TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen museoliitto ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa ja tarkennettu hallituksen kokouksessa

2 Sisällysluettelo Suomen museoliitto... 3 Missio... 3 Visio Arvot... 3 Suomen museoliitto Tukipalvelut museoalan toimivin työpaikka... 4 Toimintaympäristö Hallinto... 4 Toimistopalvelut... 4 Henkilöstöhallinto... 4 Taloushallinto... 5 Markkinointi ja myynti... 5 Strategiset menestystekijät... 5 Edunvalvontapalvelut museoalan painavin mielipide... 5 Toimintaympäristö Jäsenistö... 5 Lainsäädäntö... 6 Museoiden resurssit... 6 Museoalan rakenteet ja järjestelmät... 6 Verkostot ja kumppanuudet... 7 Strategiset menestystekijät... 8 Koulutus- ja kehittämispalvelut museoalan uusin osaaminen... 8 Toimintaympäristö Täydennyskoulutus... 8 Konsultointi... 9 Koulutustilaisuuksien järjestäminen... 9 Tutkimus- ja julkaisutoiminta Kehittämishankkeet Strategiset menestystekijät Viestintäpalvelut museoalan kuuluvin ääni Toimintaympäristö Viestintäpalvelut Ulkoinen viestintä Sisäinen viestintä Strategiset menestystekijät

3 Suomen museoliitto Suomen museoliitto on vuonna 1923 perustettu yhdistys, jonka päätösvaltaa käyttäviä liittojäseniä ovat museoita ylläpitävät organisaatiot. Suomen museoliitto edustaa jäsentensä museoita ja käyttää niiden yhteistä ääntä. Toiminta jakautuu edunvalvonta-, viestintä- sekä koulutus- ja kehittämispalveluihin sekä liiton toimintaa ylläpitäviin tukipalveluihin. Suomen museoliiton menestys perustuu museoalan kansallisen ja kansainvälisen kokonaiskuvan tuntemiseen ja tarpeiden tunnistamiseen. Suomen museoliitto 2017 strategia kertoo toiminnan kehittämisen tavoitteet vuosina liiton kulkiessa kohti visiotaan ylittäen rakenteellisia, toiminnallisia ja henkisiä rajoja. Perinteet velvoittavat Suomen museoliittoa toimintansa selkeään asemoimiseen sekä auttamaan museoita kehittymään ympäristössä, jossa toimintakenttä on nopeasti muuttuva ja tuottavuuden odotetaan edelleen kasvavan. Vuosina Suomen museoliiton toiminnassa keskeistä on alan näkyvyyden lisääminen. Tämä tavoite saavutetaan kasvattamalla viestinnän resursointia sekä aktiivisella kumppanuudella kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Resursoinnin lisäämisessä pääpaino on tulopohjan ja osaamisen monipuolistamisessa. Missio Suomen museoliitto auttaa museoita menestymään. Visio 2023 Satavuotias Suomen museoliitto on vaikuttajana ja osaamisen kehittäjänä alansa edelläkävijä Euroopassa. Arvot Suomen museoliiton toiminnan peruskivet jäsenkeskeisyys uteliaisuus rohkeus yhteisöllisyys ja periaatteet: ystävällisyys, luotettavuus, jokaisen kunnioittaminen ja tasapuolisuus. 3

4 Suomen museoliitto 2013 Suomen museoliitto 2013 toimintasuunnitelma perustuu hallituksen vahvistamaan ja vuodet kattavaan strategiaan. Vuoden 2013 toimintaa sävyttää Suomen museoliiton 90. toimintavuosi, jota vietetään juhlistamalla museoalan pitkäjänteistä yhteistyötä yhdessä Suomen museoliiton jäsenten kanssa. Juhlavuoden hankkeet painottuvat Suomen museoliiton viestintäpalveluihin. Toimintasuunnitelmaan sisältyvät palveluryhmittäiset tehtävät tarkennetaan ja ajoitetaan vuosikelloon. Toiminnan organisoinnissa keskeistä on viestinnän entistä tiiviimpi linkittyminen osaksi edunvalvontaa sekä koulutus- ja kehittämispalvelujen markkinointia. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painottuvat strategisten menestystekijöiden ylläpitäminen ja vahvistaminen. Suomen museoliiton jäseninä on vuoden 2013 alussa 195 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 383 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 53, II luokassa 34 ja III luokassa 79. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä on 29. Tukipalvelut museoalan toimivin työpaikka Toimintaympäristö 2013 Suomen museoliiton taloudelliset resurssit säilyvät vuoden 2012 tasolla. Vuoden 2014 ennustettu kansallisen projektirahoituksen väheneminen edellyttää lisäpanostuksia Suomen museoliiton palvelutarjontaan ja palvelujen markkinointiin. Hallinto 4 Tehdään hallinnon itsearviointi ja laaditaan johtosääntö. Toimistopalvelut Tilat Suomen museoliiton nykyisiin työtiloihin tehdään sisustussuunnitelma, jonka tavoitteena on ratkaista tilojen toiminnalliset puutteet. Jos puutteita ei pystytä riittävästi ratkaisemaan sisustus-/toiminnallisuussuunnitelmalla, aloitetaan uusien vuokratilojen etsintä. IT- ja puhelinjärjestelmät Ylläpidetään ja parannetaan uudistettujen IT- ja puhelinjärjestelmien käyttöosaamista. Henkilöstöhallinto Henkilöresurssit Suomen museoliiton vakinaisen henkilökunnan palkkaamiseen käytettävä resurssit pidetään vuoden 2012 tasolla huomioiden palkkojen yleiskorotukset. Tehtävänkuvia tarkennetaan ja uudistetaan Suomen museoliiton kahden avainhenkilön (erikoisasiantuntija, viestintäpäällikkö) vaihtumisen seurauksena. Osaamisen kehittämisessä painopiste on strategisten menestystekijöiden ylläpidossa ja vahvistamisessa. Palkat ja työsuhde-edut Valtion työehtosopimuksen soveltuminen Suomen museoliiton palkkajärjestelmän perustaksi arvioidaan uudelleen mahdollisen palveluyrityksen perustamisen yhteydessä.

5 Palkkajärjestelmä koostuu peruspalkasta ja henkilökohtaisesta osasta. Henkilökohtaisen osan määräytyminen uudistetaan, kun nykyisestä työvuosiin perustuvasta lisästä luovutaan. Työilmapiiri ja organisaatiokulttuuri Suomen museoliiton henkilökunta antaa työilmapiiristä ja organisaatiokulttuurista vuotta 2012 paremman arvion. Taloushallinto Menot Menot pidetään vuoden 2012 tasolla. Tarkemmin menoista tulo- ja menoarviossa. Taloussuunnitelmassa varaudutaan mahdollisen palveluyrityksen perustamispääoman sijoittamiseen. Tulot Tulot pidetään vuoden 2012 tasolla. Tarkemmin tuloista tulo- ja menoarviossa. Markkinointi ja myynti Markkinoinnin ja myynnin resursointia lisätään erityisesti koulutuspalvelujen osalta. Strategiset menestystekijät 1. Taloudellisen ja hallinnollisen vakauden ja ennustettavuuden ylläpitäminen. 2. Kehittymismyönteisen sekä ystävällisen, tasapuolisen, luotettavan ja kaikkia kunnioittavan organisaatiokulttuurin ylläpitäminen. Edunvalvontapalvelut museoalan painavin mielipide Toimintaympäristö 2013 Kuntaomisteisten museoiden hallinto uudistuu kuntavaalien tuloksena. Museoiden taloudelliseen menestykseen kohdistuu poikkeuksellisen suuria uhkia Valtion taidemuseo - uudistuksen vuoksi. Uudistus uhkaa leikata harkinnanvaraisia määrärahoja. Taloudellista ja toiminnallista epävarmuutta lisäävät kuntauudistus (kuntien yhdistyminen) ja Veikkaus Oy:n monopoliasemasta käytävät