KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SEURANTA 2017 Lasten ja nuorten palvelualue

Transkriptio

1 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SEURANTA 2017 Lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää Vaihde (09) v1

2 Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät LANU Esikunta talouspäällikkö Topi Luostarinen Esikunnan perustehtävänä on toimia kahden palvelualueen, Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen yhteisenä esikuntana. Esikunta hoitaa palvelualueiden suunnittelu-, tilastointi-, talous- ja hallintopalvelu-tehtäviä sekä huolehtii palvelualueiden asiakirjahallinnosta, viestinnästä ja kuntatason arvioinnista. Lisäksi esikunta huolehtii palvelualueiden kehittämis- ja hallintotehtävistä ja -prosesseista sekä palvelualueen luottamuselinten valmisteluja toimeenpanotehtävistä kaupungin johdon ja konsernipalveluiden johdolla. Talouden suunnittelun ja seurannan varmistaminen sisällön, ohjelmien ja henkilöstön osaamisen osalta Yksiköiden käyttösuunnitelmien oikeellisuus tiliryhmätasolla Toteuma Käyttösuunnitelmien tarkastustyötä tehtiin yhteistyössä talouspäällikön, asiakkuusjohtajien sekä yksiköiden päälliköiden kanssa. Myös yksiköiden taloushenkilökuntaa hyödynnettiin tarkastustyössä. Käyttösuunnitelmien sisältö saatiin pääosin saatu selvitettyä ja korjaustoimenpiteitä saatiin tehtyä avainaluetasolla. Yksikkötasoiset sisällöt vaativat vielä täsmennystä ja tarkentamista. Toteuma Toteuma Talouden säännöllinen seuranta toiminnan vuosikellon mukaisesti tilitasolle saakka Talouden seurantaa tehtiin uuden mallin mukaisesti, mutta tilitason tarkkuudelle ei päästy. Johdon Kuntari-ohjelman käyttö Huhtikuussa pidettiin Kuntari talousraportoinnin kehittämiskokous kaupungin talous- ja henkilöstöasiantuntijoiden sekä palveluntuottajan asiantuntijoiden välillä, jossa sovittiin muutoksista järjestelmään. Uusi malli otetaan tuotantokäyttöön sen valmistuttua. Euromääräiset tavoitteet Esikunta Alkuperäinen muutokset Muutettu TP 2017 Poikkeama, tot-% KS KS 2017 eur TOIMINTATUOTOT ,2% TOIMINTAKULUT ,0% TOIMINTAKATE ,8% Poikkeamat sekä olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Esikunnan työhön vuoden jälkimmäisellä puoliskolla vaikutti merkittävästi usean yksikön henkilökunnan muuttaminen kaupungintalolta ja Postikadulta Verohallinnon kanssa yhteisiin tiloihin Yhteiskoulunkatu 13:een vuodenvaihteessa. Tilojen remontoinnin, kalustuksen ja muuttotyön suunnittelu ja koordinointi kaupungin puolelta tapahtui Esikunnan toimesta. Päivähoidon asiakasmaksujen laskutus saatiin ajantasaiseksi ja päivähoidon palveluseteli saatiin käyttöönotettua. Taloussihteerin ja avustavan lakimiehen työsuhteita jatkettiin määräaikaisena vuoden 2018 loppuun saakka. Esikunnan toimintakate ylittivät euroa (105,8%) henkilöstökulujen ylitysten sekä palvelualueen kohdentamattomien kilpailukykymuutosten vuoksi. 1

