LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 5/ Aika: klo 18:05-18:40 Paikka: Kaupungintalo, kokoushuoneet 1-2 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 41 Kokouksen järjestäytyminen 3 42 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 4 43 Lausunto Uusimaa-kaava ehdotuksesta 5 44 Asemakaavan muutos, 8. kaupunginosan korttelin 1082 tontti 3 (Kylpyläntie 13) (Asia poistettiin listalta) 45 Hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen (kiinteistö , Kavallintie 7 A) 46 Hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen (kiinteistö , Kavallintie 7 B) 47 Hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen (kiinteistö , Kavallintie 5) Puheenjohtaja Finn Berg

2 PÖYTÄKIRJA 5/ Läsnä: Berg Finn puheenjohtaja Wahlstedt Virva varapuheenjohtaja Degerholm Lotta jäsen Björk Bo-Christer jäsen Sederholm Camilla jäsen Laakio Mika jäsen Jääskeläinen Tapani jäsen von Essen Kristian jäsen Tuominen Onerva Nuorisovaltuuston edustaja Harju Marianna Ytjoht/esittelijä/siht. Poissa: Eväsoja Elina jäsen Rintamäki-Ovaska Tiina Kh:n edustaja Porvali Leena sihteeri Allekirjoitukset Finn Berg Marianna Harju puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Camilla Sederholm Mika Laakio Tarkastettu Tarkastettu Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Mattias Karlsson ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 5/ Kokouksen järjestäytyminen YLKV toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Camilla Sederholm ja Mika Laakio.

4 PÖYTÄKIRJA 5/ Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) YLKV Valiokunta, sen puheenjohtaja tai toimialajohtaja voivat kuntalain 92 :n ja hal lin to sään nön 24 1 momentin mukaan ottaa käsiteltäväkseen alai sensa viranhaltijan toimivaltaan siirretyssä asiassa tehdyn päätöksen, jollei KH, sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ole ilmoittanut asian ot ta mises ta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain mukaan valiokunnan käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta tai toimitusmenettelyä kos ke via asioita. Valiokunnalle on kuntalain 92 :n mukaisesti lähetetty viranhaltijoiden päätös pöy tä kir jo ja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä. Pää tösluet te lo on esityslistan oheismateriaalina luottamushenkilöiden Ext ranetis sä. Puheenjohtajalle viranhaltijapäätökset on toimitettu sähköisesti hallin to sään nön 25 :n 3 momentin määräyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi valiokunnan jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta yh dys kun ta toi men joh ta jal le tai toimialasihteerille ne päätökset, joihin harkit se vat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne päätökset, joista muu toin toivovat lisätietoja kokouksessa. YTJ: Valiokunta merkitsee tiedokseen oheismateriaalista ilmenevät päätökset ja päät tää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan.... Kokouksessa jaettiin tiedoksi yhdyskuntatoimen johtajan päätös 12. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin em. päätös mukaan lukien. Oheismateriaali Extranet_Viranhaltijoiden päätösluettelot Extranet_YTJOHT VHP 12

5 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lausunto Uusimaa-kaava ehdotuksesta 59/ /2017 YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta mennessä. Lausuntopyyntö on oheis ma te ri aa li na. Lausuntoaineistoon kuuluvat Uudenmaan ra ken nekaa van luonnos: kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset (LIITE 1), Uusi maa-kaa van valmisteluaineiston selostus (LIITE 2) sekä Uu si maa-kaavan taustaselvitykset. Lisäksi esityslistan liitteenä jaetaan Uusimaa-kaavan suun nit te lu pe ri aat teet (LIITE 3). Koko materiaaliin voi tutustua Uudenmaan lii ton verkkosivuilla: Lähtökohdat ja tausta Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen tavoitevuosi on Uusimaa-kaava 2050 muodostuu strategisesta pitkän aikavälin ns. Uu den maan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain (Helsingin seu tu, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa) laadittavista vaihekaavoista. Seu tujen vaihemaakuntakaavat tarkentuvat kevään 2018 aikana laajassa vuo rovai ku tuk ses sa, jonka vuoksi valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaa vakart to ja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Uusimaa-kaava 2050 laaditaan merkittäviltä osin nykyisten kaa va rat kai suiden ja selvitysten pohjalta kokonaisuutta ajantasaistaen ja selkiyttäen, jonka vuoksi on luonnollista, että tavoitteena on kumota Uusimaa-kaavalla kaik ki aiemmat maakuntakaavat ja säilyttää kaavoista vain olennaisimmat yli kun nal lis ta suunnittelua edellyttävät teemat. Niiden aihealueiden, joiden kaa va rat kai sut ja selvitykset ovat tuoreita, kaavaratkaisut esitetään nyt laadit ta vas sa kaavassa lähes kumottavien kaavojen mukaisesti. Vastaavasti nii den aihealueiden, joiden toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet, tai joiden osalta on käytettävissä uutta tietoa, ratkaisuja tar kis te taan ja täydennetään Uusimaa-kaavassa. Lausuttavana olevan valmisteluaineiston selostuksen keskiössä ovat raken ne kaa van ratkaisun perustelut sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaa vat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seu tu jen kaavojen ratkaisuja. Lisäksi selostuksessa käsitellään kaavan läh tö koh tia, suunnitteluprosessia sisältäen vuorovaikutuksen ja viestinnän, Uu den maan asemaa osana kansainvälisiä ja valtakunnallisia ke hi tys käy tävä ver kos to ja, kaavan väestöennustetta, muita kaavassa käsiteltäviä yk sittäi siä aiheita, vaikutusten arviointia sekä kaavatyössä käytettyjä työkaluja.

