Ympäristölautakunta Sivu 1 / 32. Tekninen keskus, lautakunnan kokoushuone, 1 krs., Virastopiha 2 C

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 32 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:31-18:28 Paikka Tekninen keskus, lautakunnan kokoushuone, 1 krs., Virastopiha 2 C Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Henri Haaksiala, saapui klo käsittelyn aikana Eeva Haeggström Katja Koivumäki Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Joni Vainikainen Taina Vilo Marika Visakova Mauri Sauvola Perttu Ahonen Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Kari Kavasto Sari Soini Jouni J. Särkijärvi Paula Karhunen Erja Tiihonen Va. ympäristönsuojelupäällikkö kehittämispäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 32 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Riina Kosonen Joni Vainikainen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 32 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 25 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 26 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen 6 toimintakertomus Ilmasto- ja energiatoimenpiteiden seuranta 7 29 Espoon kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen 9 lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Anodisointi Janster Oy:n pintakäsittelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräyksien tarkistamisesta Nitraattiasetuksen valvonta vuonna Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 18 hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa 32 Espoon vesistötutkimus vuonna Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 29

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Riina Kosonen ja Joni Vainikainen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / / Ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomus 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta hyväksyy liitteen mukaisen ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomuksen 2013 ja oikeuttaa ympäristökeskuksen tekemään toimintakertomukseen tarvittaessa teknisluonteisia korjauksia. Käsittely Päätös Liite Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Toimintakertomus 2013 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta hyväksyy tehtäväalueensa toimintakertomuksen. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Tanja Paananen, Talousyksikkö

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Ympäristölautakunta Sivu 7 / / /2014 Ympäristölautakunta Ilmasto- ja energiatoimenpiteiden seuranta Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta merkitsee ilmasto- ja energiatoimenpiteiden seurantaraportin tiedokseen. Käsittely Päätös Liite Selostus Puheenjohtaja Henna Partanen ehdotti Riina Kososen kannattamana, että ehdotuksen loppuun lisätään seuraava teksti: ja lähettää sen edelleen tiedoksi muihin lautakuntiin ja kaupunginhallitukselle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta merkitsee ilmasto- ja energiatoimenpiteiden seurantaraportin tiedokseen ja lähettää sen edelleen tiedoksi muihin lautakuntiin ja kaupunginhallitukselle. 2 Ilmastotoimien seuranta 2013 Kaupunginhallitus hyväksyi Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet kokouksessaan Toimenpiteiden taustalla on pääkaupunkiseudun yhteinen ilmastostrategia ja sen velvoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteiden seurannasta on vastannut kaupungin ilmastoasioiden koordinaatioryhmä ja muut keskeiset kaupungin asiantuntijat. Toimenpiteet ovat käynnistyneet hyvin. Vain neljä toimenpidettä vajaan 90 toimenpiteen kokonaisuudesta ei ole vielä käynnistynyt. Toimenpiteiden toteuttamista voidaan tehostaa ja tätä työtä tehdään ilmastoasioiden koordinaatioryhmän johdolla. Toimenpiteiden tuloksellisuus ei näy vielä Espoon kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, johtuen kaukolämmöntuotannon päästöjen määräävästä merkityksestä. Ilman kaukolämpösektoria Espoon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat laskeneet vuonna 2012

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 32 Päätöshistoria Ympäristölautakunta neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2008 ja 18 prosenttia verrattuna vuoteen Espoon ilmastotoimien priorisointityö toteutetaan keväällä Tämän työn perusteella voidaan arvioida toimenpiteet, joiden toteuttamista tulee erityisesti tehostaa. Lisäksi ilmastotoimien päivitystyö aloitetaan, kun tulokset priorisoinnista on saatu. Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta merkitsee ilmasto- ja energiatoimenpiteiden seurantaraportin tiedokseen. Käsittely Pekka Lempiäinen ehdotti Joni Vainikaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle jättämisestä päätyttyä ympäristölautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Ympäristölautakunta Sivu 9 / / / Espoon kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Anodisointi Janster Oy:n pintakäsittelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräyksien tarkistamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Anodisointi Janster Oy:n ympäristöluvan lupamääräyksien tarkistamista koskevasta hakemuksesta dnro ESAVI/173/04.08/2013. Lautakunta antaa samalla lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta: Toiminnan suurimmat ympäristöriskit muodostuvat tulipalon tai muiden onnettomuustilanteiden johdosta ympäristöön, erityisesti vesistöön pääsevistä haitta-aineista. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä, mihin laitosalueen sadevedet johtuvat. Toiminnanharjoittajan tulee laatia suunnitelma mahdollisessa tulipalossa syntyvien sammutusvesien talteenotosta niin, ettei sammutusvesiä pääse hallitsemattomasti jäteviemäriin, sadevesiviemäriin tai ympäristöön. Sammutusvesien pääsy Matalajärveen tulee estää, koska ne voivat aiheuttaa Matalajärven suojeluarvojen merkittävän vähenemisen. Ympäristöluvassa olevia lupamääräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi tulee täydentää varastoinnin osalta seuraavasti: - rikkihapposäiliöllä ja lipeäsäiliöllä tulee kummallakin olla oma suojaallas, johon mahtuu varastosäiliön tilavuus varastoitavaa nestettä, - maanalaisen polttoöljysäiliön tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös mahdollinen paluuputki. Jäteveden pitoisuusraja-arvoja määrättäessä tulee huomioida laitoksella käytettävät, jätevesiin päätyvät kemikaalit, jotka sisältävät ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000, muutos 889/ ) liitteessä 1 mainittuja aineita. Ympäristöluvassa annettavat määräykset jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien pitoisuusraja-arvoista ja tarkkailusta tulee olla mahdollisimman yhdenmukaiset Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n viemäriin johdettavien jätevesien pitoisuusraja-arvojen ja tarkkailun kanssa. Jäteveden esikäsittelystä syntyvälle alumiinihydroksidisakalle tulisi löytää hyötykäyttöä. Mikäli alumiinihydroksidisakka toimitetaan kaatopaikalle, tulee sen kaatopaikkakelpoisuus selvittää valtioneuvoston kaatopaikoista annetun asetuksen (331/2013) liitteen 2 mukaisesti.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 32 Ympäristöluvan tarkistamisessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2013). Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä myös prosessin päästöistä ilmaan ja laatia mahdollinen päästöjen vähentämisohjelma. Laitoksen toiminnasta sekä päästö- ja vaikutustarkkailusta tulee edelleen raportoida myös Espoon ympäristökeskukseen. Mahdollisista vahinkotapauksista ja onnettomuuksista tulee ilmoittaa välittömästi myös Espoon ympäristökeskukselle. Päätös Oheismateriaali Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - sijaintikartta Anodisointi Janster Oy Selostus Lausuntopyyntö Anodisointi Janster Oy (entinen Bodycote Pintakäsittely Oy) on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen, joka koskee pintakäsittelylaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista. Laitos sijaitsee Koskelon teollisuusalueella kiinteistöllä osoitteessa Koskelontie 17 A. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupungin ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaisen lausuntoa hakemuksesta. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n nojalla Espoon ympäristölautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta lausunnon. Määräaika lausunnon annolle on Toiminta Anodisointi Janster Oy pintakäsittelee anodisoimalla alumiinisia levyjä ja profiileja. Toiminta on alkanut vuonna Toiminnalla on Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa. Päätöksessä määrättiin, että toiminnanharjoittajan on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Ympäristölupa on internetissä > aiheet > ympäristöluvat > päätökset > lupapäätökset ennen vuotta 2010 > 2005 Entiset ympäristökeskukset Uusimaa > No YS 702.pdf. Anodisoinnissa alumiinin pinta hapetetaan sähkökemiallisesti säänkestäväksi. Laitoksen tuotantomäärä on viime vuosina ollut m 2 pintakäsiteltyä alumiinia vuodessa. Kemikaalien enimmäismäärä tuotantoprosessissa ja varastossa on noin 48 tonnia, eniten käytetään lipeää ja rikkihappoa. Lipeäsäiliöllä 15 t ja

