Pöytäkirja 1 (78) HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (78) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:30-11:35 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 122 Helsingin kaupungin päivystystoimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena n kuntayhtymälle 123 Helsingin kaupungin välinehuollon siirtäminen liikkeenluovutuksena HUSille alkaen 124 Esitys vuoden 2019 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi HUSin henkilöstöasuntojen käytön jatkovalmistelu ja säätiön perustaminen HUSin henkilöstöasuntojen lisäämistavoitteet ja Helsingin yleinen tonttihaku Sähkön hankinta HUS-kuntayhtymälle Aiesopimuksen tekeminen julkisomisteisen työterveysyhtiön perustamisesta 129 Nurmijärven kunnan kirkonkylän terveysaseman kuvantamistoiminnan liittäminen n HUS Kuvantamiseen alkaen 130 Helsingin Diakonissalaitoksen lasten/nuorisopsykiatrisen hoidon siirtäminen n vastuulle alkaen 131 Infoasiat Muut asiat Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset

2 Pöytäkirja 2 (78) Osallistujat Läsnä Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja, paitsi , 8.30 ja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja, kokouksen puheenjohtaja Kirsti Handolin paitsi 129 Katrina Harjuhahto-Madetoja Helka Hosia Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Vesa Mauriala Björn Månsson, 122 -, Marika Niemi Pertti Panula Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula Ilkka Taipale Reetta Vanhanen paitsi , Terhi Aalto, , Anna Vuorjoki paitsi , 8.30 ja Mikko Pöri, , Muut osallistujat Minerva Krohn, valtuuston puheenjohtaja Maija Anttila, valtuuston I vpj. Ari Oksanen, valtuuston II vpj. Aki Lindén, toimitusjohtaja Mari Frostell, talousjohtaja Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Lauri Tanner, hallintojohtaja esittelijä virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies sihteeri

3 Pöytäkirja 3 (78) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja paitsi 122 ja 123 Lauri Tanner sihteeri Jari Oksanen puheenjohtaja 122 ja 123 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki Kirsti Handolin paitsi 129 Petri Kajander Helka Hosia 129 Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (78) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kirsti Hendolin (varalle Helka Hosia) ja Petri Kajander (varalle Harri Lehtimäki).

5 Pöytäkirja 5 (78) 122 Asianro HUS/3025/2018 Helsingin kaupungin päivystystoimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena n kuntayhtymälle Selostus Tausta ja tarkoitus Päivystyksen järjestämisvastuu Kunnalla on terveydenhuoltolain 24 :n mukaan järjestämisvastuu alueensa asukkaiden sairaanhoitopalveluista. Kunnalla on vastuu myös terveydenhuoltolain 50 :ssä säädetyn kiireellisen hoidon järjestämisestä. HUSilla ja eräillä muilla terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa mainituilla sairaanhoitopiireillä on lisäksi velvollisuus järjestää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Laajan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sellaista yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi, ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön edellytetään myös tukevan tarvittaessa muita päivystysyksiköitä. Valtioneuvoston asetuksessa 583/2017 säädetään kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuoltolain 50 :ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina joko kiireettömän hoidon yhteydessä tai erillisessä päivystyksen toteuttamista varten suunnitellussa ympäri vuorokauden toimivassa päivystysyksikössä. Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu pidetyssä HYKS-Helsinki -terveyssuunnittelukokouksessa päätettiin edellä kuvattujen päivystystoiminnalle asetettujen velvoitteiden täytäntöönpanosta ja yhteispäivystykseen siirtymisen (päivystystoimintojen integraation) valmistelusta siten, että HYKS ja Helsinki ryhtyvät selvittämään ja valmistelemaan yhteispäivystykseen siirtymistä. Selvityksen valmistelua varten perustettiin päivystysintegraatiotyöryhmä, johon valittiin edustajat Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta ja HUSista. Päivystysintegraatiotyöryhmä perusti 14 alatyöryhmää valmistelemaan päivystystoimintojen integroimista. Alatyöryhmät antoivat selvityksensä päivystysintegraatiotyöryhmälle vuoden 2017 alkupuolella. Selvitysten pohjalta päivystysintegraatiotyöryhmä linjasi toukokuussa 2017, että Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikat, päivystys- ja valvontaosastot sekä päivystystä tukevat osastot,

6 Pöytäkirja 6 (78) Haartmanin alainen lasten virka-ajan ulkopuolinen terveyskeskuspäivystys ja suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys siirtyvät HUSiin. Päivystysintegraation sisältö Valmistelua jatkamaan käynnistettiin tammikuussa 2018 HYKS-Helsinki päivystystoimintojen integraatioprojekti, jonka työskentelyn tuloksena toteutetaan päivystystoimintojen liikkeenluovutus Helsingin kaupungilta HUSille. Päivystysintegraatiossa Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystystoiminnot siirtyvät liikkeenluovutuksella kokonaisuudessaan HUSiin. Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikat sekä päivystys- ja valvontaosastot siirtyvät HUS Akuutti -tulosyksikköön ja päivystystä tukevat osastot siirtyvät HUS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikköön. Integraatio koskee myös suun terveydenhuollon päivystyksen siirtymistä, rajoittuen kuitenkin ainoastaan virka-ajan ulkopuoliseen suun terveydenhuollon päivystykseen, joka siirtyy HUS Pää- ja kaulakeskuksen -tulosyksikköön. Helsinki jatkaa virka-ajalla toteutettavaa päivystystä suun terveydenhuollon osalta. Haartmanin ja Malmin sairaalarakennukset jäävät Helsingin omistukseen ja HUS vuokraa päivystyksen tarvitsemat tilat Haartmanin ja Malmin sairaalasta. Virka-ajan ulkopuolinen lasten terveyskeskuspäivystys siirtyy HUS Lasten ja nuorten sairaudet -tulosyksikköön. Päivystyksen integraation tavoitteena on yhtenäisen päivystyspalvelun tuottaminen helsinkiläisille potilaille Haartmanin ja Malmin sairaaloissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä alkaen siten, että integraation myötä palvelun saatavuus, tuottavuus, vaikuttavuus sekä asiakas- ja henkilöstökokemus paranevat. Päivystysintegraation tarkoituksena on varmistaa potilaille laadukkaat päivystyspalvelut ja tarpeen mukainen hoito. Integraatiolla tavoitellaan merkittävää kustannusvaikuttavuutta eli terveysvaikutusten ja kustannusten parantunutta suhdetta sekä potilaan että osallistuvien yksiköiden kannalta. Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan sosiaali- ja kriisipäivystys ei siirry liikkeenluovutuksen yhteydessä HUSiin. HUSiin siirtyvien Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikoiden sekä päivystys- ja valvontaosastojen sosiaalityön palvelut tuottaa jatkossakin Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys tämän osalta erikseen tehtävän yhteistyösopimuksen mukaisesti.

7 Pöytäkirja 7 (78) Toiminnan siirto Liikkeenluovutussopimus Liikkeenluovutuksesta on laadittu Helsingin ja HUSin välillä liikkeenluovutussopimus, jonka viimeisin versio on tämän päätösesityksen oheismateriaalina 1. Liikkeenluovutussopimuksessa on määritelty siirrettävä toiminta, siirron kohteena olevat aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, käyttöomaisuus, mahdolliset lisenssi- ja palvelutoimintaan liittyvät asiakirjat, saamiset, velat ja varat, mahdolliset luvat, vastuut ja velvoitteet. Siirrettävien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöomaisuuden arvo on niiden kirjanpitoarvo Kaupungin ilmoituksen mukaan päivystystoimintojen tulot ovat 8,3 milj. euroa ja menot ovat 78,27 milj. euroa. Yhteistyösopimus Ruuhkanpurkusopimus HUS on valmistelemassa Helsingin kanssa yhteistyösopimusta päivystystoiminnan tuottamisesta ja yhteistoiminnan muodoista integraation jälkeen. Yhteistyösopimuksen viimeisin versio on tämän päätösesityksen oheismateriaalina 2. Yhteistyösopimuksessa HUS ja Helsinki vahvistavat tahtotilansa varmistaa päivystyksen toiminnan jatkuvuus ja palveluiden saatavuus. Ruuhkanpurkusopimuksella pyritään osaltaan varmistamaan sujuva päivystyspalveluiden toteutuminen potilaille jatkossa. Ruuhkanpurkusopimuksella on tarkoitus sopia niistä yhteistoiminnan muodoista, joilla HUS ja Helsinki takaavat potilaille päivystyksen toiminnan kannalta riittävän hoitopaikkojen määrän ruuhkatilanteissa. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Helsingin ja HUSin päivystystoimintojen yhdistämisen tavoitteena on tuottaa potilaille aikaisempaa parempaa hoitoa ja palvelua, kun Helsingin päivystykset integroidaan HUSin päivystyskokonaisuuteen. Tavoitetta ei tulla ainakaan lähivuosina saavuttamaan johtuen Malmin sairaalan tilojen korjaustarpeista ja niistä päivystyksen toiminnalle aiheutuvista seurannaisvaikutuksista. Henkilöstön siirtyminen Siirtyvän henkilöstön asema määräytyy liikkeenluovutuslainsäädännön perusteella. Siirtyviin työntekijöihin sovelletaan työsopimuslain 1 luvun 10 :n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :ssä tarkoitettuja liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä. Liikkeenluovutusta koskevaan sopimuskokonaisuuteen sisältyy henkilöstön siirtoa koskeva asiakirja, joka on tämän esityksen oheismateriaalissa. Henkilöstön siirtoa koskevassa asiakirjassa esitetään siirron vaikutukset henkilöstön palvelussuhteeseen ja asemaan. Liikkeenluovutussopimus ja henkilöstön siirtoa koskeva sopimus on käsitelty Helsingin kaupunginkansliassa työnantajan ja henkilöstön edustajien neuvottelussa, joissa oli läsnä myös vastaanottavan työnantajan HUSin edustajat.

