PÄÄTÖS. ASIA Biokaasu- ja kompostointilaitoksen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Nokia

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 102/2019 Dnro LSSAVI/5359/2018 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Biokaasu- ja kompostointilaitoksen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Nokia HAKIJA Pirkanmaan Jätehuolto Oy Kelloportinkatu Tampere TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koukkujärven biolaitoksen suunnittelualue sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Nokian kaupungissa Kolmenkulman teollisuusalueella noin 3,5 kilometriä pohjoiseen Nokian keskustasta. Biolaitoksen toiminnot sijoittuvat Nokian kaupungin omistamalle kiinteistölle Laitoksen käyntiosoite on Koukkujärventie 361, Nokia. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Sisällys ASIA... 1 HAKIJA... 1 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 ASIAN VIREILLETULO... 5 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukselle myönnetty ympäristölupa... 5 Sopimukset ja ympäristövahinkovakuutus... 6 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä... 7 Kaavoitustilanne... 7 Maakuntakaava... 7 Yleiskaavat... 7 Asemakaava... 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (YVA)... 9 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilman laatu Maaperä ja pohjavesi Suojelukohteet, kasvillisuus ja eläimistö ALUEEN MUUT TOIMINNOT SEKÄ YHTEISVAIKUTUKSET ARVIO PERUSTILASELVITYKSEN TARPEESTA HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Biokaasulaitoksen toiminta Syötteet ja käsittelykapasiteetti Varastointi Prosessit Kemikaalit Vedenkäyttö Energian käyttö ja energiatehokkuus Toiminnassa syntyvät jätevedet Kompostointilaitoksen toiminta Käsiteltävät jakeet ja käytettävät tukiaineet Prosessikuvaus Hajunkäsittely Vedenkäyttö Energian käyttö Kuljetukset PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)) Suunnitellun biokaasulaitoksen tekniikan ja arvioitujen päästöjen vertailu BAT-päätelmiin Jätteenkäsittelyn yleiset BAT-päätelmät Yleisen ympäristön hallinnan parantaminen noudattamalla ympäristöhallintajärjestelmää Laitoksen ympäristöhallinnan parantaminen kaikilla mainituilla tekniikoilla Jätevesien ja kaasujen inventointi veteen ja ilmaan kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi Jätteen varastointiin liittyvien riskien vähentäminen Jätteen kuljetukseen ja käsittelyyn liittyvien riskien vähentäminen Valvonta Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Päästöt veteen Onnettomuuksista ja häiriötilanteista johtuvien ympäristöhaittojen estäminen ja vähentäminen Materiaalitehokkuus... 38

3 3 Energiatehokkuus Pakkausten uudelleen käyttö Biologisen käsittelyn BAT-päätelmät Yleiset biologisen käsittelyn BAT-päätelmät BAT:n mukaiset päästötasot kanavoiduille päästöille ilmaan Päästöt veteen ja veden käyttö Aerobisen käsittelyn BAT-päätelmät Anerobisen käsittelyn BAT-päätelmät Arvio energiankäytön tehokkuudesta Arvio päästöjen vähentämistoiminen ristikkäisvaikutuksista YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt mädätyksestä Päästöt ilmaan Päästöt kompostoinnista Päästöt ilmaan Jätevedet Hulevedet Kuljetukset Hulevedet Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Vaikutukset ilman laatuun Vaikutukset ympäristömeluun Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästö- ja vaikutustarkkailu Hulevesien tarkkailu Pohjavesien tarkkailu Jätevesien tarkkailu Hajukaasut Melutarkkailu Laadunvarmistus Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskeihin ja onnettomuuksiin varautuminen HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI HAKIJAN ESITYS VAKUUDEKSI LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Raaka-aineet ja niiden vastaanotto sekä niiden varastointi Biokaasu- ja kompostointilaitoksen toiminta Päästöt viemäriin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Paras käyttökelpoinen tekniikka Ennaltavarautumissuunnitelma Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailu Mittausten, näytteenoton ja menetelmien laadunvarmistus Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma... 73

4 4 Kirjanpito ja raportointi Laitoksen rakentaminen ja toiminnan aloittaminen Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Vakuus RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Toiminnan muuttaminen Päätelmien soveltaminen Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräysten perustelut LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Kumottava päätös Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO PÄÄTÖKSEN NOUDATTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Ilmoitus päätöksestä MUUTOKSENHAKU LIITTEET... 88

5 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Liite 1 Taulukko 1 kohta 13 f), Liite 1 Taulukko 2 kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 1 momentti ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Koukkujärvelle suunnitellun biolaitoksen rakentamisella varaudutaan Pirkanmaan alueen väestömäärän kasvuun sekä vastataan valtakunnallisten ja alueellisten jätesuunnitelmien tavoitteisiin sekä jätelainsäädännön vaatimuksiin. Hakija pyytää ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista oikeutta aloittaa biolaitoksen toiminta lupapäätökseen kohdistuvasta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Aloittamislupaa haetaan, jotta biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen osittainen rakentaminen ja alustava testaaminen voidaan aloittaa ajoissa. Aloittamisluvalla voidaan turvata jätehuollon katkeamaton ja häiriötön toiminta sekä uuden biokaasulaitoksen sujuva käyttöönotto. Aloittamistoimet koskevat uuden biolaitoksen prosessien testaamista, jotta laitoksen ylösajo voidaan hoitaa hallitusti. Biolaitoksen testaaminen, koekäyttö ja ylösajo kestävät noin 4 kuukauden ajan. Toiminnan aloittamissuunnitelma, missä kuvataan tarkemmin laitoksen testausta ja ylöajoa, toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen laitoksen toiminnan testauksen aloittamista. Hakija esittää, että vakuudeksi määrätään euroa. Vakuudella varmistetaan, että ympäristö voidaan palauttaa ennalleen, mikäli aloittamisluvan aikaisessa toiminnassa siihen on tullut muutoksia. Hakija esittää, että vakuus määrätään asetettavaksi ainoastaan siinä tapauksessa, että aloittamisluvan mukainen toiminta aloitetaan. Biolaitoksen toiminnalla ei tässä lupahakemuksessa esitetyllä tavalla tule olemaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Lupapäätöksen täytäntöönpano-oikeuden noudattaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Alueella ei sijaitse merkittäviä luontoarvoja ja se voidaan saattaa tarvittaessa ennalleen. Biokaasulaitoksella käsiteltävien materiaalien käsittely ei ole alueella uutta toimintaa, koska samalla alueella on ollut puhdistamolietteiden kompostointialue yli 10 vuotta. Biokaasulaitoksen rakentamisen myötä biohajoavien jätteiden käsittelyä voidaan siirtää Tarastejärven kompostointilaitoksesta biokaasulaitokseen, joka rakennetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) hyödyntäen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukselle myönnetty ympäristölupa Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksella on Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa dnro PIR-2004-Y Jäteve-

6 6 denpuhdistamolietteen kompostointitoimintaa koskevat lupamääräykset Tällä hetkellä käytössä olevalla jätetäyttöalueen päällä sijaitsevalla kompostointikentällä saa käsitellä asti jätevedenpuhdistamon lietteitä keskimäärin t/a. Tämän jälkeen lietteiden käsittely on toteutettava jätetäyttöalueen ulkopuolella. Suunnitelma jätevedenpuhdistamolietteiden kompostoinnin toteuttamisesta lähtien on esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi (YSL 43 ja 45, YSA 19 ) 20. Lietteiden ja tukiaineiden vastaanotto, sekoitus, kompostointi ja varastointi on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa, roskaantumista eikä maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Kompostoinnissa ja kuljetuksessa käytettävien koneiden ja ajoneuvojen puhtaudesta on huolehdittava siten, että estetään epäpuhtauksien leviäminen kentän ulkopuolelle. (YSL 7, 8, 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 19, JäteA 7, 8 ) 21. Kompostointi aumoissa on toteutettava siten, että kompostointi käynnistyy kaikissa olosuhteissa ja sen aktiivivaihe jatkuu riittävän kauan ja hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Lietteen käsittelyssä on käytettävä riittävästi tukiaineita, vähintään tilavuudeltaan saman verran kuin lietettä. Aumojen kääntäminen on tehtävä riittävän usein ja sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa hajut eivät leviä häiritsevästi ympäristöön. Aktiivivaiheessa olevan kompostin lämpötilaa, kosteutta ja ph:ta on tarkkailtava säännöllisin mittauksin ja mittauksista on pidettävä kirjaa. (YSL 7, 8, 43, 45, 46, YSA 19, JäteL 6, 19, JäteA 8 ) Määräykset on perusteltu seuraavasti: Kompostointilaitoksen on oltava sellainen ja sitä on käytettävä siten, ettei siitä aiheudu haju- tai meluhaittaa, maaperän saastumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa ja että valumavesien pääsy ympäristöön ehkäistään asianmukaisesti. Tällä hetkellä käytössä oleva lietteenkäsittelykenttä sijaitsee vuonna 2007 suljettavan jätetäytön päällä. Nykyinen kenttä on määrätty siirrettäväksi suljettavan jätetäytön päältä pois ja uusi kenttä on rakennettava kantavalle ja tiiviille pohjalle, josta suotovedet saadaan kerättyä talteen. Ympäristön viihtyisyyden ja ihmisten terveyden ylläpitämiseksi on huolehdittava siitä, että tiet pysyvät puhtaina eikä alueelta sen ulkopuolelle kulkeudu lietteitä tai muita epäpuhtauksia. (lupamääräyksen 19 21) Sopimukset ja ympäristövahinkovakuutus Biokaasulaitokselle ja kompostointilaitokselle tullaan laatimaan sopimukset yhteistyöyritysten kanssa lopputuotteiden jalostukseen ja hyötykäyttöön toimittamiseen liittyen. Hakijalla on sopimus Nokian Vesi Oy:n kanssa liittyen jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittelyyn ja biolaitoksen jätevesien vastaanottoon. Laitokselle tullaan hakemaan Eviralta laitoshyväksyntä.

7 7 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus, jonka piiriin uusi biolaitos liitetään kolmen kuukauden kuluessa laitoksen toiminnan aloittamisesta. Tiedot vakuutuksesta toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on toimintajärjestelmä. Osana toimintajärjestelmää biokaasulaitokselle tullaan kehittämään ajantasaiset toimintaohjeet. Kaavoitustilanne Biolaitoksen alueella ovat voimassa tai vireillä alla olevat kaavat: - Pirkanmaan maakuntakaava 2040, vahvistettu Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. - Kyynijärvi-Juhansuo osayleiskaava. Nokian kaupunginvaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama kaupunginosan (Kyynijärvi) asemakaava. Kaava sai lainvoiman Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava 2040-maakuntakaavaehdotus hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Biolaitoksen suunnittelualue sijoittuu osin jätteenkäsittelyn alueeseen (EJ), jolla osoitetaan jätteiden ja lietteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen varatut alueet. Merkintään liittyy Nokialla Kaakkurijärvien Naturaalueen läheisyydessä erityismääräys em7. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaakkurijärvien (FI ) Naturaalueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää meluvaikutuksien ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen sekä vesitalouden säilymiseen. Osin biolaitoksen alue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueeseen (T). Hankealueen läheisyydessä on myös laajoja virkistysalueita (V), joilla kulkee ulkoilureittejä. Lähin luonnonsuojelualue (S), Kaakkurijärvien Natura-alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä pohjoisessa. Biolaitoksen vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön ovat vähäisiä. Biolaitoshanke on voimaan tulleen Pirkanmaan maakuntakaava 2040-aluevarausten mukainen ja toteuttaa kaavan tavoitteita. Yleiskaavat Biolaitoksen suunnittelualueella on voimassa Nokian kaupunginvaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama oikeusvaikutteinen Kyynijärvi-Juhansuo osayleiskaava. Hankealue on osoitettu osayleiskaavassa suojaviheralueeksi. Puiden kaataminen, kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat alueella luvanvaraisia, kuten MRL 128 :ssä on säädetty. Hankealueen itä-

8 8 /pohjoispuolinen alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Hankealueen eteläpuolinen alue on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi, joka ottamisen päätyttyä asemakaavoitetaan teollisuus- ja varastoalueeksi. Liike- ja toimistotiloja voidaan rakentaa enintään 50 % rakennetusta kerrosalasta. Alueelle ei saa sijoittaa myyntipinta-alaltaan yli 400 m2:n suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä. Hankealueen länsi- ja pohjoispuolella on voimassa rantaosayleiskaava, jossa Koukkujärven ympärille on osoitettu luonnonsuojelualue. Jätteenkäsittelyalueen suoja-alue (jh) ulottuu Natura-alueelle. Nokian kaupungilla on meneillään Kyynijärvi-Juhansuo osayleiskaavan muutos ja laajennus. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Kolmenkulman alueen kehittäminen maakuntakaavan 2040 mukaisesti seudullisesti merkittävänä teollisuuden, jätteenkäsittelyn, kierrätyksen ja biotalouden yritysalueena sekä turvata seudullisesti tärkeät virkistys- ja viheryhteydet Nokialta Ylöjärvelle ja Tampereelle. Voimassa olevaa osayleiskaavaa on tarpeen muuttaa erityisesti alueen pohjoisosassa, jossa maa-ainesten läjittämiseen tarkoitetulle alueelle (E/V) on suunniteltu maakuntakaavan mukaisesti puu- ja biomassaterminaalin sijoittamista. Terminaalin sijoittuminen koko suunnittelussa laajuudessa edellyttää ulkoilureitin ja seudullisen virkistys- ja viheryhteyden osoittamista nykyistä pohjoisemmaksi. Asemakaava Hankealueen asemakaavoitus saatiin päätökseen Nokian kaupungin toimesta toukokuussa 2018 (25. kaupunginosan (Kyynijärvi) asemakaava). Asemakaavan laatimisessa kiinnitettiin erityistä huomiota Koukkujärventien itäpuolisille virkistys- ja Natura 2000-alueille kohdistuvien vaikutusten arvioimiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Kaavoitettu alue rajautuu etelärajalla voimassa olevaan Kyynijärven asemakaavoihin 25:1 ja 25:2. Asemakaavoituksen tavoitteena on uuden jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen sijoittumisen mahdollistaminen. Lisäksi tavoitteena on vakiinnuttaa asemakaavallisesti jätteenkäsittelykeskuksen toiminta ja mahdollistaa jätteenkäsittelyyn liittyvien laitosten ja rakennuksien rakentaminen. Asemakaavoitus koskee jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen suunniteltuja hankealueita sekä nykyistä Koukkujärven jätteenkäsittelykeskusta. Asemakaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely toteutettiin siten, että asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä YVA-ohjelma olivat nähtävillä samaan aikaan syksyllä Asemakaavan OAS:sta annettiin yksi mielipide sen nähtävillä oloaikana. Asemakaavaluonnos asetettiin nähtäville samaan aikaan YVA-selostuksen kanssa kesäkuussa Kaavaehdotus asetettiin nähtäville joulukuussa Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta saatiin syyskuussa Asemakaava hyväksyttiin valtuustossa ja asemakaava sai lainvoiman Asemakaava on suunniteltu osaksi kokonaisuutta (Kolmenkulman laajempi asemakaavoituskokonaisuus), mutta hyväksyttiin erillisenä. Asemakaavoitetulla alueella ei sijaitse muinaismuisto- tai kulttuuriperintökohteita, eikä suojelua edellyttäviä luontokohteita. Asemakaava-alueella on Eco3-alueen tuomia

9 9 synergiaetuja liittyen teolliseen toimintaan. Toimintojen sijaitessa vierekkäin voidaan hyödyntää myös jätteenkäsittelykeskuksen ja jätevedenpuhdistamon synergiaedut. Asemakaavoituksessa huomioitiin läheiset Natura-alueet etenkin melun ja pölypäästöjen osalta. Lähialueen hajuheinäesiintymien häiriintymättömyys huomioitiin myös. Lähialueen virkistyskäyttö turvataan suunnittelun keinoin. Lisäksi huomioitiin Seveso-direktiivin mukaiset varo- ja konsultointialueet. Suljettu loppusijoitusalue osoitettiin omaksi alueekseen (EJ-2), muuten alue on jätteenkäsittelyn korttelialuetta (EJ-1). Jätteenkäsittelyn korttelialueella on eroteltu rakennusalat ja käytössä oleva jätteen loppusijoitusalue sekä ajoyhteydet. Jätevedenpuhdistamolle on oma tontti (ET-2). Kaavoituksen yhteydessä on arvioitu laajemmin Kolmenkulman Nokian puoleisten alueiden hankkeiden vaikutuksia Natura-alueiden suojeluarvoihin sekä lähialueen virkistysalueisiin vuoden 2018 aikana. Selvityksen mukaan Kaakkurijärvien Natura-alueen itäosassa melu voi lisääntyä ja ylittää yhdessä nykyisen melun kanssa ilman meluntorjuntatoimenpiteitä luonnonsuojelualueille asetetun ohjearvon ja mahdollisesti vaarantaa erityisesti kaakkurin pesintöjä. Kaavamääräyksiin kirjatuilla kesäaikaisilla rajoituksilla ja muilla meluntorjuntatoimenpiteillä melua voidaan vähentää niin, että merkittäviä heikentäviä vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan kaakkurille, muille alueen suojelun perusteena oleville linnuille tai Natura-alueen eheydelle. Natura-alueen luontotyyppeihin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (YVA) Koukkujärven bioratkaisun hankkeen, johon kuuluvat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biokaasulaitos ja kompostointilaitos sekä Nokian Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, vaikutuksia on arvioitu hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-laki 468/1994) yhteydessä, joka on saatettu päätökseen syyskuussa YVA-menettelyssä tarkasteltiin neljää hankevaihtoehtoa, jotka sisältävät jätevedenpuhdistamon, biokaasulaitoksen (1 tai 2 biokaasulaitosta) sekä mädätteen jatkokäsittelyn kompostoimalla. Kaikissa hankevaihtoehdoissa jätevedenpuhdistamo ja biokaasulaitos jatkokäsittelyineen sijoittuvat Nokian Koukkujärvelle. Tarkasteltaviin vaihtoehtoihin sisältyivät myös puhdistetun jäteveden purkulinjat ja purkupaikat, jäteveden siirtoviemärilinjat sekä biokaasun siirtoreitti. Arvioitavat vaihtoehdot erosivat keskenään laitosten kapasiteetin, siirtoreittien sekä purkupaikkojen osalta. Jätevesien käsittelyn jatkaminen Kullaanvuoren nykyisellä puhdistamolla ei ole mahdollista, sillä puhdistamon laajentamiseen vaadittavaa rakentamisen poikkeamislupaa ei hakija saanut nykyiselle paikalle. Nykyisen puhdistamon ympäristölupa on voimassa vain asti. Biolaitoksen osalta hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 erosivat kapasiteetiltaan vaihtoehdoista VE3 ja VE4. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 biolaitoksen kapasiteetti oli tonnia vuodessa ja vaihtoehdoissa VE3 ja VE tonnia vuodessa. YVA-menettelyn jälkeen jatkosuunnitteluun valittiin hankevaihtoehto VE1, jossa biolaitoksen kapasiteetti on tonnia vuodessa. YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena toiminut Pirkanmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostusta koskevien

10 10 sisällöllisten vaatimusten toteutumisesta Lausunnossa todetaan, että bioratkaisun hankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu monipuolisesti. YVA-lausunnossa esitetyt täydennys- ja selvitystarpeet ja jatkotyöohjeet on huomioitu hankkeen jatkosuunnittelussa sekä tullaan edelleen huomioimaan laitoksen toteutussuunnittelussa sen käynnistyessä. YVA-lausunto on liitetty tämän lupa-asian hakemusasiakirjoihin. Alla on esitetty kooste yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyistä huomautuksista/jatkotyöohjeista sekä niiden huomioonottamisesta jatkosuunnittelussa. YVA-menettelyn jälkeen hankkeesta vastaavat valitsevat vaihtoehdot jatkosuunnitteluun, joissa tulee otettavaksi huomioon YVA-selostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan ympäristövaikutusten arviointeja vastaamaan kutakin suunnitteluvaiheen tarkkuutta. Tämä vastaa YVA-lain tarkoitusta. Biokaasulaitoksen tarkentuvaan suunnitelmaan tulee lisätä tiedot vastaanottoja käsittelytiloista, kuten alipaineistus ja tilojen poistoilman käsittely. Arviointiselostuksen mukaan kaikki jätteenkäsittely tehdään sisätiloissa. Hankekuvausta/sitä koskevaa tekstiä on tarpeen täsmentää siten, että käsittelyn lisäksi myös jätteen vastaanotto, vastaanottoaltaiden ja vastaanottosäiliöiden osalta kuvataan näiden sijainti sisätiloissa. Tilojen ovien sulkeminen ja tilan alipaineistus ovat olennaisia hajuhaitan estämisessä. Pirkanmaan Jätehuolto hakee lupaa yhdelle biokaasulaitokselle ja kompostointilaitokselle, joka vastaa YVA:ssa käsiteltyä hankevaihtoehtoa VE1. VE1 vaihtoehtoon sisältyi Nokian Vesi Oy:n hankkeen osalta purkuputken sijoittaminen nykyisen Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon purkuputken lähelle. Hankevaihtoehdossa VE1 arviotiin olevan YVA:sta annetussa lausunnossa ja yleisön mielipiteiden mukaisesti vähiten kielteisiä vaikutuksia. Vaihtoehdon vaikutuksia on tarkennettu teknisen suunnittelun myötä. Maankäyttöön kohdistuvia vaikutuksia on YVA-menettelyn jälkeen arvioitu mm. Koukkujärven alueen asemakaavoituksessa sekä Kyynijärvi-Juhansuo osayleiskaavan muutosprosessin yhteydessä ja tarkentuneet tiedot on käsitelty lupahakemuksessa. Teknisen suunnittelun myötä tarkentuneet tiedot biolaitoksen käsittelytiloista ja hajunpoistoratkaisut on esitetty lupahakemuksessa. Lietteet kuljetetaan siirtymävaiheen ajan kumipyörillä Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolta Koukkujärven biolaitokselle. Liikennetiedot on esitetty lupahakemuksessa. Varsinaisen toiminnan aikana liete siirretään suljetussa siirtimessä Nokian Veden jätevedenpuhdistamolta viereiselle tontille käsiteltäväksi biolaitok-

11 11 sella. Lietteiden kuljetuksesta eri hankevaihtoehdoissa mahdollisesti kuljetusreitille hankealueen ulkopuolella aiheutuvaa hajua ei ole arvioinnissa otettu huomioon. Yhteisvaikutukset (haju, pöly, melu) voivat vaikuttaa bioratkaisu-hankkeen aiheuttamisen vaikutusten merkittävyyden arviointiin ja ne olisivat osaltaan peruste vaikutusten yhteisseurantaan Kolmenkulman alueella. Tarkentuviin hankekuvauksiin tuli lisätä tietoja hulevesien purkuputkista ja paikoista. Tarkentuvien suunnitelmien tuli sisältää normaali- ja poikkeustilanteet ja niiden ympäristövaikutukset sekä mahdolliset ilmastonmuutoksen vaikutukset. Selvityksestä tulisi ilmetä, miten nykyinen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alue on mahdollisesti otettu mukaan laskennassa ja suunnittelussa. Alueella voimassa olevassa KyynijärviJuhansuo osayleiskaavassa on määräys, jonka mukaan asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Arviointiselostuksen mukaan hanke ei edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. Hankkeen vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia Kaakkurijärvien Natura 2000-alueeseen on arvioitu ja esitetty riittävästi arviointiselostuksessa omana kokonaisuutena. Lisäksi YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteydessä sovittiin, että Nokian kaupunki teettää kaavoitusta varten laajemmalta alueelta Natura-arvioinnin, joka ottaa yhteisvaikutusten arvioinnissa huomioon myös bioratkaisuhankkeen. Kalatalousyksikkö esittää, että ennen hankkeen toteuttamista lupaprosessin yhteydessä selvitetään ennen siirtoviemärin rakentamista Kyyniojan ja Laajaojan tuntumaan, on tarpeellista selvittää ojien taimenkannan tila. Yhteysviranomainen suosittelee, että Pirkanmaan Jätehuolto on suunnitellut liittävänsä uudet toiminnot osaksi nykyistä vesistö- ja pohjavesitarkkailua. Tarvittaessa hakija voi liittyä yhteistarkkailuun. Tonttikohtainen hulevesien johtamisen yleissuunnitelma on tehty keväällä 2018 ja se on lupahakemuksen liitteenä. Samaan aikaan on tehty Nokian Vesi Oy:n tontin hulevesien johtamisen suunnittelua ja synergiat läheisten tonttien osalta on pyritty kartoittamaan. Tarkempi hulevesisuunnittelu tehdään, kun toimijoiden laitosten toteutussuunnittelu on riittävällä tasolla. Natura-arviointi on tehty osana Kyynijärvi-Juhansuo osayleiskaavan muutosprosessia. Elokuussa 2018 tullaan selvittämään Kyyniojan ja Laajanojan purotaimenkannan tila Kokemäenjoen Vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta.

12 12 hankkeesta vastaavat ovat yhteistyössä kalatalousviranomaisen kanssa mahdollisista tarkemmista arvioinneista. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hankealue sijoittuu Nokian Kolmenkulman alueelle. Matkaa Nokian keskustaan on noin 3 km. Biolaitoksen suunnittelualue on rakentamatonta ja lähiympäristössä on pääasiassa teollisuus- ja liikerakennuksia. KoukkujärvenKyynijärven alueella on runsaasti teollista toimintaa, kallioaineisten louhintaa sekä moottoriurheilun harjoittelu- ja testausalueita. Hankealueen eteläpuolella kulkeva valtatie 11 erottaa Nokian kaupungin asuinalueet KoukkujärvenKyynijärven teollisuusalueesta. Nokian taajama on lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä hankealueen rajasta. Lähin asuinalue, Halimaa, sijaitsee noin 1,3 km hankealueesta etelään. Lähimmät suunnitellut uudet asuntoalueet (Sivakkakatu ja Sompakatu) sijoittuvat Lähdeniityn alueelle noin 1,4 km etäisyydelle hankealueesta. Lähin loma-asunto sijaitsee noin kilometri pohjoiseen Koukkujärven rannalla. Muut loma-asunnot sijaitsevat yli 2,8 km etäisyydellä. Koukkujärven-Kyynijärven teollisuusalueen ympärillä on virkistysalueita, joissa kulkee ulkoilureittejä. Virkistysalueet ulottuvat hankealueen länsipuolella kulkevaan Koukkujärventiehen. Hankealueen ympärillä lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä kulkevat Koukkujärven ulkoilualueen Karhunkierrosretkeilyreitti sekä Kankaantaka-Koukkujärvi-latu. Noin 800 metriä hankealueesta koilliseen sijaitsee Koukun maja. Hankealueen länsipuolella lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä sijaitseva Kaakkurinjärvien Natura-alue ympäröivine virkistys- ja metsäalueineen on luonnon ydinaluetta (pinta-ala > 800 ha), joka on osa Pirkanmaan ekologista verkostoa. Lähimmät koulut ja päiväkodit sijaitsevat valtatie 11 eteläpuolella Nokian kaupungin keskustassa lähimmillään noin 1,8 km etäisyydellä. Nokian keskustassa sijaitsee terveyskeskus ja Vihnusjärven rannalla vanhainkoti. Ympäristön tila ja laatu Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Hankealueen lähimmät pintavedet noin kilometrin säteellä ovat pohjoisessa Koukkujärven eteläpuolinen lampi ja Koukkujärvi, koillisessa Kirkaslammi, idässä Haukijärvi ja etelässä Kyynijärvi. Suunnitellulta hankealueelta vedet ohjautuvat karttatarkastelun perusteella nykyisin pääasiassa lounaaseen. Karttatarkastelun perusteella alueelta ei johdu vesiä pintavalunnan mukana nykyisin lähimpiin lampiin tai järviin. Lähteitä ei karttatarkastelun perusteella sijaitse lähialueella. Hankealueesta noin kilometrin säteellä sijaitsee Kyynijärvi, josta lähtevällä Kyyniojalla elää alkuperäistä kantaa olevan erittäin uhanalainen (EN) purotaimen. Hankealueesta noin kilometri lounaaseen sijaitsee lisäksi Laajanoja, jossa esiintyy myös purotaimenkanta. Ilman laatu Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä itäpuolella sijaitsee Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus, joka kuuluu päästöjen osalta ilmoitusvelvollisiin toimijoihin Nokian alueella ja sen metaanipäästöt ovat alueen merkittävimpiä.

13 13 Jätekeskuksen alueella muodostuu kaatopaikkakaasuja, hajuja ja pölyä sekä alueen liikenteestä syntyy päästöjä ilmaan, melua ja pölyämistä. Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen hajuselvitys on tehty vuonna Selvityksessä tehtyjen mittausten perusteella todettiin, että uuden jätetäytön ja olemassa olevan kompostointikentän hajupäästöt voivat kulkeutua alueen ulkopuolelle. Hajujen esiintyminen painottuu lounaistuulen myötä päästölähteiden koillispuolelle. Keskuksen eteläpuolella sijaitsevalla lähimmällä asuinalueella voimakkaita hajuja esiintyi 1 3 % vuoden tunneista ja havaittavia hajuja 5 10 % vuoden tunneista. Lähempänä keskusta sijaitsevilla ulkoilu- ja teollisuusalueilla hajutunteja raportoitiin esiintyvän usein. Mallinnuksen perusteella on hankealueella esiintynyt vuoden 2014 tilanteessa jätekeskuksen toiminnasta aiheutuvia havaittavia ja voimakkaita hajupäästöjä noin 10 % vuoden tunneista. Kaatopaikkatoiminta on ollut tuolloin merkittävä hajun lähde. Kaatopaikkatoiminta on kuitenkin selvästi pienentynyt vuoden 2016 alusta lähtien. Hankealueen ympäristössä on runsaasti maa-aineksen ottotoimintaa, joissa osassa suoritetaan louhinta- ja murskaustoimintaa sekä ajoittain räjäytyksiä. Maa-ainesten ottotoiminnasta sekä alueella sijaitsevasta asfalttiasemasta aiheutuu myös pölypäästöjä ympäristöön. Maaperä ja pohjavesi Hankealueella ja sen ympäristössä maaperä koostuu karttatarkastelun perusteella vaihtelevasti hiekkamoreenista, turpeesta ja kalliomaasta. Hankealue ei sijoitu luokitellulle, vedenhankintaa varten tärkeälle tai soveltuvalle pohjavesialueelle. Eteläpuolella Nokian keskusta-alueella noin 2,9 km etäisyydellä sijaitsee Maatialanharjun vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ( ) ja pohjois-koillispuolella noin 3 km etäisyydellä vedenhankintaan varten tärkeä Yläjärvenharjun pohjavesialue ( ). Suojelukohteet, kasvillisuus ja eläimistö Hankealueelle laaditun kasvillisuusselvityksen mukaan suunnitellun biokaasulaitoksen kohdalla on tuoreen kankaan kangasmetsää. Ihmistoiminnan vaikutus näkyy jätteenkäsittelykeskuksen, moottoriradan ja teollisuusalueiden lähiympäristössä myös roskaantumisena, paikoittaisena rehevöitymisenä ja liettymisenä sekä kasvillisuuden ja maaperän kulumisena. Hankealueen kohdalla ei kasvillisuusselvityksen mukaan sijaitse luonnonsuojelulain (29 ) suojeltuja luontotyyppejä, metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä, vesilailla (2 luku 11 ) suojeltuja vesiluontotyyppejä eikä uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi arvioituja luontotyyppejä. Hankealueen itäpuolella Nokian ja Tampereen rajalla sijaitsevalta Kolmenkulman alueelta on kartoitettu hajuheinäesiintymät vuonna Hajuheinä kuuluu luontodirektiivin IV(b) liitteen kasvilajeihin, jotka edellyttävät luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti tiukkaa suojelua. Viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa se arvioitiin silmälläpidettäväksi (NT). Hajuheinällä on Pirkanmaalla noin 60 nykyistä tai epävarmaa esiintymää. Vuonna 2014 tehdyssä selvityksessä hajuheinää etsittiin lähimmillään vajaan kilometrin päästä hankealueen itäpuolella. Lähimmät löydetyt kasvupaikat sijaitsevat noin 1,2 kilometrin päässä hankealueesta itään. Hankealueen kohdalla ei ole lajin kasvupaikaksi sopivia kosteita louhikoita.

