Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh

Transkriptio

1 Yhdyskuntavaliokunta Kaupunginhallitus Yhdyskuntavaliokunta Kaupunginhallitus Lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta 59/ /2017 YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta mennessä. Lausuntopyyntö on oheis ma te ri aa li na. Lausuntoaineistoon kuuluvat Uudenmaan ra ken ne kaavan luonnos: kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset (LIITE 1), Uu simaa-kaa van valmisteluaineiston selostus (LIITE 2) sekä Uu si maa-kaa van taustaselvitykset. Lisäksi esityslistan liitteenä jaetaan Uusimaa-kaavan suun nit te lu pe ri aat teet (LIITE 3). Koko materiaaliin voi tutustua Uudenmaan lii ton verkkosivuilla: Lähtökohdat ja tausta Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen tavoitevuosi on Uusimaa-kaava 2050 muodostuu strategisesta pitkän aikavälin ns. Uu den maan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain (Helsingin seu tu, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa) laadittavista vaihekaavoista. Seu tujen vaihemaakuntakaavat tarkentuvat kevään 2018 aikana laajassa vuo rovai ku tuk ses sa, jonka vuoksi valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaa vakart to ja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Uusimaa-kaava 2050 laaditaan merkittäviltä osin nykyisten kaa va rat kai suiden ja selvitysten pohjalta kokonaisuutta ajantasaistaen ja selkiyttäen, jonka vuoksi on luonnollista, että tavoitteena on kumota Uusimaa-kaavalla kaik ki aiemmat maakuntakaavat ja säilyttää kaavoista vain olennaisimmat yli kun nal lis ta suunnittelua edellyttävät teemat. Niiden aihealueiden, joiden kaa va rat kai sut ja selvitykset ovat tuoreita, kaavaratkaisut esitetään nyt laadit ta vas sa kaavassa lähes kumottavien kaavojen mukaisesti. Vastaavasti nii den aihealueiden, joiden toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet, tai joiden osalta on käytettävissä uutta tietoa, ratkaisuja tar kis te taan ja täydennetään Uusimaa-kaavassa. Lausuttavana olevan valmisteluaineiston selostuksen keskiössä ovat raken ne kaa van ratkaisun perustelut sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaa vat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seu tu jen kaavojen ratkaisuja. Lisäksi selostuksessa käsitellään kaavan lähtö koh tia, suunnitteluprosessia sisältäen vuorovaikutuksen ja viestinnän, Uu den maan asemaa osana kansainvälisiä ja valtakunnallisia ke hi tys käy tävä ver kos to ja, kaavan väestöennustetta, muita kaavassa käsiteltäviä yk sittäi siä aiheita, vaikutusten arviointia sekä kaavatyössä käytettyjä työkaluja.

2 Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Uusimaa-kaavan sisällön päätavoitteilla kuvataan, millaista Uusimaata tavoi tel laan tulevaisuudessa ja niillä vastataan ajankohtaisiin ja ennakoituihin muu tos te ki jöi hin ja haasteisiin. Kaavan päätavoitteet konkretisoituvat suunnit te lu pe ri aat tei den ja seutujen kaavojen erityiskysymysten kautta kaa vatyön edetessä. Uusimaa-kaavan 2050 päätavoitteet ovat: Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino, Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kes tä vä käyttö, Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritetty alatavoitteita (selostus, s. 19), joiden tehtävänä on ohja ta kaavan konkreettisempia suunnitteluperiaatteita, kaavaratkaisuja, niiden vaikutusten arviointia ja vaihtoehtojen vertailua sekä myöhemmin myös kaavan tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on johdettu tavoitteiden ja taus tasel vi tys ten pohjalta ja ne ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavo jen ratkaisuja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatteet ovat: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Uudenmaan rakennekaavan keskeinen sisältö Uudenmaan rakennekaava koostuu pääkaupunkiseudun ydinalueesta ja sitä ympäröivästä kasvuvyöhykkeestä. Tätä keskeistä aluetta ympäröi Helsin gin seudun viherkehä sekä rannikko- ja saaristovyöhyke. Ra ken ne kaavas sa on esitetty maakunnan merkittävät keskukset sekä tie- ja rai de verkko. Ydinalue ja koko Uusimaa liittyy muihin alueisiin joukkoliikenne- ja logis tii kan käytävien sekä kansainvälisien henkilö- ja tavaraliikenteen sol mukoh tien kautta. Viheryhteydet jatkuvat niin ikään yli maakunnan rajan. Koko aluetta koskevat suunnittelumääräykset (17 kpl) korostavat jouk ko liiken teen ja logistiikan toimivuutta sekä luonto- ja ilmastonäkökulmaa maankäy tön järjestämisessä. Lisäksi kaikkiin kestävän kasvun vyö hyk kei siin (ydinalueet ja keskukset) kohdistuu yhdeksän yleispiirteistä mää räys tä, jotka korostavat edellä mainittuja seikkoja sekä seutujen ja keskusten ominais piir tei den ja -olosuhteiden huomioimista paikallisessa suun nit te lus sa.