8 Pöytäkirja 8 (78) Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystystoiminta ja siihen kuuluva hoito- ja tukipalveluja antava henkilöstö siirtyy HUSin liikkeenluovutuksen periaattein ns. vanhoina työntekijöinä. Palvelussuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Liikkeenluovutuksen voimaantulopäivä sekä toiminnan ja henkilöstön siirtopäivä on , ja siirtyvän henkilöstön palvelusuhdeilmoitukset ja viranhoitomääräykset HUSin tietojärjestelmässä valmistellaan tulemaan voimaan lukien. Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät HUSiin pääsääntöisesti heidän aikaisempia tehtäviään vastaaviin tai saman tasoisiin tehtäviin nykyisillä nimikkeillään, kuitenkin siten, että tehtäväjärjestelyissä otetaan huomioon toiminnan kehittämisja muutostarpeet. Siirtyvään henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta ja lääkäreihin kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien siirtyvien henkilöiden palvelussuhde säilyy voimassa, kunnes aiemmin sovittu määräaika päättyy. Yhdenjaksoiseen palvelusaikaan perustuvia palvelussuhteen ehtoja määriteltäessä palvelussuhteen alkamispäivänä pidetään HUS:ssa samaa päivämäärää, jona yhdenjaksoinen palvelussuhde alkoi Helsingin palveluksessa huomioon ottaen aikaisemmat liikkeenluovutukset. Virkoja ja työsuhteisia tehtäviä perustettaessa noudatetaan HUSin kelpoisuusehtoja ja tehtävänimikkeitä. Tehtävänimike ja palvelussuhteen laji voivat siirron yhteydessä muuttua HUSin noudattamien tehtäväkohtaisten kelpoisuusehtojen johdosta. Siirtyvä henkilökunta Liikkeenluovutuksen kohteena olevassa toiminnossa on yhteensä 537 vakituista tehtävää, joista virkasuhteisia tehtäviä on 68. Kaikissa tehtävissä ei ole liikkeenluovutusajankohtana vakituista henkilöä ja osassa tehtävissä saattaa olla määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilö. Kaikki liikkeenluovutuksen voimaantuloajankohtana näissä tehtävissä palvelussuhteessa olevat henkilöt siirtyvät HUS:n palvelukseen. Siirtyviä erityyppisissä palvelussuhteissa olevia henkilöitä on yli 700. Osa Helsingin käyttämistä tehtävänimikkeistä ei kuulu HUSin tehtävänimikkeistöön, joten ne muutetaan HUSin nimikkeistön mukaisiksi. Edellä viitattujen siirtyvien henkilöiden vakanssien lisäksi HYKS lautakunnalle esitetään perustettavaksi 23 uutta virkaa HYKS-Helsinki-integraation päivystys- ja hallinnollisten järjestelyiden toteuttamiseksi. Siirtyvää päivystystoimintaa varten tarvittavat virat perustaa Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunta ja toimitusjohtaja/hyks-sairaanhoitoalueen johtaja oto perustaa työsuhteiset tehtävät. Yhteistoimintamenettely Helsingin kaupunki ja HUS ovat informoineet ja kuulleet yhteistoimintasuunnitelman mukaisesti siirtyvää henkilöstöä Haartmanin ja Malmin sairaaloissa järjestetyissä eri ammattiryhmien ja toimintojen kokouksissa sekä koko siirtyvälle henkilöstölle järjestetyissä kokouksissa. Henkilökunnan näkemykset on otettu huomioon liikkeenluovutuksen suunnittelussa. Muista palveluista siirtyvän henkilöstön kohdalla yhteistoimintakokouksia ja kuulemisia on pidetty heidän esimiestensä toimesta. Integraatiota on käsitelty vastaavasti HUS:n henkilöstölleen järjestämissä tilaisuuksissa. Liikkeenluovutuksen tapahduttua jatketaan tiedottamista yhteistoimintamenettelyin ja muiden tilaisuuksien muodossa. Liikkeenluovutuksesta on myös tiedotettu Helsingin ja HUSin intraneteissä.

9 Pöytäkirja 9 (78) Vuokrasopimus ja muu sopimuskokonaisuus HUS vuokraa päivystystoimintaan tarvittavat tilat Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimialalta. Vuokrasopimus tullaan tekemään Helsingin ja HUSin aikaisemmissa vuokrasopimuksissa noudattaman käytännön mukaisesti, kuitenkin niin, että vuokrasopimuksessa samoin kuin liikkeenluovutussopimukseen ja muihin sopimuskokonaisuuden sopimuksiin tehtävissä täsmennyksissä/liitteessä otetaan huomioon Malmin sairaalassa ilmenneet lattiamateriaalien vaihto- ja korjaustarpeet. HUS edellyttää, että Helsinki vuokranantajana vastaa siitä, että vuokratilat täyttävät terveellistä ja turvallista työ- ja toimintaympäristöä koskevat vaatimukset, ja että Helsinki vastaa keväällä 2019 käynnistyvistä korjaustöistä ja niiden HUSin toiminnoille aiheutuvista kustannuksista. Helsinki vastaa myös asianmukaisten väistötilojen järjestämisestä. Em. asiat tulee ottaa huomioon liikkeenluovutusta koskevassa sopimuskokonaisuudessa. Kustannusvaikutus Päätösesitys Asian käsittely Siirron kustannusvaikutus on 70, 2 miljoonaan euroa ja se on sisällytetty Hyks-sairaanhoitoalueen vuoden 2019 talousarvioesitykseen. Siirto on käsitelty Helsingin kaupungin Sote-lautakunnassa ja hallituksessa Siirto käsitellään lisäksi kaupunginvaltuustossa Hallitus päättää hyväksyä tässä päätösesityksessä kuvatun Helsingin kaupungin päivystystoiminnan siirtämisen liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen lle alkaen, edellyttäen, että edellä kohdassa Vuokrasopimus ja muu sopimuskokonaisuus esitetyt täsmennykset ja lisäykset tehdään liikkeenluovutusta koskevaan sopimuskokonaisuuteen. Puheenjohtaja Ulla-Marja Urho ja hallituksen jäsen Anna Vuorjoki ilmoittivat esteellisyydestään (Helsingin kaupunginhallituksen varajäsen, yhteisöjäävi) ja poistuivat tämän ja seuraavan asian käsittelyn ajaksi. Merkittiin, että hallituksen varajäsen Mikko Pöri saapui Vuorjoen sijaan tämän ja seuraavan asian käsittelyn ajaksi. Hallituksen varapuheenjohtaja Jari Oksanen toimii tämän ja seuraavan asian ajan kokouksen puheenjohtajana. Merkittiin, että hallituksen jäsen Björn Månsson saapui kokoukseen asiasta käydyn keskustelun aikana klo Päätös Lisätiedot Päätösesitys hyväksyttiin. Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner@hus.fi Hallinnollinen ylilääkäri Piia Aarnisalo, s-posti piia.aarnisalo@hus.fi Projektipäällikkö, linjajohtaja HUS Akuutti Veli-Pekka Harjola, s-posti veli-pekka.harjola@hus.fi

10 Pöytäkirja 10 (78) 123 Asianro HUS/2776/2018 Helsingin kaupungin välinehuollon siirtäminen liikkeenluovutuksena HUSille alkaen Selostus Helsingin kaupungin välinehuolto on tuottanut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tarvitsemat välinehuoltopalvelut. Kaupungin välinehuollon tuottamaan välinehuoltopalveluun ovat kuuluneet erilaisissa hoitotoimenpiteissä käytettävien instrumenttien ja välineiden huolto-, puhdistus-, pakkaus- ja sterilointipalvelut Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan kohteille sekä vähäisessä määrin ulkopuolisille asiakkaille. Välinehuolto on lisäksi ollut toiminut asiantuntijana oman alansa kehittämis-, neuvonta- ja ohjaustehtävissä. Välinehuoltoa on tuotettu palvelukuvauksen mukaisesti kaupungin sosiaalija terveystoimialan seuraaviin kohteisiin: Terveys ja päihdepalvelut ( Tepa ) - suun terveydenhuollon hammashoitolat (33 kpl) ja liikkuvan hammashoidon yksikkö - terveysasemat ja terveys- ja hyvinvointikeskukset (23 kpl) - sisätautien poliklinikat ja endoskopiayksiköt (Malmi, Laakso) - psykiatrinen sairaala (Aurora) - psykiatria- ja päihdekeskukset - päivystyssairaalat (2 kpl) (siirtyvät vireillä olevan päivystysintegraation myötä osaksi HUSin toimintaa alkaen) Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut ( SKH ) - Helsingin sairaala (Laakso, Malmi, Suursuo) - kotisairaalat (4 kpl) - kotihoidon tiimit (68 kpl) - monipuoliset palvelukeskukset (10 kpl) - palvelutalot (5 kpl) Perhe- ja sosiaalipalvelut ( Peso ) - neuvolatoiminnot (23 kpl) ja perhekeskukset (2 kpl) - koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Välinehuoltopalvelua on tuotettu jonkin verran myös HUS Neurokeskuksen toiminnalle Laakson sairaalassa (kaksi vuodeosastoa ja poliklinikka) sekä HUSLABin toiminnoille Kalasatamassa. Ruskeasuon välinehuolto tuottaa välinehuoltopalvelut HUS Pää- ja kaulakeskuksen suusairauksien opetusja hoitoyksikölle. Lisäksi on tuotettu vähäistä välinehuoltopalvelua Metropolia ammattikorkeakoululle sekä Validialle.

