Nurmeksen kaupunki Varhaiskasvatusstrategia Sivistyslautakunta Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta 24.1.

Transkriptio

1 Nurmeksen kaupunki Varhaiskasvatusstrategia Sivistyslautakunta Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta

2 Sisällys 1. Toimeksianto Tavoitteet työskentelylle Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen perustehtävä... 3 Asiakaslähtöisyys... 4 Rohkeus... 4 Oikeudenmukaisuus... 4 Vastuullisuus Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeinen lainsäädäntö... 4 Varhaiskasvatuslaki... 4 Perusopetuslaki Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta... 7 Kotihoidon tuki... 7 Yksityisen hoidon tuki Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset ja kuntatason linjaukset Alle kouluikäisten määrän kehitys Nurmeksessa vuosina ja... 8 varhaiskasvatukseen varautuminen Varhaiskasvatukseen varautuminen Varhaiskasvatus Nurmeksessa Kunnallinen perhepäivähoito Kunnallinen päiväkoti ja ryhmäperhepäivähoito Kunnallisen varhaiskasvatuksen järjestämistapa Nurmeksessa nykytilanne Nykyinen varhaiskasvatuksen järjestämistapa Vuorohoito Varhaiserityiskasvatus Varhaiskasvatuksen pedagoginen tarkastelu Työryhmän ehdotus varhaiskasvatuksen järjestämisestä Varhaiskasvatuksen järjestäminen Päiväkotihoito Perhepäivähoito Esiopetuksen järjestäminen Avoin varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen organisaatio ja johtaminen Muutosten pedagogiset vaikutukset Varhaiskasvatuksen kustannusten muutos Henkilöstö Investoinnit Yhteenveto ja muutosten toteuttamisen aikataulu

3 1. Toimeksianto Strategiassa käsitellään palvelujen näkökulmasta osaavan henkilöstön saatavuutta, henkilöstö- ja toimitilakustannuksia sekä muita palveluntuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Käyttäjän näkökulmasta palvelu sisältää palveluverkon fyysisen kattavuuden, palvelun laadun, laajuuden sekä saatavuuden. Kesällä 2012 Nurmeksen kaupungin johtoryhmä ja kaupunginjohtaja aloittivat strategiatyön suunnittelun. Työhön osallistui edellä mainittujen lisäksi myös kaupungin valtuutetut. Strategia laadittiin viidessä työryhmässä. Varhaiskasvatus kuuluu ELO- työryhmän alaisuuteen (elinikäinen oppiminen). ELO-työryhmässä painotettiin toiminnan laadun järjestelmällistä kehittämistä, mikä edistää nurmekselaisten lasten hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen osalta tärkeimmiksi väliaskeleiksi määriteltiin toimitilakysymykset ja perhetyö. Toimitilakysymykseen sisältyvät uudisrakentaminen ja peruskorjaus sekä perhetyöhön ennaltaehkäisevä ja moniammatillinen yhteistyö. Vuonna 2014 laadittiin varhaiskasvatusstrategia. Päämääränä on laadukas varhaiskasvatus. Porokylän päiväkoti valmistui elokuussa Esiopetussuunnitelman päivitystyö aloitettiin vuonna 2015 ja suunnitelma otettiin käyttöön Vuonna 2016 aloitettiin myös varhaiskasvatussuunnitelman päivitys ja suunnitelma otettiin käyttöön Keskustan päiväkotihanke käynnistyi keväällä 2017 ja rakennuksen suunniteltu valmistumisaikataulu toteutui ja Pikku-Kaarlen päiväkoti otettiin käyttöön Rekulan päiväkodin peruskorjaus aikaistui vuodella, joten se alkoi jo vuoden 2018 alusta ja päiväkoti muutti väistötiloihin keskustaan vuodeksi. Rekulan päiväkoti siirtyy takaisin remontoituihin tiloihin Varhaiskasvatuksen strategiassa kuvataan varhaiskasvatuksen nykyinen toiminta ja sen resurssit sekä esitellään ja arvioidaan kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda varhaiskasvatuksesta sujuvasti toimiva, taloudellinen ja yhteistyökykyinen palvelujen tuottaja. Nurmeksen vetovoimaisen ja positiivisen yrityskulttuurin tukemiseen tarvitaan laadukkaat ja joustavat varhaiskasvatuspalvelut. 2. Tavoitteet työskentelylle Strategian tavoitteena on varhaiskasvatuksen toiminnan tehostaminen ja parantaminen eli laadukas, sekä taloudellisesti paras mahdollinen varhaiskasvatusverkko. Tavoitteena on myös turvallisten, terveellisten ja asiainmukaisten kasvuympäristöjen lisääminen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Tilojen oikea mitoitus, monikäyttöisyys ja myös mahdollisuus tilojen muunneltavuuteen ovat tavoitteena palveluverkon kehittämisessä. Rakentamisen, peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kautta Nurmekseen luodaan varhaiskasvatusjärjestelmä, joka perustuu päiväkotien ja perhepäivähoitajien tarjoamiin palveluihin. Näin saadaan selkiytettyä nykyinen varhaiskasvatusyksiköiden pirstaleinen kenttä. Ryhmäperhepäiväkotien toiminta päättyi ja Senaatti kiinteistöltä vuokratut tilat irtisanottiin. Ulkopuolisilta vuokratuista tiloista luovuttiin sitä mukaa, kun saimme riittävästi peruskorjattua ja uutta päiväkotitilaa. Uusia koulutettuja perhepäivähoitajia palkataan ja heidän työsuhteitaan parannetaan. Palvelujen tulee täyttää kestävät rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset, joka merkitsee tasa-arvoisia ja riittäviä palveluita koko Nurmeksen alueella. 2

