LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0"

Transkriptio

1 LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0

2 Lastentuntiopettajien perehdytysopas Suomen bahá í-koulutusinstituutti Helmikuu 2010 LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 1

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 4 2. Lastentunnit viisivuotissuunnitelman ydintoimintona 5 3. Lastentuntien opettajana toimiminen palvelutehtävänä 8 4. Lastentuntiopettajaksi kouluttautuminen Lastentuntien luonne ja tavoitteet Kansallisen Henkisen Neuvoston ohjaus Koulutusinstituutin linjaus Kansallinen perusopetussuunnitelma Lastentuntimateriaalit Lastentuntien materiaalipankki LAMPPU Muita lastentuntimateriaaleja netissä Lastentuntien käytännön kysymyksiä Lastentuntien aloittaminen Lastentuntien valmistelu Lastentuntien ohjaaminen Lastentuntien raportointi Usein kysyttyä Yhteistyö eri tahojen kanssa Vanhemmat Paikallinen henkinen neuvosto Koulutusinstituutti Koulu Muut Lastentuntiasioiden organisaatio ja yhteystietoja 23 Liitteet Askeleita palvelun polulla kulkemiseen tarvittavien kykyjen ja taitojen kehittämiseen, kohta kirja 3 ja 3A Lastentuntien rekisteröintilomake Lastentuntien kokoontumisseuranta Lastentuntien kausisuunnitelma Esimerkkikutsu naapuruston lasten kutsumiseksi lastentunneille LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 1

4 LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 2

5 1. Johdanto Bahá í-lastentunnit ovat yksi viisivuotissuunnitelman neljästä ydintoiminnosta, jotka muodostavat keskeisen osan jokaisen bahá í-yhteisön elämää. Bahá'í-yhteisöt kaikkialla maailmassa järjestävät lasten kasvatusta, joka auttaa lapsia kehittämään omia aineellisia, älyllisiä ja henkisiä lahjojaan. Fyysisen ja inhimillisen kasvatuksen avulla huolehditaan terveydestä ja sivistyksestä sekä yhteiskunnallisesta edistymisestä tieteiden, taiteiden ja kädentaitojen avulla. Kuitenkin kaiken kasvatuksen perusta on henkinen kasvatus, joka ohjaa ihmisen moraalista luonnetta ja käytöstä. Luotettavuus, rehellisyys, vuorovaikutustaidot, henkisyyden ymmärtäminen ja oikeudenmukaisuus ovat henkisiä ominaisuuksia, joiden kehittämiseen lastentunneilla keskitytään. Bahá í-lastentuntien tarkoitus on tukea vanhempien kasvatustyötä. Lastentunnit ovat luonteeltaan avoimia kaikille lapsille taustaan katsomatta. Suomessa bahá í-yhteisön tarjoamia lastentunteja hallinnoi Suomen bahá í-koulutusinstituutti Kansallisen Henkisen Neuvoston ohjauksen alaisuudessa. Tämä perehdytysopas lastentuntiopettajille sisältää bahá'í-uskon laitosten keskeisiä ohjauskirjeitä, joitakin yleisiä ohjeita ja toimintaperiaatteita sekä sekä käytännön toiminnassa esiin tulleita kysymyksiä, joiden avulla koulutusinstituutti haluaa välittää tukensa kaikille lastentuntiopettajan tärkeään ja arvokkaaseen tehtävään ryhtyneille. Sekä vasta lastentuntiopettajiksi valmistuneita että jo pitempään opettajina palvelleita pyydetään perehtymään tähän oppaaseen joko yksin tai ryhmässä lastentuntien seutukoordinaattorin tai kokeneen lastentuntiopettajan avustuksella. Oppaan jotkin osiot ovat etupäässä tietopuolisia, ja ne voidaan opiskella nopeasti, kun taas toisista osioista on tarpeen keskustella enemmän kunkin lastentuntiopettajan tilanteen mukaisesti. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 4

6 2. Lastentunnit viisivuotissuunnitelman ydintoimintona Tämä osio sisältää bahá i-laitoksilta joitakin ohjauskirjeitä sekä muuta ohjausta, jotka koskevat ajankohtaisia kysymyksiä bahá í-lastentunteihin liittyen. Opiskelua helpottamaan aineisto on otsikoitu ja kirjeiden yhteydessä on sivun oikeassa reunassa esitetty perehdytysopasta opiskeleville yksinkertaisia kysymyksiä joko yksin pohdittaviksi tai keskusteltaviksi pareittain tai pienryhmissä. Lasten henkinen kasvatus yhteisörakentamisen perusta Reflections on Growth -uutislehti nro 12, toukokuu 2006 Kutsuessaan maailmaa uudistumaan ja sen kansoja elpymään Bahá u lláh kehottaa seuraajiaan kiinnittämään erityistä huomiota lastenkasvatukseen: We prescribe unto all men that which will lead to the exaltation of the Word of God amongst His servants, and likewise, to the advancement of the world of being and the uplift of souls. Lasten kasvattaminen on paras keino tämän saavuttamiseksi. Henkisen kasvatuksen antaminen lapsille on palvelu, jota Abdu l- Bahá kuvaa seuraavin sanoin: Among the greatest of all services that can possibly be rendered by man to Almighty God is the education and training of children, young plants of the Abhá Paradise. Ottaen huomioon, miten suuri paino pyhissä kirjoituksissa on annettu lastenkasvatukselle, ei ole yllättävää, että bahá ílastentunnit ovat olleet bahá í-yhteisöjen tärkeä huolenaihe jo varhaisista ajoista lähtien. Nelivuotissuunnitelman aloittamisen myötä ihmisvoimavarojen kouluttamisesta tätä tärkeää velvollisuutta varten tuli järjestelmällisempää ja se levisi laajemmalle. Nelivuotissuunitelmaa koskevassa sanomassaan Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kirjoitti: The regular holding of Bahá í children s classes should be given high priority. Indeed in many parts of the world this is the first activity in a process of community building, which, if pursued vigorously, gives rise to the other developments. Neljä vuotta myöhemmin Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kehotti 12 kuukauden suunnitelmassa bahá íta nostamaan tämän toiminnan alueen to new levels of intensity ja viisivuotissuunnitelmassa lastentunnit mainittiin yhtenä ydintoimintona, johon osallistumisen tulisi olla mahdollista kaikille lapsille, eikä vain bahá í-perheiden lapsille. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden kokemuksista on opittu merkittävästi, mitten bahá í-lastentunnit voivat olla avoimia mailman lapsille ja miten tämä toiminta voi johtaa muihin kehityskulkuihin. Lukuisat kertomukset kuvaavat uskovien maailmanlaajuisia ponnistuksia moninkertaistaa lastentuntien määrää ja sitä, mitten tämä ydintoiminto edistää joukkojen liittymisen prosessia. Nämä tarinat ovat osoitus siitä, miten vanhemmat maapallon kaikissa osissa ovat ottaneet vastaan bahá íden tarjoaman henkisen kasvatuksen lapsilleen. Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi 1. Miksi Baháu lláh on kehoittanut kiinnittämään erityistä huomiota lastenkasvatukseen? 2. Miksi bahá í-lastentuntien järjestäminen säännöllisesti tulisi olla etusijalla yhteisömme toiminnoissa? 3. Mitä erityistä on opittu 2000-luvulla saaduista kokemuksista koskien lastentunteja ydintoimintona? LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 5