11 Pöytäkirja 11 (78) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen päätti perustaa työryhmän valmistelemaan Helsingin kaupungin ja n välinehuoltotoimintojen yhdistämistä siten, että kaupungin välinehuolto liitettäisiin liikkeenluovutuksella HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksikön välinehuoltoon. HUS-kuntayhtymän johtajaylilääkäri Petri Bono teki saman sisältöisen päätöksen. Yhteiseen valmistelutyöryhmään nimettiin seuraavat jäsenet: Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalta (sote): Ann-Marie Turtiainen, tukipalvelupäällikkö, Anneli Lintuluoto, välinehuoltopäällikkö, Ritva Ylöstalo- Laine, suunnittelija, Ulla Kauppinen, taloussuunnittelija, Jaana Syrjänen, varalla Jaana Takala, henkilöstön edustajat. HUSin Leikkaussali, teho- ja kivunhoidon tulosyksiköstä: Heidi Åkerroos, välinehuoltopäällikkö, Ville Helenius, talouspäällikkö, Riitta Vainionpää, tuotantopäällikkö, Sini-Vuokko Korpela, linjajohtaja (vs.), Minna Järvinen, varalla Päivi Törö henkilöstön edustajat alkaen. Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa: , , , ja valmistellen liikkeenluovutukseen liittyviä sopimuksia liitteineen. Siirtyvässä toiminnossa on kaikkiaan 79 työsuhteista vakanssia, jotka jakaantuvat seuraavasti: 3 osastonhoitajan, 1 suunnittelijan, 4 palveluohjaajan sekä 71 välinehuoltajan työsuhteista tehtävää. Toimitusjohtaja/Hyks sairaanhoitoalueen johtaja oto perustaa edellä mainitut työsuhteiset tehtävät. Helsingin kaupungin välinehuollossa on toiminut ns. vastuuvälinehuoltaja isommissa neljässä välinehuoltopisteessä. Vastuuvälinehuoltajille on myönnetty henkilökohtainen lisä kompensaationa lisävastuusta ja he ovat tehneet HUSin palveluohjaajan työnkuvaa vastaavia tehtäviä. HUSin tehtävänimikkeistössä ei ole vastuuvälinehuoltajan tehtävää, joten liikkeenluovutuksen yhteydessä em. neljän henkilön tehtävänimike muutetaan HUSin nimikkeistön mukaisesti palveluohjaajaksi. Siirtyviin työntekijöihin sovelletaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 :n mukaisia liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä. Siirtyvien työntekijöiden kanssa on pidetty yhteistoimintalain mukaisia kuulemistilaisuuksia , ja Esimiehille suunnattu oma tiedotustilaisuus on pidetty Hyks-sairaanhoitoalueen yhteistyötoimikunnan kokouksessa asia on käsitelty

12 Pöytäkirja 12 (78) Vuokrasopimus ja muu sopimuskokonaisuus HUS vuokraa välinehuoltotoiminnan tarvittavat tilat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalta. Vuokrasopimus tullaan tekemään Helsingin ja HUSin aikaisemmissa vuokrasopimuksissa noudattaman käytännön mukaisesti, kuitenkin niin, että vuokrasopimuksessa samoin kuin liikkeenluovutussopimukseen ja muihin sopimuskokonaisuuden sopimuksiin tehtävissä täsmennyksissä/liitteessä otetaan huomioon vuokratiloissa ilmenneet korjaustarpeet. HUS edellyttää, että Helsinki vuokranantajana vastaa siitä, että vuokratilat täyttävät terveellistä ja turvallista työ- ja toimintaympäristöä koskevat vaatimukset, ja että Helsinki vastaa korjaustöistä ja niiden HUSin toiminnoille aiheutuvista kustannuksista. Helsinki vastaa myös asianmukaisten väistötilojen järjestämisestä. Em. asiat tulee ottaa huomioon liikkeenluovutusta koskevassa sopimuskokonaisuudessa. Päätösesitys Päätös Hallitus päättää hyväksyä tässä päätösesityksessä kuvatun Helsingin kaupungin välinehuoltotoiminnan siirtämisen liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen lle alkaen, edellyttäen, että edellä kohdassa Vuokrasopimus ja muu sopimuskokonaisuus esitetyt täsmennykset ja lisäykset tehdään liikkeenluovutusta koskevaan sopimuskokonaisuuteen. Päätösesitys hyväksyttiin. Käsittelymerkintä Merkittiin, että hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho ja hallituksen jäsenet Reetta Vanhanen ja Anna Vuorjoki saapuivat kokoukseen tämän asian päätöksenteon jälkeen klo 8.45 ja hallituksen varajäsenet Terhi Aalto ja Mikko Pöri poistuivat samalla kokouksesta. Merkittiin lisäksi, että puheenjohtaja Ulla-Marja Urho jatkoi kokouksen puheenjohtajana tästä asiasta eteenpäin. Lisätiedot Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti Linjajohtaja Sini-Vuokko Korpela, s-posti

13 Pöytäkirja 13 (78) 124 Asianro HUS/1587/2018 Esitys vuoden 2019 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi Selostus Talousarvion aikaisemmat hallituskäsittelyt HUSin hallitus käsitteli ja kokouksissa talousarvion 2019 laadintaperiaatteita ja tavoiteasetantaa sekä tarkensi talousarvion tavoiteasetantaa kokouksessa. Lisäksi hallitus käsitteli talousarvion valmistelutilannetta Hallitus päätti hyväksyä esitetyt jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2019 talousarviossa ovat 1 617,8 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien kanssa sovittavat mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle hyväksyä talousarvion 2019 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan - hyväksyä esitetyt vuosien investointien suunnittelua koskevat linjaukset. Hallitus päätti esittää valtuustolle, että vuoden 2018 toteutunut ylijäämä vähennettynä 20 milj. eurolla palautetaan tammikuussa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille HUS-tasoisen koko vuoden toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Kesäkuussa jäsenkunnille palautettu summa huomioidaan kuntakohtaisessa koko vuoden palautussumman laskennassa. (Tämä päätös käsiteltiin 2019 talousarvion tavoiteasetanta ja laadintaperiaatteet pykälän yhteydessä, koska 2018 ylijäämäinen tilinpäätös ja vastaavasti 2019 alijäämäinen talousarvio liittyvät tulostavoitteen osalta kiinteästi toisiinsa. Esityksen mukaan vuoden 2018 lopussa taseen yli-/alijäämätilille kertyneet voittovarat ovat 20 milj. euroa ja tavoitteena on, että vuoden 2019 lopussa taseessa ei ole ylijäämää eikä kattamatonta alijäämää.) - merkitä tiedoksi talousarvion 2019 valmistelutilanteen. - hyväksyä esitetyt talousarvion 2019 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan esitetyt muutokset ja päivitykset siten, että tuottavuustavoitteeksi tukipalveluyksiköiden osalta asetetaan 2,0 % ja koko kuntayhtymän tasolla 1,5 %. (Tavoiteasetannan muutokset ja päivitykset toteutettiin siten, että kesäkuussa hallituksessa hyväksytty jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen kokonaissumma 2019 talousarviossa ei muuttunut.) - että HUSissa perittäviä erikoissairaanhoidon asiakasmaksuja ei koroteta nykyisestä tasostaan vuodelle 2019.

14 Pöytäkirja 14 (78) Vuoden 2019 talousarvion laadinnan edistyessä syksyn aikana kuluvan vuoden toiminnan ja talouden tilanne on pyritty ottamaan realistisesti huomioon, kuitenkin siten, että vuodelle 2019 suunniteltu jäsenkuntalaskutuksen raami on hallituksessa päätetyn mukainen. Yleistä Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman pohjana on edellisellä valtuustokaudella hyväksytty strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita kehittämällä parannetaan HUSin kilpailukykyä ja toiminnan tuottavuutta sekä samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Valtioneuvoston tavoitteena on valmistella maakunta ja sote-uudistus astumaan voimaan alkaen. Tuolloin HUSin toiminta nykyisessä muodossa lakkaa ja HUS sulautuu osaksi Uudenmaan maakunnan sote-järjestelmää. Muutos katkaisee taloussuunnittelukauden Loppuvuoden 2018 aikana saadaan tarkempaa tietoa siitä, miten uudistus etenee. HUS-kuntayhtymän toimintaa ja taloutta suunnitellaan kuitenkin toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan suunniteltuun maakuntarakenteeseen. Vuoden 2019 talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa huomioidaan maakunta- ja sote-uudistukseen osallistuminen. Valmisteluun käytettävä työpanos HUSissa tulee vuosina 2019 ja 2020 oletettavasti olemaan merkittävä, mikäli maakuntien toiminta käynnistyy vuonna Uudistukseen käytettävästä työpanoksesta huolimatta HUSin nykyisten toimintojen jatkuvuus ja tavoitteiden toteutuminen on turvattava. Tämä edellyttää aikaisempaa tarkempaa kehittämisen priorisointia ja valintoja ajankäytöstä. Soteuudistuksen lähtökohtana on, että pääsääntöisesti tuotannollinen sairaalatoiminta siirtyy vuoden 2021 alussa sellaisenaan ilman katkoksia uuden maakuntaorganisaation alaisuuteen. Muutoksessa merkittävin painopiste kohdistuu ensimmäisessä vaiheessa hallinnolliseen valmisteluun ja hallinnon uudelleen organisointiin. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on neljä vuotta eli vuodet Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2019 HUSkuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden ja kuntayhtymän muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion.

