OSAAMISTARPEET LUONTOKARTOITTAJAN AMMATISSA

Transkriptio

1 OSAAMISTARPEET LUONTOKARTOITTAJAN AMMATISSA Tuovi Aalto Hyria koulutus toukokuu 2013

2 Sisältö TIIVISTELMÄ ENNAKOINTISELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET OSAAMISTARVESELVITYKSEN MENETELMÄT SELVITYSTYÖN SEURANTA JA OHJAUS AIKATAULU TYÖN TOTEUTTAJA KYSELYN KOHDERYHMÄT YLEINEN VIITEKEHYS MIKSI LUONTOSELVITYKSIÄ TEHDÄÄN? LUONTOKARTOITTAJA ON ERIKOISOSAAJA LUONTOKARTOITTAJAN TYÖHÖN JA ALAAN LIITTYVIEN SELVITYSTEN TILANNE TYÖPAIKKAILMOITUKSET JA TYÖNKUVA AMMATTIALA TUTKINNON PERUSTEISSA Luonto ja ympäristöalan perustutkinto Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon perusteet Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon rakenne Tutkinnon perusteiden kriteerit tutkinnon osittain TILASTOJA LUONTOKARTOITTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA Valmistava koulutus ja tutkintosuoritustilanne Opiskelijamäärät vuosina Valmistavaan koulutuksen opiskelijamäärät vuosina oppilaitoksittain Tutkinnon suorittaneet vuosina Tutkintotilaisuuksiin osallistuneet vuosina OSA 1 LUONTOSELVITYSTEN LAATIJOIDEN VASTAUKSET TAUSTATIETOJA KARTOITTAJISTA JA KARTOITUSTYÖSTÄ VASTANNEIDEN LUONTOKARTOITTAJIEN IKÄ JA SUKUPUOLIJAKAUMA LUONTOKARTOITTAJIEN KOULUTUSTAUSTA VASTAAJIEN TYÖKOKEMUKSESTA JA TYÖSUHTEISTA Työkokemusvuodet luontoselvitysten laatimisesta Työsuhteen vakinaisuus Luontoselvitysten laatimisen organisoituminen Luontoselvitysten luonne SELVITYSTYÖN TEKIJÄN VALINTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA LUONTOKARTOITTAJIEN LUONTOSELVITYSTEN TAUSTAA LUONTOSELVITYSTEN TILAAJAT VUOTUISTEN SELVITYSMÄÄRIEN JAKAANTUMINEN SELVITYSTEN TARPEELLISUUDEN TAUSTA SELVITYSTÖIDEN JAKAANTUMINEN MAAKUNNITTAIN AMMATILLINEN PÄTEVYYS AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN KOOSTUMINEN YLEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET YLEISTEN TYÖELÄMÄVALMIUKSIEN KEHITTYMINEN KOULUTUKSESSA LUONTOKARTOITTAJAN AMMATILLISET OSAAMISALUEET JA TAIDOT AMMATILLISTEN VALMIUKSIEN KEHITTYMINEN VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA LUONTOSELVITYSTEN TEKEMISTÄ TUKEVAT HARRASTUKSET LUONTOKARTOITTAJIEN AMMATILLISEN OSAAMISEN VAHVUUKSIA JA KEHITTÄMISKOHTEITA ELINYMPÄRISTÖJEN TUNTEMUS LAJIOSAAMINEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TEKEMINEN YVA JA SOVA SELVITYKSEN TEKEMINEN NATURA ARVIOINNIN TEKEMINEN METSO ARVIOINNIN TEKEMINEN... 33

3 6.7 KÄSITELTYJEN LUONTOKOHTEIDEN LAADUN SEURAAMINEN MUU AMMATISSA TARVITTAVA OSAAMINEN OSA 2 LUONTOSELVITYSTEN TILAAJIEN VASTAUKSET TAUSTATIETOJA LUONTOSELVITYSTEN TILAAJISTA LUONTOSELVITYSTEN TILAAJIEN TOIMINTA ALUE VUOTUISTEN LUONTOSELVITYSTILAUSTEN JAKAANTUMINEN LUONTOSELVITYSTILAUSTEN LAATIJOIDEN JAKAANTUMINEN SELVITYSTEN TAUSTALLA OLEVAT SÄÄDÖKSET AMMATILLINEN PÄTEVYYS SELVITYSTYÖN TEKIJÄN VALINTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA SOVELTUVA KOULUTUS JA TUTKINTOTAUSTA YLEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET LUONTOKARTOITTAJAN AMMATILLISET OSAAMISALUEET JA TAIDOT OSA 3 OPPILAITOSVASTAUKSET VALMISTAVA KOULUTUS OPISKELIJOIDEN KOULUTUS JA TUTKINTOTAUSTA OPINTOJA JA TUTKINNON SUORITTAMISTA TUKEVAT HARRASTUKSET TYÖKOKEMUKSEN MÄÄRÄ ENNEN VALMISTAVAA KOULUTUSTA TYÖKOKEMUKSEN MÄÄRÄ TUTKINNON SUORITTAMISEN VAIHEESSA AMMATILLINEN PÄTEVYYS SOVELTUVA KOULUTUS JA TUTKINTOTAUSTA LUONTOSELVITYSTYÖNTEKIJÄN VALINTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN KOOSTUMINEN YLEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET YLEISTEN TYÖELÄMÄVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN KOULUTUKSESSA LUONTOKARTOITTAJAN AMMATILLISET OSAAMISALUEET JA TAIDOT VALMISTAVA KOULUTUS JA AMMATILLISET OSAAMISALUEET JA TAIDOT OPPILAITOSTEN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA OSA 4 TULOKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LUONTOSELVITYSTARPEIDEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITYSNÄKYMÄT KARTOITTAJIEN TYÖTILANTEEN SEURAAMINEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN LUONTOSELVITYSTYÖN TEKIJÄN VALINTA AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN KOOSTUMINEN JA KEHITTÄMINEN TYÖKOKEMUS LUONTOKARTOITTAJAN YLEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET JA KEHITTÄMISTARPEET LUONTOKARTOITTAJAN AMMATILLISET TYÖELÄMÄVALMIUDET JA KEHITTÄMISTARPEET ESITYKSIÄ KOULUTUSSISÄLTÖJEN JA MENETELMIEN KEHITTÄMISEKSI LUONTOSELVITYSTEN LAATIMISPROSESSIN VAATIVIA TYÖVAIHEITA LUONTOSELVITYSTEN LAADUN KEHITTÄMISTARPEITA UUDET HAASTEET AMMATTITAIDON KEHITTÄMISESSÄ TUTKINNON KEHITTÄMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TARPEELLISUUS JA AIHEET TÄYDENNYSKOULUTUKSEN ORGANISOINTI MUITA NÄKÖKOHTIA TUTKINNON UUDISTAMISEEN JA KYSELYYN JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 76

