KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE

Transkriptio

1 Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS OSA 2. RAKENNUSKOHTAINEN AINEISTO OSA 1. YLEISSELOSTUS ERILLISENÄ Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt Kuva oikealla: Kasarmialue Kuva yllä: Varikkoalue

2 SISÄLLYSLUETTELO 70 Lämpökeskus Varusmiessauna, koulutustila 6 75 Uimahalli Rakennustoimisto Katos ja vaja Kasarmi Kasarmi Vesistökalustovarasto Kasarmi Ajoneuvokatos Ajoneuvokatos Sairaala Tynnyrivarasto Autokatos Ruokala Varastokatos Varasto (keittiön kellari) Viestivälinevarasto Kasarmi Kasarmi Vesitorni Voitelu- ja polttoainevarasto, rengas- ja kelkkavarasto Autohuoltola Korjaamo Autohalli Varusvarasto ja m.sauna Keskusvarasto-päävartio Hevostalli Varastokatos, ajoneuvokatos Esikunta Sotilaskoti , 149, 150, 152 Pyörävarastot 79 ALUKSI Selvityksen jaottelu Selvitystyön raportti on jaettu kahteen osaan. Varsinainen raportti on nyt käsillä oleva osa 1. Osan 2 muodostaa laajempi rakennuskohtainen aineisto, jossa on kunkin kohteen perustiedot, valokuvat ja arkistoista saatuja suunnitelmadokumentteja. Rakennusten numerointi noudattaa puolustushallinnon käytössä ollutta järjestelmää, jonka mukaan piirustukset on arkistoitu. Lähteistä Pääosa piirustuksista ja vanhasta kartta-aineistosta on kopiokuvattu Puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkistossa Haminassa. Muiden piirustusten lähteet on mainittu. Materiaalin ja kuvausolosuhteiden vuoksi esitettävien kuvien laatu vaihtelee suuresti. Rakennuksista on käytetty niiden viimeksi Puolustusvoimien käytössä olleita nimityksiä ja numeroita. Tietoja on poimittu arkistoluetteloista, piirustuksista, laadituista kuntoselvityksistä, investointityöt luettelosta ja puolustushallinnon teettämästä suunnittelu- ja selvitysaineistosta. Valokuvat ovat konsultin ottamia, ellei muuta ole mainittu. 2

3 70 Lämpökeskus Valmistumisvuosi 1967, 880 kem 2, 3760 m 3 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkitehtitoimisto Pentti Pajarinen ja Martti Kilpiranta, 1966 Muutosvaiheet Laajennus, Laajennus, Arkkitehtitoimisto Pentti Pajarinen ja Martti Kilpiranta Rakennustapa ja -tekniikka Kevytsoraelementit, paikallavalettu betoni Laajennuksessa betonielementtejä ja paikallavalettua betonia, teräsrakenteita, profiilipeltiä Teräspiippuja Tasakatot Käyttöhistoriaa Lämpökeskus Aluksi polttoaineena öljy, muutettu turpeelle 1983 Arkkitehtuuri Julkisivut käsitelty selkeinä materiaalikenttinä ja -nauhoina Suoralinjainen käyttörakennus, modernistista teollisuusarkkitehtuuria Nykytila Perusrakenteet selkeitä ja kunnossa Julkisivujen betonipinnoissa valuma- ja kosteusjälkiä Puuosissa lahovaurioita Arviointi Alkuperäinen osa ja laajennukset muodostavat yhtenäisen hyvin säilyneen kokonaisuuden. 3

4 Lämpökeskuksen asemapiirros vuodelta 1983, jolloin tehtiin turpeenpolton edellyttämät vinoviivoituksella merkityt laajennukset. Länsisivu ennen laajentamista. 4

5 Laajennusvaiheen pohja ja julkisivuja. Leikkaus 5

6 73 Varusmiessauna, koulutustila Lautsa Valmistumisvuosi 1948 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys PIM rakennustoimisto, 1948 Muutosvaiheet Peruskorjaus, Arkkitehtitoimisto Martti Aittapelto Viereen rakennettu n:o 74, varastokatos Rakennustapa ja -tekniikka Rapattu tiili, betoni Käyttöhistoriaa Miehistösauna, peruskorjauksen yhteydessä muutettu koulutus- ja saunatiloiksi. Arkkitehtuuri Yksinkertaista jälkifunktionalismia. Korjaustyössä ovet, ikkunat ja sisätilat muutettu kattavasti uuden käytön mukaisiksi uudella tyylillä. Nykytila Kunnossa oleva käyttökelpoinen rakennus. Hieno sijainti rannalla. Arviointi Alkuperäinen rakennuksen hahmon on säilynyt, mutta sisätilat ja yksityiskohdat on muutettu nykyistä käyttöä vastaaviksi. Rakennuksen sijainti rannalla. Sisätiloja Rannan puolella on peruskorjauksen yhteydessä tehty pergola. 6

7 Alkuperäisiä suunnitelmapiirustuksia 7

8 8 Peruskorjausvaiheen piirustuksia.

