EUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta /2160(INI) TARKISTUKSET Mietintöluonnos Anna Záborská (PE v01-00) miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY soveltamisesta (2014/2160(INI)) AM\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegReport PE v /90 AM\ doc

3 1 Angelika Mlinar, Catherine Bearder Johdanto-osan 8 a viite (uusi) ottaa huomioon Euroopan tasaarvoinstituutin kertomuksen tasaarvoindeksistä, 2 Sophia in 't Veld, Ulrike Lunacek, Sirpa Pietikäinen, Karima Delli Johdanto-osan 11 a viite (uusi) ottaa huomioon perusoikeusviraston kertomuksen ˮBeing Trans in the European Unionˮ (Transsukupuolisena Euroopan unionissa) (2014), 3 Jadwiga Wiśniewska Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä kielletään unionin oikeudessa, B. toteaa, että perussopimuksissa Euroopan unioni velvoitetaan torjumaan sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. AM\ doc 3/90 PE v01-00

4 kun se määrittää ja toteuttaa toimintalinjojaan, Or. pl 4 Karima Delli Ernest Urtasun, Linnéa Engström Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä kielletään unionin oikeudessa; B. toteaa, että sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen tai seksuaali-identiteettiin perustuva syrjintä kielletään unionin oikeudessa; 5 Angelika Mlinar, Catherine Bearder Johdanto-osan B a kappale (uusi) B a. toteaa, että taloudellinen riippumattomuus on edellytyksenä, jotta unionin kansalaiset, niin naiset kuin miehet, voivat hallita elämäänsä ja tehdä aidosti valintoja elämässään; 6 Karima Delli Linnéa Engström, Ernest Urtasun PE v /90 AM\ doc

5 Johdanto-osan B a kappale (uusi) B a. katsoo, että palkkaero on vieläkin ilmeisempi moninaisista ongelmista kärsivien naisten, kuten esimerkiksi vammaisten, vähemmistöihin kuuluvien ja kouluttamattomien naisten osalta; 7 Iratxe García Pérez Johdanto-osan B a kappale (uusi) B a. ottaa huomioon, että direktiivissä 2006/54/EY viitataan nimenomaisesti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan miehiä ja naisia koskevan yhdenvertaisen kohtelun periaate ei voi rajoittua vain tiettyyn sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltoon, vaan se koskee myös sukupuolenkorjauksesta johtuvaa syrjintää; Or. es 8 Inês Cristina Zuber Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. katsoo, että miesten ja naisten tasa- AM\ doc 5/90 PE v01-00

6 arvon lisääminen hyödyttäisi taloutta ja koko yhteiskuntaa ja että miesten ja naisten välisen palkkakuilun kaventaminen auttaisi vähentämään köyhyyttä ja parantamaan naisten tuloja heidän elämänsä aikana, mikä puolestaan vähentäisi köyhyyden vaarassa työelämänsä ja myös eläkkeensä aikana olevien naisten määrää; Or. pt 9 Csaba Molnár Johdanto-osan D kappale D. toteaa, että uudelleenlaaditulla direktiivillä haluttiin tehdä EU:n lainsäädännöstä tällä alalla johdonmukaisempaa ja saattaa se vastaamaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä sekä yksinkertaistaa ja uudenaikaistaa jäsenvaltioiden asiaankuuluvaa tasa-arvolainsäädäntöä naisten aseman parantamiseksi työmarkkinoilla; D. toteaa, että uudelleenlaaditulla direktiivillä haluttiin tehdä EU:n lainsäädännöstä tällä alalla johdonmukaisempaa ja saattaa se vastaamaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä sekä yksinkertaistaa ja uudenaikaistaa jäsenvaltioiden asiaankuuluvaa tasa-arvolainsäädäntöä naisten aseman parantamiseksi työmarkkinoilla; toteaa, että Euroopan unionissa toimivien yhtiöiden ylimmässä johdossa olevien naisten osuus oli edelleen alle 18 prosenttia vuonna 2014; Or. hu 10 Vilija Blinkevičiūtė Johdanto-osan E kappale PE v /90 AM\ doc

7 E. ottaa huomioon, että uudelleenlaadittu direktiivi toi mukanaan joitain uutuuksia, kuten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen täytäntöönpano ja välillisen syrjinnän käsitteen määritteleminen, ja siinä viitattiin nimenomaisesti työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen; panee merkille, että näiden uutuuksien vaikutus jäsenvaltioissa on jäänyt vähäiseksi; E. ottaa huomioon, että uudelleenlaadittu direktiivi toi mukanaan joitain uutuuksia, kuten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen täytäntöönpano ja välillisen syrjinnän käsitteen määritteleminen, ja siinä viitattiin nimenomaisesti työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen; ottaa huomioon, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suurin haaste on direktiivissä 2006/54/EY vahvistettujen samapalkkaisuutta koskevien sääntöjen soveltaminen ja täytäntöönpanon valvonta ja panee merkille, että näiden uutuuksien vaikutus jäsenvaltioissa on jäänyt vähäiseksi; 11 Sophia in 't Veld, Ulrike Lunacek, Sirpa Pietikäinen, Karima Delli Johdanto-osan E kappale E. ottaa huomioon, että uudelleenlaadittu direktiivi toi mukanaan joitain uutuuksia, kuten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen täytäntöönpano ja välillisen syrjinnän käsitteen määritteleminen, ja siinä viitattiin nimenomaisesti työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen; panee merkille, että näiden uutuuksien vaikutus jäsenvaltioissa on jäänyt vähäiseksi; E. ottaa huomioon, että uudelleenlaadittu direktiivi toi mukanaan joitain uutuuksia, kuten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen täytäntöönpano ja välillisen syrjinnän käsitteen määritteleminen sekä suojaaminen henkilön sukupuolen korjaukseen perustuvalta syrjinnältä, ja siinä viitattiin nimenomaisesti työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen; panee merkille, että näiden uutuuksien vaikutus jäsenvaltioissa on jäänyt vähäiseksi; AM\ doc 7/90 PE v01-00