3 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu ja erityiskysymykset Seutujen erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle ja ne esit te le vät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaa va työssä. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset ovat: Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL suunnitelman yh teen so vit ta mi nen Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elin kei no toimin nan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tu keutuen Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muil le kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Sa mal la edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vä hä pääs töisyyt tä Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja lii kenne yh teyk sien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ot ta mi nen Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vah vuu det huomioiden Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan vir kistys- ja matkailukysyntään Seutujen kaavat tarkentuvat vuoden 2018 aikana vuorovaikutuksessa poliit tis ten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntiryhmien ja muiden kes keisten sidosryhmien kanssa. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa. Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set.

4 Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy si sen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yh denmu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vaihees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teut tamis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan molempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. YTJ: Päätös: KH Yhdyskuntavaliokunta merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston ja esittää KH:lle, että se esittää lausuntonaan Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin. Uudenmaan liitolle on ilmoitettu kaupungin kokousaikataulu ja lausunnon an ta mi sel le on pyydetty jatkoaikaa saakka. KJ: KH päättää esittää Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon Uu si maa-kaava 2050 valmisteluaineistosta: Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa. Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot ta-

5 vat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set. Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy si sen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yh denmu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vaihees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teut tamis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan mo lempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta mennessä. Lausuntopyyntö on oheis ma teri aa li na. Lausuntoaineistoon kuuluvat: - Seutujen kaavojen luonnokset esitettynä yhdellä kaavakartalla - Merkinnät ja määräykset sekä oikeusvaikutteinen liitekartta - Kaavaselostus ja sen liitekartat - Uudenmaan rakennesuunnitelma - Uusimaa-kaavan taustaselvitykset Luonnokseen voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla: tai karttapalvelun kautta osoitteessa: kohdasta valmistelussa

