Asunto-ohjelman tarkasteluaika on pitkä, jolloin on selvää, että siinä esi tetyt hankkeet eivät toteutune kaikilta osin tai niiden sisältö muuttuu. Toi saalta vuosien varrella tullee myös uusia hankkeita, joita ei tässä vaiheessa osa ta vielä ennakoida. Yksittäisiä hankkeita tärkeämpää on kuitenkin enna koi ta vuus ja varautuminen, jotta kaupungin tiivistämiselle ja asun to tuotan nol le luodaan edellytykset riittävän ajoissa kaavoitusprosessit ovat hitai ta ja niiden jälkeen rakentaminen kestää useamman vuoden. Ko ko naisuu den ylimpänä ta voit tee na on kuitenkin säilyttää kaupungin oma vireys ja hyvinvointi en na koi ta van ja tasaisen kasvun avulla. Asunto-ohjelmassa esitetään, että kaupunki jatkaisi hissittömien ker ros talo jen lisäavustuksen myöntä mis tä uuden hissin rakentamiseen Asumisen ra hoi tus- ja kehittämiskeskus ARAn myöntämän rahoituksen lisäksi edel lisen ohjelmakauden tapaan. Edel li sen kauden avustusten kus tan nus vai kutus on ollut n euroa vuo des sa. Ehdotus vuosien (-2025) asunto-ohjelmaksi on liitteenä 2. YTJ: Valiokunta esittää KHlle, että se esittäisi valtuustolle hyväksyttäväksi liittee nä olevan ehdotuksen kaupungin asunto-ohjelmaksi vuosille (-2025) Jäsen Björk ehdotti että asia jätetään pöydälle tarkempaa perehtymistä varten. Esitys sai valiokunnan yksimielisen kannatuksen. Päätös: Valiokunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. YLKV YTJ: Valiokunta esittää KH:lle, että se esittäisi valtuustolle hyväksyttäväksi liittee nä olevan ehdotuksen kaupungin asunto-ohjelmaksi vuosille (-2025)

11 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Esittelijä täydensi kokouksessa pohjaehdotustaan siten, että liitteenä 2 ole van asun to-oh jel man johdanto-osan, kohdan 1.1 Yleis tä alla olevan 2. kap pa le muutetaan kuu lu maan seuraavasti (lisäys ko ros tet tu kur sii vil la): "Vuosille laaditun asunto-ohjelman tavoitteena on tarkastella kau pun gin asuntorakentamista sekä edellytyksiä ja lähtökohtia kaupungin toi men pi teil le asuntotuotannon edistämisessä. Ohjelmassa selvitetään kau pun gin asunto-oloja sekä asuntopoliittisia ja kaavallisia mah dol li suuksia kaupungin mahdollistamalle asuntotuotannolle kuluvan vuo si kym menen loppuun ja tulevan vuosikymmenen puoleen väliin. Asunto-ohjelman ta voit tee na on esittää kokonaiskuva kaupungin asuntotuotannon ke hit tämis mah dol li suuk sis ta ja toimia siten vastuullisen ja ennakoivan kaupungin työ ka lu na ja apuna mm. kaavoitusharkinnassa ja päätöksenteossa. Sa malla asunto-ohjelma toimii maankäytön asumisen kehityskuvan rinnalla ja tuke na harkittaessa uuden asumisen sijoittumista sekä kaupungin asu kasmää rän hallittua kasvua. Asunto-ohjelmassa ei ole kuitenkaan tar koi tuksen mu kais ta ottaa kantaa asuntojakaumaan tai huoneistokokoihin, koska ne määritetään asemakaavan muutoksissa hankekohtaisesti sen hetkisen tar peen sekä kunkin hankkeen sijoittumisen perusteella. Jäsen Sederholm esitti jäsen Björkin kannattamana, että edellä esitetyn teks tin vii mei nen lause poistetaan. Ehdotus ei saanut valiokunnan yk simie lis tä kannatusta, jolloin pj totesi asias ta ää nes tet tä vän siten että ne jotka kannattavat pohjaedotusta ää nes tä vät "jaa" ja ne jotka kannattavat jäsen Se der hol min esitystä viimeisen lau seen poistamisesta äänestävät "ei". Jä sen Se de hol min esitys voitti ää nin 5-4 (Wahlstedt, Eväsoja, Laakio, von Es sen), jolloin asunto-ohjelman johdanto-osan, koh dan 1.1 Yleis tä alla ole van 