4 3. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on pienten lasten kasvatuksellista vuorovaikutusta, joka toteutuu lapsen eri elämänpiireissä. Se on tavoitteellista ja suunniteltua toimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on merkittävä sija. Toiminnan tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista ja tasapainoista kehitystä, kasvua sekä oppimista. Lapsen kasvatus vanhempien ja ammattikasvattajien yhteisenä tehtävänä edellyttää osapuolten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatuksen perustana on laaja-alainen ja monitieteellinen tutkimustieto sekä varhaiskasvatuksen menetelmien hallintaan pohjautuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatukseen sisältyy vuotta ennen perusopetusta tarjottava oppimisvalmiuksia kehittävä, suunnitelmalliseen opetukseen ja kasvatukseen perustuva esiopetus. Varhaiskasvatus ja siihen sisältyvä esiopetus yhdessä perusopetuksen kanssa muodostavat johdonmukaisesti etenevän yhtenäisen jatkumon lapsen kasvatuksessa ja opetuksessa. (Varhaiskasvatuksensuunnitelman perusteet 2016) 4. Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat 4.1 Varhaiskasvatuksen perustehtävä Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksessa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Nurmeksen kaupungin varhaiskasvatuksen keskeisimpiä palvelumuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä avoin päiväkotitoiminta. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Verkostossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt ja seurakunta. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Esiopetuksessa lapsen minäkuvaa vahvistetaan tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen lasten ja aikuisten kanssa. Lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät, ja hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Varhaiskasvatuksen perustehtävänä edellisten lisäksi: - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - Hyvinvointipalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Nurmeksessa on hyvä elää, asua ja yrittää - Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen lapsiperheille siten, että lapsen on hyvä kasvaa, kehittyä ja oppia hyväksyvässä ja turvallisessa kasvuympäristössä. - Tarjota lapsille hoitoa, kasvatusta ja opetusta yhteistyössä (kasvatuskumppaneina) vanhempien kanssa. 3

5 Varhaiskasvatuksen arvot Nurmeksessa: Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu kansainvälisille ja kansallisille standardeille. Lasten oikeuksien sopimus antaa pohjan niille laille ja asetuksille, jotka ohjaavat lasten parissa tehtävää työtä. Asetukset ja lait luovat kehykset varhaiskasvatustoiminnalle Nurmeksessa. Strategia selventää varhaiskasvatuksen tavoitteet. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmassa konkretisoituvat varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet. Vanhempien ja henkilöstön välisellä kasvatuskumppanuudella teoria saadaan käytännöksi arkeen. Asiakaslähtöisyys Varhaiskasvatuksen toiminta on avointa ja palveluhenkistä. Perhe ja lapsi asiakkaana ovat toiminnan keskipisteenä. Yhteistyössä asiakkaan kanssa korostuu tasa-arvoisuus ja kasvatuskumppanuus. Rohkeus Rohkeus on ennakkoluulotonta ja positiivista asennetta työssä. Rohkeus tulee esille toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja jatkuvana kehittämisenä. Rohkeutta on myös käyttää ja luottaa omaa asiantuntijuuttaan. Oikeudenmukaisuus Varhaiskasvatuksen piirissä olevia perheitä kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Toiminta on avointa ja palveluhenkistä. Toimintamme perustuu varhaiskasvatusta ohjaaviin lakeihin ja Nurmeksen kaupungin varhaiskasvatusta ohjaaviin suunnitelmiin sekä asiakirjoihin. Vastuullisuus Kannamme vastuuta turvallisesta sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä oppimis- ja työympäristöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 4.2 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeinen lainsäädäntö Varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnan tasolla että kuntatasolla. Valtakunnan tasolla varhaiskasvatusta ohjaavat lasten varhaiskasvatusta ja esiopetusta koskevat lait sekä asetukset, varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatusta ja sen alaista varhaiskasvatusta säätelevät useat eri lait sekä asetukset. Tärkein varhaiskasvatuksen toimintaa sekä järjestämistä koskeva laki on Varhaiskasvatuslaki (540/ ). 4