6 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Uusimaa-kaavan sisällön päätavoitteilla kuvataan, millaista Uusimaata tavoi tel laan tulevaisuudessa ja niillä vastataan ajankohtaisiin ja ennakoituihin muu tos te ki jöi hin ja haasteisiin. Kaavan päätavoitteet konkretisoituvat suun nit te lu pe ri aat tei den ja seutujen kaavojen erityiskysymysten kautta kaa va työn edetessä. Uusimaa-kaavan 2050 päätavoitteet ovat: Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino, Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kes tä vä käyttö, Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritetty alatavoitteita (selostus, s. 19), joiden tehtävänä on ohja ta kaavan konkreettisempia suunnitteluperiaatteita, kaavaratkaisuja, niiden vaikutusten arviointia ja vaihtoehtojen vertailua sekä myöhemmin myös kaavan tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on johdettu tavoitteiden ja taus tasel vi tys ten pohjalta ja ne ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavo jen ratkaisuja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatteet ovat: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Uudenmaan rakennekaavan keskeinen sisältö Uudenmaan rakennekaava koostuu pääkaupunkiseudun ydinalueesta ja si tä ympäröivästä kasvuvyöhykkeestä. Tätä keskeistä aluetta ympäröi Helsin gin seudun viherkehä sekä rannikko- ja saaristovyöhyke. Ra ken ne kaavas sa on esitetty maakunnan merkittävät keskukset sekä tie- ja rai de verkko. Ydinalue ja koko Uusimaa liittyy muihin alueisiin joukkoliikenne- ja logis tii kan käytävien sekä kansainvälisien henkilö- ja tavaraliikenteen sol mukoh tien kautta. Viheryhteydet jatkuvat niin ikään yli maakunnan rajan. Koko aluetta koskevat suunnittelumääräykset (17 kpl) korostavat jouk ko liiken teen ja logistiikan toimivuutta sekä luonto- ja ilmastonäkökulmaa maan käy tön järjestämisessä. Lisäksi kaikkiin kestävän kasvun vyö hyk kei-

7 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus siin (ydinalueet ja keskukset) kohdistuu yhdeksän yleispiirteistä mää räystä, jotka korostavat edellä mainittuja seikkoja sekä seutujen ja keskusten omi nais piir tei den ja -olosuhteiden huomioimista paikallisessa suun nit te lussa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu ja erityiskysymykset Seutujen erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle ja ne esit te le vät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaa va työssä. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset ovat: Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL suunnitelman yh teen so vit ta mi nen Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elin kei no toimin nan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tu keutuen Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muil le kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Sa mal la edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vä hä pääs töisyyt tä Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja lii kenne yh teyk sien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ot ta mi nen Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vah vuu det huomioiden Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan vir kistys- ja matkailukysyntään Seutujen kaavat tarkentuvat vuoden 2018 aikana vuorovaikutuksessa poliit tis ten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntiryhmien ja muiden kes keisten sidosryhmien kanssa. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa.

8 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set. Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy sisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhden mu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vai hees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teutta mis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan molempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. YTJ: Päätös: merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston ja esittää KH:lle, että se esittää lausuntonaan Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin. KH Uudenmaan liitolle on ilmoitettu kaupungin kokousaikataulu ja lausunnon an ta mi sel le on pyydetty jatkoaikaa saakka. KJ: KH päättää esittää Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon Uu si maa-kaava 2050 valmisteluaineistosta:

9 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa. Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set. Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy sisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhden mu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vai hees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teutta mis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan mo lempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. YLKV

10 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta mennessä. Lausuntopyyntö on oheis ma teri aa li na. Lausuntoaineistoon kuuluvat: - Seutujen kaavojen luonnokset esitettynä yhdellä kaavakartalla - Merkinnät ja määräykset sekä oikeusvaikutteinen liitekartta - Kaavaselostus ja sen liitekartat - Uudenmaan rakennesuunnitelma - Uusimaa-kaavan taustaselvitykset Luonnokseen voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla: tai karttapalvelun kautta osoitteessa: kohdasta valmistelussa ole vat maakuntakaavat. Suunnitellun aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan ehdotusvaihe ajoittuu ke vää seen 2019 ja hyväksymiskäsittely syksyyn Uusimaa-kaava 2050, kaavaluonnos Kaavaluonnos koostuu Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uu denmaan maakuntakaavaluonnoksista sekä Uudenmaan ra ken ne suun ni telmas ta. Luonnoksen keskiössä ovat kaavakartta sekä siihen liittyvät merkin nät ja määräykset. Kaavaselostuksessa esitetään kaavaratkaisujen perus te lut, oikeusvaikutukset, vaikutusten arviointi sekä kaavan valmistelun kan nal ta olennaiset lähtökohdat. Aiemmin valmisteluvaiheessa ra ken nekaa vak si nimetty strateginen suunnitelma on muutettu luonnosvaiheeseen oi keus vai ku tuk set to mak si rakennesuunnitelmaksi ja toimii seutukaavojen taus ta vi sio na. Kaavaluonnos tukee valmisteluvaiheen aikana ja jälkeen käy tyä vuoropuhelua Uusimaa-kaavan suunnittelijoiden, pää tök sen te ki jöiden ja osallisten välillä. Kauniainen sisältyy Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Kauniainen on osoitettu käytännössä kokonaan taajamatoimintojen ke hit tä mis vyö hykkeek si ja ns. ratakäytävä pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeeksi. Ase manseu tu on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, keskukseksi ja rau ta tiease ma rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aseman ja Gallträskin välinen alue on osoitettu niin ikään rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Kauniaisten hu vi la kau pun ki). Molemmat ovat esitetty määräyksissä valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Kasavuoren alue on osoitettu viheralueeksi ja arvokkaaksi geologiseksi muo dos tu maksi. Uutena merkintänä aiempiin maakuntakaavoihin verrattuna Kasavuoren suo je lu aluet ta on esitetty laajennettavaksi Kauniaisten ja Espoon ra ja-alueel la. Lisäksi Kauniainen on esitetty koko laajuudeltaan lentoliikenteen laskeu tu mis vyö hyk keek si. Kaavaan liittyvässä oikeusvaikutteisessa lii te kar-