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 32 rikkihapposäiliöllä 10 t on yhteinen betoninen suoja-allas. Lipeäsäiliön täytetään noin kuusi kertaa vuodessa ja rikkihapposäiliö noin neljä kertaa vuodessa. Täyttöpaikka on rakennuksen luoteiskulman ulkoseinässä. Kemikaalitäyttöjen aikana paikalle tuodaan erillinen suojakaukalo. Prosessit lämmitetään höyryllä. Höyry tuotetaan kahdessa 1 MW:n matalapainekattilassa. Kevyttä polttoöljyä kuluu noin 160 m 3 /a. Polttoöljy varastoidaan maanalaisessa lasikuituisessa 20 m 3 :n öljysäiliössä, joka on tarkastettu viimeksi vuonna Kiinteistö lämmitetään kaukolämmöllä. Pintakäsittelykylvyistä haihtuva vesihöyry ja sen seassa olevat kemikaalihuurut johdetaan kohdepoistoilla poistoilmakanavaan, jossa tapahtuu happamien ja emäksisten kemikaalihuurujen neutraloitumista. Poistoilman rikkihappo- ja emäspitoisuudet on mitattu vuonna Raakavettä otetaan omasta porakaivosta ja HSY:n vesijohtoverkosta. Vedenkulutus on pienentynyt merkittävästi, kun huuhteluvesien laimentamisesta siirryttiin huuhteluvesien vaihtoon. Kokonaisvedenkulutus on tällä hetkellä noin m 3 ja omasta kaivosta otetaan vettä noin 9000 m 3. Pintakäsittelyn jätevedet käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa ennen viemäriin johtamista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n kanssa on tehty uusi teollisuusjätevesisopimus lokakuussa Viemäriin johdettavien jätevesien suurin sallittu pitoisuus on kiintoaineelle 500 mg/l, nikkelille 0,3 mg/l ja sulfaatille 5000 mg/l. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on kiinteistöltä lähtevän viemärin kunnossapitovelvoite. Viemäriin johdettavaa jäteveden määrää ja laatua tarkkaillaan neljännesvuosittain otettavilla vuorokauden kokoomanäytteillä. Analyysitulosten vuosittaiset keskiarvot ovat täyttäneet ympäristöluvan ja teollisuusjätevesisopimuksen ehdot. Jätevedenkäsittelyssä saostettua alumiinihydroksidisakkaa syntyy noin 240 tonnia vuodessa. Alumiinihydroksidisakka on toimitettu kaatopaikalle. Kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty vuonna Laitoksen toiminnasta sekä tarkkailutuloksista raportoidaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ELY -keskukselle ja Espoon ympäristökeskukselle. Raportit on toimitettu määräajassa Espoon ympäristökeskukseen. Muutokset toiminnassa Laitoksen toiminta on ympäristöluvan myöntämisen jälkeen muuttunut siten, että kromatointitoiminta on lopetettu, jolloin 6-arvoista kromia sisältävää jätevettä ei enää synny. Kadmiumpitoisten raaka-aineiden käytöstä on myös luovuttu. Toiminnan ympäristövaikutukset Kiinteistö sijaitsee Koskelon teollisuusalueella teollisuus- ja varastoalueen korttelialueella. Lähin asutus on Kehä III eteläpuolella. Lähistöllä ei ole kouluja tai päiväkoteja. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 32 Laitosalueen sadevedet kulkeutuvat sadevesiviemärin ja ojien kautta Kulloonsillanpuroon, joka laskee Matalajärveen. Matalajärvi on 1,1 kilometrin päässä lounaassa. Matalajärvi on Natura alue. Matalajärven vesikasvillisuus ja -kasvisto on erittäin edustava ja vaatelias. Matalajärvi on luokiteltu lintuvesiensuojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Kromin ja sinkin jätevesiraja-arvoja esitetään nostettavaksi HSY:n jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien raja-arvojen tasolle, koska nyt ympäristöluvassa on tiukemmat raja-arvot. Voimassa olevassa ympäristöluvassa jätevesiviemäriin johdettavan jäteveden kokonaiskromipitoisuus saa olla enintään 0,5 mg/l, 6-arvoisen kromin pitoisuus 0,1 mg/l ja sinkkipitoisuus 2,0 mg/l. HSY:n jätevedenpuhdistamoille johdettavan jäteveden raja-arvo on kokonaiskromille 1,0 mg/l, 6-arvoiselle kromille 0,1 mg/l ja sinkille 3,0 mg/l. Nähtävillä olevat asiakirjat Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, ote