2. kap pa le muutettiin kuulumaan seuraavasti: "Vuosille laaditun asunto-ohjelman tavoitteena on tarkastella kau pun gin asuntorakentamista sekä edellytyksiä ja lähtökohtia kaupungin toi men pi teil le asuntotuotannon edistämisessä. Ohjelmassa selvitetään kau pun gin asunto-oloja sekä asuntopoliittisia ja kaavallisia mah dol li suuksia kaupungin mahdollistamalle asuntotuotannolle kuluvan vuo si kym menen loppuun ja tulevan vuosikymmenen puoleen väliin. Asunto-ohjelman ta voit tee na on esittää kokonaiskuva kaupungin asuntotuotannon ke hit tämis mah dol li suuk sis ta ja toimia siten vastuullisen ja ennakoivan kaupungin työ ka lu na ja apuna mm. kaavoitusharkinnassa ja päätöksenteossa. Sa malla asunto-ohjelma toimii maankäytön asumisen kehityskuvan rinnalla ja tuke na harkittaessa uuden asumisen sijoittumista sekä kaupungin asu kasmää rän hallittua kasvua." Äänestyksen jälkeen asian käsittelyä jatkettiin ja asunto-ohjelman kohdat 1.2, 1.3 ja 1.4 hyväksyttiin sellaisenaan. Kohdan 1.5 käsittelyn yhteydessä jäsen Björk esitti valiokunnalle kirjallisen muu tos esi tyk sen käsittelykohdan ja eräiden muidenkin kohtien osalta.

12 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Vpj Wahlstedt jäsen Eväsojan kannattamana esitti että asian käsittely keskey te tään ja jätetään pöydälle tarkempaa perehtymistä varten. Esitys sai valiokunnan yksimielisen kannatuksen. Päätös: Asia pantiin pöydälle ja asian käsittely jatketaan valiokunnan seuraavassa kokouksessa ( ) YLKV Asiakohdat on käsitelty valiokunnan kokouksessa Käsit te ly jatkuu asiakohdasta 1.5. YTJ: Valiokunta esittää KH:lle, että se esittäisi valtuustolle hyväksyttäväksi liittee nä olevan ehdotuksen kaupungin asunto-ohjelmaksi vuosille (-2025).... Asian käsittelyä jatkettiin kohdasta 1.5. Käydyn keskustelun jälkeen valiokunta päätti perustaa erillisen työryhmän muo toi le maan muutosehdotuksia esitettäväksi pohjaehdotukseen. Työ ryhmään valittiin pj Berg, vpj Wahlstedt sekä jäsenet Eväsoja ja Björk. Päätös: Asia jätettiin pöydälle. Oheismateriaali LIITE 2: ASUNTO-OHJELMA (-2025) Extranet_Asunto-ohjelma, johon korostettu muutokset edelliseen vaiheeseen verraten Extranet_As ohj Liite 1 Extranet_As ohj Liite 2 Extranet_As ohj Liite 3 Extranet_As ohj Liite 4a Extranet_As ohj Liite 4b

13 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta 59/ /2017 YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta mennessä. Lausuntopyyntö on oheis ma te ri aa li na. Lausuntoaineistoon kuuluvat Uudenmaan ra ken nekaa van luonnos: kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset (LIITE 1), Uusi maa-kaa van valmisteluaineiston selostus (LIITE 2) sekä Uu si maa-kaavan taustaselvitykset. Lisäksi esityslistan liitteenä jaetaan Uusimaa-kaavan suun nit te lu pe ri aat teet (LIITE 3). Koko materiaaliin voi tutustua Uudenmaan lii ton verkkosivuilla: Lähtökohdat ja tausta Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen tavoitevuosi on Uusimaa-kaava 2050 muodostuu strategisesta pitkän aikavälin ns. Uu den maan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain (Helsingin seu tu, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa) laadittavista vaihekaavoista. Seu tujen vaihemaakuntakaavat tarkentuvat kevään 2018 aikana laajassa vuo rovai ku tuk ses sa, jonka vuoksi valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaa vakart to ja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Uusimaa-kaava 2050 laaditaan merkittäviltä osin nykyisten kaa va