11 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus tas sa, jossa on esitetty liityntäpysäköintialueet sekä joukkoliikenteen vaihto pai kat, on huomioitu Kauniaisten liityntäpysäköintialue. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta Uusimaa-kaavaluonnoksen kartta on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan aiem pien maakuntakaavojen kaltainen. Määräykset sen sijaan sisältävät kaa van strategisuustavoitteiden mukaisesti aiempaa laajempaa ohjausta alem man tason maankäytön suunnittelulle. Määräysten tarkkuustaso esittää selkeästi laajemman kehityksen linjaukset ja tahtotilan sitomatta liiaksi kun ta koh tai sia kehitystarpeita tai erityispiirteitä. Kaavaluonnos mah dol listaa valmisteluvaiheessa asetettujen päätavoitteiden sekä suun nit te lu pe riaat tei den mukaisesti asumisen, liikenteen ja energian suunnittelun sekä luon non ja ympäristön käytön kestävästi elinkeinoelämää ja kansainvälistä kil pai lu ky kyä unohtamatta. Kauniaisten kannalta Uusimaa-kaavan vaikutukset aiempiin maa kun ta kaavoi hin nähden ovat vähäisiä. Esitetyt kulttuurihistoriaan, luontoon ja lii kentee seen liittyvät merkinnät toistavat aiempien kaavojen sisältöä sekä toden ta vat olemassa olevaa tilannetta. Lentoliikenteen las ke tu mis vyöhykkeen lisääminen kaavaan on tarkoituksenmukaista, jotta laskeutuvasta len to lii ken tees tä aiheutuva, varsinaiset melun raja-arvot alittava, melu tulee varmemmin huomioiduksi asemakaavoituksessa sekä etenkin ra ken tami sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauniainen kuuluu lähes koko laajuu del taan laskeutumisvyöhykkeeseen, jonka alueella lentomelu koetaan usein häiritsevänä. Tuomalla valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti merkit tä vään saavutettavuuteen liittyvä varsinaisen lentomelualueen pus ku rivyö hy ke maakuntakaavatasolla yleiseen tietoisuuteen, voidaan edistää tur val lisen ja terveellisen asumisen tavoitteita. Liityntäpysäköintialueet ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen tuominen uutena merkintänä kaava-aineistoon oikeusvaikutteisen liitteen kautta on osa joukkoliikenteen ominaisuuksien ja vähäpäästöisyyden edistämistä. Kauniaisiin osoitettu liityntäpysäköintialue on osa järjestelmää ja laajentaa ja parantaa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Toimiva joukkoliikenne toteuttaa myös Kauniaisten ilmastotavoitteita ja edistää asuntotuotannon toteuttamisedellytyksiä. Jatkossa koko seudun liityntäpysäköintialueiden toteutus riittävässä laajuudessa tulisi varmistaa ja saattaa edelleen valtion ja seudun välisiin sopimuksiin omina toteutuskohteina. Oleel li sim paan suoraan maankäytölliseen muutokseen, Kasavuoren suojelualueen laajentamiseen, suh tau du taan myönteisesti, joskin sen vaikutukset kohdistuvat laajemmin Es poon puolelle. Suojelualue käsittää kaupunkien omistamien alueiden lisäksi myös yksityisessä omistuksessa olevaa aluetta. Kauniaisilla ei ole omissa suunnitelmissaan aikeita osoittaa alueelle muuta maankäyttöä. Uusimaa-kaavaluonnoksen aluevarausmerkinnät ja määräykset mahdollistavat Kau niais ten kehittämisen osana pääkaupunkiseutua

12 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus korostaen paikallista ym pä ris töä ja ominaispiirteitä. Kauniaisten omien tavoitteiden ja kehityksen kannalta Uu si maa-kaa va luonnoksen tavoitteet ovat pitkälti yhtenäisiä ja kaavamerkinnät ja -määräykset tukevat kaupunkitasolla paikallista tahtotilaa. YTJ: Päätös: merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 luonnoksen ja esittää KH:lle, että se esittää kaavaluonnoksesta Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin. KH KJ: KH päättää esittää Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon Uu si maa-kaava 2050 luonnoksesta: Uusimaa-kaavaluonnoksen kartta on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan aiem pien maakuntakaavojen kaltainen. Määräykset sen sijaan sisältävät kaa van strategisuustavoitteiden mukaisesti aiempaa laajempaa ohjausta alem man tason maankäytön suunnittelulle. Määräysten tarkkuustaso esittää selkeästi laajemman kehityksen linjaukset ja tahtotilan sitomatta liiaksi kun ta koh tai sia kehitystarpeita tai erityispiirteitä. Kaavaluonnos mah dol listaa valmisteluvaiheessa asetettujen päätavoitteiden sekä suun nit te lu pe riaat tei den mukaisesti asumisen, liikenteen ja energian suunnittelun sekä luon non ja ympäristön käytön kestävästi elinkeinoelämää ja kansainvälistä kil pai lu ky kyä unohtamatta. Kauniaisten kannalta Uusimaa-kaavan vaikutukset aiempiin maa kun ta kaavoi hin nähden ovat vähäisiä. Esitetyt kulttuurihistoriaan, luontoon ja lii kentee seen liittyvät merkinnät toistavat aiempien kaavojen sisältöä sekä toden ta vat olemassa olevaa tilannetta. Lentoliikenteen las ke tu mis vyöhykkeen lisääminen kaavaan on tarkoituksenmukaista, jotta laskeutuvasta len to lii ken tees tä aiheutuva, varsinaiset melun raja-arvot alittava, melu tulee varmemmin huomioiduksi asemakaavoituksessa sekä etenkin ra ken tami sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauniainen kuuluu lähes koko laajuu del taan laskeutumisvyöhykkeeseen, jonka alueella lentomelu koetaan usein häiritsevänä. Tuomalla valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti merkit tä vään saavutettavuuteen liittyvä varsinaisen lentomelualueen pus ku rivyö hy ke maakuntakaavatasolla yleiseen tietoisuuteen, voidaan edistää turval li sen ja terveellisen asumisen tavoitteita. Liityntäpysäköintialueet ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen tuominen uu tena merkintänä kaava-aineistoon oikeusvaikutteisen liitteen kautta on osa jouk ko lii ken teen ominaisuuksien ja vähäpäästöisyyden edistämistä. Kauniai siin osoitettu liityntäpysäköintialue on osa järjestelmää ja laajentaa ja