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 32 62/ / Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Lautakunta merkitsee tiedokseen tehdyt valvontailmoitukset, nitraattiasetuksen valvonnan ja Uudenmaan ELY -keskukselle toimitetun vuosiyhteenvedon vuodelta Päätös Liite Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 yhteenveto valvonta Vuosiyhteenveto 2013 Uudenmaan ELY -keskukselle Selostus Nitraattiasetuksen sisältämistä määräyksistä ja velvoitteista Espoon kaupungin ympäristölautakunta ja ympäristökeskus valvovat alueellaan ympäristönsuojeluviranomaisena ympäristölainsäädännön ja sen perusteella annettujen säädösten kuten valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi eli ns. nitraattiasetuksen noudattamista. Asetuksella on pantu täytäntöön Suomessa EU:n nitraattidirektiivin vaatimukset ja pyritään estämään maatalouden nitraattipäästöt vesiin. Asetus sisältää sekä määräyksiä että suosituksia. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän nitraattiasetuksen uusimiseksi. Työryhmän toimiaikaa on pidennetty asti. Uuden nitraattiasetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna Lannan varastointi Nitraattiasetuksen mukaan eläinsuojissa on oltava lantavarasto, johon mahtuu koko vuoden aikana muodostuva lanta lukuun ottamatta eläinten laitumille jättämää lantaa. Lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Varastointitilan tilavuudesta voidaan poiketa, jos a) lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, jolla on ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa toiminnalleen

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Ympäristölautakunta Sivu 14 / 32 b) lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle varastoitavaksi tai välittömästi hyödynnettäväksi lannoitteena. Lannan varastointi patterissa Lannan patterointi sallitaan vain työteknisistä ja hygieenisistä syistä. Patteriksi katsotaan lantamäärä, joka tarvitaan hehtaarin kokoisen peltoalan lannoittamiseen. Lantapatteri sijoitetaan tasaisen peltolohkon keskelle tai loivasti kaltevalle pellolle lähelle pellon yläreunaa. Lantapatteria ei saa sijoittaa viittä metriä lähemmäs ojaa eikä 100 metriä lähemmäksi vesistöä tai talousvesikaivoa. Patterissa oleva lanta on levitettävä peltoon seuraavan kasvukauden aikana. Poikkeuksena on purupohjainen hevosenlanta, jota voidaan kompostoida patterissa ylivuotisesti. Valvontailmoitus poikkeamisesta lantavaraston tilavuudesta tai patteroinnista Poikkeamisesta lannan varastointitilalta vaadittavasta tilavuudesta tai patteroinnista on tehtävä etukäteen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia talleja ja muita karjasuojia, joissa lantaa muodostuu yli 20 m 3 vuodessa. Tämä tarkoittaa, että jo 2 hevosen talli on ilmoitusvelvollinen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee vuosittain ilmoittaa tehdyt valvontailmoitukset alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lannan levitys ja lannoitemäärät Pääsääntöisesti lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ja lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen, routaiseen tai veden kyllästämään maahan. Levitetty lanta on välittömästi mullattava tai kynnettävä. Asetuksessa on määräyksiä levitettävän lannan määristä. Lannan pintalevitys on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä tai jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Typpianalyysi Lannan typpianalyysi on tehtävä viiden vuoden välein. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista. Tilanne Espoossa Espoossa on noin 60 eläinsuojaa. Pääosa eläinsuojista on talleja ja näissä on noin 980 hevosta. Tallien tarkastukset aloitettiin Espoossa vuonna Lähes kaikki tallit on tarkastettu ja tarkastetuissa talleissa on yli 95 % Espoossa olevista hevosista. Lähes 40 % talleista on pieniä 1-3 hevosen talleja. Yli 60 hevosen eläinsuojalta edellytetään ympäristölupaa. Espoossa on yksi eläinsuojan ympäristölupa, jonka ympäristölautakunta on vuonna 2003 myöntänyt Vermon Ravirata Oy:lle. Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen on vireillä. Espoossa on lukuisia talleja,

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Ympäristölautakunta Sivu 15 / 32 joilla ei ole käytössä peltoa. Tällöin lanta luovutetaan käytettäväksi viljelyssä tai hyödynnettäväksi mullan valmistuksessa. Luovutusta odottava lanta tulee varastoida esimerkiksi tiiviissä siirtolavassa, joka voidaan tarvittaessa peittää. Espoossa on kaksi mullanvalmistajaa, joilla on ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa toiminnalleen ja jotka siten voivat ottaa vastaan lantaa talleilta. Yhdellä viljelijällä on kompostointialusta, jolle hän ottaa vastaan lantaa usealta hevostallilta. Espoolaisilta talleilta luovutetaan lantaa myös muihin kuntiin. Näiden tallien lannanluovutussopimukset lähetetään tiedoksi vastaanottavan kunnan ympäristöviranomaiselle valvontaa varten. Saapuneet valvontailmoitukset Vuoden 2013 aikana on Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitettu yhteensä viisi valvontailmoitusta. Yksi valvontailmoitus on tehty poikkeamisesta lannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta. Talli Fagerängin lannan varastointitila on noin 50 m 3 liian pieni hevosmäärän nähden. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut rakentavansa lisää lannan varastointitilavuutta mennessä. Vuoden 2013 aikana on Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitettu kaksi valvontailmoitusta poikkeamisesta lannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta ja lannan patteroinnista: - Mustasillan talli - Talli Velskolantie Mustasillan tallilla on patteroitu, koska vanhaa patteria (20 m 3 ) ei saatu poikkeuksellisen sateisten säiden vuoksi syksyllä 2012 levitettyä peltoon. Patteri on levitetty pellolle keväällä Tallilla ei enää patteroida, vaan lanta kerätään muovisäkkeihin, jotka varastoidaan tyhjässä karsinassa tallin sisätiloissa. Lanta luovutetaan luomuviljelijän kompostointialustalle. Lannan luovutuksesta on tehty toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Tallilla Velskolantie ei ole lantalaa. Tallin piti rakentaa lantala Lantalaa ei rakenneta, vaan lantala tullaan korvaamaan siirtolavalla talvella Siirtolavan hankintaan asti lanta patteroidaan (5 m 3 ) entisessä ulkotarhassa. Lanta käytetään omassa puutarhassa ja luovutetaan 5-6 kotitarveviljelijälle. Muusta lannan kaukovarastoinnista patterissa on toimitettu valvontailmoitukset: - Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf - Kilon Talli Oy Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf on vuokrannut Espoon kaupungilta Soukanpohjasta ja Vesiniitystä viljelypalsta-alueet, joita seura vuokraa edelleen yksityisille henkilöille palstaviljelyyn. Viljely on pääasiassa

