Näkökulmia mustasukkaisuuden hoitoon. Parisuhdepäivät Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Transkriptio

1 Näkökulmia mustasukkaisuuden hoitoon Parisuhdepäivät Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Lotta Heiskanen

2 Esityksen nimi / Esittäjä

3 Mitä mustasukkaisuus on? Normaali ja yleisinhimillinen tunne Tunne herää, kun ihminen kokee hänelle tärkeän ihmissuhteen olevan uhattuna Uhka voi olla todellinen tai kuviteltu Lotta Heiskanen

4 Mustasukkaisuuden myönteiset vaikutukset Mustasukkaisuus voidaan kokea rakkauden ja välittämisen osoituksena Voi motivoida neuvottelemaan suhteen rajoista tavalla, joka suojaa suhdetta Voi motivoida suojaamaan suhdetta ja pitämään siitä huolta Voi pitää yllä intohimoa ja estää suhdetta urautumasta Voi auttaa arvostamaan toista ja olemaan pitämättä häntä itsestäänselvyytenä Mustasukkaisuutta kokevien kumppaneiden suhde on vakaampi ja onnellisempi kuin hyvin vähän mustasukkaisuutta kokevien parisuhde Voi antaa kimmokkeen erota huonosta suhteesta Lotta Heiskanen

5 Mustasukkaisuuden kielteiset vaikutukset Mustasukkaisuudesta on haittaa, kun se aiheuttaa kärsimystä osapuolille Mustasukkaisuudesta kärsii sekä mustasukkainen itse että mustasukkaisuuden kohde Yleinen syy parisuhdeongelmiin: riidat, etääntyminen, väkivalta Yleinen syy eron taustalla Yleinen syy pariterapiaan hakeutumisen taustalla Ääritapauksessa hengenvaarallista: mustasukkaisuus toisiksi yleisin henkirikosten motiivi Suomessa Lotta Heiskanen

6 Normaali mustasukkaisuus On normaalia kokea mustasukkaisuutta, kun suhdetta uhkaa todellinen kilpailija Ei ole harvinaista kokea ajoittain aiheetonta mustasukkaisuutta, joka kuitenkin on lievää, eikä ole hallitsevaa tai kohtuuttoman kuormittavaa kummallekaan Mustasukkaisuus ei purkaudu tuhoisana käyttäytymisenä Lotta Heiskanen

7 Liiallinen mustasukkaisuus Todellista uhkaa suhteelle ei ole olemassa Mustasukkainen tulkitsee kumppaninsa vähäpätöisiä käyttäytymisen muutoksia todisteina mustasukkaisuudesta Mustasukkaisuus liittyy mustasukkaisen omaan tunne-elämään ja historiaan Taustalla voi olla aikaisempia vaurioittavia kokemuksia kumppanin uskottomuudesta, traumatisaatiota tai varhaisten kiintymyssuhteiden turvattomuutta Traumatisaatio voi virittää ja yliherkistää ympäristön vihjeille, että toiseen ei voi luottaa ja jotakin pahaa on tapahtumassa Mustasukkaisuus voi olla reaktio tilanteeseen, johon liittyy kumppanin tai itsetunnon menettämisen uhkaa, mutta reagointi on suhteettoman voimakasta tai hallitsevaa Lotta Heiskanen 7

8 Ahdistunut mustasukkaisuus Ihminen vatvoo mielessään uhkakuvia, huolia ja epäluuloa sekä kokee turvattomuutta, vaikka todellista uhkaa ei ole. Huoli omasta arvosta ja riittävyydestä toiselle. Taustalla voi olla turvattomuuden kokemuksia kiintymyssuhteissa. Taustalla voi olla elämänkokemuksista opittuja haitallisia yleistyksiä ja uskomuksia kaikki miehet ovat uskottomia, kun tulee tilaisuus, suhteessa voi tapahtua mitä vain, vaikka kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Tällainen mustasukkaisuus yleensä heikentää parisuhdetyytyväisyyttä, mikä toisaalta lisää mustasukkaisen pelkoa, että kumppani jättää hänet. Lotta Heiskanen

9 Omistushaluinen mustasukkaisuus Voi ilmetä toisen käyttäytymisen kontrollointina ja liikkumisen rajoittamisena Esim. mustasukkainen voi vaatia katkaisemaan yhteydenpidon kaikkiin menettämisen pelkoa aiheuttaviin ystäviin ja tuttaviin Omistushaluiseen mustasukkaisuuteen voi liittyä vainoamista ja väkivaltaa Lotta Heiskanen