rat kai suiden ja selvitysten pohjalta kokonaisuutta ajantasaistaen ja selkiyttäen, jonka vuoksi on luonnollista, että tavoitteena on kumota Uusimaa-kaavalla kaik ki aiemmat maakuntakaavat ja säilyttää kaavoista vain olennaisimmat yli kun nal lis ta suunnittelua edellyttävät teemat. Niiden aihealueiden, joiden kaa va rat kai sut ja selvitykset ovat tuoreita, kaavaratkaisut esitetään nyt laadit ta vas sa kaavassa lähes kumottavien kaavojen mukaisesti. Vastaavasti nii den aihealueiden, joiden toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet, tai joiden osalta on käytettävissä uutta tietoa, ratkaisuja tar kis te taan ja täydennetään Uusimaa-kaavassa. Lausuttavana olevan valmisteluaineiston selostuksen keskiössä ovat raken ne kaa van ratkaisun perustelut sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaa vat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seu tu jen kaavojen ratkaisuja. Lisäksi selostuksessa käsitellään kaavan läh tö koh tia, suunnitteluprosessia sisältäen vuorovaikutuksen ja viestinnän, Uu den maan asemaa osana kansainvälisiä ja valtakunnallisia ke hi tys käy tävä ver kos to ja, kaavan väestöennustetta, muita kaavassa käsiteltäviä yk sittäi siä aiheita, vaikutusten arviointia sekä kaavatyössä käytettyjä työkaluja. Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet

14 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Uusimaa-kaavan sisällön päätavoitteilla kuvataan, millaista Uusimaata tavoi tel laan tulevaisuudessa ja niillä vastataan ajankohtaisiin ja ennakoituihin muu tos te ki jöi hin ja haasteisiin. Kaavan päätavoitteet konkretisoituvat suun nit te lu pe ri aat tei den ja seutujen kaavojen erityiskysymysten kautta kaa va työn edetessä. Uusimaa-kaavan 2050 päätavoitteet ovat: Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino, Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kes tä vä käyttö, Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritetty alatavoitteita (selostus, s. 19), joiden tehtävänä on ohja ta kaavan konkreettisempia suunnitteluperiaatteita, kaavaratkaisuja, niiden vaikutusten arviointia ja vaihtoehtojen vertailua sekä myöhemmin myös kaavan tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on johdettu tavoitteiden ja taus tasel vi tys ten pohjalta ja ne ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavo jen ratkaisuja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatteet ovat: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Uudenmaan rakennekaavan keskeinen sisältö Uudenmaan rakennekaava koostuu pääkaupunkiseudun ydinalueesta ja si tä ympäröivästä kasvuvyöhykkeestä. Tätä keskeistä aluetta ympäröi Helsin gin seudun viherkehä sekä rannikko- ja saaristovyöhyke. Ra ken ne kaavas sa on esitetty maakunnan merkittävät keskukset sekä tie- ja rai de verkko. Ydinalue ja koko Uusimaa liittyy muihin alueisiin joukkoliikenne- ja logis tii kan käytävien sekä kansainvälisien henkilö- ja tavaraliikenteen sol mukoh tien kautta. Viheryhteydet jatkuvat niin ikään yli maakunnan rajan. Koko aluetta koskevat suunnittelumääräykset (17 kpl) korostavat jouk ko liiken teen ja logistiikan toimivuutta sekä luonto- ja ilmastonäkökulmaa maan käy tön järjestämisessä. Lisäksi kaikkiin kestävän kasvun vyö hyk keisiin (ydinalueet ja keskukset) kohdistuu yhdeksän yleispiirteistä mää räystä, jotka korostavat edellä mainittuja seikkoja sekä seutujen ja keskusten omi nais piir tei den ja -olosuhteiden huomioimista paikallisessa suun nit te lussa.