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Ympäristölautakunta Sivu 16 / 32 luonnonmukaista. Tapiolan Ratsastuskoulusta tuodaan kuorma (noin 20 m 3 ) kerrallaan käytettäväksi viljelypalstojen lannoitukseen. Soukapohjan viljelypalsta-alueelle tuotiin keväällä kaksi kuormaa ja syksyllä kaksi kuormaa. Vesiniityn viljelypalsta-alueelle tuotiin keväällä kaksi kuormaa. Kuormien tuonnista ilmoitettiin ympäristökeskukseen. Kilon Talli Oy teki valvontailmoituksen lannan kaukovarastoinnista patterissa. Patteri (200 m 3 ) on entisellä laitumella ja se on tarkoitus käyttää keväällä Valvontailmoitukset tarkastettiin ja pyydettiin tarvittavat lisäselvitykset. Valvontailmoituksista on laadittu vuosiyhteenveto, joka on toimitettu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarkastukset Vuoden 2013 aikana Espoossa tarkastettiin yhdeksän tallia. Neljässä tarkastuksessa edellytettiin valvontailmoituksen tekemistä puuttuvan tai liian pienien lantavarastojen vuoksi. Yhdellä tallilla on liian pieni lantavarasto ja tallilla on kirjallinen lannanluovutussopimus. Talli ei ole kuitenkaan luovuttanut lantaa sopimuksen mukaisesti. Tallilta pyydettiin ja saatiin selvitys lannan luovutuksesta talvella Tallilla on aloitettu lantalan rakentaminen. Ennen lantalan valmistumista tallin lanta tulee luovuttaa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kahden tallin lantalan rakenteissa oli kunnostettavaa. Toimenpiteet tehdään vuoden 2014 aikana. Yhdellä tallilla hevosten pesuvedet valuivat lantalassa olevaan kaivoon ja siitä edelleen tallin takana kulkevaan ojaan. Lantalan nurkassa oleva kaivo tulee tukkia ja lantalasta ei saa päästä vesiä tallin takana kulkevaan ojaan eikä muuallekaan ympäristöön. Toimenpiteiden tekemiseen annettiin määräaika. Toimintaohjeita annettiin lisäksi lantalan tyhjentämisestä, siirtolavan sijoittamisesta ja peittämisestä, ulkotarhojen siivoamisesta ja lannan typpianalyysin teettämisestä. Valvontailmoituksien ja tarkastuksien kohteena oli 10 tallia. Tarkastetuissa talleissa oli yhteensä 199 hevosta tai ponia. Nitraattiasetuksen mukaisia tarkastuksia jatketaan. Tarkastukset kohdistetaan ensisijaisesti uusiin talleihin ja talleihin, joilla ei ole riittävää lantalaa. Lisäksi aloitetaan uudelleen tarkastukset niissä suurissa talleissa, joiden edellisestä tarkastuksesta on kulunut noin 10 vuotta. Tiedoksi - Hovinkartanon talli, ote - Kilon Talli Oy, ote

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Ympäristölautakunta Sivu 17 / 32 - Mustasillan talli, ote - Snettansin talli, ote - Ursun Talli Oy, ote - Stall Gobbacka, ote - Talli Velskolantie, ote - Talli Fageräng, ote - Talli Videnäsintie 8, ote - Talli Videnäsintie 10, ote - Soukka-seura ry, Sökö sällskapet rf, ote