9 75 Uimahalli Valmistumisvuosi 1979 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkitehtuuritoimisto Osmo Lappo, Muutosvaiheet Saunan ulkoseinän korjaus, 1981 Saunan seinä- ja kattorakenteet, 1982 Insinööritoimisto Mikko Vahanen Teknisiä korjauksia 2005, Ins.tsto Ehorakenne Vedenkäsittelylaitteet uusittu 2006 Vesikate uusittu 2007 Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, lohkotiili, pelti, huopakate Käyttöhistoriaa Sauna- ja uimahallirakennus Arkkitehtuuri Ulkoasua leimaavat tumman ja vaalean julkisivun vaihtelut sekä hyvin loivat räystäättömät lapekaatot. Rakennus sisältää samankaltaisia tyylipiirteitä kuin saman suunnittelijan lähes 20 vuotta aiempi pääesikunta. Uimahalli on ilmeeltään karumpi. Ankaran linjakasta modernismia. Nykytila Käyttökunnossa. Aputilat karuja. Arviointi Ulkoasu ja sisätilat ovat alkuperäisen mukaisia. Yleisö- tai muuta aiemmasta poikkeavaa käyttöä varten tilat vaatisivat kehittämistä. Pääty ja sisäänkäynti. Rannan puolelta puolelta pääty ja sivu. 9

10 Hallin yksityiskohdat ovat huolellisesti tehtyjä. Uimahallin on vapaasti sijoitettu alavalle ranta-alueelle. Oikealle sijoitettu koulutushalli ei ole toteutunut. Pohjapiirros. 10

11 Leikkaus ja julkisivut. 11

12 76 Rakennustoimisto 77 Katos ja vaja Valmistumisvuosi Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Marjukka ja Hirvo Tyynilä, Muutosvaiheet 2007 sisäisiä muutoksia Arkkitehtitoimisto Sillman Rakennustapa ja -tekniikka Rakennustoimistossa betonipilarit ja -palkit, ontelolaatat, julkisivut kalkkihiekkatiiltä, loiva 1:8 huopakate Vajassa puurakenteet, profiilipeltiverhous Käyttöhistoriaa Rakennustoimisto, P-K:n aluetoimisto, huoltotoimisto Vaja (varasto + katos) Arkkitehtuuri Matalat laakeat rakennukset, joissa järjestelmällinen toistuva julkisivuyksikkö Nykytila, arviointi Käyttökunnossa. Rakennukset ovat alkuperäisen mukaisia. 12

13 13

14 80 Kasarmi 1 Valmistumisvuosi 1951 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys PIM:n rakennusosasto, 1951, arkkit. Vilho Noko Muutosvaiheet Laajennus ja peruskorjaus, Arkkitehtitoimisto Pekka Rajala Paloilmoitinjärjestelmä, äänentoistojärjestelmä 2008 Rakennustapa ja -tekniikka Seinärakenteena täystiili + 40 mm lasivillamatto + kanttitiili. Välipohjissa ylälaattapalkisto. Katteena sementtitiili. Uuden osan osan sokkelijaottelu. Laajennusosalla seinärakenteena tiili 130, mineraalivilla 150 ja betoni 160. Holvit ontelolaattoja. Koko rakennukseen tehty peltikate. Julkisivut lämpörapattu laajennuksen yhteydessä. Ilmanvihto on koneellinen, konehuone laajennusosassa. Lattiat mosaiikkibetonia ja vinyylilaattaa. Käyttöhistoriaa Kasarmi Arkkitehtuuri 1950-luvun jälkifunktionalismia, 1950-luvun vankkaa tiilirakentamista. Luonne säilytetty myös laajennuksen julkisivuissa. Sisätilojen luonne muutettu. Nykytila Sisäilmatutkimuksessa vuonna 2004 on havaittu kellarikerroksessa indikaatioita mahdollisista kosteuden aiheuttamista biologisista vaurioista. Molemmissa kuvissa etualalla laajennusosa, taustalla alkuperäinen osa. Arviointi Ulkoasussa runsaasti alkuperäistä luonnetta. Vanha sisäporras on alkuperäisen mukainen, muutoin sisätilat ovat muutosvaiheen mukaisia. Vanhan osan porras. 14

15 Käytävä. Vanhan osan tupa. Uuden osan tupa. Auditorioluokka uudella osalla. Uuden osan julkisivut 15

16 Alkuperäiset piirustukset: ylhäällä pohjakerros ja 1. kerros, alhaalla 2. kerros ja leikkaus. 16

17 Rakenteitten ja detaljien merkintöjä. Laajennusvaiheen asemapiirros ja julkisivuja. Julkisivut Pääty. Leikkaus. 17

18 18 Laajennusvaiheen piirustuksia. Varustekaappi. Porrasleikkaus. Auditorion kalusteet.