14 14 Hankealueesta 5 km säteellä sijaitsevista Natura 2000-alueista lähimpänä hankealuetta sijaitsee pohjois- ja länsipuolilla oleva Kaakkurijärvien alue. Kuudesta osa-alueesta koostuvan Kaakkurijärvien Natura-alueen (FI , SAC ja SPA, 574 ha) lähin osa-alue sijaitsee lähimmillään vajaan 500 metrin päässä hankealueesta. Koko Natura-alue sijoittuu 3,5 kilometrin säteelle hankealueesta. Luonnontilaisten pienten järvien ja lampien muodostama kokonaisuus on tärkeä kaakkurin pesimäalue. Lajin pesimäpopulaatio on alueella harvinaisen suuri ja lajin tiheys alueella Etelä-Suomen suurimpia. Järvien ja lampien rantasuot ovat monin paikoin luonnontilaisia. Kaakkurijärvien Natura-alueen suojelun perusteina on neljä luontodirektiivin luontotyyppiä, luontodirektiivin II liitteen laji liito-orava sekä neljä lintudirektiivin I liitteen lintulajia. Ehdotuksessa Natura-alueiden tietojen ajantasaistamisesta luontotyypit ovat samat, lintulajeihin ehdotetaan kahta lintulajia lisää ja liito-oravaa ehdotetaan poistettavaksi. Kaakkurijärvien suojelun tavoitteena on pienten järvien ja lampien muodostaman kokonaisuuden suojeleminen. Suojelun toteutuskeinona on maa-alueilla luonnonsuojelulaki ja vesistöissä vesilaki. Alueelle on jo perustettu noin 15 yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat lähes koko Natura-alueen. Kaakkurijärvet kuuluvat myös Suomen kansallisesti tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin. ALUEEN MUUT TOIMINNOT SEKÄ YHTEISVAIKUTUKSET Koukkujärven- Kyynijärven alueelle on suunnitteilla useita hankkeita, joita on seuraavassa kuvattu ja joiden yhteisvaikutukset biolaitoshankeen kanssa on arvioitu. Hankkeet ovat teollisuushankkeita, joten merkittävimmät yhteisvaikutukset liittyvät ilmanlaatuun, meluun, hulevesiin, liikennemääriin sekä liikenneturvallisuuteen. Yhteisvaikutukset teollisuusalueen tällä hetkellä tiedossa ja suunnitteilla olevien muiden toimintojen kanssa eivät arvion mukaan aiheuta merkittäviä muutoksia tai vaikutuksia ympäristöön, vaan vaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi. Merkittävimmät yhteisvaikutukset aiheutuvat Ecolan Oy:n tuhkarakeistamosta, joka sijoittuu biolaitoksen suunnittelualueen eteläpuolelle. Näiden hankkeiden kielteiset yhteisvaikutukset liittyvät pääosin liikenteeseen, melun leviämiseen ja hajupäästöihin sekä lisäksi vähäisemmässä määrin pölyyn. Yhteismelumallinnuksen perusteella hankkeiden normaalin käyttöajan mukaiset meluvaikutukset jäävät laskennan perusteella varsin vähäisiksi. Bioratkaisun ja Ecolanin hankkeiden liikenne muodostaa tulevaisuudessa merkittävän osan Koukkujärventien liikenteestä ja suurin osa muodostuu raskaasta liikenteestä, mistä voi ajoittain aiheutua hetkellisesti runsaastikin pölyämistä ja risteysalueilla hetkellistä jonoutumista. Laitosten toiminnan aikaiset kuljetukset tullaan suunnittelemaan siten, että liikenteen ruuhkautuminen laitosalueille johtavilla tieosuuksilla voidaan välttää. Kaikki bioratkaisun hajua aiheuttavat toiminnot sijoitetaan katettuihin tiloihin ja hajut ohjataan hallitusti hajunpoistosysteemien läpi. Hakija arvioi hajupäästöt vähäisiksi eikä niillä ole hakijan mukaan normaalitoiminnassa vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Täysin hajuttomaksi Koukkujärven teollisuusalue ei kuitenkaan jatkossakaan muutu. Hankealueen lähialueilla on useilla toimijoilla maa-aineksen ottolupia, jotka ovat voimassa toimijasta riippuen vuoteen asti. Merkittävin suun-

15 15 nitelluista hankkeista on NCC Industry Oy:n bioratkaisun hankealueen lounaispuolelle noin 300 metrin etäisyydelle Koukkujärven länsipuolelle suunniteltu kiviaineksenotto- ja murskaustoiminta. Alueella tullaan tuottamaan kalliomurskeita maksimissaan tonnia vuodessa. Kiviainesten oton lisääntymisellä voi olla tulevaisuudessa vaikutusta alueen melu- ja pölytasoihin. NCC:n hanke sijaitsee lähempänä Koukkujärventien virkistysalueita kuin bioratkaisu, joten sen meluvaikutuksien voidaan arvioida voimistavan alueen teollisten toimintojen länteen suuntautuvaa yhteismelun vaikutusta ja edelleen voimistavan kielteisiä vaikutuksia virkistysalueiden käytölle. Ecolan Oy:n eteläpuolella toimii muun muassa betoniasema, rakennus- ja maanrakennusliikkeitä sekä korjaamo. Alueelle on lisäksi suunnitteilla muun muassa Suomen Kiertoketju Oy:n pyrolyysilaitos sekä Nowaste Oy:n muovin ja kumin kierrätystoimintaa. Kiertoketju Oy ja Nowaste Oy ovat aloittaneet toiminnan osittain keväällä Bioratkaisun hankealueesta noin 2 km koilliseen on suunnitteilla puuterminaali eli bioterminaali. Nokian bio(massa)terminaali olisi Pirkanmaan suurin ja yksi Suomen merkittävimmistä terminaaleista. Suunnitellun puuterminaalin alue on melko etäällä suunnitellun biolaitoksen toiminnoista, eikä sillä arvioida olevan suoria yhteisvaikutuksia biolaitoksen kanssa. Hankealueen kaakkoispuolella lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä sijaitsee useita moottoriurheilun harjoittelu- ja testausalueita (Speedway-rata, Nokian Pyry ry, Nokian ajoharjoittelusäätiö, Nokian renkaat ja Nokian Urheiluautoilijat ry). Hankealueen eteläpuolella noin kilometrin säteellä on lisäksi teollinen kasvihuone sekä useita rakentamiseen ja autonkorjaukseen erikoistuneita yrityksiä. Hankealueesta noin kilometri etelään kulkee valtatie 11 (Nokia-Pori) ja noin 3 kilometriä itään valtatie 3 (Helsinki-Vaasa). Hankealueen eteläosan halki itälänsisuunnassa kulkee sähkölinja (jakelujännite) sekä hankealueesta noin kilometri etelään 11 kv voimalinja. Hankealueesta noin 2,4 kilometriä etelään kulkee Tampere-Pori-rata, jolla kulkee sekä henkilö- että tavaraliikennettä. ARVIO PERUSTILASELVITYKSEN TARPEESTA Hakija on esittänyt hakemuksessa, että perustilaselvitystä ei ole tarpeen tehdä. Rakennettavan biolaitoksen alue on ollut aikaisemmin rakentamatonta luonnontilaista kallioaluetta ja selvityksen tekemisen aikaan louhepinnalla. Lietteen jälkikompostointikentällä ei ole säilytetty merkityksellisiä vaarallisia aineita, mikä edellyttäisi tarvetta perustilaselvitykselle. Lietteen jälkikompostointikenttä on ollut ennen kompostointitoiminnan aloittamista rakentamatonta kallioaluetta, missä oli turvetaskuja painanteissa. Turvetaskut poistettiin kompostointikentän perustamisen yhteydessä ja turve toimitettiin Koukkujärven jätteenkäsittelyalueen kaatopaikalle. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Biokaasulaitoksen yleissuunnittelu on tehty talvella 2017, laitoshankinta tullaan kilpailuttamaan vuonna 2018 ja rakentaminen aloittamaan vuoden 2019 alussa. Tavoitteena on, että biolaitoksen ylösajo käynnistyisi loppuvuodesta 2019.

16 16 Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelee Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelle biojätteiden ja puhdistamolietteiden käsittelylaitosta. Rakennettavassa uudessa käsittelylaitoksessa käsitellään mädättämällä biojätteitä ja lietteitä enintään tonnia vuodessa ( t/a biojätteitä ja t/a lietettä) erillisillä linjoilla (bio- ja lietelinja) vuoteen 2024 saakka ulottuvassa ensimmäisessä vaiheessa. Toisessa vaiheessa vuodesta 2024 eteenpäin varaudutaan laajentamaan toimintaa enintään tonniin vuodessa ( t/a biojätteitä ja t/a lietteitä). Toisessa vaiheessa kapasiteetin lisäyksellä varaudutaan käsittelemään myös Tampereen Seudun Keskuspuhdistamon puhdistamolietteet. Vireillä olevalla hakemuksella haetaan lupaa ensimmäisen vaiheen laitokselle (kapasiteetti t/a). Sekä bio- että lietelinjan mädätteestä erotetut kuivajakeet varaudutaan kompostoimaan lannoite- ja maanparannusvalmisteiksi. Mädätysjäännös kompostoidaan suljetuissa puoliläpäisevällä membraanikankaalla katetuissa kompostointitunneleissa. Kompostin jälkikypsytyskenttää ei rakenneta katettuna. Biokaasulaitoksen toiminta Syötteet ja käsittelykapasiteetti Biokaasulaitoksessa tullaan käsittelemään Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella syntyvää kotitalouksien erilliskerättyä biojätettä, kaupan ja teollisuuden biojätettä, puutarhajätettä sekä puhdistamolietteitä. Laitoksella voidaan käsitellä myös muita biohajoavia jätejakeita, jotka soveltuvat kierrätyslannoitteiden raaka-aineeksi (esim. risut, haravointijätteet, paistorasvat jne). Jätevirrat käsitellään anaerobisen mädätyksen avulla, mikä täydentää nykyisen Koukkujärven jätekeskuksen toimintoja. Kierrätyslannoitteiden valmistuksessa tavoitteena on aidon ravinnekierron varmistaminen ja mahdollisuuksien mukaan luomukelpoisten lannoitevalmisteiden tuotanto. Puhdistamolietteitä tuodaan käsiteltäväksi viereen sijoittuvalta Nokian Vesi Oy:n puhdistamolta. Biokaasulaitoksen sijainnilla lähellä Nokian Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamoa mahdollistetaan lietteen siirto putkilinjalla hajuhaitat minimoiden. Laitoksella voidaan käsitellä myös Pirkanmaan Jätehuollon toimialueen muilta pieniltä puhdistamoilta syntyviä jätevesilietteitä. Ensimmäinen toimintavuosi poikkeaa seuraavista, koska tuolloin uusi Nokian jätevedenpuhdistamo ei ole vielä toiminnassa. Tällöin Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon jätevesiliete kuljetetaan säiliöautoilla biokaasulaitokselle. Laitoksen jätevirrat ovat kaikkiaan tonnia, joista tonnia on biojätettä ja tonnia puhdistamolietettä. Nämä kaksi jätevirtaa käsitellään kahdella eri linjalla, joita kutsutaan vastaavasti biolinjaksi ja lietelinjaksi. Biokaasulaitoksessa on vähintään kaksi mädätysreaktoria. Alla olevassa taulukossa on esitetty bio- ja lietelinjoille mitoitetut syötteet vuosittaisena keskiarvona kapasiteetin mukaan.

17 17 Jätejakeet/vuosikuorma Biolinja (kuivamädätys) Syntypaikkalajiteltu biojäte, kotitaloudet Syntypaikkalajiteltu biojäte, kauppa ja teollisuus Jätekoodi Syötteiden määrä, t Syötteiden määrä, t max*) % TS Määrä t TS/a **) Viherjäte (mm. risut ja haravointijätteet) Lietelinja (märkämädätys) Jätevesiliete, kuiva ainepitoisuus Hevosenlanta Teollisuuslietteet Rasvakaivot (pääasias sa ruoanvalmistuksen lietteitä) Yhteensä *) Syötteiden keskinäiset suhteet voivat vaihdella määrien ollessa kuitenkin kokonaiskapasiteetin puitteissa enintään taulukossa olevan maksimimäärän mukainen **) Kuiva-ainepitoisuus vastaa tilannetta, jossa Nokian Veden Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamo on vielä toiminnassa. Kun uusi laitos on rakennettu, on lietteen kuiva-ainepitoisuus 7 %. Biokaasulaitoksessa käsiteltävät jätejakeet on määritelty luokkaan 3 kuuluvaksi ainekseksi eläimistä saatavien sivutuotteiden (ABPR) terveyssäännöksistä annetun EU:n asetuksen (Sivutuoteasetus (EY) N:o 1069/2009) mukaisesti. Näin ollen laitoksen yleissuunnitelman mukainen mitoitus ja käyttösuunnitelma on mukautettu em. asetuksen tarkoitukseen täyttää terveydensuojelulle asetetut vaatimuksen minimoimalla henkilöstöön kohdistuvat riskit sekä riski mahdollisten saasteiden leviämiseen. Nykyisin laitokselle tulevat kuljetukset saattavat sisältää myös lantaa, joka määritellään luokan 2 ainekseksi em. asetuksessa. Luokan 2 ja 3 jätteet voidaan käsitellä yhdessä laitoksen sisällä. ABPR:n mukaan luokkaan 1 kuuluva jäteaines ei sovellu suunniteltuun käsittelylaitokseen. Luokan 1 aines ja kaupan entiset elintarvikkeet poltetaan Tarastenjärven (Tammervoima) jätteenpolttolaitoksella. Varastointi Biolinjan nestejakeen varastosäiliön kapasiteetti tulee riittämään kolmen kuukauden varastointiin, varastoitavan nestejakeen määrä on maksimissaan m3. Biolinjan syötettä voi vastaanotossa olla enintään 320 tonnia.

18 18 Biolinjan syöte Syntypaikkalajiteltu biojäte, kotitaloudet Syntypaikkalajiteltu biojäte, kauppa ja teollisuus Viherjäte EWC-koodi Mitoitus vastaanotossa, t Max, t Yhteensä 320 Lietelinjan syötettä voi vastaanotossa olla enintään 154 tonnia. Lietelinjan syöte Jätevesiliete, ts 21 % Hevosenlanta Teollisuuslietteet Rasvakaivot (pääasiassa ruoanvalmistuksen lietteitä) Yhteensä EWC-koodi Mitoitus vastaanotossa, t Max, t Prosessit Biokaasulaitoksessa muodostuu orgaanisesta aineksesta kaasua mikrobitoiminnan tuloksena hapettomissa olosuhteissa. Prosessia kutsutaan märkä- tai kuivamenetelmäksi riippuen käsiteltävän materiaalin kuiva-ainepitoisuudesta. Biolinjalla käsitellään orgaanista jätettä ja lietelinjalla jätevesilietettä. Linjat pidetään erillään toisistaan. Biolinjan käsittelymenetelmä on kuivamädätys, jossa jäteseokseen lisätään viherjätettä rakenneaineeksi. Sekä biolinjan että lietelinjan vastaanotto- ja esikäsittelyprosessit sijoitetaan samaan esikäsittelyrakennukseen. Lisäksi jälkikypsytyskentällä murskataan risuja, viher- ja kasvijätettä ja kantoja yhteensä tonnia/vuodessa. Murskausta tehdään sesonkiaikana (huhti-lokakuu) noin kahden viikon välein ja muutoin kerran kuukaudessa. Keskimäärin murskauksen kesto on kolme päivää, mutta välillä voi mennä koko viikkokin. Murskaus tehdään ma-pe 6:30-21 ja la 8:30-15:30. Käsiteltävän syötteen ominaisuuksista, valitusta bioreaktoriteknologiasta ja tavoitelluista tuotteista riippuen prosessivaiheet voivat pitää sisällään seuraavia osia: Vaihe 1: Vastaanotto ja esikäsittely - Vastaanotto ja välivarastointi (biojäte, puhdistamolietteet, rasvalietteet) - Murskaus - Haitallisten materiaalien erotus (kivet, metalli, muovi)

19 19 Vaihe 2: Biologinen käsittely - Syötteen valmistus tarvittaessa (sekoitussäiliö, vesipitoisuuden säätö) - Hydrolyysi - Biokaasuprosessi (märkämädätys, kuivamädätys) - Hygienisointi (lämpökäsittely) Vaihe 3: Kaasumaisten tuotteiden käsittely ja jatkojalostus - Veden erotus biokaasusta - Hiilidioksidin ja rikkiyhdisteiden poisto biokaasusta/liikennepolttoaineen valmistus - Käyttöliikennepolttoaineena ja/tai energiantuotanto (kaasukattila) - Haisevien kaasujen käsittely Vaihe 4: Kiinteiden tuotteiden käsittely ja jatkojalostus - Kuivaus/vedenerotus - Maanparannusaineen valmistus (kompostointi) - Kierrätyslannoitteiden valmistus/nestemäisen jakeen ja kuivajakeen jälkikäsittely (epäpuhtauksien erotus) - Hygienisointi (lämpökäsittely) Vaihe 5: Nestemäisten tuotteiden käsittely ja jatkojalostus - Rejektivesien lannoitekäyttö, mutta tarvittaessa käsittely jätevedenpuhdistamolla Vastaanotto- ja esikäsittely Esikäsittelyrakennus on mitoitettu tonnille vuodessa. Vastaanottoaltaita on biolinjassa kaksi, joiden kapasiteetti riittää ottamaan noin kuuden jäteauton lastin tunnissa allasta kohti. Näin varmistetaan kuormaus biolinjalle sekä vastaanottohallin riittävyys myös huippukäyttöaikoina. Bio- ja lietelinjalle saapuvat jätteet ovat erillään, jotta jätevirrat eivät kontaminoi toisiaan. Lietelinjaa varten tehdään vastaanottoaltaat kuivatulle lietteelle ja nestemäiselle jätteelle. Biolinjalle on myös mahdollista ottaa nestemäistä jätettä. Esikäsittelyrakennuksessa sijaitsevat erilliset tasausaltaat sekä bio- että lietelinjalle. Rakennuksen yhteyteen on liitetty ajoneuvopesu renkaiden osalta. Kaikki laitokselle saapuva ja sieltä poistuva liikenne kulkee esikäsittelyrakennuksen kautta. Kuivamädätysprosessissa biojätteiden esikäsittelyksi riittää murskaus tai seulonta, jolla saavutetaan riittävän pieni partikkelikoko ennen biologista käsittelyä. Perinteisessä märkämädätyslaitoksessa puhdistamolietteet ja rasvat sekä muut homogenisoidut materiaalit voidaan johtaa puskurisäiliöön ilman mekaanista esikäsittelyä. Kaikki jätteenkäsittely (mukaan lukien jätteen vastaanotto, vastaanottoaltaat ja vastaanottosäiliöt) tapahtuu suljetuissa alipaineistetuissa sisätiloissa. Tuuletusilma johdetaan esikäsittelyrakennuksen vieressä sijaitsevien hajukaasupesurien ja biosuodattimien läpi, jolloin varmistetaan hyvä työympäristö ja hajunhallinta. Hajunkäsittely Laitoksen prosessitiloista ja säiliöistä poistettava ilma johdetaan käsiteltäväksi ennen johtamista ulkoilmaan. Hajukaasut kerätään vastaanotosta ja esikäsittelystä. Lisäksi hajukaasut kerätään mädätteen varastotiloista.

20 20 Käsiteltävän ilman määrä on noin m3/h. Hajukaasut käsitellään ensin hajukaasupesurissa, jonka jälkeen ilma johdetaan biosuodatukseen. Koska biokaasulaitoksen käsiteltävästä ilmasta osa on hallitiloista poistettavaa ilmaa, toimii hajukaasupesuri ilman kostuttimena ja pesee ilmasta biosuodattimen toiminnalle liiallisen rikkivedyn ja ammoniakin. Rikkivetypitoisuus tulee olla alle 300 ppm ennen johtamista biosuodatukseen. Hajukaasupesurissa puhdistettava ilma johdetaan vesiverhon läpi. Ilman jakautumista pesurissa ja kontaktipinta-alaa voidaan tehostaa täytekappaleilla. Pesurissa käytettävää vettä kierrätetään pesurissa ja sen laatua mitataan ph:n ja sähkönjohtavuuteen perustuen. Kun veden laatu heikkenee asetettujen raja-arvojen alapuolelle, poistetaan pesurista automatisoidusti vettä ja otetaan puhdasta vettä tilalle. Poistettava jätevesi johdetaan laitoksen rejektivesien mukana käsiteltäväksi. Pesurissa käytetään tarvittaessa happoa, esimerkiksi rikkihappoa, ammoniakin poistoon. Biosuodatin on rakenteeltaan hakepatja, jonka alle puhdistettava ilma johdetaan jakoputkistolla. Biosuodatin mitoitetaan vähintään 60 s kontaktointiajalle ja hakepatjan paksuus on vähintään yksi metri. Biosuodin varustetaan tarvittaessa kostutuksella. Suotimen suodatinpinta-ala on noin 400 m2. Biosuodin sijoitetaan laitosrakennusten yhteyteen ulkotilaan. Mädätys Mädätys on anaerobista metaanikäymistä, jossa bakteerit hajottavat orgaanista ainesta (hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja) muodostaen metaania, hiilidioksidia ja vettä. Yksinkertaistettuna prosessissa hydrolyyttiset bakteerit hajottavat ensin biohajoavan aineen yksinkertaisiksi sokereiksi. Toisessa vaiheessa haponmuodostajabakteerit muuntavat sokerit rasvahapoksi, pääosin etikkahapoksi. Lopuksi metaanibakteerit muuntavat rasvahapot biokaasuksi. Syntyvä raakabiokaasu poistetaan reaktorin yläosasta ja johdetaan kaasukelloon. Poistettavan kaasun metaanipitoisuutta mitataan jatkuvatoimisella mittarilla. Biolinja Biolinjalle tulevaan jätteeseen sekoitetaan tarvittava määrä, yleensä noin %, rakenneainesta, kuten esimerkiksi viherjätettä, ennen jätteen biologista käsittelyä kuivamädätyksessä. Mädätys tapahtuu moduulirakenteisissa jatkuvatoimisissa mädätysreaktoreissa. Mädätysprosessi on termofiilinen eli lämpötila on yli 50oC, sekä jäte hygienisoidaan mädätysvaiheessa. Suunnittelussa noudatetaan 52 asteen käyttölämpötilaa 10 tunnin ajan sekä vuorokauden hydraulista viipymää. Laitoksessa on mahdollista reaktorien ajo myös mesofiilisenä prosessina, jolloin tehdään tarvittavat varaukset erillisen hygienisointiyksikön sijoittamiseen. Kuivamädätys ei ole herkkä jätevirtojen epäpuhtauksille, mikä mahdollistaa yksinkertaisemman esikäsittelymenetelmän käytön. Näin ollen esikäsittelystä tulee hyvin vähän kiinteää rejektiä, jolloin suurin osa bioaineksesta päätyy mädätykseen ja kaasuntuotantoon. Lietelinja Nokian Veden jätevedenpuhdistamon lietteet käsitellään todennäköisesti perinteisellä märkämädätyksellä, koska kuiva-ainepitoisuus on paljon pienempi

21 21 kuin kotitalouksien biojätteessä tms. Näin ollen lietettä voidaan siirtää pumpuilla ja putkistoilla. Toiminnallisesti tämä on kustannustehokkaampaa kuin kuljettaa liete autoilla. Samalla varmistetaan laitoksen toimintavarmuus talvikaudella, suppeampi kunnossapito verrattuna lietteen siirtoon esimerkiksi hihnakuljettimella sekä estetään hajuhaitat. Alkuvaiheessa, kun Nokian uusi jätevedenpuhdistamo ei ole valmistunut, puhdistamoliete kuivataan ja kuljetetaan autoilla laitokselle. Hygienisointi Lietelinjalle tehdään varaus panostyyppiselle esihygienisointiyksikölle, jolla liete voidaan hygienisoida mahdolliseen ravinne- tai muuhun käyttötarkoitukseen. Biolinjalla hygienisointi tapahtuu reaktorissa, kun reaktoria ajetaan termofiilisesti. Materiaalivirran hygienisointi on toteutettava sivutuoteasetuksen mukaisille luokkien 2 ja 3 mukaisille jätteille. Hygienisointiyksikölle suunnitellaan tilavaraus sekä bio- että lietelinjalle. Tuotteiden käsittely, jatkojalostus ja hyödyntäminen Biokaasulaitoksessa muodostuu tuotteena biokaasua sekä mädätysjäännöstä. Mädätysjäännös sisältää paljon ravinteita, jotka saadaan takaisin ravinnekiertoon hyödyntämällä mädätysjäännös lannoite- ja maanparannuskäytössä. Mädätysjäännöstä voidaan periaatteessa käyttää myös sellaisenaan, mutta todennäköisesti se tullaan jatkojalostamaan. Jatkojalostus toteutetaan yleissuunnittelun mukaan kompostoimalla. Kuivamädätyksestä tulevaa mädätysjäännöksen rakennetta voidaan säätää jälkikuivatuksella. Yleissuunnitelman mukaan pyritään esimerkiksi kuivaaineen osalta noin 30 %:n pitoisuuteen ja märkäaineen osalta noin 8 %:n pitoisuuteen. Lopullinen suunnitelma voidaan vaihtaa nestejakeeksi tai kuivajakeeksi riippuen mädätysjäännöksen optimaalisesta käyttötarkoituksesta, esimerkiksi nesteiden kierrätys tai kompostointi ja maanparannusaineen valmistaminen. Ennen kompostointia tai muuta jatkokäsittelyä mädätysjäännös erotetaan tarvittaessa neste- ja kuivajakeeksi (esimerkiksi linko tai ruuvipuristin), minkä jälkeen nestejae johdetaan joko hyödynnettäväksi, jatkokäsittelyyn tai tarvittaessa puhdistamolle ja kuivajae kompostointiin tai muuhun käsittelyyn. Mädätteen jatkojalostus- ja hyödyntämisvaihtoehdot on listattu seuraavassa taulukossa.

22 22 Mädätysjäännös Biojäteperäinen jäännös Jae Nestejae Kuivajae Lieteperäinen jäännös Nestejae Kuivajae Jatkokäsittely- ja jalostusvaihtoehtoja - Käyttö pelloilla ravinteena (myös luomuviljely), kasvukauden ulkopuolella välivarastointi pelloilla - Käyttö lannoitevalmisteena - Käyttö pelloilla ravinteena (myös luomuviljely), kasvukauden ulkopuolella välivarastointi pelloilla - Kompostointi, multa viherrakennus- ja maanparannuskäyttöön - Kierrätys jätevedenpuhdistamolle - Mahdollisesti ravinnekierrätys tai jakeen käyttö märkäaineena biosuotimissa ja kompostoinnissa sekä ravinneosana kompostoinnissa - Kompostointi, mullan jalostus viherrakennus- ja maanparannuskäyttöön Biojäteperäinen neste- ja kuivajae voidaan hyödyntää peltokäytössä joko sellaisenaan tai käsittelyn jälkeen (esimerkiksi kompostointi). Myös puhdistamolieteperäistä mädätysjäännöstä voidaan hyödyntää esimerkiksi viherrakentamisessa tai maatiloilla. Lieteperäisen märkämädätysprosessin mädätysjäännöksen ominaisuuksia voidaan parantaa ravinteita ja vettä lisäämällä, jolloin se voitaisiin toimittaa maatiloille säiliöautoilla. Linkouksessa syntyvää nestefraktiota ei voida hyödyntää viljelykasveille sellaisenaan. Mikäli lannoitevalmisteita valmistavalla laitoksella käsitellään eläinperäisiä syötteitä, tulee laitoksen täyttää sivutuoteasetuksen (1069/2009) mukaiset prosessivaatimukset ja lopputuotteen tulee olla lannoitevalmisteeksi soveltuvaa sekä hygieenisyydeltään, että muilta ominaisuuksiltaan. Laitos suunnitellaan siten, että se täyttää sivutuoteasetuksen vaatimukset. Lannoitevalmisteiden turvallisuus, hyvälaatuisuus ja sopivuus kasvintuotantoon varmistetaan noudattamalla lannoitevalmistelakia. Mädätysreaktorissa biojätteestä syntyvä biokaasu sisältää pääosin metaania (50 70 %) ja hiilidioksidia (30 40 %) sekä pieniä pitoisuuksia muita yhdisteitä kuten typpeä, happea, hiilimonoksidia, rikkivetyä, siloksaaneja ja vesihöyryä. Metaanin palaessa syntyy hiilidioksidia ja vettä. Riippuen biokaasun koostumuksesta voi palamisessa muodostua myös muita yhdisteitä, kuten rikkidioksidia. Biokaasun laatuun vaikuttaa laitoksella käsiteltyjen materiaalien laatu. Biokaasusta voidaan valmistaa biometaania liikennepolttoaineeksi, mikä edellyttää kaasun jalostusta yli 95 %:n metaanipitoisuuteen ja epäpuhtauksien poistamista. Biokaasun laadun tulee lisäksi täyttää maakaasun siirtoverkon haltijan, ns. järjestelmävastaavan, esittämät laatuvaatimukset. Biokaasulaitoksen alueelle rakennetaan biokaasun puhdistusyksikkö, joka kykenee puhdistamaan kaiken mädätyksessä syntyvän raakabiokaasun. Puhdistuksessa poistetaan pääasiassa rikkivetyä ja vettä, sekä mahdollisesti hiilidioksidia. Kaasun puhdistusyksikön päästöt ovat hakemuksen mukaan vähäiset. Kaasunpuhdistuslaitteiston käsittelykapasiteetin tulee olla vähintään 888 Nm3/h raakabiokaasua, sillä laitoksen biokaasun vuosituotto on 7,7 milj. m3n ja kaasua tulee jatkuvasti noin tuntia vuodessa.