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Ympäristölautakunta Sivu 18 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon koskien hakemusta Monikonpuron uoman siirtämiseksi ja valmistelupaa (dnro ESAVI/158/04.09/2013): Monikonpurossa on sen kokoon nähden runsas ja monipuolinen kalakanta. Hankealueella tavataan ainakin seipiä, särkiä, ahvenia, kolmipiikkejä ja haukia. Monikonpuron taimen hävisi todennäköisesti vuosien ankaran talven ja kuivan kesän takia. Puroon on vuoden 2011 jälkeen istutettu Espoon Glomsinjoen taimenta. Monikonpuro on tärkeä elinympäristö myös muille kuin kaloille, mikä on syytä huomioida uomaa siirrettäessä. Saukko käy purolla kalassa ja hankealueella esiintyy lepakoita. Ympäristölautakunta pitää valitettavana suunnitelmaa siirtää jälleen Monikonpuron luonnollista uomaa. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan maankäytön suunnittelun tavoitteena pitäisi olla purojen ja niiden lähiympäristön säilyttäminen mahdollisimman luonnonmukaisina. Hankealueella Monikonpuro kulkee savimaahan muotoutuneessa mutkittelevassa uomassa. Pehmeään saveen kaivettavan uuden uoman luiskat on todennäköisesti vaikea saada pysymään paikoillaan ja kesän alivirtaaman aikaan uoman voivat vallata kasvit kuten osmankäämit. Hakemuksessa esitetty suunnitelma on vielä alustava: mm. uoman linjauksen ja uoman leveyden kerrotaan tarkentuvan myöhemmässä suunnittelussa. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Monikonpurolle annetaan tarkemmissa suunnitelmissa riittävästi tilaa. Nykyistä puron uomaa ja sitä reunustavaa kasvillisuutta tulisi säilyttää mahdollisimman paljon. Siirrettäville osuuksille pitäisi paikoitellen istuttaa tiheä puu- ja pensasvyöhyke. Puroeliöstö ja kalat tarvitsevat varjostavaa kasvillisuutta, joka viilentää vettä. Uoman siirrot on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla pääasiassa kuivatyönä ja aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa puron eliöstölle ja kaloille. Puron sorastamiseen ja kiveämiseen on käytettävä luonnonkiviä. Myös siltojen penkkojen kiveäminen on tehtävä luonnonkivillä. Suositeltavaa olisi, että kaivetun uoman liuskoihin annettaisiin muodostua maata sitovaa kasvillisuutta ennen veden ohjaamista uuteen uomaan.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Ympäristölautakunta Sivu 19 / 32 Monikonpuro on tulvaherkkä. Tulvatilanteessa eroosio paljaasta savimaasta olisi suurta. Ympäristölautakunta ehdottaa, että nykyiseen uomaan tai puron vedenlaatuun vaikuttavia töitä ei tehdä kevätkutuisten kalojen pääasiallisena nousuaikana eikä taimenen pääasiallisena nousuaikana Hakijan on selvitettävä sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella. Jos kartoituksessa havaitaan hapanta tai potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata, hakijan on huolehdittava etteivät sulfidisavet heikennä Monikonpuron vedenlaatua. Uudesta uomasta seuraava pohjavedenpinnan lasku uoman lähistöllä aiheuttaisi sulfidien hapettumista ja rikkihapon huuhtoutumista puroon, josta voi seurata kalakuolemia. Myöhemmässä suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös hulevesien ja työmaavesien puhdistamiseen. Katualueiden hulevesiä ei pidä johtaa suoraan puroon vaan ne pitää ensin käsitellä luonnonmukaisen hulevesien hallinnan periaatteiden mukaisesti. Sopivan sillan tai siltojen yhteyteen tulisi tehdä kivestä hajupostipaikka saukoille. Hajupostipaikassa saukot käyvät tekemässä jätöksensä, jotka toimivat viesteinä muille saukoille. Ympäristölautakunta pitää hakijan ehdottamaa kala- ja pohjaeläintarkkailua riittävänä. Ympäristökeskus tarkkailee Monikonpuron vedenlaatua neljästi vuodessa (tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa) havaintopaikalla Monikonpuro 0,6. Lisäksi puron vedenlaatua tarkkaillaan suljetun Iso Huopalahden kaatopaikan vesien velvoitetarkkailussa. Hakijan hakema valmistelulupa voidaan myöntää. Käsittely Eeva Haeggström ehdotti Katja Koivumäen kannattamana ehdotuksen neljännen kappaleen toiseksi viimeisen virkkeen perään lisäystä (kursivoitu), jolloin virke kuuluisi seuraavasti: Siirrettäville osuuksille pitäisi paikoitellen istuttaa tiheä puu- ja pensasvyöhyke käyttäen kotimaisia ja luonnonmukaisia kasvilajeja ja samalla karsien vieraskasvilajikkeita. Perttu Ahonen ehdotti Mika Leppisen kannattamana saman kappaleen toisen virkkeen perään lisäystä (kursivoitu): Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Monikonpurolle annetaan tarkemmissa suunnitelmissa riittävästi tilaa ja puron virtaamalle ei aiheuteta eliöstölle ja kaloille haitallisia muutoksia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Haeggströmin ja Ahosen tekemät ehdotukset hyväksyä yksimielisesti. Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen ne.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 32 Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon koskien hakemusta Monikonpuron uoman siirtämiseksi ja valmistelupaa (dnro ESAVI/158/04.09/2013): Monikonpurossa on sen kokoon nähden runsas ja monipuolinen kalakanta. Hankealueella tavataan ainakin seipiä, särkiä, ahvenia, kolmipiikkejä ja haukia. Monikonpuron taimen hävisi todennäköisesti vuosien ankaran talven ja kuivan kesän takia. Puroon on vuoden 2011 jälkeen istutettu Espoon Glomsinjoen taimenta. Monikonpuro on tärkeä elinympäristö myös muille kuin kaloille, mikä on syytä huomioida uomaa siirrettäessä. Saukko käy purolla kalassa ja hankealueella esiintyy lepakoita. Ympäristölautakunta pitää valitettavana suunnitelmaa siirtää jälleen Monikonpuron luonnollista uomaa. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan maankäytön suunnittelun tavoitteena pitäisi olla purojen ja niiden lähiympäristön säilyttäminen mahdollisimman luonnonmukaisina. Hankealueella Monikonpuro kulkee savimaahan muotoutuneessa mutkittelevassa uomassa. Pehmeään saveen kaivettavan uuden uoman luiskat on todennäköisesti vaikea saada pysymään paikoillaan ja kesän alivirtaaman aikaan uoman voivat vallata kasvit kuten osmankäämit. Hakemuksessa esitetty suunnitelma on vielä alustava: mm. uoman linjauksen ja uoman leveyden kerrotaan tarkentuvan myöhemmässä suunnittelussa. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Monikonpurolle annetaan tarkemmissa suunnitelmissa riittävästi tilaa ja puron virtaamalle ei aiheuteta eliöstölle ja kaloille haitallisia muutoksia. Nykyistä puron uomaa ja sitä reunustavaa kasvillisuutta tulisi säilyttää mahdollisimman paljon. Siirrettäville osuuksille pitäisi paikoitellen istuttaa tiheä puu- ja pensasvyöhyke käyttäen kotimaisia ja luonnonmukaisia kasvilajeja ja samalla karsien vieraskasvilajikkeita. Puroeliöstö ja kalat tarvitsevat varjostavaa kasvillisuutta, joka viilentää vettä. Uoman siirrot on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla pääasiassa kuivatyönä ja aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa puron eliöstölle ja kaloille. Puron sorastamiseen ja kiveämiseen on käytettävä luonnonkiviä. Myös siltojen penkkojen kiveäminen on tehtävä luonnonkivillä. Suositeltavaa olisi, että kaivetun uoman liuskoihin annettaisiin muodostua maata sitovaa kasvillisuutta ennen veden ohjaamista uuteen uomaan. Monikonpuro on tulvaherkkä. Tulvatilanteessa eroosio paljaasta savimaasta olisi suurta. Ympäristölautakunta ehdottaa, että nykyiseen uomaan tai puron vedenlaatuun vaikuttavia töitä ei tehdä kevätkutuisten kalojen pääasiallisena nousuaikana eikä taimenen pääasiallisena nousuaikana Hakijan on selvitettävä sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella. Jos kartoituksessa havaitaan hapanta tai potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata, hakijan on huolehdittava etteivät sulfidisavet heikennä Monikonpuron vedenlaatua. Uudesta uomasta seuraava