19 88 Kasarmi 2 Valmistumisvuosi 1953 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys PLM:n rakennusosasto, Muutosvaiheet Perusparannus ja laajennus, Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt Rakennustapa ja -tekniikka Seinärakenteena täystiili + 40 mm lasivillamatto + kanttitiili. Välipohjissa ylälaattapalkisto. Katteena sementtitiili. Laajennuksen seinärakenteena tiili 130, mineraalivilla 150 ja betoni 160. Holvit ontelolaattoja, peltikate. Julkisivut lämpörapattu laajennuksen yhteydessä. Ilmanvihto on koneellinen, konehuone laajennusosassa. Lattiat mosaiikkibetonia ja vinyylilaattaa. Käyttöhistoriaa Kasarmi yhteensä 128 henkilölle. Arkkitehtuuri 1950-luvun jälkifunktionalismia, 1950-luvun vankkaa tiilirakentamista. Luonne säilytetty myös laajennuksen julkisivuissa. Sisätilojen luonne muutettu. Nykytila Kasarmina tilat käyttökunnossa. Arviointi Ulkoasussa runsaasti alkuperäistä luonnetta, vanha sisäporras alkuperäisen mukainen. Kasarmi 2. kasarmin 1. pihalta. Yksityiskohta laajennusosalta. Uuden osan ulko-ovi. Käytävä. 19

20 Uuden osan tupa. Käytävädetalji. Pohjakerroksen avointa tilaa. Pesutila. Vanhan osan porras. Uuden osan porras. 20

21 Pohjakerros. 1. kerros. 2. kerros. Leikkaus. Julkisivut. Materiaalimäärityksiä. 21

22 Päädyt Entinen osa ja laajennus: pohjakerros 1. kerros 22

23 Oviympäristön suunnitelma. Pituusleikkaus. 2. kerros. Ullakko. 23

24 Pääjulkisivu. Asemapiirros. Käytävän detaljeja. 24

25 89 Vesistökalustovarasto Valmistumisvuosi 1967 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen, 1964 Muutosvaiheet Ei merkittäviä muutoksia Rakennustapa ja -tekniikka Puurunko, puiset kattoristikot ja ulkoverhous, Mineritlevykate, betonilattiat Käyttöhistoriaa Vesistökalustovarasto Arkkitehtuuri Minimalistinen, lähes räystäätön rakennus Nykytila Perusrakenteet kunnossa, ulkoasu nuhjuinen Arviointi Alkuperäinen ulkoasu säilynyt 25

26 90 Kasarmi 5 Valmistumisvuosi 1976 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen, Muutosvaiheet Paloilmoitinjärjestelmä, äänentoistojärjestelmä Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, puhtaaksimuurattu tiili, maalattu alumiiniprofiilipelti. Bitumikate, sisäpuolinen vedenpoisto. Lattiat ovat vinyylilaattaa ja mosaiikkibetonia. Käyttöhistoriaa Kasarmi, opetustiloja, varastoja, toimistoja Arkkitehtuuri Keskikäytäväratkaisu. Laakea matala rakennustyyppi. Korkea sokkeli, ruudutettu alumiinijulkisivu, nauhamainen ikkunajärjestely. Päädyissä umpitiilisiä osia ja kiinnostava betoninen kulkusilta. Poikkeaa täysin aiemmista kasarmeista. Nykytila Tupien kiintokalustus on poistettu varuskunnan lopettaessa. Sisäilmatutkimuksessa vuonna 2004 on havaittu ongelmia ilmanvaihdossa ja kosteusongelmia indikoivia tutkimustuloksia. Ainakin kellariosalla kosteusvauriot ovat todennäköisiä. Arviointi Ulko- ja sisätilat alkuperäisen mukaisia 26

27 27

28 28

29 91 92 Ajoneuvokatos Valmistumisvuosi 1983 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkit.tsto Pekka Rajala, 1981 Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, liimapuu, profiilipelti Käyttöhistoriaa Ajoneuvokatokset 3 ja 4 Arkkitehtuuri Lapekattoinen varastokatos Nykytila, arviointi Alkuperäinen 29