23 23 Biokaasun hyödyntämisessä tavoitteena on täysimääräinen käyttö liikennepolttoaineena. Biolaitoksen yhteyteen sijoitetaan jalostetun biokaasun paineenkorotusyksikkö, paineistetun biokaasun varasto ja biokaasun nopean tankkauksen laitteisto kevyille ja raskaille ajoneuvoille. Kokonaisuuteen kuuluvat raakakaasunpuhdistuksen, paineistuksen, varaston ja tankkauspisteen väliset siirtoputket oheislaitteineen. Tankkauspiste palvelee erityisesti biolaitokselle kuormia tuovia jäteautoja. Biokaasun varastointikapasiteetti on lähtötilanteessa enintään noin kg CH4, mikä tarkoittaa yleensä yhtä konttia. Biojäteurakoiden tarvitsema biokaasun määrä on vuositasolla arviolta noin 150 t CH4 vuodessa. Tähän kulutukseen on arvioitu päästävän jäteautourakoissa noin kahdeksan vuoden kuluessa laitoksen käynnistymisestä. Varajärjestelmänä biokaasulaitoksella on biokaasun soihtupoltto, jota käytetään vararatkaisuna silloin, kun biokaasun hyödyntäminen ei ole mahdollista (huolto, rikkoutuminen tms). Tällöin metaani poltetaan hiilidioksidiksi ja vähennetään näin kaasun kasvihuonevaikutusta. Kaasua voidaan todennäköisesti myös varastoida kaasukellossa, jos syöttö kaasun jakeluverkkoon on estynyt. Soihtua käytettiin Kokkolan referenssilaitoksella vuonna 2013 yhteensä 152 h, johtuen pääasiassa huoltotoimenpiteistä aiheutuneista käyttökatkoista ja kuukausittaiset käyttötunnit vaihtelivat välillä 0 47 h. Soihtupoltto tehdään tyypillisesti ns. suljetulla soihdulla. Soihdun poistoilma on kuumaa ja poisto tapahtuu yleensä piipun kautta noin 10 m korkeudelle. Biokaasun hyödyntämistavat sekä päästöt tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä. Varastointi Laitoksella tuotettu biokaasu ja nestemäinen mädäte varastoidaan esimerkiksi yhdistettyyn kaasukelloon ja varastosäiliöön, jossa on joustava kalvokate. Bio- ja lietelinjoille rakennetaan molemmille omansa. Molemmille varastosäiliöille on ajoyhteys nestemäisen mädätysjäännöksen noutamiseksi ravinnekiertoon. Biolinjan mädätteestä eroteltua nestejaetta varastoidaan laitosalueella täten enintään neljäsosa syntyvästä määrästä. Varastoitavan nestejakeen maksimimäärä hakemuksen mukaan on m3. Nestejae varastoidaan laitosalueella varastosäiliöön, jonka kapasiteetin tulee riittää kuivalinjan nestejakeen kolmen kuukauden varastointiin myöhempää käyttöä varten. Kemikaalit Biokaasulaitoksella käytetään vähän kemikaaleja. Kemikaaleja voidaan käyttää tarvittaessa ph:n säädössä (hapot/emäkset) ja lietteen polymeroinnissa. Hajukaasupesurissa käytetään tarvittaessa happoa, esimerkiksi rikkihappoa, ammoniakin poistoon. Lisäksi käytetään tavanomaisia pesu- ja desinfiointiaineita. Kemikaalit varastoidaan siten, ettei niiden käsittelystä aiheudu vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Kaikki kemikaalit varastoidaan määräysten mukaisissa suoja-altailla varustetuissa säiliöissä, jotka ovat kooltaan pieniä, noin 50 litraa 1 m3. Polymeeriä varastoidaan erillisessä polymeerin valmistustilassa. Happoa/emästä, mikäli niitä tullaan tarvitsemaan, varastoidaan laitostilassa syötteen valmistussäiliöiden läheisyydessä. Alla olevassa taulukossa on arvio toiminnassa käytettävien kemikaalien määrästä.

24 24 Polymeeri lietteeseen Ferrisulfaatti Aktiivihiili Rikkihappo Enimmäiskäyttömäärä prosessissa ja varastossa (t) 17 Keskimääräinen käyttö (t/a) Käyttötarkoitus ja kohde Lietteen flokkaus Rikkivedyn sitominen mädätysprosessissa Hajukaasujen käsittely Hajukaasujen käsittelyssä ammoniakin pesu Kemikaalit ja niiden määrät tulevat tarkentumaan suunnittelun edetessä. Vedenkäyttö Biokaasulaitoksella käytettävä vesi otetaan omasta porakaivosta, mikäli veden laatu on riittävän hyvä. Tarvittaessa voidaan liittyä Nokian kaupungin vesijohtoverkostoon. Prosessissa pyritään optimoimaan myös järjestelmän sisäinen vesikierto. Laitoksessa käytetään raakavettä saniteettivetenä, tarvittaessa jätteiden vastaanottotilojen ja ajoneuvojen renkaiden pesuihin sekä polymeerin valmistukseen arviolta m3/a. Lisäksi laitoksen käynnistysvaiheessa raakavettä voidaan tarvita syöttösakeuden säätämiseen. Energian käyttö ja energiatehokkuus Biokaasulaitos liitetään olemassa olevaan sähköverkkoon. Mahdollisesti käytetään myös kaatopaikkakaasusta tuotettua energiaa. Laitos tarvitsee sähköenergiaa mm. kuljettimien, murskaimien, pumppujen ja puhaltimien käyttöihin. Laitoksella tarvitaan myös paineilmaa, jota tehdään sähkökäyttöisellä kompressorilla. Valaistukseen ja lämmönsiirtoon menee myös sähköä pieniä määriä. Biolaitoksen oma lämmöntarve pyritään kattamaan Koukkujärven kaatopaikalla muodostuvalla kaasulla mahdollisimman suurelta osin. Kattilan polttoaineteho tulee olemaan alle 1 MW. Lämpö tuotetaan kaasukattilalla, joka soveltuu epäpuhtauksia ja laatuvaihteluita sisältävän kaatopaikkakaasun polttoon. Kaatopaikkakaasun määrään vähentyessä tai sen laadun muuttuessa olennaisesti joudutaan varautumaan lämmön tuottamiseen esimerkiksi laitoksen raakabiokaasulla. Vaihtoehtoisesti pyritään löytämään hyödynnettäväksi ns. hukkalämpöä muista lähellä sijaitsevista toiminnoista. Laitoksen kokonaistuotannoksi on arvioitu 7,7 miljoonaa m3/a biokaasua. Biokaasun energiasisältö riippuu sen metaanipitoisuudesta ja on yleensä välillä 5 7 kwh/m3. Biokaasulaitoksen arvioidaan tuottavan energiaa noin 47 MWh/a. Laitoksen kokonaisenergiantarve vaihtelee voimakkaasti riippuen raakaainejakaumasta sekä esikäsittelymenetelmästä. Seuraavassa taulukossa on esitetty biokaasulaitoksen energiatase.

25 25 Yksikkö BIOKAASUA Kaasumäärä Märkämädätys Kuivamädätys Biokaasua yhteensä Kaasun sis. energia ENERGIAN KULUTUS Prosessin tarvitsema sähköenergia Prosessilaitteet, märkämädätys Prosessilaitteet, kuivamädätys Kompostointi, membraanilaitos Yhteensä Prosessin tarvitsema lämpöenergia Lämmitys, märkämädätys Hygienisointi, lisäenergia märkämädätys Ylläpitolämmitys, märkämädätys Lämmitys, kuivamädätys Hygienisointi, lisäenergia kuivamädätys Ylläpitolämmitys, kuivamädätys Rakennusten lämmitys Yhteensä KAASUN KÄYTTÖ Vaihtoehto 1: Liikennepolttoaineeksi Ostosähkö Kaasua jalostettavaksi, energiaa Biokaasua jalostettavaksi, metaania 62 % m3n/a m3n/a m3n/a MWh/a MWh/a MWh/a MWh/a MWh/a MWh/a MWh/a MWh/a MWh/a MWh/a MWh/a MWh/a MWh/a m3n/a Toiminnassa syntyvät jätevedet Laitoksella syntyy rejektivesiä ja saniteettivesiä. Kaikki jätevesierät johdetaan yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Rejektivedet Kuivamädätyksessä rejektivesiä ei juuri muodostu. Märkämädätyksessä muodostuvat rejektivedet käsitellään erikseen joko biokaasulaitoksella tai jätevedenpuhdistamolla. Toiminnassa syntyviä rejektivesiä ei tulla käsittelemään biokaasulaitoksella vaan rejektivedet ohjataan suoraan jätevedenpuhdistamolle. Osa rejektivesistä voidaan myös käyttää suoraan laimennusvetenä biokaasulaitoksella märkämädätyksessä. Syöttölietteen typpipitoisuus ei saa kuitenkaan nousta liian korkeaksi rejektiveden sisältämän typpimäärän takia. Märkämädätyksessä muodostuva rejektivesimäärä on yhteensä noin 7 m3/h. Hajukaasujen käsittelyssä mahdollisesti muodostuvat rejektivedet johdetaan rejektivesien mukana käsiteltäviksi. Arviot muodostuvista rejektivesimääristä ovat laitoksen toimiessa täydessä mitoituslaajuudessa tuntia vuodessa. Biokemiallinen hajukaasupesuri tarvitsee uutta prosessivettä noin 5 10

26 26 m3 vuorokaudessa. Pesurin poistovesi noin 5 m3/d johdetaan käsittelyyn rejektivesien mukana. Lietteenkuivauksesta tulevat rejektivedet johdetaan rejektivesisäiliön kautta erilliskäsittelyn säiliöihin (tilavaraus noin 2 x 300 m3 säiliölle). Rejektivesi on normaaliin yhdyskuntajäteveteen verrattuna hyvin väkevää. Siinä on korkea kiintoaineen pitoisuus sekä paljon typpeä ja fosforia. Rejektiveden typpipitoisuus on arviolta tasolla 1,4 kg N/m3 ja fosforipitoisuus tasolla 0,2 kg P/m3. CODCr-pitoisuus on välillä kg/m3 ja BOD7-pitoisuus välillä 3 5 kg/m3 ja kiintoaine välillä 3 6 kg/m3. Ennen kuin uusi jätevedenpuhdistamo valmistuu, käsitellään biolaitoksella syntyvät jätevedet Kullaanvuoren nykyisellä jätevedenpuhdistamolla. Rejektivesille ei ole viemäriyhteyttä Koukkujärveltä Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle. Rejektiveden jatkuva kuljetus säiliöautolla (10 15 m3:n säiliö) ei ole mahdollista suuren määrän (7 m3/h) takia. Biolaitoksen piha-alueiden hulevedet johdetaan alueen itäpuolella sijaitsevan jälkikypsytyskentän viemäreihin ja niitä pitkin Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan kautta nykyiselle Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle. Suunnitelmien mukaan nykyistä tasausallasta voidaan hyödyntää rejektivesien johtamisessa Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle siirtymäaikana. Tasausaltaan kapasiteetti arvioidaan riittäväksi. Suotovesien tasausaltaan tilavuus on m3. Vuoden 2017 keskivirtaama altaalta puhdistamolle oli 314 m3/d. Eli altaan keskimääräinen kapasiteetti on noin 33 d nykyisillä kaatopaikkavesillä arvioituna. Tasausallas toimii virtaamaa tasoittaen ja näin mahdollistetaan rejektivesien johtaminen nykyiseen viemäriverkostoon riittävän pienellä virtaamalla, huomioiden nykyisen verkoston kapasiteetti. Mikäli altaan kapasiteetti hetkellisesti on täydessä käytössä (esim. rankkasadetilanne), voidaan lisäksi hyödyntää säiliöautoja. Vesienjohtamisesta siirtymäaikana edellä kuvatulla tavalla, hakemuksen mukaan ei toiminnasta arvioida aiheutuvan lisääntyviä hajuhaittoja. Tasausaltaan käyttämisen tarve määräytyy sen perusteella, aloittaako uusi jätevedenpuhdistamo toimintansa ennen biolaitoksen toiminnan alkamista vai sen jälkeen. Rejektivesien käsittely Lietteen mädättäminen lisää puhdistamon kuormitusta. Mädätyksessä mikrobit hajottavat lietepartikkeleita muodostaen metaanipitoista kaasua. Samalla lietepartikkeleiden ravinnesisältö vapautuu vesifaasiin. Mädätys lisää lietteen linkokuivauksessa syntyvän rejektiveden typpi- ja fosforikuormitusta. Myös lietteen mekaanisessa tiivistyksessä syntyy rejektivettä. Mekaanisen tiivistyksen rejektiveden kuormitus muodostuu pääosin kiintoaineksesta, joka voidaan poistaa puhdistusprosessissa laskeuttamalla. Kaikki rejektivedet on ensi alkuun suunniteltu johdettavan prosessin alkuun ja kiintoaine poistetaan esiselkeytyksessä. Fosfori poistetaan jätevedestä puhdistamolla pääosin kemiallisen saostuksen avulla. Kasvanut sisäinen fosforikuormitus voidaan poistaa lisäämällä saostuskemikaalin annostelua.

27 27 Rejektiveden sisältämä typpi lisää biologisen puhdistusprosessin kuormitusta. Biologisen puhdistusprosessin todellinen kapasiteetti riippuu useasta tekijästä, mm. käsiteltävän jäteveden orgaanisen aineksen ja ravinteiden suhteesta ja joissain tapauksissa puhdistusvaatimukset saavutetaan mitoitusarvojen ylittymisestä huolimatta. Hakija on lisäksi esittänyt, että rejektivesien erilliskäsittely voidaan tehdä joko Nokian Veden jätevedenpuhdistamolla tai PJH:n biokaasulaitoksella. Rejektivesien erilliskäsittelyn paikkaa ei ole vielä päätetty. Rejektivesien käsittelyn yksikölle suunnitellaan tehtäväksi tilavaraus 2 x 300 m3. Rejektivesien käsittelylaitoksen yksityiskohtainen suunnittelu tehdään vasta, kun laitoksen suunnittelu on tarkentunut riittävästi ja tiedetään tarkemmin rejektivesien kuorma ja laatu. Hakija on kuitenkin myöhemmin toimittamassaan täydennyksessä todennut, että rejektivesiä ei tulla esikäsittelemään biokaasulaitoksella. Lisäksi on tekeillä Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen alueen nykyisten kenttä- ja suotovesien kuormituksen selvitys. Tällä selvityksellä pyritään saamaan ilmi, muuttuuko Koukkujärven jätekeskuksesta jätevedenpuhdistamolle johdettava kokonaiskuormitus biolaitoksen rakentamisen johdosta vai pysyykö se samana. Rejektiveden erilliskäsittelyllä (esimerkiksi erilaiset anammox-prosessit) puhdistamon sisäistä kuormitusta voidaan tarvittaessa vähentää merkittävästi. Hulevedet Biolaitoksen tonttikohtainen hulevesien yleissuunnitelma tehtiin keväällä 2018 kaavoituksen hulevesimääräyksen mukaisesti. Hulevesien johtamisen yleissuunnitelma on liitetty hakemukseen. Biolaitoksen piha-alueilla kuljetetaan ja laitosalueella käsitellään jätteitä, minkä vuoksi kaikki piha-alueiden hulevedet ovat likaisia. Piha-alueiden hulevedet johdetaan alueen itäpuolella sijaitsevan jälkikypsytyskentän viemäreihin ja niitä pitkin Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Biolaitoksen alueen puhtaat kattovedet johdetaan viivytysrakenteen kautta alueen länsipuolelle, josta hulevedet johdetaan uutta hulevesireittiä pitkin Testiradantien hulevesiviemäriin. Testiradantien hulevesiviemäristä hulevedet puretaan avo-ojaan, jota pitkin hulevedet kulkeutuvat Kyynijärveen. Suunnitelmassa esitettyjen hulevesiviemäreiden mitoituksissa on käytetty keskimäärin kerran kolmessa vuodessa toistuvaa mitoitussadetta (150 l/s/ha, 10 min sadetapahtuma). Mikäli tulvareitti ei muodostu maanpintaa pitkin, mitoitukset on määritetty keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvalla mitoitussateella (290 l/s/ha, 10 min sadetapahtuma), jolloin hulevesiviemäri toimii tulvareittinä. Hulevesien viivytysrakenne on mitoitettu hule-3 hulevesimääräyksen mukaisesti. Piha-alueiden hulevedet johdetaan Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle, minkä vuoksi pihaalueita ei ole huomioitu viivytystilavuuden määrityksessä. Puhtaita kattovesiä muodostuu noin m2 alueelta, jolloin viivytystilavuudeksi tulee 34 m3. Hulevesiselvityksessä todetaan, että suunnittelualueen hulevesien hallintatoimenpiteistä tulee laatia toteutussuunnitelma, jossa yksittäisten menetel-

28 28 mien mitoitus ja sijainti tarkennetaan. Samalla tulee tarkistaa alueen korkeustasojen mahdolliset muutokset, koska korkeustasot ovat vielä muutosvaiheessa. Tarkempaa suunnittelua varten tulee mitata purku-uomat ja rummut johtamisreittien kapasiteetin varmistamiseksi. Alueellisen hulevesiviemäriverkon suunnittelussa tulee huomioida tonttikohtaisten maanalaisten järjestelmien purkutaso. Lisäksi rakentamisen aikaisessa hulevesisuunnittelussa tullaan huomioimaan alapuolisen veden laatu, harvoin toistuvat rankkasadejaksot sekä räjäytyksistä hulevesiin päätyvät räjähdeainejäämät. Hulevesien yksityiskohtainen hallinta suunnitellaan hankkeen yksityiskohtaisemman suunnittelun puitteissa ennen rakennuslupien hakemista (tonttikohtainen hulevesien johtamisen toteutussuunnitelma). Alueelliset hulevesijärjestelmät toteutetaan ennen muun rakentamisen aloittamista. Rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnan toteuttamisesta tehdään suunnitelma ennen rakentamiseen ryhtymistä. Suunnitelma hyväksytetään viranomaisella, joka myös valvoo rakentamisaikaista hulevesien hallintaa. Kompostointilaitoksen toiminta Käsiteltävät jakeet ja käytettävät tukiaineet Sekä bio- että lietelinjan mädätteestä erotetut kuivajakeet varaudutaan kompostoimaan lannoite- ja maanparannusvalmisteeksi. Anaerobisen mädätyksen jälkeen mädätteeseen sekoitetaan rakenneainesta, kuten viherjätettä sekä kierrätettävää kompostimassaa. Tarvittaessa käytetään myös muita seosaineita parantamaan kompostin rakennetta ja laatua. Käyttävien seosaineiden määrä määräytyy mädätysjäännöksen laadun perusteella. Lietteen mädätysjäännökseen tulee lisätä vähintään noin 20 % uutta tukiainetta riittävän ilmavan massan aikaansaamiseksi. Biojätteen mädätyksessä kierrätettävä komposti muodostaa pääosan tarvittavasta tukiaineesta. Kompostia on maksimissaan jälkikypsymässä tonnia. Komposti seulotaan vasta mullan/maanparannusaineen valmistuksen yhteydessä, joten edellä mainitussa määrässä ovat mukana tukiaineet. Jälkikypsytys tapahtuu nykyisellä kompostointikentällä, jolle edellä mainittu kompostimäärä mahtuu. Kompostointiin vastaanotettavien jätteiden määrät. Syöte Biolinjan syöte Lietelinjan syöte Kannot Risut, viherjäte Kasvijäte Jätekoodi Määrä, t % TS Kompostoinnin lopputuotteena saadaan ravinnerikasta maanparannusainetta. Biojätteestä valmistetulle lannoitevalmisteelle tullaan todennäköisesti hakemaan luomuhyväksyntä. Valmis komposti varastoidaan nykyisellä jätekeskusalueella. Kompostia arvioidaan syntyvän yhteensä noin tonnia vuodessa. Prosessikuvaus Mädätysjäännös kompostoidaan suljetuissa puoliläpäisevällä membraanikankaalla katetuissa kompostointitunneleissa. Kuiva mädäte on lähes hajutonta verrattuna kosteaan lietteeseen tai erilliskerättyyn biojätteeseen ja

29 29 kompostoinnin aikana hajupitoisuus vähenee edelleen, joten kompostointiprosessi on suunniteltu suhteellisen kevyeksi. Mädätysjäännös siirretään kuljettimella tai pyöräkuormaajalla kompostointilaitoksen suljettuun esikäsittelytilaan, jossa siihen sekoitetaan seosaineita sen rakenteen ja ravinnetaseen säätämiseksi. Kompostiseos siirretään pyöräkuormaajalla kompostointitunneleihin. Membraanikompostointilaitos poikkeaa suljetusta tunnelikompostointilaitoksesta siten, että siinä on avattava membraanikankaasta toteutettu kattorakenne. Katto avataan kompostointitunnelin tyhjentämisen ja täyttämisen ajaksi, jotta sinne voidaan ajaa pyöräkuormaajalla. Membraanilaitoksen lattiarakenne on tunnelikompostointilaitoksia vastaava ilmastuslattia, jonka kautta kompostoimassaan puhalletaan ilmaa. Syötettävän ilman määrää voidaan säätää puhallintehoa säätämällä ja kompostoitumisprosessia seurataan massan lämpötilan mittauksella. Katon membraanikangas päästää ilmaa lävitseen, mutta sitoo vesihöyryn ja sen mukana olevat hajuyhdisteet, jotka valuvat takaisin kompostointimassaan. Kompostointitunnelit on varustettu suotovesien keräysjärjestelmällä ja suotovesi joko kierrätetään prosessissa tai johdetaan käsiteltäväksi Nokian Veden jätevedenpuhdistamolle. Yhden kompostitunnelin täyttötilavuus on noin 250 m3 kompostimassaa ja sekä biojätteen että lietteen mädätysjäännöksen kompostointiin tarvitaan yhteensä 10 tunnelia. Aktiivinen kompostointivaihe tunneleissa on noin kolme viikkoa, jona aikana mädätysjäännös muuttuu aerobiseksi ja kypsyy niin, että se voidaan siirtää ulkoaumoihin jälkikypsytettäväksi. Membraanikompostoinnin vaihtoehtona voi tulla kyseeseen esimerkiksi kompostointi ilmastetuissa aumoissa katetussa hallissa. Kompostoinnista saatu tuote kuljetetaan pyöräkuormaajalla jälkikypsytykseen (avoimiin) aumoihin jälkikypsytyskentälle. Yhden auman koko on noin 3 x 2 x 20 metriä ja kentällä voi olla samanaikaisesti 22 aumaa. Kypsytyksen jälkeen komposti seulotaan ja epäpuhtaudet poistetaan halutun laadun varmistamiseksi. Lisäksi massa jalostetaan multatuotteiksi esimerkiksi lisäämällä mm. mineraaliainesta. Jälkikypsytyskenttää ei rakenneta katettuna. Kuiva mädäte on lähes hajutonta verrattuna kosteaan lietteeseen tai erilliskerättyyn biojätteeseen ja kompostoinnin aikana hajupitoisuus vähenee edelleen, joten hajupäästöjen takia ei ole tarpeellista kattaa kenttäaluetta. Vähäisiä määriä hajukaasuja ja pölyä voi levitä ainoastaan aumoja kasattaessa ja käännettäessä, eikä näiden päästöjen arvioida leviävän laajemmalle. Aumoja voidaan tarvittaessa ilmastaa. Hajunkäsittely Kompostointilaitoksen prosessitiloista poistettava ilma käsitellään samassa hajukaasujen käsittelyjärjestelmässä kuin biokaasulaitoksen. Vedenkäyttö Kompostoinnissa ei yleensä käytetä vettä paitsi tarvittaessa esimerkiksi pölyämisen ehkäisemiseen. Tarvittava vesi otetaan omasta porakaivosta, laitoksen sisäisestä vesikierrosta tai tarvittaessa voidaan liittyä Nokian kaupungin vesijohtoverkostoon.

30 30 Energian käyttö Kompostoinnin sähköenergiantarve on 200 MWh/a. Kuljetukset Kiinteiden biojätevirtojen käsittelyn aloittaminen vaatii logistiikkaa ja infrastruktuuria. Laitos käyttää nykyistä vaakaa, portteja ja teitä, jotka tulevat alueelle itäkulmasta koillisesta. Biokaasulaitoksen liikenne koostuu biojätteen ja lietteen kuljetuksista laitokselle ja lopputuotteen kuljetuksista käyttökohteisiin sekä sisäisistä siirroista viereiseltä puhdistamolta biokaasulaitokselle ja mädätysrejektin kuljetuksesta kompostoitavaksi kompostointikentälle tai muuhun käsittelyyn. Lisäksi alueelle tulee huolto- ja työajoa. Kotitalouksien erilliskerättyä biojätettä toimitetaan laitokselle nykyisin viitenä päivänä viikossa klo 6:30 21:00. Jätevesilietettä toimitetaan jatkuvasti. Aluksi liete tuodaan autoilla, mutta kun uusi Nokian jätevedenpuhdistamo on valmistunut alueen viereen, liete suunnitellaan pumpattavaksi 100 metrin pituisessa putkistossa. Liete toimitetaan säiliöautolla vastaanottosäiliöön, kunnes yhdysputki tai kuljetin on paikallaan. Mikäli vastaanotto on viikonloppuisin suljettuna, lietettä kuljetetaan alkuviikosta enemmän, jotta jätevedenpuhdistamon puskurivarastoon kertynyttä lietettä saadaan vähennettyä. Hankealueen ulkopuolelta biojätteiden ja lietteiden kuljetuksia arvioidaan tarkasteltavasta vaihtoehdosta riippuen tulevan keskimäärin noin kuormaa vuodessa eli noin kuormaa työpäivässä. Oletuksena laskennassa on ollut, että lietekuljetusten kuormakoko on keskimäärin 20 tonnia ja työpäiviä on 250 vuodessa. Huippukuormituksen aikana laitokselle arvioidaan saapuvan kuusi jäteautoa tunnissa. Biojätteen kuormakoko on noin 5 6 tonnia/kuorma. Kuivamädätykseen ja kompostointiin rakenneaineeksi tarvittava viherjäte tuotetaan alueen välittömässä läheisyydessä ja voidaan varastoida kompostointialueen ja esikäsittelyrakennuksen läheisyyteen laitoksen itäpuolelle logistiikan tasaamiseksi. Hankealueen sisäiset mädätysjäännöksen kuljetukset tehdään kauhakuormaajalla tai vastaavalla. Biokaasulaitoksessa syntyvä biokaasu siirretään puhdistus- ja paineenkorotusyksikölle maan alle sijoitettavalla putkistolla. Biokaasulaitos tulee käyttämään pääosin nykyistä tiestöä. Liikenne biokaasulaitokselle kulkee Koukkujärven kaatopaikka-alueen pohjois-itäkulmasta etelään halki alueen kääntyen länteen alueen eteläosassa. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)) Suunnitellun biokaasulaitoksen tekniikan ja arvioitujen päästöjen vertailu BATpäätelmiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) ja Suomen ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ns. direktiivilaitosten päästöraja-arvojen, tarkkailun ja muiden lupamääräysten on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamiseksi perustuttava BAT-päätelmiin. Päästöille on ympäristöluvassa määrättävä päästöraja-arvot siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä lai-

31 31 toksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Biokaasulaitos luokitellaan ns. direktiivilaitokseksi ympäristönsuojelulain mukaan. Jätteenkäsittelyn BAT-päätelmät on hyväksytty huhtikuussa BATpäätelmät astuvat voimaan, kun ne julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Hakemuksen mukaan biokaasuprosessi edustaa biohajoavan jätteen käsittelemiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Koukkujärven biokaasulaitoksen tekniset ratkaisut tulevat edustamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja suunnittelun lähtökohtana on ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate (BEP). Jätteenkäsittelyn yleiset BAT-päätelmät Yleisen ympäristön hallinnan parantaminen noudattamalla ympäristöhallintajärjestelmää Nro BAT-tekniikka BAT 1 Ympäristönhallintajärjestelmän laatiminen ja sen noudattaminen Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Pirkanmaan Jätehuolto Oy noudattaa sertifioitua ympäristöjärjestelmää, joka täyttää ISO standardin vaatimukset. Sertifiointi tullaan ulottamaan myös biokaasu- ja kompostointilaitoksen toimintaan. Laatujärjestelmä kattaa BREF-asiakirjassa esitetyt aihealueet. Laitoksen ympäristöhallinnan parantaminen kaikilla mainituilla tekniikoilla Nro BAT-tekniikka BAT 2 Jätteiden luokittelu ja esihyväksyntämenetelmät Jätteiden hyväksyntä Jätteiden käsittelyn ohjaus ja jäljitettävyys Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Biojätteet ja autokuljetuksina tulevat lietteet punnitaan vastaanoton yhteydessä ja tarkastetaan kuormia purettaessa. Biojätteen erilliskeräys toteutetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestelmänä ja kuljetusurakoitsijoilta edellytetään kuljetettavan jätteen laadun seurantaa. Jatkuvan ohjeistuksen ja neuvonnan avulla pyritään parantamaan erilliskerättävän biojätteen laatua. Jätteen haltijan tulee laatia siirtoasiakirja nestemäisistä jätteistä, jotka tarkastetaan vastaanoton yhteydessä. Putkilinjojen kautta vastaanotettavien lietteiden toimittajat sitoutuvat toimittamaan sopimuksen mukaista lietettä. Vastaanotto perustuu jätteen tuottajan ilmoittamaan alkuperään ja laatuun, vastaanottotarkastukseen ja tarvittaessa näytteenottoon. Vastaanotetuista ja laitokselta poisviedyistä jäte-eristä ja niiden kuljettajis-

32 32 Käsittelyn tuotteiden laadunvalvonta Jätteiden erillään varmistaminen pitämisen Jätteiden yhteensopivuuden ja sekoitettavuuden varmistaminen Sisään tulevien kiinteiden jätteiden lajittelu. ta pidetään kirjaa. Käsittelylle haetaan laitoshyväksyntä, jonka edellytyksenä on laadunhallintajärjestelmän luominen koskien myös lopputuotteen laatua. Laitoshyväksynnän tarkoituksena on taata lopputuotteen laatu. Prosesseissa huomioidaan lannoitevalmistelaki (539/2006) sekä Eviran ohjeistukset. Biolinjassa ja lietelinjassa käsiteltäville jätteille on erilliset vastaanottojärjestelmänsä, jolloin ne eivät pääse sekoittumaan. Ulkotiloissa vastaanotettavat risu- ja puutarhajätteet pidetään erillään muista jätteistä laadun ja käyttökohteen mukaisissa varastokasoissa ja betonilooseissa. Prosessin aikana eri jätejakeita sekoitetaan keskenään käsittelyprosessin edellyttämällä tavalla, jolloin yhteensopivuuden varmistaminen tapahtuu osana käsittelyprosessin hallintaa. Pääsääntöisesti vastaanotettavat jätteet ovat erilliskerättyjä ja eivät edellytä varsinaista lajittelua. Esikäsittelyn yhteydessä jätteistä poistetaan prosessiin sopimattomat esineet ja jätejakeet. Jätevesien ja kaasujen inventointi veteen ja ilmaan kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi Nro BAT-tekniikka BAT Tieto käsiteltävän jätteen laadusta ja käsittelyprosessista Tieto jätevesien laadusta Tieto jätekaasujen laadusta Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Käsiteltävien biojätteiden laatu tarkastetaan vastaanoton yhteydessä silmämääräisesti. Lietteiden, jätevesien ja jäteilman laatua seurataan säännöllisesti tehtävällä näytteenotolla prosessin seuranta- ja tarkkailuohjelman mukaisesti. Jätteen varastointiin liittyvien riskien vähentäminen Nro BAT-tekniikka BAT 4 Varastoinnin mointi sijainnin opti- Riittävä varastokapasiteetti Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Biojätteiden ja lietteiden vastaanotto ja varastointi tapahtuu sisätiloissa. Risuja puutarhajätteet vastaanotetaan laitoksen läheisyydessä kuljetusten suhteen optimaalisella etäisyydellä. Varastoinnin kapasiteetti on suunniteltu

33 33 Turvallinen operointi Erilliset alueet pakatun vaarallisen jätteen varastoinnille ja käsittelylle vastaanottomäärien mukaan. Varastoinnin suunnittelulla pyritään ehkäisemään jätteiden hallitsematon prosessoituminen ja itsesyttyminen. Biokaasu ja kompostointilaitokselle ei vastaanoteta vaarallisia jätteitä. Jos vaarallisia jätteitä löytyy vastaanoton yhteydessä, toimitetaan ne Pirkanmaan Jätehuollon vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Jätteen kuljetukseen ja käsittelyyn liittyvien riskien vähentäminen Nro BAT-tekniikka BAT 5 - Ammattitaitoinen henkilöstö - Kuljetuksen ja käsittelyn täsmällinen dokumentointi - Vuotojen estäminen, havainnointi ja vähentäminen - Varotoimet jätteitä sekoitettaessa Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään kurssituksella ja tukemalla kouluttautumista (BAT 1). Laitokset perustetaan vesitiiviiden rakenteiden varaan ja vuotoja pinta- sekä pohjavesiin tarkkaillaan säännöllisesti. Jätteiden esikäsittelyä ja sekoittamista valvotaan jatkuvasti ja tehdään ennalta määrätyn ohjelman mukaisesti. Biojätteiden ja lietteiden sekoittamisessa ei lähtökohtaisesti aiheudu palo-, räjähdys- yms. vaaraa. Valvonta Nro BAT-tekniikka BAT 6 Jätevesien seuranta Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Laitoksella syntyy jätevesiä jätteen esikäsittelyssä, mädätteen käsittelyssä ja kompostoinnissa sekä pesuvesinä prosessitiloissa. Mädätteen prosessoinnissa syntyvän rejektiveden laatua tarkkaillaan osana prosessin hallintaa. Prosessitiloissa syntyviä jätevesiä tarkkaillaan osana käsiteltäväksi johdettavia vesiä. BAT 7 BAT 8 BAT 9 Vesiin kohdistuvien päästöjen seuranta Ilmaan kohdistuvien päästöjen seuranta Liuottimien käytöstä johtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen seuranta Pohja- ja pintavesien laatua tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Toiminnasta aiheutuvia pölypäästöjä seurataan tarkkailuohjelman mukaisesti. Laitoksella ei käytetä liuottimia.