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Ympäristölautakunta Sivu 21 / 32 Selostus pohjavedenpinnan lasku uoman lähistöllä aiheuttaisi sulfidien hapettumista ja rikkihapon huuhtoutumista puroon, josta voi seurata kalakuolemia. Myöhemmässä suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös hulevesien ja työmaavesien puhdistamiseen. Katualueiden hulevesiä ei pidä johtaa suoraan puroon vaan ne pitää ensin käsitellä luonnonmukaisen hulevesien hallinnan periaatteiden mukaisesti. Sopivan sillan tai siltojen yhteyteen tulisi tehdä kivestä hajupostipaikka saukoille. Hajupostipaikassa saukot käyvät tekemässä jätöksensä, jotka toimivat viesteinä muille saukoille. Ympäristölautakunta pitää hakijan ehdottamaa kala- ja pohjaeläintarkkailua riittävänä. Ympäristökeskus tarkkailee Monikonpuron vedenlaatua neljästi vuodessa (tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa) havaintopaikalla Monikonpuro 0,6. Lisäksi puron vedenlaatua tarkkaillaan suljetun Iso Huopalahden kaatopaikan vesien velvoitetarkkailussa. Hakijan hakema valmistelulupa voidaan myöntää. Aluehallintovirasto on päivätyllä kirjeellä pyytänyt Espoon ympäristölautakunnalta lausuntoa mennessä teknisen keskuksen hakemuksesta, joka koskee Monikonpuron uoman siirtämistä ja valmistelulupaa. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa saakka. Hakemuksen kuulutus on nähtävillä kaupungin ja Etelä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutus on lisäksi luettavissa osoitteessa Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa ja ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoo, 4. krs. (ma - pe klo ). Hakemus Espoon tekninen keskus hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa Monikonpuron uoman siirrolle, uoman muokkaukselle ja nykyisen uoman täyttämiselle Leppävaarassa valmisteilla olevan Vermontien kaavan alueella. Uoman siirto on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa vuosien välisenä aikana. Tarkemmin aikataulu määräytyy alueen rakentamisen mukaan. Hankkeeseen liittyy myös neljän sillan rakentaminen ja Monikonpuroon laskevan avo-ojan vesien ohjaaminen Vermontien hulevesiviemäriin ja ojan täyttäminen. Hankesuunnitelma Lupaa haetaan Monikonpuron nykyisen uoman siirtämiselle/muokkaamiselle noin 700 m:n matkalla nykyisin 950 m:ä pitkällä uoman osuudella. Uuden uoman pituudeksi tulee noin 900 m. Hankealueella maaperä on savea 2-8 metrin paksuudelta. Hankealueella

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 32 ei ole tiedossa sulfaattimaita. Maanpinnan taso vaihtelee välillä mpy. Hankealue on tulvariskialuetta. Hakija esittää, että hakemuksessa esitetystä suunnitelmasta voidaan poiketa vähäisessä määrin tarvittaessa. Uoman linjaus ja uoman leveys tarkennetaan puisto- ja rakennussuunnitteluvaiheessa, jolloin myös työn toteutus, kuten työmaavesien hallinta sekä muut työmaajärjestelyt, suunnitellaan tarkemmin. Toimenpiteiden kesto ja ajoitus Uoman siirto tehdään osissa siten, että ensimmäisessä vaiheessa uomaa siirretään sen alaosassa (paaluväli ) ja toisessa vaiheessa yläosassa (paaluväli 0-250). Ensimmäinen vaihe pyritään tekemään mahdollisimman pian ja toinen vaihe viimeistään Sekä ensimmäisen että toisen vaiheen toteuttaminen kestää 3 5 viikkoa, jos työ päästään tekemään yhtäjaksoisesti. Uoman siirron periaate Suunnitelman mukaan uusi uoma toteutetaan luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita soveltaen, millä tarkoitetaan vaihtelevaa uomageometriaa ja luiskakaltevuuksia sekä pohjan kiveämisiä ja soraistuksia. Uuden uoman muodolla pyritään jäljittelemään luonnontilaisen uoman mutkittelua. Tarvittaessa puron luiskat stabiloidaan. Monikonpuron rantavyöhykkeelle ja puistoon istutetaan puuryhmiä varjostamaan uomaan. Uusi uoma kaivetaan etukäteen kuivatyönä siten, että molemmissa päissä uuden ja nykyisen uoman erottaa kangas. Kannaksen poistaminen on osittain märkätyötä. Kannaksen poistamisen jälkeen vedet ohjataan uuteen uomaan, ja vanhan uoman molemmat päät tulpataan. Vanhan uoman täyttö tehdään tulppausten suojassa kuivatyönä. Kannaksen poistaminen ja veden uuteen uomaan johtamiseen liittyvät työt ajoitetaan siten, ettei kalojen nousu- ja lisääntymisaikana tapahdu vettä samentavia toimenpiteitä tai uoman sulkua. Kannaksen poistaminen ja veden ohjaaminen uuteen uomaan tehdään vähävetisenä aikana. Puron yhteyteen ei rakenneta kalojen ja muiden vesieliöiden nousua estäviä rakenteita. Hankkeen vaikutukset Hakija arvioi, että hankkeen kuivatyönä tehtävillä osilla ei ole vaikutusta Monikonpuron vedenlaatuun. Osittain märkätyönä tehtävillä osilla sekä alkuvaiheessa uudella uomalla on tilapäistä ja paikallista vaikutusta lähinnä veden samenemisena ja kiintoaineen kulkeutumisena. Siirrettävältä uoman osuudelta kasvillisuus ja pohjaeläimet tuhoutuvat. Hakijan mukaan hankkeella ei ole kalastoon pitkäaikaisia tai merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia. Hankealueella ei ole taimenen kutu- tai poikastuotantoalueita.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 32 Luontoarvot Monikonpurossa on tehty kalasto- ja pohjaeläintarkkailua 2000-luvun alussa liittyen silloin tehtyyn Monikonpuron uoman siirtoon ja putkitukseen. Tarkkailun perusteella Monikonpuron kalasto on puron kokoon nähden varsin runsas ja monipuolinen. Ala- ja keskiosaa hallitsevat seipi, särki, ahven ja hauki sekä merestä nouseva kolmipiikki. Nykyään taimenen kutuja poikastuotantoalueet sijaitsevat Leppävaarasta ylävirtaan. Hankealueelta ei ole tutkittua tietoa pohjaeläimistä. Syksyllä 2013 on aloitettu kala- ja pohjaeläinseuranta alueella. Hankealueella tai aivan sen lähellä ei ole suojelualueita. Vermon alueella 2007 tehdyn luontoselvityksen mukaan hankealueella ei ole arvokkaita kasvillisuustyyppejä. Hankealueella havaittiin yksi lepakko (viiksisiippa- tai isoviiksisiippa). Lepakot ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Linnuista hankealueen lähistöllä oli mahdollisesti tiltaltin reviiri. Tiltaltti on vaarantunut (VU) laji. Hankealueella oli ruisrääkän, joka on silmälläpidettävä (NT) ja lintudirektiivin liitteen 1 laji, reviiri. Selvityksen mukaan Vermon alueella ei ole linnuston kannalta ehdottomasti säilytettäviä paikkoja. Pensaikkoalueet ovat tärkeitä kerttusille, niittyalueet ruisrääkälle. Ehdotus tarkkailusta Hakija ehdottaa, että hankkeen vaikutuksia pohjaeläimiin ja kalastoon seurataan kahdella koski- tai virtahavaintopaikalla, joista toinen sijaitsee hankealueella ja toinen sen alarajalla. Hankealueella sijaitsevan havaintopaikan kohdalle uomaa ei siirretä. Kalaston tarkkailumenetelmänä käytetään sähkökalastusta ja pohjaeläinnäytteenotto tehdään potkuhaavimenetelmällä. Seuranta tehdään syksyllä ennen tulvaa. Tarkkailu aloitetaan ennen uoman siirtämistä ja sitä jatketaan viisi vuotta töiden päättymisestä. Tulokset raportoidaan mm. Espoon ympäristökeskukselle. Hankkeen hyödyt ja haitat Hakijan mielestä hankkeen toteuttamisen edut ovat sen haittoja suuremmat. Hanke palvelee alueen kehittämistä ja sitä voidaan pitää alueen oikeusvaikutteisen yleiskaavan tavoitteiden mukaisena. Kun uusi uoma tehdään luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti, vesiympäristölle kohdistuvat vaikutukset ovat pidemmällä aikavälillä myönteisiä. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavia haittoja, vahinkoja tai edunmenetyksiä. Valmistelulupa Hakija hakee valmistelulupaa Monikonpuron uuden uoman kaivamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Kaivettu uoma voidaan täyttää, jos lupaa ei myönnetä.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Ympäristölautakunta Sivu 24 / 32 Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristölupavastuualue, kirje