6 ole vat maakuntakaavat. Suunnitellun aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan ehdotusvaihe ajoittuu ke vää seen 2019 ja hyväksymiskäsittely syksyyn Uusimaa-kaava 2050, kaavaluonnos Kaavaluonnos koostuu Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uu denmaan maakuntakaavaluonnoksista sekä Uudenmaan ra ken ne suun ni telmas ta. Luonnoksen keskiössä ovat kaavakartta sekä siihen liittyvät mer kinnät ja määräykset. Kaavaselostuksessa esitetään kaavaratkaisujen pe ruste lut, oikeusvaikutukset, vaikutusten arviointi sekä kaavan valmistelun kannal ta olennaiset lähtökohdat. Aiemmin valmisteluvaiheessa ra ken ne kaavak si nimetty strateginen suunnitelma on muutettu luonnosvaiheeseen oikeus vai ku tuk set to mak si rakennesuunnitelmaksi ja toimii seutukaavojen taus ta vi sio na. Kaavaluonnos tukee valmisteluvaiheen aikana ja jälkeen käy tyä vuoropuhelua Uusimaa-kaavan suunnittelijoiden, pää tök sen te ki jöiden ja osallisten välillä. Kauniainen sisältyy Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Kauniainen on osoitettu käytännössä kokonaan taajamatoimintojen ke hit tä mis vyö hykkeek si ja ns. ratakäytävä pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeeksi. Ase manseu tu on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, keskukseksi ja rau ta tiease ma rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aseman ja Gallträskin välinen alue on osoitettu niin ikään rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Kauniaisten hu vi la kau pun ki). Molemmat ovat esitetty määräyksissä valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Kasavuoren alue on osoitettu viheralueeksi ja arvokkaaksi geologiseksi muo dos tu mak si. Uutena merkintänä aiempiin maakuntakaavoihin verrattuna Kasavuoren suo je lu aluet ta on esitetty laajennettavaksi Kauniaisten ja Espoon ra ja-alueel la. Lisäksi Kauniainen on esitetty koko laajuudeltaan lentoliikenteen laskeu tu mis vyö hyk keek si. Kaavaan liittyvässä oikeusvaikutteisessa lii te kar tassa, jossa on esitetty liityntäpysäköintialueet sekä joukkoliikenteen vaih topai kat, on huomioitu Kauniaisten liityntäpysäköintialue. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta Uusimaa-kaavaluonnoksen kartta on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan aiem pien maakuntakaavojen kaltainen. Määräykset sen sijaan sisältävät kaa van strategisuustavoitteiden mukaisesti aiempaa laajempaa ohjausta alem man tason maankäytön suunnittelulle. Määräysten tarkkuustaso esittää selkeästi laajemman kehityksen linjaukset ja tahtotilan sitomatta liiaksi kun ta koh tai sia kehitystarpeita tai erityispiirteitä. Kaavaluonnos mah dol listaa valmisteluvaiheessa asetettujen päätavoitteiden sekä suun nit te lu pe riaat tei den mukaisesti asumisen, liikenteen ja energian suunnittelun sekä luon non ja ympäristön käytön kestävästi elinkeinoelämää ja kansainvälistä kil pai lu ky kyä unohtamatta. Kauniaisten kannalta Uusimaa-kaavan vaikutukset aiempiin maa kun ta kaavoi hin nähden ovat vähäisiä. Esitetyt kulttuurihistoriaan, luontoon ja lii kentee seen liittyvät merkinnät toistavat aiempien kaavojen sisältöä sekä toden ta vat olemassa olevaa tilannetta. Lentoliikenteen las ke tu mis vyöhykkeen lisääminen kaavaan on tarkoituksenmukaista, jotta laskeutuvasta len-

7 to lii ken tees tä aiheutuva, varsinaiset melun raja-arvot alittava, melu tu lee varmemmin huomioiduksi asemakaavoituksessa sekä etenkin ra ken ta misen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauniainen kuuluu lähes koko laa juudel taan laskeutumisvyöhykkeeseen, jonka alueella lentomelu koetaan usein häiritsevänä. Tuomalla valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti merkit tä vään saavutettavuuteen liittyvä varsinaisen lentomelualueen pus ku rivyö hy ke maakuntakaavatasolla yleiseen tietoisuuteen, voidaan edistää tur val lisen ja terveellisen asumisen tavoitteita. Liityntäpysäköintialueet ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen tuominen uutena merkintänä kaava-aineistoon oikeusvaikutteisen liitteen kautta on osa joukkoliikenteen ominaisuuksien ja vähäpäästöisyyden edistämistä. Kauniaisiin osoitettu liityntäpysäköintialue on osa järjestelmää ja laajentaa ja parantaa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Toimiva joukkoliikenne toteuttaa myös Kauniaisten ilmastotavoitteita ja edistää asuntotuotannon toteuttamisedellytyksiä. Jatkossa koko seudun liityntäpysäköintialueiden toteutus riittävässä laajuudessa tulisi varmistaa ja saattaa edelleen valtion ja seudun välisiin sopimuksiin omina toteutuskohteina. Oleel li sim paan suoraan maankäytölliseen muutokseen, Kasavuoren suojelualueen laajentamiseen, suh tau du taan myönteisesti, joskin sen vaikutukset kohdistuvat laajemmin Es poon puolelle. Suojelualue käsittää kaupunkien omistamien alueiden lisäksi myös yksityisessä omistuksessa olevaa aluetta. Kauniaisilla ei ole omissa suunnitelmissaan aikeita osoittaa alueelle muuta maankäyttöä. Uusimaa-kaavaluonnoksen aluevarausmerkinnät ja määräykset mahdollistavat Kau niais ten kehittämisen osana pääkaupunkiseutua korostaen paikallista ym pä ris töä ja ominaispiirteitä. Kauniaisten omien tavoitteiden ja kehityksen kannalta Uu si maa-kaa va luonnoksen tavoitteet ovat pitkälti yhtenäisiä ja kaavamerkinnät ja -määräykset tukevat kaupunkitasolla paikallista tahtotilaa. YTJ: Päätös: KH KJ: Yhdyskuntavaliokunta merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 luonnoksen ja esittää KH:lle, että se esittää kaavaluonnoksesta Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin. KH päättää esittää Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon Uu si maa-kaava 2050 luonnoksesta: Uusimaa-kaavaluonnoksen kartta on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan aiem pien maakuntakaavojen kaltainen. Määräykset sen sijaan sisältävät kaa van strategisuustavoitteiden mukaisesti aiempaa laajempaa ohjausta alem man tason maankäytön suunnittelulle. Määräysten tarkkuustaso esittää selkeästi laajemman kehityksen linjaukset ja tahtotilan sitomatta liiaksi kun ta koh tai sia kehitystarpeita tai erityispiirteitä. Kaavaluonnos mah dol listaa valmisteluvaiheessa asetettujen päätavoitteiden sekä suun nit te lu pe ri-