8 12 Karima Delli Ernest Urtasun, Linnéa Engström Johdanto-osan F kappale F. toteaa, että samapalkkaisuutta koskevien säännösten soveltaminen käytäntöön jäsenvaltioissa koettiin yhdeksi ongelmallisimmista alueista; toteaa, että viimeisimpien lukujen mukaan miesten ja naisten palkkojen välillä on yhä eroja, keskimäärin 16,4 prosenttia, ja että huolimatta EU:n lainsäädännöstä ja eisitovista suosituksista tässä asiassa on edistytty äärimmäisen vähän; F. toteaa, että samapalkkaisuutta koskevien säännösten soveltaminen käytäntöön jäsenvaltioissa koettiin yhdeksi ongelmallisimmista alueista; toteaa, että huolimatta merkittävästä säännöstöstä, joka on ollut voimassa lähes 40 vuotta, toteutetuista toimista ja käytetyistä varoista, tässä asiassa on edistytty äärimmäisen hitaasti ja miesten ja naisten palkkojen välillä on yhä eroja, keskimäärin 16,2 prosenttia; 13 Catherine Bearder, Angelika Mlinar, Izaskun Bilbao Barandica, Beatriz Becerra Basterrechea, Sophia in 't Veld Johdanto-osan F kappale F. toteaa, että samapalkkaisuutta koskevien säännösten soveltaminen käytäntöön jäsenvaltioissa koettiin yhdeksi ongelmallisimmista alueista; toteaa, että viimeisimpien lukujen mukaan miesten ja naisten palkkojen välillä on yhä eroja, keskimäärin 16,4 prosenttia, ja että huolimatta EU:n lainsäädännöstä ja eisitovista suosituksista tässä asiassa on edistytty äärimmäisen vähän; F. toteaa, että samapalkkaisuutta koskevien säännösten soveltaminen käytäntöön jäsenvaltioissa koettiin yhdeksi ongelmallisimmista alueista; toteaa, että viimeisimpien lukujen mukaan miesten ja naisten palkkojen välillä on yhä eroja, keskimäärin 16,4 prosenttia kaikkialla EU:ssa, joskin jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja; toteaa, että huolimatta EU:n lainsäädännöstä ja ei-sitovista suosituksista tässä asiassa on edistytty äärimmäisen vähän; PE v /90 AM\ doc

9 14 Inês Cristina Zuber Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. toteaa, että työehtosopimusneuvottelujen lakkauttamiseen tähtäävien työmarkkinapolitiikkojen joista monet on laadittu EU:n suuntaviivojen mukaisesti vuoksi palkkoja neuvotellaan entistä useammin yksilökohtaisesti ja että yksilöllisten palkkojen järjestelmä ei ole läpinäkyvä tai tarjoa tietoja, mikä johtaa samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden välisiin palkkaeroihin ja lisää miesten ja naisten välisiä palkkaeroja; Or. pt 15 Vilija Blinkevičiūtė Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. ottaa huomioon, että avoimuuden puute työntekijöiden palkkarakenteessa saa aikaan ympäristön, jossa työntekijät ja/tai näiden edustajat eivät voi paljastaa sukupuolipainottuneita ja syrjiviä palkkarakenteita, jolloin niitä on äärimmäisen vaikea näyttää toteen, mikä haittaa samapalkkaisuuden periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa; AM\ doc 9/90 PE v01-00

10 16 Csaba Molnár Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että naisten työllisyydessä on saavutettu suhteellista edistystä, mutta unionin ja kansallisen tason sääntelypuitteista huolimatta työmarkkinoiden eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin on yhä melko suurta, mikä vaikuttaa myös sukupuolten palkkaeroon koko työuran ajan; huomauttaa, että palkkaeroja lisää myös vertikaalinen eriytyminen eli se, että naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa ammateissa tai ovat työpaikan hierarkiassa alemmassa asemassa; G. toteaa, että naisten työllisyydessä on saavutettu suhteellista edistystä, mutta unionin ja kansallisen tason sääntelypuitteista huolimatta työmarkkinoiden eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin on yhä melko suurta, mikä vaikuttaa myös sukupuolten palkkaeroon koko työuran ajan; huomauttaa, että naisten ja miesten välinen palkkaero on EU:ssa noin 16 prosenttia; huomauttaa, että palkkaeroja lisää myös vertikaalinen eriytyminen eli se, että naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa ammateissa tai ovat työpaikan hierarkiassa alemmassa asemassa; Or. hu 17 Inês Cristina Zuber Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että naisten työllisyydessä on saavutettu suhteellista edistystä, mutta unionin ja kansallisen tason sääntelypuitteista huolimatta työmarkkinoiden eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin on yhä melko suurta, mikä vaikuttaa myös sukupuolten palkkaeroon koko työuran ajan; huomauttaa, että palkkaeroja lisää G. toteaa, että naisten työllisyydessä on saavutettu suhteellista edistystä, mutta unionin ja kansallisen tason sääntelypuitteista huolimatta työmarkkinoiden eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin on yhä melko suurta, mikä vaikuttaa myös sukupuolten palkkaeroon koko työuran ajan; huomauttaa, että palkkaeroja lisää PE v /90 AM\ doc

11 myös vertikaalinen eriytyminen eli se, että naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa ammateissa tai ovat työpaikan hierarkiassa alemmassa asemassa; myös vertikaalinen eriytyminen eli se, että naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa ammateissa tai ovat työpaikan hierarkiassa alemmassa asemassa; katsoo myös, että naiset kärsivät miehiä enemmän työttömyydestä ja epävarmoista työolosuhteista; Or. pt 18 Karima Delli Ernest Urtasun, Linnéa Engström Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että naisten työllisyydessä on saavutettu suhteellista edistystä, mutta unionin ja kansallisen tason sääntelypuitteista huolimatta työmarkkinoiden eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin on yhä melko suurta, mikä vaikuttaa myös sukupuolten palkkaeroon koko työuran ajan; huomauttaa, että palkkaeroja lisää myös vertikaalinen eriytyminen eli se, että naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa ammateissa tai ovat työpaikan hierarkiassa alemmassa asemassa; G. toteaa, että naisten työllisyydessä on saavutettu suhteellista edistystä, mutta unionin ja kansallisen tason sääntelypuitteista huolimatta työmarkkinoiden eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin on yhä melko suurta, mikä vaikuttaa myös sukupuolten palkkaeroon koko työuran ajan; huomauttaa, että palkkaeroja lisää myös vertikaalinen eriytyminen eli se, että naiset ovat yliedustettuina osa-aikatyössä, matalapalkkaisissa ammateissa tai ovat työpaikan hierarkiassa alemmassa asemassa; 19 Catherine Bearder, Angelika Mlinar, Izaskun Bilbao Barandica, Beatriz Becerra Basterrechea, Sophia in 't Veld Johdanto-osan G kappale AM\ doc 11/90 PE v01-00