13 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus pa ran taa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Toimiva joukkoliikenne to teut taa myös Kauniaisten ilmastotavoitteita ja edistää asuntotuotannon to teut ta mis edel ly tyk siä. Jatkossa koko seudun liityntäpysäköintialueiden to teu tus riittävässä laajuudessa tulisi varmistaa ja saattaa edelleen valtion ja seudun välisiin sopimuksiin omina toteutuskohteina. Oleel li sim paan suoraan maankäytölliseen muutokseen, Kasavuoren suo jelu alu een laajentamiseen, suh tau du taan myönteisesti, joskin sen vai ku tukset kohdistuvat laajemmin Es poon puolelle. Suojelualue käsittää kau punkien omistamien alueiden lisäksi myös yksityisessä omistuksessa olevaa aluet ta. Kauniaisilla ei ole omissa suunnitelmissaan aikeita osoittaa alu eelle muuta maankäyttöä. Uusimaa-kaavaluonnoksen aluevarausmerkinnät ja määräykset mah dol lista vat Kau niais ten kehittämisen osana pääkaupunkiseutua korostaen paikal lis ta ym pä ris töä ja ominaispiirteitä. Kauniaisten omien tavoitteiden ja kehi tyk sen kannalta Uu si maa-kaa va luonnoksen tavoitteet ovat pitkälti yh tenäi siä ja kaavamerkinnät ja -määräykset tukevat kaupunkitasolla pai kal lista tahtotilaa. Päätös: YLKV Päätösehdotus hyväksyttiin. Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta mennessä. Lau sun topyyn tö on oheismateriaalina. Lausuntoaineistoon kuuluvat: - Vaihemaakuntakaavaehdotukset; Länsi-Uusimaa, Helsingin seutu, Itä-Uu si maa; Kaavakartat, merkinnät ja määräykset - Kaavaselostus ja sen liitekartat - Uudenmaan rakennesuunnitelma - Toteuttamisohjelma, liikenne ja maankäyttö - Muut liiteaineistot - Maakuntakaavojen yhdistelmä sekä sen merkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat sisällöltään samat kaikissa vaihekaavoissa. Kaa vakar tat sekä merkinnät ja määräykset ovat oikeusvaikutteisia asiakirjoja. Muu materiaali on oikeusvaikutuksetonta. Ehdotukseen voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla tai karttapalvelun kautta osoittees sa Suunnitellun aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan ehdotusvaihe ajoittuu ke vää seen 2019 ja hyväksymiskäsittely syksyyn Uusimaa-kaava 2050, kaavaehdotus

14 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Uusimaa kaava kaavaluonnoksesta jätettiin 86 lausuntoa, joista puo let kohdistui Helsingin seudulle, neljäsosa jakautui Itä- ja Län si-uu delle maal le ja neljäsosa oli yleistä palautetta. Lausunnoissa kaavan tavoitteita ja aiempaa strategisempaa käsittelytapaa kannatettiin suurimmalta osin, ku ten myös luonnosvaiheen kuulemista. Lausuntojen sisällöstä korostuivat liik ku mi sen ja logistiikan sekä ympäristön vetovoimiin ja voimavaroihin liitty vät kysymykset. Radat ja väylät, viherrakenteen merkinnät, kuten suo jelu alu eet, virkistysalueet ja viheryhteystarpeet olivat yksittäisistä aiheista eni ten esiin nostettuja. Myös kasvun kestävään ohjaamiseen tuli paljon palau tet ta, etenkin taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeisiin liittyen. Mielipiteitä jätettiin 157, joiden sisältö keskittyi suurimmaksi osaksi Hel singin seudulle, erityisesti Vartiosaaren virkistysstatuksen säilyttämiseen. Myös yleisesti viherrakenteen sekä ampumaratojen osoittamisen puolesta jä tet tiin mielipiteitä. Vastaavasti tuulivoiman ja Malmin lentokentän ra kenta mi nen aiheuttivat vastustusta. Kauniaista koskee Helsingin seudun vaihemaakuntakaava, minkä vuoksi seu raa vas sa on esitetty ainoastaan saadun palautteen perusteella ko. kaa va eh do tuk seen tehdyt keskeisimmät muutokset, keskittyen Espoon ja Kau niais ten alueille. Lisäksi on tuotu esiin laajavaikutteisimmat muutokset. Kaava-asiakirjojen tulkintaa on selkeytetty. Pääkaupunkiseudun ydin vyöhyk keen sekä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeisiin on tehty muutok sia, jonka lisäksi jälkimmäisen esitystapaa on muutettu. Tiivistettävän ydin vyö hyk keen kulttuuriympäristöjä koskeva määräys on sisällytetty taa jama toi min to jen kehittämisvyöhykkeen määräykseen. Alle 5 ha:n val ta kunnal li ses ti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen kohteet ja -alu eet, jotka eivät sisälly laajempiin kulttuuriympäristön omi nai suus ras teril la esitettyihin alueisiin, on osoitettu kohdemerkinnöillä. Liityntäpysäköintipaikoista ja joukkoliikenteen vaihtopaikoista esitetään ehdo tuk ses sa vain vähintään maakunnallisesti merkittävät. Merkinnät on siirret ty oikeusvaikutteiselta liitekartalta kaavakartoille. Vastaavasti len to lii kenteen laskeutumisvyöhykkeet on poistettu kaavakartalta ja siirretty oi keusvai ku tuk set to mal le liitekartalle. Ns. Kehä II:n jatketta ei ole merkitty edelleen kään kaavakartalle, mutta selostukseen on lisätty, että yhteys voi toteu tua katumaisena. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden rajauksien tarkistukset ovat muut ta neet kaupan seudullisen koon alarajoja. Espoon Nihtisillan ja Tur vesol mun laaturajoittamattomat kaupan alueet on yhdistetty siten, että uuden Nih ti sil ta-tur ve sol mu laaturajoittamaton kaupan alueen enimmäismitoitus on yhteensä k-m 2. Yhteenlaskettu laajuus säilyy siis ennallaan, mut ta muutos mahdollistaa vapaamman sijoittelun em. alueiden välillä. Kau pan alueen määräyksestä on poistettu ympäröivän maankäytön to teutta mi seen sitova määräys.