10 Lähde: IS

11 Mustasukkainen harhaluuloisuushäiriö Mustasukkaisuus voi esiintyä psykoottisen mielenterveyden häiriön oireena Psykoosi tarkoittaa todellisuudentajun huomattavaa vääristymistä ilman, että henkilö itse ymmärtää todellisuuden tajunsa vääristymistä Voidaan hoitaa erikoissairaanhoidossa, lääkityksellä ja psykoterapialla Lotta Heiskanen

12 Ajatukset Toiminta Tunteet Lotta Heiskanen

13 Mustasukkaiset ajatukset Mustasukkaisen ajatus uhkasta suhteelle voi pitää paikkaansa tai olla virheellinen johtopäätös todellisuudesta Mustasukkaisen mieli voi olla herkistynyt kokemaan uhkaa neutraalitkin tapahtumat tulkitaan suhdetta uhkaavina Ihminen voi suhtautua virhetulkintoihinsa tietona todellisuudesta, eikä oman mielensä tuottamina ajatuksina Ei ole aina helppoa erottaa, milloin on kysymys aiheettomasta ja milloin aiheellisesta mustasukkaisuudesta Voi liittyä ajatus epäedullisesta vertailusta en kelpaa, en ole riittävän hyvä Ajatus suhteen päättymisestä voi näyttäytyä katastrofaalisena Lotta Heiskanen

14 Ahdistuneisuus heikentää kyky ymmärtää omaa ja toisen mieltä Virhepäätelmien mahdollisuus kasvaa Kielteiset virhepäätelmät lisäävät ahdistuneisuutta Lotta Heiskanen

15 Ydinuskomukset Mustasukkaisuus liittyy ihmisen ydinuskomuksiin itsestä ja toisesta Varhaisissa kiintymyssuhteissa muodostuvat käsitykset itsestä suhteessa toisiin Sanatonta ja kokemuksellista tietoa, jota voi olla vaikea pukea sanoiksi Ongelmallisia uskomuksia minua ei voi rakastaa, olen paha, olen viallinen, olen oikeutettu erityiskohteluun, toisiin ei voi luottaa, toiset hylkäävät minut, muut eivät halua minua. Turvallisista kiintymyssuhteista omaksutaan myönteisiä sisäisiä työskentelymalleja, turvattomuuden kokemuksista omaksutaan kielteisiä käsityksiä, joiden pohjalta ihminen suuntautuu uusiin ihmissuhteisiin Parisuhde aktivoi sisäiset työskentelymallit Lotta Heiskanen

16 Mustasukkaisuus tunteena Monimutkainen tunteiden yhdistelmä Hätää, vihaa, surua, menetyksen pelkoa, levotonta huolestuneisuutta, ylivalppautta Kehon tuntemuksia: kuumuus, tärinä, kipu, nopea pulssi, tyhjyys Mustasukkaisuudella on kulttuurisesti kielteinen ja häpeällinen leima Mustasukkaisuuden tunteeseen voi olla vaikea olla hyväksyvässä ja omistavassa suhteessa Mustasukkaisuus tunteena sinällään ei ole mitenkään vaarallinen tai haitallinen Lotta Heiskanen

17 Mustasukkainen toiminta Ihmisillä erilaisia keinoja mustasukkaisuuden kanssa selviytymiseen Jotkut keinoista hyödyllisiä ja auttavia Toiset keinot haitallisia, ja voivat vaarantaa oman tai toisen hyvinvoinnin Mustasukkaisuuden mahdolliset haitat liittyvät toimintaan, millä ihminen yrittää tulla tunteensa kanssa toimeen Tavallisesti ihminen pyrkii hallitsemaan tilannetta ja vähentämään kokemaansa uhkaa Lotta Heiskanen

18 Lotta Heiskanen

19 Tietyt toimintatavat tuovat suhteeseen lisää ongelmia ja turvattomuutta Tuhoavaa: kumppanin kontrollointi, vakoilu, kuulustelu, uhkailu, syyttely jne. Rakentavaa: huolista ja haavoittuvuudesta kertominen kumppanille, lohdutuksen saaminen, suhteen rajojen neuvottelu ja suhteen vaaliminen. Kun parisuhde kärsii oman toiminnan seurauksena, riskeeraa ihminen sen, mitä pyrkii suojelemaan - parisuhteensa Lotta Heiskanen