6 Varhaiskasvatuslakiin sisältyvät säännökset mm. varhaiskasvatuksen toimintamuodoista (päiväkotihoito, perhepäivähoito ja leikkitoiminta), yksityisestä varhaiskasvatusta ja kunnan velvollisuudesta järjestää varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä sekä myös sitä vanhemmat lapset milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, Varhaiskasvatuslaki astui voimaan Tässä kokonaisvalmistelussa subjektiivinen varhaiskasvatus-oikeus rajataan alkaen 20 tuntiin viikossa ja samalla muuttuvat myös päivähoidon maksujen tulorajat. Maksuperusteet määritteli uudelleen kevään 2016 aikana sivistyslautakunta. Nurmeksen sivistyslautakunta päätti subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaamisesta , päätös astui voimaan Asia otettiin uudelleen käsiteltäväksi ja sivistyslautakunta päätti purkaa subjektiiviseen varhaiskasvatukseen koskevan rajauksen Hyvinvointilautakunta määritteli uudet varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perusteet , jotka tulivat voimaan Laki lasten varhaiskasvatuksesta annetun lain muuttamisesta tuli voimaan , jossa säädetään varhaiskasvatuksen erityisopettajien palvelujen saatavuuden vahvistamisesta (4 a ). Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja sekä sen nojalla annetussa asetuksessa (912/1992). Kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta peritään perheen tulojen ja koon sekä lapsen varhaiskasvatusajan hoitoajan mukaan määräytyvä maksu. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut määräytyvät varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain (1503/2016), sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 mukaisesti. Kokoaikaisesta varhaiskasvatuksesta perittävä asiakasmaksu lasketaan perheen koon mukaan määräytyvän tulorajan ylittävästä tulosta olevan maksuprosentin mukaisesti: Perheen koko Vähimmäisbruttotulo, /kk Maksuprosentti Korkeimman maksun bruttotuloraja /kk , , , , , Esimerkiksi jos perheen koko on 4 ja tulot ovat 4800 euroa / kk, niin tästä tulosta vähennetään taulukon vähimmäisbruttotulo 3080 euroa. Tästä jäljelle jäävästä osasta 1720 euroa lasketaan 10,7 prosenttia. Tästä voidaan tehdä vielä mahdolliset sisaralennukset. 5

7 Perusopetuslaki Perusopetuslaissa säädetään pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna annettavasta esiopetuksesta, perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavasta lisäopetuksesta, maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Jos tämän lain mukaista esiopetusta järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 1 :n 2 tai 3 momentin tarkoittamassa päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan lisäksi, jollei tässä laissa tai sen nojalla asetuksella toisin säädetä, mitä lasten päivähoidosta annetussa laissa tai sen nojalla asetuksella säädetään. Perusopetuslaki määrittelee esiopetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen perusteet sekä kunnan velvollisuudesta järjestää esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna kunnassa asuville lapsille. Laki määrittelee lisäksi opetuksen laajuuden, sisällön, opetuskielen sekä tehostetun ja erityisen tuen antamisesta esioppilaalle. Opetushallitus on muuttanut esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Muutos koskee esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukua 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. Määräys edellyttää opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä opetussuunnitelmien muuttamista. Esiopetuksen järjestäjät ovat ottaneet opetussuunnitelmat käyttöön alkaen. Varhaiskasvatuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen vaikuttavia muita lakeja: Laki perusopetuslain muuttamisesta Perusopetusasetus /852 Sosiaalihuoltolaki /710 Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista /272 Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista /608 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista /986 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä /504 6

8 4.3 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Kotihoidon tuki Kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä varhaiskasvatusyksikössä. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja (esim. sukulainen) tai yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaja (esim. yksityinen päiväkoti). Lasten kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä hoitolisä, johon vaikuttavat perheen tulot. Hoitorahaan eivät vaikuta perheen tulot. Vanhemmat voivat siis olla töissä tai esimerkiksi palkallisella vuosilomalla kotona ja saada hoitorahaa. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuen edellytyksenä on, että lapsi ei ole kunnan järjestämässä varhaiskasvatusyksikössä eikä hänelle ole varattu sieltä hoitopaikkaa. Osallistuminen kunnan järjestämään esiopetukseen vuotta ennen koulun alkua ei estä tuen saamista. Yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaja. Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella hoitolisä. Molemmat maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta 4.4 Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset ja kuntatason linjaukset Varhaiskasvatusta ohjataan lakien lisäksi sekä valtakunnan että kuntatason linjauksilla. Valtakunnalliset linjaukset sisältävät varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopistealueet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen sisältöä sekä laatua kuten myös kunnissa tapahtuvaa varhaiskasvatussuunnitelmien laadintaa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat puolestaan esiopetuksen sisältöä, laatua ja kuntien esiopetussuunnitelmien laadintaa. Kuntatasolla varhaiskasvatusta sääteleviä asiakirjoja ovat kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset ja strategiat, Nurmeksen kaupungin varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma sekä kaupungin esiopetuksen laatukortit. Lisäksi toimintaa varhaiskasvatuksessa ohjaavat kunkin varhaiskasvatusyksikön oma varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma. 7

9 5. Alle kouluikäisten määrän kehitys Nurmeksessa vuosina ja varhaiskasvatukseen varautuminen Alle kouluikäisten ja koulunsa aloittavien lasten määrän kehitys vuosina tilastokeskuksen mukaan Muutos Muutos Muutos edelliseen 2017 edelliseen 2020 edelliseen Yhteensä Alle kouluikäisten ja koulunsa aloittavien lasten määrän kehitys vuosina tilastokeskuksen mukaan Muutos Muutos Muutos edelliseen 2025 edelliseen 2028 edelliseen 0-v v v v v v v v Yhteensä