34 34 BAT 10 Hajupäästöjen seuranta Toiminnasta syntyvät hajukaasut käsitellään ja käsittelyprosessin toimintaa seurataan laitteiston edellyttämällä prosessihallinnan mittauksilla välillisesti. Hajupäästöjä ilmaan seurataan tarkkailuohjelman mukaisesti. BAT 11 Veden, energian ja raakaaineiden sekä rejektien ja jätevesien säännöllinen seuranta Toiminnasta pidetään jatkuvasti kirjaa, johon kirjataan kaikki vastaanotetut ja alueelta poisvietävät materiaalit. Käytetty sähköenergia ja vesien määrä mitataan. Määrät raportoidaan vuosittain. Päästöt ilmaan Nro BAT-tekniikka BAT 12 Hajupäästöjen syntymisen estäminen tai vähentäminen hajujen hallintaohjelman avulla ja säännöllinen seuranta osana ympäristöhallintajärjestelmää. BAT 13 Hajupäästöjen syntymisen estäminen tai vähentäminen vähintään yhdellä seuraavista keinoista: - Viipymäaikojen minimointi - Kemiallinen käsittely Diffuusiona leviävien päästöjen syntymisen estäminen tai vähentäminen, erityisesti pöly, orgaaniset yhdisteet ja haju vähintään yhdellä seuraavista keinoista: - Päästölähteiden minimointi - Parhaiten sopivien laitteiden käyttö - Korroosion estäminen - Diffuusiopäästöjen keräys ja käsittely - Kostutus - Huolto BAT 14 Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Jätteiden vastaanotto ja esikäsittelytilat pidetään alipaineisina ja kaikki poistettava ilma johdetaan hajukaasujen käsittelyjärjestelmän kautta ulos. Poistettavaa ilmaa voidaan käyttää myös kompostoinnin prosessi-ilmana. Myös säiliöiden hönkäilmat johdetaan hajukaasujen käsittelyjärjestelmään. Hajupäästöjen syntyä pyritään ehkäisemään kompostoinnissa prosessin hallinnalla, jonka tavoitteena on prosessin pitäminen aerobisena. Hajupäästöjä seurataan säännöllisesti tarkkailuohjelman mukaisesti. Jätettä ei varastoida esikäsittelyssä 2 vuorokautta pidempään. Hajukaasujen pesuria. käsittelyssä käytetään Ulkotiloissa pölyä syntyy eniten liikenteestä. Käsiteltävien biojätteiden esikäsittely tehdään sisätiloissa. Ulkona tapahtuvaa risu- ja viherjätteiden murskausta ei tehdä jatkuvasti. Käsittely tehdään sopivissa olosuhteissa määräajoin, jolloin pölyämistä voidaan minimoida. Jälkikypsytysaumojen sekä viherjäte ja risukasojen käsittely pyritään tekemään tuulettomalla ja sellaisella säällä, jolloin inversiosta syntyvä pölyn leviämisen riski on vähäinen.

35 35 - Käsittely- ja varastoalueiden puhtaanapito Vuotojen toteaminen ja korjaus Laitteissa ja rakenteissa käytetään olosuhteiden vaatimia materiaaleja. Riittävällä ilmanvaihdolla ja puhtaanapidolla pyritään ehkäisemään korroosion vaikutusta. Laitos rakennuksista poistettava ilma johdetaan hajukaasujen käsittelyjärjestelmän kautta ulkoilmaan. Liikennealueita kastellaan tarvittaessa ja risu- ja viherjätteiden sekä kompostimassan käsittelyssä käytetään tarvittaessa kastelua pölyämisen ehkäisemiseksi. Laitteistoja huolletaan säännöllisesti huolto-ohjelman mukaisesti. Liikennöintialueet pidetään puhtaana harjaamalla ja talvisin auraamalla. Mahdollisia polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden vuotoja seurataan jatkuvasti ja vuotavat säiliöt korjataan välittömästi. BAT 15 Soihdutus turvallisuuden takaamiseksi ja poikkeustilanteissa - Oikea laitossuunnittelu - Laitoksen hallinta Biokaasua poltetaan soihdussa vain poikkeustilanteissa silloin, kun varastokapasiteetti on täynnä ja kaasun jalostus ei käytössä. Käsittelylaitteisto mitoitetaan siten, että se voi käsitellä kaiken normaalitilanteessa syntyvän biokaasun. Laitoksen laitteistokokonaisuus suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että häiriötön käyttö on mahdollista ja laitoskokonaisuutta voidaan ohjata yhdestä paikasta ja järjestelmä käynnistää soihdutuksen automaattisesti tarpeen mukaan. BAT 16 Soihdutus, kun se ei ole korvattavissa Soihdutusta käytetään vain häiriö- ja poikkeustilanteissa. Melu ja tärinä Nro BAT-tekniikka BAT 17 Melupäästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Melun- ja tärinänhallintaohjelma - Melun- ja tärinän lähteiden vähentäminen ja vaimen- Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Laitoksen suunnittelussa sekä hankinnoissa melupäästöt pyritään minimoimaan. Eniten melua tuottavat esikäsittelyn laitteistot, jotka sijoitetaan sisätiloihin. Toiminnasta ei odoteta aiheutuvan

36 36 taminen BAT 18 Melun ja tärinän vähentäminen, kun ne eivät ole estettävissä, vähintään yhdellä seuraavista tekniikoista: - Laitteiden ja rakennusten asianmukainen sijoittaminen - Käyttöön liittyvät toimenpiteet - Vähän melua tuottavat laitteet - Melua ja tärinää vaimentavat laitteet - Melun vaimentaminen merkittävää tärinää. Mahdollinen tärinävaikutus syntyy liikenteestä. Hankealueelle kulkevan Koukkujärventien lähietäisyydellä ei ole asuin- tai lomarakennuksia, joihin tärinävaikutusten voitaisiin arvioida yltävän. Laitos sijaitsee teollisuusalueella, jossa on myös muuta melua tuottavaa toimintaa. Eniten melua tuottavat esikäsittelyn laitteistot sijoitetaan sisätiloihin, jolloin meluhaitta ympäristöön jää vähäiseksi. Käsiteltävien jätteiden vastaanotto rajoittuu maanantaista perjantaihin klo 6:00 22:00 väliselle ajalle. Laitteiden oikealla mitoituksella pyritään vaikuttamaan melun syntymiseen. Eniten melua tuottavat laitteet, kuten murskaimet ja puhaltimet asennetaan tärinän vaimentimien varaan. Eniten melua tuottavat esikäsittelyn laitteistot sijoitetaan sisätiloihin, jolloin meluhaitta ympäristöön jää vähäiseksi. Päästöt veteen Nro BAT-tekniikka BAT 19 Veteen ja maaperään kohdistuvien päästöjen estäminen tai vähentäminen vedenkulutuksen optimoinnilla ja jäteveden määrän vähentäminen seuraavilla tekniikoilla: - Vesien hallinta - Veden kierrätys - Läpäisemättömät pinnat - Ylivuotojen sekä säiliöiden ja astioiden vioista johtuvien vaikutusten vähentäminen - Varasto- ja käsittelyalueiden kattaminen - Eri vesivirtojen erottaminen - Riittävä viemäröinti - Suunnittelu- ja huoltoohjeistus, joka huomioi vuotojen havainnoinnin ja korjauksen Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Kaikki laitosrakennuksissa syntyvät vedet kerätään ja johdetaan hallitusti kierrätykseen tai jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Myös komposti- ja varastokentiltä kerättävät vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhtaat katoilta tulevat hulevedet johdetaan tasausaltaaseen ja edelleen maastoon. Biokaasu- ja kompostointilaitoksen prosessivesiä kierrätetään mahdollisimman paljon syötteen valmistuksen ja kompostien kasteluvesinä. Piha- ja varastoalueet on päällystetty vettä läpäisemättömällä pinnoitteella. Säiliöitä ja astioita säilytetään pinnoitetulla alueella, josta vedet kerätään hallitusti. Polttoöljyä varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä. Biojätteiden ja lietteiden vastaanotto ja

37 37 - Puskurikapasiteetti varastointi tapahtuu katetussa tilassa. Saniteettivedet, laitoksen prosessivedet, käsittelykenttien vedet ja pihaalueilta kerättävät puhtaat hulevedet kerätään erikseen. Kaikki alueella syntyvät likaantuneet vedet viemäröidään. Työkoneista ja laitteista aiheutuvaa mahdollista vuotoriskiä pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Riskit sekä mahdolliset onnettomuus- ja poikkeustilanteet, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön, tunnistetaan ympäristönäkökohtien tunnistamismenettelyllä. Pihalta kerättävät vedet johdetaan tasausaltaaseen ennen johtamista jätevedenpuhdistamolle. Kompostointilaitoksen prosessivedet kerätään säiliöön, johon varataan puskurikapasiteettia. BAT 20 Jätevedenkäsittely sopivilla tekniikoilla - Tasaaminen - Neutralointi - Fyysinen erottelu - Adsorptio - Tislaus/väkevöinti - Kemiallinen saostus - Kemiallinen hapetus - Kemiallinen pelkistäminen - Haihdutus - Ioninvaihto - Strippaus - Aktiivilieteprosessi - Membraanibioreaktori - Nitrifikaatio/denitrifikaatio - Koagulointi ja flokkulointi - Laskeutus - Suodatus Varsinaista jätevedenkäsittelyä kompostointi- ja biokaasulaitoksella ei ole. Vesien keräykselle varataan säiliö- ja tasausaltaan tilavuutta siten, että vesiä voidaan kierrättää käsittelyprosessissa ja vedet voidaan johtaa viemäriin hallitusti. Prosessissa kierrätettäviä vesiä suodatetaan häiriöttömän toiminnan mahdollistamiseksi. Varsinainen vesien käsittely tapahtuu Nokian Veden jätevedenpuhdistamolla. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista johtuvien ympäristöhaittojen estäminen ja vähentäminen Nro BAT-tekniikka BAT 21 Onnettomuuksista ja häiriöistä johtuvien ympäristöön kohdistuvien seurausten vähentäminen seuraavilla tekniikoilla - Suojaustoimenpiteet Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Laitoksen lattiarakenteet rakennetaan vesitiiviinä rakenteena siten, että vuotojen sattuessa vesiä ei pääse maaperään. Kemikaali- ja polttoainesäiliöt va-

38 38 - Äkillisten päästöjen hallinta Äkillisten päästöjen rekisteröinti ja arviointijärjestelmä rustetaan valuma-altailla. Laitoksella on varattuna imeytysmateriaalia ja alkusammutusvälineistöä mahdollisten poikkeustilanteiden varalle. Onnettomuuden sattuessa työkoneista valuva öljy imeytetään asianmukaiseen imetysmateriaaliin (turve tms.) ja korjataan pois. Sade- ja hulevesien pääsy viemäriin tai maastoon voidaan estää sulkemalla viemäri sulkuventtiilillä. Äkilliset päästöt rekisteröidään osana toiminnanharjoittajan järjestelmää. Materiaalitehokkuus Nro BAT-tekniikka BAT 22 Tehokas materiaalien käyttö Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Biojätteiden esikäsittelyssä ja kompostituotteiden seulonnassa poistettavien epäpuhtauksien erotus pyritään tekemään mahdollisimman tehokkaasti jätemäärien vähentämiseksi. Myös kompostoinnissa käytettäviä tukiaineita pyritään kierrättämään materiaalikustannusten ja -menekkien pienentämiseksi. Energiatehokkuus Nro BAT-tekniikka BAT 23 Seuraavien molempien tekniikoiden käyttö energiatehokkaassa toiminnassa - Tehokkuussuunnitelma - Energiataseen seuranta Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Laitehankinnoissa energiatehokkuus on yksi keskeisistä valintaperusteista. Sähkön ja polttoaineiden kulutusta seurataan jatkuvalla seurannalla ja ne raportoidaan vuosittain. Pakkausten uudelleen käyttö Nro BAT-tekniikka BAT 24 Pakkausten maksimointi uudelleenkäytön Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Laitokselle tulevat jätteet ovat pääosin pakkaamattomia. Avatut ruokajätepakkaukset hyödynnetään energiana osana esikäsittelystä poistettuja epäpuhtauksia. Mahdolliset kuormalavat yms. voidaan käyttää uudelleen. Biologisen käsittelyn BAT-päätelmät Yleiset biologisen käsittelyn BAT-päätelmät Nro BAT-tekniikka Koukkujärven biokaasu- ja kompos-

39 39 BAT 33 Hajupäästöjen vähentämiseksi ja ympäristön kannalta yleisen toimivuuden parantamiseksi tulee jätesyötteen ominaisuuksia tarkkailla ja kontrolloida. BAT 34 Pölyn, orgaanisten aineiden, hajukomponenttien mukaan lukien H2S ja NH3 vähentäminen vähintään yhdellä seuraavista tekniikoista: - Adsorptio - Biosuodin - Mekaaninen kangassuodatus - Terminen hapetus - Vesipesuri tointilaitos Jätevedenpuhdistamolta tuleva lietteen laatua tarkkaillaan osana puhdistamon toimintaa. Autokuljetuksina puhdistamoilta tulevan lietteen laatu on jäljitettävissä puhdistamoilta. Muista lähteistä tulevien lietteiden laadusta vaaditaan siirtoasiakirjat. Vastaanotettavien biojätteiden laatua tarkkaillaan vastaanoton ja esikäsittelyn yhteydessä, ks. BAT 3. Mädätysprosessiin sopimattomat lietteet ja jätteet ohjataan muuhun käsittelyyn tapauskohtaisesti. Aktiivihiiltä käytetään yleisesti biokaasun puhdistuksen yhteydessä ulkoilmaan johdettavien kaasujen puhdistuksessa. Biokaasu- ja kompostointilaitoksen poistoilman puhdistuksessa tullaan käyttämään biosuodatusta ennen kaasun johtamista ulkoilmaan. Hallitiloista poistettava ilma imetään kangassuodattimien läpi ennen jatkokäsittelyyn johtamista eniten pölyävissä kohteissa. BAT:n mukaiset päästötasot kanavoiduille päästöille ilmaan Parametri Yksikkö BAT-AEL Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos 3 NH3 mg/nm 0,3 20 NH3 pitoisuuden tulee olla < 20 mg/nm3, ennen kuin ilma johdetaan biosuodatukseen. Tavoite täyttyy. 3 Haju ou/nm Suomessa yleisesti käytössä on raja-arvona ou/nm3 Biologisessa käsittelyssä tulee täyttyä joko toinen tai molemmat, NH3 tai haju, asetetuista BAT-AEL-arvoista. Päästöt veteen ja veden käyttö Nro BAT-tekniikka BAT 35 Jäteveden ja vedenkulutuksen vähentämiseksi seuraavat tekniikat katsotaan BAT:n mukaisiksi - Vesivirtojen erottaminen - Vedenkierrätys - Suotovesien synnyn minimointi Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Biokaasu- ja kompostointilaitoksella pidetään prosessivedet ja puhdas vesijohtovesi erillään. Jälkikompostikentän vedet kerätään erikseen ja niitä ei sekoiteta puhtaiden rakennusten kaatoalueilta kerättävien vesien kanssa. Kompostointilaitoksen suotovesiä kierrätetään biolaitoksen prosesseissa tai johdetaan käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. Biokaasulaitoksella mädät-

40 40 teen veden erotuksessa syntyvää rejektiä käytetään syötteen valmistuksessa tarpeen mukaan. Mädätyksen jälkeen erotettavat märkäjakeet toimitetaan hyötykäyttöön lannoitteena. Kompostoinnissa prosessin ohjauksella pyritään saamaan kompostin kuivaainesisältö riittävän korkeaksi, jolloin siitä ei erotu merkittävästi suotovettä jälkikompostoinnin aikana. Aerobisen käsittelyn BAT-päätelmät Nro BAT-tekniikka BAT 36 Ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi ja yleisesti ympäristövaikutusten parantamiseksi pääprosessiparametreja tulee mitata ja valvoa - Käsiteltävän jätteen laatu (C:N-suhde, partikkelikoko jne) - Lämpötilan ja kosteuden seuranta aumojen eri osista - Aumojen ilmastus - Aumojen korkeus ja leveys sekä huokoisuus Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Kompostoimalla käsitellään mädätysjäännöstä, jolloin sen laatu tunnetaan mädätyslaitoksen monitoroinnin seurauksena. Mädätteen laatua seurataan osana prosessinohjausta. Lämpötilaa seurataan jatkuvatoimisesti osana prosessin ohjausta. Kosteuden seurantaa tehdään määräajoin. Jälkikompostoitaessa aumojen lämpötilaa seurataan säännöllisin mittauksin. Laitoksessa kompostin ilmastusta ohjataan ilmamääriin ja paineeseen perustuen. Jälkikompostoinnissa aumoja käännetään säännöllisesti niin kauan, kun kompostimassa tuottaa lämpöä. Laitoskompostoinnissa mädätettä seostetaan riittävän huokoisen massan aikaan saamiseksi. Riittävä huokoisuus todetaan ilmastuksen vastapaineen suuruisena. Myös jälkikompostoinnissa massa pidetään riittävän huokoisena ja aumojen koko määritetään massan aktiivisuuden perusteella. BAT 37 Hajujen, pölyn ja bioaerosolien vähentämiseksi seuraavat tekniikat katsotaan BAT:n mukaisiksi avoimessa käsittelyssä - Puoliläpäisevien membraanien käyttö peitteenä - Sääolosuhteiden huomioiminen Avointa aumakompostointia käytetään vain jälkikypsytykseen, jolloin kompostimassa ei ole enää aktiivista ja peittämisessä ei enää saavuteta erityistä hyötyä ympäristön kannalta. Kompostiaumojen ja -kasojen käsittelyssä huomioidaan säätila ja käsittelyä pyritään välttämään tuulisella säällä sekä olosuhteissa, jossa inversio-ilmiö voi kuljettaa pölyä ja kompostikaasuja

41 41 ympäristöön. Anerobisen käsittelyn BAT-päätelmät Nro BAT 38 BAT-tekniikka Koukkujärven biokaasu- ja kompostointilaitos Ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi ja yleisesti ympäristövaikutusten parantamiseksi pääprosessiparametreja tulee mitata ja valvoa: Stabiilin prosessin varmista- Prosessin pysyminen stabiilina varmisminen tetaan prosessin ohjauksella, riittävillä mittauksilla ja syötteen laadun seurannalla. Käyttöhäiriöiden, jotka voivat Käyttöhäiriöitä ehkäistään oikealla proaiheuttaa hajupäästöjä, mini- sessimitoituksella ja mittauksiin perusmointi esim. vaahtoaminen tuvalla prosessin ohjauksella. Hälytysjärjestelmä Ohjausjärjestelmä hälyttää kriittisimmistä tekijöistä kuten pinnankorkeuksien ylityksistä, paineen liiallisesta noususta, sähkölaitteiden ylikuormituksesta ja metaanipitoisuuden noususta vaaralliselle tasolle. Syötteen ph:n ja alkaliniteetin mittaus Prosessilämpötilan mittaus Toteutetaan jatkuvana mittauksena. Hydraulisen ja orgaanisen kuormituksen seuranta. Seuranta toteutetaan virtausmittauksin, pinnankorkeusmittauksin ja syöteseoksen ohjauksella. Mittauksia tehdään säännöllisin väliajoin osana prosessin seurantaa. Rasvahappopitoisuuden (VFA) ja ammoniakkipitoisuuden mittaus mädätysreaktorissa ja mädätteeestä. Biokaasun määrän, laadun ja paineen mittaus Nesteen ja vaahdon pinnan mittaus reaktorissa Mitataan jatkuvasti reaktorista useammasta kohdasta. Toteutetaan jatkuvana mittauksena. Reaktorit varustetaan pinnan mittauksin. Arvio energiankäytön tehokkuudesta Energiankäyttöä seurataan säännöllisesti ja toimenpiteitä energian säästämiseksi pyritään löytämään koko ajan. Laitoksen energiankulutusta seurataan prosessin eri osissa. Energiankulutusta pyritään vähentämään. Biokaasuprosessi on energiannettotuottaja, sillä biokaasussa olevan metaanin energia on kymmenkertaisesti suurempi kuin prosessin lämmitykseen ja sähköntuottamiseen tarvittava energiamäärä. Prosessissa pyritään biokaasun ja sitä kautta energiantuoton maksimointiin raaka-aineiden sopivalla sekoitussuhteella, optimaalisella lämpötilalla, kosteudella ja mikrobiympillä.

42 42 Arvio päästöjen vähentämistoiminen ristikkäisvaikutuksista Laitokselle tulevien biohajoavien materiaalien anaerobinen käsittely vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Biokaasulla kompensoidaan fossiilisia polttoaineita (diesel ja maakaasu) ja tuotetaan energiaa. Uusiutuvan energian käyttäminen ja siitä biokaasuteknologian avulla tuotettu energia on ns. hiilidioksidineutraalia, koska käsiteltävä orgaaninen aine on lähtökohtaisesti peräisin materiaaleista, jotka sitovat kasvaessaan hiilidioksidia. Lisäksi uusiutuvan energian käyttö vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä voidaan todeta olevan nettokasvihuonekaasupäästöjä pienentävä vaikutus. Biokaasun tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja, kuten vettä, energiaa ja kemikaaleja. Prosessissa pyritään optimoimaan myös järjestelmän sisäinen vesikierto. Biokaasulaitoksella käytetään vain vähän kemikaaleja. Kemikaaleja voidaan käyttää tarvittaessa ph:n säädössä (hapot/emäkset) ja lietteen polymeroinnissa. Lisäksi käytetään tavanomaisia pesu- ja desinfiointiaineita. Edellä mainitun lisäksi biokaasuteknologian avulla voidaan jalostaa sivutuotteita mädätteeksi, mikä on ravinteiltaan ja hygieniaominaisuuksiltaan korkealuokkaista ja minkä käyttäminen vähentää teollisten lannoitevalmisteiden käyttöä. Kierrätyslannoitteiden valmistuksessa tavoitteena on aidon ravinnekierron varmistaminen ja mahdollisuuksien mukaan luomukelpoisten lannoitevalmisteiden tuotanto erityisesti biolinjan osalta. Lisäksi mädätejäännöksen hyödyntäminen viherrakentamisessa vähentää turpeen ottoa. Lietteen sekä biojätteiden kuljettaminen biokaasulaitokselle lisää liikenteen pakokaasuja sekä hiukkaspäästöjä. Liikenteen päästöt ovat kuitenkin hyvin vähäisiä suhteutettuna anaerobikäsittelyllä saavutettavaan kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Kuljetuskalusto voi käyttää polttoaineenaan biokaasua, jolloin myös kaluston hiukkaspäästöt sekä pakokaasupäästöt vähenevät. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt mädätyksestä Päästöt ilmaan Alla olevassa taulukossa esitetään tyypilliset päästöt ilmaan ja niiden lähteet. Päästö Haju Ammoniakki (NH3) Metaani (CH4) Mikrobi-itiöt Typpioksiduuli (N2O) Lähde Kuljetus Varastointi Syöttö prosessiin Kuivaus (mekaaninen, terminen) Kattamaton loppuvarasto Vuoto Loppuvarastointi Vuoto Loppuvarastointi Syöttö prosessiin Biojätelajitteluastiat Loppuvarastointi Loppuvarastointi

43 43 Haju Biokaasulaitoksen päästöt koostuvat lähinnä hajupäästöistä. Merkittävimmät hajunlähteet ovat raaka-aineiden vastaanotto- ja esikäsittelytilat sekä kiinteiden ja nestemäisten tuotteiden käsittelytilat. Vastaanotto ja esikäsittely tapahtuvat sisätiloissa ja käsittely (mädätys) suljetuissa reaktoreissa. Itse reaktorit voivat sijaita esikäsittelyrakennuksen ulkopuolella. Hajukaasut käsitellään ensin hajukaasupesurissa, jonka jälkeen ilma johdetaan biosuodatukseen. Myös puhdistamolietteen pumppaaminen jätevedenpuhdistamolta biokaasulaitokselle vähentää hajua verrattuna kuljettimella tapahtuvaan siirtoon. Biokaasulaitoksen mädätysjäännös on huomattavasti hajuttomampaa kuin laitokselle tuleva puhdistamoliete ja biojätteet. Raaka-aineiden vastaanotto- ja esikäsittelytilojen ilmastointi johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Samoin käsittelyyn johdetaan hajukaasut kiinteiden ja nestemäisten tuotteiden käsittelytiloista ja säiliöiden sekä lietteenkuivauksen kohdepoistot. Hajukaasujen käsittely käsittää kemiallisen vesipesurin sekä bio- tai aktiivihiilisuodattimen. Käsittelyteho on > 90 % ja hajupitoisuus on < HY/m3. Häiriötilanteessa (esim. prosessihäiriöt, vuoto, onnettomuus) voi biokaasulaitoksella syntyä hajukaasupäästöjä, kasvihuonekaasupäästöjä sekä terveydelle haitallisia päästöjä. Biokaasulaitoksen hajupäästöjen arvioinnissa referenssilaitoksena on käytetty Kokkolan vuonna 2013 toimintansa aloittanutta biokaasulaitosta, jonka kapasiteetti on Koukkujärven laitosta vastaavaa luokkaa (mitoitettu lietemäärälle, vastaanotettu lietemäärä 2013 oli tonnia). Biokaasulaitoksen toiminta ei normaaliolosuhteissa aiheuta hajupäästöjä. Tulevan jätteen käsittely voi sen sijaan sellaista aiheuttaa. Lietteen vastaanotto, esikäsittely ja välivarastointi sijoitetaan yleensä suljettuihin ja alipaineistettuihin tiloihin, joiden poistoilma johdetaan biosuotimelle tai muulle hajunpoistosuotimelle. Kokkolan referenssilaitoksen hajukuormituksena on ympäristövaikutusten arviointivaiheessa käytetty arvoa HY/s. Kokkolassa mädätteen välivarastointi ja kompostointi on järjestetty ulkotiloissa, näiden osuus em. hajupäästöstä on %. Kokkolan laitoksella hajusuotimelle johdettava ilmamäärä on ollut m3/h ja arvioitu hajupitoisuus suotimen jälkeen on HY/m3. Koukkujärven jätteenvastaanotto ja esikäsittely on suunniteltu tapahtuvaksi Kokkolan laitosta vastaavasti suljetuissa tiloissa, joten biosuodattimelle menevän poistoilman määrän voi arvioida vastaavan referenssilaitosta. Tällöin hajukuormitus laitoksen biosuodattimelta on noin 2 m3/s * HY/m3 = HY/s. Biokaasulaitoksen häiriötilanteissa biokaasua joudutaan polttamaan soihdulla, josta aiheutuu hajupäästöä huonoista palamisolosuhteista ja biokaasun sisältämistä yhdisteistä johtuen. Soihtupolton hajupäästö arvioitiin tässä tapauksessa pieneksi eikä sitä ole otettu erikseen huomioon.