7 Bahá í-lastentuntien tarkoitus ja sisältö YLEISMAAILMALLINEN OIKEUSNEUVOSTO, Sihteeristö 3. joulukuuta 2006 Rakas bahá í-ystävä Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston puolesta kirjoitettu kirje, joka liittyi bahá í-perheiden lasten sekä ei-bahá í-perheiden lasten osallistumiseen bahá í-lastentunneille. Tässä yhteydessä olemme iloisia voidessamme tarjota alla olevan otteen tätä aihetta koskevasta Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston puolesta vastikään kirjoitetusta kirjeestä, joka on päivätty Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto olettaa, että tätä aihetta koskevassa kaikessa viestinnässänne yhteisöllenne teette selväksi, että kautta maan instituuttiprosessin tuloksena moninkertaistuvien naapurustojen lastentuntien tarkoituksena on tarjota bahá í-kasvatusta. Vaikka Ruhi-instituutin tätä tarkoitusta varten suunnittelemat ensimmäiset oppitunnit käsittelevätkin lasten luonteen kehittämistä, se tapa, miten ne saattavat lapset Jumalan sanan yhteyteen, esittelevät uskon opetuksia ja vahvistavat heidän suhdettaan Abdu l-baháan, eivät jätä mitään epäilystä siitä, että nämä materiaalit ovat luonteeltaan bahá í-materiaaleja. Koska niissä ei käsitellä teologisia aiheita, ne viehättävät puoleensa lapsia kaikista uskonnollisista taustoista. Oppituntien edistyessä niiden sisältö tietenkin muuttuu käsittämään sisällöltään yksinomaan bahá í-aiheita, kuten uskon historia ja Jumalan kaksoisilmaisijat. Mitä materiaaleja käytetäänkin näiden lisäksi lasten oppitunneilla, joita syntyy naapurustoihin, on tärkeää, että oppituntien bahá í-luonne säilytetään, eikä niistä tule eri uskontojen välisiä moraalisia oppitunteja. Ystävien tulisi täysin luottaa siihen, että ne vanhemmat, jotka itse eivät ole bahá íta mutta lähettävät lapsensa tällaisille oppitunneille, riemuitsevat nähdessään, minkälainen vaikutus bahá í-kasvatuksella on heidän lastensa herkkään sydämeen ja mieleen. Uskomme yllä olevan lainauksen olevan teille avuksi ja toivomme pyrkimyksillenne kaikkea parasta. Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi 1. Mikä on bahá ílastentuntien tarkoitus? 2. Minkälainen on se tapa, jolla Ruhi-instituutin ensimmäiset lastentuntimateriaalit saattavat lapset Jumalan Sanan yhteyteen? 3. Mikä on tärkeää valittaessa materiaaleja lastentunneille? 4. Mihin meidän tulisi luottaa vanhempien lähettäessä lapsiaan lastentunneille? 5. Pohdi, miten meidän tulisi esitellä bahá ílastentunnit niiden lasten vanhemmille, jotka eivät itse ole bahá íta? Rakkain bahá í-terveisin Sihteeristö LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 6

8 Bahá í-lastentuntien tarkoitus ja sisältö YLEISMAAILMALLINEN OIKEUSNEUVOSTO, Sihteeristö 25. syyskuuta 2001 Eräälle kansalliselle henkiselle neuvostolle... Rakkaat bahá í-ystävät Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on saanut päivätyn sähköpostiviestinne, pyysitte selvennystä lastentunteihin, jossa on mukana ei-bahá í-lapsia. On tietenkin mahdollista luoda lapsille ohjelma, joka on bahá íuskon innoittama ja johon sisältyy sellaisia aineita kuten moraalikasvatus, vertaileva uskontotiede, rauha, ympäristöasiat tai maailmankansalaisuus. Tällaisiin ohjelmiin voi sisältyä myös käytännön aineita, kuten lukutaito, akateeminen koulutus tai ammattikoulutus. 9. tammikuuta 2001 päivätyssä sanomassaan Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kuitenkin viittaa erityisesti bahá í-lastentunteihin, jotka ovat myös avoimia ei-bahá í-lapsille. Näiltä oppitunneilta, joiden tarkoituksena on kattaa bahá íden koko henkinen kasvatus, ei ole mahdollista jättää pois bahá í-uskon uskonnollisia opetuksia, ja sellaisten aineiden kuin bahá í-historia, bahá í-lait ja Liitto tulisi olla erottamaton osa näitä oppitunteja. Vaikka bahá í-uskon uskonnolliset opetukset ovat osa bahá ílastentuntien lastenkasvatusohjelmaa, ohjelman suunnitelma, etenkin sisällön järjestys, saattaa tehdä siitä kutsuvamman ei-bahá ílle. Esimerkiksi Ruhi-instituutin kirjan 3 lähestymistavassa painotetaan luonteen kehittämistä ja vasta myöhemmin esitellään Bahá u lláhin ja Bábin elämään liittyviä tietoja. Voimme myös havaita tätä samaa periaatetta noudatettavan runkokurssisarjassa, jonka opiskeluun myös monet eibahá í-nuoret ovat osallistuneet. Kirjassa 1 käsitellään sellaisia laajoja aihepiirejä kuten rukousta sekä elämää ja kuolemaa (tietenkin bahá ínäkemyksen kannalta). Vasta kirjassa 4 käsitellään historiaa yksityiskohtaisesti. Näin ollen ei-bahá í voi tuntea olevansa tervetullut osallistumaan eikä häkelly uusista, puhtaasti uskonnollisista opetuksista. Sen jälkeen, kun ei-bahá ít ovat viehättyneet bahá í-uskon periaatteisiin ja yleisisiin henkisiin opetuksiin, he eivät epäröi jatkaa koko ohjelman opiskelua. Vaihtoehtoisesti he voivat myös jäädä pois tai olla osallistumatta kurssisarjan joihinkin osiin. Tietenkin bahá ít selostavat aina ohjelman luonteen selkeästi ystävilleen ja tuttavilleen. Joillakin alueilla monet ei-bahá í-vanhemmat saattavat mielellään haluta lastensa osallistuvan bahá í-lastenkasvatusohjelmaan sen kokonaisuudessaan. Muilla alueilla kansallinen yhteisö saattaa pitää parempana täydentää bahá í-lastentunteja bahá í-uskon innoittamalla ohjelmalla, koska se voi vetää puoleensa suurempia osallistujamääriä. Selvästikin yksi ainoa ohjeisto ohjelman laatimiseksi tai ohjelmista koottu yhdistelmä ei voisi täyttää kaikkien yhteisöjen tarpeita. Kansallisen instituuttinne ja/tai lastenkasvatuskomitean on neuvoteltava alueenne yleisväestön ja bahá í-yhteisön olosuhteista ja kiinnostuksen kohteista, valittava lupaavin vaihtoehto ja sitten muokattava ja kehitettävä tätä lähestymistapaa ajan myötä kertyvien käytännön kokemusten mukaisesti. Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi 1. Mikä on avointen bahá ílasten tuntien tarkoitus? 2. Mitä opetusta avointen bahá í-lasten tuntien tulee sisältää? 3. Mitä seikkoja on hyvä huomioida suunniteltaessa ja valittaessa sopivia lähestymistapoja avointen lasten tuntien pitämiseksi omassa naapurustossa ja yhteisössä? Rakkain bahá í-terveisin Sihteeristö LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 7

9 3. Lastentuntien opettajana toimiminen palvelutehtävänä KESKUSTELUN TUEKSI: ETSI JA LIITÄ TÄHÄN SOPIVIA LAINAUKSIA 5-VUOTISSUUNNITEL- MAN OHJAUSKIRJEISTÄ JA RIDVÁN-SANOMISTA, KASVATUSKOKOELMASTA, YMS. Otsikoi lainaukset ja kirjoita omat muistiinpanosi tärkeinä pitämistäsi oivalluksista. Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston haaste bahá í-nuorille Muistiinpanojani Tässä kaikkein tärkeimmässä hankkeessa teidät erottaa muista vilpittömyytenne, tarmonne ja peloton päättäväisyytenne olla kaihtamatta tämän päivän vaatimuksia. Kyvykkäästi koulutettuina, henkisesti syttyneinä ja innokkaina hankkimaan kokemuksia olette nousseet ja tarttuneet tilaisuuksiin lähiympäristössänne ja muualla. Tarve teidän palvelullenne erityisesti kahdessa tehtävässä lastentuntiopettajina ja varhaisnuorten ryhmien valmentajina ei ole koskaan ollut selvempi. Lukemattomat vanhemmat kaipaavat keinoja kehittää lastensa henkisiä kykyjä, jotka muodostavat periaatteisiin pohjautuvan ja rehellisen luonteen perustan. Ja varmastikin jokainen nuori kukoistaa ohjelmassa, joka auttaa heitä muodostamaan vahvaan moraaliin perustuvan identiteetin varhaismurrosiän kriittisinä vuosina ja voimauttaa osallistujansa antamaan oman panoksensa yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. (Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto 1. tammikuuta 2010 Yhdistyneen kuningaskunnan nuorisokonferenssiin kokoontuneille nuorille) LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 8