15 Pöytäkirja 15 (78) Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Taloussuunnittelukaudella vuosisuunnitteluprosessin pitkäjänteistä parantamista toiminnan sisällöllisen suunnittelun lisäämiseksi jatketaan. Ts. suunnitellaan toiminnan sisältöä eli asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Siten suunnitteluprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja toiminnan syy-seuraussuhteet tulevat paremmin esille. Muutos edellyttää budjettivastuullisten esimiesten osallistamista ja sitouttamista toiminnan ja talouden suunnitteluun. Sekä työpanoksella että euromäärällä mitattuna HUSin historian suurin yksittäinen toiminnan muutos- ja kehityshanke Apotti etenee kohti ensimmäisiä käyttöönottoja. Apotin käyttöönotto käynnistyy marraskuussa 2018 Peijaksen sairaalassa ja lokakuussa 2019 kaikissa muissa HUSin sairaaloissa. Ennen käyttöönottoa jokainen järjestelmän käyttäjä läpikäy koulutuksen. Häiriöttömän tuotannon varmistamiseksi loppukäyttäjäkoulutusten toteuttaminen edellyttää sijaisjärjestelyjä. Käyttöönoton yhteyteen tullaan lisäksi resursoimaan HUSin eri yksiköihin Apotti tukihenkilöitä. Em. järjestelyillä pyritään varmistamaan mahdollisimman joustava käyttöönotto. Käyttöönotosta aiheutuu edellä mainittuja kertaluontoisia kustannuksia, jotka vuoden 2019 osalta vaikuttavat heikentävästi toiminnan tuottavuuteen. Tämä huomioidaan tavoiteasetannassa ja sillä on vaikutus jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen esittelytekstissä myöhemmin esitettävällä tavalla. Kuntalain 110 :n mukaan - talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa. - kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. - myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Vuosien aikana valmistaudutaan tämän hetkisen arvion mukaan alkavaan maakunta- ja sote-mallin mukaiseen toimintaympäristöön ja muokataan erikoissairaanhoidon tuotanto-organisaatio siihen soveltuvaksi. Strategisena tahtotilana on, että HUSia kehitetään kilpailukykyiseksi erikoissairaanhoidon tuottajaksi osana maakunnan organisaatiota. Vuosien painopistealueina on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUSin palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien väestön ennakoitu palvelutarve sekä jäsenkuntien taloudelliset realiteetit.

16 Pöytäkirja 16 (78) Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUSin toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tulosalueiden käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. HUSin visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUSin palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteina ovat HUSin visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUSin toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUSin henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen ja mm. toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten perusteella. Vuoden 2019 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin sisältyvät seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon ja avaintavoitteet vuodelle 2019 ovat; - HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on kansallisesti laadukkainta ja hoitoonpääsy nopeaa 1. potilaan hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa (2 mittaria) 2. potilaat suosittelevat HUSia hoitopaikkana (1 mittari) 3. toiminta on laadukasta ja turvallista; never events (3 mittaria)

17 Pöytäkirja 17 (78) - HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokas tuottaja osana sote-palveluketjua 4. toiminta on tehokasta (2 mittaria) 5. HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö (2 mittaria) 6. ESH PTH yhteistyö lisääntyy (1 mittari) - HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka 7. henkilöstö on sitoutunutta (2 mittaria) Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia avaintavoitteita on määritelty vuodelle 2019 yhteensä 7 ja niiden mittareita 13. Strategisten avaintavoitteiden tavoitetasojen määrittelyssä on huomioitu mm. omistajilta ja toimintaympäristöstä tulevat vaateet HUSin toiminnalle. Lisäksi pyrkimys on, että tavoitetasot ovat realistisia ja samalla niin haasteellisia, että ne saavat ajattelemaan ja toiminaan eri tavalla kuin ennen ts. siten, että toimintatavoissa tapahtuu pysyvää muutosta ja kehittymistä toiminnan jatkuvan parantamisen mukaisesti. Toiminta on laadukasta ja turvallista avaintavoitteeseen liittyvien kahden mittarin painehaavojen ilmaantuvuus ja potilaalle haitan aiheuttavien kaatumisten lukumäärän tavoitetasoissa on käytetty NDNQI tietokannan (The National Database of Nursing Quality Indicators) tavoitteita ko. mittareiden osalta. Tietokannassa on mukana yli 2000 yhdysvaltalaista sairaalaa, joissa ovat mukana Magneettisairaala statuksen omaavat sairaalat (n. 470). Vuoden 2018 toteumamittaus em. kahden mittarin osalta ei vielä ole täysin kattavaa ja siten 2018 tulos ei ole vertailukelpoinen 2019 tavoitteen kanssa. Potilaan hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa ja potilaat suosittelevat HUSia hoitopaikkana avaintavoitteiden tavoitetasot on pyritty määrittelemään siten, että tavoitetasojen toteutuessa HUSin toiminta on kilpailukykyistä muihin vastaaviin toimijoihin verrattuna. Neljän muun strategisen avaintavoitteen (toiminta on tehokasta, HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö, ESH PTH yhteistyö lisääntyy ja henkilöstö on sitoutunutta) yhteensä 7 mittarin tavoitetason määrittelyssä on huomioitu nykyinen taso sekä vuonna 2018 tehdyt panostukset ja toimenpiteet sekä niillä tavoiteltu parannusvaikutus. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat neljästä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä ja pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä).

18 Pöytäkirja 18 (78) Talousarvion sitovuus Kuntayhtymätasolla kuntalain mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat neljästä taloudellisesta tavoitteesta. Sitovat tavoitteet euroa Tilikauden tulos Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuoden 2018 tuloksen käsittelyn osalta hallitus päätti esittää valtuustolle, että vuodelta 2018 toteutuva ylijäämä vähennettynä 20 milj. eurolla palautetaan tammikuussa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille. Esitys tarkoittaa sitä, että vuoden 2018 tuloksesta muodostuu 20 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2018 taseeseen muodostuva ylijäämä mahdollistaa sen, että 2019 talousarvio laaditaan vastaavan summan verran alijäämäiseksi. Talousarvion tulostavoitteen muuttaminen alijäämäiseksi mahdollistaa vastaavasti saman suuruisen toimintakulujen välttämättömän kasvattamisen 2019 talousarviossa. Tällä varmistetaan se, että 2019 talousarvioon voidaan sisällyttää palvelujen tarpeen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät resurssit. Lisäksi varaudutaan mm. Apottijärjestelmän käyttöönoton ja tuotantokatkosten aiheuttamiin kertaluontoisiin kulueriin vuonna Esityksen mukaisesti vuoden 2018 lopussa taseen yli-/alijäämätilille kertyneet voittovarat ovat 20 milj. euroa ja tavoitteena on, että vuoden 2019 lopussa taseessa ei ole ylijäämää eikä kattamatonta alijäämää. Vuoden 2019 tulostavoitteeksi HUS-kuntayhtymälle esitetään 20 milj. euroa alijäämäistä tulosta. Alijäämäisen tulostavoitteen edellytys on se, että vuoden 2018 lopussa taseessa on vastaavan summan verran kertynyttä ylijäämää. Vuosina 2020 ja 2021 tilikauden tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2019 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudellisiksi tavoitteiksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuuslaskutus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Investointien osalta sitovaksi tavoitteeksi asetetaan tulosalueiden eli sairaanhoitoalueiden ja muiden kuntayhtymän tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Lisäksi kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet ovat valtuustoon nähden sitovia ja esitetään hankekohtaisesti valtuuston hyväksyttäväksi. Kuntayhtymän rahoitusosan sitovaksi tavoitteeksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa (11,7 milj. euroa vuodessa).

19 Pöytäkirja 19 (78) Talousarvioesitykseen sisältyvät työnjaolliset muutokset HUSin ja jäsenkuntien välillä Suurin työnjaon muutos vuodelle 2019 on Helsingin kaupungin Malmin ja Haartmanin sairaaloiden päivystyspoliklinikkojen, päivystys- ja valvontaosastojen sekä päivystystä tukevien osastojen toimintojen siirtyminen osaksi HYKS-sairaanhoitoalueen toimintaa alkaen. Muutos koskee yli 500 henkilöä ja lisää jäsenkuntien maksuosuuslaskutusta 60,8 milj. euroa. Helsingin Diakonissalaitoksen lasten ja nuorten psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelujen toiminnot siirtyvät lle alkaen liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Toiminnan mukana HUSiin siirtyy viisi henkilöä, jotka sijoittuvat Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön. Terveydenhuoltolain mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Yleisanestesiassa tapahtuva suun ja hampaiden hoito (YAHH) kuuluu edellä mainituin perustein keskittäviin toimenpiteisiin. Yleisanestesiassa tapahtuva suun- ja hampaiden hoito keskitetään HUSiin alkaen. Aikuispotilaiden osalta yleisanestesiahammashoito keskitetään Haartmanin sairaalasta vapautuviin tiloihin ja alle 16- vuotiaiden potilaiden osalta Uuteen Lasten Sairaalaan (ULS). Toiminnan mukana ei siirry henkilöstöresursseja. Toimintaa varten perustetaan 12 virkaa 33 työsopimussuhteista vakanssia. Nämä tarvittavat 45 vakanssia jakautuvat Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön, Anestesia- leikkaussali- ja kivunhoito tulosyksikköön sekä Pää- ja kaulakeskukseen. YAHH toiminnan siirron vaikutus on noin 2,3 milj. euroa. Helsingin kaupungin välinehuoltotoiminnot yhdistetään HUS Välinehuoltoon, joka kuuluu Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksikköön. Siirron seurauksena henkilöstö kasvaa 80 henkilöllä (70 htv) ja vaikutus toimintakuluihin on noin 4,3 milj. euroa. Nurmijärven kunnan Kirkonkylän terveysaseman kuvantamistoiminta siirtyy lle alkaen liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Toiminnan mukana HUSiin siirtyy kolme henkilöä. HUSissa Päivystysapu hanketta on aktiivisesti kehitetty vuoden 2017 alusta alkaen strategisena kehittämishankkeena. Toiminnan vakiinnuttamiseksi ja laajentamiseksi koko HUSin alueelle HUS Akuuttiin perustetaan alkaen Päivystysapu-vastuuyksikkö, joka johtaa ja koordinoi puhelinpalvelua. Vuoden 2019 alusta alkaen päivystysapupalvelu kattaa kaikki HUSin jäsenkunnat. HUS tuottaa puhelinpalvelut jäsenkuntien asukkaille Helsinkiä lukuun ottamatta, joka tuottaa nämä palvelut itse omalle väestölleen ainakin toistaiseksi. Toiminta rahoitetaan kunnilta kerättävällä asukaslukuperusteisella maksulla. Siirtyvien toimintojen toimintakuluvaikutus vuonna 2019 on yhteensä 82,2 milj. euroa.