3 Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Toteuma Toteuma Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi Järvenpään kaupungin Varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkko alle kouluikäisille lapsille. Vanhempien ja työntekijöiden aktiivinen kasvatuskumppanuus turvaa lapsen ja vanhemmuuden kasvun ja kehityksen. Palvelusetelin käyttöön ottaminen alkaen yksityiseen päiväkotitoimintaan Palvelusetelin käyttö -% yksityisessä päiväkotitoiminnassa olevilla lapsilla Palvelusetelin otettiin käyttöön Seitsemän paikallista päiväkotia hakeutui ja hyväksyttiin alkaen palvelusetelin palvelutuottajaksi sekä vuoden lopussa yksi keravalainen päiväkoti alkavaksi. Palvelusetelin käyttäjiä oli yhteensä 271, 57 % yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Määrä vastaa lähes arvioituja palvelusetelimääriä, vajaa 20 lasta vähemmän kuin arvio, tosin prosenttiosuus jäi yli 10 prosenttia tavoitteesta. Muuten palvelusetelin käyttöönotto eteni suunnitellusti. Kolme pienempää yksikköä ja yksi ostopalvelupäiväkoti vain jäivät kuluvaksi toimintakaudeksi pois setelin piiristä. He siirtyvät setelin piiriin viimeistään alkaen. Palvelusetelin käyttöönoton aikana yksityisen päiväkotien lapsimäärät kasvoivat 142 lapsella vuoden 2016 lapsimääriin verrattuna. Kahden alueen johtomallin vakiinnuttaminen varhaiskasvatuksessa Uuden johtamismallin pilotointi kevätkauden aikana ja lopullisen mallin käyttöön ottaminen alkaen Varhaiskasvatuspalveluissa siirryttiin kahden alueen malliin. Malli vakiintui, mutta vaatii edelleen arviointia ja työnjaon tarkastelua. toteutui suunnitellusti. Euromääräiset tavoitteet Varhaiskasvatuspalvelut Alkuperäinen muutokset Muutettu TP 2017 Poikkeama, tot-% KS KS 2017 eur TOIMINTATUOTOT ,9% TOIMINTAKULUT ,5% TOIMINTAKATE ,2% Poikkeamat sekä olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Vuoden alusta siirryttiin aluemallissa kolmesta alueesta kahteen alueeseen, pohjoiseen ja eteläiseen varhaiskasvatusalueeseen. Yksi vapautuvat aluepäällikön virka muutettiin varhaiskasvatuksen erityisasiantuntijaksi. Helmikuun alusta aiempi varhaiskasvatusjohtaja eläköityi ja uusi varhaiskasvatusjohtaja jatkoi virassa. Ruuhkautuneeseen ja lisääntyneeseen palveluohjaukseen (palvelusetelin vuoksi) lisättiin toinen palveluohjaaja. Nämä kulut katettiin kevään ja kesän aikana käyttämättömistä tehtävistä. 2

4 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutokset toteutettiin maaliskuussa ja laskutus saatiin ajan tasalle kevään aikana. Asiakasmaksutuotot jäivät alkuperäisestä arviosta ja tästä syystä syyskaudella tehtiin talousarviomuutos ja tiputettiin maksutuottoja kevään toteutumien perusteella. Elokuun alussa otettiin käyttöön yksityisessä ja kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Vanhempien työhön paluun, osa-aikaisen varhaiskasvatuksen lisääntymisen, muuttoliikkeen vuoksi varhaiskasvatuspalveluissa (yksityinen ja kunnallinen yhteensä) kasvoi edellisen vuoden lukuihin nähden 140 lasta. Kehitys eteni miltein suunnitellusti. Alle kolmevuotiaiden ja yli kolmevuotiaiden osuus toteutui lähes suunnitellusti, alle kolmevuotiaiden osuus jäi 1% ennusteesta ja yli kolmevuotiaiden osuus taasen ylittyi 1%. Syykauden alkuvaiheessa oli havaittavissa, että alle kolmevuotiaiden osuus oli 3 %, noin vajaat 50 lasta korkeampi kuin vuoden lopun tilanne. Toimintavuoden