10 3. Lastentuntien opettajana toimiminen palvelutehtävänä KESKUSTELUN TUEKSI: ETSI JA LIITÄ TÄHÄN SOPIVIA LAINAUKSIA 5-VUOTISSUUNNITEL- MAN OHJAUSKIRJEISTÄ JA RIDVAN-SANOMISTA, KASVATUSKOKOELMASTA, YMS. Otsikoi lainaukset ja kirjoita omat muistiinpanosi tärkeinä pitämistäsi oivalluksista. Muistiinpanojani LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 9

11 4. Lastentuntiopettajaksi kouluttautuminen Bahá í-lastentuntiopettajien kouluttamisesta vastaa Suomessa bahá í-koulutusinstituutti. Vaikka toistaiseksi lastentuntiopettajana toimimiseen ei vaadita instituutin kurssisarjan opiskelua, hyvät valmiudet lastentuntiopettajana toimimiseen saa suorittamalla koulutusinstituutin runkokurssisarjan kirjat 1 (Pohdintoja hengen elämästä), 2 (Nouse palvelemaan) ja 3 (Lastentuntien opettaminen, taso 1, lastentunnit 5 6-vuotiaille). Tämän koulutuksen jälkeen on mahdollista pitää lastentunteja kirjaan 3 sisältyvien oppituntien pohjalta. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos yhteisössä ei ole koulutettuja lastentuntiopettajia pitämään kaikille avoimia lastentunteja, joilla halutaan käyttää kirjan 3 oppitunteja, on mahdollista kouluttautua kirjan 3 oppitunteja hyödyntäväksi lastentuntiopettajaksi nopeammin suorittamalla kirjan 1 ja kirjan 3, vaikka kirja 2 jäisi vielä suorittamatta. Kirjan 3 suorittamiseen sisältyy ohjattua harjoittelua lastentuntien pitämisessä ja muun lapsille suunnatun toiminnan järjestämisessä (ks. liite Askeleita palvelun polulla kulkemiseen tarvittavien kykyjen ja taitojen kehittämiseen, kohta kirja 3). Koulutusinstituutti suosittelee myös lisäkoulutusta kirjan 3A (lastentunnit 7 8-vuotiaille) muodossa, minkä jälkeen lastentuntiopettaja voi aloittaa opetuksen kirjaan 3A sisältyvien 30 oppitunnin pohjalta tälle ikäluokalle. Monin tavoin hyödylliseksi ja avartavaksi on osoittautunut myös kirjan 5 varhaisnuorten valmentajakoulutukseen kuuluva aineisto varsinkin niille lastentuntien opettajille, joiden ryhmässä on vuotiaita. Varhaisnuorten materiaaliin kuuluu myös yksi kirja, Uskon henki, joka on tarkoitettu lastentuntien jatkoksi tälle ikäryhmälle. Kirjan materiaalia voi käyttää, kun on kouluttautunut varhaisnuorten valmentajaksi opiskelemalla kirjan 5 ja siihen liittyvät muut varhaisnuorten materiaalit, joihin myös kirja Uskon henki kuuluu. Instituuttien täytyy varmistaa, että niiden ohjelmaan sisältyy koulutus lastentuntien opettajille, jotka voivat tarjota palveluksiaan paikallisille yhteisöille. Mutta vaikka henkisen ja tiedollisen kasvatuksen järjestäminen lapsille on olennaista, tämä edustaa vain osaa siitä, mikä täytyy sijoittaa heidän luonteensa kehittämiseen ja heidän persoonallisuutensa muovaamiseen. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto Ridván-sanoma 2000 Lisäksi koulutusinstituutti pyrkii räätälöimään lisäkoulutusta lastentuntien opettajille tarpeiden ja toiveiden mukaan. Koulutus voi sisältää esimerkiksi työpajamuotoista perehtymistä kansalliseen perusopetussuunnitelmaan tukea oman kausisuunnitelman ja tuntisuunnitelmien laatimiseen tutustumista olemassa oleviin lastentuntimateriaaleihin valmiuksien kartuttamista omien materiaalien tuottamiselle taiteiden, leikkien, tarinoiden ja draaman hyödyntämistä opetuksessa LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 10

12 Koulutusinstituutti voi suunnitella räätälöityjä koulutuksia, kursseja ja työpajoja yhteistyössä paikallisten ja seututoimijoiden kanssa, ja niitä voidaan toteuttaa sekä kansallisella (esim. kesä- ja talvikouluissa) että paikallisella ja seudullisella tasolla. Tärkeää on, että aloite tällaisen koulutuksen järjestämiselle tulee ruohonjuuritasolta mielellään lastentuntiopettajilta itseltään, jotka ovat parhaita asiantuntijoita siinä, mitä ja minkälaista lisätukea tarvitsevat, jotta lastentuntiopettajana palveleminen olisi mahdollisimman antoisaa ja onnistuisi hyvin. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 11

13 5. Lastentuntien luonne ja tavoitteet 5.1 Kansallisen Henkisen Neuvoston ohjaus Koulutusinstituutin johtokunnalle osoittamassaan päivätyssä ohjauskirjeessään Kansallinen Henkinen Neuvosto pyysi huomioimaan mm. seuraavat näkökulmat, joita se piti erityisen tärkeinä: Lastentunnit ovat erityisesti bahá í-lastentunteja, jotka ovat avoimia kaikille. Tulisi pitää huolta siitä, ettei lastentuntien sisältöä vesitetä, kun tunneille osallistuu muitakin kuin bahá í-lapsia. Lastentuntien muotoa paikallisella tasolla ei ole rajattu tiettyyn muotoon, vaan ne voivat olla esim. kouluissa pidettäviä virallisia oppitunteja, kollektiivisia tunteja yhteisön kaikille lapsille tai naapurustossa järjestettäviä lastentunteja. 5.2 Koulutusinstituutin linjaus Kesällä 2008 Koulutusinstituutin johtokunta ryhtyi johdonmukaistamaan ja yhtenäistämään 5 14-vuotiaille suunnattuja suomenkielisiä lastentuntimateriaaleja ja määritteli seuraavan suuntaa-antavan fokuslistan lastentuntien tavoitteeksi: Lapset oppivat palvelemaan bahá í-uskoa ja ihmiskuntaa Lapset tiedostavat että heillä on kykyjä, joita kehittää Lapset tuntevat kuuluvansa bahá í-yhteisöön ja heillä on siinä aktiivinen rooli Varhaisnuorilla on selkeä kuva muista uskonnoista ja bahá íuskon historiasta vuotiaiden tunnit moraalisen ja eettisen sisällön lisäksi sisältävät: o bahá í-hallinto ja lait o bahá í-uskon yhteiskunnalliset opetukset o erityisesti vuotiaat: bahá í-uskon ja muiden maailmanuskontojen perusopetukset ja tunteminen siten, että kypsyy tekemään oman henkisen ratkaisunsa vakaumuksestaan Koulutusinstituutin johtokunta haluaa nykyisen viisivuotissuunnitelman hengessä korostaa lastentuntien avointa luonnetta ja rohkaista paikallisia bahá í-yhteisöjä lastentuntien eriyttämiseen naapurustoihin pikemminkin kuin että kerätään kaikki paikkakunnan bahá í-lapset yhteen ryhmään. Lastentuntien tulisi olla kutsuvia ja naapurustot aktiivisesti mukaanottavia. Koulutusinstituutti haluaa myös kannustaa oman paikallisen henkisen neuvoston tuella toteutettujen pienimuotoisten avoimet ovet -kampanjoiden ja mallituntien pitämiseen sekä lasten että varhaisnuorten ryhmille. Liitteenä löydät esimerkkikutsun avoimille lastentunneille,jota kokeiltiin Varsinais- Suomessa vuonna Lapsia on kasvatettava jumalallisissa hyveissä ja rohkaistava ja kannustettava kehittämään luonnettaan. Sen jälkeen on ponnisteltava, jotta he saavat mahdollisimman laajaa opetusta tieteissä, taiteissa ja tiedoissa, sillä ilman taivaallisia hyveitä ja rehtiä luonnetta pelkkä oppineisuuden ja taitojen hankkiminen ei ole riittävää. Abdu l-bahá (lainattu kirjasta Furutan: Bahá í Education for Children Book 1) Hyvän käytöksen ja korkean moraalisen luonteen on oltava ensisijalla, sillä ellei luonnetta kasvateta, tiedon hankkiminen osoittautuu pelkästään vahingolliseksi. Tieto on ylistettävää silloin, kun se on kytkeytynyt eettiseen käytökseen ja hyveelliseen luonteeseen, muutoin se on tappavaa myrkkyä, pelottavan vaarallista. Abdu l-bahá, kokoelmasta Kasvatus, nro 74 ) LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 12