30 93 Sairaala Valmistumisvuosi 1954 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys PLM:n rakennusosasto, , arkkit. Jantunen Muutosvaiheet Ei merkittäviä muutosvaiheita tiedossa Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, punatiili, rappaus, sementtikattotiili Käyttöhistoriaa Sairaala Arkkitehtuuri 1950-luvun jälkifunktionalismia, vankkaa tiilirakentamista. Roiskerapattuja ja tasaisia pintoja, piippu punatiiltä. Sokkelissa ja portaissa liuskekiveä. Ajalle luonteenomaisia yksityiskohtia. Useissa lähteissä kerrotaan, että julkisivun reliefin on tehnyt Heikki Häiväoja. Teoksessa ei ole signeerausta, eikä tietoa ole voitu varmentaa. Nykytila Rakennuksen teknistä varustusta on lisätty, mutta julkisivujen, tilojen ja yksityiskohtien osalta rakennus on hyvin pitkälti alkuperäinen. Arviointi Ulkoasu alkuperäinen, sisätilat pääosin alkuperäiset. Yksityiskohdat, rakenteet ja materiaalit pääosin hyvin säilyneitä. 30

31 31

32 32

33 2. kerros 1. kerros Ullakkokerros Kellarikerros 33

34 Rakennuksesta on runsaasti yksityiskohtapiirustuksia. 34

35 35

36 94 Tynnyrivarasto Valmistumisvuosi 1983 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Ark.tsto Pekka Rajala, 1982 Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Teräs, liimapuupalkit, profiilipelti Käyttöhistoriaa Varasto Arkkitehtuuri Pulpettikattoinen varasto Nykytila, arviointi Alkuperäinen 36

37 95 96 Autokatos Valmistumisvuosi 1973 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkit.tsto Timo ja Tuomo Suomalainen Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Puu, profiilipelti Käyttöhistoriaa Ajoneuvojen säilytys Arkkitehtuuri Pulpettikattoinen varastokatos Nykytila, arviointi Alkuperäinen 37

38 99 Ruokala Valmistumisvuosi 1950 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys PLM, arkkit. Elsi Borg, Muutosvaiheet Saneeraus, Laajennus, , Arkkit.tsto Timo ja Tuomo Suomalainen Peruskorjaus ja laajennus, , Arkkitehtitoimisto Reijo Kekäläinen Oy, Aarnio Oy Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, tiili, tiilikate Puu, rapattu tiili, betoni, ontelolaatat, klinkkeripintainen betonielementti, teräsranka-profiilipeltiseinät (ivkonehuone), mineriittikatto, bitumikatto Käyttöhistoriaa Ruokala, keittiö (muonituskeskus). Keittiöhenkilökunnan asunnot, varastotilat. Arkkitehtuuri Alkuaan rakennuksessa oli kolmikerroksinen keittiö- ja majoitustilaosa sekä sen kyljestä lähtevä osa, jonka yläkerroksessa on avara ruokasali. Myöhemmilla laajennuksilla ruokasalia on jatkettu entisen suuntaisesti ja luonteisesti, lisäksi keittiötä on laajennettu kaksikerroksisella osalla rannan puolelle. Keittiölaajennus poikkeaa aiemmista vaiheista betonija klinkkerijulkisivuineen ja tasakattoineen. Laajennus on aikansa hengen mukainen, mutta sitä ei voi pitää rakennuksen muihin osiin sovitettuna eikä soveltuvana. Nykytila Keittiölaitteet ja ravintolan jakelulinjastot yms on purettu. Asunnot on muutettu toimistotiloiksi. Ruokasali on pääosin ennallaan. Arviointi Ylärinteen puolelta ruokasali ja rapattu osa muodostavat alkuperäisen luonteen mukaisen, tosin laajennetun kokonaisuuden. Keittiön laajennus poikkeaa muusta rakennuksen luonteesta 38

39 39

40 40

41 Alkuperäisen rakennusvaiheen piirustuksia Kolmannessa kerroksessa oli keittiöhenkilökunnan asuinhuoneita. Päätasolla sijaitsivat keittiö- ja ruokasalitilat. Kellariin oli sijoitettu varastotiloja. Kolmikerroksinnen rakennusosa on 1950-luvun tyypillistä tiilirakentamista. Ruokasaliosa on puurakenteinen. 41