10 5.1 Varhaiskasvatukseen varautuminen Varhaiskasvatuspaikkoja päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on yhteensä noin 257,5 ja lapsia päivähoidossa 255 (lokakuun 2018 tilaston mukaan). Yhtä perhepäivähoitopaikkaa käyttää useampi lapsi silloin, kun hoidontarve ei ole kokoviikkoista. Perhepäivähoidossa ei ole esiopetus- ja kouluikäisiä lapsia, koska kaikki esiopetusikäiset lapset on sijoitettu päiväkoteihin. Varhaiskasvatustarpeen ennustaminen pitkällä aikavälillä on haasteellista, koska työmarkkinoiden kehittymisen ennustaminen on vaikeaa. Strategiassa varaudutaan hoidossa olevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja hoidon tarpeeseen vastaamiseen. Elinkeinoelämään ja palvelutuotantoon liittyvien investointien (esim. biohiiltämö) myötä Nurmekseen on tulossa uusia työpaikkoja, joiden työntekijät tarvitsevat lapsilleen varhaiskasvatuspalveluja. Työpaikkoja vapautuu myös kaupungilla eläköitymisten myötä. Ikäluokasta varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä, ikäkaudet alle 3-v, 3-5-v ja esikoululaiset Vuosi Alle 3-v. 3-5-v. Esikouluopetuksessa Toimintayksikkö Ryhmien lukumäärä Paikkamäärä Käyttöaste Toimintapäivät Hannilan päiväkoti , Pikku-Kaarlen Päiväkoti 3 ja avoin päiväkoti 60 85, Porokylän päiväkoti , Rekulan päiväkoti , Muksut alle 3-v. vuorohoito 1 12 toiminta päättyi Lapsista esioppilaita

11 Naperot ryhmis 1 12 toiminta päättyi Vesselit, varahoito pph 1 12 Pirpanat ryhmis 1 12 toiminta päättyi toiminta päättyi Paikkatilanne varhaiskasvatusyksiköissä on yleensä melko stabiili, vaihtelua aiheuttaa hetkelliset työllistymis- ja koulutussysäykset. Rekulan päiväkodin käyttöasteissa on mukana Pörriäisten esiopetusryhmä. Esiopetusryhmän koko vaihtelee vuosittain esioppilaan välillä. Päivähoidossa olevien lasten määrän vaihtelu päiväkodeissa vuodesta 2014 vuoden tilanteeseen: Toimintayksiköt Hannilan päiväkoti Rekulan päiväkoti Pikku-Kaarlen päiväkoti Lapsi Lapsi Lapsi Lapsi Lapsi lkm lkm lkm lkm lkm Muksut ryhmis päättynyt Nappulat ryhmis 12 siir.päiväkotiin Naperot ryhmis Porokylän päiväkoti Vesselit, varahoito pph päättynyt päättynyt päättynyt Pirpanat ryhmis päättynyt Tenavat ryhmis 14 siir. päiväkotiin päättynyt 10

12 6. Varhaiskasvatus Nurmeksessa 6.1 Kunnallinen perhepäivähoito omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa 15 omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa 13 omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa 4 omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan työparia 3 lasten kotona työskentelevää perhepäivähoitajaa 3 omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan työparia 3 lasten kotona työskentelevää perhepäivähoitajaa 3 omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan työparia 2 lasten kotona työskentelevää perhepäivähoitajaa yhteensä 22 yhteensä 21 yhteensä omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa 12 omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa 12 omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa 6 omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan työparia 5 omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan työparia 1 lasten kotona työskentelevä perhepäivähoitaja 5 omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan työparia 1 lasten kotona työskentelevää perhepäivähoitajaa yhteensä 21 yhteensä 18 yhteensä omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa 4 omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan työparia yhteensä 18 11

13 Strategian linjauksen mukaisesti perhepäivähoidon työsuhteen ehtoihin panostetaan lisäämällä työn houkuttelevuutta. Pidämme tärkeänä, että jo työssä olevat perhepäivähoitajat ja uudet työtekijät kokisivat työnsä mielekkääksi ja sopivan haasteellisiksi. 6.2 Kunnallinen päiväkoti ja ryhmäperhepäivähoito Päiväkotien tilanjako Päiväkoti sijainti neliömäärä Hannilan päiväkoti Sukkatie m2 Porokylän päiväkoti Mähköntie ,40 m2 Rekulan päiväkoti Ikolantie m2 Pikku-Kaarle Kaarlonkatu 1153 m2 Muksut ryhmis Kehäkatu 15 A 94,5 m2, poistunut käytöstä Naperot ryhmis Maariankatu 4 A 160 m2, poistunut käytöstä Vesselit, varahoito pph Koulukatu m2,poistunut käytöstä Pirpanat Koulukatu m2, poistunut käytöstä Varhaiskasvatuksen rakennusten kustannukset; toteutuma v Toimitila- vuokrat Poistot Sisäiset yllä- ja kunnossapito kustannukset Yhteensä Hannila pk , , ,00 Rekula pk , , ,00 Liimatta , , ,00 Muksut , , ,00 Nappulat , , ,00 Naperot , , ,00 Vesselit , ,00 Pirpanat , ,00 Tenavat , , ,00 Yhteensä , , , ,00 12

14 Kustannukset, kun Porokylän päiväkoti on käytössä 2016 Toimitila-vuokrat Poistot Sisäiset yllä- ja kunnossapito kustannukset Yhteensä Hannila , , ,00 Rekula 1 844, , ,00 Porokylän PK , , ,00 Naperot , , ,00 Pirpanat , ,00 Muksut , ,00 Vesselit pph vara , ,00 Yhteensä , , , ,00 Kustannukset 2017 Toimitila-vuokrat Poistot Sisäiset yllä- ja kunnossapito kustannukset Yhteensä Hannila , , ,00 Rekula 1 844, , ,00 Porokylän PK , , ,00 Naperot , , ,00 Pirpanat 9 230, ,00 Muksut 6 150, ,00 Vesselit pph vara 9 230, ,00 Yhteensä , , , ,00 13