12 G. toteaa, että naisten työllisyydessä on saavutettu suhteellista edistystä, mutta unionin ja kansallisen tason sääntelypuitteista huolimatta työmarkkinoiden eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin on yhä melko suurta, mikä vaikuttaa myös sukupuolten palkkaeroon koko työuran ajan; huomauttaa, että palkkaeroja lisää myös vertikaalinen eriytyminen eli se, että naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa ammateissa tai ovat työpaikan hierarkiassa alemmassa asemassa; G. toteaa, että naisten työllisyydessä on saavutettu rajallista edistystä, mutta unionin ja kansallisen tason sääntelypuitteista huolimatta työmarkkinoiden eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin on yhä melko suurta, mikä vaikuttaa myös sukupuolten palkkaeroon koko työuran ajan; huomauttaa, että sukupuolten välisiä palkkaeroja lisää myös vertikaalinen eriytyminen eli se, että naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa ammateissa tai ovat työpaikan hierarkiassa alemmassa asemassa; 20 Viorica Dăncilă Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. ottaa huomioon, että työllisyysaste on alhaisempi maaseudulla ja että lisäksi suurta määrää naisia ei ole laskettu mukaan virallisille työmarkkinoille, minkä vuoksi heitä ei ole rekisteröity työttömiksi eivätkä he ole mukana työttömyystilastoissa, mistä seuraa erityisiä taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia, jotka liittyvät äitiys- ja sairaslomia koskeviin oikeuksiin sekä eläkeoikeuksien ja sosiaaliturvan saantiin ja ongelmiin avioeron yhteydessä; ottaa huomioon, että maaseutualueet ovat epäedullisessa asemassa korkealaatuisten työmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi; Or. ro PE v /90 AM\ doc

13 21 Evelyn Regner, Maria Noichl Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. toteaa, että yksinhuoltajat ja ennen kaikkea yksinhuoltajanaiset kärsivät selvästi muita enemmän työssäkäyvien köyhyydestä ja yksinhuoltajiin on kiinnitettävä kaikissa toimenpiteissä erityistä huomiota; Or. de 22 Karima Delli Ernest Urtasun, Linnéa Engström Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. katsoo, että laajentamalla naisten uranäkymiä ja muuttamalla koulutusjärjestelmiä voitaisiin kaventaa sukupuolten palkkaeroa esimerkiksi siten, että lisätään naispuolisten tiedemiesten ja insinöörien määrää; katsoo, että koulutuksen avulla on mahdollista ja välttämätöntä myötävaikuttaa yhteiskunnan sukupuolistereotypioiden poistamiseen, toteaa, että naisten taitoja ja osaamista aliarvioidaan usein samoin kuin ammatteja, joissa naiset ovat enemmistönä ilman, että on välttämättä olemassa objektiivisiin kriteereihin pohjautuvia perusteita; AM\ doc 13/90 PE v01-00

14 23 Julie Ward, Mary Honeyball, Clare Moody Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. toteaa, että naisten alakohtainen ja ammatillinen eriytyminen työmarkkinoilla samoin kuin naisten vertikaalinen eriytyminen organisaatiohierarkioissa johtavat naisten vähäisempään näkyvyyteen ja edustukseen yhteiskunnassa ja julkisella alalla ja edistävät siten laajemmin sukupuolten eriarvoistumista; toteaa, että torjumalla näitä eriytymismuotoja ja lisäämällä naisten osuutta organisaatiohierarkioiden korkeammissa asemissa tarjottaisiin myönteisiä roolimalleja nuorille naisille ja tytöille; 24 Daniela Aiuto, Marco Zullo Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. ottaa huomioon, että monet naiset työskentelevät yrityksissä ilmaiseksi, epävirallisesti tai pimeästi, mikä heikentää huomattavasti naisten uramahdollisuuksia ja vaikuttaa heidän eläkkeidensä määrään; Or. it PE v /90 AM\ doc

15 25 Iratxe García Pérez Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. ottaa huomioon, että direktiivin 2006/54/EY mukaan jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai toteuttaa erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja, miesten ja naisten välisen täyden tosiasiallisen tasaarvon varmistamiseksi työelämässä (direktiivin 2006/54/EY 3 artikla ja SEUT-sopimuksen 157 artiklan 4 kohta); Or. es 26 Karima Delli Ernest Urtasun, Linnéa Engström Johdanto-osan G b kappale (uusi) G b. toteaa, että valtaosa äideistä on mukana työmarkkinoilla ja kantaa päävastuun perheensä elatuksesta perheen pääasiallisena elättäjänä; toteaa, että yksinhuoltajavanhempien määrä on suurempi naisten kuin miesten keskuudessa; toteaa, että tästä syystä sukupuolten palkkaero vaikuttaa huolestuttavasti monien eurooppalaisten perheiden elinoloihin, ravitsemukseen ja mahdollisuuksiin elämässä; AM\ doc 15/90 PE v01-00

16 27 Julie Ward, Mary Honeyball, Clare Moody Johdanto-osan G b kappale (uusi) G b. ottaa huomioon, että naisten ja tyttöjen vaikutusvallan vahvistaminen koulutuksen avulla erityisesti tieteen, tekniikan ja matematiikan alalla samoin kuin naisten kannustaminen osallistumaan ammatilliseen koulutukseen ja eri alojen rajat ylittäviin elinikäisen oppimisen ohjelmiin ovat tärkeitä tekijöitä edistettäessä yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisiä työllistymismahdollisuuksia; 28 Daniela Aiuto, Marco Zullo Johdanto-osan G b kappale (uusi) G b. ottaa huomioon, että useissa tapauksissa naiset joutuvat toimimaan hallinnollisissa tehtävissä ilman ylenemismahdollisuuksia tilanteessa, jossa heillä on jatkuvasti vastassaan lasikatto; Or. it 29 Ivan Jakovčić PE v /90 AM\ doc