20 Pöytäkirja 20 (78) HUSille siirtyvät uudet toiminnot euroa Toimintatuotot josta jäsenkuntien maksuosuus Toimintakulut ja poistot Haartmanin ja Malmin päivystys Ulkoinen tukipalveluiden myynti Helsingin päivystystoiminnoille Helsingin välinehuolto Anestesiassa tapahtuva suun- ja hampaiden hoito Helsingin diakonissalaitoksen lasten ja nuorisopsykiatria Kuntien maksaman Luona Oy:n päivystysavun kotiutus Nurmijärven terveysaseman röntgen Apteekin uudet myynnit (Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula) Osastofarmasia Hyvinkää, Tuusula Helsingin kaupungin laitoshuollon alihankintasopimuksen kilpailutus Helsingin soteviraston tarvikelogistiikka Sairaalalogistiikan laajentuminen, Helsinki Yhteensä talousarvio HUSin sairaaloiden työnjako ja profiilit vuonna 2019 Palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutokset, tuottavuuden parantamien ja tuotantokapasiteetin optimaalinen hyödyntäminen edellyttävät jatkuvaa HUSin sairaaloiden työnjaon tarkastelua. Vuonna 2018 on järjestelty uudelleen erityisesti kirurgisia toimintoja huomioiden myös keskittämisasetuksen vaatimukset ja vs. johtajaylilääkärin johdolla on käyty läpi muiden erikoisalojen koordinointi- ja muutostarpeet. Suunnitelmien perusteella esitetään HUSin sairaaloiden väliseen työnjakoon mm. seuraavia muutoksia alkaen: - Naistentautien leikkaustoimintojen keskittäminen synnytyssairaaloihin - Vaikutus Porvoon sha euroa, HYKS euroa ja Hyvinkään sha euroa. Raaseporin sairaalan leikkaustoimenpiteiden siirto on HYKSin sisäinen siirto. - Porvoon sairaalassa lisätään silmätautien ja korvatautien toimintaa salikapasiteetin käytön tehostamiseksi ja potilasjonojen lyhentämiseksi - Korvaleikkauskapasiteetin lisäys Porvoon sairaalassa euroa. - Silmäleikkauskapasiteetin lisäys Porvoon sairaalassa euroa.

21 Pöytäkirja 21 (78) Naistentautien polikliininen toiminta säilyy edelleen paikallisena lähipalveluna kaikilla sairaanhoitoalueilla. Talousarvioesityksessä on huomioitu myös hallituksen päätös Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon psykiatrian tulosyksiköiden yhdistämisestä hallinnollisesti osaksi HUS Psykiatriaa alkaen. Päätöksellä haetaan toimialajohtamisen vahvistamista, kustannustehokkuutta sekä n ja Helsingin kaupungin psykiatrian toimintojen harmonisoimista etenkin Laakson yhteissairaala suunnittelussa. HUSin sisäisesti sairaanhoitoalueiden välillä hallinnollisesti siirtyvien toimintojen toimintakulut ovat noin 31 milj. euroa vuonna Sairaaloiden työnjaon muutokset sisältyvät tulosalueiden käyttösuunnitelmiin, jotka hallitus vahvistaa joulukuussa valtuuston hyväksyttyä kuntayhtymätasoisen talousarvion. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita n kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2017 vuoden 2018 talousarvion hyväksymisen yhteydessä tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuodelle 2018 eikä niihin esitetä merkittäviä muutoksia vuodelle Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin, sähköisiin etäasiointipalveluihin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Vuonna 2018 HYKSissä ja Porvoossa käyttöönotetun psykiatrian toimenpidekirjauksiin perustuvan tuotteistuksen ja hinnoittelun käyttö laajenee koko HUS-piirin psykiatriaan (pl. lasten psykiatria) vuoden 2019 alusta alkaen. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2019 ja tavoitteena on, että palvelut voidaan tuottaa kustannusvastaavin, kilpailukykyisin hinnoin eikä jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palveluiden määrä kasvaa. Lisäksi tavoitteena on, että kilpailukykyiset palvelut houkuttelevat uusia palveluiden käyttäjiä ja muiden maksajien laskutus kasvaa. Tehokas kustannusten hallinta ja parantuva tuottavuus mahdollistavat strategian mukaisen kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuotehintojen nousun on siten oltava kustannustason nousua pienempi nykyisellä volyymitasolla. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty perussopimuksen mukaisesti sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan sekä palveluiden tuotehinnoissa, että käyntien, hoitopäivien, leikkaustoimenpiiteiden ja polikliinisten toimenpiteiden välisuoritehinnoissa ts. välisuoritehintoihin perustuva suoriteperusteinen laskutus sisältää tuottavuustavoitteen täysmääräisesti. Tuottavuustavoite vuodelle 2019 on HYKSin ja Hyvinkään sairaanhoitoalueilla 1,4 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 1,1 % sekä Porvoon sairaanhoitoalueella 1,0 %. Tulosalueiden vastuulla on sairaanhoidollisen palvelutuotannon hinnoittelu ja tuotekohtaisen tuotantosuunnitelman laadinta talousarvion tuloraamin asettamat rajoitukset ja tavoitteet huomioiden (ml. tuottavuustavoitteet). Tuotehinnoittelussa ja tuotantosuunnitelmien laadinnassa käytetään Ecomed PP-ohjelmistoa.

22 Pöytäkirja 22 (78) Kuntayhtymätasolla sairaanhoidollisten palvelutuotteiden keskimääräisten tuotehintojen muutos ei saa ylittää sallittua hintatasonmuutosta, mikä on - 2,58 % vuoden 2018 vertailukelpoiseen ennusteeseen verrattuna. Sallitun hintatasonmuutosprosentin muodostuksessa on huomioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2019, Apotin käyttöönoton kertaluontoinen kustannusvaikutus, vuoden 2018 ennustettu ylijäämä sekä tuottavuustavoite vuodelle Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2019 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Potilasvahinkovakuutus siirtyi jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi vuoden 2015 alusta. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUSin hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella vastaavalla tavalla kuin edeltävinä vuosina. Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2019 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa yli 70 % HUSin toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUSin strategian mukainen tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, potilashotelli sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) sekä Päivystysapu puhelinpalvelun ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUSin tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUSin muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2019 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2018 talousarvio, johon on lisätty talven 2018 palkkaratkaisun tuoma kustannustason muutos siltä osin, kun se ylittää syksyn talousarvioon sisällytetyn tason. Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan.

23 Pöytäkirja 23 (78) Huomioidaan vuoden 2019 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua. Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena kilpailukykysopimuksen HUS-tasoisia arviolaskelmia sekä peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta ,6 % (2018 0,6 %) kuitenkin vain siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Apotin käyttöönotto ja päällekkäiset potilastietojärjestelmät (kertaluontoinen vaikutus vuoden 2019 kustannuksiin ja tuottavuuteen). Huomioidaan uusien vuodelle 2019 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Talousarvion raamiin ei sisälly erillistä rahoitusta uusiin toiminnallisiin muutoksiin. Huomioidaan vuoden 2019 tuottavuustavoite 1,5 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2019 yhteensä noin 0,9 % vuodesta Väestön kasvu on voimakkaampaa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 2,6 % vuodesta 2018 vuoteen 2019). Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2017 vuoteen 2018 on 1,30 % ja vuodesta 2018 vuoteen ,26 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvavatkin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2019 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 1,13 %. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2019 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 617,8 miljoonaa euroa ilman uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUSin välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2017 tilinpäätökseen on 4,5 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2018 talousarvioon verrattuna kasvu on 3,9 % ja palkkaratkaisulla oikaistuun 2018 lähtötasoon 3,6 %. Ilman Apotin käyttöönottoon liittyviä kertaluontoisia kustannuksia vuosimuutos on 2,2 %.

24 Pöytäkirja 24 (78) Vuoden 2019 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, ettei vuoden 2018 talousarvio merkittävästi ylity. Vuoden 2018 lähtötasossa on huomioitu alkuvuodesta syntyneen palkkaratkaisun vaikutukset kustannusrakenteeseen. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUSin strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Talousarvioesityksessä 2019 jäsenkuntien maksuosuuteen esitetään sisällytettäväksi työnjaollisia muutoksia sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välillä seuraavasti: - Helsingin kaupungin Malmin ja Haartmanin sairaaloiden päivystyspoliklinikkojen, päivystys- ja valvontaosastojen sekä päivystystä tukevien osastojen toimintojen siirtyminen osaksi HYKS-sairaanhoitoalueen toimintaa alkaen + 60,8 milj. euroa - Anestesiassa tapahtuvan suun- ja hampaiden hoidon keskittäminen HUS-alueella alkaen + 2,2 milj. euroa - Helsingin Diakonissalaitoksen lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon siirtäminen HUSin vastuulle alkaen + 0,6 milj. euroa - Kunnilta siirtyvän Luona Oy:n laskutuksen keskittäminen Päivystysapu toimintaan HYKS Akuuttiin alkaen +0,5 milj. euroa. Työnjaolliset muutokset ovat yhteensä jäsenkuntien maksuosuuksissa 64,2 milj. euroa.

25 Pöytäkirja 25 (78) Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa milj. euroa % vaikutus Talousarvio ,0 Uuden palkkaratkaisun vaikutus, JK-osuus 4,8 0,3 % Vuoden 2018 lähtötaso 1 561,8 Tuotantovolyymin kasvu sekä palvelujen saatavuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen kohdistuvat hankkeet 25,1 1,6 % Kustannustason muutos (2019 vs. 2018) 31,9 2,0 % Tuottavuustavoite ,7-1,5 % Apotin käyttöönotto ja päällekkäiset potilastietojärjestelmät, kertaluontoinen vaikutus tuottavuuteen 21,8 1,4 % Yhteensä TAE 2019 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TP 2017) 1 617,8 3,6 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 64,2 4,1 % Yhteensä TAE 2019 maksuosuudet 1 682,0 7,7 % milj. euroa Muutos edv TP ,2 2,8 % TP ,7 5,1 % TP ,3 3,8 % TP 2015, proforma 1 515,3 2,7 % TP 2016, proforma 1 521,6 0,4 % TP ,2 1,8 % TA 2018 alkuperäinen 1 557,0 0,6 % Vuoden 2018 lähtötaso 1 561,8 0,9 % TAE 2019 (vs. TA2018 lähtötaso) 1 682,0 7,7 % Jäsenkuntien yhteenlasketut vertailukelpoiset maksuosuudet euroa/asukas vuosina (deflatoitu ja ylijäämäpalautukset huomioitu) sekä asukaskohtaisen maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen.