44 44 Pöly Jätekeskusalueelle saapuvan raskaan liikenteen määrä tulee todennäköisesti jonkin verran lisääntymään vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna, mutta ei todennäköisesti merkittävästi eroa vuoden 2015 liikennemääristä. Raskaan liikenteen määrän arvioidaan olevan noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Biolaitoksen liikenteestä aiheutuva pölyäminen suurentaa jonkin verran alueen liikenteestä aiheutuvaa pölykuormitusta nykytilanteeseen verrattuna. Jätevedet Biokaasulaitoksella syntyy rejektivesiä, saniteettivesiä sekä biokemiallisen hajukaasupesurin poistovesiä. Kaikki jätevedet johdetaan yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan yhteensä mädätyksessä muodostuvia rejektivesiä sekä biokemiallisen hajukaasupesurin poistovesiä yhteensä noin 7 m3/h. Rejektiveden typpipitoisuus on arviolta tasolla 1,4 kg N/m3 ja fosforipitoisuus tasolla 0,2 kg P/m3. CODCr-pitoisuus on välillä kg/m3 ja BOD7-pitoisuus välillä 3 5 kg/m3 ja kiintoaine välillä 3 6 kg/m3. Päästöt kompostoinnista Päästöt ilmaan Haju Mädätysjäännöksen kompostointi suoritetaan Koukkujärvellä suljetuissa rakenteissa (membraanitunneli) tai katetussa tilassa, jolloin hajupäästöjä voidaan hallita ja käyttää soveltuvaa hajunpoistoa. Hajunmuodostusta voidaan ehkäistä huolehtimalla prosessin hyvästä toiminnasta (mm. ilmastus). Pöly Toiminnan aikaista pölyämistä hankealueella voi aiheutua lähinnä kompostoidun mädätteen säilytyksestä ulkotiloissa sekä liikenteestä. Pölyämistä voi aiheutua kuivalla säällä ja kovalla tuulella, jos jälkikomposti- tai tukiainekasat pääsevät kuivumaan. Tarvittaessa kasoja voidaan kastella pölyämisen ehkäisemiksi. Jälkikypsytyskentällä ajoittain tapahtuvasta murskauksesta ei hakijan mukaan synny pölyä samalla tapaa kuin esimerkiksi rakentamisen ja purkamisen puujätettä murskattaessa. Käsittely tehdään sopivissa olosuhteissa määräajoin, jolloin pölyämistä voidaan minimoida. Tarvittaessa käytetään kastelua pölyämisen ehkäisemiseksi. Risujen ja kantojen murskauksessa on kyse jätekeskuksen alueella jo nyt olemassa olevasta toiminnasta, joka biokaasulaitoksen aloittamisen yhteydessä siirtyy jälkikompostointikentälle. Jätevedet Membraanikompostoinnissa membraanikalvo pidättää pääosan haihtuvasta kosteudesta ja kerää sen jätevedeksi, jota muodostuu arviolta yhteensä m3/a. Kompostointilaitoksen suotovesiä joko kierrätetään biolaitoksen prosesseissa tai johdetaan käsiteltäväksi Nokian Veden jätevedenpuhdistamolle. Kompostoinnin suotovesien määrä on arvioitu siten, että lähes kaikki kompostoinnin aikana haihtuva vesi tiivistyy membraanikalvon pintaan ja kerätään suotovetenä. Sekä märkä- että kuivamädätyksen mädätysjäännöksen

45 45 kompostoitumisessa syntyvän suotoveden määräarvio on yhteensä noin m3/a. Suotoveden typpipitoisuus on noin 200 mg/l ja fosforipitoisuus noin 20 mg/l. Suotoveden typpikuormitus on noin 1,7 t/a ja fosforikuormitus 0,2 t/a. Hulevedet Kompostointilaitoksen alueella muodostuvat hulevedet johdetaan alueen itäpuolella sijaitsevan jälkikypsytyskentän viemäreihin ja niitä pitkin Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Kuljetukset Valmis maanparannusaine siirretään varastointialueelle varastokasoihin, mistä se kuljetetaan käyttökohteisiin. Kuljetus tapahtuu joko kevyellä tai raskaalla kalustolla riippuen tuotteesta ja sen käyttökohteesta. Kuivamädätteen siirtäminen kompostointiin tapahtuu kuljettimella tai kauhakuormaajalla. Kompostialueelta aines toimitetaan pyöräkuormaajalla nykyiselle maanparannusaineen valmistuslohkolle alueen itäpuolelle. Hulevedet Piha-alueiden hulevedet johdetaan Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Puhtaita kattovesiä muodostuu m2 alueelta, kattovedet johdetaan viivytysrakenteen kautta alueen länsipuolelle hulevesiviemäriin. Hulevesiviemäristä hulevedet puretaan avoojaan, jota pitkin hulevedet kulkeutuvat Kyynijärveen. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Biokaasulaitoksella muodostuu biojätteiden esikäsittelyssä rejektiä, joka toimitetaan energiahyödynnettäväksi asianmukaiseen polttolaitokseen. Rejektin määrä on arviolta 4 5 % syötteestä eli t/a. Laitoksella muodostuu myös laitostoiminnalle tyypillistä tavanomaista ja jonkin verran myös vaarallista jätettä (paristoja, lamppuja). Vaaralliset jätteet kerätään erikseen ja toimitetaan joko Tarastenjärven vaarallisten jätteiden asemalle tai Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen jätteiden laadun ja jätteenkäsittelykeskusten lupaehtojen mukaisesti. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Biolaitoksen jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi, eikä niiden vaikutuksia arvioida tässä lupahakemuksessa. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta kalastoon tai kalastukseen. Vaikutukset ilman laatuun Hajupäästöjen leviäminen on arvioitu mallintamalla. Haju kulkeutuu kuormituspaikalta tuulen suuntajakaumasta johtuen pääasiassa koilliseen. Hajupitoisuuden 1 HY/m3 (havaittava hajupitoisuus) ja esiintymistodennäköisyyden 2 % raja ulottuu kuormituspisteeltä etelän ja lännen suuntaan noin metrin etäisyydelle ja koillisessa noin 300 metrin etäisyydelle päästölähteestä.

46 46 Koillisen suunnalla päästöpaikasta on pääosin kaatopaikka-aluetta, missä hajupäästöstä ei aiheudu suurempaa haittaa. Kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsee virkistyskäyttöön varattu metsäalue. Hajupitoisuuden 1 HY/m3 2 % esiintymistodennäköisyyden alue ulottuu vain hieman Koukkujärventien luoteispuolelle, joten haitta virkistystoiminnalle jää vähäiseksi. Koukkujärven majan kohdalla havaittavan hajun ylitystodennäköisyys on alle 0,5 %. Voimakkaan hajun (5 HY/m3) ja 2 % esiintymistodennäköisyyden ylitysalue ulottuu etelässä ja lännessä alle 100 m ja koillisessa alle 150 m etäisyydelle päästöpisteestä. Etelässä ja lännessä rajan ylittävän alueen sisällä on bioratkaisun toimintoja, koillisessa puolestaan kaatopaikan aluetta. Normaalitilanteen lisäksi on mallinnettu vikatilanne, jossa biokaasulaitoksen hajunpoistolaitteisto ei toimi toivotulla tavalla. Normaalitilanteeseen verrattuna hajupäästö vikatilanteessa on noin viisinkertainen, joten hajun vaikutusaluekin kasvaa selvästi. Hajupitoisuuden 1 HY/m3 2 % raja ulottuu kuormituspisteeltä etelän ja lännen suuntaan noin metrin etäisyydelle ja koillisessa noin 900 metrin etäisyydelle hankealueesta. Voimakkaan hajun (5 HY/m3) 2 % ylitysalue ulottuu noin metrin säteelle kuormituspaikasta. Etelässä ja lännessä alueella on bioratkaisun toimintoja, koillisessa puolestaan kaatopaikan aluetta. Vikatilanteessa voimakkaan hajun enimmäispitoisuuden alue ulottuu päästöpaikalta enimmillään noin metrin etäisyydelle. Pisimmälle alue ulottuu koillisessa ja luoteessa. Koillisen suunnalla alue on pääosin kaatopaikkaa ja luoteessa virkistysaluetta. Etelän suunnalla voimakkaan hajun esiintyminen ei ulotu Nokia-Pori- tien eteläpuolelle. Toiminnanaikaiset muut päästöt aiheutuvat liikenteestä. Maantieliikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutukset ovat hyvin paikallisia ja niiden vaikutus ilmanlaatuun riippuu päästömäärien lisäksi käytetyistä liikennereiteistä ja niiden nykyisistä liikennemääristä. Biolaitoksen aiheuttama liikenne ei tuo merkittävää muutosta liikennemääriin, eikä siten myöskään liikenteen päästöihin ja ilmanlaatuun. Vaikutukset ympäristömeluun Hankkeen meluvaikutukset on arvioitu melumallinnuksen avulla sekä teollisuusmelun että tieliikennemelun osalta. Melumallinnus tehtiin yhteismelumallina, jossa huomioitiin bioratkaisu hankkeen lisäksi Ecolan Oy:n tuhkarakeistamo. Mallinnus perustui nykytilanteeseen ja sen muutokseen alueen toimintojen muuttuessa. Laitosten normaalikäytön aikana toimintojen meluvaikutus jää selvästi alle päivä- ja yöajan ohjearvojen jopa yhdessä laskettuna bioratkaisun ja tuhkarakeistamon ja laskennallisen nykytilan osalta, mutta nykytilan melutaso voi tästä huolimatta kasvaa yöaikana jonkin verran Natura- ja luonnonsuojelualueiden reunoilla sekä VT11 tien eteläpuolella Nokian Halimaan asuinalueella. Melun leviämislaskentojen perusteella luonnonsuojelualueiden tai asuinalueiden melutason ohjearvoja ei ylitetä päiväaikaan klo eikä asuinalueiden ohjearvoja yöaikaan klo bioratkaisun laitosten ja tuhkarakeistamon normaalikäytön aikana.

47 47 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Biolaitoksen toiminnan vaikutukset luontoon ovat vähäiset ja johtuvat lähinnä liikenteen ja vähäisemmässä määrin toimintojen aiheuttamasta melusta. Meluselvityksen mukaan normaalin käyttöajan mukaiset meluvaikutukset jäävät laskennan perusteella varsin vähäisiksi. Päästöt ilmaan ovat lähinnä hajupäästöjä ja vähäistä liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ja pakokaasupäästöjä, eikä niillä ole juurikaan vaikutuksia luontoon. Hankealueelta ei kulkeudu pintavalunnan mukana vesiä Natura-alueen suuntaan, vesien valumasuunta on lounaaseen Kyyniojaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Biolaitoksen toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua ehdotetaan suoritettavaksi hakemuksessa esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi Pirkanmaan ELYkeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Käyttötarkkailu Biolaitoksen toimintaa seurataan jatkuvasti käyttötarkkailun puitteissa. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan mm. - Laitokselle vastaanotetut jätemäärät, jätelajit, vastaanottopäivämäärä ja alkuperä Laitoksen prosessin seurantatiedot ja siihen liittyvä näytteenotto Kemikaalien, veden ja energiankulutus Biokaasun ja tuotteen tuotantomäärät ja laatu Biokaasun käyttötiedot: soihtupolttimelle ohjattu määrä, tuotettu sähkö- ja lämpöenergia (kwh) Laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden määrä, jätelaji, toimituspaikka ja vaarallisten jätteiden kuljettaja Laitoksella tapahtuneiden poikkeus- ja häiriötilanteiden syy, kestoaika ja aiheutuneet päästöt Ympäristön asukkaiden antama palaute Biokaasulaitokselle tulevat jätekuormat punnitaan ja ainetasetta tarkkaillaan vuorokausitasolla. Lietteet tarkistetaan kuormien purku- ja esikäsittelyvaiheessa. Laitoksella käsiteltävien lietteiden määrää ja laatua seurataan seurantajärjestelmän ja prosessiseurannan avulla. Laitoksen prosessia seurataan automaattisten prosessinohjaus- ja seurantajärjestelmän avulla. Prosessin kannalta tärkeitä parametreja, kuten ph:ta ja lämpötilaa sekä säiliön pinnantasoa, mitataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Materiaalivirtaa seurataan virtaus- ja määrämittauksin. Tuotetun biokaasun määrää ja painetta seurataan. Rejektivesien määrää mitataan jatkuvatoimisella määrämittarilla. Laitoksen valvonta tapahtuu työvuorojen ajalla keskitetystä valvomosta ja työvuorojen ulkopuolella hälytysviesteinä vuorossa olevalle valvojalle. Laitoksen toimintatiedot tallennetaan automaatiojärjestelmään, josta niitä voidaan käyttää raportointiin. Käyttötarkkailutietoa käytetään ympäristövaikutusten tarkkailun taustatietoina. Mädätysjäännöksen ja jälkikypsytetyn tuotteen laatua seurataan mittaamalla sen hygienisyyttä (patogeenit, salmonella ja enterobakteerien kokonaismäärä) ja kypsyyttä. Kun tuotetta aletaan käyttää viherrakentamisessa, sen laa-

48 48 tua seurataan lannoitevalmistelaissa 539/2006 (muutokset 1498/2009 ja 340/2010) annettujen säädösten ja määräysten mukaisesti. Laitokselle laaditaan lannoitevalmistelain 539/2006 ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 11/2012 mukainen omavalvontasuunnitelma. Suunnitelmassa määritetään mm. kriittiset valvontapisteet sekä niiden seuranta-, valvonta- ja raportointimenetelmät. Käsitellyistä materiaaleista otetaan edustavat näytteet, joista tehdään tarvittavat analyysit mädätteen laadun varmistamiseksi. Biolaitoksen kunnossapidon ohjaus toteutetaan kunnossapito-ohjelmassa, johon kirjataan koneille ja laitteille tehdyt ennakko- ja muut huoltotoimenpiteet sekä vikatilanteet. Ohjelman käyttöpäiväkirjaan kirjataan laitoksen päivittäiset tapahtumat. Päästö- ja vaikutustarkkailu Biokaasulaitos tullaan liittämään Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön seurantaohjelmaan. Alustavasti suunnitellut tarkkailtavat yhdisteet on lueteltu seuraavissa kappaleissa. Päästötarkkailuun liittyen seurataan laitoksen hulevesipäästöjä, päästöjä ilmaan (haju ja pöly), rejektivesien määrää ja laatua, toiminnan melua, sekä muodostuvia jätteitä. Biokaasulaitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä eikä ympäristövaikutuksia maaperään, pohjaveteen eikä pintavesiin, joten hakemuksen mukaan laitoksella ei ole tarpeen järjestää tarkkailua niiden osalta. Käyttö- ja päästötarkkailusta laaditaan vuosiyhteenvetoraportti, joka toimitetaan valvoville viranomaisille (Pirkanmaan ELY, Nokian kaupunki) vuosittain, ellei valvontaviranomaisen kanssa muuta sovita. Raportissa tarkastellaan mm. lupamääräysten toteutumista, biokaasulaitoksen toimintaa ja niihin vaikuttaneita tekijöitä sekä esitetään ympäristöhaittoja koskevat mahdolliset valitukset. Yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät sekä tarpeelliset tarkennus- ja muutossuositukset. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot suoritetaan standardimenetelmiä tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä menetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Hulevesien tarkkailu Biokaasulaitosalueelta poisjohdettavien hule- ja pintavaluntavesien laatua tarkkaillaan ensimmäisenä käynnistymisen jälkeisenä vuonna vähintään kaksi kertaa. Näyte otetaan keväällä ja syksyllä. Jatkossa laitoksen toiminnan aikaista seurantaa tehdään ympäristöluvan mukaisesti. Näyte otetaan koko laitosalueelta kerättävien vesien kokoomakaivosta. Näytteistä tutkitaan: ph, happi, sähkönjohtavuus, CODCr, nitraatti- ja nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kolimuotoiset bakteerit ja e-kolibakteerit. Pohjavesien tarkkailu Pohjavesiä tarkkaillaan olemassa olevista pohjavesiputkista. Pohjaveden tarkkailu suoritetaan samoilla periaatteilla kuin nykyisen jätekeskuksen alueen tarkkailussa. Pirkanmaan Jätehuollon Koukkujärven jätteenkäsittelyalueen nykyisessä ympäristöluvassa määrättyä seurantaa hoitaa Kokemäen ve-

49 49 sistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY-Tampere) Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimeksiannosta. Tarkkailua valvoo Pirkanmaan ELY-keskus. Biolaitos tullaan liittämään tulevaan yhteistarkkailuun sen käynnistyessä, jolloin pohjaveden tarkkailun periaatteet kuvataan tarkemmin. Koukkujärven nykyinen tarkkailuohjelma on esitetty hakemuksen liitteenä. Jätevesien tarkkailu Toiminnassa muodostuvien, jätevedenpuhdistamolle toimitettavien jätevesien tarkkailussa noudatetaan uudessa toiminnan myötä tehtävässä teollisuusjätevesisopimuksessa esitettyjä määräyksiä. Hajukaasut Hajukaasujen vaikutustarkkailua voidaan toteuttaa hakemuksen mukaan nykyisen jätteenkäsittelyalueen hajukaasujen vaikutustarkkailun yhteydessä tai omana tarkkailunaan. Tarvittaessa voidaan osallistua mahdolliseen alueelliseen yhteistarkkailuun. Hajukaasun puhdistusyksiköstä lähtevän päästöilman määrää seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Lietteen vastaanotto-, esikäsittely-, käsittely- ja siirtotilojen käsittelemättömistä hajukaasuista ja ulkoilmaan johdettavista kaasuista hajunpoiston jälkeen otetaan ilmanäytteet. Ulkoilmaan johdettavista ilmanäytteistä mitataan hajuyksiköt (HY/Nm3), ammoniakki ja rikkivety. Hajukaasujen pitoisuuksien lisäksi lasketaan käsittelyn tehokkuus. Päästömittaus tehdään viimeistään 6 kk kuluttua laitoksen käynnistämisestä ja mittaustulosten perusteella laaditaan tarkkailusuunnitelma, joka hyväksytetään Pirkanmaan ELY-keskuksella. Melutarkkailu Laitosalueen ekvivalenttimelutaso laitoksen normaalissa toimintatilanteessa mitataan vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Mittaustulokset toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laadunvarmistus Näytteenottaja tulee olemaan sertifioitu tai hänen pätevyytensä ympäristönäytteenottoon on muutoin osoitettavissa valvovalle viranomaiselle. Näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon ohjeita. Kaikki määritykset tehdään standardien mukaisesti tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Raportointi Käyttötarkkailun ja laitoksen vaikutusten seurannan tuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti yhteistarkkailun puitteissa, jossa tarkastellaan alueen päästöjä ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Raportti toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristöviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Biokaasulaitoksen toiminnan onnettomuus-, häiriö- ja poikkeustilanteeseen johtavat syyt ovat esimerkiksi murskaus- ja seulontalaitteiden tukkeutumisesta tai biologisen käsittelyn ja hygienisoinnin häiriöistä esimerkiksi sähkökatkon tai laiterikon vuoksi. Biokaasun käsittelyssä tapahtuva kaasuvuoto voi

50 50 johtaa tulipaloon tai räjähdykseen, jos tilassa on kipinälähde. Hajukaasujen häiriöpäästöt ovat mahdollisia puhdistamolietteen siirron aikana, jos siirtolaitteistossa tapahtuu vuotoja tai ilmanvaihdossa on häiriöitä esimerkiksi venttiilirikon vuoksi. Mädätysprosessin hajukaasujen käsittelyn häiriöpäästöt voivat johtua häiriöstä kaasun siirrosta polttoon ja samanaikaisesti varoventtiilien laukeamisesta. Häiriötilanteisiin voidaan varautua sähköistyksen, automaation ja instrumentaation suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös kompostoinnin häiriöt voivat aiheuttaa hajukaasupäästöjä. Kompostointi Koukkujärvellä tapahtuu sisätiloissa, jolloin hajupäästöjä voidaan hallita ja käyttää hajunpoistoa. Biolaitoksella käytetään vain vähän kemikaaleja. Kemikaaleja voidaan käyttää tarvittaessa ph:n säädössä (hapot/emäkset) ja lietteen polymeroinnissa. Lisäksi käytetään tavanomaisia pesu- ja desinfiointiaineita. Kemikaalit varastoidaan siten, ettei niiden käsittelystä aiheudu vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Biokaasulaitokselle ajetaan biojätettä kuorma-autoilla, joista se puretaan varastoalueelle. Liikenteen ei kutienkaan arvioida merkittävästi lisäävän onnettomuusriskiä tiealueella. Biojätteen varastointialueen ilmanvaihdon häiriöt ovat mahdollisia esimerkiksi sähkökatkosten aikana. Biolaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen häiriötilanteen vaikutus on tilapäinen hajukaasupäästö ympäristöön. Hajuhaitta voi aiheuttaa tilapäistä viihtyvyyden heikkenemistä laitosalueen lähiympäristössä. Tämän vuoksi hajukaasujen hallintaan normaali- ja poikkeustilanteissa kiinnitetään erityistä huomiota. Biolaitoksen onnettomuus- ja häiriötilanteet ovat epätodennäköisiä, sillä laitoksen tekninen turvallisuustaso on korkea. Riskeihin ja onnettomuuksiin varautuminen Biokaasulaitoksen häiriöpäästöihin ja onnettomuustilanteisiin varaudutaan varustamalla siirtoputkistot, prosessit, kemikaalien valmistuslaitteisto ja varastosäiliöt turva-automatiikalla. Kemikaalivarastot sijoitetaan asfaltoidulle ja katetulle alueelle. Varajärjestelmänä biokaasulaitoksella on biokaasun soihtupoltto, johon kaasu voidaan johtaa häiriötilanteessa. Kaasua voidaan todennäköisesti myös varastoida kaasukellossa, jos syöttö kaasun jakeluverkkoon on estynyt. Biokaasureaktoreiden ja kaasulinjojen huollot määräytyvät tarpeen mukaan sekä rikkoutumisen että etukäteen suunnittelun huoltoohjelman perusteella. Kaasuvuodon aiheuttamat riskit ehkäistään asentamalla laitoksen sisätiloihin automaattiset kaasuilmaisin- ja hälytyslaitteistot. Häiriötilanteita voi aiheutua säiliöiden, venttiilien tai putkilinjojen kaasuvuodoissa, jolloin biokaasun metaani ja hiilidioksidi, sekä pienet määrät rikkivetyä ja ammoniakkia vapautuvat. Biokaasu ja ilma (10 15 %) muodostavat räjähtävän seoksen. Ulkotiloihin tapahtuvista vuodoista ei kuitenkaan aiheudu riskiä, sillä biokaasu laimentuu nopeasti ulkoilmaan. Sisätiloissa tapahtuvista kaasuvuodoista aiheutuu tulipalo- ja räjähdysriski ja laitoksen työntekijöille terveysriski; riskiä tai vaaraa ei kuitenkaan aiheudu lähistön asukkaille (lähin asutus noin 1,3 km etäisyydellä). Riskeihin varaudutaan laitoksen suunnittelussa. Mahdollisiin vaaratilanteisiin varaudutaan rajoittamalla kaasuvaraston kokoa, jotta mahdollisesta vuodosta ei aiheudu suurta räjähdysvaaraa. Kaasukellon tilavuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Kaasuvarasto sijoitetaan

51 51 erilleen muista toiminnoista. Laitos varustetaan hälyttimillä, jolloin mahdollisen kaasuvuodon sattuessa työntekijät voivat poistua välittömästi tiloista ja tilat voidaan tuulettaa tehokkaasti. Laitoksen käyttöhenkilöstölle annetaan perehdytystä ja koulutusta kaasujen ominaisuuksista, turvallisista työtavoista ja alkusammutuksesta. Toiminnalle tulleen laatimaan palo- ja pelastussuunnitelma, joka sisältää ympäristövahinkojen ennaltavarautumissuunnitelman sekä ohjeet toiminnasta poikkeustilanteissa. Suunnitelmassa kerrotaan, kuinka ympäristö- ja terveysvaikutusten torjuntaan varaudutaan ennalta ja kuinka mahdollisen häiriöpäästön kulkeutuminen ympäristössä rajataan. Laitos varustetaan sammutuskalustolla. Mahdollisesta onnettomuus- ja vaaratilanteesta ilmoitetaan aluehälytyskeskukseen, joka välittää ilmoituksen edelleen palolaitokselle. Palolaitos vastaa pelastustoimista paikalle saavuttuaan. Biokaasulaitos hakee toiminnalleen luvan Tukesilta. Biokaasulaitokseen sovelletaan asetusta vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnissa. Toiminta voi olla tällöin luvan- tai ilmoituksen varaista. Kaasuntuotanto ja kemikaalien käsittely tarkastetaan suuronnettomuuden vaaraa koskevan Seveso III-direktiivin mukaisesti onnettomuuksien estämiseksi. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää lupamääräyksiksi seuraavia: Käsiteltävät jätteet, niiden määrä ja vastaanotto 1. Laitoksella voidaan käsitellä hakemuksessa mainittuja jätejakeita. Prosessin tehostamiseksi ja kapasiteetin salliessa voidaan lietelinjalle tarvittaessa ohjata myös biolinjan jätejakeita. Vastaanotettavien jätejakeiden kokonaismäärä saa olla yhteensä tonnia vuodessa. Syntyville lannoitevalmisteille on oltava Eviran laitoshyväksyntä. 2. Kuorma-autolla tuotavia jätteitä laitokselle voidaan vastaanottaa arkisin klo ja lauantaisin klo Jätevesilietettä laitokselle voidaan toimittaa jatkuvasti. 3. Luvan haltijan on oltava selvillä vastaanotettavan jätteen laadusta ja soveltuvuudesta prosessiin. Laitokselle ei saa ottaa vastaan jätettä, jossa on mukana biokaasulaitoksen toiminnalle haitallisia aineita siinä määrin, että mädätysprosessin toiminta vaikeutuu, laitoksen ympäristövaikutukset suurenevat tai että valmis lopputuote ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia tai sen jatkokäyttö muutoin vaikeutuu. Laitoksen suunnittelu ja rakentaminen 4. Biokaasulaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen rakentamisessa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ennen rakentamisen aloittamista. Suunnitelmista on käytävä ilmi valittu prosessitekniikka (kuiva- /märkämädätys) varasto- ja prosessitilojen rakenteet, rakennusmateriaalit ja varastotilavuudet sekä hajukaasujen käsittelymenetelmät. Lisäksi suunnitelmaan tulee sisällyttää tiedot laitoksen pihaalueen pintarakenteista, valumavesien viemäröinnistä ja valumavesien johtamisesta. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että mädätysprosessin

52 52 laitteistojen ja säiliöiden materiaali kestää mädätysprosessissa vallitsevia olosuhteita ja että ne ovat kaasutiiviitä. Rakenteet ja toiminta 5. Laitosrakennuksen lattiat ja laitoksen varastointialueet on rakennettava nestetiiviiksi materiaaleista, jotka kestävät laitoksella käsiteltävien jätteiden kemiallisen ja fysikaalisen sekä liikenteen aiheuttaman kuormituksen. Piha-alueet, joissa kuljetetaan ja siirretään käsittelemätöntä tai käsiteltyä materiaalia, on asfaltoitava ja viemäröitävä. 6. Jätteiden ja tuotteiden kuljetuksissa on käytettävä suljettavia, tiiviitä säiliöitä/kontteja tai katettava kuljetukset siten, ettei kuljetuksista aiheudu haju- tai pölyhaittoja. 7. Kemikaalit on säilytettävä kullekin kemikaalityypille tarkoitetuissa, asianmukaisesti merkityissä, suljetuissa astioissa tai säiliöissä. Nestemäiset kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä siten, että vuototapauksissa ne saadaan kerättyä hallitusti talteen. Nestemäiset kemikaalit on varastoitava tilassa, joka on tiivis ja reunakorokkein varustettu tai muutoin allastettu, sekä pinnoitettu ko. kemikaaleja kestäväksi. Reunakorokkeella rajatun tilan tai varoaltaan tilavuuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin suurimman astian tai säiliön tilavuus. 8. Toimintaa on harjoitettava asianmukaisella huolellisuudella niin, ettei siitä aiheudu kohtuutonta maiseman rumentumista, ympäristön roskaantumista tai muuta epäsiisteyttä. 9. Laitokselle tulevat jätteet on otettava vastaan ja purettava vastaanottotiloihin suljetussa ja alipaineistetussa tilassa tai purettava tiiviin putkiyhteen tai muun tiiviin rakenteen kautta vastaanottotilaan. Jätteiden vastaanottotilan ovet on pidettävä suljettuna kuljetuksien sisään- ja ulosajoa lukuun ottamatta. Purkaustoiminnassa ja jätteensyötössä muodostuvien hajuyhdisteiden joutuminen ulkoilmaan on minimoitava rakenteellisin keinoin. Vastaanotettavien jätteiden varastointi ulkona on sallittua vain häiriötilanteissa, joissa vastaanottotilan varastointikapasiteetti täyttyy. 10. Jätteiden vastaanottotilan ja esikäsittelyn sekä muiden vastaavien tilojen poistoilma on johdettava käsiteltäväksi hajua aiheuttavien yhdisteiden vähentämiseksi. Hajukaasujen käsittelyssä on käytettävä parasta käytössä olevaa tekniikkaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 11. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Energiankäytön tehokkuutta laitoksella tulee seurata. Lopputuotteiden varastointi ja käsittely 12. Kiinteälle mädätysjäännökselle tulee olla vähintään 4 kuukauden tuotantoa vastaavat varastotilat. Biolinjan nestemäiselle mädätteelle tulee olla vähintään 3 kuukauden tuotantoa vastaavat varastotilat. Lietelinjan ja tarvittaessa myös biolinjan nestemäinen mädäte (rejektivesi) voidaan ohjata vesienhallintajärjestelmän kautta jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

53 Mekaanisesti kuivattu mädätysjäännös luokitellaan lannoitetuotteeksi. Lannoitevalmisteena käytettävällä mädätysjäännöksellä tulee olla Eviran hyväksyntä ja sen tulee täyttää lannoitevalmisteille asetetut laatuvaatimukset. Mikäli mädätysjäännöstä ei saada toimitettua hyötykäyttöön, tulee se toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa sitä. Jätteiden käsittely 14. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja että myös pyritään vähentämään syntyvän jätteen haitallisuutta. Toiminnasta syntyneistä jätteistä on huolehdittava siten, että niiden käsittelystä tai varastoinnista ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikallaan ja säilytettävä lajiteltuna toisistaan erillään. 15. Vaarallisiksi luokiteltavat jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tiivispohjaisella alustalla siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa jätelain (646/2011) 29 mukaisen hyväksynnän saaneille vastaanottajille. Rejektiveden, jäte- ja valumavesien käsittely 16. Valumavedet laitoksen pinnoitetuilta piha-alueilta tulee johtaa valumavesien keräysjärjestelmään. Keräysjärjestelmän näytteenottokaivosta tulee ottaa näytteet kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näytteistä tulee analysoida kiintoaine, CODCr, BOD7ATU, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori sekä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. 17. Rejektivedet, kondenssivedet ja laitoksen prosesseissa muodostuvat muut jätevedet on mahdollisen prosessissa kierrätyksen jälkeen kerättävä ja johdettava käsiteltäviksi Nokian Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolle osapuolten välisen sopimuksen mukaisesti. Biokaasulaitoksen sosiaalitilojen jätevedet ja kuljetuskaluston pesuvedet on johdettava jätevedenpuhdistamolle. 18. Päästöjä laskettaessa tulee ottaa huomioon häiriö- ja poikkeustilanteiden sekä ohijuoksutusten päästöt. Melu 19. Toiminnasta aiheutuva melu, mukaan lukien toiminta-alueen liikenne, ei saa ylittää asumiseen käytettävien kohteiden piha-alueilla (eikä muissa häiriintyvissä kohteissa) päivällä klo 7 22 melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttitasoa (LAeq) 50 db. 20. Rakentamisen aikaisia meluavia toimintoja, kuten voimakkaita räjäytyksiä, pitkäkestoista louhintaa ja murskausta ei saa tehdä Natura-alueen linnuston pesimäaikaan Päästöt ilmaan 21. Poistoilma tulee kerätä ja johtaa keskitetysti hajukaasujen käsittelyyn alipaineistetuista tiloista, joissa käsitellään tai varastoidaan hajua aiheuttavia jätteitä.

