+<9b3,(17$/25$.(17$0,1(16,3221<03b5,67g.89$1.$11$/7$ 2KMHLWD6LSRRODLVLOOHSLHQWDORUDNHQWDMLOOH

Transkriptio

1 6, $ Tekniikka- ja ympäristöosasto Rakennusvalvonta 6,%% Avdelningen för teknik och miljö Byggnadstillsyningen +<9b3,(17$/25$.(17$0,1(16,3221<03b5,67g.89$1.$11$/7$ 2KMHLWD6LSRRODLVLOOHSLHQWDORUDNHQWDMLOOH.XYD9LOOD-DDWLQHQ3RUYRRDUNNLWHKWL(ULN%U\JJPDQ Postiosoite Postadress Katuosoite Gatuadress Vaihde Växel PL 7 PB 7 Iso Kylätie 18 Stora Byvägen 18 (90) SIPOO SIBBO SIPOO SIBBO Telefax (09)

2 2 6,6b//<6/8(77(/2-2+'$ $.(1186/89$1('(//<7<.6(7$6(0$.$$9$$/8((1 8/.2382/(//$ $.(11863$,.$19$/,17$ $.(17$0,6(16,-2,7780,1(15$.(11863$,.$//( Maaperä Pienilmasto Tontin kaltevuus Pihapiirin muodostaminen Pihajärjestelyt. 9 5$.(118.6(168811,77(/867$ 5.1 Rakennetun ympäristön huomioon ottaminen Rakennuksen hahmo, kerrosluku ja massoittelu Kattomuoto- ja kaltevuus Aukotus Julkisivumateriaaleista ja väreistä..13 $00$77,7$,72,6(168811,77(/810(5.,7< /b+'(/8(77(/

3 3-2+'$1722+-(,67217$92,7( Rakentaminen Sipoossa on pientalovaltaista ja suuntautuu suurelta osin kaavaalueiden ulkopuolelle. Näillä alueilla rakentamista ei ohjaa kaavamääräykset tai kaavoihin usein liittyvät rakentamistapaohjeet, vaan rakentamisen ohjaaminen tapahtuu kunnan rakennusjärjestyksellä, poikkeamispäätöksen ja / tai suunnittelutarveratkaisun ehdoilla ja rakennusvalvonnan ohjeistuksella ja neuvonnalla. Tämän ohjeiston tavoitteena on kiinnittää suunnittelijoiden ja rakennushankkeeseen ryhtyvien huomiota siihen, miten ympäristökuvan kannalta edistetään hyvää rakentamistapaa. Ohjeistossa tarkastellaan rakennusten sijoittamista rakennuspaikalle, sopivuutta maastoon, maisemaan, luonnon- ja rakennettuun ympäristöön. 5DNHQWDMDOODRQYDVWXXSDLWVLRPDVWDUDNHQQXVKDQNNHHVWDP\ VUDNHQ WDPLVHQYDLNXWXNVHVWDOlKL\PSlULVW QMDN\OlNXYDQPXRGRVWXPLVHHQ 5$.(1186/89$1('(//<7<.6(7$6(0$.$$9$$/8((18/.2 382/(//$ Sipoon asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet ovat, kyläkeskusalueita lukuun ottamatta, pääasiallisesti rakennuskiellossa. Kyläkeskusalueet taas katsotaan suunnittelutarvealueiksi. Rakentaminen rakennuskieltoalueille edellyttää poikkeamispäätöstä ja rakentaminen suunnittelutarvealueelle suunnittelutarveratkaisua. Poikkeamispäätöksen ja suunnittelutarveratkaisun yhteydessä harkitaan aiheuttaako rakentaminen haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, aiheuttaako rakentaminen haitallista yhdyskuntakehitystä ja onko se sopivaa maisemalliselta kannalta ja vaikeuttaako luonnon tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Poikkeamispäätöksessä ja / tai suunnittelutarveratkaisussa määritellään yleensä sallittu rakentamisen enimmäiskerrosala ja kerrosluku. Päätökseen sisällytetään usein myös ehtoja esim. rakennuksen sijainnista, kattomuodosta ja julkisivumateriaalista. Poikkeamispäätöksen ja / tai suunnittelutarveratkaisun ehtojen noudattaminen ovat rakennusluvan edellytyksenä. (GHOO\W\NVHQlUDNHQQXVOXYDOOHUDNHQQXVNLHOWRWDLVXXQQLWWHOXWDUYHDOXHHO ODRQYRLPDVVDROHYDSRLNNHDPLVSllW VWDLVXXQQLWWHOXWDUYHUDWNDLVX5D NHQQXVNLHOWR HL NXLWHQNDDQ NRVNH ROHPDVVD ROHYDDQ DVXLQ WDL ORPDUD NHQQXNVHHQ OLLWW\YlQ WDORXVUDNHQQXNVHQ WDL PDDWDORXGHQ KDUMRLWWDPLVHQ NDQQDOWDWDUSHHOOLVHQUDNHQQXNVHQUDNHQWDPLVWD