15 Kustannusarvio 2018 (ei vielä tilinpäätöstieto) kun Rekulan päiväkoti on väistötiloissa ja Pikku- Kaarlen päiväkoti otetaan käyttöön Neljän ryhmäperhepäiväkodin kustannukset on laskettu seitsemälle kuukaudelle. Toimitila-vuokrat Poistot Sisäiset yllä- ja kunnossapito kustannukset Yhteensä Hannila Rekula Porokylän PK Pikku- Kaarle Naperot Pirpanat Muksut Vesselit pph vara Yhteensä Kustannusarvio 2019 Toimitila-vuokrat Poistot Sisäiset ylläja kunnossapito kustannukset Yhteensä Hannila Rekula Porokylän PK Pikku- Kaarle Yhteensä

16 7. Kunnallisen varhaiskasvatuksen järjestämistapa Nurmeksessa nykytilanne 7.1 Nykyinen varhaiskasvatuksen järjestämistapa Nurmeksessa päiväkoteja on neljä; Hannilan, Porokylän, Rekulan ja Pikku-Kaarlen päiväkoti. Päiväkodit ovat avoinna pääasiassa klo ja erikseen sovittaessa klo Vuorohoitoa järjestetään Nurmeksessa mahdollistamaan vanhempien säännöllinen vuorotyö tai päätoiminen opiskelu. Ympärivuorokautista hoitoa (24/7) tarjotaan kaupungin Pikku-Kaarlen päiväkodin Oravien ja Jänöit ryhmissä. Pikku-Kaarlen ryhmistä on perhepäivähoidon varahoitopaikkana Reboit -ryhmä. Tiloissa toimii lisäksi aamupäivisin avoinpäiväkotiryhmä Kondiet ja iltapäivisin Kirkkokadun iltapäiväkerho. Nurmeksen kaupungin alueella työskentelee tällä hetkellä yhteensä 19 perhepäivähoitajaa (19 perhepäivähoitajaa ). Heistä 16 työskentelee omassa kodissaan. Heidän työaikansa sijoittuu kello kuuden ja kahdeksantoista välille. 3 hoitajaa työskentelee perhepäivähoitajan kodissa toisena hoitajana. Perhepäivähoitajista 11 on ammatillinen koulutus tehtävään, 4 hoitajalla vanhamuotoinen perhepäivähoitajan kurssi suoritettuna ja 4 hoitajalla ei ole koulutusta. Perhepäivähoidon ryhmät tarjoavat hoitoa 0-6-vuotiaille lapsille. Perhepäivähoitaja saa hoitaa samanaikaisesti neljää kokopäivä lasta ja yhtä joko esikoululaista tai koululaista osapäivähoidossa. Kahden hoitajan ryhmässä saa olla hoidossa samanaikaisesti kahdeksan alle kouluikäistä lasta ja kaksi edellä mainittua osapäiväistä lasta. 7.2 Vuorohoito Vuorohoitoyksiköiden aukiolot: Vuorohoitoa järjestetään lapselle ennalta ilmoitettujen hoitoaikojen perusteella ilta/yö/viikonloppuhoitona. Vuorohoitoon ei ole subjektiivista oikeutta. 7.3 Varhaiserityiskasvatus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on osaltaan ennaltaehkäistä, havaita ja kuntouttaa erilaisia lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä häiriöitä. Lapsen tukitoimet pyritään järjestämään luontevaksi osaksi lapsen arkea. Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen edellytyksenä on henkilöstön yhteistyö lapsen vanhempien ja häntä kuntouttavien asiantuntijoiden kanssa. Tämä yhteistyö merkitsee kuulemista, kunnioitusta, luottamusta ja dialogia osapuolten välillä eli kasvatuskumppanuutta. Varhaiserityiskasvatusta toteutetaan pienryhmissä sekä tarvittaessa muissa päiväkotiryhmissä. Pienryhmissä työskentelee varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, ryhmän erityisavustaja ja päiväkotiapulainen. Pienryhmiä Nurmeksessa on kaksi; Hannilan ja Rekulan päiväkodeissa. 7.4 Varhaiskasvatuksen pedagoginen tarkastelu Jokaisella lapsella on oikeus monipuoliseen sekä terveelliseen leikki- ja oppimisympäristöön. Varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetussuunnitelmat edellyttävät, että lapsilla on mahdolli- 15