26 Pöytäkirja 26 (78) *TP 2015 ylijäämän palautus huomioitu. **Vuodelle 2018 ennustettu ylijäämän palautus huomioitu. ***Kuntien kanssa sovitut työnjaolliset muutokset. Deflatointi: JMHI kuntatalous, terveydenhoito; Tilastokeskus Väkiluku vuodet , väestöennusteet 2018 ja 2019; Tilastokeskus. Talousarvio vuodelle 2018 sisältää kuntien kanssa tehtyjä työnjaon muutoksia 11,2 milj. euroa. Vertailukelpoinen vuosikasvu TP 2017 TA 2018 on -1,1 %. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2019 talousarviossa ovat 1682,0 milj. euroa ja ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 1002,6 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus sisältäen HUSille siirtyvät uudet toiminnot nousee 7,0 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Huomioiden vuoden 2019 alussa HUSille siirtyvien uusien toimintojen vaikutus, vertailukelpoinen asukaskohtainen kustannus nousee 0,4 % vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna ja 3,0 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot (kuntakohdistus valmisteltiin toukokuussa). Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista lasketaan keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2019 arvioitu HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus kohdistetaan kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa huomioidaan kuntien kanssa erikseen sovitut työnjaolliset muutokset vuonna 2019.

27 Pöytäkirja 27 (78) Talousarviossa toimintatuottojen, tuotehintojen ja tuotekohtaisten tuotantosuunnitelmien on oltava keskenään tasapainossa ja tuotantosuunnitelmaan sisältyvien tuotemäärien tulee olla tuotettavissa suunnitteluvuoden aikana käytettävissä olevilla resursseilla. Tulosalueiden vastuulla on sairaanhoidollisen palvelutuotannon hinnoittelu ja tuotekohtaisen tuotantosuunnitelman laadinta talousarvion tuloraamin asettamat rajoitukset ja tavoitteet huomioiden. HUS-tasolla tuotantosuunnitelmassa laskutusosuudella painotettu volyymimuutos saa laskea korkeintaan 2,3 % vertailukelpoisesta ennusteesta, kun huomioidaan jäsenkuntien maksuosuuksien muutos, toiminnalle asetettu tuottavuustavoite ja arvioitu kustannustason muutos (ml. Apotin kustannusvaikutus). Vertailukelpoisessa ennusteessa on vuoden 2018 ennusteeseen (7+5) lisätty vuodelle 2019 suunniteltujen työnjaollisten ja toiminnallisten muutosten vaikutus. Tuotehinnoittelussa ja tuotantosuunnitelmien laadinnassa käytetään Ecomed PP-ohjelmistoa, missä jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella huomioiden rullaavan 12 kuukauden toteuman mukaisen (heinä-joulukuussa 2017 ja tammi-kesäkuussa 2018) toteutuneen kuntakohtaisen palveluiden käytön sekä suunnitellut toiminnalliset muutokset. Sairaanhoitoalueiden tehtävänä on muokata ohjelmiston tuottamat tuotehinta- ja tuotekohtaiset palvelusuunnitelmaehdotukset talousarviovuoden toimintasuunnitelmia vastaavaksi. Vuoden 2019 tuotekohtaisten palvelusuunnitelmien valmistelussa on huomioitu mm. Helsingin päivystystoiminnan integrointi HYKSiin, psykiatrian (pl. lasten psykiatria) keskittäminen HUS Psykiatriaan ja gynekologisten leikkauksien siirto Porvoon sairaanhoitoalueelta HYKSiin. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mutta muutos näyttäisi tasoittuneen ja avohoidon osuus vakiintuneen hieman alle 75 % kaikista hoitojaksoista (ml. avohoidonkäynnit).

28 Pöytäkirja 28 (78) Jäsenkunnille suunniteltu HUSin oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee 2,3 % vuoden 2018 vertailukelpoiseen ennusteeseen verrattuna, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee 0,8 %. Vuoden 2018 talousarvioon verrattuna jäsenkunnille suunniteltujen omien palvelutuotteiden laskutus kasvaa yhteensä 7,9 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 3,0 %.

29 Pöytäkirja 29 (78) Suunniteltu sairaanhoidollinen palvelutuotanto kaikille maksajille

30 Pöytäkirja 30 (78) Ensihoidon kuntalaskutus 2019 HUSin oman palvelutuotannon suunniteltu kokonaislaskutus kaikille maksajille laskee 1,6 % vuoden 2018 vertailukelpoiseen ennusteeseen verrattuna ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 0,2 %. Vuoden 2018 talousarvioon verrattuna kaikille maksajille suunniteltujen omien palvelutuotteiden kokonaislaskutus kasvaa 8,9 % ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 5,7 %. HUS tuottaa terveyskeskuspäivystystuotteita, yleislääketieteen kliinistä hammashoitoa ja siirtoviivehoitopäiviä lähinnä jäsenkunnilleen, mutta niiden laskutus ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen. Helsingin kaupungin päivystystoiminnan integrointi HYKSiin kasvattaa terveyskeskuspäivystystuotteiden määrä merkittävästi. Vuoden 2019 alusta alkaen Haartmanin sairaalan yhteispäivystyksessä on myös virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys. Terveyskeskuspäivystystuotteiden yhteenlasketun laskutuksen on suunniteltu kasvavan 77,0 % vuoden 2018 ennusteeseen ja 13,2 % vertailukelpoiseen ennusteeseen verrattuna. Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä eikä niitä sen vuoksi suunnitella talousarviossa. HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja asiakkaille. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutus muille maksajille on suunniteltu olevan 191,8 milj. euroa, joka ylittää 9,5 % vuoden 2018 talousarvion ja 3,7 % vuoden 2018 ennusteen. Erityisvastuualueen laskutus on suunniteltu olevan 68,1 milj. euroa. Valtaosa (96,1 %) palveluista on HYKS sairaanhoitoalueen tuottamia. Vuoden 2019 toiminta ja talous suunnitellaan nykyisen organisatorisen rakenteen mukaisesti. Aiemmin määriteltynä tavoitteena on tulevaisuudessa siirtyä ensihoitotoiminnan keskitettyyn ohjaukseen ja organisointiin, ts. toteuttaa ensihoitotoiminnan hallinnollinen siirto yhteen tulosalueeseen. Vuoden 2019 kuntalaskutuksen suunnittelussa kapitaatioperusteena käytetään (= ) väestöpohjaa. Vuoden 2018 talousarviossa ensihoidon kuntalaskutus ja kustannukset suunniteltiin järjestämisalueittain niin, ettei kapitaatioperusteinen kuntalaskutus ylitä asetettua raja-arvoa 60 euroa per asukas. Samaa periaatetta noudatetaan myös vuonna Jotta ensihoidon osalta ei synny yli- tai alijäämää millekään järjestämisalueelle myös kustannukset tasataan sisäisellä kirjanpitoviennillä järjestämisalueelta toiselle. Toteutuneet kustannukset tasataan järjestämisalueittain viimeistään tilinpäätöksessä. HUSin johtoryhmä käsitteli kokouksessaan ensihoidon järjestämistä HUSissa ja totesi ensihoidon osalta, että toiminta, organisaatio ja budjetti sekä hinnoittelu tulisi yhtenäistää koko n alueella. Vuoden 2019 alusta ei tämä ole enää aikataulullisesti mahdollista, vaan toteutuksen tulisi tapahtua 2020 alusta. Muutoksen valmistelu sisällytetään vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan.

31 Pöytäkirja 31 (78) Muut asukaslukuperusteisesti jäsenkunnilta laskutettavat palvelut Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta HUS vastaa alueensa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä ensihoidosta. HUS:n jäsenkunnat Helsinkiä lukuun ottamatta osallistuvat toiminnan rahoittamiseen asukaslukuperusteisesti. Helsingiltä sekä muiden en kuntien alueelle suuntautuneista hälytyksistä veloitetaan hälytyskohtainen maksu. HYKS Akuutti -tulosyksikkö vastaa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvän ensihoidon lääkärihenkilökunnan toimintakuluista. Myrkytystietokeskus Kuntayhtymän vastuulla olevat Myrkytystietokeskuksen ja sen yhteydessä toimivan teratologisen tietopalvelun kulut laskutetaan vuonna 2019 vuoden 2017 toteutuneiden kokonaiskustannusten ja asukasluvun perusteella. Myrkytystietokeskus ja teratologinen tietopalvelu ovat HYKS Akuutti tulosyksikön toimintaa. Arvio vuoden 2019 palvelun kokonaiskustannuksista on euroa ( euroa vuonna 2018), josta jäsenkuntien osuus on euroa ( euroa vuonna 2018). Potilasvakuutus Potilasvakuutuksella katetaan kaikki potilaan hoidosta mahdollisesti aiheutuvat potilasvahinkolain mukaan korvattavat henkilövahingot, jotka tapahtuvat ko. n toiminnassa sekä sen jäsenkuntien perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Potilasvakuutuksesta korvataan myös kuntien vammaispalvelulain nojalla tekemät takaisinsaantivaatimukset. Hammaslääketieteen opetustoiminta Hammaslääkäreiden erikoistumis- ja perusopetus on integroitu hallinnollisesti ja toiminnallisesti HYKSin suu- ja leukasairauksien klinikkaan, pääja kaulakeskuksen tulosyksikköön. Hammaslääkäreiden erikoistumis- ja perusopetukseen on talousarviossa varattu euroa, joka laskutetaan asukaslukuperusteisesti jäsenkunnilta. Päivystysapu Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt kansallisen Päivystysapu - hankkeen, jonka tarkoituksena on saada palvelunumero käyttöön valtakunnallisesti vuoteen 2020 mennessä. HUSissa Päivystysapu hanketta on aktiivisesti kehitetty vuoden 2017 alusta alkaen strategisena kehittämishankkeena. Vuoden 2019 alusta alkaen HUS tuottaa päivystysavun palvelut Helsinkiä lukuun ottamatta kaikille Uudenmaan alueen kunnille.