keskustelut. Lainsäädännöllisen toimintaympäristön keskeisimpänä kysymyksenä ovat tekijänoikeudet ja tekijänoikeuskorvauksien kollektiivinen perintä. Jäsenistö Tuetaan jäsenistön uusille kunnanvaltuutetuille kohdistamaa viestintää. Museopäivillä valtuutetut ja lautakuntien jäsenet huomioidaan erityisohjelmassa. Suomen museoliitto on mukana mahdollisesti käynnistyvässä aluetaidemuseo- ja maakuntamuseojärjestelmän arviointi- ja kehittämisselvityksessä. Jäsenille laaditaan uudet suositukset valokuvien ja muiden materiaalien esillepanosta internetiin, museoiden tiloissa kuvaamisesta, museoiden palvelujen hinnoittelusta, kokoelmapoistoista, museoesineiden varkauksien ehkäisemisestä sekä tekijänoikeuksien huomioimisesta ja sopimisesta. Lisäksi päivitetään suositukset Museoiden näyttelysopimukset (7/89), Museoesineistön vastaanottoehdot (13/93). Muilta osin suosituksia ei enää ole tarvetta uusia. 5

6 Lainsäädäntö Tekijänoikeudet Tekijänoikeuslaki uudistuksen kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta yhteistyössä Museoviraston ja Valtion taidemuseon kanssa (Tekijänoikeusneuvosto). Lisäksi museoalalle myönteisiin tekijänoikeuslinjauksiin vaikutetaan EU-jaosto 31:n ja Eurooppalaisten museoliittojen neuvostossa (NEMO). Verotus Museorakennusten erityisen aseman huomioimista kiinteistöverojen määräytymisessä viedään eteenpäin vuonna 2012 tehdyn aloitteen mukaisesti. Lisäksi laaditaan hankesuunnitelma, jossa tavoitteena on pysyvän ja rajoituksettoman verovapauden saaminen yksityisille lahjoituksille. Tässä tehdään yhteistyötä muiden kulttuurijärjestöjen kanssa. Museoiden resurssit Valtionosuusjärjestelmä ja valtion harkinnanvaraiset avustukset Suomen museoliitto edellyttää valtionosuusrahoituksen kasvattamista vähintään Valtion taidemuseo -uudistuksen aiheuttaman kululisäyksen verran. Valtion osuuksien kannustusosaa kannatetaan, kun se kannustaa aidosti museoita kehittämään toimintaansa ja palkitsee onnistumisesta. Lähtökohta on vertaisarviointiin perustuva järjestelmä. Muista valtionosuuden uudistuksiin liittyvistä kokonaisuuksista pidetään esillä yliopistomuseoiden saamista valtionosuuden ja avustusten piiriin. Osana museoiden valtionosuuksien edunvalvontaa kannatetaan Veikkauksen monopoliaseman säilyttämistä siten, että siihen sisältyvä kulttuurin tukeminen ei vaarannu. Veikkausvoittovaroihin ei hyväksytä liitettäväksi uusia toimijoita nykyisten edunsaajien kustannuksella. Lisäksi pidetään tärkeänä, että veikkausvoittovaroissa säilyy investointien rahoitukseen käytettävä määräraha. Investointirahoituksen tasoa ei saa merkittäviltä osiltaan vaarantaa käyttömenorahoituksen vajeen paikkauksilla. Rakenne Museoiden taloudellista pohjaa lavennetaan nostamalla esiin museoiden merkitystä sekä yhteisömuistin ja identiteetin ylläpitäjänä että osana sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta. Tässä onnistuminen edellyttää palvelujen uudenlaista tuotteistamista, mikä huomioidaan myös koulutus- ja kehittämispalveluissa. Kiinteistökustannukset Kiinteistökustannusten vähentämiseksi edistetään ratkaisuja, joilla tavoitellaan yhteisesti hallinnoituja kokoelma- ja näyttelytiloja. Lisäksi lausunnoissa ja muissa ulostuloissa edellytetään museoille aitoa mahdollisuutta kilpailuttaa