4 Tiivistelmä Tässä Opetushallituksen toimeksiannosta laaditussa raportissa selvitetään luontokartoittajan ammatissa tarvittavaa osaamista sekä sitä, miten ammattitaitovaatimusten nähdään kehittyvän tulevaisuudessa. Työn aikana oli tavoitteena selvittää luontokartoittajan tämän päivän työnkuvia ja työnkuvien mahdollista muuttumista vuosien myötä. Luontoselvitysten tilaajille, selvitysten laatijoille sekä tutkinnon järjestäjille tehdyn kyselyn perusteella on nostettu esille tutkinnon perusteiden uudistamisen tarpeita sekä hieman myös sisältöjä. Kyselyn kohderyhmät ja henkilöt löytyivät poimimalla Internetissä julkaistuja vuoden kahden sisällä laadittuja luontoselvityksiä. Näin vastaan tulleista ja poimituista selvityksistä saatiin varsin kattava joukko tilaajia sekä raporttien laatijoita kyselyn kohdehenkilöiksi. Tavoitteena ei niinkään ollut suuri vastaajamäärä, vaan tuoreita ajatuksia tämän päivän luontoselvitystöiden tarpeista ja ammattitaitoon liittyvistä vaatimuksista. Luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkintojen järjestäjien edustajille lähetettiin tilastokysely koulutus ja tutkintosuoritusmäärien toteutumisesta vuosilta Oppilaitoksilta kysyttiin myös näkemyksiä tutkinnon päivitystarpeista. Luontokartoittaja tekee kartoituksia ja johtopäätöksiä ympäristön tilasta laatien kohdealueista kirjallisia luontoselvitysraportteja ja antaen suosituksia alueen maankäytöstä erilaisissa maankäyttöja ympäristöhankkeissa. Työhön mm. kuuluu ympäristöä suojelevien hankkeiden suunnittelua tai luontotiedon keräämistä kaavoitusta varten. Hankkeen tai kaavan vaikutusalueen luonnonpiirteet tulee kuvata. Tämä kuvaus perustuu olemassa olevan taustatietoon ja uusiin selvityksiin. Luontoselvityksen tulokset ja johtopäätökset syntyvät olemassa olevan tiedon ja uuden maastotöiden avulla hankitun tiedon jäsentämisestä, yhdistämisestä, muokkauksesta ja tulkinnasta. Luontovaikutusten arviointi voi olla vain niin hyvä kuin sen pohjana oleva nykytilan selvitys on. Ei ole mahdollista arvioida luotettavasti hankkeen tai kaavan vaikutuksia, jollei luonnonpiirteiden nykytila ole selvitetty, esitetty ja ymmärretty kunnolla. T. Söderman, 2003 Ammatillisesti pätevä luontokartoittaja hallitsee luontoselvityksen kokonaisuuden sisältäen tarjousten ja työsuunnitelmien laatimisen, eri maastotyömenetelmät sekä raportoinnin. Hän osaa tehdä tilaajan tavoitteiden mukaisen selvityksen. Luontokartoittajan ammattitaito on palvelu, joka tuottaa selkeitä, kirjallisia raportteja sisältäen perustelut, menetelmien kuvauksen, tiedot ja havainnot, johtopäätökset sekä lähdeviitteet. Selvityksen mukaan luontoselvitysten laatimisen tarpeen nähtiin pysyvän vähintään samana tai kasvavan. Laadukkaiden selvitysten laatimiseksi sopivana pohjakoulutuksena pidettiin ammattikorkeakoulututkintoa luonnonvara alalta tai yliopistotutkintoa. Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto nähtiin hyödyllisenä täydentävänä tutkintona. Erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamista pidettiin tärkeänä ja kiireellisenä, kun halutaan ammatillisen pätevyyden vastaavan tämän päivän työelämän tarpeita.

5 1. Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon perusteet ovat vuodelta Ammattiala ja tarvittava osaaminen ovat jossakin määrin muuttuneet. Mm. tekninen kehitys sekä lainsäädäntöön liittyvät muutokset edellyttävät tutkinnon perusteiden sisällön tarkistamista. Luontokartoittajan erikoisammattitutkintoa on järjestetty metsien monikäytön tutkintotoimikunnan alaisuudessa. Myös tutkintotoimikunta on kiinnittänyt huomiota vastuulla olevien tutkintojensa päivitystarpeisin ehdottaen selvityksen kohteena olevan erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamista. Ennakointityön tavoitteena on ollut selvittää luontokartoittajan ammattitaitovaatimukset, alan kehitysnäkymät ja tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon tutkinnon osalta selvitystarve on olennainen myös sen vuoksi, että tällä hetkellä tutkinnon suorittajien määrä on vähäinen. Selvityksellä arvioidaan myös tutkinnon suorittajien työelämätarvetta. Hankkeessa oli tavoitteena selvittää: (1) Luontokartoittajien tarve työelämässä ja tutkinnon suorittaminen - keitä osallistuu luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen (mikä tutkintotausta, mikä työtausta) - kuinka paljon osallistuu valmistavaan koulutukseen ja kuinka paljon suoritetaan koko tutkintoja, tutkinnon osia ja mitkä tutkinnon osat ovat eniten suoritettuja - millainen on alalla/lähialoilla työskentelevien lisäkoulutustarve/ uudet osaamistarpeet - arvio kuinka paljon työelämässä on tarvetta luontokartoittajille (2) Luontokartoittajan ammattitaitovaatimukset ja tutkinnon perusteiden päivitystarpeet - millaista osaamista työelämässä tarvitaan luontokartoittamisen työtehtävissä nyt ja miten on nähtävissä tulevaisuudessa alan ja ammattitaitovaatimusten kehittyvän (aikajänne 5 10 vuotta) - millaisia työnkuvia on tällä hetkellä ja miten työnkuvien nähdään muuttuvan tulevaisuudessa - millainen voisi olla uusi luontokartoittajan tutkinnon perusteiden sisältörunko o mahdolliset osaamisalat o millaisista tutkinnon osista tutkinnon tulisi muodostua o millaiset ovat keskeiset luontokartoittajan ammattitaitovaatimukset 1.1 Osaamistarveselvityksen menetelmät Luontokartoittajan osaamistarpeiden selvittämiseksi on laadittu Webropol kysely, jossa on osin samoja kysymyksiä ja osin kohderyhmittäin eritytettyjä kysymyksiä valmistavaa koulutusta järjestäneille oppilaitoksille, luontoselvitysten tilaajille sekä selvityksiä tekeville. Lisäksi on haastateltu asiantuntijoita ja mm. seurattu työpaikkailmoituksia sekä Internetin keskustelupalstoilla käytyjä keskusteluja luontokartoittajan ammatista. 1.2 Selvitystyön seuranta ja ohjaus Työn etenemistä on seurannut ja ohjannut Opetushallituksen opetusneuvos Anne Liimatainen. Työn etenemisestä tiedotetaan maatalous ja ympäristöalan koulutustoimikunnan kokouksessa.

6 1.3 Aikataulu Selvitystyölle laadittiin työtilauksen yhteydessä aikataulusuunnitelma: Joulukuu selvitystyön kokonaisuuden suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen Tammi helmikuu kyselyiden toteuttaminen o oppilaitoskyselyt sekä työnantaja /työntekijäkyselyt o luontokartoittajana toimivien taustaan perehtyminen: koulutus, työllistyminen (osa aikaisuus, kokoaikaisuus) sekä näkemykset tulevaisuudessa tarvittavasta työvoimamäärästä o luontokartoittajan ammattitaitovaatimukset/ osaamistarpeet nyt ja tulevaisuudessa: asiantuntijat (yrittäjät, työnantajat, oppilaitokset) - asiantuntijahaastatteluiden tekeminen ja analysointi Huhtikuu toukokuu vastausten ja muun tausta aineiston analysointi ja yhteenvedon tekeminen - prosessikuvauksen laatiminen sekä hankkeen tulosten raportointi 1.4 Työn toteuttaja Osaamistarvekartoituksen toteutuksesta on vastannut Hyria koulutuksen luonnonvara alan aikuiskoulutuksen koordinaattori ja kouluttaja, MH Tuovi Aalto. 1.5 Kyselyn kohderyhmät Osaamistarvekartoitusta varten laadittiin kolmelle eri kohderyhmälle kysymyssarjat (liitteet 1 3). Taulukkoon 1 on koostettu osaamistarvekartoituksen kohderyhmät. Taulukko 1: Osaamistarvekartoituksen kohderyhmät ja vastaamisaktiivisuus. Kohderyhmä lähetetty palautuksia palautus % Luontoselvityksiä tekevät % Luontoselvityksiä tilaavat % Luontokartoittajan eat kouluttavat organisaatiot % Vastausten palauttamisessa aktiivisuus oli %. 2. Yleinen viitekehys 2.1 Miksi luontoselvityksiä tehdään? Luontoselvitys on luontovaikutusten arvioinnin pohja. Luontoselvityksessä hankitaan olemassa oleva tieto ja tuotetaan uutta tietoa. Luontoselvitysvaiheessa analysoidaan, tulkitaan ja raportoidaan tiedot vaikutusten arviointia varten. Kenttätyöt ja eliöryhmien erillisselvitykset tehdään yleisesti hyväksytyin menetelmin, tutkittavan asian kannalta oikeaan aikaan ja dokumentoidaan hyvin. Selvitystyön jälkeen kohteet ja alueet arvotetaan eli asetetaan luonnonarvojen näkökulmasta tärkeysjärjestykseen ja raportoidaan selvityksen kulku, tulokset ja johtopäätökset. T. Söderman, 2003