17 suus käyttää vaihtelevia ja heidän kehitystään sekä oppimistaan edistäviä leikki- ja opetusmateriaalia. Lapsilla tulee olla monipuolista toimintaa turvallisissa tiloissa sekä ulkona että sisällä. Lapsella on varhaiskasvatuksessa oikeus varhaiseen tehostettuun ja erityiseen tukeen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tarjoaa lapselle yksilöllistä tukea. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja kasvatuksen kannalta jatkumon ja näiden eri tahojen välinen tiivis yhteistyö on ensiarvoisen tärkeä. Oppimisympäristöllä on tärkeä osuus lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa. Varhaiskasvatuksen yksiköissä tulee tätä varten olla riittävät ja kullekin ikäryhmälle tarkoituksenmukaiset tilat toimintaa varten. Esiopetuksessa on laadittu yhdessä perusopetuksen kanssa laadun arviointia varten laatukortit. Korttien painopistealueet tarkistetaan vuosittain keväällä. 8. Työryhmän ehdotus varhaiskasvatuksen järjestämisestä Varhaiskasvatuslaissa ( ) määritellään subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Kunnan on järjestettävä hoitopaikka 4 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tilanteissa hoitopaikka on järjestettävä 2 viikon kuluessa. Varhaiskasvatus paikka järjestetään perheen kanssa yhdessä neuvotellen ja mahdollisuuksien mukaan perheen toiveet huomioon ottaen. Varhaiskasvatuksen tarpeet muuttuvat mm. työllisyyden ja muuttoliikkeen mukaan. Tätä ei palvelujen mitoituksessa pystytä ennakoimaan. Ruuhkautuvissa tilanteissa joudutaan turvautumaan räätälöityihin ratkaisuihin. Työelämän ja perhetilanteiden muutokset lisäävät vuorohoidon ja iltahoidon tarvetta. Palveluohjaus: Varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa palvelunohjaustiimi. Palvelunohjaus- tiimi muodostetaan 3 henkilöstä, jotka toimivat tehtävässä varhaiskasvatusyksikön esimiestehtävänsä ohella. Palveluohjaustiimin tehtävänä on: - huolehtia asiakkaiden yhdenmukaisesta palvelusta koko kaupungin alueella - vastata asiakkaiden tiedusteluihin varhaiskasvatuksen eri palveluvaihtoehdoista ja ohjata perheitä valitsemaan heidän tarpeitaan vastaavan palvelun - ohjata perheitä varhaiskasvatushakemuksen täyttämiseen - ottaa vastaan ja tallentaa hakemukset - pitää asiakkaisiin yhteyttä - tehdä sijoitukset varhaiskasvatukseen - 16

18 8.1 Varhaiskasvatuksen järjestäminen Pielisen Karjalan seudun tulevaisuuden vahvuudet ovat TEM:n ja ELY-keskuksen alueelliset kehitysnäkymät -julkaisun mukaan maa- ja metsätalous, bioenergia, elintarvikeala, vahva kansainvälisen tason teollisuus kasvupotentiaaleineen sekä hyvät edellytykset julkisten sähköisten palvelujen vahvistamiseen. Biohiiltämön rakentamisen on arvioitu tarjoavan 166 henkilövuotta ja sen oletetaan luovan kerrannaisvaikutuksin Nurmekseen noin 280 työpaikkaa. Tämänhetkisessä elinkeinoelämän tilanteessa elintarviketeollisuuteen ja maatalouden kehittämiseen panostetaan. Metsäteollisuuden kehittämisessä ja bioenergiassa on mahdollisuuksia ja potentiaalia hyödynnettäväksi. Myös metalliteollisuudessa odotetaan työllisyystilanteen paranevan. Sosiaali- ja terveysalan uusiin yrityksiin ja kunnan tehtävistä eläköityvien tilalle tarvitaan lähitulevaisuudessa työvoimaa. Pielisen Karjalan seudulla on menossa tai vireillä paljon investointeja elinkeinoelämään ja palveluntuotantoon liittyen mm. bioenergiaan, puutavarateollisuuteen ja julkiseen palvelutuotantoon ml. varhaiskasvatuksen tilaratkaisut. Haasteellisinta tulevaisuudessa on väestön ikärakenteen vanheneminen joka heijastuu työvoiman tarjontaan, seudun kulutuskäyttäytymiseen ja julkisten palvelujen turvaamiseen. Haasteena on myös koulutuksen väheneminen jonka vuoksi nuoret muuttavat seudulta. Varhaiskasvatuksessa pyritään huomioimaan elinkeinoelämän ja ikärakenteen muutokset siten, että pystymme vastaamaan kysyntään kilpailukykyisesti laadukkailla varhaiskasvatuspalveluilla Päiväkotihoito Hannilan ja Rekulan päiväkodit jatkavat toimintaansa. Hannilan päiväkodin remontti päättyi Rekulan remontin suunnittelu alkoi vuonna 2016 ja peruskorjaus toteutettiin vuonna Päiväkodin väistötilat sijaitsevat saakka osoitteessa Koulukatu 3. Rekulan päiväkoti siirtyy takaisin peruskorjattuihin tiloihin Porokylän päiväkoti, jossa tarjotaan hoitoa esikouluikäisille lapsille, valmistui vuonna Pikku-Kaarlen päiväkoti rakennettiin ja henkilökunta aloitti työt ja varhaiskasvatustoiminta alkoi Avoimen päiväkodin toiminta tarjoaa mahdollisuuden yhteistyöhön seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ratkaisulla voidaan hyödyntää myös henkilöstöresursseja entistä paremmin. Muutosten myötä neljä ryhmäperhepäiväkotia lopetti toimintansa. Uuteen päiväkotiin rekrytoitiin päivähoitoasetuksen mukainen henkilöstö. Muutostilanteessa henkilöstöasioita hoidetaan henkilöstöstrategian mukaisesti Perhepäivähoito Perhepäivähoidon kehittäminen on päiväkotihoidon rinnalla tärkeää. Perheille tulee edelleen tarjota mahdollisuus valita lapselleen sopiva varhaiskasvatusmuoto. Päiväkotien ja perhepäivähoidon yhteistyötä kehitetään ja perhepäivähoidossa jatketaan toimivaa kuukausikokousmallia. Perhepäivähoidon lapsille on järjestetty varahoitopaikka Pikku-Kaarlen päiväkodin Reboit-ryhmässä perhepäivähoitajan vapaapäivien ja lomien ajaksi. Eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle rekrytoidaan uusia koulutettuja hoitajia. Keinoja perhepäivähoidon järjestämisen tueksi selvitettiin pienimuotoisella kyselyllä hoitajille ja opiskelijoille. 17