42 42

43 KHO M KYLMIÖ KHO M ESIVALMISTUS 122 EMÄNTÄ 121 KUIVAVARASTO 118 KYLMÄKEITTIÖ 120 TÄHDERUOKA 128 VARASTO OL SK HÖYRYKUPU LVI 114 SIIV. OL3 111 PORRASHUONE 115 VALMISTUSKEITTIÖ 115 WC 109 ASTIAVAUNUJEN PAIKOITUS HUVA RLL3 110 ASTIOIDEN PESU HUVA RLL PO-A 30 IK RLO KÄYTÄVÄ BETONIKATTO H-2150 HISSI PATA PATA PATA PATA PAK PAK JK HUVA RLL4 127 SIIVOUSKOM. 112 MAITOTARVIKEVAR. ASTIOIDEN PALAUTUS RLO UO RUOKAVAUNUT MAITO V VESI KYLMÄ VKS KYLMÄ VKS LÄMMIN V 2 KPL LÄMMIN V TO/206 KYLMÄ VKS 108 TK UO/206 säleikkö e=300 n= VARUSMIESRUOKALA KYLMÄ VKS LÄMMIN V paljeovet 106 TOIMIHENKILÖRUOKALA LÄMMIN V 2 KPL KYLMÄ VKS KYLMÄ VKS MAITO V VESI ilm. taulu 126 SIIV.V.VAR puurakent. seinä 105 NAULAKKO UO11o luukku katossa O/9 O/9 peili peili TO/206 TO/126 kantavan bet. laatan reuna 101 TK 103 WC 103 WC patterisyv. 104 TK kantavan bet. laatan reuna auki tällä osalla tuulikaapin alusta UO/206 UO/126 tuulikaapin alusta auki tällä osalla n=180 e=300 teräsputki teräsputki MUUTOS / / / / K.OSA KORTTELI/TILA TONTTI/RNo KONTIORANTA RAKENNUSTOIMENPIDE LAAJENNUS, MUUTOS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE RUOKALAN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS PKARPR KONTIORANTA ARKKITEHTITOIMISTO URHEILUKATU 32 A 1 PUH. (90) HELSINKI RAKENNUSLUVAN TUNNUS PIIRUSTUSLAJI TYÖPIIRUSTUS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ JUO 1. KERROS 1:5 PIIRTÄNYT: PIRNES SUUN.ALA TYÖ No PIIR.No MUU PÄIVÄYS YHT.HENK / / MIT C UO10+10 OW7 UO9o OL-20 IK O16 D KHO M 90 UO7o D V MAITO V MAITO A C B KHO M 90 B A Nykytilanteen pohja. keittiölaitteet ja jakelulinjastot on poistettu (Kontiolahden kunta). REIJO KEKÄLÄINEN OY ARK

44 100 Varastokatos Valmistumisvuosi 1992 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkitehtitoimisto Reijo Kekäläinen Oy, Aarnio Oy, 1991 Muutosvaiheet Rakennettu 1967 valmistuneen ja 1990-luvun alussa puretun katosrakennuksen paikalle Rakennustapa ja -tekniikka Teräs, puu, betoni, huopakate Käyttöhistoriaa Varastokatos Arkkitehtuuri Tasakattoinen varasto Nykytila, arviointi Alkuperäinen 44

45 120 Varasto (keittiön kellari) Valmistumisvuosi 1956 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys PLM:n Rak.konttori, arkkit. Vähäkallio-Hirvelä Muutosvaiheet Saneeraus ja laajennus Ark.tsto Timo ja Tuomo Suomalainen Vesikater uusittu 2006 (muovipinnoitettu pelti) Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, punatiili, sementtitiili Käyttöhistoriaa Varasto (kellari, jäteruokavarasto) Arkkitehtuuri Harjakattoinen rapattu rakennus Nykytila, arviointi Alkuperäinen luonne säilynyt myös laajennuksessa 45

46 121 Viestivälinevarasto Valmistumisvuosi 1983 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkitehtitoimisto Tyyne ja Reino Lammin-Soila, Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, julkisivut puuta, huopakate Käyttöhistoriaa Viestivälinevarasto ja akkuhuolto Arkkitehtuuri Laakeakattoinen vaatimaton rakennus Nykytila, arviointi Ulkoasu ja sisätilat pääosin alkuperäiset 46

47 122 Kasarmi 3 Valmistumisvuosi 1957 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys PLM:n rakennusosasto, , arkkit. Pentti Viljanen Muutosvaiheet Teräksinen varaporras tehty päädyn ulkopuolelle. Sisäkäytäville ikkunoiden eteen on asennettu laitteet Ilmastoinnin parantamiseksi vuonna Rakennustapa ja -tekniikka Kennotiili, betoni, peltikate Käyttöhistoriaa Kasarmi, miesmäärä 160 Arkkitehtuuri Sommittelultaan vapaamuotoisempi kuin aiemmat kasarmit. Julkisivut punatiiltä ja rappausta. Rakennuksen päädyt irtautuvat rakennuksen suorakaiteen mukaisesta kokonaishahmosta muodostaen kapeampia päätyosia, joissa on yhteen suuntaan kallistuva lapekatto. Ullakkokerroksessa on varsin kookas liikuntasali. Nykytila Ollut kasarmikäytössä loppuun saakka. Kiinteätä kalustusta purettu. Rakennuksessa on ilmeisesti kosteusvaurioita. Arviointi Ulkoasu ja sisätilat pääosin alkuperäiset. 47