15 PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ehdotuksessa Tallinnan tunnelista esitetään vain Helsingin keskustan ja Pa si lan kautta kulkeva linjausvaihtoehto. Perusteena tällä on se, että se on vaihtoehdoista ainoa, joka kulkee liikenteen valtakunnallisten sol mukoh tien kautta ja kytkee näin tunnelin riittävän hyvin osaksi valtakunnallista lii ken ne jär jes tel mää. Kehä III:n sisäpuolinen liikenneverkko on esitetty maa kun ta kaa va kar tal la Helsingin seudun tieverkon luokitusselvityksen mukai ses ti, kuitenkin siten, että Kehä I:n sisäpuoliset keskeisimmät pit kä matkai sen linja-autoliikenteen ja tavaraliikenteen reitit esitetään omalla merkinnällään. Tämä turvaa yhteydet pääväyliltä terminaaleihin mutta mahdollistaa kaupunkikehittämisen. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksesta Suunnitelma-aineistoon ei ole tehty sellaisia Kauniaisten kaupunkia koskevia muutoksia, joista olisi syytä huomauttaa. Näin ollen esitetään, että Kauniaisten kaupunki toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole ehdotusaineistoon tehtyjen muutosten johdosta huomautettavaa. YTJ: Päätös: Liitteet esittää lausuntonaan Uudenmaan liitolle, että sillä ei ole Uusimaa-kaava 2050 ehdotusaineistoon tehtyjen muutosten johdosta huomautettavaa ja lähettää asian edelleen tiedoksi KHlle. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lausuntopyyntö Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta, määräaika

16 PÖYTÄKIRJA 5/ Asemakaavan muutos, 8. kaupunginosan korttelin 1082 tontti 3 (Kylpyläntie 13) (Asia poistettiin listalta) 380/ /2018 YLKV Lisätiedot: maankäyttöinsinööri Nina Forsberg, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Esittelijä poisti asian listalta. Liitteet LIITE 1 Kaavakartta määräyksineen (Ak 232, Kylpyläntie 13) LIITE 2: Selostus liitteineen (Ak 232, Kylpyläntie 13) Oheismateriaali OHEISMATERIAALI: Ote Kauniaisten kaupungin asemakaavojen yhdistelmäkartasta määräyksineen (Ak 232, Kylpyläntie 13)

17 PÖYTÄKIRJA 5/ Hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen (kiinteistö , Kavallintie 7 A) 78/ /2019 YLKV Lisätiedot: ympäristöpäällikkö Anna-Lena Granlund-Blomfelt, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kiinteistölle (Kavallintie 7 A) haetaan vapauttamista ve si huolto lai tok sen hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolain 3a luvun 17 c :n mukaisesti. Lupavelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Vesihuoltolain 3 a luvun 17 b :n mukaan kunnan päättämällä ve si huol tolai tok sen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä lai toksen hulevesiviemäriin. Lain 17 c :n mukaan kunnan ym pä ris tön suo je lu viran omai nen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 17 b :ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaissa erikseen sääde tyin perustein. Kauniaisissa yhdyskuntavaliokunta toimii kaupungin ympä ris tön suo je lu vi ran omai se na. Hakemus liitteineen löytyy oheismateriaalina luottamushenkilöiden extranetis tä. Asian selostus Hakija hakee vapautusta kiinteistön hulevesiviemäriin liit tä mi ses tä ja esittää, että hulevedet käsiteltäisiin jatkossakin alla esitetyin tavoin. Kiin teis töllä sijaitsevat talot ovat valmistuneet v ja talojen hulevedet johde taan rakennusluvassa määritetyllä tavalla tontin eteläpuolella olevaan puis to alu ee seen, jossa vedet imeytetään rakennettuun kivipesään. Ha kemuk sen mukaan em. järjestelmä ei ole tuottanut ongelmia kiinteistölle tai ala puo li sil le asuinkiinteistöille. Kyseinen tontti viettää etelään ja liittyminen HSY:n hulevesiverkoston liit tymä pis tee seen vaatisi hakemuksen mukaan n. 80 metrin putkivedon, uuden tarkistuskaivon rakentamista Kavallintien rajalle sekä uuden hu le ve sipump paa mon asentamista., Hakemuksen mukaan pumppaamon ja hu leve si liit ty män korkoero on noin 10 metriä. Edellä mainittuun seikkoihin viita ten, liittäminen hulevesiverkostoon aiheuttaisi ha ke muk sen mukaan haki jal le kohtuuttomia kustannuksia. Todettakoon vielä, että kyseiseen hulevesijärjestelmään johdetaan myös ylä puo li sen naapurikiinteistön eli Kavallintien 7 B:n hulevedet. Hulevesiviemärin sijainti HSY:n hulevesiverkosto laajenee tälle alueelle vuoden 2019 aikana. Huo limat ta siitä, liittyvätkö alueen kiinteistöt hulevesiverkostoon tai eivät, kiinteis tö jen rajalle tullaan rakentamaan hulevesien liittymävaraus Lausunnot, näkemykset ja naapureiden kuuleminen Hakemuksen johdosta on pyydetty lausuntoa Helsingin seudun ym pä ris tö-