20 Mustasukkaisuuden syyt Evoluutio Kulttuuri Parisuhde Yksilö Lotta Heiskanen

21 Mustasukkaisuuden tunnistaminen Kokemuksen tunnistaminen ja nimeäminen jäsentävät tunnetilaa ja tuovat sitä säätelyn piiriin Miten ongelmallinen kokemus rakentuu mielen sisäisesti? Mitkä asiat sitä laukaisevat? Miltä mustasukkaisuus tuntuu? Mikä kuvaa sitä osuvimmin? Missä kohtaa se tuntuu kehossa? Millaisena ihminen näkee itsensä näiden tunteiden kanssa? Mitä ajatuksia mielessä liikkuu? Pyrkimyksenä luoda utelias, myötätuntoinen, minuuteen sisällyttävä ja havainnoiva suhde omiin tunteisiin ja ajatuksiin. Lotta Heiskanen

22 Automaattiset ajatukset Ajatuksenluku: Vaimoni on kiinnostunut tuosta miehestä ja yrittää keimailla Personalisaatio: Hän lukee lehteä, eikä ole enää kiinnostunut minusta Tulevaisuuden ennalta tietäminen: Hän jättää minut Yliyleistäminen: Hän on aina tuollainen Katastrofointi: En selviä elämästä ilman häntä Lotta Heiskanen

23 Vaihtoehtoisuuden rakentaminen Laukaiseva tilanne Automaattinen ajatus Vaihtoehtoinen ajatus Esim. Puoliso kehuu vierasta henkilöä juhlissa Esim. Puoliso on kiinnostunut tuosta henkilöstä seksuaalisesti ja yrittää tehdä vaikutuksen Esim. Puoliso on vain ystävällinen Lotta Heiskanen

24 Suhtautuminen mustasukkaisuuden tunteeseen Vaikuttaa tunteen voimakkuuteen Mustasukkaisuutta voi voimistaa ajatus siitä, että tunteen voima ikään kuin todistaa uhkan todelliseksi Ihmisellä voi olla kokemus, ettei hän siedä omaa hankalaa tunnettaan, että se on kielletty ja pitää tukahduttaa Mitä enemmän tunnetta yrittää tukahduttaa, sitä voimakkaammin se tunkeutuu mieleen Mustasukkainen huolestuneisuus voi olla pyrkimystä varautua yllätyksiin ja välttää jotakin pahaa tapahtumasta tunteesta luopuminen voi olla vaikeaa, koska siihen voi liittyä ajatus siitä, että asettuisi vaaralle alttiiksi Lotta Heiskanen

25 Havainnoiva, tutkiva ja myötätuntoinen suhde mustasukkaisuuden tunteeseen auttaa lievittämään vaikeaa tunnetta Toivota tunne tervetulleeksi : tunteen annetaan tulla, olla ja mennä Mustasukkaisia ajatuksia ja tunteita ei tarvitse estää Ihminen ei valitse tunteitaan, mutta voi valita tavan, miten tunteen kanssa toimii Pidättäydytään toimimasta tunteen pohjalta, joka on haitallista tai vaarantaa omaa tai toisen hyvinvointia Onko mustasukkaisuus aiheellista vai aiheetonta? Mitä todistusaineistoa puolesta ja vastaan? Katastrofiuskomusten uudelleenarviointi Lotta Heiskanen

26 Kumppanin rooli mustasukkaisuudessa Mustasukkaisuus ei ole vain mustasukkaisen osapuolen ongelma Tilanteen ymmärtämisessä täytyy huomioida kummankin osuus Kumppaneiden toiminta suhteessa toisiinsa voi joko helpottaa tai pahentaa mustasukkaisuutta ongelmana. Millä tavoin kumppanit vaikuttavat toisiinsa? Mitä kumpikin tekee? Miten kumppani reagoi mustasukkaisen käytökseen, tunteisiin ja ajatuksiin? Ylläpitääkö ja provosoiko? Yrittääkö rauhoittaa ja auttaa pärjäämään vaikean tunteen kanssa? Lotta Heiskanen

27 Katkaise kielteinen kehä Lotta Heiskanen

28 Kehän pysäyttäminen Kehän tunnistaminen Vastuu omasta osuudellisuudesta kehällä Omien tunteiden ja toisen tunteiden tunnistaminen Kumppanin tunteista kysyminen aktiivisella ja tukea antavalla tavalla Omista tunteista kertominen pehmeästi ja tavalla, joka auttaa toista vastaamaan Vuorovaikutuksen kielteinen kehä on yhteinen vihollinen, ei kumppani Aikalisä Lotta Heiskanen