48 48

49 Alkuperäiset pohjat 1. ja 2. kerros 49

50 Alkuperäiset pohjat 3. ja 4. kerros 50

51 51

52 123 Kasarmi 4 Valmistumisvuosi 1957 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys PLM:n rakennusosasto, , arkkit. Viljanen Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, tiili, peltikate Käyttöhistoriaa Kasarmi, miesmäärä 250 Siipiosassa oli tilat varuskuntasoittokunnalle. Arkkitehtuuri Sommittelultaan vapaamuotoisempi kuin aiemmat kasarmit. Julkisivut punatiiltä ja rappausta. Rakennuksen toinen pääty irtautuu rakennuksen suorakaiteen mukaisesta kokonaishahmosta muodostaen kapean siipiosan, jossa olivat varuskuntasoittokunnan tilat. Nykytila Ollut kasarmikäytössä loppuun saakka. Kiinteätä kalustusta purettu. Rakennuksessa on ilmeisesti kosteusvaurioita. Arviointi Ulkoasu ja sisätilat pääosin alkuperäiset. 52

53 53

54 54 Alkuperäiset pohjat 1. ja 2. kerros

55 55

56 127 Vesitorni Valmistumisvuosi 1957 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys PLM:n rakennusosasto, arkkit. Pentti Viljanen Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, Siporex, eloksoitu alumiinilevy, peltikate Käyttöhistoriaa Vesitorni Arkkitehtuuri Suora lieriömuoto Nykytila, arviointi Alkuperäinen 56

57 132 Voitelu- ja polttoainevarasto, rengas- ja kelkkavarasto Valmistumisvuosi 1968 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys PLM:n rakennusosasto, arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen, (1961 )1968 Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Perusmuuri betonia, puuristikkokattopalkit, puurakenteinen kylmä rakennus Käyttöhistoriaa Varasto Arkkitehtuuri Naulattuja puuristikoita. Nykytila, arviointi Alkuperäinen 57

58 134 Autohuoltola Valmistumisvuosi 1982 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkit.tsto Tyyne ja Reino Lammin-Soila, Muutosvaiheet Laajennettu katoksella, suuret ovet muutettu Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, kalkkihiekkatiili, kumibitumikate Käyttöhistoriaa Autohuoltola Arkkitehtuuri Nykytila, arviointi Pääosin alkuperäinen 58

59 59

60 137 Korjaamo Valmistumisvuosi 1959 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkitehtitoimisto Tyyne ja Reino Lammin-Soila, 1958 Muutosvaiheet Laajennus ja muutos, valm. 1983, Arkkitehtitoimisto Tyyne ja Reino Lammin-Soila, Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, Leca-tiili, Tojalevy, peltikate Betoni, kalkkihiekkatiili, huopakate Käyttöhistoriaa Varuskuntakorjaamo Arkkitehtuuri Nykytila, arviointi Pääosin alkuperäinen 60

61 Vas. alkuperäinen pääkerros, oik. laajennusosa 61

62 120,15 120,15 120,30 120,15 118,70 120,30 120,15 120,30 120,15 120, Nykytilanteen cad-pohja (Kontiolahden kunta). A B C D PUUTYÖ KUIVUMISVAR. MAALAUS HITSAUS PAJATYÖT KONEISTAMO MATER.VAR. TOIM. MUUNTAMO DIESELHUOLTO HIEKKAPUHALL. SINISTYS SYTTYV. NEST. SYTTYV. KAASUT KAHVIO LUOKKA VAR OSIEN PESU MOOTT.KORJ. KONE SÄHKÖK. TEROIT. MALLIT LIIMAT KORJAAMOHALLI WC PARVI ILMASTOINTIKONEILLE +123,30 ARK. WC WC PARVI ILMAST.KONEILLE +123, KUIVAUS VARASTO WC PUUT.TOIM. VALVOMO KISKONOSTURI ASEVAR. LEPO+ ENSIAPU ROMUT SIIV. KUIV. SÄHKÖKORJ. HIENOMEKAAN. SUUNNITTELU VÄLIN. TOIMISTO TOIMISTO TOIMISTO A D PSV-KORJAUS B C 62

63 138 Autohalli Valmistumisvuosi 1959 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkitehtitoimisto Tyyne ja Reino Lammin-Soila Muutosvaiheet Laajennus, 1974, Arkkitehtitoimisto Tyyne ja Reino Lammin-Soila Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, Leca-tiili, Siporex, peltiverhous, peltikate Betoni, Leca-tiili, kalkkihiekkatiili, peltiverhous, peltikate Käyttöhistoriaa Varuskunnan autohalli Arkkitehtuuri Nykytila, arviointi Pääosin alkuperäinen 63

64 64 Ylhäällä alkuperäinen, oikealla laajennuksen pohja.