14 5.3 Kansallinen perusopetussuunnitelma Kansallisen Henkinen Neuvosto julkaisi marraskuussa 2008 uudistetun kansallisen perusopetussuunnitelman (POPS) 5 14-vuotiaiden baha i-lasten uskonnon opetuksen tavoitteistoksi. POPS on tarkoitettu kaikille lastentuntiopettajille antamaan suuntaviivoja lastentuntien suunnitteluun. Tavoitteiston johdannossa todetaan, että perusopetussuunnitelman päätarkoitus on esittää yhteen koottuna ja eri ikäryhmille sovellettuna baha i-kirjoitusten antamat opetustavoitteet, jotka kuuluvat jokaisen bahá í-lapsen peruskoulutukseen. Opetussuunnitelma on kuitenkin suunnattu sekä bahá í- että ei-bahá í-lapsille. Tavoitteiston johdanto-osiossa todetaan lisäksi, että perusopetussuunnitelmaa on tarkoitus hyödyntää soveltaen kunkin paikallisen yhdyskunnan tarpeisiin ja voimavaroihin. On siis suositeltavaa, että jokainen yhdyskunta laatii tämän opetussuunnitelman pohjalta omiin olosuhteisiinsa sopivat oppisuunnitelmansa. Uudistettu perusopetussuunnitelma on syntynyt pitkällisen ja perusteellisen valmistelutyön tuloksena. Keskeisenä uudistuksena nykyisessä opetussuunnitelmassa on laajennettu ymmärryksen sekä luonteenkasvatuksen ja moraalin päätavoitteita ja ikäkausikohtaisia tavoitteita. Perusopetussuunnitelman tavoitteet on jaettu ikäkausittain kahden vuoden mittaisiin jaksoihin (5 6-, 7 8-, 9 10-, ja vuotiaat.). Kunkin lastentuntiopettajan suunnitellessa tuntejaan on syytä huolella perehtyä uuteen tavoitteistoon, jotta näin saadaan tukeva perusta tuntien suunnittelulle. Lasten-tuntien kausisuunnitelmapohja (liite) on hyvä apuväline omien tuntien kokonaiskuvan hahmottamisessa kunkin lukukauden alussa. On olennaista pitää kausisuunnitelman avulla kirjaa lasten opetuksessa kunakin lukukautena käsitellyistä tavoitteista ja opetussisällöistä, jotta mahdollisen uuden opettajan ryhtyessä opettamaan lasta olisi helposti saatavilla tieto, mitä lastentunneilla on jo opetettu ja mitä mahdollisesti kyseisessä ikäryhmässä on vielä käsittelemättä. Toivomus on, että lastentunnit tulevat tarjoamaan puitteet kehittää lapsissa henkisiä ominaisuuksia, jotka saattavat heidät lähemmäksi Jumalaa. Ykköstason oppituntien painopiste on henkisissä ominaisuuksissa ja vähemmän huomiota on annettu uskon yleiselle tuntemukselle. Kun perusteet lapsen luonteelle on rakennettu, on täysin riittävästi aikaa myöhempinä vuosina tarpeellisen tiedon opettamiseen. Ruhi-instituutin kirja 3, s.2 Lopuksi on hyvä huomioida, että kansallisessa perusopetussuunnitelmassa kuvataan ainoastaan paikallisten lastentuntien opetuksen tavoitteita siinä ei esitetä oppimateriaaleja eikä määritellä opetusmetodeja. Opetussuunnitelmassa annetut tavoitteet mahdollistavat suuren kirjon erilaisia opetuksellisia aineksia ja lähestymistapoja, jotka vaativat sekä pitkäjänteistä kehittelytyötä että opettajien harjaantumista. Kansallinen perusopetussuunnitelma löytyy osoitteesta Lastentunnit Opettajien kaavakkeet. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 13

15 6. Lastentuntimateriaalit Perinteisesti bahá í-lastentunneille valmistetuissa materiaaleissa tiedolliset tavoitteet ovat painottuneet hyvin vahvasti. Ruhi-instituutin materiaalien tarjoama malli ja niiden henki tukevat Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston esittämää visiota lasten luonteen ja persoonan kehittämisestä, vaikka materiaalit sisältävät myös joitakin tiedollisia elementtejä. Koulutusinstituutin johtokunta suositteleekin lastentuntien materiaaleina hyödynnettäväksi ensisijaisesti Ruhi-instituutin lasten ja varhaisnuorten opetukseen tarkoitettuja materiaaleja, jotka tällä hetkellä kattavat ikäryhmät 5 6- vuotiaat (kirja 3) ja 7 8-vuotiaat (kirja 3A). Lisäksi on saatavilla vuotiaiden varhaisnuorten bahá í-kasvatukseen suunnattu kirja Uskon henki. Ruhi-instituutin materiaaleja ei vielä toistaiseksi ole saatavilla ja vuotiaiden ikäryhmille. Koulutusinstituutti on parhaillaan kokoamassa Ruhi-instituutin materiaalien yhteyteen ikäryhmittäin kokonaista sarjaa lastenopetukseen suunnattuja materiaaleja, jotka sisältävät tiedollisten aiheiden lisäksi myös runsaan kirjon muita bahá í-identiteetin muodostumisen kannalta tarpeellisia aihealueita. Koulutusinstituutin suosittelemille materiaaleille yhteistä on se, että niissä korostuu moraalinen ja eettinen kasvatus sekä luonteen harjaannuttaminen ja ne seuraavat Ruhi-Instituutin materiaaleista tuttua pedagogisesti johdonmukaista ja selkeää rakennetta. Tulevaisuudessa Ruhi-instituutin tarjoamat lastenopetusmateriaalit tulevat kattamaan monipuolisen kokonaisuuden, ja tarkoitus on siirtyä käyttämään niitä kokonaisuudessaan ensisijaisina materiaaleina lastenopetuksessa. On tärkeää huomioida, että yllä esitetty linjaus lastentuntien sisällöstä ja materiaaleista ei millään muotoa sulje pois myös muiden tahojen ja yksilöiden tuottamien materiaalien käyttämistä tai omien materiaalien laatimista. Lastentuntiopettajilla on vapaus käyttää omaa harkintaansa lastentuntien tuntisuunnitelmia valmistaessaan ja sisältöä suunnitellessaan. Viime kädessä kunkin lastentuntiryhmän ja ryhmässä olevien lasten yksilöllisten tarpeiden ja tilanteiden huomioiminen ohjaavat ja määrittävät, millaisia tuntikokonaisuuksia on mielekästä rakentaa. Lastentuntien sisällön muokkaamisessa kullekin lastentuntiryhmälle sopivaksi on tarpeen käyttää luovuutta, joustavuutta, avointa kokeilumieltä ja herkkyyttä. Jotta fokus lastentunneilla kuitenkin säilyisi, on hyvä pitää kirkkaana mielessä lastentunneille asetetut tavoitteet, jotka tekevät tunneista nimenomaan bahá í-lastentunteja. 6.1 Lastentuntien materiaalipankki LAMPPU Koulutusinstituutin tehtäviin kuuluu lastentuntimateriaalien koostaminen, muokkaaminen ja tuottaminen vaivattomasti hyödynnettäväksi ja saataville kaikille materiaaleja tarvitseville. Lastentuntiopettajien työtä helpottamaan Koulutusinstituutti kokoaa tavoitteet, tuntisuunnitelmat, erilaiset tunti-ideat ja kaikki tarpeelliset lomakkeet kätevästi saataville sähköisenä instituutin nettisivuille. Materiaalipankkia koostetaan ja päivitetään jatkuvasti ja myös sinä voit tarjota Kansallisen lastentuntien koordinaattorin kautta ideoitasi ja materiaalejasi materiaalipankkiin muiden hyödynnettäväksi! Lastentuntien materiaalipankki LAMPPU löytyy osoitteesta Lastentunnit LAMPPU LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 14