32 Pöytäkirja 32 (78) Alla on esitetty yhteenveto jäsenkunnilta asukaslukuperusteisesti laskutettavista eristä: euroa TP 2016 TP 2017 TA 2018 ENN2018 TAE 2019 Myrkytystietokeskus Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta Ensihoitotoiminta Potilasvakuutus Hammaslääketieteen opetustoiminta Päivystysapu YHTEENSÄ Tarkemmat kuntakohtaiset asukaslukuperusteiset veloitukset on esitetty talousarvioasiakirjan liitteissä 3, 4, 5, 6, 7 ja 8. Kalliin hoidon tasaus Talousarviovuoden aikaisia erityisen kalliiden hoitojen kustannuksia tasataan jäsenkuntien kesken. Vuonna 2019 kalliin hoidon piiriin kuuluvat kaikki ne jäsenkunnissa asuvat potilaat, joiden hoidon kustannukset koko HUSissa ylittävät euroa kalenterivuodessa. Vuoden 2017 toteutunut tasauslaskutuksen maksu oli 49,49 euroa/asukas (2016: 49,17 euroa/asukas). Jäsenkunnilta kannetaan kalliin hoidon tasausta varten ennakkomaksua 28 euroa/asukas, (28 euroa/asukas vuosina ). Tasaus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Kalliin hoidon tasausmaksu on HUSille taseen kautta kulkeva läpikulkuerä. Kalliin hoidon tasausmaksu TP 2016 TP 2017 TA 2018 TAE 2019 Potilaiden lukumäärä Toteutunut tasauslaskutus /asukas 49,17 49,49 Ennakkolaskutus /asukas 28,00 28,00

33 Pöytäkirja 33 (78) TP 2017 / TP 2016 TA 2018 / TP 2017 TAE 2019 / TA 2018 TA 2019 / ENN 2018 Laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi 4,1 % -0,2 % 5,7 % 2,8 % Laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi vertailukelpoinen 0,2 % Sitovat nettokulut 1,9 % 0,3 % 9,3 % 8,0 % Vertailukelpoiset sitovat nettokulut ilman v uusia toimintoja 5,2 % 3,9 % Jäsenkuntien maksuosuus ylijäämän palautuksella huomioituna 1,8 % 0,6 % 8,0 % 5,4 % Jäsenkuntien maksuosuus ilman v.2019 uusia toimintoja 3,9 % -0,8 % Toimintatuotot yhteensä "proforma" 5,2 % 2,7 % 8,2 % 3,4 % Toimintakulut 5,3 % 3,1 % 9,7 % 5,5 % Vertailukelpoiset toimintakulut 3,4 % -0,5 % 3,2 % -0,8 % Talousarvioesityksen 2019 tuloslaskelma Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP 2017 TAE Taulukossa esitetty, 2019 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2018 ennuste ( 7+5 ) on laadittu yksikkökohtaisesti syyskuussa ja se perustuu tammi-heinäkuun ja osittain elokuun toteumaan. Ennusteessa on huomioitu kesäkuussa 2018 tehty jäsenkuntapalautus 32,5 milj. euroa ja hallituksen esityksen mukainen tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä suoritettava vuoden 2018 ylijäämän palautus jäsenkunnille (arvio 7+5 ennusteessa 34,0 milj. euroa). Koska HUSille siirtyy merkittävä määrä uusia toimintoja vuonna 2019, eivät vuosien 2018 ja 2019 luvut ole vertailukelpoisia keskenään. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2017 TA 2018 ENN 2018 TAE 2019 Muutos % TAE19/ ENN18 Muutos % TAE19/ TA18 Toimintatuotot ,4 % 8,2 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,4 % 8,0 % Toimintakulut ,5 % 9,7 % Toimintakate ,5 % -17,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,9 % 3,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % -1,9 % Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,0 % 0,0 %

34 Pöytäkirja 34 (78) Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2017 TA 2018 ENN 2018 Alla on esitetty vertailukelpoinen tuloslaskelma, jossa vuoden 2019 talousarvio on esitetty ilman jäsenkunnilta HUSille siirtyviä uusia toimintoja. Vertailukelpoinen TAE 2019 ilman uusia toimintoja Muutos % TAE19/ ENN18 Muutos % TAE19/ TA18 Toimintatuotot ,2 % 4,5 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,3 % 3,9 % Toimintakulut ,7 % 5,8 % Toimintakate ,7 % -18,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,9 % 3,8 % Vuosikate ,2 % -20,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % -2,2 % Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,0 % 0,0 % Tuloslaskelma (1 000 euroa) ENN 2018 Vertailukelpoinen TAE 2019 ilman uusia toimintoja Muutos % Vertailukelponen TAE19/ ENN18 Uudet toiminnot 2019 TAE 2019 Muutos % TAE19/ ENN18 Toimintatuotot ,2 % ,4 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,3 % ,4 % Toimintakulut ,7 % ,5 % Toimintakate ,7 % ,5 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,9 % ,9 % Vuosikate ,2 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % ,1 % Satunnaiset erät 0 0,0 % 0 0 Tilikauden tulos ,0 % ,0 %

35 Pöytäkirja 35 (78) Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP 2017 TAE 2019 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP 2017 TAE Vuoden 2018 ennusteessa on huomioitu kesäkuussa tehty jäsenkuntapalautus (32,5 milj. euroa) sekä hallituksen esityksen mukainen tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille suoritettava vuoden 2018 ylijäämän palautus 20 milj. eurolla. (arvio 7+5 ennusteessa 34,0 milj. euroa). Ennusteen 2018 Muut toimintatuotot sisältävät myös Töölön sairaalakiinteistön myyntivoiton (38,5 milj. euroa). Ennusteen 2018 muut toimintatuotot ilman em. Töölön kiinteistön myyntivoittoa ovat 12,8 milj. euroa. Vuodet 2019 ja 2018 eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska 2019 talousarvioesitys sisältää merkittävän määrän uusia HUSille siirtyviä toimintoja.

36 Pöytäkirja 36 (78) Toimintatuotot Alla olevassa taulukossa on esitetty 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimintatuottojen muutokset 2018 talousarvioon sekä 2018 ennusteeseen verrattuna. Talousarvio 2018 Ennuste 2018 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Muutokset jäsenkuntien maksuosuuteen Valikoima/hinta- ja määräeron muutos (sis. tuottavuustavoitteen) ,7 % ,8 % Ylijäämän palautus jäsenkunnille 0 0,0 % ,5 % Helsingin kaupungin päivystys, JK-osuus ,8 % ,6 % Yleisanestesiahoidon siirto kunnilta ,1 % ,1 % Helsingin diakonissalaitoksen lasten ja nuorisopsykiatria ,0 % 600 0,0 % Päivystysapu, kapitaatioveloitus 2019 alkaen ,1 % ,1 % Päivystysavun kotiutus, kuntien ostopalvelu 550 0,0 % 550 0,0 % Muut uudet toiminnot Helsingin päivystys, muu kuntamyynti ,7 % ,7 % Helsingin päivystys, Kuvantaminen+HUSLAB ,6 % ,6 % Helsingin välinehuolto ,2 % ,2 % Nurmijärven röntgen ,0 % 381 0,0 % Helsingin sote-tarvikelogistiikan liikkeenluovutus ,1 % 0 0,0 % Sairaalalogistiikan laajentuminen, Helsinki ,0 % ,0 % Helsingin kaupungin laitoshuollon alihankintasopimuksen kilpailutus II 600 0,0 % 600 0,0 % Apteekin uudet kunta-asiakkaat 880 0,0 % 880 0,0 % Muut muutokset toimintatuotoissa Terveyskeskuspäivystys, pl. Helsinki ,1 % ,1 % Muut sairaanhoidolliset palvelut ja myyntitulot ,3 % ,7 % Ulkoiset vuokratilat, Tilakeskus ,1 % ,0 % Töölön sairaalakiineistön myynti 0 0,0 % ,7 % Ensihoito ,1 % ,1 % Maksutuotot ,4 % ,4 % Tuet ja avustukset ,1 % ,3 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % ,0 % Muut ,2 % ,0 % Talousarvio ,2 % ,9 % Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUSin toiminnan kokonaisrahoituksesta 70,8 %.