54 Toiminta ei saa aiheuttaa toistuvia hajuhaittoja. Biokaasulaitoksen poistoilma on johdettava keskitetysti hajukaasujen käsittelyyn tiloista, joissa muodostuu haisevia yhdisteitä ja jotka ovat alipaineistettuja. Hajukaasujen käsittelyssä ja hajujen poistossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Biokaasulaitoksen käsitellyn poistoilman ammoniakkipitoisuus ei saa ylittää 20 mg/nm3. (TAI Biokaasulaitoksen poistoilman hajupitoisuus ei saa ylittää hajuyksikköä/m3.) Mikäli toiminnasta aiheutuu häiritsevää hajuhaittaa toiminnan ympäristössä, hakijan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin hajuhaitan poistamiseksi. 23. Poikkeus- tai häiriötilanteissa, jolloin biokaasua ei voida hyödyntää, se tulee polttaa laitosalueella soihtupolttimessa. Myös soihtupolton tulee tapahtua niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittoja. Poikkeus- ja häiriötilanteiden määrä ja kestoaika on kirjattava. 24. Soihtupoltossa syntyvät päästöt: rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset ja hiilimonoksidi on mitattava asiantuntijan toimesta kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Tarkkailu 25. Laitoksen hajunpoistolaitteiston teho ja hajukaasuista ilmaan aiheutuva kuormitus on mitattava puolueettoman asiatuntijalaitoksen toimesta toiminnan käynnistyttyä ja vakiinnuttua. Hajukaasuista on mitattava kaasun virtaama, kaasujen hajuyksikköjen määrä (HY/Nm3), ammoniakin ja rikkiyhdisteiden pitoisuudet. Mittaukset on tehtävä vähintään kerran kuukaudessa toiminnan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ja sen jälkeen valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. 26. Luvanhaltijan tulee tehdä hajukaasujen leviämismallinnus hajunpoistotoimenpiteiden kohdentamiseksi, mikäli toiminnasta aiheutuu toistuvasti hajuhaittoja ympäristössä. Mallinnuksessa tulee ottaa huomioon muut mahdollista hajuhaittaa aiheuttavat toimijat alueella. 27. Luontoon johdettavista vesistä otetaan näyte neljä kertaa vuodessa. Näytteistä tulee määrittää virtaama, ph, sähkönjohtavuus kiintoaine, CODCr, BOD7ATU, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kokonaisfosfori sekä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. 28. Jätevedenpuhdistuslaitokselle johdettavia vesiä tulee tarkkailla neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteistä analysoidaan tarkkailuohjelman mukaiset muuttujat. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi valvovalle viranomaiselle. 29. Jätevedenpuhdistamolle johdettavista rejekti- ja muita jätevesiä on tarkkailtava Pirkanmaan ELY-keskuksen tarkemmin hyväksymällä tavalla. Toiminnan tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Pirkanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta.

55 Luvan haltijan on selvitettävä biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ja suunniteltujen meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys vuoden sisällä biokaasulaitoksen toiminnan käynnistymisestä. 31. Vesistä tehtyjen tarkkailujen tulokset on toimitettava Pirkanmaan ELYkeskukselle sekä Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamolle johdettavien jätevesien tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Nokian Vesi Oy:lle. 32. Laitoksen rakenteiden, kuten lattioiden, jätteen vastaanottotilojen, putkistojen, säiliöiden ja vesienhallintajärjestelmän sekä piha- ja kenttäalueen pinnoitteen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Havaitut viat on korjattava viipymättä. 33. Laitos tulee liittää jätekeskuksen kuormitus ja vesistötarkkailuun. Häiriötilanteet 34. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tavanomaisesta poikkeavia päästöjä tai jätteitä, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 35. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttava ennakolta. Laitosalueella tulee olla riittävästi helposti saatavilla ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja torjuntatarvikkeita, kuten imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet vaaralliset jätteet, kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 36. Laitoksella tulee olla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ajan tasalla pidettävä riskinarviointiin perustuva ennaltavarautumissuunnitelma, joka sisältää myös ohjeet vahinkojen ja niiden seurausten rajoittamiseksi. 37. Poikkeus- tai häiriötilanteissa, jolloin biokaasua ei voida hyödyntää, se tulee polttaa laitosalueella soihtupolttimessa. Kirjanpito ja raportointi 38. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, joka tulee tarvittaessa esittää valvontaviranomaisille. Käyttöpäiväkirjasta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - vastaanotettujen jätteiden alkuperä, määrä, kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta käsittelyssä syntyneiden tuotteiden määrä, laatu, varastointi ja toimituspaikat toiminnassa syntyneiden jätteiden määrä, laatu, varastointi ja toimituspaikat veden ja kemikaalien ja energian kulutus jätevesien laatu ja määrä poikkeus- tai häiriötilanteet sekä selkeästi erikseen laitoksen hajukaasujen käsittelyjärjestelmän häiriöt (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään, arvio ympäristövaikutuksista ja tehdyt toimenpiteet)

56 56 - tuotetun biokaasun määrä ja käyttötapa sekä laitoksen käyntiaika tiedot prosessien seurannasta ja laadunvalvonnasta soihdussa poltetun biokaasun määrä, kestoaika ja syy soihdun käytölle muu käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu laitokselta toimitetun lannoitevalmisteiden toimituskohde sekä niiden laadunseurantatiedot asukkailta saadut palautteet 39. Luvan haltijan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti. 40. Toimintaa tulee harjoittaa ammattitaitoisella henkilökunnalla ja henkilökunta tulee pitää ajan tasalla ympäristönsuojeluun liittyvistä seikoista. Toiminnalla tulee olla vastuuhenkilö, joka huolehtii laitoksen toiminnasta, hoidosta ja siitä, että toimintaa harjoitetaan lupaehtojen mukaisesti. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee olla Pirkanmaan ELY-keskuksen tiedossa. Vakuudet 41. Luvan saajan tulee asettaa YSL:n 59 mukainen vakuus. Vakuus tulee toimittaa Pirkanmaan Ely -keskukselle ennen toiminnan aloittamista. HAKIJAN ESITYS VAKUUDEKSI Ympäristönsuojelulain 59 :n mukaan jätteen käsittelytoiminnanharjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Jätteen käsittelyllä tarkoitetaan paitsi jätteen hyödyntämistä myös jätteen loppukäsittelyä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy ehdottaa biolaitoksen toiminnan vakuudeksi Esitetyllä vakuudella voidaan kuljettaa laitoksella olevat jätteet käsiteltäväksi toiselle luvanvaraiselle toimijalle. Tarkemmat vakuuden laskentaperusteet on esitetty hakemuksen täydennyksessä. Vakuus toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle ennen biolaitoksen toiminnan aloittamista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , , , , , , , , , , Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Nokian kaupungin ilmoitustaululla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Nokian Uutiset nimisessä lehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Nokian kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

57 57 Kuulutus sekä lupahakemus keskeisiltä osin ovat lisäksi olleet luettavissa osoitteessa Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Nokian kaupungilta, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Nokian kaupungin kaavoitusviranomaiselta, Nokian Vesi Oy:ltä, Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselta, Ruokavirastolta (ent. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta. 1. Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Koukkujärven jätteenkäsittelyalueen hajupäästöistä tehdään ympäristönsuojeluyksikköön joka vuosi valituksia. Hajuhaittaa aiheutuu niin asutukselle kuin ympäristön ulkoilureiteillekin. Tästä johtuen rakennus- ja ympäristölautakunta haluaa painottaa hajuntorjunnan merkitystä uuden laitoksen koko prosessissa mädätyksestä kompostin jälkikypsytykseen. Laitoksen normaalin toiminnan lisäksi hajuntorjunnan tulisi olla tehokasta myös laitoksen häiriötilanteissa. 2. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Lupahakemuksessa on mainittu, että biokaasulaitos hakee toiminnalleen luvan Tukesilta. Hakemuksesta ei selviä, kuinka paljon biokaasua tullaan varastoimaan. Varastoitavan biokaasun määrä vaikuttaa siihen, edellyttääkö vaarallisten kemikaalien varastointi ja käsittely luvan hakemista Tukesilta vai katsotaanko käsittely ja varastointi vähäiseksi, jolloin käsittelyä ja varastointia valvoo Pirkanmaan pelastuslaitos (VNa Vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 685/2015). Hakemuksen liitteenä olevasta kemikaaliluettelosta (liite 6) puuttuu biokaasun määrä ja käytettävien kemikaalien luokitukset. Biokaasun siirtoon ja jakeluun tarkoitettuihin putkistoihin ja laitteistoihin sovelletaan Valtioneuvoston asetusta maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009). Maakaasuasetuksen alaista on biokaasun puhdistuksen/jalostuksen jälkeiset putkistot ja laitteet päättyen biokaasun tankkauspisteeseen ja/tai maa- ja biokaasun jakeluverkostoon. Jalostuksen jälkeinen biokaasu tulee hajustaa. Jalostuksen jälkeisille putkistoille ja laitteistoille tulee hakea Tukesilta maakaasuasetuksen 551/2009 mukainen rakentamislupa. Luvanhakijana toimii Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja/tai ympäristölupahakemuksessa mainittu energiatoimija. Rajapinnat on sovittava toimijoiden kesken. 3. Nokian Vesi Oy Nokian Vesi Oy:llä ei ole huomautettavaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hakemukseen. 4. Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalousviranomainen Kyynijärvi on pieni järvi, jossa kalastetaan hyvin vähän. Kyynijärvestä laskevassa Kyyniojassa on ollut paikallinen taimenkanta. Kyynijärveen ja sitä kautta Kyyniojaan johdetaan vain puhtaita hulevesiä, joilla ei ole merkittävää vaikutusta kalastoon tai kalastusoloihin.

58 58 Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Pohjois-Savon ELYkeskuksen kalatalousyksikkö katsoo, että laitoksen rakentaminen ja toiminta eivät ennalta arvioiden aiheuta kalataloudellista haittaa Kyynijärveen tai Kyyniojaan. Kalatalousyksikkö pitää kuitenkin tärkeänä, että hulevesien ja Kyynijärven veden laatua seurataan säännöllisesti. 5. Ruokavirasto Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulee ottaa huomioon lannoitevalmistelain (539/2006) ja sitä täydentävien MMM:n asetusten 21/11 ja 11/12 vaatimusten lisäksi myös sivutuotelainsäädännön vaatimukset eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyssä. Eläimistä saatavia sivutuotteita kuten biojätteitä ja eläintenlantaa käsittelevät laitokset on hyväksyttävä sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 vaatimusten mukaisesti. Biokaasulaitoksessa on oltava luokkaan 3 kuuluvien eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä varten hygienisointiyksikkö, jossa saavutetaan käsittelyn aikana vähintään 70oC:een lämpötila vähintään tunnin ajan syötteen palakoon ollessa enintään 12 mm. Hygienisointikäsittelyssä voidaan käyttää myös muita parametreja, mutta vaihtoehtoiset parametrit on validoitava Ruokaviraston hyväksymän validointisuunnitelman mukaisesti. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ympäristölupahakemuksen mukaisista raaka-aineista kaupan ja teollisuuden biojätteiltä edellytetään edellä kuvattua hygienisoinnin toteuttamista. Sivutuoteluokkaan 2 kuuluvan eläinten lannan sekä sivutuoteluokkaan 3 kuuluvan kotitalouksien ja ravitsemisliikkeiden ruokajätteen käsittely voidaan tehdä kansallisten vaatimusten mukaisesti. Biokaasulaitoksen biolinja täyttää kansallisesti hyväksyttävät käsittelyvaatimukset. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty käytettäväksi lietelinjan mädätysjäännöstä lannoitevalmistekäytössä. Ruokavirasto huomauttaa, että mädätysjäännös sellaisenaan soveltuu käytettäväksi lannoitevalmisteena vain hygienisoituna siten, että se täyttää lannoitevalmistelainsäädännön hygieniavaatimukset. Lisäksi toimijan tulee ottaa huomioon, että jätevedenpuhdistamolietteitä sisältävä rejektivesi ei sovellu sellaisenaan lannoitevalmistekäyttöön. Rejektivesi on kansallisen tyyppinimiluettelon mukaan orgaanisena lannoitteena sellaisenaan käytettävä sivutuote. MMM:n asetuksen 24/11 mukaan orgaaniset lannoitteet ovat eläin- ja/tai kasviperäisiä orgaanisia aineita tai valmisteita. Maanparannusaineena sellaisenaan käytettävissä sivutuotteissa saa olla enintään 10 % jätevesilietteitä. Biokaasuprosessissa sivutuotteena muodostuva hygienisoitu mädätysjäännös soveltuu lannoitevalmistelainsäädännön mukaan sellaisenaan tai mekaanisesti kuivattuna käytettäväksi maanparannusaineena mm. pelto- ja puutarhakäyttöön, energiakasvien viljelyyn sekä maisemoinnissa eroosion estoon. Kompostoituna voidaan mädätysjäännöstä käyttää myös hakemuksen mukaisesti kasvualustan raaka-aineena, mikäli komposti täyttää lannoitevalmistelainsäädännön mukaiset maanparannusaineen kypsyysvaatimukset. Toimijan tulee kompostoinnin yhteydessä ottaa huomioon, että tukiaineena ei käytetä kasvitautiriskin sisältävää kasviperäistä ainesta. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulee varmistua, että laitoksessa valmistettavat lopputuotteet ovat tasalaatuisia, turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Lisäksi niiden tulee täyttää lannoitevalmistelaissa 539/2006 ja sen nojalla annetuissa MMM:n säädöksissä asetetut vaatimukset. Lannoitevalmisteiden

59 59 käytöstä ei saa aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle kasvien terveydelle taikka ympäristölle. Lisäksi on lannoitevalmisteena luovutettavien tai markkinoitavien lopputuotteiden täytettävä niille kansallisessa lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa asetetut vaatimukset. 6. Pirkanmaan ELY-keskus, ympäristönsuojeluyksikkö sekä luonnonsuojeluyksikkö ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön lausunto ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hanke on huolellisesti suunniteltu ja haitallisten ympäristövaikutusten torjuntaan on paneuduttu huolellisesti. Haju Lähimmät asutut naapurit sijaitsevat alle 1,5 km:n etäisyydellä suunnitellusta laitoksesta, sekä noin kilometrin päässä sijaitsee Koukkujärven ulkoilumaja. Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelta aiheutuu nykyisellään jatkuvasti hajuhaittoja ympäristöönsä, ne aiheutuvat pääasiassa kaatopaikalta purkautuvista pahanhajuisista kaasuista kaasunkeräysjärjestelmästä huolimatta, mutta myös osaltaan lietteiden aumakompostoinnista. Hajusta on tullut runsaasti valituksia. Nyt alueelle sijoitettavat biokaasulaitos ja sen oheistoiminnot on järjestettävä siten, että niiden toiminnasta ei aiheudu ympäristöön lisää hajuhaittoja. Itse biokaasulaitoksen toiminnasta ei ole pelättävissä hajuongelmia, mutta mädätteiden käsittelystä on pelättävissä aiheutuvan hajuhaittoja. Aktiivivaiheen kompostoinnille on varattu liian vähän aikaa (noin 3 viikkoa) membraanikompostointilaitoksessa, josta hajukaasuja ei kerätä talteen. ELYkeskuksen käsityksen mukaan kompostointiaika pitäisi saada huomattavasti pidemmäksi, jotta hajuhaitoilta voitaisiin välttyä. Hajua syntyy membraanikompostointilaitoksen pyöräkuormaajilla tapahtuvan täytön yhteydessä, sekä kun mahdollisesti vaillinaisesti kompostoituneita aktiivivaiheen kompostiaumoja siirretään pyöräkuormaajalla jälkikompostointikentälle ja sekoitetaan. Tällöin on todennäköistä, että ilmaan pääsee hallitsemattomasti ympäristöä häiritseviä hajukaasuja. Purettavat aumat tulisi sekoittaa suljetun kompostihallin sisällä, josta olisi kaasujen poisto ja käsittely ja vasta sen jälkeen kuljetus avoimeen ulkotilaan. Muualla mädätetyn lietteen kompostoinnista on aiheutunut runsaasti hajuhaittoja ja valituksia ulkoaumakompostointilaitoksilla Kangasalan Sahalahdella sekä Vesilahdella, joissa kompostoidaan Tampereen Veden mädätettyjä puhdistamolietteitä. Aktiivivaiheen kompostointiajan pidentäminen jopa kaksinkertaiseksi (6 viikkoa) ei olisi liian pitkä. Tämä vaatisi lisää tilaa, mutta ilmeisesti sen avulla saataisiin mahdollisia hajuhaittoja vähennettyä tuntuvasti. Esitetyn suunnitelman mukaan rakennettuna alue vaikuttaa erittäin, ehkä liiankin, tiivisti rakentuvalta. Hajuhaittoja saattaa lisäksi aiheutua rejektivesien johtamisesta Kullaanvuoren puhdistamolle sinä aikana, kun uusi puhdistamo ei ole vielä valmis. Kullaanvuoren puhdistamo ei nykyisellään siedä kovinkaan paljon lisää kuormitusta puhdistustuloksen heikentymättä. On mahdollista, että biokaasulaitoksen rejektivesiä joudutaan varastoimaan kaatopaikan tasausaltaassa suunni-

60 60 teltua pidempään puhdistamon kuormitustilanteesta johtuen. Tällöin nesteessä voi alkaa tapahtumaan käymisreaktioita tai jostain muusta syystä vapautua hajukaasuja. Toiminnanharjoittajan tulee tällöin varautua kuljettamaan jätevesiä jonnekin muualle luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Tarkkailu Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen kuormitus- ja vesistötarkkailussa tulee noudattaa Pirkanmaan ELY-keskuksen (PIRELY/5960/2015) hyväksymää tarkkailusuunnitelmaa. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailuohjelmat mukaan lukien ympäristömeluselvitys tulee toimittaa ELY-keskukselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen laitoksen toiminnan aloittamista. Muilta osin ympäristönsuojeluyksiköllä ei ole hakemuksessa esitettyyn erityistä huomauttamista. ELY-keskuksen luonnonsuojeluviranomaisen lausunto Luontoarvot Hankehakemuksessa on hyödynnetty aiempia alueelta tehtyjä luontoselvityksiä, mm. alueen asemakaavoitusta varten vuonna 2016 laadittuja kasvillisuus- ja liito-oravaselvityksiä. Niiden mukaan suunnitellun laitoksen kohdalla ei ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja. ELY-keskuksella ei ole myöskään tiedossa huomioitavia luontoarvoja hankealueella. Hankealuetta lähimmät luontoarvot sijoittuvat lyhyimmillään hieman alle 500 metrin etäisyydelle hankealueesta, sen pohjois- ja länsipuolelle. Kuudesta erillisestä osa-alueesta koostuva Kaakkurijärvien Natura 2000-alue (FI , 574 ha) on kokonaisuudessaan 3,5 kilometrin säteellä hankealueesta. Kaakkurijärvien alue on erämainen luonnontilaisten pienten järvien ja lampien kokonaisuus sekä tärkeä pesimäalue uhanalaiselle kaakkurille. Alue kuuluu Natura 2000-verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisena kohteena (SAC, SPA). Alueen suojelun perusteita ovat humuspitoisten lampien ja järvien, pikkujokien ja purojen, vaihettumis- ja rantasoiden, luonnonmetsien sekä puustoisten soiden luontotyypit ja lintulajeista kaakkuri, kehrääjä, laulujoutsen, kuikka, kurki sekä eräs uhanalainen laji. Lisäksi rauhoitetun, valtakunnallisesti silmälläpidettävän (NT) ja luontodirektiivin liitteen IV b-lajin, hajuheinän lähimmät löydetyt kasvupaikat sijaitsevat noin 1,2 kilometrin päässä hankealueesta itään. Luontovaikutukset Hankkeen keskeisenä luontovaikutuksia aiheuttavana tekijänä voidaan pitää sen aiheuttamaa melua. Laitoksen toiminnan aikana melua syntyy lähinnä alueella suuntautuvasta liikenteestä sekä myös toimintojen aiheuttamasta melusta. Hankkeen YVA-menettelyn ja alueen asema- sekä yleiskaavoitusprosessien yhteydessä tehtyjen meluselvitysten ja -mallinnusten perusteella laitoksen toiminnan normaalin käytönajan mukaiset meluvaikutukset jäävät alle päivä- ja yöajan ohjearvojen Kaakkurijärvien Natura 2000-alueen luonnonsuojelualueilla. Melu on kuitenkin voimakkaimmillaan laitoksen rakentamisen aikana. Erityisesti kallion louhinnat, murskaukset ja kiviaineksen kuljetukset aiheuttavat melua, mutta yksinään tarkasteluna hankkeeseen liittyvä rakentaminen ei aiheuta selvitysten perusteella luonnonsuojelualueille asetettujen ohjearvojen ylityksiä. Ilman meluntorjuntatoimenpiteitä rakentamisen ai-

61 61 kainen melu voi kuitenkin yhdessä nykyisten toimintojen aiheuttaman melun kanssa aiheuttaa luonnonsuojelualueille asetettujen ohjearvojen ylityksiä. Ilman meluntorjuntatoimenpiteitä rakentamisen aikainen melu voi kuitenkin yhdessä nykyisten toimintojen aiheuttaman melun kanssa aiheuttaa luonnonsuojelualueille säädetyn ohjearvon ylittymisen Natura-alueen Koukkujärven osa-alueen eteläosassa ja Ylisenjärven osa-alueen itäosassa. Hakemusasiakirjassa esitetyn Natura-tarvearvioinnin mukaan hankkeella ei arvioida olevan yksin eikä yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa tarkasteltuna Kaakkurijärvien Natura-alueelle ulottuvia luontoarvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia, eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia siten pidetä tarpeellisena. ELY-keskus yhtyy hakemuksessa esitettyyn johtopäätökseen ja katsoo, että esitetty arviointi on riittävä, mikäli voimakasta melua aiheuttava laitoksen rakennustoiminta rajoitetaan kaakkurin pesimäajan ulkopuolelle. ELY-keskus katsoo, että laitoksen toimintavaiheen meluvaikutuksia tulee seurata riittävällä tavalla. ELY-keskus ei katso hankkeen, lähinnä sen rakentamisvaiheen ja liikenteen aiheuttamien pölyvaikutuksien ulottuvan yli 1 km:n etäisyydellä sijaitseville hajuheinäesiintymille saakka. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on sähköpostilla annettu tilaisuus vastineen antamiseen hakemuksesta jätetyistä lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan muun ohella seuraavaa, vastine kokonaisuudessaan on liitetty hakemusasiakirjoihin. 1. Pohjois-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Pirkanmaan Jätehuolto Oy tarkkailee Kyynijärven ja ympäristön ojavesien laatua Koukkujärven jätekeskuksen kuormitus- ja vesistötarkkailun yhteydessä. 2. Pirkanmaan ELY-keskus Mädätteen kompostointi poikkeaa merkittävästi käsittelemättömän biojätteen ja lietteen kompostoinnista. Mädätteessä on huomattavasti vähemmän hajoavaa orgaanista ainesta, kuin käsittelemättömässä biojätteessä ja lietteessä. Mädätysprosessin aikana lietteen sisältämästä orgaanisesta aineksesta hajoaa noin %, joka siirtyy biokaasuksi ja hiilidioksidiksi. Siten kompostoimisen tavoitteena on enemmän mädätteen käsiteltävyyden parantaminen, kuin materiaalin hajottaminen ja stabilointi. Mädätteessä ei ole enää jäljellä helposti hajoavia orgaanisia yhdisteitä ja jäljellä on vain hitaasti hajoavia yhdisteitä kuten ligniiniä. Mädätyksen jälkeen mädäte kuivataan mekaanisesti märkä- ja kuivajakeiksi. Biolinjan mädätteen märkäjae käytetään sellaisenaan lannoitteena ja lietelinjan märkäjae johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Mädätteen sisältämästä typestä suurin osa, yli 60 %, jää märkäjakeeseen. Siten voimakkaasti hajua tuottavat typpiyhdisteet jäävät suurimmalta osin nestejakeisiin, mikä vähentää kuivajakeen hajulähteitä kompostoinnin aikana. Mädätteen välittömällä siirtämisellä kompostointiin voidaan hyödyntää sen sisältämä lämpö, jolloin kompostoitumisprosessi käynnistyy välittömästi tunnelin täyttämisen jälkeen. Tunneliin voidaan jättää myös alkuaines, joka sisältää

62 62 jo valmiiksi aerobisen bakteerikannan. Lisäksi mädäte ei lähde prosessoitumaan hallitsemattomasti anaerobisesti ennen kompostointia, kuten usein tapahtuu kuljetettaessa mädäte muualle aumakompostoitavaksi. Mädätteen ph on noin 7, jolloin raa an biojätteen kompostoinnin alkuvaiheessa syntyvää ns. happokuoppaa ei synny mädätettä kompostoitaessa ja kompostointi etenee nopeammin termofiiliseen vaiheeseen, mikä osaltaan lyhentää massan prosessoitumisaikaa. Edellä mainituista syistä johtuen mädätteen kompostointi ei edellytä yhtä pitkiä viipymäaikoja kuin käsittelemättömän biojätteen tai lietteen kompostointi. Eurooppalaisissa mädätyslaitoksissa on yleisesti käytössä viikon käsittelyajat mädätykselle, kompostoinnille ja jälkikypsytykselle, jolloin kokonaiskäsittelyajaksi muodostuu yhteensä yhdeksän viikkoa mukaan lukien mädätysvaihe. Mädätteen kompostoinnin viipymäajan pidentämisellä yli kolmen viikon ei saavuteta erityistä hyötyä, koska aktiivisin vaihe tapahtuu kahden ensimmäisen viikon aikana ja ei siten aiheuta enää hajuhaittoja jälkikypsytysvaiheessa. Mädätetyn lietteen aumakompostointiin verrattuna suunniteltu membraanikompostointi poikkeaa merkittävästi siinä, että mädäte siirretään lämpimänä suljettuun kompostointiin ja kompostointimassaa ilmastetaan hallitusti koneellisesti, jolloin komposti alkaa muuttua aerobiseksi heti mädätysreaktorista poistamisen jälkeen ja prosessoituminen käynnistyy ilman varastoinnista ja kuljetuksesta johtuvaa viivettä. Prosessiin eniten hajua tuottavin vaihe tapahtuu membraanikankaalla suojatussa tunnelissa, jossa hajuyhdisteet poistuvat osana vedeksi tiivistyvää vesihöyryä. Vesihöyry tiivistyy membraanikankaan sisäpintaan ja johdetaan suljetusti suotovesien keräysjärjestelmään. Kompostoinnissa syntyvä suotovesi johdetaan edelleen jätevedenkäsittelyyn. Kompostointitunnelia ei avata ennen aktiivisimman vaiheen päättymistä, jolla voidaan hallita mahdollisia tunnelin kääntämisen ja tyhjentämisen aikana syntyviä hajuhaittoja. Jälkikypsytykseen siirrettävä kompostimassa on aerobista kompostimassaa, jossa on jäljellä suhteellisen vähän hajoavaa materiaalia ja hajuhaittoja tuottavia yhdisteitä. Jätevesien osalta hakija varautuu niiden kuljettamiseen tarvittaessa jätevedenpuhdistamolle häiriö- ja poikkeustilanteissa. Biolaitos tullaan liittämään Koukkujärven jätekeskuksen kuormitus- ja vesistötarkkailuun. Laitoksen käyttö- ja tarkkailuohjelmat toimitetaan Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. 3. Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Biolaitoksen hajukaasujen käsittelyyn ja hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kaikki jätteenkäsittely (mukaan lukien jätevastaanotto, vastaanottoaltaat ja vastaanottosäiliöt) tapahtuu suljetuissa alipaineistetuissa sisätiloissa. Tuuletusilma johdetaan esikäsittelyrakennuksen vieressä sijaitsevien hajukaasupesurien ja biosuodattimien läpi, jolloin varmistetaan hyvä työympäristö ja hajunhallinta. Mädätys on anaerobista metaanikäymistä, jossa bakteerit hajottavat orgaanista ainesta (hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja) muodostaen metaania, hiilidioksidia ja vettä. Prosessissa metaanibakteerit muuntavat rasvahapot

63 63 biokaasuksi. Syntyvä raaka biokaasu poistetaan reaktorin yläosasta ja johdetaan kaasukelloon. Poistettavan kaasun metaanipitoisuutta mitataan jatkuvatoimisella mittarilla. Mädätysjäännös kompostoidaan suljetuissa puoliläpäisevällä membraanikankaalla katetuissa kompostointitunneleissa. Kuiva mädäte on lähes hajutonta verrattuna kosteaan lietteeseen tai erilliskerättyyn biojätteeseen ja kompostoinnin aikana hajupitoisuus vähenee edelleen, joten kompostointiprosessi on suunniteltu suhteellisen kevyeksi. Katon membraanikangas päästää ilmaa lävitseen, mutta sitoo vesihöyryn ja sen mukana olevat hajuyhdisteet, jotka valuvat takaisin kompostointimassaan. Kompostointitunnelit on varustettu suotovesien keräysjärjestelmällä ja suotovesi joko kierrätetään prosessissa tai johdetaan käsiteltäväksi Nokian Veden jätevedenpuhdistamolle. Jälkikypsytyskenttää ei rakenneta katettuna. Kuiva mädäte on lähes hajutonta verrattuna kosteaan lietteeseen tai erilliskerättyyn biojätteeseen ja kompostoinnin aikana hajupitoisuus vähenee edelleen, joten hajupäästöjen takia ei ole tarpeellista kattaa kenttäaluetta. Vähäisiä määriä hajukaasuja ja pölyä voi levitä ainoastaan aumoja kasattaessa ja käännettäessä, eikä näiden päästöjen arvioida leviävän laajemmalle. Aumoja voidaan tarvittaessa ilmastaa. Normaalitoiminnan aikana biolaitoksesta ei aiheudu merkittäviä ilmanlaatuhaittoja (pöly tai haju). Nykytilanteeseen verrattuna hajuhaitta vähenee merkittävästi, kun aikaisemmin ulkotiloissa aumakompostoitu puhdistamoliete käsitellään biokaasulaitoksella ja katetussa kompostointitilassa. Hajuhaitta on tunnistettu yhdeksi riskiksi biokaasulaitoksen toiminnassa, jota ehkäistään mm. huolellisella ennakkosuunnittelulla sekä käytön aikaisella tarkkailulla. Lisäksi laitoksen sijoittamisella jätetoimintaan kaavassa varatulle alueelle muun olemassa olevan jätetoiminnan yhteyteen pyritään vähentämään toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja suhteessa häiriintyviin kohteisiin. Toiminnalle tullaan laatimaan palo- ja pelastussuunnitelma, joka sisältää ympäristövahinkojen ennaltavarautumissuunnitelman sekä ohjeet toiminnasta poikkeustilanteissa. Suunnitelmassa kerrotaan kuinka ympäristö- ja terveysvaikutusten torjuntaan varaudutaan ennalta ja kuinka mahdollisen häiriöpäästön kulkeutuminen ympäristössä rajataan. 4. Ruokavirasto Hakija haluaa tarkentaa, että Koukkujärvelle suunniteltavassa biolaitoksessa ei tulla käsittelemään muita luokan 3 sivutuotteita kuin asumisen ja ravitsemusliikkeiden ruokajätettä. Laitoksessa ei tulla käsittelemään kaupan eläinperäisiä jätteitä. Laitokselle tullaan hakemaan kansallisen tason laitoshyväksyntä. Biolaitoksella tulee olemaan erilliset märkä- ja kuivamädätyslinjat. Liete käsitellään märkämädätyslinjassa ja biojäte kuivamädätyslinjassa. Lanta menee märkämädätykseen, jolloin se pysyy erillään biolinjasta (kuivamädätyslinja). Lietemädätteestä valmistetaan maanparannusaineita, mutta ei ruokapeltokäytössä käytettäviä lannoitevalmisteita. Maanparannusaineita (mukaan lukien lantaa) koskee lannoitevalmistelaki (539/2006).