15 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu ja erityiskysymykset Seutujen erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle ja ne esit te le vät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaa va työssä. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset ovat: Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL suunnitelman yh teen so vit ta mi nen Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elin kei no toimin nan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tu keutuen Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muil le kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Sa mal la edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vä hä pääs töisyyt tä Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja lii kenne yh teyk sien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ot ta mi nen Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vah vuu det huomioiden Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan vir kistys- ja matkailukysyntään Seutujen kaavat tarkentuvat vuoden 2018 aikana vuorovaikutuksessa poliit tis ten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntiryhmien ja muiden kes keisten sidosryhmien kanssa. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa. Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja kes-

16 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus kuk set. Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy sisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhden mu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vai hees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teutta mis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan molempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. YTJ: Päätös: merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston ja esittää KH:lle, että se esittää lausuntonaan Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin. KH Uudenmaan liitolle on ilmoitettu kaupungin kokousaikataulu ja lausunnon an ta mi sel le on pyydetty jatkoaikaa saakka. KJ: KH päättää esittää Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon Uu si maa-kaava 2050 valmisteluaineistosta: Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia

17 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa. Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set. Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy sisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhden mu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vai hees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teutta mis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan mo lempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. Päätös: YLKV Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta mennessä. Lausuntopyyntö on oheis ma teri aa li na. Lausuntoaineistoon kuuluvat: - Seutujen kaavojen luonnokset esitettynä yhdellä kaavakartalla - Merkinnät ja määräykset sekä oikeusvaikutteinen liitekartta - Kaavaselostus ja sen liitekartat - Uudenmaan rakennesuunnitelma

18 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Uusimaa-kaavan taustaselvitykset Luonnokseen voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla: tai karttapalvelun kautta osoitteessa: kohdasta valmistelussa ole vat maakuntakaavat. Suunnitellun aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan ehdotusvaihe ajoittuu ke vää seen 2019 ja hyväksymiskäsittely syksyyn Uusimaa-kaava 2050, kaavaluonnos Kaavaluonnos koostuu Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uu denmaan maakuntakaavaluonnoksista sekä Uudenmaan ra ken ne suun ni telmas ta. Luonnoksen