17 Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten hoito merkitsevät lisätyötä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työtekijälle kalliiksi ; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten hoito merkitsevät lisätyötä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta asianmukaisesti eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osaaikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työntekijälle kalliiksi ; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; Or. hr 30 Iratxe García Pérez Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten hoito merkitsevät lisätyötä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työtekijälle kalliiksi ; H. toteaa, että lasten, ikääntyneiden sukulaisten ja muiden huollettavien henkilöiden hoito merkitsee lisätyötä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi AM\ doc 17/90 PE v01-00

18 toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; työaika tulevat työntekijälle kalliiksi ; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; Or. es 31 Jadwiga Wiśniewska Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten hoito merkitsevät lisätyötä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työtekijälle kalliiksi ; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten hoito merkitsevät lisätyötä tai täyspäiväistä työtä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka sillä on huomattava sosiaalinen merkitys, se lisää hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työntekijälle kalliiksi ja sen seurauksena lisää myös eläkkeen määrän eroja; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; Or. pl 32 Karima Delli Ernest Urtasun, Linnéa Engström PE v /90 AM\ doc

19 Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten hoito merkitsevät lisätyötä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työtekijälle ˮkalliiksiˮ; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten hoito merkitsevät lisätyötä, jonka tekevät lähes yksinomaan naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voitaisiin mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työntekijälle ˮkalliiksiˮ; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; 33 Inés Ayala Sender Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten hoito merkitsevät lisätyötä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työtekijälle kalliiksi ; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten sekä sairaiden ja vammaisten perheenjäsenten hoito merkitsee lisätyötä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työntekijälle kalliiksi ja AM\ doc 19/90 PE v01-00

20 elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; vaikuttavat tämän tulevaisuudessa saamaan eläkkeeseen; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; Or. es 34 Catherine Bearder, Angelika Mlinar, Izaskun Bilbao Barandica, Beatriz Becerra Basterrechea, Sophia in 't Veld Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten hoito merkitsevät lisätyötä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä ei makseta eikä sitä arvosteta yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työtekijälle ˮkalliiksiˮ; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon vanhempia tuetaan joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; H. toteaa, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten sekä vammaisten henkilöiden ja muiden huollettavien hoito merkitsevät lisätyötä, jonka tekevät pääosassa naiset; huomauttaa, että tästä työstä maksetaan vain harvoin eikä sitä arvosteta asianmukaisesti yhteiskunnassa, vaikka se lisää sosiaalista hyvinvointia ja sitä voidaan mitata talouden indikaattoreilla, kuten BKT:llä; toteaa sen suurentavan naisten ja miesten välisiä tuloeroja ja vaikuttavan haitallisesti naisten työuriin, koska poissa työmarkkinoilta vietetyt vuodet ja osa-aikajärjestelyistä johtuva lyhyempi työaika tulevat työntekijälle ˮkalliiksiˮ; toteaa, että nämä osatekijät vaikuttavat elinikäisiin ansioihin eri tavoin eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten paljon tukea annetaan myös lastenhoitopalveluiden muodossa joko lainsäädäntötoimin tai työehtosopimuksin; 35 Inés Ayala Sender PE v /90 AM\ doc

21 Johdanto-osan H a kappale (uusi) H a. ottaa huomioon, että tietyissä matalapalkka-ammateissa työskentelee lähes yksinomaan naisia, mikä aiheuttaa tiettyjen ammattiryhmien naisistumista ja palkkaeroa kasvattavia palkkaehtoja; Or. es 36 Biljana Borzan Johdanto-osan I kappale I. panee merkille, että naisten eläke on keskimäärin 39 prosenttia pienempi kuin miesten; ottaa huomioon, että tämä tilanne voi johtua monista eri tekijöistä, kuten siitä, missä määrin naiset tekevät palkkatyötä, eri alojen työvoiman rakenteesta, työvuosien määrästä ja sukupuolten palkkaerosta; toteaa, että tämä lisää eläkkeellä olevien naisten köyhyysriskiä; I. panee merkille, että naisten eläke on keskimäärin 39 prosenttia pienempi kuin miesten; ottaa huomioon, että tämä tilanne voi johtua monista eri tekijöistä, kuten siitä, missä määrin naiset tekevät palkkatyötä, eri alojen työvoiman rakenteesta, työvuosien määrästä ja sukupuolten palkkaerosta; toteaa, että tämä lisää eläkkeellä olevien naisten köyhyysriskiä; ottaa huomioon, että yli kolmasosa iäkkäistä naisista EU:ssa ei saa minkäänlaista eläkettä; Or. hr 37 Karima Delli Ernest Urtasun, Linnéa Engström Johdanto-osan I kappale AM\ doc 21/90 PE v01-00

22 I. panee merkille, että naisten eläke on keskimäärin 39 prosenttia pienempi kuin miesten; ottaa huomioon, että tämä tilanne voi johtua monista eri tekijöistä, kuten siitä, missä määrin naiset tekevät palkkatyötä, eri alojen työvoiman rakenteesta, työvuosien määrästä ja sukupuolten palkkaerosta; toteaa, että tämä lisää eläkkeellä olevien naisten köyhyysriskiä; I. panee merkille, että naisten ja miesten palkkaero kasvaa eläkkeelle jäämisen jälkeen ja että eläke-erot ovat näin ollen paljon suurempia kuin palkkaerot; panee merkille, että naisten eläke on keskimäärin 39 prosenttia pienempi kuin miesten; ottaa huomioon, että tämä tilanne johtuu sosiaalisista ja taloudellisista tekijöistä, kuten ammatillisesti ja voimakkaasti eriytyneistä työmarkkinoista, naisten työn aliarvioimisesta, naispuolisten osaaikatyöntekijöiden suuremmasta määrästä, alhaisemmista tuntipalkoista ja pienemmästä työvuosien määrästä; toteaa, että tämä lisää eläkkeellä olevien naisten köyhyysriskiä; 38 Inés Ayala Sender Johdanto-osan I kappale I. panee merkille, että naisten eläke on keskimäärin 39 prosenttia pienempi kuin miesten; ottaa huomioon, että tämä tilanne voi johtua monista eri tekijöistä, kuten siitä, missä määrin naiset tekevät palkkatyötä, eri alojen työvoiman rakenteesta, työvuosien määrästä ja sukupuolten palkkaerosta; toteaa, että tämä lisää eläkkeellä olevien naisten köyhyysriskiä; I. panee merkille, että naisten eläke on keskimäärin 39 prosenttia pienempi kuin miesten; ottaa huomioon, että tämä kestämätön tilanne voi johtua monista eri tekijöistä, kuten siitä, missä määrin naiset tekevät palkkatyötä, eri alojen työvoiman rakenteesta, työvuosien määrästä ja sukupuolten palkkaerosta; toteaa, että tämä lisää eläkkeellä olevien naisten köyhyysriskiä ja eriarvoisuutta; Or. es PE v /90 AM\ doc