64 64 Hevosenlantaa tullaan käsittelemään lietelinjalla märkämädättämällä vuositasolla enintään tonnia. Lieteperäisen mädätejäännöksen jatkokäsittelyja jalostusvaihtoehtoja ovat nestejakeen osalta kierrätys jätevedenpuhdistamolle, mahdollisesti ravinnekierrätys tai jakeen käyttö märkäaineena biosuotimissa ja kompostoinnissa sekä ravinneosana kompostoinnissa sekä kuivajakeen osalta kompostointi, mullan jalostus viherrakennus- ja maanparannuskäyttöön. Toimintaan liittyy lannoitevalmistelain mukainen ilmoitusvelvollisuus ja sivutuoteasetuksen mukainen kansallisen tason laitoshyväksyntävaatimus. Lisäksi toiminnasta laaditaan omavalvontasuunnitelma, jolla voidaan todentaa toiminnan ja lopputuotteiden vaatimusten mukaisuus. Myytävien lannoitevalmisteiden osalta tullaan varmistamaan, että ne täyttävät lainsäädännön vaatimukset ja ovat turvallisia käyttää tarkoitukseensa. 5. Tukes Kemikaaliluetteloon on lisätty käytettävien kemikaalien luokitukset. Käytettävät kemikaalit ja niiden määrät tarkentuvat vielä suunnittelun yhteydessä. Kemikaaliluettelo on liitetty vastineeseen. Laitosalueelle sijoitettavan kaasukellon vetoisuus tulee olemaan 4 tuntia, mikä tarkoittaa noin 1,7 t metaania. Paineistetun metaanin määrä eli tankkauksen ja metaanin varastokonteissa oleva maksimimäärä kerralla on 18 t CH4. Kaasun varastokonttien määrä on maksimissaan 6 konttia, joista kunkin kapasiteetti on 3 t CH4. Maksimissaan, tilanteessa, jossa kaasukello ja kontit ovat täynnä, varastoitavan metaanin määrä on yhteensä 19,7 t. Kun kaasukello on täynnä, käynnistyy soihtu. Kaasunjalostuksen jälkeinen biokaasu tullaan hajustamaan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristöluvan biokaasu- ja kompostointilaitokselle. Toiminta ja sen tarkkailu tulee toteuttaa hakemuksen mukaisesti, ellei ratkaisussa lupamääräyksineen muuta todeta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kumoaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen antaman ympäristöluvan dnro PIR-2004-Y siltä osin kuin se koskee jätevedenpuhdistamolietteen kompostointitoimintaa ja siten, kun on tarkemmin määrätty tämän ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 47. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Raaka-aineet ja niiden vastaanotto sekä niiden varastointi 1. Biokaasulaitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä seuraavia jätteitä tai laadultaan näitä vastaavia muita jätteitä. Biokaasulaitos, biolinja yhteensä enintään t/a - Syntypaikkalajiteltu biojäte, kotitaloudet, TS 29 % ( ) - Syntypaikkalajiteltu biojäte, kauppa ja teollisuus, TS 37 % ( , , )

65 65 - Viherjäte (mm, risut ja haravointijätteet), TS 35 % ( , ) Biokaasulaitos, lietelinja yhteensä enintään t/a - Jätevesiliete, TS 21 % ( ) - Hevosenlanta, TS 21 % ( ) - Teollisuuslietteet, TS 21 % ( , ) - Rasvakaivot (pääasiassa ruoanvalmistuksen lietteitä), TS 21 % ( , , , ) Tarvittaessa biolinjalle hyväksyttyjä jätteitä voi prosessin tehostamiseksi ja kapasiteetin niin salliessa syöttää myös lietelinjalle. 2. Kompostointilaitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä biokaasulaitoksella syntyviä jätteitä - Biolinjalta ( ) enintään t/a - Lietelinjalta ( ) enintään t/a Kompostoinnin apuaineena voidaan käyttää kompostoinnissa tarvittava määrä seuraavia jätteitä; kannot ( ), risut ja viherjäte ( ) sekä kasvijäte ( ). Vuosittain saa murskata risuja enintään t sekä kantoja enintään t. 3. Jätteitä saa alueella varastoida maksimissaan seuraavasti - Bio- ja lietelinjan syötteet 500 tonnia Kannot, risut ja viherjäte sekä kasvijäte tonnia Kompostia saa olla jälkikypsymässä kerrallaan tonnia Lisäksi biokaasulaitoksen nestejaetta voidaan varastoida maksimissaan m3. 4. Laitoksella on oltava nimetty vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön tai yhteystietojen muuttuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Luvanhaltijan tulee olla selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja sen soveltuvuudesta prosessiin. Laitos ei osaa ottaa vastaan sellaista jätettä, jossa on prosessin toiminnalle haitallisia aineita niin, että prosessin toiminta vaikeutuu, laitoksen ympäristövaikutukset kasvavat, valmis lopputuote ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia tai sen jatkokäyttö muuten vaikeutuu. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa tai käsittelyä ei ole tässä luvassa hyväksytty, tulee jäte toimittaa viipymättä jätelain 29 :n mukaisen hyväksynnän saaneelle vastaanottajalle. 6. Biokaasulaitoksella käsiteltävät raaka-aineet tulee prosessoida mahdollisimman nopeasti laitokseen saapumisen jälkeen. Mikäli jätteitä on kuitenkin va-

66 66 rastoitava ennen käsittelyä, on varastointiajan oltava mahdollisimman lyhyt, niin ettei siitä aiheudu haju- tai terveyshaittaa. Biokaasulaitokselle tulevat jätteet on otettava vastaan ja purettava vastaanottotiloihin suljetussa ja alipaineistetussa tilassa tai purettava tiiviin putkiyhteen tai muun tiiviin rakenteen kautta vastaanottotilaan. Jätteiden vastaanottotilan ovet on pidettävä suljettuna kuljetuksien sisään- ja ulosajoa lukuun ottamatta. Purkamisen saa aloittaa, kun on varmistettu ovien sulkeutuminen tiiviisti. Biokaasulaitoksen jätteet on varastoitava ja käsiteltävä sisätiloissa. Laitosrakennusten lattiat, jätteiden varastotilat ja jätteen siirtoon käytettävien putkilinjojen on oltava nestetiiviitä ja riittävästi suojattuja ja kestettävä jätteiden aiheuttamaa kemiallista ja muuta rasitusta. Rakenteiden kuntoa tulee ylläpitää ja niiden eheydestä tulee huolehtia. 7. Vastaanotettavien jätteiden ja sivutuotteiden kuljetuksissa tulee käyttää suljettavia, tiiviitä säiliöitä. Laitosalueelta pois kuljetettavien hajua aiheuttavien materiaalien ja jätteiden lastaukset on tehtävä suljetuissa, alipaineistetuissa sisätiloissa ja kuljetukset on toteutettava suljetuissa säiliöissä tai vastaavasti siten, että niistä ei aiheudu hajuhaittaa ja ettei materiaalia pääse leviämään. Pölyävät kuormat on peitettävä. Luvan haltijan on käytettävä jätteiden kuljettamiseen yrityksiä, jotka on hyväksytty ja merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Biokaasu- ja kompostointilaitoksen toiminta 8. Mädätysreaktoreissa muodostuva biokaasu on puhdistettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti tai muutoin asianmukaisesti. Biokaasulaitoksen toiminnassa syntyvä mädäte ja rejektivesi on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Lannoitevalmisteille tai niiden raaka-aineena käytettäville materiaaleille on oltava Ruokaviraston laitoshyväksyntä. Mikäli lannoitteet eivät täytä lannoitevalmisteiden lainsäädännön mukaiselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, tuote on jätettä. Ruokavirastolle toimitettavat tiedot kompostin laadusta tulee liittää Pirkanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle tehtävään vuosiyhteenvetoon. Mädätteen kompostointi 9. Mädätteen kompostointi tulee suorittaa hakemuksen mukaisesti membraanikompostointilaitoksessa tai muulla tekniikalla, jolla ehkäistään vähintään vastaavan tasoisesti päästöt ympäristöön. Kompostoitavat jätteet tulee vastaanottaa, kompostoida ja varastoida laitoksen sisällä. Kompostoitavat jätteet tulee vastaanottaa suoraan laitokseen siten, että katto suljetaan välittömästi jätteen vastaanoton jälkeen. Laitosrakennusten lattiat on oltava nestetiiviitä ja riittävästi suojattuja ja kestettävä jätteiden aiheuttamaa kemiallista ja muuta rasitusta. Laitos on varustettava likaisten vesien keräysjärjestelmällä siten, että kaikki likaiset vedet saadaan kerättyä talteen. Rakenteiden kuntoa tulee ylläpitää ja niiden eheydestä tulee huolehtia. Kerätyt vedet voidaan kierrättää prosessissa tai ne on

67 67 johdettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Kompostointilaitoksen prosessitiloista poistettava ilma tulee johtaa ja käsitellä samassa hajukaasujen käsittelyjärjestelmässä biokaasulaitoksen kanssa. 10. Kompostoitumisen tehostamiseksi tulee tuki- ja apuaineet valita ja annostella sekä auma rakentaa ja kastella sitä siten, että saadaan aikaan kompostoitumiselle optimaaliset olosuhteet. Kompostin tulee olla ennen ulkona tapahtuvaa jälkikypsytystä niin kypsää, että se ei aiheuta hajuhaittoja. Kypsyysaste tulee tarvittaessa selvittää ja suunniteltua kompostointiaikaa pidentää. Jälkikypsytys 11. Jälkikypsytys tulee tehdä nestetiiviillä (tyhjätila 3 %, kaksinkertainen tiivis ABT tai muu vastaavan tasoinen rakenne) kentällä siten, että jätteitä ei joudu kentän ulkopuolelle. Kentän pintarakenteiden kuntoa tulee ylläpitää ja sen eheydestä tulee huolehtia. Havaitut vauriot pintarakenteessa on korjattava viipymättä ja korjauksista tulee pitää kirjaa. Kentän on oltava rakenteeltaan sellainen, että alueella syntyvät likaiset vedet saadaan kerättyä talteen ja ohjattua jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Likaisten vesien joutuminen käsittelemättöminä maaperään tai alueen ulkopuolelle tulee estää. Kompostoinnin hoito- ja seuranta 12. Luvan haltijan on laadittava kompostoinnin hoito- ja seurantasuunnitelma, joka on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle vähintään 3 kuukautta ennen ensimmäisen kompostoinnin käsittelyerän aloittamista. Suunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: - - tukiaineet ja niiden käyttö ilmastus ja sen ohjaus kypsymisajat ja niiden riippuvuus lämpötilasta, lämpötilamittausten mittaussyvyys ja mittaustiheys, ph:n ja kosteuden tarkkailu sekä riittävän kypsyysasteen varmistaminen sekoitus valmiin kompostin varastointi kompostituotteen laadunseuranta Päästöt viemäriin 13. Laitosalue, mukaan lukien piha-alueet, joissa kuljetetaan ja siirretään käsittelemätöntä tai käsiteltyä materiaalia, on pinnoitettava esimerkiksi asfaltilla tai muulla vastaavan tasoisella kulutusta kestävällä rakenteella. Päällyste on muotoiltava kaadoin ja kallistuksin siten, että alueen kaikki hulevedet ohjautuvat laitoksen hulevesijärjestelmään ja edelleen hakemuksen mukaisesti jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhtaat kattovedet tulee hakemuksen mukaisesti johtaa viivytysrakenteen kautta hulevesiviemäriin. Yksityiskohtaisen rakennussuunnitelman yhteydessä tulee toimittaa valvovalle viranomaiselle tarkempi suunnitelma hulevesien johtamisesta. 14. Toiminnassa syntyvät jätevedet tulee johtaa Nokian Veden jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Jätevesien johtaminen ei saa heikentää jätevedenpuhdistamon toimintaa tai siinä syntyvän lietteen laatua.

68 68 Tarkennettu suunnitelma laitoksen vesien hallinnasta tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle ennen toiminnan aloittamista. Samassa yhteydessä tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle tiedoksi teollisuusjätevesisopimus. 15. Siirtymäaikana, ennen uuden jätevedenpuhdistamon toiminnan aloittamista, toiminnassa syntyvät jätevedet tulee johtaa Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan kautta Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle. Mikäli altaan kapasiteetti ei riitä tai vesienjohtaminen aiheuttaa jatkuvaa tai toistuvaa hajuhaittaa, tulee jätevedet toimittaa Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle muulla tavoin, esimerkiksi säiliöautoilla. 16. Jätevedenpuhdistamolle johdettava vesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006, sekä sen muutokset) liitteen 1 kohdassa A) sanottuja aineita. 17. Luvanhaltijan on tehtävä selvitys toiminnassa jätevedenpuhdistamolle johdettavista yhdisteistä, joilla esimerkiksi myrkyllisyytensä tai pysyvyytensä vuoksi saattaa olla vaikutusta jäteveden laatuun, puhdistamon toimintaan tai vesistöön. Selvityksessä tulee erityisesti ottaa huomioon valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen liitteen 1 kohdan A) aineet. Mittaamisessa on sovellettava em. asetuksen liitteen 3 analyysimenetelmiä ja tulosten tulkintaa koskevia määritelmiä. Selvitys on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen vuoden kuluttua laitoksen käynnistymisestä. Laitoksen päästötarkkailua on tarpeen mukaan täydennettävä vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan selvityksen tulosten perusteella. Esitys vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailusta on toimitettava selvityksen liitteenä. Päästöt ilmaan 18. Biokaasulaitosta, kompostointilaitosta ja jälkikypsytysaluetta on käytettävä siten, että niistä aiheutuvat päästöt ilmaan ovat mahdollisimman vähäiset. Toiminnasta aiheutuvia poikkeuksellisia hajutilanteita tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin hajuhaitan vähentämiseksi. 19. Toimintaa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu pölyhaittaa. Pinnoitetut alueet on tarvittaessa pestävä. Pölyämistä on estettävä asianmukaisin menetelmin, kuten kastelemalla. 20. Poistoilman käsittelylaitteistoon tulee liittää kaikki biokaasulaitoksessa tapahtuvan toiminnan poistoilma, kuten raaka-aineiden vastaanotto-, esikäsittely-, käsittely- ja siirtotilat, varastotilat sekä mädätteen kompostointilaitos. Vastaanotettavien jätteiden varastointi siten, että varastointitila ei ole poistoilman käsittelylaitteistoon kytkettynä, on kielletty. Poistoilman käsittelylaitteistojen kapasiteetin on oltava riittävä käsittelemään vähintään yllä määrättyjen tilojen poistoilma. Laitteiston huolto ja kunnossapito tulee suunnitella ja järjestää siten, että saavutetaan aina hajunpoiston te-

69 69 hokkuus ja vältytään haju- ja viihtyvyyshaitan muodostumiselta kaikissa olosuhteissa. 21. Biokaasua ei saa päästää käsittelemättömänä ulkoilmaan. Mikäli biokaasua ei voida jostain syystä hyödyntää, on se hävitettävä polttamalla soihdussa. Biokaasu on soihtupoltossa poltettava siten, että poltosta ei muodostu hajuhaittoja. Soihdussa poltettavan kaasun määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä. 22. Biokaasulaitoksesta ulkoilmaan johdettavien poistokaasujen ammoniakkipitoisuus (NH3) ei saa ylittää 5 mg/nm3. Biokaasulaitoksesta ulkoilmaan johdettavien poistokaasujen hajupitoisuus ei saa ylittää HY/m3. Poistokaasujen rikkivety ja metyylimerkaptaani pitoisuus saa olla enintään 0,1 ppm. Hajunpoistolaitteiston on oltava käytettävissä vähintään 98 % biokaasulaitoksen toiminta-ajasta. Melu ja tärinä 23. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu ympäristöön kohtuutonta melua tai tärinää. Melun leviämistä on rajoitettava parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti. Tehokas meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa. Uudet häiritsevää melua aiheuttavat toiminnot on pyrittävä sijoittamaan siten, että niistä aiheutuvan melun vaimentaminen on mahdollista ja melun leviäminen melulle altistuviin kohteisiin estetään. 24. Toiminnasta aiheutuva melu, mukaan lukien toiminta-alueen liikenne, ei saa ylittää asumiseen käytettävien kohteiden piha-alueilla, eikä lähimmällä melulle altistuvalla virkistysalueella päivällä klo 7 22 melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 db eikä yöaikaan klo 22 7 ekvivalenttitasoa (LAeq) 50 db. Toiminnasta aiheutuva melu, mukaan lukien toiminta-alueen liikenne, ei saa ylittää Kaakkurijärvien Natura 2000 alueella päivällä klo 7 22 melun Apainotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 45 db, eikä yöaikaan klo 22 7 ekvivalenttitasoa (LAeq) 45 db. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista raja-arvoon. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 25. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. 26. Kaatopaikalle toimitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on tarvittaessa selvitettävä jätteiden perusmäärittelyllä. Mikäli lannoitevalmisteeksi tarkoitetut materiaalit eivät täytä lannoitevalmistelainsäädännön vaatimuksia, on se jätettä. Jätteet on toimitettava jätelain 29 :n mukaisen hyväksynnän saaneelle vastaanottajalle.

70 Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa ja ne tulee varastoida varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla ja siten, että vuototapauksissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee jätelain (646/2011) 121 :n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Varastointi 28. Toiminnassa käytettävät raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet sekä tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä asianmukaisesti siten, että niistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajua eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 29. Nestemäiset kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava ko. kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt sekä kemikaalien ja polttoaineiden lastaus- ja purkupaikat on sijoitettava riittävällä tilavuudella ja muilla tarpeellisilla varojärjestelmillä varustettuihin tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään ja edelleen pohjaveteen. Täyttö- tai tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipymättä. Suoja-altaiden sade- ja sulamisvesien poisto tulee suorittaa valvotusti. Säiliöiden, suoja-altaiden ja putkistojen tarkastuksista ja toimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Paras käyttökelpoinen tekniikka 30. Luvanhaltijan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja toimialaansa kuuluvia BAT-päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Toiminnanharjoittajan on vuosittain raportoitava energiatehokkuuden kehittymisestä valvontaviranomaiselle. Ennaltavarautumissuunnitelma 31. Luvanhaltijan on ennakolta varauduttava onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden seurausten rajoittamiseksi. Jätekeskuksella on oltava ympäristöriskeihin varautumiseksi ympäristönsuojelulain 15 :ssä tarkoitettu riskianalyysiin perustuva ennaltavarautumissuunnitelma, jossa toiminnan ympäristöriskit ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset tunnistetaan ja esitetään toimenpiteet niiden poistamiseksi. Varautumissuun-

71 71 nitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelmaa on tarkistettava ympäristöriskeihin vaikuttavien olennaisten muutosten jälkeen. Ennaltavarautumissuunnitelma tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse laatia, mikäli valvova viranomainen katsoo suunnitelman laatimisen tarpeettomaksi. Häiriö- ja poikkeustilanteet 32. Luvan haltijalla tulee olla riittävästi toimintakuntoisia ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja torjuntatarvikkeita aina saatavilla. Luvanhaltija on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on saatavissa torjuntalaitteiden ja tarvikkeiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Nestemäisten jätteiden, kemikaalien ja polttoaineiden varastointi- ja käsittelytiloissa on aina oltava saatavilla riittävästi aineille sopivaa imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet aineet on kerättävä välittömästi talteen. 33. Poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava myös terveydensuojeluviranomaiselle, mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle. Jätevedenpuhdistamon toimintaan vaikuttavista poikkeuksellisista tilanteista on viipymättä ilmoitettava jätevedenpuhdistamolle. Tarkkailu 34. Luvanhaltijan on tehtävä jätteenkäsittelyn BAT-päätelmien BAT 3 mukainen päästöinventaario kolmen vuoden kuluttua laitoksen käynnistymisestä. Inventaario tulee toimittaa tiedoksi valvovalle viranomaiselle välittömästi sen valmistuttua. Päästöinventaarion perusteella valvovaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua. Päästöinventaario on päivitettävä tarvittaessa. Käyttötarkkailu 35. Laitoksen laitteet sekä tarkkailuun liittyvät valvonta- ja hälytyslaitteet on pidettävä toimintakuntoisina. Laitteistot on huolettava säännöllisesti ja mahdolliset laiterikot on korjattava viivytyksettä. Laitoksen rakenteiden sekä pinnoitettujen alueiden kuntoa, kuten halkeilua, painumista ja lohkeilua on tarkkailtava suunnitelmallisesti vähintään vuosittain. Suoritetuista kunnossapitotoimenpiteistä ja mahdollisista poikkeamista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa oltava valvovan viranomaisen saatavilla. Jätevesien tarkkailu 36. Jätevedenpuhdistamolle johdettavia rejekti- ja muita jätevesiä on tarkkailtava seuraavasti. Jätevedenpuhdistamolle johdettavan jäteveden määrä on tunnettava. - Vähintään kuukausittain tulee analysoida ainakin: ph, johtokyky, CODCr, BOD7, kok-n, ammoniumtyppi, kok-p, TOC ja kiintoaine (TSS) - Vähintään kaksi kertaa vuodessa tulee analysoida ainakin seuraavat metallit Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, As, Hg ja Cd

72 72 Valvova viranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailtavia parametreja tai tiheyttä. 37. Toiminnasta jätevedenpuhdistamolle johdettavasta jätevedestä tulee mitata PFOS- ja PFOA-yhdisteet puolivuosittain kolmen vuoden ajan. Ensimmäinen mittaus tulee suorittaa käynnistymisen jälkeisenä vuonna. Valvova viranomainen voi seurantajakson mittaustulosten perusteella muuttaa tarkkailua. Hulevesien tarkkailu 38. Jätevedenpuhdistamolle johdettavien hulevesien laatua on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä tulee analysoida ainakin ph, happi, sähkönjohtavuus, CODCr, BOD7, kiintoaine, kok-n ja kok-p. Jätevedenpuhdistamolle johdettavan huleveden määrä on tunnettava. Ilmapäästöjen tarkkailu 39. Ensimmäinen toimintavuosi: Laitoksen hajupäästöt ja puhdistuslaitteiden puhdistusteho on selvitettävä vähintään kahdesti ensimmäisen toimintavuoden aikana. Näytteistä on määritettävä vähintään hajupitoisuus (HY/m3) sekä NH3-, H2Sja metyylimerkaptaanipitoisuudet. Mittaukset on tehtävä biokaasulaitoksen normaalin toiminnan aikana. Tuloksissa on esitettävä myös hajunpuhdistuslaitteiston puhdistustehokkuus (%). Näytteenottojen yhteydessä on määritettävä poistoilma virtaus (m/s) ja virtaama (m3/s). Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen: Ulos puhallettavien poistokaasujen NH3 ja H2S pitoisuutta tulee tarkkailla vähintään kerran 6 kuukaudessa sekä hajupitoisuutta ja hajunpuhdistuslaitteiston puhdistustehokkuus (%) ja metyylimerkaptaani vähintään kerran vuodessa. Mittaukset on tehtävä biokaasulaitoksen normaalin toiminnan aikana. Näytteenottojen yhteydessä on määritettävä poistoilma virtaus (m/s) ja virtaama (m3/s). 40. Luvan haltijan on selvitettävä hajun leviämistä leviämismallinnuksella. Selvitys on tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Selvityksen on perustuttava toiminnan hajupäästölähteisiin ja niistä aiheutuviin hajupäästöihin, sekä alueen maasto- ja ilmasto-olosuhteisiin. Päästöjen muodostuminen ja niiden leviäminen on selvitettävä myös hajupäästöjen muodostumisen ja leviämisen kannalta epäedullisimmissa olosuhteissa. Tulokset on ilmoitettava erikseen lyhyen (30 s) ja pitkäaikaisen (1 h) hajun esiintymisenä prosentteina vuoden tunneista eri hajukynnyksillä (1 HY/m3, 3 HY/m3 ja 5 HY/m3). Selvitystä koskeva suunnitelma on esitettävä Pirkanmaan ELY-keskukselle vähintään kuukautta ennen mittauksia. Valmistunut selvitys on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle välittömästi sen valmistumisen jälkeen ja kuitenkin viimeistään Selvityksen tulee sisällyttää myös esitys kyseisten päästöjen mahdollisesta tarkkailusta jatkossa.

73 73 Luvan haltijan on osallistuttava mahdollisiin hajun yhteisselvityksiin, mikäli tällaisia järjestetään alueella. Melun tarkkailu 41. Luvanhaltijan on laadittava melumallinnukseen perustuva meluselvitys, jossa tarkastellaan koko laitoksen aiheuttamia keskiäänitasoja sekä päivä- että yöaikaan (LAeq 7 22 ja LAeq 22 7). Selvitys on toimitettava Pirkanmaan ELYkeskukselle, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle välittömästi sen valmistumisen jälkeen ja kuitenkin viimeistään Leviämismallin lähtötietoina käytettävät melulähteiden äänitehotasot on mitattava uudelleen ennen melumallinnuksen tekoa. Melumallinnuksen tulokset on todennettava myös mittauksin. Selvitystä koskevat melumallinnus- ja mittaussuunnitelmat on esitettävä Pirkanmaan ELY-keskukselle vähintään kolme kuukautta ennen mittauksia. 42. Luvanhaltijan on uusittava melumallinnukseen perustuva meluselvitys vähintään kymmenen vuoden välein. Uusien melupäästölähteiden tai nykyisten päästölähteiden melua lisäävien muutosten vaikutus ympäristön melutasoihin on arvioitava päästölähteiden melupäästömittausten ja mallinnuksen avulla sekä varmennettava melumittauksin. Selvityksen tulee sisältää biokaasulaitoksen toiminnan aiheuttaman melun leviämismalli. Selvitys voidaan tehdä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Selvitys tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Mittausten, näytteenoton ja menetelmien laadunvarmistus 43. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansanvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Päästö- ja vaikutustarkkailu on annettava puolueettomien, akkreditoitujen tutkimuslaitosten tehtäväksi. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät, niiden mittausepävarmuudet, mittausten laadunvarmistus sekä arvio tulosten edustavuudesta. Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma 44. Tämän päätöksen mukainen yksityiskohtainen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelma tulee sisältää esitys pohjaveden tarkkailuksi. Tarkkailusuunnitelman yhteydessä tulee myös toimittaa jätelain 120 :n ja jäteasetuksen 25 :n mukaiset tiedot jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Tämän päätöksen mukaista tarkkailua voidaan muuttaa Pirkanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta.

74 74 Kirjanpito ja raportointi 45. Laitoksen toiminnoista, käyttö- ja päästötarkkailusta, niihin liittyvistä mittauksista, näytteenotoista ja analyyseista sekä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä, kuten tehdyistä pölyntorjuntatoimista, sekä jätteistä ja jätteenkäsittelyssä syntyvistä jätteistä aikajärjestyksen mukaan, on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on liitettävä mittausten tulokset, selvitys päästöjen laskenta- tai arviointitavasta, arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta sekä muut mittauksia tai toimenpiteitä koskevat olennaiset tiedot. Jätteitä koskevat kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. Kirjanpidossa on otettava huomioon myös muut jätelain ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen kirjanpitoa koskevat vaatimukset. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Jätteiden luokittelun on perustuttava jätteistä annettuun valtioneuvoston asetukseen 4 :n ja sen liitteen 4 jäteluettelon mukaiseen jaotteluun. 46. Luvan haltijan on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sen päästöistä. Raportissa, joka on pääsääntöisesti toimitettava sähköisesti, on oltava vähintään seuraavat tiedot: Tiedot laitokselle vastaanotetun jätteen laadusta ja määrästä vastaanottokohteittain sekä tiedot jätteiden varastointimääristä Tuotetun biokaasun määrä ja käyttötapa Laitokselta toimitetun lannoitevalmisteen määrä, laadunvalvontatiedot ja toimituskohteet Tiedot laitokselle vastaanottamatta jätettyjen jäte-erien laadusta, määrästä, tuottajista ja tuojista Toiminnoissa muodostuneiden jätteiden määrä, laatu, edelleen toimittaminen ja vastaanottajat Tiedot käytettyjen kemikaalien ja apuaineiden laadusta ja määristä sekä polttoaineiden ja energian käytöstä Tiedot jätevedenpuhdistamolle johdetun veden määrästä ja laadusta Yhteenveto tarkkailuohjelmien tuloksista ja ympäristön tilan seurannasta Yhteenveto hajunkäsittelylaitteistojen toiminnasta ja käyttöajoista Tiedot soihtupolton käyttöajasta, soihdussa poltetun kaasun määrä ja syy soihdun käytölle Luvan haltijalle toiminnasta tehdyt häiriöilmoitukset kuten hajuvalitukset Laitoksella tapahtuneet häiriötilanteet (syy, kestoaika, päästö), niiden vaikutus terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun kannalta ja tehdyt toimenpiteet Tiedot biokaasun soihtupoltossa syntyneistä päästöistä ilmaan Tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa, sekä ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneista investoinneista ja toimenpiteistä Muut toimenpiteet, joilla on ollut merkitystä ympäristöhaittojen syntymiseen tai ehkäisyyn Raportointivelvoite koskee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 artiklan 5 edellyttämiä tietoja.