7 2.2 Luontokartoittaja on erikoisosaaja Seuraava henkilötarina ja historia avaavat luontokartoittajan taustaa ja työn kuvaa. Risto Vilén on ollut pienestä pitäen monipuolinen luontoharrastaja. Lintuja harrastan eniten; kerään lajihavaintoja ja rengastan petolintuja. Rakkaasta harrastuksesta Risto sai myös ammatin; ensin puutarhurina ja si en erityisamma tutkinnon kau a luontokartoi ajana. En pärjäisi tällä alalla yrittäjänä, ellei luonto ja ympäristöosaamiseni olisi hyvin monipuolista, Risto kertoo. Luontokartoitusta tehdään luonnon ehdoilla; kohteeseen mennään pyöräillen tai kanootillakin. Työajat joustavat; lintuaikana muutama viikko tehdään töitä kellon ympäri. Toisinaan on kuitenkin pakko pitää taukoa huonon sään vuoksi. Luonnon hiljentyessä talveen luontokartoittajankin työ muuttuu; silloin on raporttien ja asiakashankinnan aika. Genius Loci luonto ja kulttuuripalvelut on toiminut keväästä 2010 lähtien. Yrityksen käynnistämisessä Risto Vilénille oli hyötyä harrastuksen sekä järjestötoiminnan kautta saaduista kontakteista ja suhteista alan toimijat tuntevat toisensa. Pääasiassa linnusto, kasvillisuus ja luontotyyppiselvityksiä tilaavat Ely keskukset, Metsähallitus, kunnat ja suuremmat yhtiöt, kuten ydin ja tuulivoimayhtiöt. Toimeksiantoja tehdään myös alihankintana. Kaavoitusta, YVA hankkeita ja vastaavia varten edellytetään paljon lakisääteisiä esiselvityksiä, Risto Vilén kertoo. Työnlaadusta Risto ei tingi: kaikkeen tarjo uun ei kannata ryhtyä ja huonoa työtä en suostu tekemään. Varansa täytyy osata pitää. tnt01detailtemplate=uutinen&cntnt01returnid=25 (viitattu ) 2.3 Luontokartoittajan työhön ja alaan liittyvien selvitysten tilanne Luontokartoittajan erikoisammattitutkintoa on sivuttu muutamissa selvityksissä, mutta varsinaista luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon liittyvää selvitystä ei ole tehty. Seuraavassa on koottuluontokartoittajan tutkintoa sivuavien aineistojen ja selvitysten tiivistelmiä. Luontoinventoijien sertifiointiselvitys T. Söderman, luvun alussa on Suomen ympäristökeskuksessa tehty luontoinventoijien sertifiointiselvitys, minkä yhteydessä on myös laadittu luontoinventoijille tarjolla olevasta koulutuksesta kooste. Korkeakoulutasoisesta koulutuksesta tässä selvityksessä on esimerkkinä Helsingin yliopiston bio ja ympäristötieteiden laitoksen biologian koulutusohjelma. Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto on aineistossa esillä metsätalouden toisen asteen näyttötutkintona. Ympäristökeskuksen selvityksen suoritustilastot 2000 luvun alun osalta poikkeavat hieman tutkinnon järjestäjiltä keväällä 2013 saaduista tiedoista. Metsäalan laadullisen ennakoinnin selvitys E. Lautanen, V. Tanttu Metsätalouden koulutustoimikunnalle kuuluvien tutkintojen ennakoinnin selvitystyö on tehty vuonna 2012 TTS:n toimesta. Selvitystyössä on tarkasteltu metsäsektorin ja sen rajapintojen tutkintoja lyhyesti. Yhteenvedossa todettiin, että luonnonvara aloilla on luontaista yli rajojen liikkuvaa toimivuutta, mikä tulee esille mm. tutkintotoimikuntien vastuututkinnoissa.

8 Luonto ja maisemapalvelujen nykytila J. Rutanen, A. Matila Luonto ja maisemapalvelujen teemaryhmä on vuonna 2008 arvioinut ammatillisen koulutuksen antamia valmiuksia luonto ja maisemapalveluihin liittyvissä työtehtävissä. Arvion mukaan luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon valmiuksia voi erinomaisesti hyödyntää perinnemaisemien kunnostus ja hoitotöissä, metsien ja soiden luonnonhoitotöissä sekä jossakin määrin vesistöjen ja kalakantojen hoitotöissä. Luonto ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia J. Räsänen, J. Rutanen Luonto ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategiassa on käsitelty mm. luontoja ympäristöalan valmistavan koulutuksen saatavuutta sekä luonnontuotealalla mahdollisia opintopolkuja. Selvityksen lopuksi todetaan, että luonnontuotealan opintopolulla luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon suorittaneet voivat opiskella yliopistossa esim. ekologiaa tai maantiedettä. 2.4 Työpaikkailmoitukset ja työnkuva Työpaikkailmoituksia seuraamalla saa hyvän katsauksen luontokartoittajan tämän päivän työnkuvasta sekä alan tehtäviin palkkaavista organisaatiotyypeistä. Seuraavassa on poimittu muutamia Internet hakuun perustuvia työpaikkailmoituksia vuosilta Luontokartoittaja (3 6 kk): tekee varsinaista kartoitusta. Hakijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta, sekä todistettavaa merikelpoisuutta. sukellustaito, paikallistuntemus ja aiempi kokemus maastokartoituksista katsotaan eduksi. Tammisaaren, Korpoströmin ja Vaasan toimipisteiden hakijoiden kohdalla hyvä ruotsinkielen taito katsotaan eduksi. Tehtävien luonteen takia hakijalla on oltava maastokaudella mahdollisuutta joustaviin työaikoihin ja varauduttava siihen että tiimi saattaa majoittua merellä tai rannikolla useiksi päiviksi kerralla. Metsähallitus, luontopalvelut Tehtäviisi kuuluvat luonto ja kasvillisuuskartoitusten tekeminen mm. luontoselvitys, ympäristölupa ja YVA hankkeissa. Edellytämme hakijalta luontokartoittajan koulutusta, tai vähintään pitkällä olevia biologian (FM) opintoja. Sinulla tulisi olla kokemusta luontotyyppi ja kasvillisuuskartoitusten maastotöistä sekä metsä ja suotyyppien tuntemusta. Eduksi katsotaan mikäli sinulla on kokemusta liito oravakartoituksista. Tehtävä vaatii ajokorttia, mielellään omaa autoa ja maastotyövalmiutta. Tarjoamme mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä sekä työn tueksi hyvän asiantuntijaverkoston. Lapin Vesitutkimus Oy Haemme biologia tai luontokartoittajaa määräaikaiseen työsuhteeseen Vesi ja ympäristö toimialalle. Biologin tehtäviin kuuluvat luonto ja lajistoinventointien tekeminen kaavoitus, ympäristölupa ja YVA hankkeissa. Työn kesto 3 4 kk. Edellytämme biologin tai luontokartoittajan (EAT) koulutusta, metsä ja suotyyppien tuntemusta, lajintuntemusta sekä aikaisempaa kokemusta luontoinventoinneista. Tehtävä vaatii ajokorttia ja autoa sekä maastotyövalmiutta. Arcview'n tai Mapinfon käyttökokemus katsotaan eduksi. Tarjoamme haastavia, vaihtelevia ja mielenkiintoisia projekteja, nykyaikaiset työmenetelmät, viihtyisän työympäristön ja asiantuntevat kollegat. Ramboll Finland Oy Harjoittelijan tehtävänä on vesien hoitoon ja lajistoselvityksiin liittyvät kenttä ja toimistotehtävät. Pääsääntöisesti vesikasvillisuuskartoituksiin ja vesikasvien niittotarveselvityksiin osallistuminen sekä vesikemialliset kenttämittaukset. Tehtäviin kuuluu lisäksi tietojen tallennusta ja käsittelyä yleisim