23 39 Ulrike Lunacek, Sophia in 't Veld, Karima Delli Johdanto-osan I a kappale (uusi) I a. ottaa huomioon, että jotkut naiset saattavat joutua moniperusteisen syrjinnän kohteeksi työelämässä ja ammattiurallaan, kuten etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset, lesbot, biseksuaalit, transsukupuoliset, naimattomat naiset, vammaiset naiset ja ikääntyneet naiset; 40 Daniela Aiuto, Marco Zullo Johdanto-osan I a kappale (uusi) I a. ottaa huomioon, että naisille maksetaan vähemmän palkkaa kuin miehille myös silloin, kun naiset tekevät samaa tai samantasoista työtä; Or. it 41 Vilija Blinkevičiūtė Johdanto-osan K kappale K. katsoo, että työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on tärkeä K. katsoo, että työmarkkinaosapuolilla (ammattijärjestöt ja työnantajat) ja AM\ doc 23/90 PE v01-00

24 tehtävä yhdenvertaisen kohtelun ja samapalkkaisen työn käsitteen edistämisessä; kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on tärkeä tehtävä yhdenvertaisen kohtelun ja samapalkkaisen työn käsitteen edistämisessä; 42 Catherine Bearder, Angelika Mlinar, Izaskun Bilbao Barandica, Beatriz Becerra Basterrechea, Sophia in 't Veld Johdanto-osan L kappale L. katsoo, että tasa-arvoelimiä olisi tuettava asianmukaisesti niiden suorittaessa tehtäviään eli pyrkiessä edistämään, valvomaan ja tukemaan yhdenvertaista kohtelua riippumattomalla ja tehokkaalla tavalla; L. katsoo, että tasa-arvoelimiä on kaikissa jäsenvaltioissa, mutta niiden toiminta ja vaikutus vaihtelevat suuresti riippuen niiden riippumattomuudesta, valmiuksista ja varoista; katsoo, että tasa-arvoelimiä olisi tuettava ja vahvistettava asianmukaisesti niiden suorittaessa tehtäviään eli pyrkiessä edistämään, valvomaan ja tukemaan yhdenvertaista kohtelua riippumattomalla ja tehokkaalla tavalla; 43 Viorica Dăncilă Johdanto-osan M kappale M. toteaa parlamentin toistuvasti kehottaneen komissiota tarkastelemaan nykyistä lainsäädäntöä uudelleen, jotta sukupuolten palkkaerosta päästään eroon; katsoo, että sukupuolten palkkaeron poistaminen olisi keino lisätä naisten M. toteaa parlamentin toistuvasti kehottaneen komissiota tarkastelemaan nykyistä lainsäädäntöä uudelleen, jotta sukupuolten palkkaerosta päästään eroon; ottaa huomioon, että naisten palkkojen ja miesten palkkojen välillä on edelleen PE v /90 AM\ doc

25 työllisyyttä ja vähentää eläkeikäisten naisten köyhyysriskiä; erittäin suuria eroja (joissakin tapauksissa yli 25 prosenttia), ja katsoo, että huolimatta toteutetuista toimenpiteistä ja aikaansaadusta edistyksestä kyseinen kuilu ei ole pienentynyt vaan pysynyt samana; katsoo, että sukupuolten palkkaeron poistaminen olisi keino lisätä naisten työllisyyttä ja vähentää eläkeikäisten naisten köyhyysriskiä; Or. ro 44 Karima Delli Ernest Urtasun, Linnéa Engström Johdanto-osan M kappale M. toteaa parlamentin toistuvasti kehottaneen komissiota tarkastelemaan nykyistä lainsäädäntöä uudelleen, jotta sukupuolten palkkaerosta päästään eroon; katsoo, että sukupuolten palkkaeron poistaminen olisi keino lisätä naisten työllisyyttä ja vähentää eläkeikäisten naisten köyhyysriskiä; M. toteaa parlamentin toistuvasti kehottaneen komissiota tarkastelemaan nykyistä lainsäädäntöä uudelleen, jotta sukupuolten palkkaerosta päästään eroon; katsoo, että sukupuolten palkkaeron poistaminen olisi keino lisätä naisten työllisyyttä, kohentaa monien eurooppalaisten perheiden tilannetta ja vähentää erityisesti eläkeikäisten naisten köyhyysriskiä; 45 Karima Delli Ernest Urtasun, Linnéa Engström Johdanto-osan M a kappale (uusi) AM\ doc 25/90 PE v01-00

26 M a. toteaa, että poistamalla sukupuolten palkkaero olisi mahdollista saavuttaa Eurooppa strategian tavoitteet, jotka koskevat työllisyyttä ja köyhyyden vähentämistä, ja siten varmistaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka kuuluu EU:n perusvapauksiin; toteaa, että Euroopan tason lisäarvon arvioinnin päätelmien mukaan sukupuolten palkkaeron pienentäminen yhden prosenttiyksikön verran lisää talouskasvua 0,1 prosenttia; 46 Iratxe García Pérez Johdanto-osan M a kappale (uusi) M a. toteaa, että työmarkkinat ovat eriytyneet sekä horisontaalisesti, mikä tarkoittaa, että naiset keskittyvät paljon miehiä rajatuimmille aloille ja rajatumpiin ammatteihin ja että nämä alat ja ammatit ovat tavallisesti vähemmän arvostettuja ja pienempipalkkaisia, että vertikaalisesti, mikä tarkoittaa, että naiset toimivat pienempipalkkaisissa ammateissa ja kohtaavat esteitä työelämässä etenemisessä (vain kolmannes naisista on johtavassa asemassa EU:hun sijoittautuneissa yrityksissä); Or. es PE v /90 AM\ doc