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Ympäristölautakunta Sivu 25 / / / Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta merkitsee yhteenvedon Espoon järvien ja jokien seurantatutkimuksesta vuodelta 2013 tiedokseen. Kalajärvessä heinäkuussa 2013 havaitun suuren klorofylli-a -pitoisuuden takia ympäristökeskus seuraa järven vedenlaatua tihennetysti kerran kuukaudessa kesällä Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ympäristökeskuksen vesistötutkimuksen tarkoituksena on seurata Espoon merkittävimpien järvien, jokien ja purojen veden laatua ja vesiensuojelutoimien vaikutusta vesien tilaan. Raportti vuoden 2013 vesistötutkimuksista on nähtävänä kokouksessa ja kaupungin Internetsivuilla ( > ympäristövalvonta > vesiensuojelu > pintavesien tarkkailu). Vesistötarkkailun suoritti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry ympäristökeskuksen laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Havaintopaikat ja näytteenotto Vuonna 2013 vesistötarkkailuohjelmaan kuului yksitoista järveä ja yksitoista virtavesihavaintopaikkaa (kuva 1). Bodominjärven, Lippajärven, Pitkäjärven ja Luukinjärven vedenlaatua tutkittiin kuukausittain talvella ja kesällä. Bodominjärveä lukuun ottamatta näillä järvillä tehdään kunnostustoimia. Maaliskuussa ja heinäkuussa tutkittiin lisäksi Hannusjärven, Kalajärven, Matalajärven, Sahajärven, Kivilammen, Vuohilammen ja Pitkäsen vedenlaatua. Kaikkien järvien kasviplanktonlajisto määritettiin heinäkuussa.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 32 Kuva 1. Vesistötarkkailun havaintopaikat. Järvien havaintopaikat on esitetty vihreillä palloilla ja virtavesihavaintopaikat punaisilla. Virtavesihavaintopaikat olivat Espoonjoessa, Lambrobäckenissä (Mustalahdenoja), Glimsinjoessa, Glomsinjoessa, Monikonpurossa, Gumbölenjoessa, Mankinjoessa, Finnoonojassa ja kolmessa Matalajärveen laskevassa purossa tai ojassa. Vedenlaatua tutkittiin tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa. Yhteenveto tarkkailun tuloksista Järvet Happitilanne Lopputalvella Matalajärvessä ja Pitkäsessä oli happikato. Kalajärvessä ja Hannusjärvessä happea oli vain vähän jäljellä maaliskuussa. Näissä järvissä on pieni vesitilavuus. Hapetuksesta huolimatta myös Lippajärvessä, Pitkäjärvessä ja Luukinjärvessä esiintyi talvella selvää hapen vajausta. Kesällä matalissa järvissä happitilanne pysyy tuulten vaikutuksesta hyvänä. Sahajärvessä ja Vuohilammessa alusvesi oli kesällä hapetonta, mikä johtui vaillinaisesta kevätkierrosta. Bodominjärvessä happi kului loppuun pohjan lähellä. Bodominjärvessä