9 millä atk ohjelmilla. Korkeakouluopiskelija vesistötieteiden (limnologia/hydrobiologia) tai ekologian alalta tai vaihtoehtoisesti pidemmälle opinnoissaan edennyt luontokartoittaja. Vesikasvien lajistoja/tai linnustotuntemus. Ajokortti. Etelä Savon ELY keskus Vahvistamme uutta aluetoimisto organisaatiotamme, ja haemme Vesi ja ympäristö liiketoimintaalueen Luontopalvelut yksikköön Ouluun eläinekologiaan suuntautunutta biologia biologisten maastoselvitysten toteuttamiseen, vaikutusarviointiin sekä asiantuntijatyöhön eri hankkeisiin liittyen. Edellytämme soveltuvaa koulutusta (esim. FM tai graduvaiheen fil. yo: pääaineena eläinekologia, AMK: Luontokartoittaja), vähintään kolmen vuoden työkokemusta ympäristöalalta vastaavista tehtävistä sekä linnustoon liittyvää erityisosaamista. Linnuston erinomainen tuntemus sekä muun maaeläimistön perustason tuntemus ovat edellytyksenä työn menestyksekkäälle hoitamiselle. Kasvillisuuden tuntemus katsotaan eduksi. Työ sisältää luontoselvitysten maastotöiden suunnittelua, maastotöitä, tulosten raportointia sekä vaikutusten arviointia erilaisiin hankkeisiin liittyen. Hankkeet painottuvat pääasiassa Keski ja Pohjois Suomeen, joten näiden alueiden linnustollisten erityispiirteiden tuntemuksesta on tehtävässä etua. Tehtävä edellyttää lisäksi asiantuntevaa ja sujuvaa raportointikykyä. Koska työ vaatii maastokautena itsenäistä liikkumista laajalla alueella, myös maastokelpoisuus, ajokortti ja auto ovat tehtävässä tarpeen. Auto voidaan tarvittaessa myös vuokrata. Liity monialaiseen, ammattitaitoiseen joukkoomme. Pääset mukaan mielenkiintoisiin projekteihin, joissa saat mahdollisuuden kehittää ja kehittyä oman alasi asiantuntijana. Pöyry Finland Oy 2.5 Ammattiala tutkinnon perusteissa Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Luontokartoittajan työtehtäviä sivuavia opintoja on voimassa olevassa luonto ja ympäristöalan perustutkinnossa ( , dnro31/11/2009) yhden valinnaisen tutkinnon osan muodossa. Tutkinnon osa on nimeltään Luontoselvitysten laatiminen. Em. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiksi on määritelty: Tutkinnon suorittaja osaa toimia luontoselvitystä ja kaavoitusta laativien asiantuntijatyöryhmien jäsenenä ja avustajana varustautua ja liikkua luonnossa käyttää työssään alueen karttoja, paikantamis ja dokumentointivälineitä käyttää maisema ja metsäsuunnitelmia ja niiden kuviokarttoja, kulttuuriympäristöohjelmia ja muuta maankäytön suunnitteluun liittyvää materiaalia uhanalaiset lajit ja tunnistaa paikallisia luontoselvityksissä tarvittavia lajeja, kuten kasveja, hyönteisiä, perhosia, lintuja ja nisäkkäitä määrittää maastonmuotojen merkityksen, pintavesien ja eläinten kulkureitit ja kasvillisuusalueet tunnistaa erilaisia elinympäristöjä ja luontodirektiivin luontotyyppejä ja rajata pienehköiltä alueilta luontotyyppejä arvioida ympäristön vaikutuksia luontoon raportoida tiedot selvitystä varten edistää kestävän kehityksen toimintatapoja Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon perusteet Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon perusteet ( dnro 25/011/97) on hyväksytty ammattitutkintolain (306/94) 3 :n nojalla metsätalouden koulutustoimikunnan esityksestä noudatettavaksi alkaen toistaiseksi.

10 Tutkinnon perusteiden mukaan: Luontokartoitukset voivat kuulua kenen tahansa luonnonvara alan ammattilaisen toimenkuvaan. Niissä saatetaan tarkastella kaikkea eliölajistoa tai keskittyä yhteen lajiryhmään tai luontotyyppiin. Luontokartoitus voi olla alusta loppuun yksin tehty tai monen kartoittajan yhteistyön tulos. Luontokartoittajan työhän voi kuulua esim. luonnonhoitoa korostavan metsäsuunnitelman teko, avainbiotooppien inventointi, kaavoituksen perusluontotiedon keruu, maatalouden ympäristöä suojelevien hankkeiden suunnittelu tai luontoaineiston keruu osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Luontokartoittajan tulee kyetä itse suunnittelemaan maastotyönsä luonnon tapahtumien ja kulloisenkin tarpeen kannalta oikeaan aikaan ja sopivan pituiseksi. Muun koulutuksensa ansiosta hän saattaa pystyä myös itse suodattamaan maastosta keräämänsä informaatiota niin, että se sisältää tehtävän kannalta oleellista tietoa, sekä muotoilemaan sen raportiksi ja ohjeiksi toimeksiantajalleen. Hänen on tunnettava yhteiskunnan suunnittelu ja lupakäytäntö ja pystyttävä edustamaan luontonäkökulmaa yhtenä osana suunnittelua. Luontokartoittajan erityiset taidot voivat painottua metsä, maatalous, vesi ts. ympäristöön sen mukaan, mikä hänen pääammattinsa on, tai tiettyyn eliöryhmään tai luontotyyppivalikoimaan. Hänellä tulee silti olla perustaidot selvittää minkä tahansa luontoympäristön tärkeimmät piirteet ja hankkia omatoimisesti syventäviä tietoja, jos hänen työympäristönsä muuttuminen tätä edellyttää. Uudet tiedontarpeet ja velvoitteet heijastavat luontokartoittajan ammattiin jatkuvasti erilaisina haasteina ja tarpeena kehittää ammattitaitoa. Tutkinnon suorittajan pitää osata markkinoida itseään maankäyttösäädöksiin liittyvien luontoselvitysvelvoitteiden avulla Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon rakenne Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto ( dnro 25/011/97) muodostuu kuudesta kaikille pakollisesta tehtäväkokonaisuudesta, joita ovat Lajintuntemus Elinympäristöjen tuntemus Eliöt bio indikaattoreina Maasto työmenetelmät Raportin laadinta Maankäytön ohjausmenetelmät Tutkinnon osat koostuvat seuraavista aihealueista: (1) Lajintuntemus 1.1 Peruslajintuntemus 1.2 Syventävä lajintuntemus tutkinnon suorittaja on erikoistunut vähintään kahden eliöryhmän suomalaiseen lajistoon kattavasti tämä syventävä lajintuntemus on vaihtoehtoinen elinympäristöpohjaisen syventävän lajintuntemuksen kanssa (2.2) 1.3 Määritystieto (2) Elinympäristöjen tuntemus 2.1 Elinympäristöjen yleistuntemus 2.2 Elinympäristöjen syventävä tuntemus tutkinnon suorittaja on erikoistunut vähintään kahden elinympäristön ja niiden luonnehtijalajiston tuntemukseen elinympäristöpohjainen syventävä lajintuntemus on vaihtoehtoinen eliöryhmäpohjaisen syventävän lajintuntemuksen (1.2) kanssa.