keskiössä ovat kaavakartta sekä siihen liittyvät merkin nät ja määräykset. Kaavaselostuksessa esitetään kaavaratkaisujen perus te lut, oikeusvaikutukset, vaikutusten arviointi sekä kaavan valmistelun kan nal ta olennaiset lähtökohdat. Aiemmin valmisteluvaiheessa ra ken nekaa vak si nimetty strateginen suunnitelma on muutettu luonnosvaiheeseen oi keus vai ku tuk set to mak si rakennesuunnitelmaksi ja toimii seutukaavojen taus ta vi sio na. Kaavaluonnos tukee valmisteluvaiheen aikana ja jälkeen käy tyä vuoropuhelua Uusimaa-kaavan suunnittelijoiden, pää tök sen te ki jöiden ja osallisten välillä. Kauniainen sisältyy Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Kauniainen on osoitettu käytännössä kokonaan taajamatoimintojen ke hit tä mis vyö hykkeek si ja ns. ratakäytävä pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeeksi. Ase manseu tu on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, keskukseksi ja rau ta tiease ma rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aseman ja Gallträskin välinen alue on osoitettu niin ikään rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Kauniaisten hu vi la kau pun ki). Molemmat ovat esitetty määräyksissä valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Kasavuoren alue on osoitettu viheralueeksi ja arvokkaaksi geologiseksi muo dos tu maksi. Uutena merkintänä aiempiin maakuntakaavoihin verrattuna Kasavuoren suo je lu aluet ta on esitetty laajennettavaksi Kauniaisten ja Espoon ra ja-alueel la. Lisäksi Kauniainen on esitetty koko laajuudeltaan lentoliikenteen laskeu tu mis vyö hyk keek si. Kaavaan liittyvässä oikeusvaikutteisessa lii te kartas sa, jossa on esitetty liityntäpysäköintialueet sekä joukkoliikenteen vaihto pai kat, on huomioitu Kauniaisten liityntäpysäköintialue. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta Uusimaa-kaavaluonnoksen kartta on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan aiem pien maakuntakaavojen kaltainen. Määräykset sen sijaan sisältävät kaa van strategisuustavoitteiden mukaisesti aiempaa laajempaa ohjausta alem man tason maankäytön suunnittelulle. Määräysten tarkkuustaso esittää selkeästi laajemman kehityksen linjaukset ja tahtotilan sitomatta liiaksi kun ta koh tai sia kehitystarpeita tai erityispiirteitä. Kaavaluonnos mah dol listaa valmisteluvaiheessa asetettujen päätavoitteiden sekä suun nit te lu pe riaat tei den mukaisesti asumisen, liikenteen ja energian suunnittelun sekä

19 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus luon non ja ympäristön käytön kestävästi elinkeinoelämää ja kansainvälistä kil pai lu ky kyä unohtamatta. Kauniaisten kannalta Uusimaa-kaavan vaikutukset aiempiin maa kun ta kaavoi hin nähden ovat vähäisiä. Esitetyt kulttuurihistoriaan, luontoon ja lii kentee seen liittyvät merkinnät toistavat aiempien kaavojen sisältöä sekä toden ta vat olemassa olevaa tilannetta. Lentoliikenteen las ke tu mis vyöhykkeen lisääminen kaavaan on tarkoituksenmukaista, jotta laskeutuvasta len to lii ken tees tä aiheutuva, varsinaiset melun raja-arvot alittava, melu tulee varmemmin huomioiduksi asemakaavoituksessa sekä etenkin ra ken tami sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauniainen kuuluu lähes koko laajuu del taan laskeutumisvyöhykkeeseen, jonka alueella lentomelu koetaan usein häiritsevänä. Tuomalla valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti merkit tä vään saavutettavuuteen liittyvä varsinaisen lentomelualueen pus ku rivyö hy ke maakuntakaavatasolla yleiseen tietoisuuteen, voidaan edistää tur val lisen ja terveellisen asumisen tavoitteita. Liityntäpysäköintialueet ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen tuominen uutena merkintänä kaava-aineistoon oikeusvaikutteisen liitteen kautta on osa joukkoliikenteen ominaisuuksien ja vähäpäästöisyyden edistämistä. Kauniaisiin osoitettu liityntäpysäköintialue on osa järjestelmää ja laajentaa ja parantaa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Toimiva joukkoliikenne toteuttaa myös Kauniaisten ilmastotavoitteita ja edistää asuntotuotannon toteuttamisedellytyksiä. Jatkossa koko seudun liityntäpysäköintialueiden toteutus riittävässä laajuudessa tulisi varmistaa ja saattaa edelleen valtion ja seudun välisiin sopimuksiin omina toteutuskohteina. Oleel li sim paan suoraan maankäytölliseen muutokseen, Kasavuoren suojelualueen laajentamiseen, suh tau du taan myönteisesti, joskin sen vaikutukset kohdistuvat laajemmin Es poon puolelle. Suojelualue käsittää kaupunkien omistamien alueiden lisäksi myös yksityisessä omistuksessa olevaa aluetta. Kauniaisilla ei ole omissa suunnitelmissaan aikeita osoittaa alueelle muuta maankäyttöä. Uusimaa-kaavaluonnoksen aluevarausmerkinnät ja määräykset mahdollistavat Kau niais ten kehittämisen osana pääkaupunkiseutua korostaen paikallista ym pä ris töä ja ominaispiirteitä. Kauniaisten omien tavoitteiden ja kehityksen kannalta Uu si maa-kaa va luonnoksen tavoitteet ovat pitkälti yhtenäisiä ja kaavamerkinnät ja -määräykset tukevat kaupunkitasolla paikallista tahtotilaa. YTJ: Päätös: Oheismateriaali merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 luonnoksen ja esittää KH:lle, että se esittää kaavaluonnoksesta Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin. OHEISMATERIAALI: Lausuntopyyntö, Uusimaa-kaava luonnos

20 PÖYTÄKIRJA 12/ Svenska skolcentrum, H-osan saneerausosan hankesuunnitelma 12/ /2015 YLKV Lisätiedot: Tilakeskuksen projekti-insinööri Stefan Lindholm, puh Hankesuunnitelma Hankkeen lähtökohtana on ruotsinkielisen opetus- ja var hais kas va tus lauta kun nan ( 75) käsittelemä ja kaupunginhallituksen ( 252) hyväksymä tarveselvitys Svenska Skolcentrumin H-osan sa nee raami ses ta. Lautakunnan tarveselvitykseen sisältyivät myös esitykset lii kun tasa lin saneeramisesta sekä lukion laajennushankkeesta. Liikuntasalin sanee raus on valmistunut vuonna Kaupunginhallitus päätti hyväksyä tarveselvityksen myös siltä osin kun se kä sit te li H-osaa ja koulurakennuksen laajennusta, mutta kehotti si vis tys toimea ja yh dys kun ta toi mea selvittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja fysiikan ja ke mian opetuksen tiloihin liittyvien akuuttien ongelmien ratkaisemiseksi. To teu tuk sen määrärahat investointiohjelmassa noudattavat tätä linjausta. Tarveselvityksen mukaan H-osan nykyisissä tiloissa toimii lukion ja ylä koulun luonnontieteiden luokat (4 kpl), materiaalivarasto (2 kpl) sekä lukion kie li luok ka (1 kpl). Tilat eivät vastaa nykyisiä tarpeita ja ovat uusimisen tarpees sa, erityisesti tilojen laajuuden, turvallisuuden ja talotekniikan osalta. Svenska skolcentrumin laajennustarpeesta on laadittu selvitys vuonna 2015 Arkkitehdit Korolainen & Heinon toimesta, samassa yhteydessä kuin nyt käsiteltävänä oleva H-osan tarveselvitys. Loppuraportissa todetaan että tarve isoimmille opetustiloille on olemassa ja että laajennusosalla pa rannet tai siin opetustilojen esteettömyyttä. Mahdollinen laajennus ei kui tenkaan sisälly kaupunginhallituksen toimeksiantoon H-osan sa nee raa mi seksi, vaan siitä tulee perustaa oma erillinen hanke, mikäli myöhemmin näin pää te tään. H-osan saaneeraushankkeen valmistelua on jatkettu kaupunginvaltuuston hy väk sy mien ( 4) Rakennusinvestointihankkeiden to teu tus oh jeiden mukaisesti te ke mäl lä hyväksytyn tarveselvityksen pohjalta han ke suunni tel ma sekä sii hen liittyviä alustavia suunnitelmia tukemaan in ves toin tipää tök sen tekoa. Hankesuunnitelmassa on esitetty korjauslaajuus akuuttien ongelmien poista mi sek si (vaihtoehto 1), noudattaen investointiohjelmassa myönnetyn mää rä ra han suuruutta. Käyttäjän pyynnöstä on tutkittu myös laajempi sanee raus (vaihtoehto 2), joka ylittää investointiohjelman mää rä ra ha va rauksen. Svenska utskottet för undervisning och småbarnspedagogik (SUUS) on kä si tel lyt hankesuunnitelman kokouksessaan ( 39) ja toteaa lau-