19 Keskustelussa olleita keinoja olivat muun muassa korvauksen saaminen omien lasten hoidosta, kustannuskorvauksen tarkistaminen vastaamaan tarvike- ja välinehankintoja, tuki perhepäivähoidon ammattitutkinnon suorittamiseen tietyin ehdoin sekä väline- ja tarvikelainaamo. Perhepäivähoitajien väline- ja tarvikelainaamo perustettiin syksyllä Lainaamon sisältöä tullaan vuosittain monipuolistamaan siten, että välineistö tukee enenevissä määrin perhepäivähoitajien suunnitelmallista varhaiskasvatustyötä. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen työskentelyn vuoksi perhepäivähoitajien välinelainaamoon hankittiin vuonna 2018 IPadeja tieto- ja viestintätaitojen opettelun ja digitaalisen dokumentoinnin tueksi. Välinelainaamo on innostanut ja motivoinut perhepäivähoitajia käytännön työssä. Syyskuusta 2018 alkaen perhepäivähoitajille on tarjottu mahdollisuutta osallistua avoimen päiväkodin toimintaan säännöllisesti. Osallistuminen antaa mahdollisuuden tavata toisia perhepäivähoitajia sekä tehdä yhteistyötä avoimen päiväkodin henkilöstön ja lähiesimiehen kanssa. Uusi osallistumis- ja yhteistyömahdollisuus on otettu vastaan myönteisesti. 8.2 Esiopetuksen järjestäminen Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitysja oppimisedellytyksiä, vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Tavoitteena on myös, että lasten kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan ja niihin puututaan sekä ennalta ehkäistään näin mahdollisesti tulevia vaikeuksia. Esiopetus toteutetaan päiväkodeissa ja henkilökunta huolehtii niveltyöstä koulujen kanssa. Esioppilaiden oppiminen tapahtuu pääosin leikin kautta, jolloin leikin merkitys ja havainnointi on tärkeää esiopetuksen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään teknologiaa. Oppilailla on käytössä ipadit sekä joka ryhmässä tietokoneet. Esiopetuksen opettajana toimii varhaiskasvatuksen opettaja. Esiopetuksessa on käytössä laatukortit, joita päivitetään säännöllisesti. Esiopetus tuli velvoittavaksi alkaen. Uusi paikallinen esiopetussuunnitelma otettiin käyttöön Avoin varhaiskasvatus Avoin päiväkoti toiminta järjestetään uudessa keskustaan rakennetussa Pikku-Kaarlen päiväkodissa. Toiminta on tarkoitettu kotona oleville lapsille ja heidän huoltajilleen. Myös perhepäivähoitajat ovat avoimen päiväkodin merkittävä käyttäjäryhmä. Avoin päiväkoti on varhaisen puuttumisen kannalta tärkeä varhaiskasvatuksen muoto. Lasten on helpompi siirtyä varhaiskasvatuksen piiriin kun ovat tutustuneet yhdessä vanhempansa kanssa varhaiskasvatuksen toimintamalleihin avoimen toiminnan kautta. Vanhemmilla on lisäksi mahdollisuus saada keskustelutukea alan ammattilaisilta lapsen kasvun tukemisessa tarvittaessa. Avoimen päiväkodin toiminta mahdollistaa yhteistyön seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Avoin päiväkoti, Kondiet-ryhmä, aloitti toimintansa Vuoden 2019 alusta tarjotaan palvelua, jossa huoltajat voivat ennalta sovittuina aikoina jättää lapsensa hoitoon vähäksi aikaa avoimeen päiväkotiin. Lapsia voidaan ottaa hoitoon enintään 8 / päivä ja palvelu on maksutonta perheille. 18