tarvitsemansa kiinteistöt. Julkisomisteisten kiinteistöpalveluyhtiöiden edellytetään huomioivan museot ainutlaatuisten arvokiinteistöjen käyttäjinä. Henkilöstökustannukset Museoiden henkilöstön työkalujen ja osaamisen parantamiseksi esitetään erillistä määrärahaa vuoden 2014 budjettiin. Museoalan rakenteet ja järjestelmät Kuntien rakenneuudistus Museoiden ja niiden omistajaorganisaatioiden käyttöön tuotetaan mahdollisesti yhteistyössä Museoviraston kanssa ohjeistus, jolla museoiden asema vahvistuu kuntien yhdistymisen seurauksena. 6

7 Keskeisiä näkökulmia ovat: - museoiden työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuden museo-organisaation palvelukseen - valtionosuuteen oikeuttavat henkilötyövuodet siirtyvät uudelle museo-organisaatiolle - yhdistyminen ei vaikuta uuden museon asemaan valtionosuuden ja harkinnanvaraisten avustuksien saamisessa - maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden riittävä resursointi turvataan - laaditaan suositus, mitä museoasioissa on huomioitava liitosneuvotteluissa KDK ja Museo 2015 Vaikutetaan KDK ja Museo hankkeiden ohjaus- ja johtoryhmissä siten, että uudet järjestelmät avaavat museoille uusia mahdollisuuksia parantaa kokoelmiensa saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Verkostot ja kumppanuudet Kansalliset verkostot Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen museoliitto on mukana kaikissa opetus- ja kulttuuriministeriön museoinstituution asemaan vaikuttavien ohjelmien laadinnassa. ICOM Suomen museoliitto kehittää yhdessä ICOM Suomen komitean kanssa museoiden palkitsemista. Veikkauksen edunsaajat Veikkausvoittovarojen käyttöön ja pelimonopolin säilymiseen liittyvä edunvalvonta toteutetaan yhteistyössä muiden Veikkauksen edunsaajien kanssa. Keskeisintä on vuonna 2012 käynnistynyt ja yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa toteutettava kolmivuotinen edunvalvontaprojekti, jossa seurataan ja mahdollisuuksien mukaan vaikutetaan pelimonopolijärjestelmästä käytävään keskusteluun ja päätöksen tekoon. Suomen museoliitto osallistuu työryhmätyöskentelyn lisäksi hankeen rahalliseen resursointiin oman vastuuosuutensa mukaisesti. Ryhmän toiminnassa asetutaan mahdolliseksi puheenjohtajaksi, jos paikka tulee vuoden 2013 aikana avoimeksi. CIMO (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio) Aktivoidaan Suomen museoliiton jäseniä kansainvälistymään CIMO:n toiminnan kautta. Erityisesti valmistellaan jäsenkuntaa vuonna 2014 alkavaan uuteen Creative Europe - hankekauteen. Museovirasto, Valtion taidemuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Vahvistetaan Suomen museoliiton omaa profiilia koulutuspalvelujen tarjoajana. Käynnistetään käytännön toimenpiteet, joita Suomen museoliitto tarjoaa alan koulutusten koordinoimiseksi. Suomen Kotiseutuliitto Käydään Kotiseutuliiton kanssa neuvottelut paikallismuseoiden koulutus- ja kehittämispalvelujen tarjoamisesta. Suomen Kuntaliitto Pidetään Kuntaliiton toimijat tietoisena museoalan tavoitteista ja mahdollisuuksista kuntien osana menestystä ja kuntalaisten hyvinvointia. 7