16 6.2 MUITA LASTENTUNTIMATERIAALEJA NETISSÄ Lastentuntimateriaaleja löytyy monenlaisia ja moneen tarpeeseen Internetistä bahá íden laatimilta sivustoilta. Linkkilista on julkaistu ja sitä päivitetään lastentuntien materiaalipankki LAMPUSSA. Kun löydät muita hyviksi havaitsemiasi linkkejä, lähetä niistä vinkki kansalliselle lastentuntien koordinaattorille. Core Curriculum for Spiritual Education Henkisen kasvatuksen opetussuunnitelma, USA Spiritual Education website sisältää laajan tuntisuunnitelmavalikoiman erityisesti 7-8 ja vuotiaille Baha'i Education Resources by Linden Qualls Leikkejä, draamaa, keskustelua, pelejä ym pienten lasten vanhemmille ja muille kasvattajille home.earthlink.net/~l.qualls/ The Shining Lamp The Life of Bahá'u'lláh Bahá'u'lláhin elämä kuvina Brilliant Star Magazine Näiltä sivuilta erityisesti opettajille antoisaa materiaalia oppitunneille löytyy otsikolla Parents and Teachers Resources LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 15

17 7. Lastentuntien käytännön kysymyksiä 7.1 Lastentuntien aloittaminen Kun aloitat lastentunnit, tiedota asiasta paikkakuntasi paikallisen henkisen neuvoston lisäksi myös kansalliselle lastentuntien koordinaattorille käyttämällä lastentuntien rekisteröintilomaketta (liite). Toimita ilmoituksesi viikon sisällä lastentuntien aloittamisesta. Ei haittaa vaikka kaikki lomakkeessa kysytyt tiedot eivät vielä olisikaan sinulla tiedossa, lomakkeen tietoja voi helposti päivittää myöhemminkin. Muistathan myös lastentuntiesi edetessä päivittää tiedot lastentunteihin liittyvistä muutoksista eli jos tulee esimerkiksi muutoksia lastentuntien osallistujiin, opettajiin tai jos lastentunteja syystä tai toisesta ei jatketakaan. Lisää tietoa lastentuntien aloittamisessa huomioitavista asioista on kohdassa 8. Yhteistyö eri tahojen kanssa. 7.2 Lastentuntien valmistelu Suosituksen mukaan oppitunnin tai oppituokion kestoa ei tulisi rajata liiaksi. Opettajan tulisi ottaa huomioon oppilaiden keskittymiskyvyn kesto ja, jos mahdollista, jakaa oppitunti pienempiin jaksoihin. Voisi olla hyvä, jos oppitunneilla olisi perusrunko, johon oppilaat tottuisivat. Seuraavassa yksi esimerkki tuntirakenteesta nuoremmille oppilaille, mutta tuntien rakenne voi luonnollisesti vaihdella oppilaiden iän ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Oppitunti alkaa rukouksin. Opettaja ja oppilaat kertaavat edellisen tunnin asiat. Uusi oppitunti esitellään, useimmiten lyhyt selostus ja sopiva tarina. Usein opetellaan ulkoa lainaus tai rukous osana oppituntia. Jokin toiminnallinen tehtävä, leikki, peli tai askartelu, joka liittyy käsiteltävään aiheeseen. Lopuksi opettaja voi ehdottaa lapsille esimerkiksi jotakin erityistä tehtävää kotona tulevan viikon aikana Oppitunti päättyy rukoukseen. 7.3 Lastentuntien ohjaaminen Vuorovaikutteiset (interaktiiviset) lähestymistavat: Opettajan tulisi välttää pitkään puhumista tai luennoimista lapsille, sillä sellainen lähestymistapa ei edistä tehokasta oppimista. Oppitunnille tulisi olla luonteenomaista aktiivinen, rakastava ja vilkas keskustelu. Kysymysten ja vastausten käyttö on tärkeä osa vuorovaikutteista opetusta. Osallistumalla keskusteluun ja ilmaisemalla vapaasti mielipiteensä oppilaat eivät ainoastaan lisää ymmärrystään ja itsensä ilmaisemisen taitoaan, vaan he myös havaitsevat omat virheensä ja oppivat ottamaan aloitteen niiden korjaamiseksi. Tämä kaikki rohkaisee myönteisen oppimisilmapiirin muodostumista. Vertauskuvien käyttäminen: Henkiset ja moraaliset aiheet välittyvät usein parhaiten vertauskuvien avulla. Jumalan sanansaattajat ovat esitelleet monia henkisiä käsitteitä tarinoiden ja esimerkkien avulla. Audiovisuaalisten havaintovälineiden käyttäminen: Valokuvat, joissa on Abdu l-bahá (esim. yksi, jossa Hän hymyilee, toinen, jossa Hän on lasten kanssa, jne), Shoghi Effendi ja Kaikkein Pyhin Lehvä Postikortit, joista näkyy bahái-yhteisön erilaisuus LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 16