aikana lasten määrät ja ikäjakauma vaihtelevat ja tämä haastaa henkilöstösuunnittelua. Selkeästi 20 tunnin varhaiskasvatusoikeus on lisännyt osa-aikaista varhaiskasvatusta. Vuonna 2015 päätöksiä osapäiväisestä varhaiskasvatuksesta tehtiin 52, kun taas vuonna 2016 laadittiin 116 päätöstä ja nyt asti laadittiin 227 päätöstä 20 h/vk osa-aikaisesta varhaiskasvatuksesta. Alle kolmevuotiaiden osuus oli 56 % päätöksistä, kun taas aiemmin se on ollut vuosina %. Kokonaismäärät päätöksissä ovat nelinkertaistuneet ja erityisesti alle kolmevuotiaiden osuus kasvanut. Varhaiskasvatuspalveluissa kevään 2018 aikana arvioidaan, miten kasvavaan 20 h/vk tarpeeseen pystytään vastaamaan. Kuluvana vuonna toteutettiin lapsivaikutusten prosessiarviointi 20 tunnin varhaiskasvatuksesta. Tulosten perusteella perustettiin työryhmä ja se suunnittelee toimenpiteitä sekä kehittämistoimia tulosten pohjalta syyskauden 17 ja kevään 18 aikana. Ikärakenteen ja varhaiskasvatusoikeudenmuutokset haastavat varhaiskasvatuksessa ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Kuluva toimintakausi suunniteltiin niin, että muutamia lapsiryhmiä jätettiin syksystä avaamatta ja määräaikaisia työntekijöitä palkkaamatta. Tämän perusteella tehtiin syksystä talousarviomuutos ja vähennettiin varhaiskasvatuksen henkilöstömenoja. Kuitenkin syyskautena erityiskasvatuksen avustajien tarve kasvoi, eikä vakituisten avustajien turvin selvitty ja määräaikaisia avustajia jouduttiin palkkaamaan syksyllä muutama lisää. Esioppilaita oli 56 oppilasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintakauden aikana tuli kymmenen uutta esioppilasta. Esiopetusta järjestettiin syyskaudella 38 ryhmässä, edellisenä toimintakautena 42 ryhmässä. Koulujen esiopetusryhmien ryhmäkokoa pyrittiin kasvattamaan syyskaudella 24 lapseen. Ryhmäkoot eivät toteutuneet täysimääräisesti yksiköissä, koska osassa ryhmissä oli enemmän tuen tarvetta ja osa lapsista vaihtoi ryhmää perheen muuton vuoksi. Yli 21 lapsen ryhmiä oli viidessä koulussa. Sisäilmahaasteiden vuoksi Jykin ja Kyrölän kouluilla ei ollut esiopetusryhmiä, vaan Jykin ryhmä oli koko vuoden Pollen päiväkodilla ja Kyrölän ryhmä oli syyskauden siirtotiloissa uudessa Touhulan Kurkiaurankadun yksikössä. Palvelusetelin käyttöönotto toteutui alkaen yksityisille päiväkodeille. Palvelusetelin avulla on kyetty vastaamaan paremmin kuin aikaisempina vuosina uusien järvenpääläisten varhaiskasvatukseen. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa lapsia oli 478 yhteensä, 23,5 % varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Vuoden 2016 tilinpäätös toteumaan nähden yksityisessä varhaiskasvatuksessa kasvua on 140 lasta, 5,5 %. Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen prosenttiosuudet eivät vastaa vielä palveluverkon tavoitetasoa, kunnallisessa 75 % ja yksityisessä 25 %. 3