21 PÖYTÄKIRJA 12/ sun nos saan, että lukiostrategian yhteydessä on laadittava lisäselvityksiä, jot ka saattavat vaikuttaa koulukeskuksen H-osan saneerauksen tarpeisiin. on kokouksessaan ( 95) käsitellyt käyttä jän antamaa lausuntoa ja päättänyt palauttaa asian mainittuja li sä sel vityk siä varten. Svenska utskottet för undervisning och småbarnspedagogik (SUUS) on kä si tel lyt hankesuunnitelman kokouksessaan ( 89). tem&id= SUUS esittää toteutettavaksi hankesuunnitelman vaihtoehdon 2, joka käsit tää talotekniikan ja varusteiden uusimisen sekä tilamuutostyöt 1. ja 0. ker rok sen luokka- ja varastotiloissa, antaen kouluille tilat jotka mah dol lis tavat monipuolisemman luonnontieteen opetuksen. Hankesuunnittelussa on etsitty kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti vaih to eh toi sia ratkaisuja fysiikan ja kemian opetuksen akuutteihin on gelmiin. Hankesuunnittelussa on laadittu luonnoksia, joissa on haettu tilojen te hok kaam paa käyttöä siten, että lisärakentamista ei toteuteta. Ta lo tekniik ka suun nit te li jat ovat laatineet talotekniikan korjauksesta ra ken nus ta pase los tuk set, joiden tavoitteet perustuvat kuntoarviossa esitettyihin ta lo teknii kan korjaustarpeisiin. Vastaavat talotekniset ja tilojen modernisoinnin kor jauk set on toteutettu koulukeskuksen muissa osissa aiemmin. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 1:n tavoite on korjata opetuksen kannalta akuutit ongelmat. Tämä vaihtoehto vastaa kaupunginhallituksen hyväksymää laajuutta, sekä kau pun gin val tuus ton hyväksymää mää rä ra ha va raus ta voi mas sa olevassa in ves toin ti oh jel mas sa. Tilojen talotekniikka sekä merkittävimmät tur val lisuus puut teet liittyen mm. hätäsuihkuihin sekä kemikaalien varastointiin ja kä sit te ly ti loi hin kor ja taan ja ajanmukaistetaan. Vaihtoehdon laajuus on esitet ty tarkemmin han ke suun ni tel mas sa. Vaihtoehto 1:n tavoitehinta on n (syksyn 2017 hintataso). Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 sisältää tilojen talotekniikan ja varusteiden uusimisen sekä tila muu tos työt 1. ja 0. kerroksen luokka- ja varastotiloissa. Laajuus ja muutos työt perustuvat käyttäjän hankesuunnitteluvaiheessa tekemään esi tykseen. Tavoite on parantaa tilamuutostöiden avulla opetus- ja varastotilojen tar koi tuk sen mu kais ta käyttöä. Tilamuutostöillä kahta luokkatilaa laa jen netaan sisäisillä muutostöillä suurempien opetusryhmien tarpeita varten. 0. ker rok ses sa sijaitseva kielistudio muutetaan biologian luokaksi. Lisäksi toteu te taan tilamuutostöiden edellyttämät poistumistiejärjestelyjen muu tokset. Vaihtoehdon laajuus on esitetty tarkemmin hankesuunnitelmassa. Vaihtoehto 2:n tavoitehinta on n (syksyn 2017 hintataso).