11 (3) Eliöt bioindikaattorina (4) Maastotyömenetelmät (5) Raportin laadinta (6) Maankäytön ohjausmenetelmät Tutkinnon perusteiden kriteerit tutkinnon osittain 1. Lajintuntemus Tutkinnon suorittaja 1) tuntee kaikkien seuraavassa lueteltujen ryhmien peruslajit 2) hallitsee vähintään kahden eliöryhmän osalta kotimaisen lajiston kattavasti (syventävä lajintuntemus) ja 3) osaa omatoimisesti hankkia tarvittavan määritystiedon kaikista eliöryhmistä 1.1 Peruslajintuntemus Peruslajintuntemukseen kuuluu Suomen yleisimpien ja näkyvimpien a) putkilokasvien ( lajia) b) sammalten, jäkälien ja levien ( lajia) c) sienten (50 80 lajia) d) nisäkkäiden, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen (70 80 lajia) e) lintujen ( lajia) f) perhosten (30 50 lajia) g) kovakuoriaisten (30 50 lajia) h) sudenkorentojen (15 25 lajia) i) kotiloiden ja simpukoiden (20 30 lajia) eli yhteensä noin 850 lajin nopea, rutiininomainen määrittämistaito mastossa sekä tieto siitä, milloin kyse voi olla harvinaisemmasta, mutta samalla samannäköisestä lajista. 1.2 Syventävä lajintuntemus Tutkinnon suorittaja on erikoistunut vähintään kahden yllä mainitun eliöryhmän suomalaiseen lajistoon kattavasti, on tietoinen vaikeasti märiteltävien lajiryhmien ongelmista ja ylläpitää jatkuvasti lajintuntemustaitoaan (esim. aktiivinen lintu ja kasviharrastus). lajiryhmien, joihin tutkinnon suorittaja on erikoistunut, tulee käydä ilmi annettavasta tutkintotodistuksesta. Eliöryhmäpohjainen syventävä lajintuntemus on vaihtoehtoinen elinympäristöpohjaisen syventävän lajintuntemuksen kanssa. 1.3 Määritystieto Tutkinnon suorittaja tuntee keskeisimmän kotimaisten eliöiden määrityskirjallisuuden, osaa käyttää määrityskaavoja ja niissä tarvittavia määritysmenetelmiä sekä vieraskielisiä määritysoppaita ja tietää. mistä tutkimuslaitoksesta tai luonnontieteellisestä museosta voi pyytää määritysapua.

12 2. Elinympäristöjen tuntemus 2.1 Elinympäristöjen yleistuntemus Tutkinnon suorittaja tuntee suomalaisen luonnon elinympäristötyypit: metsä ja suotyypit sekä vesistöjen, rantojen ja kulttuurimaiden tärkeimmät kasvillisuusluokitteluryhmät. Hän huomaa maastossa, milloin kyseessä on mielenkiintoinen, luonnoltaan erikoisempi ja arvokkaampi, usein pienialainen elinympäristö. Näitä ovat esim. luonnonsuojelulain tarkoittamat suojellut luontotyypit ja metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt. Hän osaa rajata tavanomaiset elinympäristöt samoin kuin arvokkaat elinympäristöt suojavyöhykkeineen kartalle. Tutkinnon suorittaja tuntee luonnon oman dynamiikan eli elinympäristöjen luontaisen muutoksen. Esimerkkejä on metsän kehityksen eri vaiheiden ja metsätalouskäsitteiden tuntemus, rantaniittyjen vyöhykkeisyys ja kasvillisuuden muutokset maankohoamisrannikoilla sekä umpeen kasvavan järven kehitys soistuneeksi luhdaksi. 2.2 Elinympäristöjen syventävä tuntemus Tutkinnon suorittaja on erikoistunut vähintään kahden elinympäristön ja niiden luonnehtijalajiston tuntemukseen. Luontokartoituksessa tärkeitä elinympäristöjä ovat esim. lehdot ja rehevät metsät, rehevät suot, vanhat metsät, kirkkaat sekä rehevät vesistöt, kalliot ja kulttuuriympäristöt. Elinympäristöjen, joihin tutkinnon suorittaja on erikoistunut, tulee käydä ilmi annettavasta tutkintotodistuksesta. elinympäristöpohjainen syventävä lajintuntemus on vaihtoehtoinen eliöryhmäpohjaisen syventävän lajintuntemuksen (1.2) kanssa. 3. Eliöt bioindikaattorina Tutkinnon suorittajan tuntee lajistoa, joka kertoo paljon elinympäristöstään, kuten kasvillisuustyyppien tunnuslajit, kasvupaikan ravinteisuustasoa osoittavat lajit, pitkään luonnontilassa kehittyneiden elinympäristöjen lajit (esim. vanhan metsän tunnuslajit), kulttuurivaikutuksen ilmaisijat ja ilman puhtaudesta kertovat lajit. Tutkinnon suorittaja osaa tehdä johtopäätöksiä lajien esiintymisestä ja antaa suosituksia, kuinka niiden elinympäristöä hoidetaan tai säilytetään. Hän osaa myös arvioida toimenpiteiden vaikutusta: millaiset toimet uhkaavat lajien ja elinympäristöjen säilymistä ja vastaavasti millaiset toimet voidaan sallia ilman, että ne vaarantavat elinympäristön tai lajien säilymisen, ja mitkä toimet ovat mahdollisesti lajin säilymisen edellytys. Biologinen tietämys on kuitenkin luonteeltaan epävarmaa: lajin häviämistä tai säilymistä arvioidaan aina todennäköisyyksinä. 4. Maastotyömenetelmät Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella alueen luontokartoituksen tehokkaan ajankäytön ottaen huomioon luonnon oman vuodenkierron, säiden aiheuttamat viivytykset sekä lähdeaineiston keräämiseen ja raportin kirjoittamiseen kuluvan ajan. Tutkinnon suorittaja tuntee eliöiden kartoitusmenetelmät: oikean vuoden ja vuorokaudenajan, mitä tietoa maastossa kerätään, näytteidenottomenetelmät, standardoidut työmenetelmät ja tarvittavat apuvälineet. Hän osaa valmistaa kelvollisia kokoelmanäytteitä myöhempää määritystä varten. Tutkinnon suorittaja tietää ilmakuvien ja erilaisten karttojen tarjoamat mahdollisuudet. 5. Raportin laadinta Tutkinnon suorittaja osaa laatia kartoittamastaan alueesta erilaisia kirjallisia raportteja karttoineen ja liitteineen eri tarkoituksiin. Raportista käy selville myöhemmälle suunnittelutyölle oleellinen tieto luontokartoituksen tuloksista: tutkittu alue, aiempi tietämys kohteista, tutkimusajankohta ja menetelmät, tutkitut eliöryhmät, havainnot tekstissä ja kartalla, johtopäätökset ja suositukset sekä lähdeaineistona ja perusteluina käytetty kirjallisuus.