5 Setlementti Louhelan ostopalvelusopimusta jatkettiin vuoden optiolla. Syyskauden alusta lähtien siirryttiin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kohdalla ostopalveluun, ostaen niitä Folkhälsans Daghem i Träskändasta yhteensä 47 ruotsinkieliselle lapselle. Elokuussa Järvenpäässä aloitti uusi yksityinen paikkainen/ 6 ryhmäinen Touhula Järvenpää päiväkoti toimintansa. Varhaiskasvatuspalveluissa luovuttiin kesäkuun lopussa Kaarnapolun päiväkodin kiinteistöstä. Varhaiskasvatuspalveluiden talous ei toteutunut suunnitellusti, toimintakate ylittyi yli eurolla talousarviosta. Syksyn aikana toteutettiin talousarviomuutoksia ja ne olivatkin liian suuret henkilöstömenojen kohdalla. Syyskaudella sairaspoissaolot kasvoivat ja muutamia määräaikaisia avustajia jouduttiin palkkaamaan lisää, joten ennakoitua säästöä ei syntynyt ja henkilöstömenot ylittyivät. Lisäksi maksutuotot jäivät edelleen syyskauden asiamaksutuottojen pienentymisen vuoksi, aiemmin kauden aikana tehty talousarviomuutos ei ollut riittävä. Palvelupalvelusetelimenoihin varauduttiin talousarvion muutostekijöissä vain eurolla ja alustavasti vain yhdelle isolle päiväkodille. Kuitenkin palvelu laajennettiin koskettamaan kaikkia halukkaita päiväkoteja. Pyrkimyksenä oli kattaa menot säästyvistä yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrärahoista. Kaiken kaikkiaan ylistä avustuksien kohdalla sisältäen palvelusetelimenot tuli vain euroa. Osaksi tähän vaikutti myös kesäaikana kasvanut lastenhoidon tukien osuus. Palvelusetelin käyttöönotto toteutui lähes arvioiden mukaisesti. Palvelusetelilunastuksia/laskuja tehtiin syyskaudella 2017 yhteensä 994 kappaletta ja keskiarvo oli noin 650 euroa per lasku. Arvio tulevasta kehityksestä Järvenpään kasvavan väestön ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nousut tulevat vaikuttamaan pitkälti siihen, miten vuosi 2018 toteutuu. Myös muutamissa päiväkodeissa on ollut sisäilmariskejä, joita parhaillaan selvitellään. Tällä hetkellä yksiköissä kamppaillaan pitkin vuotta lastentarhanopettajapulasta. Vuoden alussa voimaan tulleen asiakasmaksu-uudistuksen vaikutukset tulevat näkymään kevään aikana, kuinka paljon nykyisestä arvioista maksutuotot tulisi jäämään. Syksyllä voimaan tulee indeksimuutos, mikä laskee edelleen asiakasmaksujatuottoja. 4

6 Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Perusopetuspalvelut perusopetusjohtaja Arja Korhonen Järvenpään perusopetuksessa opitaan elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja yhdessä työskennellen ja kasvaen itsetuntoa tukien. Pyrkimyksenä on taata jokaiselle oppilaalle yhtäläinen mahdollisuus kykyjen ja tarpeittensa mukaiseen koulutukseen. Peruskoululaisen kasvua ja oppimista edistetään järjestämällä laadukasta perusopetusta monipuolisissa turvallisissa oppimisympäristöissä. Oppilaan koulupäivää edistää oikea aikainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä iltapäiväja koulun kerhotoiminta. Lisäksi järjestetään erityishuoltona annettavaa vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoitoa sekä koulujen loma-aikojen hoitoa. Opetussuunnitelma: Jokaisessa perusopetuksen koulussa toteutetaan vuoden 2017 aikana opetussuunnitelman mukaisesti vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus aiheesta Suomi100v, johon jokainen oppilas on osallistunut. (tavoite 100 %) Toteuma Koulukohtaiseen laatukorttiin kirjattujen monialaisten oppimiskokonaisuuksien (suunnitelmien mukainen?) toteutuminen (%) saavutettiin 100 prosenttisetsi. Jokainen koulu suunnitteli ja toteutti syksyn aikana vähintään yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden Suomi 100v teemalla. Laatukortteihin on kirjattu jokaisen koulun osalta juhlavuoteen liittyvää toiminta. Laatukortit syksyn 2017 osalta palautetaan syyskuun aikana ja arvio toteumasta lukuvuoden päätyttyä. Kevään aikana osallistuttiin mm. Minun Tuusulanjärveni -kilpailuun juhlavuoden hengessä. Lisäksi kouluilla järjestettiin mm. itsenäisyyspäivän juhlia, lauantai teemapäiviä, musikaali sekä juhlalounas. Myös muita projekteja toteutettiin koulukohtaisesti esim. lahjakirja 100 -vuotiaalle Suomelle. Opetussuunnitelma: Helmikuussa 2017 käydään opetussuunnitelman mukaiset arviointikeskustelut, joihin sekä oppilaat että huoltajat osallistuvat 100 % Opetussuunnitelman mukaisten arviointikeskustelujen toteutuminen sekä oppilaiden ja huoltajien osallistuminen (%) keskusteluihin Toteuma Arviointikeskustelut toteutettiin uuden OPSin hengessä kaikilla luokka-asteilla välisenä aikana. Oppilaat ja huoltajat osallistuivat 99.9%. (8 lapsen huoltajat eivät osallistuneet). Arvioinnin arviointi toteutetaan kevään 2018 aikana. Toteuma Perusopetuksen johtamismallia selkeytetään ja toimintakulttuuria yhtenäistetään sekä pilotoidaan uutta aluerehtorimallia Perusopetuksen johtamismallin valmistuminen Johtamismalli valmistui vuoden 2017 aikana. Maantieteellinen alueellinen jako on pysynyt samana. Perusopetuksen johtotiimin muodostava kaksi vastuurehtoria (oto), erityiskoulun rehtori, oppimisen tuen erityisasiantuntija sekä perusopetusjohtaja. Aluejakoa tarkastellaan edelleen kouluverkkoselvityksen 5

7 edetessä. Perusopetuksen rehtoreille järjestettiin vuoden 2017 aikana johtamisen koulutusta. Uuden aluerehtorimallin pilotoinnin käynnistyminen Toteuma Siirrytty kahden vastuurehtorin malliin. Aluejako säilytetty. Opettajien digitaalisten valmiuksien parantaminen sekä välineiden ja oppimateriaalien käytön tehostaminen Opettajien tvt -taitojen kartoitus ja koulutussuunnitelmien laadinta Toteuma Opettajat ja rehtorit ovat osallistuneet opeka ja ropeka -kyselyihin. Koulutussuunnitelma pääosin laadittu ja täydentyy kevään 2018 aikana. Tutoropettajatoiminta käynnisti syksyllä 2017 kaikilla kouluilla jatkuen kevään 2018 hankkeen tuella. Kinnarin kouluhanke: Palvelualueen ja perusopetuksen edustajat sekä koulun edustajat ovat aktiivisesti mukana hankkeen valmistelussa Toteuma Suunnitteluun osallistuminen eri ryhmissä hankkeen eri vaiheissa Kinnarin koulu on edennyt toteuttamisvaiheeseen. Koulun eri ikäluokkien oppimissolujen suunnitteluun on osallistunut opettajia eri kouluilta ja varhaiskasvatuksesta. Työpajoja on järjestetty myös mm. oppilaiden ja rehtoreiden kanssa. Osallistumme edelleen aktiivisesti allianssimallin mukaisesti. Euromääräiset tavoitteet Perusopetus Alkuperäinen muutokset Muutettu TP 2017 Poikkeama, tot-% KS KS 2017 eur TOIMINTATUOTOT ,2% TOIMINTAKULUT ,4% TOIMINTAKATE ,8% Poikkeamat sekä olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Perusopetuksen toimintatuotot ylittyivät