18 PÖYTÄKIRJA 5/ pal ve lut -kuntayhtymältä (HSY). Tämän lisäksi on pyydetty Kauniaisten kau pun gin kuntatekniikan näkemystä asiassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lausunto asiassa HSY toteaa lausunnossaan ( ), että alueelle on rakennettu hu leve si ver kos to (rakenteilla vuoden 2019 aikana, ympäristöpäällikön komment ti) palvelemaan katujen ja kiinteistöjen kuivatusta. Tar koi tuk sen mukais ta on, että hulevesien poisjohtaminen hoidetaan kokonaisuuden kannal ta kestävällä tavalla myös alueen kiinteistöjen osalta (lausunto oheisma te ri aa li na). Kauniaisten kuntatekniikan näkemystä hakemuksesta (kun ta tek niik ka in sinöö ri) Kaupungin kuntatekniikka katsoo, että hakemuksessa annettujen tietojen poh jal ta kiinteistön hulevesien nykyinen käsittely voi daan katsoa olevan asian mu kai nen. Hakemuksessa annettujen tietojen poh jal ta kuntatekniikka puol taa vapautusta. Naapureiden kuuleminen Ympäristötoimi on hakemuksen johdosta kuullut kiinteistön ra ja naa pu rei ta (yhteensä 3 kpl, eteläpuoleisella puistotontilla 1:389 samat omis ta jat kun ). Määräajassa ympäristötoimelle on palautettu kol me kuulemiskirjettä, joissa kahdessa todetaan, ettei allekirjoittaneilla ole huo maut ta mis ta vapautushakemuksen johdosta. Yläpuolinen naa pu ri kiinteis tö on huomautuksessaan puoltanut vapautusta. Todettakoon, että kysei sen kiinteistön hulevedet johdetaan tällä hetkellä kiinteistön hu le ve si jär jes tel mään. Päätösesityksen perustelut Hakijan antamien selvitysten ja muiden asiaan liittyvien tietojen perusteella ve si huol to lain mukaiset vapauttamisen edellytykset tässä tapauksessa täyt ty vät, joten kiinteistölle voidaan myöntää va pau tus yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä hakemuksessa esitetyn sel vi tyk sen poh jal ta. Vesihuoltolain 3 a luvun 17 c :n mukaan vapautus liit tä mis vel vol li suu desta hulevesiviemäriin on myönnettävä, jos: 1) liittäminen hulevesiviemäriin muodostuisi kiinteistön omistajalle tai hal tijal le kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön hulevesien hal linnas ta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesi huol to lai tok sen hulevesiviemäröinnin vähäinen tarve tai muu vastaava eri tyi nen syy; 2) vapauttaminen ei vaaranna huleveden viemäröinnin taloudellista ja asian mu kais ta hoitamista 17 a :ssä tarkoitetulla vesihuoltolaitoksen hu leve si vie mä röin nin alueella; ja 3) liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi voidaan poistaa muutoin asian mu kai ses ti. Jotta vapautus voidaan myöntää, kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytettävä.

19 PÖYTÄKIRJA 5/ Tässä tapauksessa voidaan katsoa, että vesihuoltolain 17 c :n kohdat täyt ty vät seuraavin perusteluin ja näin ollen kiinteistölle voidaan myöntää anottu vapautus hulevesiviemärin liittämisestä: Kohta 1) Jotta kiinteistön hulevedet voitaisiin johtaa Kavallintien tulevaan hu le ve siver kos toon, vaatisi se kiinteistön osalta mittavia kaivu- ja ra ken nus töi tä sekä hulevesien pumppaamista ylä mä keen. Hakemuksessa esitettyjen tie tojen ja kustannusarvion pohjalta voi daan katsoa, että vapautusta voidaan täs sä tapauksessa myön tää. Kohta 2) Kyseisen kiinteistön vapauttamisen ei voida katsoa vaarantavan huleveden vie mä röin nin taloudellista ja asianmukaista hoitamista 17 a :ssä tar koi tetul la vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella. Kohta 3) Kiinteistön hulevedet voidaan jatkossakin poistaa asianmukaisesti joh tamal la ja imeyttämällä niitä alapuoliseen kivipesään. Ehdot: Ehtona vapautukselle on kuitenkin se, että kiinteistön hulevedet tulee jatkos sa kin poistaa asianmukaisesti eikä niistä saa aiheutua haittaa ym pä ristöl le tai muille kiinteistöille. Vapautetun kiinteistön omistaja on vastuussa hu le ve den johtamisesta mahdollisesti aiheutuvista haitoista ja vahingoista. Mi kä li olo suh teet kiinteistöllä muuttuvat hakemuksessa esitetystä tai hu leve sien pois ta mis ta ei voida enää pitää asianmukaisena, voi liit tä mis vel vol lisuus as tua voimaan. YTJ: päättää hakemuksessa annettujen tietojen ja edellä mai nit tu jen perustelujen pohjalta myöntää kiinteistölle va pautuk sen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta yl lä mai ni tuin ehdoin. Sovelletut säännökset Vesihuoltolaki (119/2001) 17 b ja 17 c Muutoksenhaku Hallintovalitus (Helsingin hallinto-oikeus), vesihuoltolain mukainen päätös Päätös: Liitteet Päätösehdotus hyväksyttiin. VHL 17 c _Hakemus_Kavallintie 7 A VHL 17 c _HSYn lausunto_kavallintie 7A