13 6. Maankäytön ohjausmenetelmät Tutkinnon suorittaja tuntee maankäytön ohjausmenetelmät ja suunnittelukäytännön eri viranomaisten toimialat, kaavoitusprosessin, metsänsuunnittelun, uhanalaisten lajien tuomat velvoitteet kaavamerkintöjen ja luonnonsuojeluohjelmien oikeudelliset vaikutukset, eri intressiryhmien tarpeet (esim. riistanhoito, ulkoilualueet, veneily) sekä asiaan liittyvät lait, asetukset ja direktiivit. Tutkintosuoritusten arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin: eliölajien tuntemus elinympäristöjen tuntemus tietoaineksen hallinta ja soveltaminen käytäntöön työmenetelmien hallinta ja tehokkuus toiminnan itsenäinen suunnittelu ja maastokelpoisuus johtopäätösten teko maastosta kerätyn tiedon pohjalta raportintekotaito laatutietoisuus ja puolueettomuus Hyväksytty: Tutkinnon suorittaja tunnistaa vähintään 80 % vaadituista eliölajeista. Hän pystyy tekemään indikaattorilajien perusteella oikeita johtopäätöksiä ympäristön arvosta ja tilasta. Hän tunnistaa vaadittavat metsä ja suotyypit sekä vesistöjen, rantojen ja kulttuurimaiden tärkeimmät kasvillisuusluokitteluryhmät ja maastossa luonnoltaan arvokkaat elinympäristöt ja pystyy esittämään oikeita keinoja tai hoitomenetelmiä niiden luontoarojen turvaamiseksi. Hän hallitsee eri lajiryhmien kartoitusmenetelmät maastossa ja osaa valita oikeat näytteiden keruu, käsittely ja säilytysmenetelmät. Hän hallitsee vähintään 75 % vaadittavasta tietoaineksesta. Hän pystyy erottamaan oleellisen ja epäoleellisen luontotiedon toisistaan sekä keräämää maastosta ajantasaista tietoa tehokkaasti. Hän pystyy koostamaan kerätyn tiedon havainnolliseksi raportiksi ja esittämään perusteltuja hoito ja suojelusuosituksia arvokkaista luontokohteista. 2.6 Tilastoja luontokartoittajan erikoisammattitutkinnosta Valmistava koulutus ja tutkintosuoritustilanne Taulukko 2: Tilastotietokooste tutkintoon valmistavasta koulutuksesta sekä tutkinnon suorittamisesta järjestäjittäin. Yhteenveto vuosista (Lähde: Tutkinnon järjestäjät). Vuosien koulutustilastoja Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto WinNova (ent. Porin ammattiopisto, Kullaan metsäopisto) Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Livia, Kalatalous ja ympäristöopisto (ent. Suomen kalatalous ja ympäristöinstituutti) Yhteensä Valmistavaan koulutukseen osallistuneet, yhteensä kpl Tutkintotilaisuuksiin osallistuneet, yhteensä kpl Tutkinnon suorittaneet, yhteensä kpl ? 82 Tutkinnon osan tai osia suorittaneita (ei koko tutkinto), kpl ? 374 Tutkintotilaisuuksiin osallistu 102 % 92 % 100 % 27 % 86,5 %

14 neet, % ko. vuoden valmistavaan koulutukseen osallistuneista Tutkinnon suorittaneet, % tutkintotilaisuuksiin osallistuneista Tutkinnon suorittaneet, % valmistavaan koulutukseen osallistuneista Tutkinnon osan tai osia suorittaneet, % tutkintotilaisuuksiin osallistuneista Tutkinnon osan tai osia suorittaneita (ei koko tutkinto), % valmistavaan koulutukseen osallistuneista 18,8 % 8,5 % 58,82 %? 17,1 % 19,3 % 7,8 % 58,82 %? 14,8 % 97 % 77 % 0? 78,1 % 99 % 71 % 0? 67,5 % Opiskelijamäärät vuosina Opiskelijamäärät vuosina Kuva 1: Luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijamäärät yhteensä vuosina (Lähde: Tutkinnon järjestäjät). Luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta on järjestetty neljässä oppilaitoksessa vuodesta 1997 lähtien. Oppilaitokset tämän päivän organisaatioiden nimillä ovat WinNova, Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto, Lappia ja Ammattiopisto Livia, kalatalous ja ympäristöopisto.

15 2.6.3 Valmistavaan koulutuksen opiskelijamäärät vuosina oppilaitoksittain Valmistavan koulutuksen opiskelijamäärät Valmistavaan koulutukseen osallistuneet/oppilaitos, kpl Suomen kalatalous ja ympäristöinstituutti 92 Ammattiopisto Lappia 34 Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto 179 WinNova 249 Kuva 2: Luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuneiden jakaantuminen oppilaitoksittain (yhteensä ). (Lähde: Tutkinnon järjestäjät) Tutkinnon suorittaneet vuosina Tutkinnon suorittaneet Kuva 3. Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon suorittaneet vuosina (Lähde: Tutkinnon järjestäjät). Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon on kevääseen 2013 mennessä suorittanut 82 henkilöä. Tutkinnon osan tai osia on suorittanut 374 henkilöä. Eri tutkinnon osista on eniten suoritettu lajintuntemusta, elinympäristöjen yleistuntemusta, eliöt bioindikaattoreina, maankäytön ohjausmenetelmiä sekä syventävää elinympäristöntuntemusta. Vähemmän on suoritettu maastotyömenetelmien ja raportin laadinnan tutkinnon osia sekä erilaisia syventäviä lajintuntemuskokonaisuuksia.

16 2.6.5 Tutkintotilaisuuksiin osallistuneet vuosina Tutkintotilaisuuksiin osallistuneiden määrä Kuva 4. Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon tutkintotilaisuuksiin osallistuneet vuosina (Lähde: Tutkinnon järjestäjät). Osa 1 LUONTOSELVITYSTEN LAATIJOIDEN VASTAUKSET Osaamistarvekysely lähetettiin maaliskuussa 2013 luontokartoituksia tekeville. Vastauksia saatiin 28 kpl, mikä on 30 % kohderyhmästä. 3 Taustatietoja kartoittajista ja kartoitustyöstä Tähän kappaleeseen on koottu luontoselvityksiä tekevien taustatietoja taulukoina sisältäen mm. vastaajien ikä ja sukupuolijakauman, koulutustaustan, toiminta alueen sekä työkokemuksen määrän. 3.1 Vastanneiden luontokartoittajien ikä- ja sukupuolijakauma Ikäryhmäjakauma yli 61 vuotta 4 % vuotta 4 % vuotta 25 % vuotta 50 % vuotta 14 % alle 25 vuotta 4 % Kuva 5. Kyselyyn vastanneiden luontoselvityksiä tekevien ikäjakauma.

17 Sukupuoli mies 64 % nainen 36 % Kuva 6: Kyselyyn vastanneiden luontoselvityksiä tekevien sukupuolijakauma. 3.2 Luontokartoittajien koulutustausta Vastaajista 61 % oli suorittanut yliopistotutkinnon. Ammattikorkeakoulututkinto oli 18 %:lla vastaajista. Luontokartoittajan erikoisammattitutkintoa oli suorittanut 50 %. Heistä puolet oli suorittanut koko tutkinnon ja puolella oli tutkinnon osa tai osia suoritettuna (kuva 7). Yliopisto opintoja (FM, FT, LuK, HuK, MMM) oli takana yleisesti biologiassa, mutta lisäksi myös ympäristötieteissä, maantieteessä, hydrobiologiassa ja limnologiassa, ekologiassa. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla luontoselvitysten tekijöillä oli mm. metsätalousinsinöörin ja ympäristösuunnittelijan tutkintotausta. Koulutustausta Muu koulutus 36 % Luontokartoittajan eat, tutkinnon osa tai osia 25 % Luontokartoittajan eat, koko tutkinto 25 % Ammattikorkeakoulututkinto 18 % Yliopistotutkinto 61 % Kuva 7: Kyselyyn vastanneiden luontoselvityksiä tekevien koulutustausta. Luontokartoittajan tutkinnon osan tai osien suorittaminen oli tapahtunut pääsääntöisesti 2000 luvun ensimmäisinä vuosina. Vastaajista koko tutkintojen suorittaneiden valmistumisajankohdan painopiste oli 2010 luvun molemmin puolin. Muuta koulutusta kyselyyn vastanneilla oli mm. luonto ja ympäristöalan perustutkinto, erä ja luonto oppaan ammattitutkinto, kalaveden hoitajan koulutus, hortonomi ja puutarhuri. Lisäksi oli suoritettu lyhytkursseja esim. kulttuurimaiseman ennallistamisesta.