4 4 5$.(11863$,.$19$/,17$ Sipoolaiselle maisemalle on tyypillistä alavat viljelyalueet ja metsäiset, kallioiset ja kumpuilevat mäkialueet. Kylät on rakennettu kulkureittien varrelle ja niiden risteyskohtiin. Rakennukset sijaitsevat tien varrella tiiviissä ryhmissä ja viljelysalueet aukeavat rakennetun alueen ympärillä. Sipoossa on ihailtavalla tavalla säilynyt perinteinen, maaston ja maiseman muotoja seuraava, viljelysalueiden ja metsän rajassa mutkitteleva tieverkosto. Uudisrakentamisen sijoituksella tulee tukea olemassa olevia kyliä ja kylien rakennetta. Kylissä rakentaminen tulee sijoittaa jo olemassa olevan asutuksen lomaan, kyläkuvaa täydentäen ja tukien. Korkeille ja näkyville kukkuloille ja kallioalueille ei pääsääntöisesti tule rakentaa. Rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Selänteen, kukkulan tai rinteen ja alavan viljellyn laakson väliin jäävät reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet ovat uudisrakentamiselle sopivia. Mikäli uusi rakennuspaikka laajenee metsäsaarekkeelta tai kumpareelta viljelyalueelle, on se rajattava puutarhaistutuksilla. Noin 40 km pitkä Sipoonjoki jokilaaksoineen muodostaa yhtenäisen ja arvokkaan itäuusmaalaisen kulttuurimaisema-alueen. Joen yläjuoksu virtaa metsien keskellä, Pappisista etelään joki virtaa enimmäkseen peltojen lävitse syvässä uomassa. Jokilaaksot ja maatalousmaisema tulisi jättää rakentamatta. Rakentamisella on pyrittävä selkeyttämään ja voimistamaan maisemallista rakennetta, maiseman perusmuotoja ja maisematiloja. Maiseman hahmottaminen vaikeutuu, jos asutus ja rakentaminen levittäytyy perinteisesti rakentamattomaan, avoimeen viljelymaisemaan. 8XGLVUDNHQWDPLVHQVLMRLWXNVHOODWXOHHWXNHDROHPDVVDROHYLDN\OLlMDN\OL HQUDNHQQHWWD6HOlQWHHQNXNNXODQWDLULQWHHQMDDODYDQYLOMHOO\QODDNVRQ YlOLLQ MllYlW UHXQDY\ K\NNHHW MD PHWVlVDDUHNNHHW RYDW XXGLVUDNHQWDPL VHOOHVRSLYLD-RNLODDNVRWMDPDDWDORXVPDLVHPDWXOLVLMlWWllUDNHQWDPDWWD 5$.(17$0,6(16,-2,7780,1(15$.(11863$,.$//( Rakennuksen suunnittelun lähtökohdan antaa olemassa oleva tontti. Rakennuksen sijoittamiseen vaikuttavat mm. perustamisolosuhteet, topografia, tontin kaltevuus, näkymät ja kasvillisuus. Asunnon toimintojen ja tilajärjestelyjen pääperiaatteet lähtevät tontin asettamista ehdoista. Tontille käynnin ja liittymän sijainti, kunnallisteknisten verkostojen liittymiskohdat ja jätevesien käsittely, maasuodattimien tai imeytyskenttien sijoitus, antavat rakentamisen sijoitukselle omat ehtonsa. Rakentamispaikan lähiympäristö, läheiset rakennukset, maasto ja maisema, edulliset, tontilta aukeavat mielenkiintoiset näkymät ja toisaalta kartettavat näkymät tontilta sanelevat yleensä lukuisia reunaehtoja rakennuksen sijoitukselle ja ulkoasulle.

5 5 5DNHQQXNVHQVXXQQLWWHOXQOlKW NRKWDQDWXOHHROODROHPDVVDROHYDWRQWWL VHQPDDVWRMDPDLVHPDOXRQQRQ\PSlULVW MDUDNHQQHWWXOlKL\PSlULVW.XYD7DOR6LLVNRQHQ0LNNHOLQPONDUNNLWHKWL.DUL-lUYLQHQ 8XGLVUDNHQQXV RQ VLMRLWHWWX NDKWHQD DVXQWR MD VDXQDRVDQ NlVLWWlYlQl UDNHQQXNVHQD PHWVlVDD UHNNHLGHQUDMDDPDDQSHOWRPDLVHPDDQ(WXSLKDRQUDNHQQXVWHQVXOMHWXQVLYXQMDWDORXVUDNHQQXVWHQ UHXQXVWDPDDXNLR2OHVNHOXSLKDNXLVWHLQHHQDYDXWXXORXQDDVHHQ DVXQWRVDXQDRVDVWRYDQKDSLKDSLLULHWXSLKDROHVNHOXSLKD 0$$3(5b Rakentamisen sijoittamiseen rakennuspaikalla vaikuttaa tontin maaperä ja perustamisolosuhteet. Rakennukset kannattaa sijoittaa tontin kiviperäisimmille kohdille ja jättää pehmeämmät tontin osat kasvillisuudelle. Maaperän voi perustamisen kannalta ryhmitellä kalliopohjaan, moreenipohjaan, karkearakeisiin maapohjiin (hiekka ja sora), hienorakeisiin maapohjiin (savi ja siltti) ja eloperäisiin maapohjiin (turve ja lieju). Routimattomalla maaperällä (kallio, hyvä moreeni, hiekka ja sora) selvitään matalaperustuksin, mutta routivassa maaperässä joudutaan menemään roudattomaan syvyyteen. Vaihtoehtoisesti käytetään routaeristettyä perustamistapaa. Myös pohjaveden korkeus on selvitettävä ja otettava huomioon rakennusta suunniteltaessa. 3HUXVWDPLVRORVXKWHLGHQ YDUPLVWDPLVHNVL RQ UDNHQQXVSDLNDOOD WHKWlYl SRKMDWXWNLPXV

6 6 3,(1,/0$672 Perinteinen suomalainen rakennustapa perustuu luonnon olojen huomioon ottamiseen. Kylmässä ilmastossa energiataloudellisuus on ollut itsestään selvyys. Rakennuspaikan valinnassa huomioon otettavia pienilmastollisia tekijöitä ovat eri maastonkohtien lämpötilaerot, tuulennopeudet ja -suunnat sekä aurinkoisuus. Suotuinen pienilmasto laskee rakennusten energiankulutusta ja parantaa ulkotilojen käyttömahdollisuuksia oleskeluun, leikkiin, viljelyyn jne. Aurinkoisilla, korkealla maastossa sijaitsevilla paikoilla on tunnetusti edullinen pienilmasto. Ekologisen rakentamisen asiantuntijan, arkkitehti Bruno Eratin ohjeita rakennusten ilmastonmukaisiksi sijoittamisperiaatteiksi: 1. Sijoita rakennus siten että se on tuulensuojassa, mutta pystyy hyödyntämään auringonsäteilyä 2. Käytä maastoa tuulensuojana 3. Sijoita rakennus maastossa korkealle, ei kuitenkaan lakialueelle 4. Estä kylmän ilman valuminen 5. Älä sijoita rakennusta notkoon siellä vallitsevat usein kylmät ilmavirtaukset 6. Istuta kasvillisuutta tuulensuojaksi 7. Säilytä olemassa olevaa puustoa pohjoispuolella tuulensuojaksi 8. Sijoita rakennus rinteeseen siten, että maasto suojaa ja rakennus avautuu valoon päin. 3LHQLOPDVWRQ NDQQDOWD HQVLVLMDLQHQ UDNHQWDPLVSDLNND RQ HWHOlULQQH MRWD NDVYLOOLVXXV VXRMDD SRKMRLVWXXOLOWD UDNHQQXNVHQ WDNDD 3DUDV UDNHQQXN VHQ VLMRLWXVSDLNND RQ \OHHQVl ULQWHHQ \OlRVD NRVND VLHOOl OlPS WLOD RQ NRUNHDPSL NXLQ DOHPSDQD ODDNVRVVD 7XXOWHQ Nl\WWl\W\PLVHHQ YRL YDL NXWWDDVLMRLWWDPDOODUDNHQQXNVHWPDDVWRQWDLNDVYLOOLVXXGHQVXRPLOOHWXX OHOWDVXRMDLVLOOHDOXHLOOHUDNHQWDPDOODWDLLVWXWWDPDOODWXXOHQVXRMLDMDVLMRLW WDPDOODUDNHQQXVPDVVRMDVLWHQHWWlQHVXRMDDYDWWRLVLDDQ

7 7 7217,1.$/7(9886 Sipoolainen maisema on maastollisesti hyvin vaihtelevaa. Rakennuspaikat ovat usein rinteitä, joiden rakentaminen vaatii tasamaata huolellisempaa suunnittelua. Toisaalta rinnetonteilta aukeaa usein mielenkiintoisia, pitkiä näkymiä ja maaston antamia mahdollisuuksia voidaan käyttää hyväksi rakennus- ja pihasuunnittelussa. Rinneratkaisuissa voidaan myös saavuttaa välitön yhteys maantasolle ja pihaalueille useammalta eri tasolta. Tasamaaratkaisua ei pidä sovittaa rinteeseen, eikä päinvastoin. Rakennettaessa rinnemaastoon rakennus tulee porrastaa maaston mukaan. Rinnettä ei tule pengertää tai leikata tasamaataloa varten, vaan rakennus on sovitettava maaston mukaan. Maaston antamia mahdollisuuksia tulee hyödyntää pohjaratkaisuissa ja tilasuunnittelussa. Rinnetontilla voidaan sisätilojen järjestelyssä luontevasti käyttää eritasoratkaisuja. Tasoeroilla ja huonetilojen korkeusvaihteluilla voidaan saavuttaa tilallisesti mielenkiintoisia ratkaisuja ja pitkiä näkymiä ympäröivään maisemaan..xyd6dxqdbqjkrop.russrrdunnlwhkwl-xkd,orqhq 5DNHQQXVSDLNDQNDOWHYXXWWDNHNVHOLllVWLK\YlNVLNl\WWlYlVDXQDUDNHQQXV Valtaosa tyyppitaloista on suunniteltu tasamaatonteille. Tyyppitaloratkaisuissa ei yleensä pystytä hyödyntämään rakennuspaikan tarjoamia mahdollisuuksia näkymien ja maaston hyväksikäytön suhteen. Tontin lähtökohdat huomioonottavalla, varta vasten tiettyyn rakennuspaikkaan suunnitellulla, yksilöllisellä rakennuksella, päästään yleensä parhaimpaan tulokseen monimuotoisella ja maastollisesti vaihtelevalla rakennuspaikalla. Pientalo on luontevinta yleensä sijoittaa rinteen suhteen poikkisuuntaan, koska silloin maanpinnan korkeus muuttuu rakennuksen kohdalla vähemmän, eikä jouduta rakentamaan tarpeettoman korkeita ja ulkonäön kannalta rumia sokkeleita. Julkisivuverhous on pyrittävä viemään mahdollisimman alas, jotta sokkelit eivät muodostu korkeiksi. Autotallin sijoittamista alarinteen puolelle kellarikerrokseen on vältettävä. Liikennejärjestelyt heikentävät usein tontin käyttökelpoisuutta ja ennen kaikkea estävät pehmentämästä korkeaa sokkelia istutuksin ja maastonmuotoilun avulla.

8 8 Rakennuksen harkitulla sijoituksella ja korkeusaseman valinnalla voi vähentää kaivu- ja täyttötöitä ja putkivetojen pituutta. Korkeusasema vaikuttaa olennaisesti maisemakuvaan. Sekä liian syvällä kuopassa sijaitseva että korkean umpisokkelin tai maavallin päällä kököttävä rakennus on luonnoton. Talon korkeussuhde ympäröivään maahan kannattaa valita niin ettei sade- ja sulamisvesien poisjohtamisessa tule vaikeuksia. 0DDVWROWDDQ YDLKWHOHYLOOD UDNHQQXVSDLNRLOOD WXOHH ODDWLD SLQWDYDDLWXV MD SXXVWRNDUWRLWXV UDNHQQXNVHQ PDDVWRRQ VRYLWWDPLVHQ KHOSRWWDPLVHNVL 7l\WW Ml MD SHQJHUU\NVLl WXOHH YlOWWll VDPRLQ NXLQ ORXKLQWDD MD PDDVWRQ OHLNNDXNVLD 5DNHQQXV RQ VXXQQLWHOWDYD PDDVWRQNDOWHYXXV MD PDDVWRQ PXRGRW KXRPLRRQ RWWDHQ 5DNHQQXNVHQ MD WRQWLQ NRUNHXVDVHPLHQ VXK GHWWDWXOHHWXWNLDOHLNNDXVSLLUXVWXNVLQ5DNHQQXVOXSDKDNHPXNVHHQWXOHH OLLWWll SLLUXVWXNVLD MRLVWD LOPHQHHUDNHQQXNVHQ VRYLWXV PDDVWRQMDP\ V \PSlU LYLHQUDNHQQXVWHQNRUNHXVDVHPLLQ.XYD7DOR8RWLOD(VSRRDUNNLWHKWL5R\0lQWWlUL 3LWNLWWlLVOHLNNDXV $VXLQWLODW RQ VLMRLWHWWX PDDVWRQ PXNDDQ SRUUDVWXYDDQ UDNHQQXNVHHQ QHOMllQ WD VRRQNHLWWL MDUXRNDLOXWLODWROHVNHOXPDNXXWLODW 3,+$3,,5,1082'267$0,1(1 Hyvä rakennuspaikka, pihapiiri, muodostaa paikan hengen. Usein rakennus vaatii seurakseen muita rakennuksia tai rakennelmia. Suojaisa pihapiiri muodostuu päärakennuksen ja sivurakennusten yhteensopivuudesta, harmoniasta. Suojaisen pihatilan voi luoda vaja-, autotalli- ja muin rakennuksin sekä aidoin ja istutuksin. Pihatilan tulisi avautua mieluimmin lounaaseen tai etelään. Talousrakennus tulisi tehdä päärakennukselle alisteisena sekä kooltaan, materiaaleiltaan että ulkoiselta hahmoltaan. Sipoon rakennusjärjestyksen mukaan talousrakennus saa olla enintään 100 k-m 2, ranta-alueilla 50 k-m 2. Lisäksi rakennusjärjestyksellä sallitaan erillisen 30 k-m 2 :n suuruisen saunarakennuksen ja 15 k-m 2 :n suuruisen savusaunan rakentaminen.

9 9 3LKDQWXQQHOPDOXRGDDQUDNHQQXVWHQMDLVWXWXVWHQDYXOOD3LKDUDNHQQXN VHW NDWRNVHW DLGDW SRUWLW MD SLKDYDUXVWHHW V\QQ\WWlYlW WRQWLOOH WLORMD MD SDLNNRMD DQWDYDW VXRMDD MD OXRYDW\KGHVVl NDVYLOOLVXXGHQ NDQVVD SLKDQ LOPDSLLULQ.XYD7DOR0HOLQ9DDVDDUNNLWHKWLWRLPLVWR$LWRDKR±9LOMDQHQ 5DNHQQXNVHWUDMDDYDWVXRMDLVDQSLKDWLODQMRKRQNDLNNLDVXLQKXRQHHWDYDXWXYDW DVXLQWLODWVDXQDRVDVWRDVNDUWHOXMDDXWRWDOOLDXWRNDWRVMDYDUDVWR 3,+$-b5-(67(/<7 Rakennettaessa tulisi mahdollisimman suuri osa tontin puustosta ja muusta kasvillisuudesta säilyttää, koska kasvillisuuden syntyminen on hidasta. Talon eteläpuolelle kannattaa jättää tai istuttaa lehtipuita, rakennuksen taakse jäävä korkea puusto istuttaa talon maisemaan. Myös erilaiset luonnonesiintymät, kuten siirtolohkareet ja kauniit yksittäispuut tulee säilyttää. Istutusten tehtävänä on rakennuspaikan suojaaminen, istutuksilla voidaan muodostaa näkö-, pöly-, melu- ja tuulensuojaa. Olemassa olevaa kasvillisuutta tulee kehittää kasvupaikan olosuhteiden mukaisesti ja istutettavien puiden ja pensaiden tulisi olla kasvupaikalla luontaisesti viihtyviä. Liikennöitävät piha-alueet tulee päällystää mieluiten vettä läpäisevillä materiaaleilla esim. sora, hiekka ja kivituhka. Piha-alue voidaan jäsentää toiminnallisesti esimerkiksi sisääntulo tai etupihaksi, oleskelupihaksi, puutarhaksi ja luonnontilaiseksi tontin osaksi. Hyvin hoidettu ja suunniteltu pihapiiri sovittaa rakentamisen ympäristöön ja on tärkeä sekä oman asumisviihtyvyyden että koko kyläkuvan kannalta.

10 10 5DNHQQXVOXSDKDNHPXNVHHQ OLLWHWWlYlVVl DVHPDSLLUURNVHVVD WDL SLKD VXXQQLWHOPDVVDWXOHHHVLWWllSLKDDOXHHQWRLPLQQDOOLQHQMlVHQWHO\PDDV WRQ NlVLWWHO\ NDVYLOOLVXXV MD SLKDDOXHHQ UDNHQQHOPDW NXWHQ DLGDW MD SL KDYDUXVWHHW3LKDDOXHHOOHRQHVLWHWWlYlNXONXWLHWMDDXWRSDLNDWMlWWHLGHQ VlLO\W\VMDPXXWWRLPLQQRWHVLPS\\NLQNXLYDWXNVHOOHMDWRPXWXNVHOOHYDUD WXW DOXHHW 6XXQQLWHOPDVVD RQ HVLWHWWlYl SLKDDOXHHQ PDDVWRQ PXXWRN VHW NRUNHXVWDVRW WDVRHURW PDDVWRQ NlVLWWHO\ WDVDXNVHW MD Wl\W W WXNL PXXULW MD SHQJHUU\NVHW.DVYLOOLVXXGHQ RVDOWD RQ SLKDVXXQQLWHOPDVVD HVLWHWWlYl VlLO\WHWWlYl MD LVWXWHWWDYD NDVYLOOLVXXV VHNl SLKDQ SLQWDPDWHUL DDOLW HVLP QXUPL VRUD MD OXRQQRQWLODLVHQD VlLO\WHWWlYlW UDNHQQXVSDLNDQ RVDW.XYD7DOR.RWLULQQH6LSRRDUNNLWHKWL9HVD+XWWXQHQ 5$.(118.6(168811,77(/867$ 5$.(11(781<03b5,67g1+820,221277$0,1(1 Lähiympäristössä, sekä myös sitä laajemmilla alue- tai seutukokonaisuuksilla on usein rakentamiselle luonteenomaisia piirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon niin uutta rakennuskantaa rakennettaessa kuin myös vanhaa korjattaessa. Useimmiten ympäristöön sopeuttavilla ja perinteisillä ratkaisuilla saadaan pitkällä tähtäimellä laadukkaampi lopputulos kuin muodikkailla ajan hengen mukaisilla ratkaisuilla.

11 11 Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, julkisivumateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja /tai taajamakuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakennuksen sopeuttamisella ympäristöön ei kuitenkaan tarkoiteta olemassa olevan historiallisen rakennuskannan plagiointia tai historiallisten aiheiden romantisoivaa käyttämistä tämän päivän rakentamisessa, vaan uudisrakentaminen saa tai pitääkin olla tunnistettavissa 2000-luvun rakentamiseksi. 3HULQWHLVHVWl UDNHQWDPLVHVWD WXOHH SRLPLD VH PLNl VLHOOl RQ NHVWlYll K\YlW PLWWDVXKWHHW PDWHULDDOLQ \KWHQlLV\\V MD VRLQWXYD YlULPDDLOPD MD VLLUWllVHRVDNVLQ\N\DMDQDVXPLVWDMDHOlPLVWl6LWHQXXGLVUDNHQQXVYRL Ql\WWllP\ VXXGHOWDMDWXRGD\PSlULVW QVlRPDQULNDVWDYDQYDLNXWXN VHQVD.XYD7DOR0XVDNND+HOVLQNLDUNNLWHKWL6WHQ.DOOLV 2PDNRWLWDORMDWDORXVUDNHQQXVMXONLVLYXWHWHOllQ 5$.(118.6(1+$+02.(5526/8.8-$0$662,77(/8 Lähiympäristön rakennuskannan mittasuhteita ja muotoja tulee tarkastella uudisrakentamisen lähtökohdaksi. Rakennusten kerrosluku, runkosyvyys, pituus, korkeus ja kattokaltevuus vaikuttavat oleellisesti rakennuksen mittasuhteisiin ja ulkonäköön. Selkeys, yksinkertaisuus ja paikallisissa perinteissä pitäytyminen pientalorakentamisen muodoissa, materiaaleissa ja väreissä säilyttää useimmiten pidemmällä aikajänteellä ajattomuutensa. Pientalon rakennussuunnittelun lähtökohtana on rakennuksen kokonaislaajuus ja se kuinka moneen kerrokseen huonetilat sijoitetaan. Pientalon suunnittelun johtoaiheena tulisi olla pyrkimys rakennuksen selkeään ja kompaktiin ulkomuotoon. Perusteita tälle löytyy mm. suomalaisen pientalorakentamisen historiasta. Yleensä perinteiset pientalot ovat melko yksinkertaisia, useimmiten suorakaiteen muotoisia ja runkosyvyydeltään kohtuullisen kapeita. Kapearunkoisen asuinrakennuksen si-

12 12 sätilat ovat valoisat ja kattorakenteet yksinkertaisia ja edullisia. Kuistit, portaat, katokset ym. täydentävät perinteisesti yksinkertaista runkoa. Nämä puolilämpimät tilat toimivat paitsi energiataloudellisesti, niin ne antavat perinteisesti rakennukselle myös ulkoista hahmoa, osoittavat sisäänkäynnin sijainnin ja jäsentävät julkisivua. 3LHQWDORQ VXXQQLWWHOXQ OlKW NRKWDQD WXOLVL SLWll VHONH\WWl MD \NVLQNHUWDL VXXWWDVHNlSLWl\W\PLVWlSDLNDOOLVHVVDSHULQWHHVVlPXRGRQDQQRQPDWH ULDDOLHQMDYlULHQVXKWHHQ.$ $±.$/7(9886 Oleellinen pientalon ulkoasuun vaikuttava piirre on kattomuodon valinta. Kattomuodon valintaan vaikuttavat ympäröivien tonttien ja lähialueiden rakennukset, eli rakennuksen lähiympäristö. Kattokulman ja katemateriaalin valinta liittyvät toisiinsa, koska eri katemateriaaleilla on erilaiset suositeltavat kattokulmat. Tasakatot ja loivat katot ovat herkempiä suunnitteluvirheille sekä myöhemmille kosteusvaurioille. Erittäin jyrkät kattokulmat taas eivät yleensä sovellu suomalaiseen ympäristöön eivätkä rakentamisperinteeseen. Kattomuodon lisäksi rakennuksen ulkoasuun vaikuttaa räystäiden leveys ja yksityiskohtien muotoilu. Myös harjan suunnalla on oleellinen merkitys rakennuksen ulkoasuun. Suositeltavimmat kattomuodot ovat harja- ja pulpettikatot. Mansardikatto on soveltuva varsinkin jos ympäristössä sitä esiintyy. Jyrkkä harjakattotyyppi on kulttuurimaisemallemme vieras, samoin kuin syvärunkoinen aumakatto. Pientaloissa räystäiden tulee olla riittävät ja ne tulisi toteuttaa keveinä avoräystäinä. Katemateriaalina maalattu konesaumattu pelti on yleensä varma valinta. Kattohuopa kolmiorimoin on perinteinen ja ympäristöön yleensä sopiva materiaali samoin kuin tiili tai betonitiili..dwwrpxrgrq YDOLQWDDQ YDLNXWWDYDW \PSlU LYLHQ WRQWWLHQ MD OlKLDOXHLGHQ UDNHQQXNVHW6XRVLWHOWDYLPPDWNDWWRPXRGRWRYDWKDUMDMDSXOSHWWLNDWRW $ Suuri merkitys rakennuksen ulkoasussa on aukotuksella, eli ikkunoiden ja ovien sijoittamisella. Ikkuna- ja oviaukkojen suunnittelussa on huomioitava sekä rakennuksen ulkoilme että sisätilojen jäsentely. Suunnittelussa on tärkeä pitää mielessä että rakennuksen ulkoasu ja sisäilme ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa.

13 13 Alueen rakennusten julkisivumateriaalit, ikkuna-aukkojen luonne, kattotyypit, - muodot ja materiaalit antavat yleensä runsaasti vihjeitä ja ideoita tulevan rakennussuunnittelun perustaksi. Perinteisessä rakentamisessa ikkunat on sijoitettu säännöllisesti ja symmetrisesti julkisivuun. Ikkunat olivat suhteiltaan kapeita ja korkeita. Aurinkoenergian passiivinen, ilman erityisiä laitteita tapahtuva hyödyntäminen edellyttää suurta ikkuna-alaa aurinkoon päin suunnatuissa julkisivuissa ja huonejärjestelyä, joissa eniten lämpöä tarvitsevat toiminnot sijaitsevat heti ikkunan takana. Rakennuksen energiatalouden kannalta mahdollisimman monien asuinhuoneiden suuntaaminen etelään on suositeltavinta. 5DNHQQXVVXXQQLWWHOXQ SHUXVWDNVL NDQQDWWDD WXWNLD DOXHHOOD ROHYLHQ UD NHQQXVWHQMXONLVLYXMHQMDDXNRWXVWHQOXRQQHWWDMDVXKGHPDDLOPDD$XULQ NRHQHUJLDQK\ G\QWlPLVHNVLVXXULQLNNXQDSLQWDDODRQV\\WlVLMRLWWDDDX ULQNRRQSlLQVXXQQDWWXLKLQMXONLVLYXLKLQ$XNRWXNVHOODDYDWDDQMDUDMDWDDQ QlN\PLl\PSlU LYllQPDLVHPDDQ.XYD7DOR0XVDNND+HOVLQNLDUNNLWHKWL6WHQ.DOOLV -XONLVLYXLWllQ -8/.,6,980$7(5,$$/(,67$-$9b5(,67b Rakennuksen ulkoista hahmoa ja aukotusta ei voi suunnitella ottamatta huomioon julkisivumateriaaleja. Julkisivumateriaalien ja värien tulee ottaa huomioon rakennuksen lähiympäristössä vallitseva materiaali- ja värimaailma. Maaseutumaisessa rakentamisessa luontevin julkisivumateriaali on puu, myös rapattu julkisivu on yleensä mahdollinen. Mikäli tiilijulkisivu katsotaan ympäristöön sopivaksi tulisi tiilen olla yksivärinen, sileä tai harjattu. Lohkotiilijulkisivuja ei suositella. Hirsisten asuinrakennusten tulee olla veistetystä hirrestä ja rakennuksen nurkat tulisi tehdä suoranurkkaisina. Hirsitalon verhoamisella laudoituksella on alusta asti ollut kolme päämäärää: seinän tiivistäminen, hirren suojaaminen ja talon kaunistaminen. Pyöröhirsi ei sovellu asuinrakennuksen materiaaliksi, ei kulttuurihistoriallisista eikä lämpöteknisistä syistä.

14 14 Samassa pienessä rakennuksessa ei tulisi käyttää useita eri materiaaleja. Julkisivumateriaalin tulee olla hallitsevasti päämateriaali, tiilitalo tehdään tiilestä ja puutalo puusta. Materiaalia tulee käyttää sille luonteenominaiseen tapaan, aitoina. Betonilla, tiilellä ja puulla on omat, aineen ominaisuuksiin liittyvät pintakäsittelytapansa. Suunnittelussa on otettava huomioon myös rakennusmateriaalien vaikutus rakenteiden toimintaan, esim. lämmön- ja ääneneristävyyteen ja rakentamiskustannuksiin. Rakennusosien, materiaalien ja työtapojen kestävyys, korjattavuus ja elinkaarikustannukset ovat suunnitteluratkaisujen keskeisiä perusteita..xyd2pdnrwlwdor3dqxod.lunnrqxppl$unnlwhkwl$qghuv$gohufuhxw] -XONLVLYXLWllQ Rakennuksen väri tulee valita rakennettuun ympäristöön, luontoon ja vuodenaikojen vaihteluun sopeutuvaksi. Uuden rakennuksen väriä valittaessa on turvallista ottaa mallia vanhojen rakennusten sävyistä ja vaaleusasteista, kokonaisuutta ajatellen. Ulkomaalauksen tehtävä on kahtalainen: maalin tulee suojata ja kaunistaa. Kauniisti vanhenevat, hengittävät ja helposti uudelleen maalattavat perinteiset keittomaalit, puna- ja keltamulta, sekä öljymaalit ovat aina suositeltavia. -XONLVLYXPDWHULDDOLHQ MD YlULHQ WXOHH RWWDD KXRPLRRQ UDNHQQXNVHQ Ol KL\PSlULVW VVlYDOOLWVHYDPDWHULDDOLMDYlULPDDLOPD0DDVHXWXPDLVHVVD UDNHQWDPLVHVVDOXRQWHYLQMXONLVLYXPDWHULDDOLRQSHLWWRPDDODWWXSXX $00$77,7$,72,6(168811,77(/810(5.,7<6 Kertarakentaja, joka ei ole rakennusalan ammattilainen, on omien toiveiden, tarpeiden, perhetilanteen ja unelmiensa asiantuntija, mutta toiveiden ja tarpeiden saattamisessa rakennuksen muotoon ja rakennuksen sovittamisessa rakennuspaikalle maastoa ja maisemaa kunnioittaen, tarvitaan rakentamisen ja suunnittelun asiantuntijaa.

15 15 Valtaosa Sipooseen suunnitelluista pientaloista tehdään tyyppitaloina, vain murto osa tehdään yksilöllisesti toteutettuina. Yksilöllisesti toteutetuista omakotitaloistakin, vain pieni osa on arkkitehtien suunnittelemia. Ammattitaitoisten suunnittelijoiden käyttämisen merkitystä rakennushankkeessa ei voi liikaa korostaa. Jo maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että käytettävissä on hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissä pätevä henkilöstö. Arkkitehtisuunnittelu ei ole kallista, kun siitä saatavat hyödyt suhteutetaan rakennushankkeen kokonaiskustannuksiin. Yksilöllisesti suunnitellun pientalon suunnittelukustannuksiksi on arvoitu noin 5 8 % rakentamiskustannuksista (ilman tonttia ), joista arkkitehdin palkkio on noin 50%, rakennesuunnittelijan palkkio noin 25 % ja LVI- ja sähkösuunnittelijoiden palkkiot noin 25 %. Huolelliseen suunnitteluun sijoitetut varat näkyvät tehokkaina tilaratkaisuina, hyvänä asuttavuutena, monesti jopa säästönä kokonaiskustannuksissa. Asiantuntevalla suunnittelulla saadaan tarkoituksenmukainen ja vuosikymmeniä hyvin toimiva asunto. Suunnitteluun hankkeen alkuvaiheessa sijoitetut varat tulevat myöhemmin takaisin rakentamisen aikana sekä tulevina käyttövuosina. 7LHWRMD SLHQWDORVXXQQLWWHOLMRLVWD VDD PP NRUNHDNRXOXDUNNLWHKWLHQ MlUMHV W VWl 6XRPHQ $UNNLWHKWLOLLWRVWD 6$)$ VHNl UDNHQQXVLQVLQ ULHQ MD ± DUNNLWHKWLHQOLLWRVWD5,$.XYD7DOR9LUWDQHQ6LSRRDUNNLWHKWL-XKD9LUWDQHQ

16 16 /b+'(/8(77(/2 Ekologia, ihminen, ympäristö. Bruno Erat. RAK, Opetushallitus 1994 Haahtela-kehitys Oy, Rakentamisen kustannustieto 2001 Keski- ja pohjois- Sipoon maisema- ja luontoselvitys, Sipoon kunta 1993 Kestävän yhdyskunnan käsikirja, Kari Ojala, KL-kustannus Oy 2000 Kotikontu kuntoon, maaseutuympäristön parantamisopas, Maatilahallitus 1992 Kulttuurimaisemainventointi 1989, Itä-Uudenmaan Seutukaavaliitto, 1990 Maankäyttö- ja rakennuslaki perusteluineen, Edita 1999 Maaseudun kolmet kasvot, Heimo Paanajärvi, Tore Tallqvist, Uudenmaan läänin taidetoimikunta, Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto, 1984 Maaseudun suunnittelu ja rakentaminen, Väänänen Eero, Rakentajain kustannus Oy 1980 Pientalon suunnittelu, Hannu Penttiä, Anssi Koskenvesa, Rakennustieto Oy 1999 Rakentaminen kaavoittamattomilla alueilla, Puuinformaatio 1980 Rakentaminen kylässä, Puuinformaatio 1981 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993 Sipoon kunnan rakennusjärjestys, Sipoo 2002 Sipoon rantaosayleiskaava, luonto- ja maisemaselvitys, 1999 Suomalainen pientalo, Suomen rakennustaiteenmuseo, 1986 Talotohtori, Panu Kaila WSOY 1997 Uudenmaan perinnemaisemat, Pykälä,J. & Bonn T., Suomen ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus, 178 / 2000 Yksilöllisiä puutaloja, Jussi Vepsäläinen toim., Rakentajain kustannus 1987 Ympäristökuva ja rakennusvalvonta, Sisäasianministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, 5/1982