20 PÖYTÄKIRJA 5/ Hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen (kiinteistö , Kavallintie 7 B) 56/ /2019 YLKV Lisätiedot: ympäristöpäällikkö Anna-Lena Granlund-Blomfelt, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kiinteistölle (Kavallintie 7 B) haetaan vapauttamista ve si huolto lai tok sen hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolain 3a luvun 17 c :n mukaisesti. Lupavelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Vesihuoltolain 3 a luvun 17 b :n mukaan kunnan päättämällä ve si huol tolai tok sen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä lai toksen hulevesiviemäriin. Lain 17 c :n mukaan kunnan ym pä ris tön suo je lu viran omai nen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 17 b :ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaissa erikseen sääde tyin perustein. Kauniaisissa yhdyskuntavaliokunta toimii kaupungin ympä ris tön suo je lu vi ran omai se na. Hakemus liitteineen löytyy oheismateriaalina luottamushenkilöiden extranetis tä. Asian selostus Hakija hakee vapautusta kiinteistön hulevesiviemäriin liit tä mi ses tä niin, että hulevedet käsiteltäisiin jatkossakin alla esitetyin tavoin. Kiinteistön hulevedet on vuonna 2016 liitetty alapuolisen kiinteistön (Kavallintie 7 A) hulevesijärjestelmään. Tämän kyseisen kiinteistön talot ovat valmistuneet v ja hulevedet johdetaan rakennusluvassa määritetyllä tavalla kiinteistön eteläpuolella olevalle puistoalueelle, jossa vedet imeytetään rakennettuun kivipesään. Hakemuksen mukaan em. järjestelmä ei ole tuottanut ongelmia kiinteistölle tai alapuolisille asuinkiinteistöille. Kavallintie 7 B:n nykyinen hulevesijärjestelmä on ohjattu poispäin Kavvallintieltä, eli eri suuntaan kuin HSY:n Kavallintien varteen rakenteilla olevaan hulevesiverkostoon. Mikäli liittämisvapautusta ei myönnetä ja kiinteistöä tulee liittää hulevesiverkostoon, joudutaan lähes koko järjestelmä kaivamaan esiin ja kääntämään sitä Kavallintien suuntaan päin. Vaihtoehtoisesti joudutaan asentamaan hulevesipumppaamo kiinteistön takarajalle josta vedet pumpattaisiin ylämäkeen HSY:n hulevesiverkostoon. Edellä mainittuun viitaten, liittyminen hulevesiverkostoon aiheuttaisi ha ke muk sen mukaan hakijalle kohtuuttomia kustannuksia. Hulevesiviemärin sijainti HSY:n hulevesiverkosto laajenee tälle alueelle vuoden 2019 aikana. Huolimatta siitä, liittyvätkö alueen kiinteistöt hulevesiverkostoon tai eivät, kiinteistöjen rajalle tullaan rakentamaan hulevesien liittymävaraus

21 PÖYTÄKIRJA 5/ Lausunnot, näkemykset ja naapureiden kuuleminen Hakemuksen johdosta on pyydetty lausuntoa Helsingin seudun ym pä ris töpal ve lut -kuntayhtymältä (HSY). Tämän lisäksi on pyydetty Kauniaisten kau pun gin kuntatekniikan näkemystä asiassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lausunto asiassa HSY toteaa lausunnossaan ( ), että alueelle on rakennettu hu leve si ver kos to (rakenteilla vuoden 2019 aikana, ympäristöpäällikön kommentti) palvelemaan katujen ja kiinteistöjen kuivatusta. Tar koi tuk senmu kais ta on, että hulevesien poisjohtaminen hoidetaan kokonaisuuden kan nal ta kestävällä tavalla myös alueen kiinteistöjen osalta (lausunto oheis ma te ri aa li na). Kauniaisten kuntatekniikan näkemys asiasta (kuntatekniikkainsinööri) Kaupungin kuntatekniikka katsoo, että hakemuksessa annettujen tietojen poh jal ta kiinteistön hulevesien nykyinen käsittely voi daan katsoa olevan asianmukainen. Hakemuksessa annettujen tietojen poh jal ta kuntatekniikka puoltaa vapautusta. Naapureiden kuuleminen Ympäristötoimi on hakemuksen johdosta kuullut kiinteistön rajanaapureita (yhteensä 3 kpl). Määräajassa ympäristötoimelle on palautettu kolme kuulemiskirjettä, jossa kahdessa todetaan, ettei allekirjoittaneilla ole huomauttamista vapautushakemuksen johdosta. Alapuolinen naapurikiinteistö on huomautuksessaan puoltanut vapautusta. Todettakoon, että vapautusta hakevan kiinteistön hulevedet johdetaan tällä hetkellä tämän naapurikiinteistön hulevesijärjestelmän kautta puistoalueelle. Päätösesityksen perustelut Hakijan antamien selvitysten ja muiden asiaan liittyvien tietojen perusteella ve si huol to lain mukaiset vapauttamisen edellytykset tässä tapauksessa täyt ty vät, joten kiinteistölle voidaan myöntää va pau tus yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä hakemuksessa esitetyn sel vi tyk sen pohjalta. Vesihuoltolain 3 a luvun 17 c :n mukaan vapautus liit tä mis vel vol li suu desta hulevesiviemäriin on myönnettävä, jos: 1) liittäminen hulevesiviemäriin muodostuisi kiinteistön omistajalle tai hal tijal le kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön hulevesien hal linnas ta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesi huol to lai tok sen hulevesiviemäröinnin vähäinen tarve tai muu vastaava eri tyi nen syy; 2) vapauttaminen ei vaaranna huleveden viemäröinnin taloudellista ja asian mu kais ta hoitamista 17 a :ssä tarkoitetulla vesihuoltolaitoksen hu leve si vie mä röin nin alueella; ja 3) liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi voidaan poistaa muutoin asian mu kai ses ti. Jotta vapautus voidaan myöntää, kaikkien edellä mainittujen edellytysten