8 aat tei den mukaisesti asumisen, liikenteen ja energian suunnittelun sekä luon non ja ympäristön käytön kestävästi elinkeinoelämää ja kansainvälistä kil pai lu ky kyä unohtamatta. Kauniaisten kannalta Uusimaa-kaavan vaikutukset aiempiin maa kun ta kaavoi hin nähden ovat vähäisiä. Esitetyt kulttuurihistoriaan, luontoon ja lii kentee seen liittyvät merkinnät toistavat aiempien kaavojen sisältöä sekä toden ta vat olemassa olevaa tilannetta. Lentoliikenteen las ke tu mis vyöhykkeen lisääminen kaavaan on tarkoituksenmukaista, jotta laskeutuvasta lento lii ken tees tä aiheutuva, varsinaiset melun raja-arvot alittava, melu tu lee varmemmin huomioiduksi asemakaavoituksessa sekä etenkin ra ken ta misen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauniainen kuuluu lähes koko laa juudel taan laskeutumisvyöhykkeeseen, jonka alueella lentomelu koetaan usein häiritsevänä. Tuomalla valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti merkit tä vään saavutettavuuteen liittyvä varsinaisen lentomelualueen pus ku rivyö hy ke maakuntakaavatasolla yleiseen tietoisuuteen, voidaan edistää turval li sen ja terveellisen asumisen tavoitteita. Liityntäpysäköintialueet ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen tuominen uu tena merkintänä kaava-aineistoon oikeusvaikutteisen liitteen kautta on osa jouk ko lii ken teen ominaisuuksien ja vähäpäästöisyyden edistämistä. Kauniai siin osoitettu liityntäpysäköintialue on osa järjestelmää ja laajentaa ja pa ran taa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Toimiva joukkoliikenne to teut taa myös Kauniaisten ilmastotavoitteita ja edistää asuntotuotannon to teut ta mis edel ly tyk siä. Jatkossa koko seudun liityntäpysäköintialueiden toteu tus riittävässä laajuudessa tulisi varmistaa ja saattaa edelleen valtion ja seudun välisiin sopimuksiin omina toteutuskohteina. Oleel li sim paan suoraan maankäytölliseen muutokseen, Kasavuoren suo jelu alu een laajentamiseen, suh tau du taan myönteisesti, joskin sen vai ku tukset kohdistuvat laajemmin Es poon puolelle. Suojelualue käsittää kau punkien omistamien alueiden lisäksi myös yksityisessä omistuksessa olevaa aluet ta. Kauniaisilla ei ole omissa suunnitelmissaan aikeita osoittaa alu eelle muuta maankäyttöä. Uusimaa-kaavaluonnoksen aluevarausmerkinnät ja määräykset mah dol lista vat Kau niais ten kehittämisen osana pääkaupunkiseutua korostaen paikal lis ta ym pä ris töä ja ominaispiirteitä. Kauniaisten omien tavoitteiden ja kehi tyk sen kannalta Uu si maa-kaa va luonnoksen tavoitteet ovat pitkälti yh tenäi siä ja kaavamerkinnät ja -määräykset tukevat kaupunkitasolla pai kal lis ta tahtotilaa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.