20 8.4 Varhaiskasvatuksen organisaatio ja johtaminen Johtajuus varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen sekä vastuunottamista perustehtävän laadunhallintatyön toteutumisesta (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen ja Vartiainen 1999). Perustehtäväperustaista johtajuutta kutsutaan kontekstuaaliseksi johtamiseksi. Varhaiskasvatuksessa johtajuuden haasteita ovat johtamistietoisuuden vahvistaminen, henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen ja pedagogisen johtajuuden kehittäminen. Johtamistietoisuuden vahvistamisella tarkoitetaan sitä, että johtaminen tehdään näkyväksi ja tehtäväkuvia tarkennetaan. Henkilöstön jaksamisesta huolehtimisessa perustana on henkilöstön sekä työyhteisön tukeminen ja aktivoiminen. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa merkitsee perustehtävän kehittämistä ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista, koska henkilöstö on varhaiskasvatuksen perusvoimavara. (Eeva Hujala 2012.) Johtajuuden tehtävät eivät katoa vaikka johtaja ei olisi läsnä. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää aikaa pedagogiselle johtamiselle. Varhaiskasvatus muodostuu kahdesta eri näkemyksestä eli toisaalta varhaiskasvatuspalvelun tarjoamisena lasten vanhemmille ja toisaalta lapsen oikeutena varhaiskasvatukseen osana elinikäistä oppimispolkua. (Elina Fonsèn 2008.) 8.5 Muutosten pedagogiset vaikutukset Yksikön johtaja ei ole aina läsnä ja heti tavoitettavissa. Johtaminen yksikössä pitää tulevaisuudessa nähdä yhteisvastuullisena tehtävänä, vastuun jakamisena eli jaettuna johtamisena. Varhaiskasvatusyksiköiden yhdistäminen fyysisesti samoihin tiloihin merkitsee samalla myös mahdollisuutta osaamisen jakamiseen yhä useammalle varhaiskasvatuksen työntekijälle. Myös henkilökunnan suurempi kollegiaalinen tuki mahdollistuu isommassa yksikössä. 9. Varhaiskasvatuksen kustannusten muutos 9.1 Henkilöstö Henkilöstön sijoittelun ja päiväkotiryhmien henkilöstörakenteen määrittelee varhaiskasvatuslaki. Eläkkeelle siirtyvien perhepäivähoitajien tilalle palkataan uusia koulutettuja perhepäivähoitajia hoidon kysynnän mukaan. 9.2 Investoinnit 1. Hannilan päiväkodin putki ja räystäsremontti vuonna

21 10. Yhteenveto ja muutosten toteuttamisen aikataulu Varhaiskasvatuksessa on siirrytty kaupungin alueella suurempiin päivähoitoyksiköihin. Nurmeksessa on 4 päiväkotia sekä 19 perhepäivähoitajaa. Päivähoitoyksiköiden pirstaleisuudesta on siirrytty tarkoituksenmukaisiin omiin tiloihin. Tällä hetkellä toiminnassa on neljä päiväkotia, Hannila, Porokylä, Pikku-Kaarle ja Rekula. Rekulan päiväkodin remontti aikaistui ja alkoi jo Päiväkodin toiminta siirtyi väistötiloihin keskustan koulun tontille vuoden ajaksi. Rekulan päiväkoti siirtyy takaisin remontoituihin tiloihin Pikku-Kaarlen päiväkoti otettiin käyttöön Päiväkodissa toimii kaksi vuorohoitoryhmää, avoin päiväkoti ja perhepäivähoidon varahoitoryhmä. Hannilassa tehdään 2019 aikana putki- ja räystäsremontti. Daisy varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä otetaan rinnakkaiskäyttöön keväällä 2019 ja varsinaiseen käyttöön elokuun alusta Daisy kattaa seuraavia osa-alueita: lasten hoitoaikojen kirjaukset puhelimella, sähköinen asiointi, viestijärjestelmä, asiainhallinta-laskutus, päätöksenteko, työvuorosuunnittelu, raportit ja tilastot voimaantulleen varhaiskasvatuslain mukainen Varda - varhaiskasvatuksen tietovaranto on otettava käyttöön alkaen. Kuntien ja kuntayhtymien tulee tallentaa tiedot Vardaan ensimmäisen kerran viimeistään Siirtymäaika on Hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon osuus tulee lisääntymään ryhmäperhepäivähoidon loppuessa. Perhepäivähoitajan työn houkuttelevuutta lisätään. Hoitajille tehdyssä kyselyssä seuraavat kehittämisehdotukset tulivat esille vastauksissa: korvaus omista lapsista, kustannuskorvausten määrän lisääminen (kattaisi paremmin lelut, askartelutarvikkeet jne.) ja tuki perhepäivähoitajan tutkinnon suorittamiseen. Erittäin tärkeäksi koettiin myös työsuhteen pysyvyys. Nurmeksessa toteutettiin vuosina perhepäivähoitajien kuukausipalkkakokeilu siten, että kaikille hoitajille maksetaan takuupalkka neljän kokopäivälapsen korvauksen mukaisesti. Hoitaja saa korvauksen enintään kahdesta alle kouluikäisestä omasta lapsestaan. Lapsiryhmän muutokset eivät vaikuta perhepäivähoitajan palkkaan, mutta vajaat hoitopaikat täytetään mahdollisimman nopeasti. Hoitopaikasta maksettava korvaus on KVTES:n mukainen, kokopäivähoito/koulutettu hoitaja 411,17 ja kouluttamaton hoitaja 392,33. Henkilöstöjaosto päätti , että perhepäivähoitajien kuukausipalkkakokeilu muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Varhaiskasvatuksen strategiaa päivitetään vuosittain ja uuden varhaiskasvatuslain valmistuttua. Siinä vaiheessa otetaan kantaa esim. tuntilaskutukseen, subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja henkilöstörakenteeseen. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki tuli voimaan Lain tarkoituksena on vaikuttaa alentavasti perheiden asiakasmaksuihin, mikä vähentää varhaiskasvatuksen maksutuloja. 20

22 11. Liitteet (liitteissä 1-3 on nähtävissä strategian lähtötilanne ja nykytilanne) Liite 1 21

23 Liite 2 22

24 Liite 3 23