29 Mustasukkaisuuden kanssa selviytyminen Kumppanin näkökulman ymmärtäminen ja myötäeläminen on tehokas tapa rauhoittaa tilannetta Toisen kokemusta voi asettua ymmärtämään, vaikka itse olisi eri mieltä Mustasukkaista auttaa se, että hänen huolilleen on tilaa ja hän saa niitä ilmaista Mustasukkaisuuden kohdetta auttaa, että huolen esiintulo ei ole hallitsemattoman jatkuvaa, rajatonta tai liian pitkäkestoista Suhteen rajoista keskustelu Lotta Heiskanen

30 Apua on saatavilla Omahoito Väkivallalta ja sen uhkalta suojautuminen Ensisijaista, jos suhteessa esiintyy väkivaltaa tai sen uhkaa 112, poliisi, turvakoti, sosiaaliviranomaiset, rikosuhripäivystys tai muu auttava taho Lotta Heiskanen

31 Paripsykoterapia Perheneuvolat, yksityiset palveluntarjoajat, perheasiain neuvottelukeskukset Tukee parisuhdetta kokonaisuutena, sopii vuorovaikutuksen, etääntymisen ja uskottomuuskriisien hoitoon. Vasta-aihe: epäsymmetrinen väkivalta, intiimi terrorismi Yksilöpsykoterapia Sairaanhoitopiirit, kunnat, KELA, yksityiset palveluntarjoajat Kun mustasukkaisuus liittyy mustasukkaisen omaan tunne-elämään Lääkehoito ja sairaalahoito Lääkäri arvioi hoidon tarpeen esim. terveyskeskuksessa tai psykiatrisessa päivystyksessä Kun mustasukkaisuus oire esim. psykoosista Lotta Heiskanen

32 Lähteet Barelds, D. & Barelds-Dijkstra, P. (2007). Relations between Different Types of Jealousy and Self and Partner Perceptions of Relationship Quality. Clinical Psychology and Psychotherapy, 14, Cano, A. & O leary, D. (1997). Romatic jealousy and affairs: Research and implications for couple therapy. Journal of Sex & Marital Therapy. 23(4), Croucher, S., Homsey, D., Guarino, L., Bohlin, B., Trumpetto, J., Izzo, A., Huy, A. & Sykes, T. (2012). Jealousy in Four Nations: A Cross-Cultural Analysis. Communication Research Reports. 29(4), Crowe, M. (1995). Management of Jealousy in Couples. Advances in Psychiatric Treatment. 1, Dandurand, C. & Lafontaine, M.-F. (2014). Jealousy and Couple Satisfaction: A Romantic Attachment Perspective. Marriage & Family Review. 50, Dolan, M. & Bishay, N. (1996). The Effectiveness of Cognitive Therapy in Morbid Jealousy: A Case Report. Journal of Cognitive Psychotherapy: An International Quarterly, 10(1), Elphinston, R., Feeney, J., Noller, P., Connor, J. & Fitzgerald, J. (2013). Romantic Jealousy and Relationship Satisfaction: The Costs of Rumination. Western Journal of Communication. 77(3), Gottman, J. & Gottman, J. (2006). A Workshop for New Parents Experiencing The Transition to Parenthood. Relationship Research Institute: Seattle. Heiskanen, L. (2018). Mustasukkaisuuden omahoito-ohjelma. HUS Mielenterveystalo. Leahy, R. & Tirch, D. (2008). Cognitive Behavioural Therapy for Jealousy. International Journal of Cognitive Therapy, 1(1), Lehti, M. (2014). Henkirikoskatsaus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Verkkokatsauksia 36/ Lönnqvist, J. & Honkonen, T. (2001). Muut psykoosit. Teoksessa Jouni Lönnqvist, Martti Heikkinen, Markus Henriksson, Mauri Marttunen & Timo Partonen (toim.) Psykiatria. Duodecim. Padmal, S. (2004). Jealousy in Couple Relationships. Behaviour Change. 21(1), Pines, A. (1992). Romantic Jealousy: Five Perspectives and an Integrative Approach. Psychotherapy, 29(4), White, G. (2008). Romantic Jealousy: Therapist s Perceptions of Causes, Consequences, and Treatments. Journal of Couple and Relationship Therapy. 7(3), Lotta Heiskanen

33 Kiitos. Lotta Heiskanen