65 139 Varusvarasto ja miehistösauna Valmistumisvuosi 1960 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Pekka Rajala, 1959 Muutosvaiheet Peruskorjaus ja laajennus, , Arkkitehtitoimisto Pekka Rajala Hätäkeskusyhteydet 2009 Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, kevytbetoni, rappaus, asbestisementtilevy, peltikate Betoni, profiilipelti, peltikate Käyttöhistoriaa Varusvarasto, sauna Arkkitehtuuri Rakennus on ollut alkuaan julkisivuiltaan rapattu. Muutettu laajennuksen yhteydessä profiilipeltiverhotuksi. Nykytila, arviointi Koko rakennuksella on laajennusvaiheen julkisivuilme. 65

66 66 Rakennuksen alkuvaiheen piirustuksia.

67 WC7 TA8 07 PURETTAVA ENTINEN UUSI 09 Minikeittiö O Nykytilanteen cad-pohja (Kontiolahden kunta). SAUNA VARASTO SK 3,0m2 PESUHUONE TESTAUS HUONE 11,5 m2 PESUHUONE LIIKUNTA TILA 37 m2 TOIMISTO 22m2 PUKUHUONE KAHVIN KEITTO 5,5m2 ETEINEN PESUH. / WC SK PUKUH. I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 UO13,5 UO13, I 10.5 I 11 I 11 I 11 UO30 PO 12 A60 TUULIKAAPPI O30 KL 6 SIIVOUSVÄL.VAR. TOIMISTO KL3P JS5 wc VAIHTOVARASTO b KULUTUSTARVIKEVARASTO c LÄMMÖNJAKOHUONE d O9 SÄHKÖPÄÄKESKUS O9 puhtj O8 SAUNAVARASTO PO10 A60 VARUSTEIDEN LUOVUTUS - JA VASTAAN OTTOTILA TELTTOJEN KUIVAUSH. TELTTAVARASTO KAMINAVARASTO SIIV. VÄL. H WC O 8 O9 PESUH. N PUKUH. TSTOH. O9 O9 PESUH. M PUKUH. TSTOH. O 8 O9 O9 O9 KAHVIO LEPOH. O9 TLLO 12A30 LEPOH. TLO 20 UO 20 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 e e ETEINEN UO10 TK O 9 O 9 TK UO10 UO10 UO 17 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 UO 33 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 I 10 UO 33 I 10 I

68 140 Keskusvarasto-päävartio Valmistumisvuosi 1961 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Pekka Rajala, Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, puu, vuorivilla, tiili, aaltominerit Käyttöhistoriaa Varasto ja päävartio Arkkitehtuuri Yläkerrassa poikkeuksellisesti suunniteltuja pultattuja ja naulattuja puupilareita ja -palkkeja Nykytila, arviointi Pääosin alkuperäinen 68

69 69

70 141 Hevostalli Valmistumisvuosi 1961 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Pekka Rajala, Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Betoninen alalaattapalkisto, betoni + Siporex, puu, aaltominerit-kate Käyttöhistoriaa Hevostalli, varasto Arkkitehtuuri Yläkerrassa puuristikkorakenteet. Erottuu jyrkkäkattoisena ja omintakeisen julkisivusommittelunsa puolesta muista aikakuden rakennuksista. Nykytila, arviointi Alkuperäinen 70

71 71

72 142 Varastokatos Valmistumisvuosi 1961 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Pekka Rajala, Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Betonipilarit, betoni, puu, aaltominerit-kate Käyttöhistoriaa Ajoneuvokatos Arkkitehtuuri Nykytila, arviointi Alkuperäinen 72

73 143 Esikunta Valmistumisvuosi 1961 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Osmo Lappo, 1960 Muutosvaiheet Muutos 1968, Osmo Lappo Muutos 2007, Arkkitehtitoimisto Sillman Vesikaton ja yläpohjaeristeen uusiminen 2009 Rakennustapa ja -tekniikka Betoni, Leca-tiili, rappaus, peltikate, lastulevy (väliseinät, kalusteet) Käyttöhistoriaa Esikunta Arkkitehtuuri Rakennus edustaa 1960-luvun suoraviivaista modernismia. Tyypillistä on vaalean rappauksen ja tummien yksityiskohtien vaihtelu sekä vaakasuorien linjojen käyttö (mm. ikkunanauhat). Kapearäystäinen loiva pulpettikatto. Sisätiloissa on käytetty runsaasti kevyitä yläikkunoin varustettuja väliseinärakenteita. Rakennus on esitelty Arkkitehti-lehdessä 1 2/1961: Maaston kaltevuutta hyväksi käyttämällä on kaksikerroksisen rakennuksen eri osastoihin saatu jokaiseen järjestetyksi oma sisäänkäynti. Rakennuksessa on teräsbetonirunko, joka sallii keveiden lastulevypäällysteisten väliseinien käytön toimistohuoneissa. Käytävän ja huoneiden välinen seinä on tehty kaapistoseinäksi, jonka yläpuolella on lasi. Sisäkatot niin ikään on tehty lastulevystä. Kaikki valaisimet ovat upotettuja. Rakennuksessa on koneellinen menoilmatuuletus. Ulkoseinän lämpöeristyksenä on 25 sm:n vahvuinen LECAtiilikerros, jonka taakse on valettu betoniseinä. Ulkopinta on rapattu ja maalattu valkeaksi, kuten varuskunnan muissakin rakennuksissa. Nykytila, arviointi Rakennus on peruspiirteiltään hyvin säilynyt. Rakennus on hyvin puhdaspiirteinen aikansa edustaja. 73