8 Museoalan ammattiliitto Pidetään Museoalan ammattiliitto tietoisena Suomen museoliiton keskeisimmistä edunvalvonnallisista tavoitteista. Museologiaa opettavat yliopistot Kutsutaan yliopistojen museologiasta vastaavat henkilöt yhteiseen neuvotteluun pitkäjänteisestä koulutuksen kehittämisestä. Kansainväliset verkostot Euroopan museo-organisaatioiden neuvosto (NEMO) Osallistutaan NEMO:n tulevaisuudesta käytävään keskusteluun sekä tarjotaan suomalaista osaamista osaksi järjestön vuosiseminaarien alustajaksi. Valmistellaan omaa hallitusjäsenyyttä vuosille Venäjän museoliitot ja Baltian maiden museoliitot Kutsutaan Venäjän museoliitot ja Baltian maiden museoliitot neuvotteluun, jossa kartoitetaan yhteiset intressit ja mahdollisuudet niiden edistämiseen. Pohjoismaiset museoliitot Vakiinnutetaan Pohjoismaiset yhteistyöverkostot osallistumalla Ruotsin museoliiton vuosikokoukseen sekä tukemalla Tanskaa NEMO:n hallitustyöskentelyssä. Konkreettisena kehityshankkeena lisätään kontakteja Pohjoismaiden neuvostoon. Strategiset menestystekijät 1) lainsäädännön tunteminen 2) aloitteellisuus uuden museopoliittisen ohjelman laatimisessa 3) luottamuksen ja tunnettuuden rakentaminen 4) verkottumisen kehittäminen ja aktiivinen päätöksentekoon osallistuminen Koulutus- ja kehittämispalvelut museoalan uusin osaaminen Toimintaympäristö 2013 Museoiden taloudelliset mahdollisuudet osallistua koulutukseen säilyvät vuoden 2012 tasolla. Seuraavien vuosien taloudelliset uhat näyttäytyvät kiinnostuksen lisääntymisenä taloudellisen osaamisen parantamiseen. Museoalan taloudellisiin uhkiin varautuminen edellyttää koulutusjärjestelyjen kehittämistä, siten, että kokonaishinta saadaan laskemaan. Valtion taidemuseo ja Museovirasto järjestävät kehittämispalvelujaan uudelleen ja ovat mahdollisesti aikaisempaa aktiivisempia hanke- ja koulutustoiminnoissaan. Museo hankkeen osalta tehdään päätökset hankkeen tuloksena syntyvän järjestelmän hallinnoimisesta, ylläpitämisestä ja edelleen kehittämisestä. EU:ssa valmistaudutaan uuden hankekauden alkamiseen vuonna Täydennyskoulutus Koulutustilaisuudet Museoliitto järjestää koulutustilaisuutta vuonna Koulutuksen sisällöissä painotetaan museoiden talousosaamisen kehittämistä, esimerkkeinä museoiden palvelujen 8

9 tuotteistamiskoulutus sekä hankerahoituskoulutus, joka tukee uudenlaisten rahoitusmahdollisuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Museoalan johtajakoulutusohjelma jatkuu vuoden 2013 ajan ja päättyy Sisällössä painotetaan museoiden oman rahoituksen kehittämistä. Ajankohtaispäivät keväällä ja syksyllä tarjoavat ajankohtaisimman tiedon meneillään olevista alan tärkeistä hankkeista ja kehittämisen suunnista. Museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta tarkastellaan mm. museoiden hyvinvointipalveluiden kehittämisen näkökulmasta. Syksyn koulutustarjonnassa on mm. seminaari mentoroinnista osaamisen kehittämisen menetelmänä. Seminaari toimii myös aloituksena Museoliiton mentoirointipalveluille. Näyttelycafé lokakuussa Suomen luontokeskus Haltissa perehdyttää osallistujat näyttelyiden tekniseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sosiaalisen median ja viestinnän teemat ovat myös esillä vuoden aikana ja Open data - seminaarissa tarkastellaan museoiden digitaalisten tietovarantojen avaamista palveluiden kehittäjille. Museologian perusopinnot (25 op) alkavat tammikuussa ja päättyvät joulukuussa. Valtakunnallisilla museopäivillä