75 75 Raportti tulee toimittaa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa Pirkanmaan ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla. Laitoksen rakentaminen ja toiminnan aloittaminen 47. Luvanhaltijan on toimitettava valvontaviranomaiselle laitoksen lopulliset rakennussuunnitelmat hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Laitoksen suunnittelussa on otettava huomioon paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suunnitelmasta tulee selvitä yksityiskohtaisesti tieto vastaanotto-, prosessi- ja lopputuotevarastojen rakenteista ja tiloista, piha-alueen pintarakenteista, viemäröinneistä ja laitosalueella muodostuvien sade- ja hulevesien johtamisesta sekä eri toimintojen sijoittumisesta alueelle. Tuotantotoiminnan alkaessa kumoutuu Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätös dnro PIR-2004-Y annettu siltä osin kuin se koskee jätevedenpuhdistamolietteen kompostointitoimintaa. Tuotantotoiminnan aloittamisesta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle viimeistään kuukautta ennen toiminnan aloittamista ja varattava tälle mahdollisuus tarkastaa rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 48. Toimintojen pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toimenpiteistä, jotka voivat aiheuttaa muutoksia laitoksen päästöissä, ympäristövaikutuksissa tai ympäristöriskeissä, on ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle. Myös luvanhaltijan vaihtumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ELYkeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 49. Luvanhaltija vastaa laitoksen toiminnan päätyttyä tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Luvanhaltijan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä Pirkanmaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista. Alueella olevat jätteet on toimitettava pois. Laitosalueen maaperä ja pohjaveden tila on selvitettävä toiminnan tai sen osan lopettamisen yhteydessä. Selvityksestä saatuja tuloksia on verrattava tämän päätöksen hakemusasiakirjojen vastaaviin tutkimustuloksiin. Tarvittaessa alueen maaperä on puhdistettava toiminnan loputtua. Vakuus 50. Luvanhaltijan on asetettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle vakuus, joka määräytyy alla olevan mukaisesti: - Jätteenkäsittely- ja varastointitoimintojen osalta vakuus on Vakuus on asetettava ennen toiminnan aloittamista. Arvio vakuussumman ja toiminnan lopettamiskustannusten vastaavuudesta on esitettävä valvovalle viranomaiselle vuoden 2025 helmikuussa annettavan vuosiraportoinnin yhteydessä. Päivitetty arvio on toimitettava vuosiraportin yhteydessä vähintään viiden vuoden välein. Arviossa on otettava huomioon

76 76 vähintään ajantasaiset jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannukset, ottaen huomioon luvassa sallittu jätteiden enimmäismäärä laitoksella. 51. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden on oltava voimassa yhtäjaksoisesti tai määrävälein toistuvasti uusittuna vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä ennen edellisen vakuuskauden päättymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto on tutkinut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja ottanut huomioon asiassa annetut lausunnot. Asiassa ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Aluehallintovirasto on ottanut huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset, kun toimitaan tätä lupapäätöstä noudattaen. Lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettu, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Annetut lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei luvan mukaisesta toiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei myöskään ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminta ei ole ristiriidassa alueellisen tai valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa. Jotta lupa toiminnalle voidaan myöntää, tulee olla riittävä varmuus jätevesien vastaanotosta asianmukaiseen käsittelyyn. Hakija on esittänyt sopimuksen, jonka perusteella Nokian Vesi on sitoutunut vastaanottamaan toiminnassa syntyvät jätevedet niin siirtymäaikana ennen uuden Nokian Veden puhdistamon valmistumista, kuin puhdistamon valmistuttua. Aluehallintovirasto katsoo, kuten hakijakin on katsonut, että laitoksella tapahtuva kaasumaisen polttoaineen valmistus ei ole kapasiteetiltaan sellainen, että toiminta olisi ympäristöluvan varaista toimintaa. Ympäristönsuojelulain mukaan kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään tonnia vuodessa, on ympäristöluvan varaista toimintaa. Hakemuksen mukaan laitoksella valmistetaan kaasumaista polttoainetta yhteensä tonnia vuodessa.

77 77 Hakemuksessa ilmoitettu alle 1 MW kattila ei ole ympäristönsuojelulain (527/2014) eikä valtioneuvoston keskisuurten energiatuotantoyksiköiden ja laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista antaman asetuksen (1065/2017) mukaisesti lupavelvollinen eikä myöskään rekisteröitävä laitos. Toiminnan muuttaminen Ympäristöluvanvaraisen toiminnan olennaisen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisesti tällä päätöksellä on muutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen antamaa päätöstä (dnro PIR-2004-Y ) siltä osin kuin se koskee jätevedenpuhdistamolietteen kompostointitoimintaa. Päätelmien soveltaminen Ympäristönsuojelulain 76 :n mukaan ympäristölupa-asian vireille tulon jälkeen voimaan tulleita päätelmiä sovelletaan vain, jos se on hakijan kannalta kohtuullista ottaen huomioon lupahakemuksen ja päätelmien sisältö ja päätelmien voimaantulon ajankohta. Hakijan pyynnöstä asian käsittelyssä on sovellettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevia päätelmiä jätteen käsittelyä varten. Päätelmiä koskeva Euroopan komission täytäntöönpanopäätös (2018/1147/EU) on julkaistu Biokaasulaitos on direktiivilaitos ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 f) mukaan ja sen toimintaan sovelletaan jätteenkäsittelystä annettuja BAT-päätelmiä. Kompostointi ja murskaus ovat ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) mukaisia laitoksia. Tässä päätöksessä biokaasulaitokselle annetut päästöraja-arvot perustuvat BAT-päästötasoihin (BAT AEL). Koska kyseessä on uusi laitos, on BATpäätelmien mukaiset raja-arvot asetettu tulevan voimaan heti päätöksen saatua lainvoiman. Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei ole velvoitettu käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Asiassa on otettu huomioon myös energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 51 :n 2 momentin mukaisesti tässä päätöksessä on otettu huomioon jätelain 88 :ssä tarkoitettu alueellinen jätesuunnitelma, joka tässä tapauksessa on Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen selvitys ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon asiaa ratkaistaessa. Hulevesiä ei johdeta suoraan pintavesiin, vaan ne johdetaan vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin. Aluehallintovirasto on katsonut, että vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen 5 :n 1 momentti, ei

78 78 koske nyt kyseessä olevia hulevesiä. Luvassa ei täten ole annettu raja-arvoja kadmiumin tai elohopean pitoisuuksille. Puhtaat kattovedet johdetaan viivytysrakenteen kautta vesistöön. Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä arvion perustilaselvityksen tarpeesta. Aluehallintovirasto katsoo, että se on laajuudeltaan riittävä. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 3 Jätteen enimmäismäärää on rajoitettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä valvonnallisista syistä. Jätteiden käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. Jätteiden määrän rajoittamisella varmistetaan, että laitokselle tuleva jäte ei keräänny laitokselle aiheuttaen ympäristöhaittoja kuten, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Prosessiin soveltumaton jäte, voi lisätä laitoksen päästöjä, heikentää lopputuotteen laatua ja jopa estää sen käytön suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Laitoksen eri linjoille vastaanotettavien jätteiden kokonaismäärää harkittaessa on otettu huomioon hakijan esitys niiden kokonaismäärästä perustuen toiminnanaloituksen mukaiseen kiintoainepitoisuuteen. Vastaanotettavien jätteiden kiintoainepitoisuus voi vaihdella. Lupamääräys 4 Määräys on annettu jätelain 141 :n mukaisesti. Jätteenkäsittelylaitoksen tai paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Valvonnallisista syistä vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvoville viranomaisille. Riittävällä ammatillisella ja teknisellä koulutuksella voidaan turvata tehtävien asianmukainen hoitaminen ja toiminnan ympäristönsuojelun taso. Myös ympäristönsuojelulain mukaisiin luvan myöntämisen edellytyksiin kuuluu, että jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Lupamääräys 5 Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja jätteen soveltuvuudesta laitoksella käsiteltäväksi. Mikäli jätettä, jonka vastaanottoon hakijalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin, on luvanhaltija jätelain perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Lupamääräykset 6 ja 7 Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden käsittelytoimintaa harjoittavan laitoksen toiminta ei saa aiheuttaa hajuhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta varovaisuutta ja huolellisuutta jätteiden vastaanotossa, käsittelyssä ja varastoinnissa. Hakijan mukaan jätettä ei varastoida esikäsittelyssä 2 vuorokautta pidempään, eikä tähän liittyvästä varastointiajasta ole siten ollut tarpeen määrätä tarkemmin. Määräyksillä estetään myös jätteistä aiheutuvia päästöjä maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin.

79 79 Lupamääräys 8 Lannoitetuotteen osalta viranomaisvalvonta kuuluu Ruokavirastolle. Mikäli tuote ei täytä lannoitelainsäädännössä asetettuja vaatimuksia, on sitä pidettävä jätelain tarkoittamana jätteenä, jonka hyödyntämistä ja muuta käsittelyä koskevat jätelaissa ja ympäristönsuojelulaissa ja niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut vaatimukset. Lupamääräykset 9 11 Jätteiden käsittelytoimintaa harjoittavan laitoksen toiminta ei saa aiheuttaa hajuhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Määräyksillä pyritään varmistamaan, että toiminnan ympäristö- ja terveysriskit otetaan riittävästi huomioon ja että hajusta aiheutuva viihtyisyyshaitta voidaan ehkäistä. Keräämällä laitosalueen jätevedet hallitusti nestetiiviiltä kentältä sekä kompostointilaitokselta ja johtamalla jätevedet edelleen jätevedenpuhdistamolle, ehkäistään jätevesistä ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Jälkikypsytys tapahtuu jo rakennetulla, entisellä kompostointikentällä, jonka nykyistä rakennetta ei ole katsottu riittäväksi. Jälkikypsytyksessä on kyse alueelle sijoittuvasta uudesta toiminnasta, jonka osalta voidaan luvassa asettaa olemassa olevaa rakennetta tiukempia vaatimuksia. Rakennetta ei ole vaadittu rakentamaan yhdistelmärakenteena, sillä vedenpaineen ei voida olettaa olevan jatkuvaa, mutta nykyistä yksinkertaista ABT-rakennetta ei ole katsottu riittäväksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, käsiteltävien jätteiden laatu, jätteistä mahdollisesti aiheutuva vedenpaine ja muutoin toiminnasta mahdollisesti aiheutuva riski. Kenttä tulisi joka tapauksessa kunnostettavaksi ottaen huomioon määräyksen muut ehdot. Määräys 12 Kompostoinnista on laadittava asianmukainen suunnitelma, jotta voidaan varmistua päästöjen hallinnasta sekä käsittelyn ja syntyvän jätteen riittävästä laadusta jätteen edelleen hyödyntämiseksi. Kompostoinnille tulee varmistaa riittävän hyvät olosuhteet prosessin onnistumiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan on varmistettava mm., että prosessissa on oikea kosteuspitoisuus, ravinteiden oikea suhde ja riittävä lämpötila. Seuraamalla käsitellyn tuotteen laatua varmistetaan sen käyttömahdollisuudet ja estetään haitta-aineiden leviäminen käsitellyn jätteen mukana. Kompostia, joka ei täytä lainsäädännössä (mm. lannoitelaki) asetettuja laatuvaatimuksia, on pidettävä jätelain tarkoittamana jätteenä, jonka hyötykäyttöä koskevat jätelaissa ja ympäristönsuojelulaissa ja niiden nojalla annetuissa säädöksissä tai määräyksissä asetetut vaatimukset. Lupamääräys 13 Määräys on tarpeen maaperän, pintaveden ja pohjaveden riittävän suojelutason varmistamiseksi. Piha-alueiden päällystämisestä on määrätty hakijan esityksen mukaisesti. Koska laitosalueella ei varastoida jätteitä tai muita materiaaleja ulkona, ei piha-alueelta ole vaadittu ehdotonta vesitiiveyttä (tyhjätila alle 3 %, esim. kaksinkertainen tiivis asfalttibetoni). Hulevedet on määrätty johdettavaksi jätevedenpuhdistamolle hakijan esityksen mukaisesti, suoraan

80 80 ympäristöön saadaan johtaa vain puhtaita kattovesiä. Alueella syntyvät kattovedet tulee hakemuksen mukaisesti johtaa viivästysaltaan kautta. Lupamääräykset 14 ja 15 Siirtymäaikana ennen uuden jätevedenpuhdistamon toiminnan aloittamista, toiminnassa syntyvät jätevedet on määrätty johdettavaksi hakemuksen mukaisesti Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle. Siirtymäajan jätevesien johtaminen tulee järjestää siten, että toiminta ei haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa tai aiheuta ympäristöön hajuhaittoja. Uuden jätevedenpuhdistamon valmistuttua, tulee toiminnassa syntyvät jätevedet johtaa Nokian Veden jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet eivät saa aiheuttaa haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Toiminnassa syntyvien jätevesien esikäsittely tulee tapahtumaan jätevedenpuhdistamolla. Nokian Vesi on sitoutunut vastaanottamaan biokaasulaitoksen toiminnassa syntyvät jätevedet. Aluehallintovirasto on määrännyt hakijan tekemään tarkemman selvityksen jätevesienhallinnassa Pirkanmaan ELY-keskukselle. Tarkempien suunnitelmien esittäminen valvovalle viranomaiselle on nähty tarpeellisena valvonnan mahdollistamiseksi. Lupamääräykset 16 ja 17 Lupamääräyksillä varmistetaan puhdistamon toiminta. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, kuten myös jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien laadusta. Koska kyseiset aineet on luokiteltu vesiympäristölle haitallisiksi ja vaarallisiksi, tulisi toiminnanharjoittajan olla selvillä niiden suhteellisen vähäisestäkin osuudesta. Vesipäästöjen sisältämät aineet ja niiden määrät voivat myös muuttua käsiteltävien jätteiden ja niiden määrän muuttuessa. Määräys on annettu valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen (1022/2006 ja sen muutokset) mukaisesti. Lupamääräykset Jätelain 13 :n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen sijoittamisessa ja käytössä on erityisesti huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka viihtyisyyden vähentymistä. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista. Määräykset on annettu, ettei toiminnasta aiheutuisi terveys- tai viihtyvyyshaittaa ja että toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, mukaan lukien haju, olisivat mahdollisimman vähäiset. Toiminnasta voi aiheutua ulkona pölyä erityisesti jälkikypsytyskentälle suunnitellusta murskaustoiminnasta sekä jälkikypsytyksestä, mutta myös esimerkiksi kuljetuksista. Hakija on esittänyt hakemuksessaan useita eri pölyntorjuntatoimia. Pölyntorjuntatoimenpiteistä on pidettävä kirjaa, jolloin voidaan valvoa pölyntorjuntatoimien riittävää käyttöä. Kaikki biokaasulaitoksella syntyvät poistokaasut on hakijan esityksen mukaisesti määrätty johdettavaksi poistokaasujen käsittelyjärjestelmään.

81 81 Biokaasulaitoksesta ulkoilmaan johdettavien poistokaasujen ammoniakkipitoisuudelle on annettu päästöraja-arvo BAT-päätelmien mukaisesti. Aluehallintovirasto on asettanut ammoniakkipitoisuuden päästöraja-arvon hakijan esitystä tiukempana. Ottaen huomioon biokaasulaitoksen sijainti ja sen ympäristö, sekä valvoville viranomaisille tulleet hajuvalitukset, aluehallintovirasto on katsonut tarpeellisena asettaa tiukemmat raja-arvot. Lisäksi uudelta laitokselta voidaan vaatia BAT-AEL vaihteluvälin alarajaa lähempänä olevia arvoja. Asetettu päästöraja-arvo on myös nykyisen lupakäytännön mukainen. Lisäksi aluehallintovirasto on antanut vakiintuneen käytännön mukaisesti päästöraja-arvot myös poistokaasujen hajupitoisuudelle sekä rikkiyhdisteille. Lupamääräys 23 Määräys on annettu, sillä toiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että melua torjutaan ja sen häiritsevyyttä ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti eri toimenpitein. Lupamääräys 24 Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on ohjeena, että asumiseen käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä melutaso ei saa ylittää ulkona melun Apainotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lisäksi valtioneuvoston päätöksessä on ohjeena, että taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Yöohjearvoa ei valtioneuvoston päätöksen mukaan sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Maakuntakaavassa Kaakkurijärvien Natura-alueen läheisyydessä liittyy erityismääräys em7, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaakkurijärvien (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonsuojeluarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää meluvaikutuksien ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen sekä vesitalouden säilymiseen. Asemakaavan mukaan biokaasulaitoksen aluetta koskevat erityismääräykset me-3 ja me-7. Erityismääräys me-3 osoittaa, että korttelialueelta rakentamisen ja toiminnan aiheuttama päivä- ja yömelutaso saa olla läheisellä Natura 2000-alueella korkeintaan 45 dba ja maksimimelutaso korkeintaan 55 dba. Erityismääräys me-7 osoittaa, että korttelialueelta rakentamisen ja toiminnan aiheuttama päivä- ja yömelutaso saa olla kaava-alueen länsi- ja pohjoispuolella kulkevilla virkistysreiteillä korkeintaan 50 dba ja maksimimelutaso korkeintaan 55 dba. Toiminnasta aiheutuvia päivä- ja yöaikaisia melutasoja on nyt määräyksessä rajoitettu ekvivalenttitason raja-arvoin kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjearvojen tason mukaisesti ottaen huomioon myös asemakaavassa annettu kaavamääräys sekä ympäristönsuojelun 12 :n mukaisesti se, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä (maakunta)kaavassa varattuun tarkoitukseen. Aluehallintovirasto on katsonut, että koko virkistysaluetta sito-

82 82 vaa tiukempaa raja-arvoa (50 dba) ei ole voitu tässä tapauksessa määrätä. Virkistysalueella kaavanmukainen 50 dba alittuu isolla osalla virkistysaluetta ja kaavamääräyksen sanamuodon mukaisesti se koskee virkistysreittiä, ei koko virkistysaluetta. Virkistysalueen osalta raja-arvoa annettaessa aluehallintovirasto on katsonut, että kyseessä on valtioneuvoston päätöksessä katsottu taajamien välittömässä läheisyydessä sijaitseva virkistysalue. Aluehallintovirasto ei ole myöskään määrännyt erikseen asemakaavassa mainitulle maksimimelutasolle raja-arvoa, koska toiminnasta ei voida olettaa aiheutuvan tällaista meluhaittaa. Tässä tapauksessa itse rakentaminen ei käsitä ympäristöluvanvaraista toimintaa eikä rakentamisen ympäristövaikutukset kuulu siten tässä ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin. Toiminta-aikoja ei olla päätöksessä erikseen rajattu, sillä hakija on jo hakemuksessaan esittänyt seuraavat kuorma-autoilla tuotavien jätteiden vastaanottoajat ja jälkikypsytyskentällä tapahtuvan murskauksen toiminta-ajaksi: arkisin klo 6:30-21 ja lauantaisin 8:30-15:30. Lupamääräykset Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä. Jätettä ammatti- tai laitosmaisesti käsittelevää toiminnanharjoittajaa koskee jätelain yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestelystä siten, että saavutetaan kokonaisuutena arvioiden lain tarkoituksen kannalta paras tulos. Lannoitetuotteen osalta viranomaisvalvonta kuuluu Ruokavirastolle. Mikäli tuote ei täytä lannoitevalmistelainsäädännössä asetettuja vaatimuksia, on sitä pidettävä jätelain tarkoittamana jätteenä, jonka hyödyntämistä ja muuta käsittelyä koskeva jätelaissa ja ympäristönsuojelulaissa ja niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut vaatimukset. Lupamääräykset 28 ja 29 Lupamääräyksillä pyritään estämään laitosalueen maaperän pilaantumisvaaraa, roskaantumista ja ympäristölle haitallisten aineiden joutumista vesiin ja viemäriin ympäristönsuojelulain 16 :n, 17 :n ja 66 :n, jätelain 13 ;n ja 72 :n sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla kemikaalia ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu merkittävää ympäristön pilaantumista. Lupamääräys 30 Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 53, 72 ja 74 ja 75 :iin, joiden mukaan toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä toiminnan on oltava mahdollisimman energiatehokasta ja energiatehokkuutta on jatkuvasti parannettava. Luvan saaja ei ole tehnyt energiatehokkuussopimusta. Lupamääräys 31 Ennaltavarautumisvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 20 :n varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteeseen ja siihen liittyvän suunnitelman laatiminen ympäristönsuojelulain 15 :ään. Varautumissuunnitelman avulla voidaan varmistaa mm., että toimenpiteet ovat oikeita ja riittäviä tilanteissa, joissa laitoksen toiminta häiriintyy. YSL 15 mukaan varautumissuunnitelmaa ei

83 83 tarvitse laatia, jos valvova viranomainen arvioi, että toiminta, sen vaikutukset ja riskit eivät edellytä suunnitelman laatimista. Lupamääräykset 32 ja 33 Häiriö- ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan varmistamiseksi, viranomaisen tiedonsaannin varmistamiseksi sekä valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan luvanhaltijan on oltava selvillä myös toiminnasta ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta. Häiriö- ja poikkeustilanteet voivat mahdollisesti aiheuttaa normaalista poikkeavia päästöjä, kuten häiritsevämpää hajua. Lupamääräys 34 Päästöinventaariosta on määrätty jätteenkäsittelystä annettujen BATpäätelmien BAT 3 mukaisesti. Koska kyseessä on uusi laitos, on nähty riittäväksi, että inventaario tehdään kolmen vuoden kuluttua laitoksen käynnistymisestä. Ottaen huomioon toiminnan luonne, on katsottu riittäväksi, että inventaario päivitetään tarvittaessa. Lupamääräykset Luvanhaltijan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain mukaan on ympäristöluvassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta. Ympäristönsuojelulain yleisiin velvollisuuksiin ja periaatteisiin kuuluu myös mm. velvollisuus ehkäistä ympäristön pilaantumista. Nämä velvollisuudet osaltaan edellyttävät laitoksen kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tarkkailua. Lupamääräys 37 Suomessa PFAA-yhdisteitä (mm. PFOS, PFOA) löytyy yleisesti yhdyskuntajätevedestä ja puhdistamolietteestä, joiden mukana ne voivat kulkeutua vesistöön. PFAA-yhdisteitä on Suomessa löydetty jäteveden puhdistamoiden mädätteestä sekä kompostoidusta lietteestä. Pitoisuuksissa on ollut havaittavissa suurta vaihtelua näytteenottokerrasta riippuen. Tästä syystä aluehallintovirasto on määrännyt erikseen BAT 7 mukaisesta PFOA- ja PFOSyhdisteiden tarkkailusta. Lupamääräys 38 Hakijan esityksestä poiketen jätevedenpuhdistamolle johdettavien hulevesien tarkkailuun on lisätty kiintoaine ja BOD7, ottaen huomioon toiminnan luonne. Lupamääräys 39 Koska kyseessä on uusi laitos, on nähty tarpeelliseksi määrätä tihennetty tarkkailu kaikkien parametrien osalta ensimmäisen toimintavuoden aikana. Toiminnasta aiheutuvien ilmapäästöjen tarkkailusta on muutoin määrätty BAT-päätelmien BAT 8 mukaisesti ottaen myös huomioon annetut raja-arvot ilmapäästöille. Lupamääräys 40 Suomessa ei ole raja- tai ohjearvoja hajupäästöille. Yleisesti hajuselvityksissä viitataan kuitenkin 3 9 % hajufrekvenssiarvoon kokonaisajasta, jossa ala-

84 84 raja (3 %) koskee epämiellyttäviä hajuja. Hajun ollessa 1 HY/m³ voidaan hajun katsoa olevan juuri havaittavissa ja pitoisuudessa 5 HY/m³ useimmat ihmiset pitävät hajua melko voimakkaana. Hajutilanne on määrätty tarkemmin selvitettäväksi, jotta voidaan varmistaa tosiasiallinen kuva hajun häiritsevyydestä normaalissa ja poikkeavassa tilanteessa toiminnan ollessa käynnissä ja jotta saatuja tuloksia voidaan verrata 3 9 % hajufrekvenssiarvoon kokonaisajasta. Selvitykset on määrätty toimitettavaksi valvovalle viranomaiselle, jotta tämä voi varmistaa toiminnan luvanmukaisuuden. Alueelle on tulossa lisää todennäköisesti hajua aiheuttavaa toimintaa. Hajun mahdolliseen yhteistarkkailuun osallistumisesta on määrätty ottaen erityisesti huomioon ympäristönsuojelulain 63. Lupamääräykset 41 ja 42 Biokaasulaitokselle on tehty melulaskentamalliin pohjautuva ympäristömeluselvitys. Todellisten melutasojen osalta jää kuitenkin vielä epävarmuutta, kun otetaan huomioon ennen kaikkea melun erityisluonne verrattuna moniin muihin päästöihin sekä mm., että laskennassa käytetyt äänitehotasot eivät ole perustuneet mittauksiin eikä lähtötiedoissa ole silloisten tietojen perusteella otettu huomioon kaikkia toimintoja täysin siten, kuin ne tämän hakemuksen mukaan toteutuisivat. Täten aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi, että meluselvitys uusitaan, jotta meluntorjunnan riittävyydestä varmistutaan. Melutasojen säännöllinen jatkuva selvittäminen myös myöhemmin on tarpeen tässä luvassa asetettujen raja-arvojen valvomiseksi ja asiassa on tältä osin otettu huomioon myös ympäristönsuojelulain 63. Alueelle on tulossa lisää muuta melua aiheuttavaa toimintaa ja selvitys voidaan tehdä yhteistyössä muiden alueen toiminnanharjoittajien kanssa. Lupamääräys 43 Tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardien mukaisin menetelmin. Siltä osin, kun esimerkiksi haitta-aineille ei ole standardoituja analyysimenetelmiä, voidaan käyttää myös muita, yleisessä käytössä olevia menetelmiä. Valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarkkailusuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ottaa kantaa myös mittausmenetelmiin. Valvontaa varten on yksityiskohtaisessa tarkkailusuunnitelmassa kuvattava näytteenottopaikkojen, tarkkailtavien parametrien ja tarkkailutiheyden lisäksi myös tarkkailussa käytettävät menetelmät, määritysrajat, laitteistot, noudatettavat standardit, tulosten kokonaisepävarmuudet, päästöjen laskenta ja laskentaperusteet, tulosten luotettavuuden kannalta olennaiset seikat sekä kuvaus tarkkailuun liittyvästä raportoinnista. Lupamääräys 44 Tarkkailusuunnitelma on tarpeen toimittaa valvovalle viranomaiselle toiminnan tarkkailun varmistamiseksi. Hakemuksen mukaan toiminta tullaan liittämään olemassa olevaan pohjaveden yhteistarkkailuun, jossa pohjaveden tarkkailun periaatteet kuvataan tarkemmin. Jätelain 120 :n mukaan ympäristönluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnanharjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsitte-

85 85 lyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätelain 120 :ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Suunnitelman sisällöstä on säädetty tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 25 :ssä. Koska kyseessä on uusi toiminta, on aluehallintovirasto katsonut riittäväksi, että yksityiskohtaisempi suunnitelma toimitetaan valvovalle viranomaiselle yksityiskohtaisen tarkkailusuunnitelman yhteydessä. Lupamääräykset 45 ja 46 Määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Lupamääräys 47 Laitoksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon paras käyttökelpoinen tekniikka. Valvovalle viranomaiselle toimitettavassa yksityiskohtaisessa rakennussuunnitelmassa tulee käydä ilmi ainakin valittu prosessitekniikka, varasto- ja prosessitilojen rakenteet, rakennusmateriaalit, varastotilavuudet, hajukaasujen käsittelymenetelmät, piha-alueen pintarakenteet, valumavesien viemäröinti sekä valumavesien johtaminen. Tietojen toimittaminen on tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi ja jotta voidaan varmistua siitä, että toiminta täyttää tämän luvan määräykset. Lupamääräykset 48 ja 49 Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, jotta tämä voi arvioida muutoksen merkittävyyttä. Mikäli selvityksen perusteella toiminta muuttuu olennaisesti siten, että muutos lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä, tai mikäli selvityksen perusteella tarvitsee muuttaa lupaa, voi valvova viranomainen kehottaa hakijaa tekemään asiasta hakemuksen lupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Maaperää ja pohjavettä koskevista toimista direktiivilaitoksen toiminnan päättyessä on säädetty ympäristönsuojelulain 95 :ssä. Mikäli toiminnan lopettamisesta tulee antaa erillisiä määräyksiä, voi valvova viranomainen kehottaa hakijaa tekemään asiasta hakemuksen lupaviranomaiselle. Lupamääräykset 50 ja 51 Jätteen käsittelytoiminnalta vaadittavasta vakuudesta on säädetty ympäristönsuojelulain :issä. Luvanhaltijan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuutta asetettaessa otetaan huomioon toiminnan laajuus, luonne sekä tässä luvassa toimintaa varten annetut määräykset. Vakuus on asetettu hakijan esityksen mukaisena. Pitkäaikaisen toiminnan vakuuden riittävyys on säännöllisesti tarkistettava, sillä arviokustannuksista voi muuttua, johtuen inflaatiosta tai jätteiden käsittelymenetelmien ja hyötykäyttömenetelmien muuttumisesta.

86 86 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset ratkaisusta, lupamääräyksistä ja näiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Vastauksena esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin aluehallintovirasto viittaa ratkaisuun lupamääräyksineen ja perusteluineen. Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa on esitetty, että ympäristöluvassa tulee tarvittaessa rajoittaa meluavimmat rakennustoiminnot kaakkurien pesimäajan ulkopuolelle. Tässä tapauksessa itse rakentaminen ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa eivätkä rakentamisen ympäristövaikutukset kuulut siten tässä ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin. Varsinaisen toiminnan aikana tapahtuvien tiettyjen toimintojen rajaamista kaakkurin pesimäajan ulkopuolelle ei ole nähty tarpeellisena. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 29 ) Lupamääräysten tarkistaminen Ympäristönsuojelulain mukaan direktiivilaitoksen lupamääräysten tarkistamiseen sovelletaan 80 ja 81 (tarkistaminen päätelmien johdosta). Kumottava päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kumoaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen antaman ympäristöluvan dnro PIR-2004-Y siltä osin kuin se koskee jätevedenpuhdistamolietteen kompostointitoimintaa tämän päätöksen lupamääräyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 198 ) PÄÄTÖKSEN NOUDATTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Luvanhaltija saa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukaisen toiminnan tämän päätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvanhaltijan tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle euron vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle, mikäli toiminta alkaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

87 87 Hakija on esittänyt perustellun syyn aloittamiselle, kun otetaan hakijan esittämien seikkojen lisäksi huomioon myös laitoksen edistävän jätteiden hyödyntämistä. Vakuus on riittävä, kun otetaan huomioon, että lisäksi määräyksien 50 ja 51 mukaisen vakuuden on tarkoitus tarvittaessa kattaa alueella olevien jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn. Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja määrätty vakuussumma on riittävä, kun otetaan huomioon toiminnan laatu ja sijoittumispaikka ja ettei haetusta muutoksesta aiheudu pysyvää muutosta tai vahinkoa, kun toimitaan tätä lupaa noudattaen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 7, 8, 11 12, 14 16, 19 20, 27, 29, 48 49, 51 53, 58 62, 63, 64 66, 72 77, 80, 81, 82, 94, 95, 170, 199, 209 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1, 41, 42 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12 13, 15 17, 29 31, 72, , 120, Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Komission täytäntöönpanopäätös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta jätteenkäsittelyä varten (2018/1147/EU) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa on määritetty nyt kyseessä olevaan toimintaan liittyen seuraavan suuruiset maksut: - Biokaasulaitos Kompostointilaitos Asetuksen liitteen mukaan samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Maksu määräytyy täten siten, että biokaasulaitoksen maksun ( ) lisäksi peritään kompostointilaitoksen osalta 50 % maksu (5 375 ). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Nokian kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan Nokian Uutiset- nimisessä lehdessä. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa

88 88 JAKELU Päätös Pirkanmaan Jätehuolto Oy Nokian kaupunki Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomainen Nokian kaupungin kaavoitusviranomainen Pirkanmaan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalousviranomainen Ruokavirasto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Nokian Vesi Oy Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Muut liitteet Valitusosoitus Asian ovat ratkaisseet ympäristöylitarkastaja Matleena Pyhälahti (puheenjohtaja) ja ympäristölakimies Katja Söderlund sekä esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Puttonen. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

89 LIITE 1