18 Postikortit, joissa näkyy pyhiä paikkoja ja muita tärkeitä bahá í-rakennuksia, kuten esimerkiksi bahá í-temppelit (Mashriqu l-adhkár) Kartat, joista näkyvät Bahá u lláhin ja Abdu l-bahán matkat jne. CD:t, joissa on bahá i-kirjoituksia, -lauluja tai runoja musiikin säestämänä Lapsille ja nuorille sopivista aiheista valmistetut videonauhat/dvd:t Internetistä löytyvät monet materiaalit Tasapainoisen oppitunnin suunnittelu: Lapsilla on paljon kapasiteettia ja suuri jano oppimiseen. Usein opettajat ja vanhemmat aliarvioivat lasten kyvyn vakavaan opiskeluun ja heidän vastaanottavaisuutensa oppimiseen. Tästä johtuu, että he ovat ylihuolehtivaisia ja pelkäävät lasten kyllästyvän liiankin helposti. Vaikka musiikki, taiteet ja pelit voivat kehittää lasten oppimiskokemuksia ja tulisi tehdä kaikki mahdollinen niiden kytkemiseksi oppitunteihin, tulee pitää huolta siitä, ettei niitä painoteta suhteettomasti muun sisällön ja vakavan opiskelun kustannuksella. Jos luokan ilmapiiriä sävyttävät rakkaus ja järjestys, lapset voivat oppia suuren määrän asioita. 7.4 Lastentuntien raportointi Kansallisen lastentuntien koordinaattorin tehtävänä on koostaa ajantasaiset tilastotiedot kaikista Suomessa käynnissä olevista lastentunneista kolmen kuukauden välein. On erittäin tärkeää, että lastentuntiopettajat pitävät omalta osaltaan huolta lastentuntejaan koskevien tietojen päivittämisestä. Näitä tietoja tarvitsevat koulutusinstituutin lisäksi myös Kansallinen Henkinen Neuvosto ja Bahá í-maailmankeskus, jotta on mahdollista analysoida tämän ydintoiminnon kehittymiseen liittyviä tekijöitä, esim. lisääntyvätkö kaikille avoimet lastentunnit ja onko kaikille bahá í-lapsille tarjolla lastentunteja heidän omalla paikkakunnallaan. Tilastojen pitäminen ajantasalla edesauttaa myös koulutusinstituutin ja lastentuntiopettajien välisen vuorovaikutuksen tehokkuutta. Kaikki lastentuntien päivittämiseen liittyvät lomakkeet löytyvät sähköisenä koulutusinstituutin nettisivuilta osoitteesta Lastentunnit Lomakkeet, ja ne voi toimittaa sähköpostitse kansalliselle lastentuntien koordinaattorille. Muutoksista voi ilmoittaa koordinaattorille myös puhelimitse. Mikäli seudulle on nimetty lastentuntien seutukoordinaattoori, hän vastaa seudun lastentuntitilastojen keruusta ja vastaanottamisesta. 7.5 Usein kysyttyä 1. Kysymys: Mitä eroa on koulussa ja koulun ulkopuolella järjestetyillä bahá í-uskonnon tunneilla? Vastaus: Opetus koulussa ei saa lain mukaan olla luonteeltaan tunnustuksellista. Perusopetuksen oman uskonnon tunneilla annettava opetus on oppiaine, kuten esimerkiksi matematiikka ja historia. Oppiaineet ovat koulun valvonnassa. Se tarkoittaa, että koulun tunnit eivät ole hartaudellisia. Yhdyskunnan järjestämät lastentunnit ovat vapaasti bahá'í-yhteisön hallinnassa. 2. Kysymys: Kumpaan nyt pyrkisin, kun resursseja ei löydy molempiin - POPSin mukaiseen opettamiseen vai lähinnä Ruhi-instituutin lastentuntien mukaiseen opetukseen? Ehkä pitäisi vielä etsiä lisää lapsia ja toimia sitten näitä kahta yhteen sovittaen, läsnäolijoiden mukaan? Vastaus: Koulutusinstituutin visiona on nivoa kansallisen perusopetussuunnitelman (POPSin) sisällöt ja tavoitteet sekä nykyinen käytettävissä oleva lastentuntimateriaali Koulutusinstituutin runkokurssisarjan Ruhi-instituutin materiaalien kanssa yhteisen sateenvarjon alle. Koulutusinstituutilla on työn alla tuottaa jokaiselle ikäryhmälle yhtenäinen 15 oppitunnin materiaalikokonaisuus, joka on saatavana sähköisenä bahá í-lastentuntien materiaalipankki LAMPUSSA Koulutusintituutin nettisivuilla. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 17

19 Koulutusinstituutti kannustaa yhteisöjä etsimään päämäärätietoisesti luovia ja aktiivisia tapoja käynnistää naapurustoon suunnattuja kaikille avoimia lastentunteja ja hyödyntää entistä tehokkaammin nykyisiä lastentuntiresurssejaan. Tämä perustuu näkemykseen kaikille lapsille (vakaumukselliseen taustaan katsomatta) suunnatusta lastentuntitoiminnasta, periaatteella "se opetus, mikä sopii ja on tarpeen baha'i-lapsille, soveltuu ja on tarpeen myös muille lapsille". Opetuksessa suositellaan hyödynnettäväksi ensisijaisesti kaikkea saatavilla olevaa Ruhi-instituutin lastentuntimateriaalia, joka tällä hetkellä sisältää kirjat 3 (5 6-vuotiaat), 3A (7 8-vuotiaat) ja Uskon henki (12-vuotiaat). Näitä materiaaleja voidaan täydentää muilla materiaaleilla. Mikäli yhteisössänne päädytään tämän lisäksi järjestämään bahá í-uskon opetusta myös koulussa, tulee opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä noudattaa nykyisin voimassa olevaa Kansallista perusopetussuunnitelmaa. 3. Kysymys: Mikä on nykyinen ohjaus koulun uskontokasvatustunneille osallistumisesta? Saavatko kaikki koululaisten vanhemmat asiasta ohjausta? Vastaus: Kun bahá í-lapsi aloittaa koulun, vanhemmat joutuvat valitsemaan, osallistuuko lapsi koulussa tarjottavaan evankelisluterilaisen uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen, anovatko he lapselle oikeutta oman uskonnon opetukseen vai vapautusta uskonnon opetuksesta. Bahá í-laitoksilla ei ole virallista kantaa oikeasta valinnasta tässä asiassa. Vanhemmat voivat kääntyä kysymystä puntaroidessaan paikallisen henkisen neuvostonsa puoleen, joka mahdollistaa kunkin perheen tapauskohtaisen tilanteen harkinnan. Paikallisilla henkisillä neuvostoilla on velvollisuus järjestää bahá í-uskonnon opetusta kaikille toimialueensa bahá í-lapsille viidestä ikävuodesta eteenpäin. Vanhemmilla on vapaus valita, haluavatko he lapsensa saavan opetusta koulussa vai koulun ulkopuolella ja haluavatko he opetuksesta merkinnän lapsensa todistukseen vai eivät. Vanhemmat voivat asiaa pohtiessaan huomioida myös muiden bahá í-vanhempien asiaan liittyviä kokemuksia ja neuvoja. Seuraavassa on muutama vinkki vanhemmilta. Jos harkitset lapsesi osallistumista muuhun kuin oman uskontonsa opetukseen: voi olla viisasta ottaa etukäteen selvää, minkälainen suhtautuminen koulun uskonnonopettajalla on muihin uskontoihin ja siihen, että uskonnon tunnille osallistuisi kirkkoon kuulumaton. Onko lapsellasi positiivisessa ilmapiirissä mahdollisuus kyseenalaistaa ja ääneen pohtia tunnilla opetettuja asioita? onko lapsellasi koulun uskonnon opetuksen rinnalla mahdollisuus osallistua koulun ulkopuolisena aikana hyvin ja säännöllisesti järjestettyihin bahá í-lastentunteihin, jotta hän saa tarvitsemaansa tukea bahá í-identiteetin muodostamisessa? on myös hyödyllistä etukäteen tutustua koulussa käytettäviin uskonnon oppikirjoihin. Varsin yleinen bahá í-vanhemmilta kuultu perustelu sille, miksi heidän lapsensa osallistuvat evankelisluterialiseen uskonnon opetukseen bahá í-lastentuntien rinnalla on, että näin lapset saavat riittävän yleissivistyksen eli käsityksen siitä, mihin Suomi uskoo. Tämäkin näkökulma voi olla hyvä huomioida omaa ratkaisua tehtäessä. 4. Kysymys: Millä edellytyksillä lapsi saa koulutodistukseensa merkinnän bahá í-uskonnon opiskelusta? Vastaus: Bahá í-uskonnon tuntien pitäminen koulussa edellyttää, että opetuksen on tapahduttava Kansallisen Henkisen Neuvoston ja Opetushallituksen hyväksymän kansallisen perusopetussuunnitelman ikäkohtaisia tavoitteita ja sisältöjä noudattaen. Uskonnon tunteja tulisi lain mukaan pitää 38 x 45 minuutin oppituntia lukuvuoden aikana eli esimerkiksi 18 tuntia syksyllä + 20 keväällä. Yläasteella luokilla 7 9 yhtenä vuotena uskonnontunnit pitäisi järjestää kaksoistunteina, eli yksi LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 18