22 PÖYTÄKIRJA 12/ Tavoitehintalaskelmat pohjautuvat vaihtoehdoissa valittuihin suun nit te lu ratkai sui hin, joissa on tavoitteena tilojen ja niissä olevan talotekniikan ny ky aikais ta mi nen. Käyttäjän edustajina hankkeen ohjausryhmässä han ke suun nit te lu vai heessa toimineet ruotsinkielisen lukion ja yläkoulun rehtorit ovat olleet tiiviisti mu ka na ti la suun nit te lus sa ja hankesuunnitelman laadinnassa. Hankesuunnitelmavaiheen tuloksena ovat liitteenä oleva han ke suun ni telma sekä sen liitteinä arkkitehdin tilakaavio ja eri suunnittelualojen ra kennus ta pa se los tuk set (ARK & RAK sekä LVIA ja SÄH). Lvia - ja säh kö työ selos tuk set sekä tavoitehintalaskelmat ovat näh tä vil lä luottamushenkilöiden Ext ranetis sä. Hankesuunnitelman kohdassa 7 Tavoiteaikataulu on arvioitu hankkeen kes tok si suunnittelu (4 kk) ja rakentaminen (5 kk) huomioiden yhteensä 9 kk. Lisäksi on huomioitava kaupungin päätöksentekoprosessien sekä raken nus lu paprosessin vaikutukset aikatauluun. Hankesuunnitelmassa esite tään hankkeen suunnittelua vuonna 2019 ja to teu tus ta vuoden 2020 aika na, jolloin rakennustyöt ajoittuisivat ajanjaksolle ke sä kuu - syyskuu. Tällöin eniten melua ja haittaa aiheuttavat työvaiheet (pur ku- ja runkotyöt) saa tai siin tehtyä koulun kesälomien aikana. Hankkeen määrärahavaraus voimassa olevassa investointiohjelmassa on jakautuen suunnittelun e ja toteutuksen e osuuk siin. Vaihtoehto 1 olisi toteutettavissa tämän puitteissa. Han ke suunni tel mas sa esitetty vaihtoehto 2, jota käyttäjä puoltaa, ylittää mää rä ra ha varauk sen n Lopullisesti määrärahatarve tarkentuu alkuvuoden 2020 aikana urak ka kilpai lu tuk sen myötä. Valiokunnan, kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyjen jäl keen hankesuunnitelman pohjalta tehtävä investointipäätös ajoittunee syk syyn 2019 jatkosuunnittelun ja urakkakilpailutuksen jälkeen. Koulun tilo jen käytön johdosta hankkeen toteutuksen op ti maa li nen aloitus ajoittuu tou ko- / kesäkuulle 2020 ja kohteen vastaanotto lokakuulle Lisäksi tu lee huo mioi da käyttäjähallintokunnan toimenpiteet ennen käyttöönottoa (muut to, kalustaminen yms.). Edellä mainitut asiat huomioiden on sa neerat tu H-osa käyttöönottokunnossa marraskuussa YTJ: päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäi si kaupunginvaltuustolle esityslistan liitteenä olevan Svenska skol cent rumin H-osan saneerauksen hankesuunnitelman hyväksymistä vaihtoehdon 2 mukaisena ja han ke suun nit te lu vai heen tavoitehinnan vahvistamista euroksi (alv 0).... Tämä asia käsiteltiin kokouksen 3. asiana asian nro 2 (Viranhaltijoiden pää tös pöy tä kir jat) jälkeen.

23 PÖYTÄKIRJA 12/ Sivistystoimenjohtaja Heidi Backman oli mukana kokouksessa vas taa massa käyttäjätahoa koskeviin kysymyksiin. Vpj Wahlstedt esitti jäsen Eväsojan kannattamana, että han ke suun ni tel ma hy väk syt täi siin vaihtoehto nro 1 mukaisena ja että han ke suun ni tel ma vaiheen ta voi te hin nak si vahvistettaisiin euroa. Suoritetussa äänestyksessä, jossa pohjaehdotusta kannattavat äänestivät "jaa" ja vpj Wahlstedtin vastaehdotusta kannattavat äänestivät "ei", vas taeh do tus voitti äänin 3 2. Jaa-äänet (Berg, Sederholm), ei-ää net (Wahlstedt, Eväsoja, Laakio) neljän (4) jäsenen äänestäessä tyhjää (Jääs ke läinen, Degerholm, von Essen, Björk). Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn päättyneeksi ja pää tökseksi tulleen seu raa vaa: Päätös: Oheismateriaali päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäi si kaupunginvaltuustolle esityslistan liitteenä olevan Svenska skol cent rumin H-osan saneerauksen hankesuunnitelman hyväksymistä vaihtoehto nro 1 mukaisena ja han ke suun nit te lu vai heen tavoitehinnan vahvistamista euroksi (alv 0). Lisäksi valiokunta esittää KH:lle että, vaih to ehto 2. mukaisesta laajennetusta peruskorjauksesta tulee laatia erillinen tarvesel vitys. Svenska skolcentrum, H-osa, Hankesuunnitelma Svenska skolcentrum, H-osa, Tilakaavio VE1 Svenska skolcentrum, H-osa, Tilakaavio VE2 Svenska skolcentrum, H-osa, Rakennustapaselostus