27 47 Daniela Aiuto, Marco Zullo Johdanto-osan M a kappale (uusi) M a. ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvo ja tarve kaventaa sukupuolten palkkaeroa ovat työllisyyden kasvun, kilpailukyvyn ja talouden elpymisen kannalta olennaisen tärkeitä kysymyksiä; Or. it 48 Karima Delli Linnéa Engström, Ernest Urtasun Johdanto-osan M b kappale (uusi) M b. toteaa, että yhdenvertaisuusperiaatteen täytäntöönpanon esteenä ovat sellaiset tekijät kuin palkkausjärjestelmien avoimuuden puute, samanarvoisen työn käsitettä koskeva oikeusvarmuuden puute ja menettelyihin liittyvät esteet; 49 Iratxe García Pérez Johdanto-osan M b kappale (uusi) AM\ doc 27/90 PE v01-00

28 M b. katsoo, että perinteisillä sukupuolirooleilla ja stereotypioilla on edelleen suuri vaikutus tehtävien jakautumiseen naisten ja miesten välillä kotona, koulutuksessa, ammattiuralla, työssä ja yhteiskunnassa yleensä; Or. es 50 Csaba Molnár 1 kohta 1. toteaa, että yleisesti ottaen jäsenvaltiot ovat saattaneet kansallisen lainsäädäntönsä linjaan EU:n lainsäädännön kanssa 1 ; huomauttaa, että uudelleenlaaditun direktiivin säännösten saattaminen asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ei sellaisenaan riitä varmistamaan niiden täysimääräistä soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa; 1 Uudelleenlaaditun direktiivin soveltamisesta annetun komission kertomuksen (COM(2013)0861) mukaan. 1. toteaa, että yleisesti ottaen jäsenvaltiot ovat saattaneet kansallisen lainsäädäntönsä linjaan EU:n lainsäädännön kanssa 1 ; huomauttaa, että uudelleenlaaditun direktiivin säännösten saattaminen asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ei sellaisenaan riitä varmistamaan niiden täysimääräistä soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa; pitää valitettavana, etteivät jotkut EU:n jäsenvaltiot ole vieläkään ratifioineet naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvää Istanbulin yleissopimusta; 1 Uudelleenlaaditun direktiivin soveltamisesta annetun komission kertomuksen (COM(2013)0861) mukaan. Or. hu 51 Inés Ayala Sender PE v /90 AM\ doc

29 1 kohta 1. toteaa, että yleisesti ottaen jäsenvaltiot ovat saattaneet kansallisen lainsäädäntönsä linjaan EU:n lainsäädännön kanssa 1 ; huomauttaa, että uudelleenlaaditun direktiivin säännösten saattaminen asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ei sellaisenaan riitä varmistamaan niiden täysimääräistä soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa; 1 Uudelleenlaaditun direktiivin soveltamisesta annetun komission kertomuksen (COM(2013)0861) mukaan. 1. toteaa, että yleisesti ottaen jäsenvaltiot ovat saattaneet kansallisen lainsäädäntönsä linjaan EU:n lainsäädännön kanssa 1 ; huomauttaa, että uudelleenlaaditun direktiivin säännösten saattaminen asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ei sellaisenaan riitä varmistamaan niiden täysimääräistä soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa ja että miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat edelleen olemassa ja jopa kasvavat kriisin seurauksena; 1 Uudelleenlaaditun direktiivin soveltamisesta annetun komission kertomuksen (COM(2013)0861) mukaan. Or. es 52 Karima Delli Ernest Urtasun, Linnéa Engström 1 a kohta (uusi) 1 a. muistuttaa, että on tärkeää, että jäsenvaltiot sisällyttävät selvästi kansalliseen lainsäädäntöönsä kaikenlaisen sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen korjaukseen perustuvan syrjinnän kiellon; AM\ doc 29/90 PE v01-00

30 53 Iratxe García Pérez 2 kohta 2. painottaa, että jäsenvaltioilla oli velvollisuus saattaa kansallisen lainsäädännön osaksi vain huomattavia muutoksia aiheuttavat uudelleenlaaditun direktiivin säännökset, joita ei ollut eritelty tarkkaan; painottaa, että komission ponnistelut täytäntöönpanon valvomiseksi jäivät melko tuloksettomiksi eikä niillä saatu varmistettua yhdenmukaista lähestymistapaa ja riittävää opastusta kansallisen tason tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistamiseksi; 2. pitää valitettavana, että vaikka jäsenvaltioilla oli velvollisuus saattaa kansallisen lainsäädännön osaksi vain huomattavia muutoksia aiheuttavat uudelleenlaaditun direktiivin säännökset, direktiivi on vain kahdessa jäsenvaltiossa saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä riittävän selkeästi ja sääntöjen mukaisesti, kun taas muissa 26 jäsenvaltiossa on yhä avoimia kysymyksiä; toteaa kuitenkin, että näitä muutoksia ei ollut eritelty tarkkaan; painottaa, että komission ponnistelut täytäntöönpanon valvomiseksi jäivät melko tuloksettomiksi eikä niillä saatu varmistettua yhdenmukaista lähestymistapaa ja riittävää opastusta kansallisen tason tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistamiseksi; Or. es 54 Karima Delli Linnéa Engström, Ernest Urtasun 2 a kohta (uusi) 2 a. korostaa, että jäsenvaltiot eivät hyödyntäneet tilaisuutta yksinkertaistaa ja uudistaa lainsäädäntöään miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa; huomauttaa, että jäsenvaltioiden edellytetään saattavan PE v /90 AM\ doc

31 direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä mutta myös varmistavan, että samapalkkaisuuden periaatteen täytäntöönpanoa seurataan jatkuvasti ja että palkkasyrjintäasioissa pannaan täytäntöön kaikki käytettävissä olevat oikeussuojakeinot; 55 Inês Cristina Zuber 3 kohta 3. kehottaa tämän vuoksi komissiota määrittämään uudelleenlaaditun direktiivin puutteet ja valmistelemaan lainsäädäntöehdotuksen, jolla se korvataan; 3. kehottaa tämän vuoksi komissiota määrittämään uudelleenlaaditun direktiivin puutteet ja valmistelemaan lainsäädäntöehdotuksen, jolla se korvataan, sekä sisällyttämään tähän ehdotukseen soveltuvimmat välineet, joiden avulla voidaan valvoa, että jäsenvaltiot toteuttavat ja panevat täytäntöön direktiivin säännökset; Or. pt 56 Michaela Šojdrová 3 kohta 3. kehottaa tämän vuoksi komissiota määrittämään uudelleenlaaditun direktiivin puutteet ja valmistelemaan lainsäädäntöehdotuksen, jolla se korvataan; 3. kehottaa tämän vuoksi komissiota määrittämään uudelleenlaaditun direktiivin puutteet ja arvioimaan, ovatko direktiivin täysimääräinen soveltaminen ja sen tavoitteiden täyttäminen saavutettavissa parantamalla täytäntöönpanoa AM\ doc 31/90 PE v01-00

32 jäsenvaltioissa tai valmistelemalla lainsäädäntöehdotus, jolla se korvataan; 57 Inés Ayala Sender 3 kohta 3. kehottaa tämän vuoksi komissiota määrittämään uudelleenlaaditun direktiivin puutteet ja valmistelemaan lainsäädäntöehdotuksen, jolla se korvataan; 3. pitää valitettavana, että komissio ei vielä ole hyväksynyt lainsäädäntöaloitetta, jonka se oli sitoutunut tekemään viime vuonna ja jonka tarkoituksena on edistää ja helpottaa samapalkkaisuuden periaatteen tehokasta noudattamista käytännössä; kehottaa tämän vuoksi komissiota määrittämään uudelleenlaaditun direktiivin puutteet ja valmistelemaan kiireellisesti lainsäädäntöehdotuksen, jolla se korvataan; Or. es 58 Inés Ayala Sender 3 a kohta (uusi) 3 a. toteaa, että talouskriisi on huonontanut naisten asemaa työmarkkinoilla, lisännyt työttömien naisten määrää suhteellisesti miehiä enemmän samoin kuin epävarmoissa työsuhteissa ja alityöllistettyjen naisten määrää ja vähentänyt johtavassa asemassa olevien naisten määrää, joiden osuus on vähentynyt PE v /90 AM\ doc

33 huomattavasti; huomauttaa myös, että pelko työpaikan menettämisestä on saanut monet naiset luopumaan mahdollisuudesta sovittaa yhteen perhe ja työ työajan lyhentämisen ja vastaavien järjestelmien avulla, mikä on vaikeuttanut perhe- ja työelämän yhteensovittamista ja kärjistänyt syntyvyyden vähenemistä eräissä valtioissa; pyytää komissiota arvioimaan tätä suuntausta sekä eri hallintojen toteuttamia toimenpiteitä tämän ilmiön pysäyttämiseksi ja esittämään toimenpiteitä, joilla vähennetään kriisin vaikutuksia yhdenvertaiseen kohteluun työelämässä ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen; Or. es 59 Inês Cristina Zuber 4 kohta 4. panee merkille, että välitön syrjintä palkkauksessa näyttää jäsenvaltioissa vähentyneen ja että pääasiallinen ongelma on yhä työn arviointi etenkin työehtosopimuksissa; Poistetaan. Or. pt 60 Karima Delli Linnéa Engström, Ernest Urtasun 4 kohta AM\ doc 33/90 PE v01-00

34 4. panee merkille, että välitön syrjintä palkkauksessa näyttää jäsenvaltioissa vähentyneen ja että pääasiallinen ongelma on yhä työn arviointi etenkin työehtosopimuksissa; 4. panee merkille, että välitön syrjintä täsmälleen samasta työstä maksettavassa palkkauksessa näyttää jäsenvaltioissa vähentyneen ja että pääasiallisina ongelmina ovat yhä työn arviointi etenkin työehtosopimuksissa ja samanarvoisen työn arviointi; 61 Inês Cristina Zuber 4 a kohta (uusi) 4 a. korostaa, että palkkaerot ovat pienentyneet viime vuosina vain vähän ja että viime vuosina esiintynyt hyvin vaimea suuntaus näiden erojen pienentymiseksi oli pitkälti seurausta niin sanotuista säästötoimenpiteistä, joiden yhteydessä miesten palkkoja leikattiin, mutta naisten palkkoja ei korotettu; Or. pt 62 Catherine Bearder, Angelika Mlinar, Izaskun Bilbao Barandica, Beatriz Becerra Basterrechea 6 kohta 6. toteaa jälleen, että unionin tasolla on selkeästi määriteltävä eri käsitteet, kuten sukupuolten palkkaero, palkka, välitön ja 6. toteaa jälleen, että unionin tasolla on selkeästi määriteltävä termit, kuten sukupuolten palkkaero, sukupuolten PE v /90 AM\ doc

35 välillinen palkkasyrjintä, ˮsamanaˮ pidettävä työ ja samanarvoinen työ; huomauttaa, että koska työsopimuksia on monentyyppisiä, sukupuolten palkkaeron laskeminen nykytyylillä saattaa antaa väärän kuvan samapalkkaisuuden ongelmasta; kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisia vääristymiä ja ehdottamaan ratkaisua; välinen eläke-ero, palkka, välitön ja välillinen palkkasyrjintä, ˮsamanaˮ pidettävä työ ja samanarvoinen työ; huomauttaa, että koska työsopimuksia on monentyyppisiä, sekä lakisääteisiä että sopimusperusteisia, sukupuolten palkkaeron laskeminen nykytyylillä saattaa antaa väärän kuvan samapalkkaisuuden ongelmasta; kehottaa komissiota analysoimaan näitä mahdollisia vääristymiä ja ehdottamaan tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, kuten pakollisten palkkausta koskevien tarkastuksien käyttöönotto pörssiin kirjautuneissa EU:n jäsenvaltioiden yrityksissä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) lukuun ottamatta, ja mahdollisuus määrätä sanktioita noudattamatta jättämistä koskevissa tapauksissa; 63 Karima Delli Linnéa Engström, Ernest Urtasun 6 kohta 6. toteaa jälleen, että unionin tasolla on selkeästi määriteltävä eri käsitteet, kuten sukupuolten palkkaero, palkka, välitön ja välillinen palkkasyrjintä, ˮsamanaˮ pidettävä työ ja samanarvoinen työ; huomauttaa, että koska työsopimuksia on monentyyppisiä, sukupuolten palkkaeron laskeminen nykytyylillä saattaa antaa väärän kuvan samapalkkaisuuden ongelmasta; kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisia vääristymiä ja ehdottamaan ratkaisua; 6. toteaa jälleen, että unionin tasolla on selkeästi määriteltävä eri käsitteet, kuten sukupuolten palkkaero, palkka, välitön ja välillinen palkkasyrjintä, ja erityisesti ˮsamanaˮ pidettävä työ ja samanarvoinen työ; huomauttaa, että koska työsopimuksia on monentyyppisiä, sukupuolten palkkaeron laskeminen nykytyylillä saattaa antaa väärän kuvan samapalkkaisuuden ongelmasta; kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisia vääristymiä ja ehdottamaan ratkaisua; AM\ doc 35/90 PE v01-00