20 kaksoistunti viikossa. Uskonnon tunnit järjestävä taho voi päättää, minä vuotena näistä kolmesta se toteutetaan. Oppituntien pitäminen yhteisön omissa puitteissa edellyttää opiskelua samassa laajuudessa ja opiskelun tasossa kuin koulussakin, jolloin oppilas saa suorituksestaan merkinnän todistukseen. Jos on tiedossa, että lapsella on mahdollisuus osallistua kansalliseen bahá í-talvikouluun, voidaan niissä pidettävät tunnit laskea hyväksi kevätlukukauden suoritukseen ja vastaavasti kesäkoulussa saatava opetus syyslukukauden suoritukseen. Tällaista intensiivisemmän opetuksen jaksoa kutsutaan periodiopetukseksi, eli kun raportoit osan tunneista suoritetuiksi kansallisissa kouluissa, voit käyttää tällaista termiä. Näistä tunneista saa todistuksen kansallisten bahá í-koulujen rehtorilta. 5. Kysymys: Koululle pitäisi toimittaa todistus siitä, että lapsemme saa riittävää oman uskonnon opetusta. Miten toimin? Vastaus: Voidaksesi toimittaa koulun pyytämän todistuksen uskonnon tunneista, täytä bahá íkoulutuntien rekisteröintilomake. Muistathan toimittaa lomakkeen tiedoksi myös kansalliselle lastentuntien koordinaattorille! Voit vaihtoehtoisesti pyytää vapaamuotoisen todistuksen paikalliselta henkiseltä neuvostolta, josta ilmenee koulun pyytämät tiedot. Lisäksi on hyvä pitää kirjaa tunneista bahá í-koulutuntien kokoontumisseurantalomakkeen avulla, jolla voit myös koululle osoittaa lukukauden päätteeksi oppimäärän täytetyksi. Myös poissaolot ja niiden syyt on syytä merkitä läsnäoloseurantaan. Kun vielä muistat huolella kirjata bahá í-koulutuntien kausisuunnitelmaan tavoitteet POPSista, jonka mukaan olet opettanut, sinun tai jonkun muun bahai-opettajan on jatkossa helppo seurata, mitä lapselle on jo opetettu ja mitä on vielä opettamatta. (Kaikki mainitut lomakkeet löytyvät Koulutusinstituutin nettisivuilta osoitteesta Lastentunnit Lomakkeet) 6. Kysymys: Millainen opettajainkoulutus tarvitaan turvaamaan kaikille bahá'í-lapsille hyvin järjestetty oman uskonnon opiskelu kouluvuosien aikana niin, että se vastaisi ymmärryksen, moraalin, tiedon ja taidon tavoitteisiin lasten ikätasoa vastaavalla tavalla? Vastaus: Ridván-sanomassaan 2000 Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto toteaa Instituuttien täytyy varmistaa, että niiden ohjelmaan sisältyy koulutus lastentuntien opettajille, jotka voivat tarjota palveluksiaan paikallisille yhteisöille. Mutta vaikka henkisen ja tiedollisen kasvatuksen järjestäminen lapsille on olennaista, tämä edustaa vain osaa siitä, mikä täytyy sijoittaa heidän luonteensa kehittämiseen ja heidän persoonallisuutensa muovaamiseen. Ruhi-instituutin materiaalien tarjoama malli ja niiden henki tukee tätä visiota luonteen ja persoonan kehittämisestä. Koulutusinstituutin runkokurssisarjan kurssi 3 sekä siitä haarautuva kurssi 3A antavat näin ollen hyvän pohjan lastentuntiopettajana toimimiseen. Koulutusinstituutin johtokunta yhteistyöneuvottelussaan Kansallisen Henkisen Neuvoston, Neuvonantajan ja avustajalautakunnan jäsenten kanssa vuonna 2006 päätyi yhteiseen näkemykseen, jonka mukaan opettajainkoulutuksen tulee perustua Ruhi-instituutin kirjan 3 pedagogiseen malliin ja kaikkea käytettävää materiaalia tulee soveltaa sen mukaan. Opettajainkoulutusta tullaan jatkossa monipuolistamaan ja kehittämään mm. räätälöimällä paikallisiin ja seudullisiin tarpeisiin vastaavaa perehdytystä sekä hyödyntämällä kansallisia kesä- ja talvikouluja mahdollisuutena jakaa lastentuntiopettajana toimimisen tietotaitoa. Koulutusinstituutin nettisivuilla Lastentunnit -osiossa löytyy päivitettävä Usein kysyttyä palsta. Voit lähettää kansalliselle lastentuntien koordinaattorille lisää kysymyksiä ja myös vastausehdotuksia lastentunteja koskien julkaistavaksi palstalla. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 19

21 8. Yhteistyö eri tahojen kanssa Lastentunteja järjestäessään lastentuntiopettajan on hyvä huomioida eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys lastentuntien onnistumisen kannalta. Hyvä yhteistyö poikii usein mahdollisuudet pitkäjänteiseen toimintaan, joka ei tyrehdy ja kuivu kokoon heti ensimmäisten haasteiden tullessa vastaan. Vahvan perustan yhteistyölle luo esimerkiksi lastentuntiopettajan oma-aloitteisuus, aktiivisuus vuorovaikutuskanavien luomisessa ja ylläpitämisessä sekä tilannetaju minkälainen lähestymistapa kussakin tilanteessa voi olla tarpeen, toivottavaa ja toimivaa. Yhteistyö ei aina suju luonnostaan. Se vaatii harjoittelua, harjaantumista ja yhteistyötaidot usein karttuvat kokemuksen myötä. Kiperissä tilanteissa ei onneksi tarvitse jäädä yksin: lastentuntiopettajalla on hyödynnettävänään bahá í-yhteisössä laaja verkosto asiaan vihkiytyneitä, joita konsultoida halutessaan (ks. luku 9, Lastentuntiasioiden organisaatio). Seuraavassa esimerkkejä joistakin keskeisistä yhteistyötahoista ja yhteistyön muodoista. 8.1 Vanhemmat Lastentuntien käynnistämisessä on luontevaa ja välttämätöntäkin tehdä tiivistä yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto huomauttaa eräälle kansalliselle henkiselle neuvostolle lähettämässään päivätyssä kirjeessään: "Tietenkin bahá ít selostavat aina ohjelman luonteen selkeästi ystävilleen ja tuttavilleen. Joillakin alueilla monet ei-bahá í-vanhemmat voivat mielellään haluta lastensa osallistuvan bahá í-lastenkasvatusohjelmaan sen kokonaisuudessaan." Suomessakin on saatu jo joitakin hyviä ja rohkaisevia kokemuksia siitä, miten avoin ja suora lähestymistapa suhteessa ei-bahá í-lasten vanhempiin kerrottaessa heille lastentunneista luo vanhemissa luottamusta lastentuntiopettajan tekemää työtä kohtaan ja sitouttaa heitä suhtautumaan vakavasti lastensa kasvatukseen. Sekä bahá í- että muiden lasten vanhempien kanssa tehtävään hyvään yhteistyöhön kuuluu se, että lastentuntiajoista sovitaan yhdessä, mahdollisista muutoksista ja peruutuksista ilmoittamisista sekä muista lastentunteja koskevista pelisäännöistä sovitaan etukäteen ja että lastentuntiopettaja huomioi vanhempia kertomalla heille lastentuntien sisällöstä, opettamistaan asioista, antamistaan kotitehtävistä sekä jakamalla kuulumisia lastentunneista ylipäätään. Luottamussuhteen luominen ja vaaliminen lastentuntiopettajan ja lasten vanhempien välillä edellyttää herkkyyttä ja vaatii ponnisteluja. Kunnioittava ja avarakatseinen asenne molemmin puolin on edellytys hyvälle yhteistyölle vanhempien ja lastentuntiopettajan välillä, tämä sisältää myös lapsen ja perheen yksityisyyden kunnioittamisen. Ridván-sanomassaan vuonna 2000 Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto puhuttelee erityisesti bahá í-lasten vanhempia sanoen: Ja nyt tahdomme osoittaa muutaman sanan vanhemmille, jotka kantavat ensisijaisen vastuun lastensa kasvattamisesta. Me vetoamme heihin, jotta he kiinnittäisivät jatkuvasti huomiota lastensa henkiseen kasvatukseen. Jotkut vanhemmat näyttävät ajattelevan, että tämä on yhteisön yksinomainen velvollisuus. Toiset uskovat, ettei uskoa tulisi opettaa lapsille, jotta heillä säilyisi mahdollisuus tutkia totuutta itsenäisesti. Vielä muut tuntevat olevansa riittämättömiä ryhtymään tällaiseen tehtävään. Mikään tästä ei pidä paikkaansa. - - Tietenkin vanhempien pitäisi kotona tehtyjen ponnistusten lisäksi tukea yhteisön järjestämiä bahá í-lastentunteja. Tulee myös pitää mielessä, että lapset elävät maailmassa, jossa kovat tosiasiat tulevat heidän tie- LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 20