18 3.3 Vastaajien työkokemuksesta ja työsuhteista Työkokemusvuodet luontoselvitysten laatimisesta Kysymys: Työkokemus luontoselvitysten tekemisestä. Työkokemusvuodet yli 15 vuotta vuotta 21 % 21 % 9 10 vuotta 4 % 6 8 vuotta 11 % 3 5 vuotta 21 % 2 3 vuotta 1 2 vuotta alle vuosi 7 % 7 % 7 % Kuva 8: Luontoselvityksiä tekevien alan työkokemuksen määrän jakaantuminen Vastaajista hieman yli 40 % oli tehnyt luontoselvityksiä jo yli 10 vuoden ajan. Kolmen kymmenen vuoden työkokemuksella luontoselvityksiä laati hieman alle 40 % vastaajista. Muiden vastaajien luontoselvitysten työhistoria oli kolme vuotta tai sen alle (Kuva 8) Työsuhteen vakinaisuus Työsuhteen vakinaisuus Freelance 18 % Määräaikainen 21 % Vakinainen 61 % Kuva 9. Luontokartoittajien työsuhteen vakinaisuus. Vakinaisessa työsuhteessa luotoselvityksiä laativista työskenteli noin 60 %. Määräaikaisina työntekijöinä tai vapaina ammatinharjoittajina toimi noin 40 % vastaajista (Kuva 9).

19 3.3.3 Luontoselvitysten laatimisen organisoituminen Taustaorganisaatio Muu Teen työnantajalleni luontoselvityksiä osana muuta työtä Työskentelen alan konsulttiyrityksessä Olen itsenäinen yrittäjä 7 % 14 % 39 % 39 % Kuva 10. Luontoselvitysten laatimisen organisoituminen. Lähes 80 % vastaajista työskenteli luontoselvitysten parissa konsulttiyrityksessä tai itsenäisenä yrittäjänä. Muun työn ohessa osana omaa työtä teki 14 % kyselyyn vastanneista (kuva 10). Luontoselvityksiä laadittiin myös harrastuksena järjestössä Luontoselvitysten luonne Luontoselvitystyön luonne Muu, mikä 3 % Kausityötä 27 % Projektityötä 20 % Osa aikatyötä 7 % Kokoaikatyötä 34 % Kuva 12. Luontoselvitystöiden tekemisen luonne. Luontoselvitysten parissa vastaajista työskenteli kokoaikaisesti 34 %. Kausityönä luontoselvityksiä teki runsas 25 %. Selvitystyönsä luonteen luokitteli vastaajista 27 % projekti ja osa aikatyöksi (kuva 12). Muuta selvitystyötä edusti työskentely järjestössä, jossa luontoinventointeja tehdään vapaaehtoispohjalta. 3.4 Selvitystyön tekijän valintaan vaikuttavia seikkoja Kysymys: Miten tärkeitä mielestänne seuraavat seikat ovat luontoselvitystyön tekijää valittaessa?

20 Luontoselvityksen tekijän valintaan vaikuttavat seikat Keskiarvo (1= ei lainkaan tärkeä, 5= erittäin tärkeä) TT Työohjelmaluonnoksen sisältö Ammatillinen pätevyys Toteutusaikataulu Referenssit 4,04 3,96 3,93 3,86 Työkokemusvuodet Kokonaiskustannukset 3,46 3,43 Kuva 13. Luontokartoittajien (TT) näkemys luontoselvitysten tekijän valintaan vaikuttavat seikat keskiarvona asteikolla 1= ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä. Luontoselvitysten tekijää valittaessa vastauksissa tärkeimpinä nousivat työohjelmaluonnoksen sisältö, ammatillinen pätevyys, toteutusaikataulu sekä referenssit (kuva 13). Myös työkokemusvuodet ja selvitystyön kokonaiskustannuksilla on keskeinen merkitys. Muina selvityksen laatijan valintaan vaikuttavina seikkoina luontokartoittajat mainitsivat: - Laaja eliöryhmien tuntemus - Asiakaspalvelu - Sosiaalinen tilannetaju, asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen - Luottamuksellinen suhde puolin ja toisin - Selvitystarpeiden tunnistaminen - Gis ohjelmien käyttötaidot - Tekniset valmiudet raportoinnissa, esim. paikkatieto ohjelmiston käyttö ja mahdollisuus tuottaa paikkatieto tilaajan haluamassa muodossa - Lakisääteiset maksut kunnossa, rehellisyys, hyvä taloushallinto - Puustonmittaustaidot - Kirjalliset esitystaidot - Paikallistuntemus ja maastokelpoisuus 4 Luontokartoittajien luontoselvitysten taustaa 4.1 Luontoselvitysten tilaajat Kysymys: Ketkä ovat olleet keskeisiä luontoselvitystesi tilaajia?

21 Keskeisiä luontoselvitysten tilaajia Muu 1 % Yhdistys / yksityinen henkilö 22 % ELY keskus Metsähallitus Tutkimuslaitos Maa ainesyhtiö Rakennushankkeiden toteuttaja 9 % 7 % 6 % 7 % 7 % Energiahankkeiden toteuttaja Suunnittelu ja konsulttitoimisto 13 % 15 % Kunta/kaupunki 25 % Kuva 14. Luontoselvityksiä tilaavien jakautuminen eri toimijoihin. Neljännes luontoselvitystilauksista on tullut kunnilta ja kaupungeilta (kuva 14). Yhdistykset tai yksityiset henkilöt ovat hankkineet runsaat 20 % selvityksistä. Suunnittelu ja konsulttitoimistot sekä energiahankkeiden toteuttajat ovat myös olleet keskeisiä toimeksiantajia. Luontokartoituksia tehdään myös alihankintatyönä. 4.2 Vuotuisten selvitysmäärien jakaantuminen Kysymys: Kuinka paljon vuosittain teet luontoselvityksiä ja arviointeja? Laadittujen luontoselvitysten määrä/vuosi yli 11 kpl/vuosi 46 % 7 10 kpl/vuosi 14 % 4 6 kpl/vuosi 14 % 1 3 kpl/vuosi 25 % Kuva 15: Luontoselvityksiä laativien vuosittain tekemien selvitysten määrän jakaantuminen Kyselyyn vastanneista luontokartoittajista 46 % laati vuosittain yli 11 kpl selvityksiä (kuva 15). Neljännes laati 1 3 kpl vuosittain ja 28 % vastaajista teki 4 10 selvitystä/vuosi.

22 4.3 Selvitysten tarpeellisuuden tausta Kysymys: Miten eri säädökset ovat olleet laatimiesi luontoselvitysten ja vaikutusarviontien taustalla? Luontoselvitysten taustalla olevien säädösten yleisyys Muut tarpeet 4,5 Luonnonsuojelulain säädökset 4,25 Maankäyttö ja rakennuslain säädökset 3,75 Vesilain säädökset 3,32 Metsälain säädökset 3,29 YVA säädökset 3,21 METSO kriteerit 2,89 SOVA säädökset 1,54 Kuva 16. Vastaajien laatimien luontoselvitysten taustalla olevien säädösten yleisyys keskiarvona asteikolla 1=harvoin, 5=erittäin usein. Säädökset ohjaavat vahvasti luontoselvitysten tekemistä (kuva 16). Muina luontoselvitysten laatimisen taustalla vaikuttavina tekijöinä mainittiin: - Maatalouden luonnon yleissuunnittelu, kosteikkosuunnittelu - Tilaajan omat suojelulliset intressit - Erilaiset suojeluohjelmat - Muinaismuistorekisteri - Tieliikennelaki - Kaupunkien omat monimuotoisuusohjelmat yms. - Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnit - Natura luontotyypit eli EU:n luontodirektiivin säädökset 4.4 Selvitystöiden jakaantuminen maakunnittain Kysymys: Millä alueella toimit?