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Ympäristölautakunta Sivu 27 / 32 alusveden hapettomuus aiheutti ravinnepitoisuuksien kasvua toisin kuin Sahajärvessä ja Vuohilammessa, joiden pohjasedimentit ovat hyvässä kunnossa. Ravinnepitoisuudet Ravinnepitoisuudet olivat suurimpia Pitkäjärvessä ja Matalajärvessä, mutta myös Bodominjärvessä, Lippajärvessä ja Luukinjärvessä pitoisuudet olivat hyvin rehevän järven tasolla. Nämä järvet ovat luonnostaankin reheviä, mutta ne ovat rehevöityneet hajakuormituksen seurauksena. Hannusjärvi, Kalajärvi, Sahajärvi ja Pitkänen olivat reheviä. Kalajärven fosforipitoisuus oli aiempia vuosia suurempi. Matalajärvessä fosforipitoisuus oli maaliskuussa poikkeuksellisen suuri (1000 µg/l), mikä todennäköisesti johtui sedimentistä hapettomissa oloissa vapautuneesta fosforista ja pienestä vesitilavuudesta. Kesällä fosforipitoisuus oli 40 µg/l, joka on edellisvuosien tasoa. Kivilammessa ja Vuohilammessa ravinnepitoisuudet olivat lähellä karujen järvien luonnontasoa. Rehevyys (klorofylli-a ja kasviplankton) Pitkäjärvestä ja Lippajärvestä mitattiin suurimman kasviplanktonin määrästä kertovan klorofylli-a:n pitoisuudet. Järvet ovat erittäin reheviä. Myös Bodominjärvi, Kalajärvi ja Hannusjärvi olivat hyvin reheviä. Kalajärvessä levää oli selvästi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Viherlevät muodostivat 76 % leväbiomassasta. Kivilammessa, Vuohilammessa ja Matalajärvessä levien määrä oli karujen järvien tasolla. Muut tutkitut järvet olivat lievästi reheviä. Heinäkuussa Bodominjärven kasviplanktonista valtaosan muodostivat sinilevät (69 %). Seuraavaksi eniten sinilevää oli Pitkäjärvessä (14 %) ja Lippajärvessä (11 %). Järvien tila 2000-luvulla Raportissa on tarkasteltu ravinnepitoisuuksien ja levän määrän muutoksia järvissä 2000-luvulla. Useimpien järvien tilassa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia. Ravinnepitoisuuksissa on tyypillistä sääoloista johtuvaa suurtakin vaihtelua. Pitkäjärvessä levän määrä on ollut vuosina suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla. Bodominjärvessä, Hannusjärvessä, Lippajärvessä ja Pitkäjärvessä ajoittain havaitut suuret typpipitoisuudet johtuvat sinileväkukinnoista. Sahajärven tila on pysynyt tyydyttävänä. Järvestä on vähän vedenlaatutietoja, mutta sen tila on suunnilleen sama kuin 1980-luvun alussa. Vuohilammesta, Kivilammesta ja Pitkäsestä on edelliset vedenlaatutiedot 2000-luvun alusta. Vuohilammen ja Kivilammen tila on yhä hyvä. Pitkänen on lievästi rehevä. Pitkänen vaikuttaa rehevöityneen hieman verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Talvisin järvestä loppuu happi. Joet ja purot Kaikki tutkitut virtavedet ovat savisameita ja fosforipitoisuuden perusteella reheviä. Happitilanne oli hyvä läpi vuoden. Liuenneiden suolojen määrästä

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Ympäristölautakunta Sivu 28 / 32 kertova sähkönjohtavuus oli luonnontilaista (5 10 ms/m) selvästi suurempi kaikilla havaintopaikoilla. Mankinjoessa ja Gumbölenjoessa sähkönjohtavuus oli lähimpänä luonnontilaa. Suolojen määrää lisäävät teiden suolaus, peltoviljelyn lannoitteet ja rakennettujen alueiden hulevedet. Perkkaalla alkuvuodesta tapahtunut jätevesivuoto näkyy Monikonpuron tammikuun tuloksissa mm. suurina ammoniumtypen ja Escherichia coli - suolistobakteerin pitoisuuksina. Myös Monikonpuron heinäkuun tulokset viittaavat jätevesikuormitukseen. Virtavesien hygieeninen laatu oli pääosin tyydyttävä. Monikonpuron lisäksi hygieeninen laatu oli huono tammikuussa Finnoonojassa, jossa E. coli - bakteerien määrä ylitti 500 kpl/100 ml. Matalajärven ojat Matalajärven kuormitusta seurattiin kolmesta ojasta. Gussängsbäcken laskee golfkentän kautta Matalajärven pohjoisosaan. Kulloonsillanoja laskee peltojen läpi järven länsiosaan ja Kättbäcken järven eteläosaan. Kulloonsillanojaan päätyvät myös Koskelon teollisuusalueen hulevedet. Gussängsbäckenistä mitattiin suuria fosforipitoisuuksia. Myös liukoisen fosforin pitoisuudet olivat suuria, joten puro kuormittaa Matalajärveä. Kulloonsillanojassa fosforipitoisuudet olivat edellisvuotta pienempiä kuivuuden takia. Kehä III suolaus näkyi Kulloonsillanojan ja Kättbäckenin suurina sähkönjohtuvuuksina. Kulloonsillanoja tuo suurimman osan Matalajärven ulkoisesta ravinnekuormituksesta. Kättbäckenin ja Gussängsbäckenin virtaamat ovat melko pieniä (0,0-4 l/s) Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta Sivu 29 / Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat lausunnot, päätökset ja kirjelmät: Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: Espoon ympäristökeskuksen lausunto maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta poikkeamislupahakemuksesta Koskelon kylän tilalla Rn:o 2:11 hakijana Oy Andersson Ab Espoon ympäristökeskuksen lausunto maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta maisematyölupahakemuksesta metsähakkuita varten Vanhakartanon kylässä tiloilla Rn:o 7:210 ja 1:111 hakijana teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut Espoon ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta MRL:n mukaista poikkeamispäätöstä varten Espoon Saunalahdessa Espoon ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta MRL:n mukaista poikkeamispäätöstä varten Laaksolahdessa Espoon ympäristökeskukselle tulleet kirjeet ja päätökset: Uudenmaan ELY -keskuksen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta, Palokärjentie 4 Lintuvaara Luonnonsuojelualueen perustaminen Gammelgårdin kylässä, Nybacka Valvontapäällikön päätökset (ympäristöasiat): Graniittirakennus Kallio Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus paalutuksesta, Niittykuja 6 ja Haukilahdenkatu 15, 3 / Lujatalo Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta ja murskauksesta, Matinpuronkuja 1,2 ja 4, 4 / Lemminkäinen Infra Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus paalutuksesta, Koivistontie 29, 5 / NCC Rakennus Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus yöllisistä betonivalutöistä, Suomenlahdentie 1, 6 / Louhintahiekka Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, Kivimiehentie 3, 7 /

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta Sivu 30 / 32 Rakennuskultti Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta ja paalutuksesta, Painiityntie 21, 8 / Ympäristönsuojelupäällikön päätökset (ympäristö- ja yleiset asiat): Käsittely Vapautuksen hakeminen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä / , / Tarkastus- ja tiedonsaantioikeuden myöntäminen ympäristökeskuksen viranhaltijalle, 1 / Rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmään: Pesutimangi Oy:n kemiallinen pesula osoitteessa Asemakuja 2 on rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään HOK-Elanto Liiketoiminta Oy:n ABC Karaportin (Karaniityntie 2) polttonesteiden jakeluasema on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Tiedoksi lautakunnalle