22 toonsa jo kuvailtuja hirveyksiä suoraan kokemalla tai joukkotiedotusvälineiden väistämättömien vuodatusten kautta. Monien heistä on sen vuoksi pakko kypsyä ennenaikaisesti, ja näiden joukossa ovat ne, jotka etsivät mittapuita ja kuria, joilla ohjata elämäänsä. Tätä turmeltuneen yhteiskunnan synkeää taustaa vasten bahá í-lasten tulisi loistaa paremman tulevaisuuden tunnusmerkkeinä. Jos vanhemmat kokevat lastentuntien olevan tärkeä lisä heidän omalle kasvatustyölleen, on luonnollisesti todennäköisempää, että he myös tukevat lastentunteja. Kun he ymmärtävät, kuinka tunnit vahvistavat heidän omia yrityksiään vastustaa ympäröivän yhteiskunnan kielteisiä vaikutteita, he ovat innokkaampia lastentuntien tukijoita. Vanhemmat voisivat avustaa lastentuntien onnistumista esimerkiksi seuraavin keinoin: tuntien pitäminen, opettajana oleminen lasten mukana olemisen varmistaminen esimerkiksi tarjoutumalla kuljettajaksi rahastoon lahjoittaminen tätä tarkoitusta varten osallistuminen erityisesti lapsille ja lasten vanhemmille laadittuihin ohjelmiin erilaisten kykyjen ja taitojen tarjoaminen joko lastentuntien järjestelyissä tai vierailevina puhujina mielenkiinnon osoittaminen sille, mitä lapset oppivat tunneillaan ja edistymisen rohkaiseminen lasten auttaminen kotiläksyjen tekemisessä yhteydenpito opettajan kanssa lapsensa edistymisen seuraamiseksi rakentavan palautetteen antaminen opettajalle koskien lastentunteja, esimerkiksi jakamalla lapsensa kotona kertomia kokemuksia lastentunneista. 8.2 Paikallinen henkinen neuvosto Paikallisten lastentuntien järjestämistä ja toteutusta ohjataan paikallisesti, ja tämä kuuluu kunkin paikkakunnan paikallisen henkisen neuvoston tehtäviin. Kun yhteisössä on bahá í-lapsia, paikallisen henkisen neuvoston vastuulla on huolehtia heidän lastentuntiensa järjestämisestä alkaen viidestä vuodesta eteenpäin. Se, järjestetäänkö tunnit avoimina (naapuruston) lastentunteina vai osana koulussa tapahtuvaa opetusta, on kysymys, josta paikallisen henkisen neuvoston ja bahá ílapsen vanhempien tulee neuvotella keskenään. Usein paikallinen henkinen neuvosto lähestyy yhteisössä asuvia sopivaksi katsomiaan bahá íta ja pyytää heitä palvelemaan lastentuntiopettajina. Lastentuntiopettajan ja paikallisen henkisen neuvoston välinen yhteistyö pitää tällöin sisällään lastentuntien käytännön järjestelyistä sopimisen yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Mikään ei estä lastentuntiopettajan koulutusta saanutta tarjoutumaan myös itse tähän palvelutehtävään. Jos lastentuntiopettaja haluaa aloittaa avoimet lastentunnit esimerkiksi oman naapurustonsa lapsille, hän voi tehdä näin oma-aloitteisesti, eikä tällaiseen palvelutekoon tarvita lupaa bahá'í-uskon laitoksilta. On toki sopivaa ja suotavaa, että lastentuntiopettaja kertoo suunnitelmistaan paikalliselle henkiselle neuvostolle ja pitää paikallista henkistä neuvostoa ajan tasalla toiminnastaan. 8.3 Koulu Aloitteen bahá í-uskonnon opetuksen tarjoamisesta bahá í-lapselle koulussa tekevät lapsen vanhemmat koulun rehtorille. Vanhempien on myös syytä ensin neuvotella paikallisen henkisen neuvoston kanssa opettajan tarjoamisesta kouluvirastolle. Kun nämä esivalmistelut on tehty ja bahá í-tunneista sovittu, alkaa lastentuntioettajan työ. Vastuu bahá í-uskonnon opetuksen ja siihen liittyvien käytännön järjestelyiden moitteettomasta sujumisesta koululla jakautuu sekä lastentuntiopettajan että lapsen vanhempien kesken. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 21

23 Jos lastentuntiopettajan pitämät tunnit on järjestetty osaksi lapsen koulunkäyntiä, lastentuntiopettajaa sitoo velvollisuus opettaa tunteja niiden kriteereiden mukaan, jotka koskevat kaikkea kouluissa tehtävää uskonnon opetusta. Tästä tarkemmin kohdassa 7.5, kysymykset 1, 4 6. Koulun kanssa tehtävässä yhteistyössä on hyvä huomioida bahá í-uskosta ja -yhteisöstä välittyvä kuva. Hyvän ja toimivan yhteistyösuhteen luominen koulun henkilöstöön on näin ollen tärkeää. Erään koulussa bahá í-uskonnon tunteja pitävän lastentuntiopettajan kertomus kuvaa hyvin, miten yhteistyö koulun kanssa käytännössä voi toimia: Uskonnon opetuksen virallinen asema koulussa näkyy kaikille. Koulun opettajanhuoneen seinällä on esite bahá í-uskosta ja opettajalla on oma lokero, jossa lukee: Bahá í-uskonto, opettaja Laura Jansson. Osallistuin myös opettajakunnan yhteiseen valokuvaan, joten sekin dokumentti on nyt koulun seinällä. Joillekin tämä on ensimmäinen kosketus bahá í-uskoon ja he tulevat kysymään lisää. (Laura Janssonin artikkeli Bahá í-uutisissa, tammi-helmikuu 2009) 8.4 Muut Yhteistyötahoja lastentuntitoimintamme monimuotoistuessa voi olla monia muitakin. Kuvitelkaapa tilannetta, jossa lastentuntiopettaja aloittaa bahá í-lastentunnit vaikkapa jonkin järjestön tuella, osana järjestön lapsille tarjoamaa kerhotoimintaa. Tai että lastentunteja ei pidetäkään lasten tai lastentuntiopettajan kotona vaan esimerkiksi kerrostalon asuntoyhtiön asukastilassa tai jossain muussa kohtauspaikassa. Tai että lastentunnit tarjotaankin osana koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa koulun tai jonkin muut toimijan tiloissa. Tällaiset ja monet muut vaihtoehdot voivat olla arkipäivää jo tänään! LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 22

LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0

LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0 LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0 Lastentuntiopettajien perehdytysopas Suomen bahá í-koulutusinstituutti Helmikuu 2010 Päivitetty 6/2010 LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

10/23/2012 Olli Määttä

10/23/2012 Olli Määttä Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

turun seudun musiikkiopisto Turun seudun musiikkiopiston säännöt

turun seudun musiikkiopisto Turun seudun musiikkiopiston säännöt turun seudun musiikkiopisto Turun seudun musiikkiopiston säännöt 2 Yleistä Tähän järjestyssääntöön/opinto-oppaaseen on koottu musiikkioppilaitoksia ja taiteen perusopetusta koskevia yleisiä sääntöjä sekä

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMISPROSESSI RYHMÄYTYMINEN ON TÄRKEÄÄ, KOSKA tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeä kokemus ja onnistuneet kokemukset luokkaryhmässä luovat pohjan hyväksynnän

Lisätiedot

Tatu. Eija Karjalainen Kari Rautiainen

Tatu. Eija Karjalainen Kari Rautiainen Tatu Eija Karjalainen Kari Rautiainen Opiskelemaan valituille opiskelijoille lähetettiin alkuhaastattelulomake (tullaan tutuiksi) Opiskelijoista saadaan mahdollisimman paljon ennakkotietoa ennen opiskelun

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Koulun nimi: Tiirismaan koulu Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot