Tieteessä ERKKI HEINONEN G j K # g j p b f c f ^? \ c j e ^ e p c f g j k f a X? P B J # g j p b X k i X e f j X j k f K? C \ i b b % _ \ e f e \ e 7
|
|
- Teemu Haapasalo
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Tieteessä ERKKI HEINONEN G j K # g j p b f c f ^? \ c j e ^ e p c f g j k f a X? P B J # g j p b X k i X e f j X j k f K? C \ i b b % _ \ e f e \ e 7 _ \ c j e b % ] KATJA KURRI G j K # b f l c l k k X a X g j p b f k \ i X g \ l k k # p b j k p j g i X b k b b X TARJA MELARTIN C K # [ f j \ e k k # g j p b f k \ i X g \ l k k? \ c j e ^ e p c f g j k f a X? P B J # g j p b X k i X e f j X j k f M X e m X a X X b f c d X e e \ j j l f d X c X j j k X g j p b f k \ i X g \ l k \ j k X X i m f X j X b b X [ \ e j X j X X e \ \ e i k k f _ a X l j k X g j p b f k \ i X g X X e % G j p b f k \ i X g X X \ [ \ c k m X i m f e k a X f _ a X l j \ [ j k m k _ f k f f e j k f l k l d j k X a X k \ i X g X e k l c G f k c X X e d l l k f j m X c d l j # b p b p k X i b X j k \ c c X k j \ a X f d X k l e k \ k X j \ b a f l j k X m l l j m l f i f m X b \ e e l j k X m X k k f [ \ e e b j \ d g b p b p k \ i X g \ l k k j \ \ e k p j b \ e k \ c p p e a X c p _ p \ j k b e g j p b f k \ i X g _ p k p d j \ \ e % G f k c X X e a X g j p b f k \ i X g \ l k e _ p m p _ k \ j k p j l _ [ \ \ e e l j k X X _ f k f k l c f j k X d \ i b k k m j k % G f k c X j k X f e j p p k m X c d \ e k X X X i m f d X X e # d e b c X j \ e g j p b f k \ i X g \ l k e b X e j j X _ e b f b \ \ m f d l f [ f j k X X _ p m e p _ k \ j k p j l _ k \ \ e % G f k c X X e m X c d l b j \ e a X g j p b f k \ i X g X e k X m f k k \ [ \ e f c c \ j j X \ g j \ c m f e j p p k b f e j l c k f [ X \ i b f j j X i X X e _ f k f X % VERTAISARvIOITU Psykoterapiaa edeltävä arviointi potilaan valmiuksista psykoterapeuttiseen työskentelyyn sekä informointi psykoterapian luonteesta voivat edistää merkittävästi hoitoon sitoutumista ja tuloksellisuutta. Tätä arviointia ja ohjausta kuitenkin vaikeuttaa terveydenhuollon ammattilaisten epätietoisuus psykoterapian luonteesta. Suomalaisista psykoterapeuteista vain vajaa kolmannes arvioi asiakkaidensa saaneen riittävää ohjausta psykoterapiaan (1). Jäsennämme tässä artikkelissa keskeisiä tietoja psykoterapiasta sekä niitä valmentavia ja ohjaavia tarpeita, joita on syytä miettiä harkitessa potilaan ohjaamista psykoterapiaan. Artikkeli keskittyy yksilömuotoisiin, keskusteluun pohjautuviin psykoterapioihin. Toimintaperiaatteiltaan osin eroavat, mm. ryhmä-, perhe- ja luovat terapiat (kuten musiikki- ja kuvataideterapia) jäävät tämän katsauksen ulkopuolelle. Psykoterapia on määritelty Suomessa psyykkisen terveyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtääväksi tavoitteelliseksi terveydenhuollon ammatilliseksi toiminnaksi (2). Sen tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä, tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä henkilön valmiuksia itse ratkaista ongelmiaan. Psykoterapioilta edellytetään psykologiseen ja psykiatriseen tutkimukseen perustuvaa tietopohjaa ja teoriaa, joka auttaa ymmärtämään ihmisen normaalia kehitystä ja psyykkisten häiriöiden eri muotoja. Käytännöllisemmin psykoterapian voi ymmärtää tyypillisesti yksilön kokemien tunneelämän, ihmissuhteiden tai käyttäytymisen ongelmien työstämisenä, joka tapahtuu vuorovaikutteisessa ihmissuhteessa yhteistyössä psykoterapeutin kanssa (3). Erilaisia psykoterapiamuotoja on arvioitu maailmalla olevan sadoittain. Ne kuitenkin pohjautuvat pääosin suppeampaan joukkoon eri ajatusperinteitä ja viitekehyksiä. Suomessa yleisiä ovat esimerkiksi kognitiiviset, psykodynaamiset, ratkaisukeskeiset ja integratiiviset, kuten kognitiivis-analyyttiset, psykoterapiamuodot. Erilaiset viitekehykset hahmottavat kärsimystä aikaansaavat ongelmat sekä keinot näiden hoitoon eri tavoin. Perinteisesti lähestymistavat on voitu jakaa sellaisiin, jotka tähtäävät ensisijaisesti potilaan persoonallisuuden kasvuun ja kehitykseen, ja sellaisiin, jotka keskittyvät spesifisten oireiden ja ongelmien ratkeamiseen. Edellisissä ajatellaan kokonaisvaltaisemman muutoksen johtavan myös oireiden lievittymiseen. Jälkimmäisissä painottuu psykoterapeutin aktiivinen ja ohjaava rooli täsmällisten ongelmien ratkaisussa. Näiden ratkeamisen
3 KIRJALLISUUTTA oletetaan johtavan myös yleiseen voimaantumi- ja % voinnin kohenemiseen. ( M X c b f e \ e A #? \ e i b j j f e D # K l l c f $? \ e i b j j f e 8 # 8 l k k $ Iseen G j p b f k \ i X g \ l k k J l f d \ j j X % Laajoissa kansainvälisissä tutkimuksissa psykoterapeutit c X # ovat kokeneet saavansa vaikutteita G j p b f k \ i X g X g X c m \ c l k a X e [ \ e a i a \ j k d e \ e %? \ c j e b 1 B \ J f j X X c $ a X k \ i m \ p j k l i m X e useista viitekehyksistä (4). Käytännössä terapeutin ja potilaan hoidolle valitsemat tavoitteet j \ c f j k \ k X. + ) ( ( % ) J l f d X c X e \ e C b i j \ l i X ; l f [ \ Z d a X J l f d \ e 8 b X k \ d X ja % keinot saattavat olla merkitsevämpiä kuin G j p b f k \ i X g X % B f e j \ e j l j c X l j l d X ( / % ( % ) - % ; l f [ \ Z d koulukuntien väliset erot. ). 2 ( ) * 1 ( ( ) ) % *? \ e f e \ e < # D \ c X i k e K # G X l e f K % G j p b f k \ i X g X k % B i a X j j X 1 8 l k k $ I # P c e \ e 8 # J X c d e \ e 8 C # I X a X m X X i X D # k f d % B l e k ftuoreet l k l $ meta-analyysit eivät ole osoittaneet eri d e \ e %? \ c j e b 1 B l j k X e e l j terapiasuuntausten F p tuloksellisuudessa kovinkaan merkittäviä eroja yleisimmissä ; l f [ \ Z d ) ( - g X e f j j X % mielenter- +? \ e f e \ e < # F i c e j b p ; < % veyshäiriöissä (5). Onkin epäselvää ja kiistan- mitkä vaikutusmekanismit tuottavat G j p Z _ f k _ \ i X g j k j g \ i j f e X c alaista, [ \ e k k \ j # k _ \ f i \ k Z X c f i \ e k X k f e j # X e [ g i f ] \ j j fpsykoterapiassa e X c havaittua parantumista (kuvio i \ c X k f e j _ g j 1 < c \ Z k m \ X ] ] e k p X e [ i f c \ X [ a l j k d \ e k X j d f [ \ 1). j f Meta-analyysien ] perusteella eri terapioiden Z f e ^ i l \ e Z \ % G j p Z _ f k _ \ i I \ j jakamilla yleisinhimillisillä elementeillä on esitetty olevan todennäköisesti merkittävä rooli. ) ( * 2 ) * 1. ( / * ( % Näitä ovat esimerkiksi poikkeavuuden, eristy- Psykoterapian elementit ja vaikuttavuuden mekanismit (mukailtu lähteistä 5 ja 6). Potilas Terapeutti Yhteistyösuhde (mm. terapeutin empaattisuus, virittäytyminen potilaan tarpeisiin, molemminpuolinen myönteinen tunneside) Terapeuttiset tehtävät ja tavoitteet Terapeuttinen toiminta ja interventiot Hyvinvointia edistävä potilaan toiminta Myönteisten odotusten ja toivon luominen esittämällä selitysja hoitomalli potilaan ongelmille Aito ihmissuhde ja tähän liittyvät yleisinhimilliset terapeuttiset tekijät (mm. poikkeavuuden ja eristyneisyyden kokemusten lieventyminen) Oireiden väheneminen Parantunut elämänlaatu Parantuneet ihmissuhteet neisyyden ja syyllisyyden kokemusten lieventyminen, toiveikkuuden herääminen, uusien näkökulmien saaminen omiin ongelmiin sekä lisääntyneet toimijuuden ja hallinnan kokemukset. Nämä kokemukset ovat todennäköisempiä potilaan ja terapeutin hyvässä yhteistyösuhteessa, ja se onkin osoittautunut yhdeksi vahvimmista ennustajista terapiasta koetulle hyödylle (5,6). Toimivien psykoterapiasuhteiden tekijöitä ovat potilaan kokemus terapeutista empaattisena, jaettu ymmärrys terapian tavoitteista ja keinoista, joilla näihin pyritään, sekä terapeutin kyky mukauttaa toimintansa huomioimalla potilaan odotukset ja toiveet (taulukko 1) (6). Tangoon tarvitaan kaksi, kuten laulussa todetaan. Psykoterapia on psykologisiin keinoihin ja mekanismeihin pohjautuvaa yhteistoimintaa (7). Tästä syystä erityisesti lyhyissä psykoterapioissa korostuu niiden potilaan psykologisten ominaisuuksien merkitys, jotka mahdollistavat tavoitteellisen yhteistyön verrattain nopean rakentamisen. Vaikka nämä ominaisuudet on käsitteellistetty vaihtelevin tavoin eri ajatusperinteissä, niissä on paljon yhteistä. Tuoreet tulokset Heingin Psykoterapiatutkimuksesta (8) ovat korostaneet tarvetta arvioida systemaattisesti potilaiden soveltuvuustekijöitä: niiden on osoitettu ennustavan samalla tavoin kahden lyhyen, mutta taustaoletuksiltaan ja -menetelmiltään varsin erilaisen psykoterapian tuloksellisuutta (9). Useiden näistä soveltuvuustekijöistä on katsottu ilmenevän keskeisesti potilaan tavassa tulla vuorovaikutukseen (9). Niinpä ne ovat parhaiten arvioitavissa kliinisessä kohtaamisessa potilaan kanssa. Esittelemme seuraavaksi empiirisen näytön ja kliinisen kokemuksen pohjalta keskeisiä tekijöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota mietittäessä potilaan soveltuvuutta psykoterapiaan (taulukko 2). Listaa ei kuitenkaan ole tarkoitettu tyhjentäväksi. On huomattava, että useista psykoterapian tuloksellisuutta ennustavista tekijöistä (traumat, sosiaalinen tilanne ja tuki ym.) tarvitaan lisätutkimusta (10). D l l k f j m X c d l j Muutosvalmius psykoterapiaan koostuu monesta tekijästä, mm. halusta muutokseen, val-
4 , N X d g f c [ 9 < d \ c Q % K _ \ ^ i \ miudesta X k ajallisiin ja taloudellisiin uhrauksiin g j p Z _ f k _ \ i X g p [ \ Y X k \ 1 k _ \ \ m [ \ e Z \ ] f i n _ X k d X b \ j sekä kyvystä nähdä omien ongelmien psykolo- j % etiologia ja halu näiden ongelmien psy- g j p Z _ f k _ \ i X g p n f i b # ) % g X e fginen E \ n P f i b 1 I f l k c \ [ ^ \ ) (, % - E f i Z i f j j A # N X d g f c [ 9 < % kologiseen työstämiseen. Psykoterapialle keskeistä on siis potilaan kiinnostus tarkastella < m [ \ e Z \ $ Y X j \ [ k _ \ i X g p i \ c X k f e j _ g j 1 I \ j \ X i Z _ Z f e Z c l j f e j X e [ Z c e Z X c g i Xitseä Z k Z \ sekä j % omien ajatusten, tunteiden ja reakti- X? p d % roolia omassa kärsimyksessä. G j p Z _ f k _ \ i ) ( ( 2 + / 1 0 / ( ) %. G X l e f K # C e [ ] f i j F # B X c j boiden G j p b f k \ i X g X g i f j \ j j k e p k a X Halu ainoastaan päästä eroon oireista voi k l c \ m X j l l [ \ j j X % J l f d C b i c ) ( ) ), +., * % osoittautua riittämättömäksi terapiaan sitoutumisen A j b \ C motivaatioksi. # Samoin vähäisempiä hyö- / B e \ b k G # C e [ ] f i j F # J X i \ j $ C X X b j f e \ e D % G j p b f k \ i X g f [ \ e m X b l k k X m l l j d X j \ e e l b j \ \ e tyjä voivat ennakoida epärealistiset odotukset, g k b j j j \ l i X e e f j j X % ; l f [ \ että Z d joko terapia tai terapeutti ratkaisisi ongelmat c k ptaianomaisesti. Keskeistä on siis potilaan ) ( ) 2 ( ) / 1 ) % 0 C X X b j f e \ e D % G X k \ e k j l k X Y ] f i j _ f i k $ k \ i d X e [ c f e ^ $ k \ i dymmärrys omasta vastuustaan muutoksen g j p Z _ f k _ \ i X g p % K \ i m \ p [ \ e a X _ p m e m f e e e c X k f j % K l k b d laikaansaajana j ( + + % joskin toki yhteistyössä terapeutin kanssa.? \ c j e b 1 K \ i m \ p [ \ e a X _ p m e $ m f e e e c X k f j ) ( + % ( C e [ ] f i j F % G j p b f k \ i X g X e Muutosvalmiuden arviointi vaatii usein terveydenhuollon työntekijältä oman harkinnan i \ j l i j j k f j l m X X e b p k k e % ; l f [ \ Z d ) (, 2 ( * ( 1 *, - % ( ( B X c j b X? % G j p b f c f ^ e \ e k X g käyttöä. X l j $ Verrattain yksinkertaisilla kysymyksillä a j \ e e p j d X j \ e e l j g f k c X X e _ f [ f j j X % 9 \ j k G i X Z k Z \ 1 g j ppotilaan b X k i X motivaatiota voi kuitenkin selventää: a X e \ l i f c f ^ X ) (, ( ( * % Mistä itse ajattelet ongelmiesi johtuvan? Uskotko psykoterapian auttavan ja miksi? Miltä ajatus psykoterapian aloittamisesta tuntuu? B p b p k X i b X j k \ c c X k j \ Muutosvalmiuteen läheisesti liittyvä tekijä on potilaan kyky havainnoida itseään siis omia kärsimystä tuottavia tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä sekä valmius ilmaista näitä havaintoja. Itsereflektiokyky palvelee psykologista työskentelyä psykoterapiassa. Esimerkiksi psykodynaamisissa terapioissa potilaan valmius nähdä nykypäivän toistuvien ihmissuhdeongelmien yhteyksiä elämänhistoriaan esim. vanhempieni ero on saanut minut pelkäämään sitoutumista omissa suhteissani mahdollistaa näihin liittyvien toiveiden ja pelkojen työstämisen ja saamisen paremmin hallintaan. Puolestaan kognitiivisissa terapioissa valmius tunnistaa automaattisia ajatuksia esim. kassajonossa pelkäsin punastuvani ja kaikkien katsovan minua, vaikka tiesin tämän järjettömäksi mahdollistaa näiden vääristymien muokkauksen. Molemmat esimerkit kertovat valmiudesta punnita oman mielen ja ulkoisen maailman suhteita. Näiden vastakohtana on potilaan mielenkiinnon tai havaintokyvyn puute omaan ajatus- ja tunnemaailmaan kokemuksien määrittäjänä. Taitava lääkäri voi potilaan ongelmien empaattisella kuuntelulla sekä havaintojensa kysyvällä ja ehdottelevalla esittämisellä saada orientoivaa käsitystä potilaan kyvystä tarkastella omaa rooliaan ongelmissaan. K l e k \ [ \ e b j k k \ c p Erityisesti kykyä hyötyä lyhyestä terapiasta ennustaa potilaan vähintään kohtalainen kyky kk Mitkä ovat vaikuttavan psykoterapiasuhteen tekijät? Yhdysvaltain psykologiliiton (APA) työryhmän päätelmät (mukailtu lähteestä 5). SIDONNAISUUDET < j [ f e e X j l l b j X %
5 tunnistaa tunteita ja kultainen keskitie niiden ilmaisussa. Psykoterapeuttisen työn sarka kapeutuu, mikäli potilas ei tavoita mielihyvän tai mielipahan tunteita tai joutuu suojautumaan niiltä voimakkaasti. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi vaativissa tai estyneissä persoonallisuushäiriöissä älyllistävänä tai ulkokohtaisena kuvauksena. Toisaalta myös epävakaalle persoonallisuushäiriölle ominainen tunnevyöryjen valtaan joutuminen, vailla kykyä rauhoittua pohtimaan näiden tunteiden syytä, estää todennäköisesti kykyä hyötyä lyhyestä psykoterapiasta. Tunteiden yli- ja alisäätelyn ongelmat edellyttävät usein pidempikestoista psykoterapeuttista työskentelyä sekä vahvan muutoshalun löytämistä. B p b p m l f i f m X b l k l b j \ \ e Edellä mainitut tekijät usein ilmenevät potilaan vuorovaikutustavassa vastaanottotilanteessa. Ihanteellisesti potilas ymmärtää tapaamisen tarkoituksen, hän puhuu oma-aloitteisesti, huomioiden kysymysten osa-alueet sekä varatun ajan pituuden, ja keskustelu etenee luontevasti, luottavaisessa, aidossa ja avoimessa hengessä. Tällaisen keskustelun seurauksena potilas kokee tyypillisesti tulleensa ymmärretyksi. Työntekijä puolestaan usein kokee lämpöä ja empatiaa potilasta ja hänen vaikeuksiaan kohtaan. Tämä vastatunne ja potilaan yleinen vuorovaikutuksen joustavuus puhuu sen puolesta, että potilaalla on kyky luottaa ja muodostaa nopeasti toimiva yhteistyösuhde jo lyhyessäkin terapiassa. Yhteistyösuhteen rakentamisen haasteellisuutta puolestaan ennustavat potilaan ärsyyntyvyys, epäluottamus tai mielenkiinnottomuus tapaamista kohtaan. Nämä voivat heijastaa jo varhainkin sisäistettyjä käsityksiä itsestä ja toisista, ns. kiintymyssuhdemalleja. Esimerkiksi välttelevästi tai pelokkaasti kiintynyt ihminen ei kykene uskomaan toisten välittävän tai haluavan auttaa aidosti. Täten he myös pidättyvät kokemasta tai ilmaisemasta omaa haavoittuvuuttaan ja tarvitsevuuttaan. Näiden sisäistettyjen käsitysten muokkaus saattaa edellyttää pidempää psykoterapiaa, jossa ensimmäisiä askelia ovat luottamuksellisen yhteistyösuhteen ja potilaan mielenkiinnon herättäminen terapiatyöhön ja itsen tarkasteluun. Parhaimmillaan psykoterapiaa suunnitellessa voidaan myös hahmottaa, mikä on hoidon keskeinen psykologinen fokus: miten esimerkiksi elämänkokemusten, ajattelumallien, itsetun- kk Potilaan psykoterapiavalmiuden arvioinnissa huomioitavia tekijöitä (8,11). - O --
6 non ja ihmissuhteiden kudelmat tuottavat ja ylläpitävät yksilön kärsimystä, johon voidaan psykologisesti vaikuttaa? Tällaista, potilaan kanssa jaettua hahmotusta voidaan kutsua tapausjäsennykseksi tai -formulaatioksi. Se voi edistää psykoterapeuttisen työskentelyn tuloksellisuutta sekä toimia jo itsessäänkin rohkaisevana interventiona (11). Erityisesti, mikäli potilaan ongelmat vaikuttavat hankalilta ymmärtää ja kyky hyötyä terapiasta epävarmalta, tapausjäsennys voi auttaa suunnittelemaan tarkemmin psykoterapian keston, muodon ja tavoitteet. Tapausjäsennys on vaativa tehtävä ja edellyttää usein kokeneen psykiatrin, psykologin tai psykoterapeutin konsultaatiota. Julkisessa terveydenhuollossa on toistaiseksi puutetta oikein kohdennetuista lyhyistä ja pitkistä psykoterapioista. Myös alueelliset ja paikallisetkin erot palvelujen saatavuudessa ovat suuria (10). Mikäli potilaalla on tarve ja kiinnostus psykoterapiaan, hän joutuu usein etsimään itse psykoterapeuttinsa yksityissektorilta. Tämän voi ajatella joissain tapauksissa testaavan potilaan motivaatiota terapiaan. Toisaalta etsintä tuntuu usein ymmärrettävästi haastavalta ja raskaalta, tyypillisesti muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa. Psykoterapiakentällä onkin esitetty erilaisia keinoja sekä järjestelmätason hoitoon ohjaamisen että monipuolisemman ja kattavamman terapiapalvelurakenteen kehittämiseksi (10). Myönteisesti ajatellen psykoterapeutin etsintä mahdollistaa kuitenkin sellaisen terapeutin valinnan, jonka potilas kokee itselleen sopivimmaksi. Näyttö terapiasuhteen merkityksellisistä tekijöistä (taulukko 1) alleviivaa tämän valinnan tärkeyttä. Lääkäri voi olla tukena prosessissa ohjaamalla potilasta sopiviin nettilinkkeihin, joista etsiä lisätietoa, ja perehtyä tähän tietoon itsekin. Potilasta on myös perusteltua valmentaa ottamaan rohkeasti yhteyttä useampaan kuin yhteen terapeuttiehdokkaaseen. Hän voi kysyä, mikä on terapeutin työskentelytapa ja miten hän näkee potilaan ongelmat sekä terapian tavoitteet. Hänen kannattaa myös tunnustella omia tunnevasteitaan ensikäynnillä: vaikuttaako terapeutti luotettavalta, pätevältä ja asiantuntevalta? Psykoterapeuttien yhteystietoja voi ohjata etsimään erilaisten paikallisten ja kansallisten psykoterapiayhdistysten, Kelan kuntoutuksen palveluntuottajahaun tai Psykologiliiton nettisivuilta. Näistä löytyy usein myös lisätietoja psykoterapiasta ja sen eri työskentelytavoista. O Kiitämme dosentti, PsT Olavi Lindforsia arvokkaista kommenteista käsikirjoitukseen. English summary
7 English summary ERKKI HEINONEN ; f Z k f i f ] G j p Z _ f c f ^ p # G j p Z _ f c f ^ j k ; \ g X i k d \ e k f ] G j p Z _ X k i p # L e m \ i j k p f ]? \ c j e b X e [? \ c j e b L e m \ i j k p? f j g k X c < $ d X c 1 \ i b b % _ \ e f e \ e 7 _ \ c j e b % ] KATJA KURRI ; f Z k f i f ] G j p Z _ f c f ^ p # G j p Z _ f k _ \ i X g j k # G j p Z _ f k _ \ i X g j k K i X e \ i # G i m X k \ G i X Z k Z \ TARJA MELARTIN D % ; % # ; f Z \ e k # G j p Z _ f k _ \ i X g j k ; \ g X i k d \ e k f ] G j p Z _ X k i p # L e m \ i j k p f ]? \ c j e b X e [? \ c j e b L e m \ i j k p? f j g k X c B \ c X j l e k X i b j k X e l k b e k a 8 e e X J e b b f e \ e 8 e e l X c c p i f l ^ _ c p, f ] k _ \ = e e j _ X [ l c k g f g l c X k f e j \ \ b _ \ X c k _ j \ i m Z \ j ] f i d \ e k X c [ j f i [ \ k f m X i f l j g j p Z _ f k _ \ i X g \ j % > \ e \ i X c g i X Z k k f e \ i j f ] k \ e c X Z b b e f n c \ [ ^ \ X Y f l k n _ \ e g j p Z _ f k _ \ g i \ j Z i Y \ [ % 8 i j k $ c e \ \ m X c l X k f e f ] g X k \ e k j l k X Y c k p ] f i g j p Z _ f k _ \ i X g p d X p Y \ Z f e [ l Z k \ g i X Z k Z \ % J l Z _ X j j \ j j d \ e k Z X e d g i f m \ Y f k _ k i \ X k d \ e k d X k Z _ e ^ n k _ Z c \ e k g i \ ] \ i \ e Z \ j X e [ g X [ _ \ i \ e Z \ X e [ f l k Z f d \ % < j j \ e k X c j l k X Y c k p Z i k \ i X ] f i g j p Z _ f k _ \ i X g p e m f c m \ k _ \ g X k \ e k j Z X g X Z k \ j ] f i Y l n f i b e ^ i \ c X k f e j _ g e j \ i m Z \ f ] g j p Z _ f c f ^ Z X c n f i b % K _ \ j \ e Z c l [ \ ( i \ X [ e \ j j ] f i Z _ X e ^ i \ \ Z k f e 2 * X Y c k p k f i \ Z f ^ e q \ # k f c \ i X k \ X e [ \ o g i \ j j ] \ \ c e ^ j 2 X e [ + ^ \ e \ i X c \ o Y c k I \ X [ e \ j j ] f i Z _ X e ^ \ d X p Y \ \ o g c f i \ [ m X i \ c X k m \ c p j d g c \ h l \ j k f e j 1 ; f \ j k _ \ g X k \ e k g j p Z _ f c f ^ Z X c Z X l j \ j f i Z f e Z k j X k k _ \ i f f k f ] _ \ i [ j k i \ j j 6 ; f \ j k _ \ g X k \ e k \ o g \ Z k g j p Z _ X e [ n _ p 6? f n [ f \ j k _ \ g X k \ e k ] \ \ c X Y f l k k _ \ k _ f l ^ _ k f ] j k X i k e ^ g j p Z _ f k _ \ i X g p 6 K _ \ g X k \ e k j Z X g X Z k p ] f i j \ c ] $ i \ \ Z k f e X Y f l k _ \ i k _ f l ^ _ k j # ] \ \ c e ^ j # X e [ Y \ _ X m f i X k f k _ \ Z l i i \ e k c p \ o g \ i \ e Z \ [ [ j k i \ j j j X c j f d g f i k X e k j k _ \ g X k \ e k e k \ i \ j k \ [ e \ o g Y \ k n \ \ e _ \ i e e \ i \ o g \ i \ e Z \ # f l k \ i i \ X c k p # X e [ g X j k X e [ g i \ j \ e k c ] \ Z _ f Z \ j X e [ j k l X k f j _ f n c X Z b f ] e k \ i \ j k X e [ X n X i \ e \ j j e j l Z _ e k i f j g \ Z k f e 6 8 c j f k _ \ g X k \ e k j Z X g X Z k p ] f i \ o g i \ j j e ^ ] \ \ c e ^ j j Z f e j [ \ i \ [ d g f i k X e k % J \ i f l j [ ] Z l c k \ j e i \ Z f ^ e q e ^ f i k f c \ i X k g f j k m \ \ d f k f e j [ f e f k i l c \ f l k g j p Z _ f k _ \ i X g p %? f n \ m \ i # k _ \ p [ f e [ Z X k \ c b \ c p e \ \ [ ] f i j k i f e ^ d f k m X k f e % K _ \ g X k \ e k j \ o Y c k p f ] e k \ i X Z k f e e ^ \ e \ i X c g i X Z k Z \ X c j f j l ^ ^ \ j k j _ \ i X Y c k p k f Y \ e \ k ] i f d k _ \ k _ \ i X g \ l k Z i \ c X k f e j _ g % : X g X Z k p k f g i f k ] i f d X c i \ X [ p j _ f i k $ k \ i d k _ \ i X g p g X k \ e k j X Y c k p ] f i e X k l i X c # g l i g f j \ ] l c # f g \ e # X e [ k i l j k e ^ [ X c f ^ l \ n k _ k _ \ ^ \ e \ i X c g i X d j k i l j k # X e [ [ j e k \ i \ j k d X p i \ \ Z k X g X k \ e k j g i f Y c \ d X k Z i \ c X k f e X c _ j k f i p X e [ Y \ k _ \ i k _ \ p f ] k \ e j l ^ ^ \ j k k _ \ e \ \ [ ] f i c f e ^ \ i $ k \ i d k i \ X k d \ e k e j l d # ^ i \ X k \ i i \ X [ e \ j j ] f i Z _ X e ^ \ # j \ c ] $ i \ \ Z k f e # X ] ] \ Z k k f c \ i X e Z \ # X e [ \ o Y c k p f Y \ k k \ i j l k X Y c k p ] f i g j p Z _ f k _ \ i X g p X e [ ^ i \ X k \ i c b \ c _ f f [ f ] i \ Z f m \ i e ^ X c i \ X [ p e j _ f i k $ k f g j p Z _ f k _ \ i X g p j _ f l c [ e \ m \ i k _ \ c \ j j X c n X p j Y \ Y X j \ [ f e k _ \ f m \ i X c c Z c e Z X c g Z k l i \ % K _ j m X i f l j f k _ \ i i \ c \ m X e k ] X Z k f i j e k _ \ g X i k Z l c X i Z X j \ # e Z c l [ e ^ c ] \ j k l X k f e X e [ k d \ X e g X i k Z g X k e ^ e g j p Z _ f k _ \ i X g p % J g \ Z X c q \ [ g j p Z _ X k i Z j \ i m Z \ j d X p Y \ Z f e j l c k \ [ ] f i X k _ f Z c e Z X c c p Z f d g c \ o Z X j \ j e k _ \ j \ Z X j \ j # X g j p Z _ f c f ^ Z X c Z X j \ ] f i d l c X k f e f i Z f e Z \ g k l X c q X e X k l i \ f ] k _ \ g X k \ e k j g i f Y c \ d j X j n \ c c X j k _ \ e [ Z X k \ [ ] f i d X e [ c \ e ^ k _ f ] g j p Z _ f k _ \ i X g p k i \ X k d \ e k ^ f X c j % < m [ \ e Z \ ] i f d i \ Z \ e k d \ k X $ X e X c p j \ j j l ^ ^ \ j k j d X a f i g j p Z _ f k _ \ i X g \ l k Z X g g i f X Z _ \ j g i f [ l Z \ i \ h l X c Y \ e \ k j e d X e p Z f d d f e [ j f i [ \ i j %? f n \ m \ i # X ^ f f [ n f i b e ^ i \ c X k f e j _ g Y \ k n \ \ e g X k \ e Y X j \ [ f e k _ \ i X g j k \ d g X k _ p X e [ Z X g X Z k p k f X [ X g k k f g X k \ e k e \ \ [ j # X j n \ c c X j X ^ i \ \ d \ e k f ^ f X c j f ] k _ \ i X g p Y p Y f k _ g X i k \ j _ X j Y \ \ e j _ f n e k f Y \ f e \ f ] k _ \ j k i f e ^ \ j k X e [ d f j k Z f e j Y \ k k \ i f l k Z f d \ j %? \ e Z \ # k j i \ Z f d d \ e [ X Y c \ k f \ e Z f l i X ^ \ g X k \ e k j k f k i p f l k d f i \ k _ X e f e \ j \ X i Z _ e ^ ] f i X g j p Z _ f k _ \ i X g j k 2 k f X j b _ f n k _ \ k _ \ i X g j k j \ \ j k _ \ i g i f Y c \ d j X e [ n f l c [ n f i c j k \ e k f k _ \ i ] \ \ c e ^ j e X j j \ j j e ^ k _ \ Z f d g \ k \ e Z \ X e [ k i l j k n f i k _ e \ j j f ] k _ \ Z X e [ [ X k \ % G j p Z _ f c f ^ Z X c 8 j j f Z X k f e # k _ \ J f Z X e j l i X e Z e j k k l k f e # X e [ c f Z X c X e [ e X k f e X c g j p Z _ f k g i f m [ \ Z f e k X Z k j f ] g j p Z _ f k _ \ i X g j k j X j n \ c c X j d f i \ e ] f i d X k f e f e k _ \ i X k f e X c \ j X e [ d \ k _ g j p Z _ f k _ \ i X g \ l k Z X g g i f X Z _ \ j %
Sopiiko potilaalleni psykoterapia? Heinonen, Erkki.
https://helda.helsinki.fi Sopiiko potilaalleni psykoterapia? Heinonen, Erkki 2016 Heinonen, E, Kurri, K & Melartin, T 2016, ' Sopiiko potilaalleni psykoterapia? ' Suomen lääkärilehti, Vuosikerta. 71, Nro
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotTERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
Lisätiedot- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva
u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää
LisätiedotROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI
ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA EPÄILY KONSULTAATIO/ SEULONTA DIAGNOSOINTI HOITO KUNTOUTUS Asiakas itse Läheiset TE-palvelut Sosiaalipalvelut Koulut/oppilaitokset
LisätiedotLataa Psykoterapiat. Lataa
Lataa Psykoterapiat Lataa ISBN: 9789516565197 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.70 Mb Psykoterapiat on ainutlaatuinen yleisesitys Suomessa käytössä olevista psykoterapiasuuntauksista ja
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
Lisätiedot1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström
5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen
LisätiedotPsykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä
AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotMitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta?
Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta? ISOn kevätseminaari 22.5.2019, Siilinjärvi Timo Hankosalo, erityisasiantuntija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, projektipäällikkä ISO SOS -hanke
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotOnni kuuluu kaikille. Nuorten asumisen ajankohtaispäivä Hanna-Kaisa Kostet
Onni kuuluu kaikille Nuorten asumisen ajankohtaispäivä 6.2.2019 Hanna-Kaisa Kostet Onni-hanke 2018-2019 21 hengen tiimi Valtakunnallinen kehittämistiimi, työpisteet pilotti-ohjaamoissa Asiakastyötä Verkostoitumista
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
LisätiedotStratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin
Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotYhdistyspäivä
Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu Edistynyt osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (5) 220 Psykoterapiakuntoutuksen hankinnan keskeiset periaatteet ja ehdot HEL 2016-005793 T 02 08 02 00 Päätös A päätti hyväksyä psykoterapiakuntoutuksen kilpailutuksen
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
LisätiedotKuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET
Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotTERAPEUTTISET IHMISSUHTEET
TERAPEUTTISET IHMISSUHTEET HOIDOLLISUUS TERAPEUTTISISSA JA TAVALLISISSA IHMISSUHTEISSA MARIEKE SAHER PSYKOLOGI (PST), PSYKOTERAPEUTTI (YET) LUENNON SISÄLTÖ Mitä ihmissuhteissa on terapeuttista? Mitä tekee
LisätiedotKIRJALLISUUSTERAPIA AMMATTINA JA OMAN TYÖN VOIMAVARANA
KIRJALLISUUSTERAPIA AMMATTINA JA OMAN TYÖN VOIMAVARANA KIRJALLISUUSTERAPIAKOULUTUSTEN HISTORIA Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry: järjestänyt Kirjallisuusterapian perusteet koulutusta. Opiskelijat
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotPsykoterapian asema terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Juha Holma
Psykoterapian asema terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Juha Holma 16.12.2015 Psykoterapia Psykoterapia on tavoitteellista, mielenterveyden ongelman tai häiriön poistamiseen tai lieventämiseen tähtäävää
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotTERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos
TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen
LisätiedotOMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN
OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN KUNTOUTUJA KUNTOUTUS MUUTOSTARVE/ ONGELMA RIITTÄVÄ YMMÄRRYS TILANTEESTA Arkeen integroitumisen lähtökohtana on kuntoutujan oma muutostarve, ilman sitä kuntoutus jää
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotEFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia
EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotOHJEITA PSYKOTERAPIAAN HAKEUTUVILLE - EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus MIKSI PSYKOTERAPIAAN?
OHJEITA PSYKOTERAPIAAN HAKEUTUVILLE - EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus MIKSI PSYKOTERAPIAAN? Psykoterapia on psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen tähtäävää tavoitteellista terveydenhuollon
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotMITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE
MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE Linjajohtaja Jan-Henry Stenberg HUS Psykiatria,IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja 6.6.2019 1 KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE HUSin ja KELAn
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotPsykoterapiasoveltuvuuden arviointi
Psykoterapiasoveltuvuuden arviointi PSYKOTERAPIASEMINAARI 15.12.2016 SIRKKU TYNI JOHTAVA PSYKOLOGI SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Arvioinnin merkityksestä Kysymyksenä julkisella sektorilla: kuka lähetetään
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotRealiteetteja ja reunaehtoja
Realiteetteja ja reunaehtoja Toimiva arki Oppiva yhteistoiminta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Mira Lönnqvist, toimintaterapeutti YAMK, lehtori Voimauttava prosessi Yhteistoiminnan haasteita arjen
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotTunnistaminen ja kohtaaminen
Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotLupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään. Krisse Lipponen TaitoBa oy
Lupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään TaitoBa oy Positiivinen psykologia hyvin eri kuin ratkes Empiristinen tieteenkäsitys Tullaan eri tieteen traditioista mutta päädytään samanlaisiin
LisätiedotKohtaaminen, puheeksi otto, asenteet, motivaatio. Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp / Päihdepsykiatrian poliklinikka
Kohtaaminen, puheeksi otto, asenteet, motivaatio Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp / Päihdepsykiatrian poliklinikka 15.8.2017 KOHTAAMINEN - Miksi kohtaaminen on niin vaikeaa? Onko se vaikeaa? - Vinkkejä
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3
MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotMotivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa
Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT CollaborativeCareSystemsFinland 12.9.2012 1 Terveydenhuollossa lähtökohtana akuutit hoitomallit:
LisätiedotRatkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotNuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy
Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri Koli seminaari 11.4.2014 Mikael Leiman Laudito Oy Kohdallinen apu transteoreettisen muutosmallin (TTM) valossa Psykoterapia,
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotValtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO
Valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO Tyttöjen Talon seksuaalinen väkivaltatyö Asiakasprofiili SEKSUAALISUUS, Plissit-malli NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotAikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille
8.5.2014 1 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo) ja 2011HUS-Mielenterveystalo Nuorten mielenterveystalo avattiin loppuvuonna
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMiten herättää syrjäytyneen motivaatio?
Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa
Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:
LisätiedotPerheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa
LisätiedotLataa Alkuarviointi kliinisenä käytäntönä psyykkisesti oireilevien asiakkaiden musiikkiterapiassa - Esa Ala-Ruona. Lataa
Lataa Alkuarviointi kliinisenä käytäntönä psyykkisesti oireilevien asiakkaiden musiikkiterapiassa - Esa Ala-Ruona Lataa Kirjailija: Esa Ala-Ruona ISBN: 9789513931100 Sivumäärä: 153 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotTyö on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus
Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotINTEGRATIIVISEN TYÖNOHJAUKSEN KOULUTUS
INTEGRATIIVISEN TYÖNOHJAUKSEN KOULUTUS 2019-2021 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä www.sya.fi INTEGRATIIVISEN TYÖNOHJAUKSEN KOULUTUS 2019-2021 Mitä on integratiivinen työnohjaus?
Lisätiedotja siitä saadut tulokset
Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotVoimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori
Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.
Lisätiedot