Kouvolassa teemana on museoiden kokoelmatyö ja siihen liittyvät käytännön kehittämispaineet ja eettiset kysymykset. Koulutuskalenteri vahvistetaan Koulutustyöryhmän esittelyn perusteella joulukuussa. Koulutuspolut ja -ohjelmat Koulutuspolkujen rakentaminen on täydennyskoulutuspalvelujen keskeisin kehittämishanke. Lähtökohta on, että yksittäiset, 1 2 päivän mittaiset koulutusmodulit (4 6) muodostavat kokonaisuuden, jotka tukevat valmiuksia toimia museoalan tehtävissä tai vaihtaa tehtävästä toiseen. Koulutusmodulit toimivat myös yksittäisinä koulutustilaisuuksina ja niiden suorittamisjärjestyksellä ei ole merkitystä. Vuoden 2013 aikana rakennetaan vähintään viestinnän koulutuspolku. Muita mahdollisia ovat tallennus ja dokumentointi, talous- ja hallinto sekä yleisötyö ja pedagogia. Museologian perusteet Verso I ja II kurssit toteutetaan ja sisältöjä päivitetään tarpeellisilta osiltaan. Stipendit Suomen museoliito jakaa hallinnoimiensa Julius Ailion (perustettu 1933), Riitta ja Jorma Heinosen (1980/1984) ja C.J. Gardbergin (1986) rahastoista niiden sääntöjen mahdollistamat stipedit osana 90-vuotisjuhlavuottaan. Konsultointi Konsultointipalvelujen tuotteistaminen viedään loppuun. Konsultointipalvelujen kautta jäsenille tarjotaan mahdollisuus museo- tai museoryhmäkohtaisten koulutus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen. Yksi osa konsultointia tulee olemaan mentoriointi, jonka perusteet rakennetaan CREA.M -hankkeen yhteydessä. Koulutustilaisuuksien järjestäminen Koulutustilaisuuksia järjestetään tilauksen perusteella kaikkialla Suomessa. Koulutuksen järjestämiseen liittyvien tukipalvelujen (ilmoittautumiset, tilavaraukset) lisäksi Museosiivouksen -kaltaisia tilauskoulutuspaketteja rakennetaan tarvittaessa muidenkin teemojen ympärille (mm. markkinointi ja viestintä). 9

10 Tutkimus- ja julkaisutoiminta Museohistoria Suomen museohistoriasta kustannetaan englanninkielinen versio, jos hankkeelle löytyy erillisrahoitus. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimus Tehdään Museoiden taloudellinen vaikuttavuus tutkimus, josta julkaistaan raportti PDFversiona Suomen museoliiton kotisivuilla. Museoväki tutkimus Suomen museoliitto tekee museoiden työntekijöiden koulutustaustasta ja työtehtävistä Museoväki tutkimuksen. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna Museoiden kiinteistöverot Toistetaan vuonna 2008 edellisen kerran tehty tutkimus museoiden kiinteistöverokäytännöistä ja niiden taloudellisesta merkityksestä. Museobarometri Tutkitaan museoiden lähitulevaisuuden odotukset. Edellisen kerran vastaava tutkimus on tehty vuosina 2007, 2009 ja Kehittämishankkeet EU-hankkeet CREA.M CREA.M-hanke viedään loppuun erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Projektin tuloksena Suomen museoliiton mentorointipalveluista tulee pysyvä osa liiton toimintaa. LEM Learning Museum Network -hanke viedään loppuun erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Avara museo Avara museo -hankkeen jatkotyönä syvennetään projektissa mukana olevien museoiden palvelujen tuotteistamisosaamista. Uudet hankkeet Suomen museoliitto ilmoittautuu mahdolliseksi hankekumppaniksi kaikkiin projekteihin, jotka sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisten museoiden kehittämiseksi. Erityisesti valmistaudutaan vuonna 2014 alkavaan Creative Europe hankekauteen. Kansalliset hankkeet Museo 2015 Museo hanketta toteutetaan erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Taidetta kotisivuille 10