36 64 Inés Ayala Sender 6 kohta 6. toteaa jälleen, että unionin tasolla on selkeästi määriteltävä eri käsitteet, kuten sukupuolten palkkaero, palkka, välitön ja välillinen palkkasyrjintä, samana pidettävä työ ja samanarvoinen työ; huomauttaa, että koska työsopimuksia on monentyyppisiä, sukupuolten palkkaeron laskeminen nykytyylillä saattaa antaa väärän kuvan samapalkkaisuuden ongelmasta; kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisia vääristymiä ja ehdottamaan ratkaisua; 6. toteaa jälleen, että unionin tasolla on selkeästi ja vertailukelpoisuuden vuoksi yhdenmukaisesti määriteltävä eri käsitteet, kuten sukupuolten palkkaero, palkka, välitön ja välillinen palkkasyrjintä, samana pidettävä työ ja samanarvoinen työ; huomauttaa, että koska työsopimuksia on monentyyppisiä, sukupuolten palkkaeron laskeminen nykytyylillä saattaa antaa väärän kuvan samapalkkaisuuden ongelmasta; kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisia vääristymiä ja ehdottamaan ratkaisua; Or. es 65 Catherine Bearder, Angelika Mlinar, Izaskun Bilbao Barandica, Beatriz Becerra Basterrechea, Sophia in 't Veld 7 kohta 7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan, miten nykyisiä, keskenään hyvin erilaisia työn arviointi- ja luokitusjärjestelmiä sovelletaan; kehottaa komissiota antamaan suuntaviivoja neutraalien työn arviointi- ja luokitusjärjestelmien kehittämiseksi ja varmistamaan erityistoimin esimerkiksi, että naiset ja miehet ovat oikeassa suhteessa edustettuina arviointikomiteoissa, että kehitetään 7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan, miten nykyisiä, keskenään hyvin erilaisia työn arviointi- ja luokitusjärjestelmiä sovelletaan; kehottaa komissiota antamaan suuntaviivoja sukupuolineutraalien työn arviointi- ja luokitusjärjestelmien kehittämiseksi ja varmistamaan erityistoimin esimerkiksi, että naiset ja miehet ovat oikeassa suhteessa edustettuina arviointikomiteoissa, että kehitetään PE v /90 AM\ doc

37 neutraaleja työnkuvauksia ja painotustaulukoita ja että vahvistetaan selkeät perusteet, joiden mukaan työn arvo voidaan määritellä; sukupuolineutraaleja työnkuvauksia ja painotustaulukoita ja että vahvistetaan selkeät perusteet, joiden mukaan työn arvo voidaan määritellä; 66 Inês Cristina Zuber 7 a kohta (uusi) 7 a. korostaa, että työehtosopimusneuvottelut on sisällytettävä mielellään työn arviointi- ja luokitusjärjestelmiin; Or. pt 67 Karima Delli Linnéa Engström, Ernest Urtasun 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ja hyödyntämään selviä ja sukupuolineutraaleja työn arviointi- ja luokitusjärjestelmiä, jotka perustuvat komission laatimiin suuntaviivoihin, jotta voidaan havaita epäsuora palkkasyrjintä, joka liittyy tyypillisesti naisvaltaisten ammattien aliarviointiin; AM\ doc 37/90 PE v01-00

38 68 Jadwiga Wiśniewska 8 kohta 8. huomauttaa, että selkeä ja yhdenmukaistettu työluokitusjärjestelmä ja palkkojen läpinäkyvyys parantavat oikeussuojaa; panee merkille, että lukuisat jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet erityistoimenpiteitä palkkojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi; painottaa näiden toimenpiteiden kirjavuutta ja panee merkille komission vuonna 2014 antamat suositukset palkkauksen läpinäkyvyydestä; kehottaa komissiota arvioimaan näiden suositusten todellista vaikutusta; 8. huomauttaa, että selkeä työluokitusjärjestelmä ja palkkojen läpinäkyvyys parantavat oikeussuojaa; panee merkille, että lukuisat jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet erityistoimenpiteitä palkkojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi; painottaa näiden toimenpiteiden kirjavuutta ja panee merkille komission vuonna 2014 antamat suositukset palkkauksen läpinäkyvyydestä; kehottaa komissiota arvioimaan näiden suositusten todellista vaikutusta; Or. pl 69 Karima Delli Linnéa Engström, Ernest Urtasun 8 kohta 8. huomauttaa, että selkeä ja yhdenmukaistettu työluokitusjärjestelmä ja palkkojen läpinäkyvyys parantavat oikeussuojaa; panee merkille, että lukuisat jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet erityistoimenpiteitä palkkojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi; painottaa näiden toimenpiteiden kirjavuutta ja panee merkille komission vuonna 2014 antamat suositukset palkkauksen läpinäkyvyydestä; kehottaa komissiota arvioimaan näiden suositusten todellista vaikutusta; 8. huomauttaa, että selkeä ja yhdenmukaistettu sukupuolineutraali työluokitusjärjestelmä ja palkkojen läpinäkyvyys edistävät sukupuolten palkkaerojen pienentämistä ja parantavat oikeussuojaa; panee merkille, että lukuisat jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet erityistoimenpiteitä palkkojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi; painottaa näiden toimenpiteiden kirjavuutta ja panee merkille komission vuonna 2014 antamat suositukset palkkauksen läpinäkyvyydestä; kehottaa komissiota arvioimaan näiden suositusten todellista vaikutusta; PE v /90 AM\ doc