22 PÖYTÄKIRJA 5/ on täytettävä. Tässä tapauksessa voidaan katsoa, että vesihuoltolain 17 c :n kohdat täyt ty vät seuraavin perusteluin ja näin ollen kiinteistölle voidaan myöntää anottu vapautus hulevesiviemärin liittämisestä: Kohta 1) Jotta kiinteistön hulevedet voitaisiin johtaa Kavallintien tulevaan hu le ve siver kos toon, vaatisi se kiinteistön osalta mittavia kaivu- ja ra ken nus töi tä sekä hulevesien pumppaamista ylä mä keen. Hakemuksessa esitettyjen tietojen ja kustannusarvion pohjalta voi daan katsoa, että vapautusanomukseen voidaan tässä tapauksessa myön tyä. Kohta 2) Kyseisen kiinteistön vapauttamisen ei voida katsoa vaarantavan huleveden vie mä röin nin taloudellista ja asianmukaista hoitamista 17 a :ssä tar koi tetul la vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella. Kohta 3) Kiinteistön hulevedet voidaan jatkossakin poistaa asianmukaisesti johtamalla ja imeyttämällä niitä alapuoliseen kivipesään. Ehdot: Yhtenä ehtona vapautukselle on, että myös alapuoliselle kiinteistölle on kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta myönnetty vapautus hulevesiverkoston liittämisestä. Hakijan on myös toimitettava ympäristötoimelle kopion kiinteistöjen ja välisestä sopimuksesta hulevesien johtamisjärjestelyistä sekä siihen liittyvistä vastuunjaoista. Kiinteistön hulevedet tulee jat kos sa kin poistaa asianmukaisesti eikä niistä saa aiheutua haittaa ym pä ris töl le tai muille kiinteistöille. Kiinteistön omistaja on myös vastuussa hu le ve den johtamisesta mahdollisesti aiheutuvista haitoista ja vahingoista. Mikäli olo suh teet kiinteistöllä muuttuvat hakemuksessa esitetystä tai hulevesien pois ta mis ta ei voida enää pitää asianmukaisena, voi liittämisvelvollisuus as tua voimaan. YTJ: päättää hakemuksessa annettujen tietojen ja edellä mai nit tu jen perustelujen pohjalta myöntää kiinteistölle vapautuksen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta yl lä mai nituin ehdoin. Sovelletut säännökset Vesihuoltolaki (119/2001) 17 b ja 17 c Muutoksenhaku Hallintovalitus (Helsingin hallinto-oikeus), vesihuoltolain mukainen päätös

23 PÖYTÄKIRJA 5/ Päätös: Liitteet Päätösehdotus hyväksyttiin. VHL 17 c _Hakemus_Kavallintie 7 B VHLHSYn lausunto_kavallintie 7 B

24 PÖYTÄKIRJA 5/ Hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen (kiinteistö , Kavallintie 5) 107/ /2019 YLKV Lisätiedot: ympäristöpäällikkö Anna-Lena Granlund-Blomfelt, puh , Kiinteistölle (Kavallintie 5) haetaan vapauttamista ve si huol tolai tok sen hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolain 3a lu vun 17 c :n mukaisesti. Lupavelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Vesihuoltolain 3 a luvun 17 b :n mukaan kunnan päättämällä ve si huol tolai tok sen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä lai toksen hulevesiviemäriin. Lain 17 c :n mukaan kunnan ym pä ris tön suo je lu viran omai nen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 17 b :ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaissa erikseen sääde tyin perustein. Kauniaisissa yhdyskuntavaliokunta toimii kaupungin ympä ris tön suo je lu vi ran omai se na. Hakemus liitteineen löytyy oheismateriaalina luottamushenkilöiden extranetis tä. Asian selostus Hakija hakee vapautusta kiinteistölle hulevesiviemäriin liittämisestä. Ha kemuk sen mukaan kiinteistön salaojitus ja hulevesijärjestelmä on uusittu vuo si na 2012 ja 2013 ja hulevedet johdetaan omalla tontilla sijaitsevaan vuon na 2012 uusittuun kiviröykkiöön ja imeytyskenttään. Hakijan mukaan hu le ve siä käsitellään tällä hetkellä asianmukaisesti eikä kyseisestä jär jestel mäs tä ole aiheutunut haittaa naapurustolle. Näin ollen hakija esittää, että kiinteistön hulevedet jatkossakin käsiteltäisiin edellä mainitulla tavalla. Hakemuksen mukaan kiinteistön hulevesijärjestelmän liittäminen nyt raken teil la ole vaan Kavallintien hulevesiverkostoon vaatisi mittavia kaivu- ja asen nus töi tä sekä hulevesien pumppaamista ylämäkeen. Hakija on ha kemuk ses sa ehdottanut kaksi eri vaihtoehtoratkaisua liittymisestä rakenteilla ole vaan hulevesiverkostoon. Vaihtoehto 1:n mukaan putkisto HSY:n hulevesiverkoston liittymispisteelle kul ki si tontin itäreunassa lähellä naapurikiinteistön rajaa. Naapurin ra kennus töi den yhteydessä selvisi, että kallio sijaitsee tällä alueella suhteellisen pin nas sa, joten tämä reitti saattaisi kaivamisen lisäksi vaatia louhimista ja rä jäyt tä mis tä. Kaivettava matka on noin 40 metriä ja pumppaamon ja hu leve si ver kos ton liittymispisteen korkoerotus noin 10 metriä. Hu le ve si pumppaa mo asennettaisiin nykyisen hulevesien imeyttämispaikkaan. Vaihtoehto 2:n mukaan kiinteistö voisi mahdollisesti hyödyntää Kavallintie 7:n mahdollista uutta hulevesiliittymäreittiä, mikäli tällaista rakennettaisiin. Myös tällöin kiinteistön hulevesiä joudutaan pumppaamaan ylämäkeen. Edellä mainittuun viitaten hakija toteaa, että liit ty mi nen HSY:n rakenteilla