11 Taidetta kotisivuille -projektista toteutetaan toinen vaihe, jossa käynnistetään käytännön neuvottelut museoiden kokoelmissa olevien materiaalien vapaasta käytöstä museoiden kaikilla käyttöliittymillä (perinteinen näyttely, internet, mobiili). Kulttuurivienti Venäjän museoliiton ja Pietarin kulttuurikomitean sekä Suomen Pietarin instituutin kanssa jatketaan sopimusperusteisen yhteistyön kehittämistä. Tavoitteena on allekirjoittaa Memorandum of Understanding, jossa määritellään yhteiset näkemykset kehittämisen suunnasta. Kulttuurivientihankkeina toteutetaan Uno Ullbergista kertova näyttely sekä kulttuuriinstituuteille Museoviraston kanssa toteutettava kiertonäyttely suomalaisista museoista. Pohjoismaista yhteistyötä tiivistetään edelleen toteuttamalla mm. Norsam-seminaari. Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunta hankkeena edistetään museoiden digitaalisten materiaalien käyttöä mm. Mobiili-opastuksissa. Suomi 100 vuotta Suomi 100 vuotta hankkeita kehitetään yhteistyössä Museoviraston kanssa. Lisäksi tehdään alustava suunnitelma virtuaalimuseosta mahdolliseksi Suomi 100 vuotta -hankkeeksi. Museot ja kulttuurimatkailu Käynnistetään hanke, jonka tavoitteena on parantaa museoiden kulttuurimatkailuosaamista. Hankerahoitus haetaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja se toteutetaan yhteistyössä Matkailun edistämiskeskuksen Culture Finland projektia. Strategiset menestystekijät 1) Koulutustarjonnan monipuolistaminen ja palveluyrityksen perustaminen. 2) Henkilökunnan osaamisen ja uteliaisuuden ylläpitäminen 3) Ajankohtaisten koulutustarpeiden tunnistaminen ja ennakoiminen 4) Uusimpien koulutusmenetelmien ja -teknologioiden soveltaminen 5) Kumppanuusosaaminen Viestintäpalvelut museoalan kuuluvin ääni Toimintaympäristö 2013 Viestinnässä printtimedian käyttö vähenee ja verkkoviestintä kasvaa. Viestinnän onnistuminen arvioidaan entistä enemmän onnistumisena sosiaalisessa mediassa. Viestintäpalvelut 2013 Viestintäpalvelujen roolia lisätään edunvalvonnassa ja Suomen museoliiton koulutuspalvelujen markkinoinnissa. Viestintäpalvelujen uusi asemointi on uuden viestintäpäällikön ja hänen tukenaan toimivan viestintätyöryhmän keskeisimpiä kehittämistehtäviä. Ulkoinen viestintä Graafinen ilme 11

12 Suomen museoliiton graafiseen ilmeeseen tehdään tarvittavia päivityksiä. Kokonaisuudessaan graafista ilmettä ei uusita, mutta viestinnän yleisilmettä yhtenäistetään. Museo-lehti Museo-lehti julkaistaan vuoden aikana 4 kertaa, joista kevään ja syksyn numerot ovat suunnattu erityisesti museoille ja niiden sidosryhmille ja kesän ja talven numerot museoiden näyttelyvieraille. Lehden yhteydessä julkaistaan Markkinapaikka- ja Näyttely-liitteet. Lehden sisällössä huomioidaan Suomen museoliiton juhlavuosi sekä liiton keskeisimmät edunvalvonnalliset ja koulutukselliset tavoitteet. Lehden jakelua laajennetaan muistuttamalla jäseniä mahdollisuudesta tilata lehti museoiden työntekijöille ja tärkeimpien sidosryhmien edustajille. Lisäksi arvioidaan mahdollisuudet