23 Luontoselvitysten jakaantuminen maakunnittain Varsinais Suomi 7 % Uusimaa 11 % Satakunta 8 % Päijät Häme 5 % Pohjois Savo 3 % Pohjois Pohjanmaa 5 % Pohjois Karjala 4 % Pohjanmaa 6 % Pirkanmaa 7 % Lappi 2 % Kymenlaakso 5 % Keski Suomi 7 % Keski Pohjanmaa 5 % Kanta Häme 6 % Kainuu 2 % Etelä Savo 4 % Etelä Pohjanmaa Etelä Karjala 5 % 5 % Ahvenanmaa 3 % Kuva 17: Luontoselvitysten laatijoiden työskentely selvitysten parissa eri maakuntien alueella. 5 Ammatillinen pätevyys 5.1 Ammatillisen pätevyyden koostuminen Kysymys: Mistä mielestäsi koostuu luontoselvitystyötä tekevän ammatillinen pätevyys? Luontokartoittajien näkemysten mukaan ammatillinen pätevyys sisältää mm. syvällisen lajien ja elinympäristöjen tuntemuksen lisäksi mm. alan lainsäädäntötuntemusta, modernien työvälineiden ja apuohjelmien hallintaa, sosiaalisia taitoja, taloushallintoon ja yrittäjyyteen liittyviä taitoja, työn suunnittelutaitoja, maastokelpoisuuden ja kirjalliset taidot. Vastaajat listasivat runsaasti ammatillisen pätevyyteen kuuluvia taitoja. Seuraavassa saadut vastaukset on ryhmitelty asiakokonaisuuksien mukaan. Substanssiosaaminen - Ekologian osaaminen - Yleinen luonnontuntemus - Elinympäristöjen ja luontotyyppien tuntemus, lajistotuntemus - Perustiedot geologiasta (maalajit, kivilajit)

24 - Kaavamääräysten ja merkintöjen tuntemus - Selvitettävän eliöryhmän (tai luontotyyppien) syvällinen tuntemus - Vähintään yhden eliöryhmän tai lajin huippuosaaminen (esim. liito orava, viitasammakko) - Elinympäristöjen tunnistaminen ja hahmottaminen kartalle - Natura luontotyyppien tunnistaminen - Taito arvottaa luontoa eri kriteerin pohjalta (rakennepiirteet, kuten lahopuustoisuus, lähteisyys, kalkkivaikutus, avainlajien esiintyminen jne.) - Luonnonilmiöiden tuntemus - Uhanalaisuusarviointi - Lainsäädännön osaaminen, ympäristölainsäädännön tuntemus; vesi, metsä ja luonnonsuojelulain luontotyyppien tunnistaminen, kaavoitus, YVA Työvälineosaaminen - Tutkimusmenetelmien tuntemus - Kirjalliset ja tietotekniset taidot - Kartanlukutaito (myös sähköiset, GPS) - Paikkatiedon kerääminen ja käsittelytaidot (GPS, karttaohjelmat) - Karttaohjelmien käyttötaito - Ajankäytön/työsuunnittelun osaaminen - Vaikutusten arviointi Laji ja luonto osaaminen yleensä, kyky hakea tietoa, kyky nähdä suunnitelman tarpeet, jotta oma työ tulee tehtyä tilaajan tarpeeseen, ajanhallinta ja joustavuus, kyky verkostoitua Prosesseihin liittyvä osaaminen - Asianmukaisten menetelmien valinta ja käyttö - Tarjousten ja sopimusten hallinta, talousosaaminen - Kokonaisuuksien hallinta - Työohjeistuksen merkityksen tunteminen ja noudattaminen (esim. pesimälinnuston kartoitus) - Selkeä dokumentointi (valokuvat, äänitykset, detektorien käyttö) - Kerätyn tiedon analysointi - Kyky tulkita havaintoja myös laajemmassa yhteydessä (esim. kaavoituksen tarpeisiin) - Tulosten tulkinta ja ongelmakentän kokonaisvaltainen hahmottaminen - Käytettävyydeltään hyvän raportin laatiminen Henkilökohtaisia ominaisuuksia - Sosiaaliset taidot, asiakaspalvelu; tavoitettavuus, kommunikointitaidot - Kiinnostus ko. työhön - Ajanhallinta - Oma aloitteisuus - Kyky työskennellä itsenäisesti - Kyky omaksua uutta - Kyky liikkua luonnossa, maastokelpoisuus - Hyvät kirjalliset taidot (havainnot raporteiksi; kirjoitustaito, tietokonetaidot, lähteiden käyttö). - Kyky toteuttaa pyydetty selvitys riittävällä laatutasolla - Oman osaamisen tunnistaminen ja rajaaminen - Huolellisuus, tarkkuus, rehellisyys - Taito mitoittaa selvityksen sisältö ja tarkkuustaso hankkeen edellyttämälle tasolle - Kyky huolehtia siitä, että ammatillinen osaaminen kehittyy tarvittaessa - Referenssit koulutusta tärkeämpiä

25 5.2 Yleiset työelämävalmiudet Kysymys: Miten tärkeänä pidät luontoselvitysten tekijälle seuraavia yleisiä työelämävalmiuksia? Yleiset työelämävalmiudet ja niiden tärkeys yleisten työelämävalmiuksien tärkeys keskiarvona asteikolla 1= ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä. Ammattietiikka Suunnittelu ja ajanhallinta Kokonaisuuksien hahmottaminen Vastuun ottaminen Oman osaamisen päivittäminen Työprosessin hallinta Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Organisointikyky Ongelmanratkaisu ja päättelytaidot Tutkimussuunnitelmaosaaminen Itsearviointitaidot Projektiosaaminen Asiakasosaaminen Vuorovaikutus ja viestintätaidot Valmiudet toimia yrittäjänä Työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen Verkosto osaaminen 4,54 4,44 4,36 4,32 4,32 4,29 4,25 4,18 4,11 3,86 3,82 3,79 3,75 3,71 3,44 3,43 3,39 Kielitaito 2,89 Kuva 18. Luontokartoittajien näkemys yleisten työelämävalmiuksien tärkeydestä keskiarvona asteikolla 1= ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä. Muina yleisinä ammattitaitoon liittyvinä yleisinä työelämävalmiuksina mainittiin mm. - Referointitaidot - Kyky työskennellä yksin pitkiäkin aikoja - Tiimitaidot - Esiintymistaidot - Oma aloitteisuus - Kyky oppia uutta ja uusien laitteiden käytön omaksuminen

26 5.3 Yleisten työelämävalmiuksien kehittyminen koulutuksessa Kysymys: Arvioi, miten koulutuksesi on kehittänyt yleisiä työelämävalmiuksia. Yleisten työelämävalmiuksien kehittyminen koulutuksessa keskiarvo, asteikko 1= kehittänyt heikosti, 5= kehittänyt erinomaisesti Ongelmanratkaisu ja päättelytaidot 3,85 Vastuun ottaminen 3,82 Ammattietiikka 3,78 Oman osaamisen päivittäminen 3,78 Kokonaisuuksien hahmottaminen 3,71 Tutkimussuunnitelmaosaaminen 3,65 Itsearviointitaidot 3,18 Suunnittelu ja ajanhallinta 3,15 Organisointikyky 2,96 Työprosessin hallinta 2,96 Vuorovaikutus ja viestintätaidot 2,93 Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen 2,85 Kielitaito 2,71 Projektiosaaminen 2,69 Verkosto osaaminen 2,67 Työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen 2,22 Asiakasosaaminen 2,07 Valmiudet toimia yrittäjänä 2,04 Kuva 19. Luontokartoittajien näkemys koulutuksen vaikutuksesta työelämävalmiuksien kehittymiseen keskiarvona asteikolla 1= kehittänyt heikosti, 5= kehittänyt erinomaisesti.