37 Pöytäkirja 37 (78) Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUSin kokonaisrahoituksesta on 18,3 %. Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien tukipalvelutulosalueiden tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUSin tuotoista on 5,1 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,0 % HUSin tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUSin hallitus jätti korottamatta vuoden 2016 alussa potilailta perittävien asiakasmaksujen hintoja erilliskorotuksen verran. Vuoden 2018 asiakasmaksuja korotettiin siten, että korotuksen kustannusvaikutus pelkkiin indeksitarkistuksiin verrattuna oli 10 milj. euroa. Vuoden 2019 alusta asiakasmaksuihin ei tehdä korotuksia. HUSin vuoden 2019 asiakasmaksujen ja asiakasmaksuasetuksessa säädettyjen palvelujen enimmäismaksujen tuottoja kerryttävä ero on arviolta n. 5 milj. euroa vuodessa. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUSin kokonaistuotoista on 3,9 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös

38 Pöytäkirja 38 (78) arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUSin kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUSin kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Toimintakulut Henkilöstökulut Henkilöstökulujen (palkat ja palkkiot + henkilösivukulut) osalta kustannustason nousun vuodesta 2018 vuoteen 2019 arvioidaan olevan 2,9 %. Koko vuoden kustannustason muutosarvio palkoissa ja palkkioissa on 3,4 %, josta palkankorotusvaikutus on 1,73 %, keskimääräinen palkkaliukuma 0,2 %, harkinnan varainen järjestelyerä 0,5 % ja lomarahan tilinpäätösjaksotus joulukuulle 0,93 %. Lomarahan maksu palautuu normaalille tasolle kesällä 2020 ja siitä jaksotetaan tilinpäätökseen 2019 ansaittu kertymä 9 kk. Henkilösivukuluprosentiksi arvioidaan 21,98 % (TA ,57 % sis. Varhe-maksun). Henkilösivukulujen kustannustason puolestaan arvioidaan laskevan -2,5 %. Henkilöstökulut kasvavat vuonna 2019 vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna yhteensä 7,3 % ja talousarvioon 2018 verrattuna 8,8 %. Henkilöstökulujen yhteismäärän kasvu aiheutuu suurimmalta osin HUSille vuoden 2018 aikana ja uusista vuoden 2019 jäsenkunnilta siirtyvistä toiminnoista sekä kilpailukykysopimuksen lomarahapalautuksen ja palkkaratkaisun tuomista kustannustason korotuspaineista. Palveluiden ostot Vuodelle 2019 budjetoidaan palveluiden ostoihin 407,3 milj. euroa. Summa on 4,6 % suurempi kuin ennuste 7+5 vuodelle 2018 ja 15,2 % suurempi kun talousarvio Palveluiden ostoissa on nähtävissä varautumista Apotin käyttöönottoon esim. sijaiskustannusten muodossa ja vuoden 2018 talousarvioon nähden kuluvan vuoden toteumassa on voimakasta kasvua sairaanhoidollisissa palveluostoissa muilta sairaanhoitopiireiltä (tammisyyskuu +8,6 milj. euroa). Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin budjetoidaan 449,2 milj. euroa, mikä on 1,5 % vähemmän kuin vuoden ennuste ja 5,0 % suurempi kuin talousarvio Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2018 ennusteesta on yhteensä 21,1 milj. euroa (25,3 %) ja se muodostuu enimmäkseen ulkoisten vuokratilojen kuluista esim. Uusi lastensairaala, Haartmanin ja Malmin päivystystilat, Töölön sairaalan myynti ja toiminnan siirtyminen vuokrakohteeksi, uusia vuokratiloja Pasilasta sekä psykiatrian tiloja Välskärinkadulta.

39 Pöytäkirja 39 (78) Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien toimintakulujen vertailukelpoinen muutos vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna. milj. euroa TAE 2019 ENN 2018 Muutos TAE Muutos % Vertailukelpoiset toimintakulut TAE 2019 vs ennuste (ilman uusia tai siirtyviä toimintoja ja kilpailukykysopimuksen vaikutusta) 2 141, ,2-17,3-0,8 % Uudet toiminnot/toiminnalliset muutokset 2019 yhteensä (Apotin käyttöönotosta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset) 31,2 Kilpailukykysopimuksen ja vuoden 2018 palkkaratkaisun vaikutus vuodelle 2019 (palkkakehitys +24, lomaraha +9,5, sivukulut -10 milj. ) 23,5 Vertailukelpoiset toimintakulut TAE 2019 vs ennuste (ilman siirtyviä, työnjaollisia toimintoja) 2 195, ,2 37,4 1,7 % Jäsenkunnilta siirtyneet toiminnot kesken vuotta 2018 Helsingin soteviraston tarvikelogistiikka ,8 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot vuonna 2019 Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystysintegraatio ,7 Helsingin kaupungin välinehuolto ,4 Anestesiassa tapahtuvan suun- ja hampaiden hoidon keskittäminen (siirtyy Helsingiltä) 2,2 Helsingin diakonissalaitoksen lasten ja nuorisopsykiatrisen hoidon keskittäminen 0,6 Nurmijärven röntgentoiminnan siirto Kuvantamiselle 0,4 Päivystysapuhankkeen kunnilta siirtyvän Luona Oy:n laskutus 0,6 Apteekin toiminnan laajentuminen (Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula) 0,7 Osastofarmasia (Hyvinkää, Tuusula) 0,2 Helsingin kaupungin laitoshuollon alihankintasopimuksen kilpailutus II 0,6 Sairaalalogistiikan laajeneminen, Helsinki 1,0 Jäsenkunnilta/-kunnille siirtyvät toiminnot yhteensä 82,2 Toimintakulut yhteensä tuloslaskelmassa 2 277, ,2 119,6 5,5 % Toimintakulumuutokset yhteensä 136,9 Uudet toiminnot yhteensä ilman kilpailukykysopimuksen vaikutusta 113,4 Talousarvion vertailukelpoiset toimintakulut laskevat 17,3 milj. euroa (-0,8 %) vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna. Taulukossa on eritelty HUSille siirtyvien uusien toimintojen vaikutus. Näiden lisäksi on eritelty kilpailukykysopimuksen ja vuoden 2018 palkkaratkaisun vaikutukset sekä Apotin käyttöönotosta aiheutuvat kertaluontoiset kulut vuonna Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja kulut on budjetoitu syyskuun 2018 alun korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,0 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Kuntakohtaiset arviot maksettavasta korosta esitetään liitteessä 12.

40 Pöytäkirja 40 (78) Vuoden 2019 arvioitu poistotaso 106,0 milj. euroa laskee 1,9 % vuoden 2018 talousarvioon ja 2,1 % vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna. Muutos perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen määrässä tapahtui selkeä tasonlasku vuonna 2018, kun muutaman vanhan rakennusinvestoinnin poisto-ohjelma päättyy vuosien aikana. Lisäksi vanha potilastietojärjestelmä tulee täysin poistetuksi ennen Apotti-järjestelmän käyttöönottoa. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvioasiakirjassa liitteenä 11 esitettävää poistosuunnitelmaa, joka pohjautuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistukseen. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on tukea HUS:n strategiasta johdettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös ennakoida ja ohjata organisaation toimintaa niin, että henkilöstöresurssit on kohdennettu potilas- ja toimintalähtöisesti. Henkilöstösuunnittelun pääpaino on HUSin tulosalueiden ja tukipalveluyksiköiden käytännön henkilöstöjohtamisen toimenpiteissä, joilla pyritään siihen, että HUS on arvostettu ja ammattimaisesti johdettu työpaikka, jossa työtä tekevät alansa parhaat osaajat. Lisäksi tulevan vuoden suunnitelmissa näkyvät liikkeenluovitukset, joista suurimmat ovat vuoden alussa tapahtuva Haartmanin ja Malmin päivystysintegraatio siirtyminen osaksi HUSia sekä Helsingin kaupungin välinehuollon siirtyminen HUSin toiminnaksi. Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö on edellytys HUSin tavoitteiden saavuttamiselle sekä laadukkaalle, vaativaa erikoissairaanhoidon osaamista vaativalle potilashoidolle. Vuoden 2019 avaintavoitteena on, että HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka. Tavoitteena on, että HUS on olla toimialansa arvostetuin työnantaja, jonka henkilöstö on sitoutunutta ja joka onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Osaavan henkilöstön rekrytoitumista ja palveluksessa pysymistä edistää HUSin tunnettu ja vetovoimainen työnantajakuva, jonka kehittämiseen panostetaan. Esimiesten rekrytointiosaamista kehitetään varmistamaan ammattitaitoisen ja tarpeenmukaisen henkilöstön saatavuus. Vuodelle 2018 budjetoitu henkilöstövastuun mukainen henkilöstömäärä (31.12.) on henkilöä. Henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palveluksessa vuonna 2019 olevan henkilöä. Henkilötyövuosia on vuodelle 2019 budjetoitu ,3 (TA 2018: ,0, Ennuste 2017: ,0). Talousarvioesitykseen sisältyvät henkilötyövuodet kasvavat 3,8 % vuoden ennusteesta ja kasvavat 5,7 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2019 työpanos on mitoitettu talousarvioon sisältyvän palvelutuotannon mukaisesti huomioiden 1,5 %:n tuottavuustavoite ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset.

41 Pöytäkirja 41 (78) Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien henkilötyövuosien vertailukelpoinen muutos vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset henkilötyövuodet nousevat 61,6 henkilötyövuodella (+0,3 %) ennusteeseen verrattuna. Taulukossa on eritelty HUSille siirtyvien uusien toimintojen vaikutus. ENN2018 HTV Muutos TAE ENN2018 Muutos % TAE 2019 Vertailukelpoiset henkilötyövuodet TAE 2019 vs ennuste (ilman uusia tai siirtyviä toimintoja) , ,0 61,6 0,3 % Apotin käyttöönottoon sitoutuva henkilöstö, tukihenkilöt 98,7 Vertailukelpoiset henkilötyövuodet TAE 2019 vs ennuste (ilman siirtyviä työnjaollisia toimintoja) , ,0 160,3 0,8 % Jäsenkunnilta siirtyneet toiminnot kesken vuotta 2018 Helsingin soteviraston tarvikelogistiikka ,0 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot vuonna 2019 Haartmanin ja Malmin päivystysintegraatio ,8 Helsingin kaupungin välinehuolto ,1 Anestesiassa tapahtuvan suun- ja hampaiden hoidon keskittäminen (siirtyy Helsingiltä) 37,2 Helsingin diakonissalaitoksen lasten ja nuorisopsykiatrisen hoidon keskittäminen 3,8 Nurmijärven röntgentoiminnan siirto Kuvantamiselle 2,4 Osastofarmasia (Hyvinkää, Tuusula) 1,8 Sairaalalogistiikan laajeneminen, Helsinki 18,9 Jäsenkunnilta/-kunnille siirtyvät toiminnot yhteensä 616,0 Henkilötyövuodet yhteensä , ,0 776,3 3,8 % HTV uudet ja siirtyvät toiminnot yhteensä 714,7 HTV siirtyvät toiminnot yhteensä 616,0 Tammi-elokuun tietojen pohjalta laadittu vuokratyövoiman käyttöennuste vuodelle 2018 on noin 21,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talousarvioesityksessä on vuokratyövoiman käyttöön varattu 22,5 miljoonaa euroa.