74 74

75 Kellarikerros 1. kerros Esimerkki muutospiirustuksesta. 75

76 144 Sotilaskoti Valmistumisvuosi 1961 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Pentti Pajarinen, Muutosvaiheet Leipomotiloja on muutettu 1997 Lastauslaiturin ja varaston rakentaminen 2006 Keittiökalusteet ja linjastot on poistettu varuskunnan loppuessa. Rakennustapa ja -tekniikka Puu, puuristikkorakenteet, betoni, saumapeltikate. Alapohjassa on kantava betonipalkkirunko ja mm korkea tuulettamaton ryömintätila, jossa on paikoin muottiainesta yms. Käyttöhistoriaa Sotilaskoti Arkkitehtuuri Loivakattoinen rakennus on pääosin puurakenteinen. Ulkoasua leimaavat vaalea laudoitus ja tummat kattorakenteet sekä ikkunoiden puuosat. Länsipuolen tilat avautuvat komeasti järvimaisemaan. Yläikkunat valaisevat paikallakoottuja massiivisia puupalkistoja ja katon puuverhouksia. Sisäänkäynnit yleisötiloihin on johdettu päädyissä olevien, muureilla suojattujen puutarhapihojen kautta. Itäpuolen julkisivun arkkitehtuuri on kärsinyt tehdyistä muutoksista (osa nauhamaista ilmettä muodostavista ikkunoista on poistettu ja on rakennettu huoltopuolen sisäänkäyntikatoksia). Vastaavantyyppisiä sotilaskoteja on rakennettu muihinkin varuskuntiin, mm. Ylämyllylle. Ylämyllyn sotilaskoti on esitelty Arkkitehti-lehdessä 1 2/1961. Nykytila, arviointi Rakennus on peruspiirteiltään hyvin säilynyt. Rakennus on hyvin puhdaspiirteinen aikansa edustaja. Rakennusta on tutkittu kuntoarviossa ja selvityksessä

77 77

78 O 7 Nykytilanteen cad-pohja (Kontiolahden kunta) TOIMISTO 22 KIRJASTO PUKUHUONE 1 PH/PESUTUPA 2 MUNKIN PAISTO 11 KEITTIÖ 13 VARASTO 15 KYLMÄVARASTO KONEHUONE TOIMISTO 21 O 7 WC O 10 LEIPOMO O 8 O 10 O 9 4 O O 10 WC 3 IV-KONEHUONE 6 LÄMMÖNJAKOHUONE 5 SK 7 O 8 O 10 HO 9 O 10 O 10 LEIPOMON VARASTO 9 O 10 8 MYYNTI JONOTUS O 10 O 10 NOSTATUS 12 PAKASTIN PAKASTIN O 8 O 8 O 10 O 10 O 10 O 9 16 O 9 KIOSKI entiset kalusteet 19 SÄHKÖPÄÄKESK. PUH. PUH. O 7 O 7 O 10 O 10 O 9 O 9 18 O WC NAISET WC 24 WC MIEHET O 8 O 8 sermi / h=2100 O 10 O 10 O 10 O 10 O 10 VARUSMIESPASTORI MUSIIKKIHUONE O 9 O 9 O 7 O 7 O L-VAATEVARASTO

79 148, 149, 150, 152 Pyörävarastot Valmistumisvuosi 1963, 1967 Suunnittelija, suunnitelmien päiväys Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen Muutosvaiheet Rakennustapa ja -tekniikka Puu, betoni, pelti Käyttöhistoriaa Polkupyörä- ja suksivarasto Arkkitehtuuri Varastot muodostavat omaperäisen matalan kokonaisuutensa. Rakennustyyppi on mataluudessaan ja laajuudessaan niin omalaatuinen, että sen käyttötarkoitusta on vaikea arvata. Nykytila, arviointi Rakennukset ovat alkuperäisiä. 79