opiskelijajakeluun yhteistyössä yliopistojen kanssa. Mahdollinen Museokortti tuote mahdollistaa lehden jakelun laajentamisen museoiden kanta-asiakkaille. Verkko- ja mobiiliviestintä Toteutetaan Suomen museoliiton kotisivujen hallinnan uudistaminen siten, että domainit museoliitto.fi, museot.fi, museoviikko.fi ja museums.fi ohjaavat samalle portaalisivulle. Lisäksi varataan tarvittaessa museokortti.fi -domain. Museot.fi -domainin mobiilisovellus m.museot.fi -julkistetaan Matkamessuilla tammikuussa Kotisivujen hallintauudistuksen yhteydessä tehdään mahdollisia rakenteellisia/toiminnallisia muutoksia, jotka mahdollistavat mm. kaupallisten viestien sijoittamisen osaksi kotisivujen tarjontaa. Sosiaalinen media Facebookin näyttelykalenteriversion jakelua kasvatetaan. Lisäksi tehdään suunnitelma ja mahdollinen toteutus Suomen museoliiton Facebook-sivuista. Mediayhteistyö Suomen museoliiton 90-vuotisohjelman yhteydessä järjestään medialle keskustelu- ja kyselytilaisuus museoalan ajankohtaisista aiheista. Tilaisuuteen osallistuminen mahdollistetaan myös etänä. Museopalkinto Tehdään päätökset Museopalkinnoista ja niiden jakamisesta Museopäivien yhteydessä, erityisen gaala-tilaisuuden merkeissä. Palkinnot ja niiden perusteet julkistetaan vuoden 2013 Museopäivien yhteydessä. Suomen museoliitto 90 vuotta Suomen museoliitto juhlistaa 90-vuotismerkkivuotenaan suomalaista museoalaa yhteistyössä muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Juhlavuonna käynnistetään Miljoona uutta kävijää ohjelma, jonka tavoitteena on nostaa museoiden kokonaiskävijämäärä 6 miljoonaan vuonna 2015 ja saada kokonaiskävijämäärän kehitys kasvu-uralla. Juhlavuoden ohjelma toteutetaan erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Sisäinen viestintä Julius-uutiskirje Suomen museoliiton jäseniä muistutetaan mahdollisuudesta tilata Julius-uutiskirje museoiden työntekijöille ja keskeisimpien sidosryhmien edustajille. Lisäksi Suomen museoliiton tärkeimpiä kumppaneita ja sidosryhmiä muistutetaan uutiskirjeen tilausmahdollisuudesta. 12

13 Kampanjat ja messut Suomen museoliitto järjestää ja osallistuu seuraaviin kampanjoihin ja messuihin: - Matka messut Museoviikko Kansainvälinen museopäivä Mennään museoon viikko Lisäksi Suomen museoliitto on kumppaneidensa kautta mukana Turun kirjamessuilla. Helsingin kirjamessuille ei vuonna 2013 osallistuta. Edunvalvontaan liittyviä viestintäkampanjoita järjestetään kaksi. Toinen liittyy museoiden taloudelliseen vaikuttavuuteen eli museoita autetaan viestimään taloudellisesta merkittävyydestään omalla alueellaan. Toisella viestintäkampanjalla tuodaan uusien kunnanvaltuutettujen tietoon museoalan keskeisimmät kysymykset. Sosiaalinen media Tehdään suunnitelma sosiaaliseen mediaan perustuvasta museoposti 2.0 versiosta, jossa painopiste on vuorovaikutteisuudessa. P.S.-blogi julkaistaan parittomina viikkoina ja sen lukijamäärän kasvattamista tuetaan Suomen museoliiton muilla viestintätyökaluilla. Strategiset menestystekijät 1) Internetin ja sosiaalisen median käyttöön liittyvän teknologian ja viestintätyylien osaaminen. 2) Yhteisöllisyys ja verkostotyön osaaminen 3) Tarvittavien viestintävälineiden roolitus ja valinta sekä taloudellisten ja toiminnallisten kumppanien löytäminen. 13