n euroa muutetusta talousarviosta (116 %) ja toteutuivat lähes alkuperäisen talousarvion suuruisena lähinnä hanketuottojen arvioitua suuremman kertymän vuoksi. Toimintakulut ylittyivät eurolla (102,6 %), pääosin sisäilmamuutoksiin liittyvien henkilöstökulujen ja väistötilojen ylimääräisten vuokrien sekä kaluste- ja materiaalihankintoja vuoksi. Myös hanketuottoihin liittyi vastaavasti suurempia menoja. Perusopetuksessa opiskelee noin 120 oppilasta arvioitua enemmän. Oppilasmäärä on kasvanut 115 edellisestä vuodesta ja valmistavaan opetukseen oppilaita on syksyn 2017 aikana tullut vähemmän kuin mitä odotetiin. Kolmatta valmistavan opetuksen luokkaa ei perustettu. Kartanon koulun 12 valmistavan opetuksen oppilasta saa opetusta kahdessa ryhmässä ja Saunakallion kaksi valmistavan oppilasta opiskelee integroituna yleisopetuksen ryhmään koulunkäynninohjaajan tukemana. 6

8 Perusopetuksen vuosi 2017 oli Suomi 100 -juhlavuosi, jonka ylle sisäilmahaasteet heittivät ikävän varjon. Syksyllä 2017 jouduttiin jo vanhojen sisäilmakohteiden lisäksi hankimaan Kyrölän koulun oppilaille väistötiloja Touhulan päiväkodin Kurkiauran toimipisteestä. Tämän lisäksi aloitettiin Kansakoulunkadun ns. puhtaan koulun hankintaprosessi sekä siirtomoduulikoulujen hankintaprosessi Kyrölän ja Kartanon kouluihin. Kesällä 2017 JYK Urheilukadulla aloittivat väistötilat, joiden käyttöönotossa kohdattiin myös ilmanlaatuun jä lämpötiloihin liittyviä haasteita. Anttilan koulun perusparannus eteni lähes suunnitellusti, tosin jatkon osalta toteuttamista jouduttiin jakamaan usealle vuodelle. Myös Anttilan koulun keittiöstä paljastui sisäilmaan liittyviä haasteita. Henkilöstön oireilusta johtuen jouduttiin perusopetuksessa palkkaamaan pitkäaikaisia sijaisia niiden työntekijöiden tilalle, jotka eivät voineen työskennellä lääkärin suosituksesta laisinkaan osissa kaupungin kiinteistöistä. HTV:n osalta pysyimme tavoitteessa (380,7 tavoite, 378,5 toteuma), mutta henkilöstökulut ylittyivät. Myös uutta materiaalia ja uusia kalusteita jouduttiin hankkimaan enemmän kuin mitä oli budjetoitu, sillä vanhoja pehmeitä materiaaleja ei saanut käyttää väistötiloissa. Koulurakennusten haasteista johtuen kouluverkkoselvityksen päivittämistä on edelleen jatkettu. Uuden opetussuunnitelman käyttöön ottaminen on sujunut hyvin, vaikkakin vanhanaikaiset tilaratkaisut ovat saaneet opetusväen tekemään mielenkiintoisia uusia pedagogisia ratkaisuja. Pedagogisten- ja tilaratkaisujen osalta rehtorit ja osa opetushenkilöstöstä on tutustunut myös lähialueen muiden kuntien ratkaisuihin ja hakenut sieltä virikkeitä opetuksen kehittämiseen. Myös oppimisen tuen mallin kehittämistä on jatkettu lukuvuonna Kinnarin koulun opetus on tapahtunut edelleen hajautetusti. Vanhassa Kinnarissa opiskelevat 1-2 luokkien oppilaat, osa oppilaista opiskelee Järvenpään Yhteiskoulun Kansakoulunkadun kiinteistössä, osa Urheilukadun kiinteistössä ja loput Urheilukadulle rakennetussa siirtokoulussa. Kinnarin koulun rakentamisen suunnittelu etenee aikataulussa. Kansakoulunkadun uuteen puhtaaseen siirtomoduulikouluun on siirtymässä Kinnarin ja Järvenpään Yhteiskoulun oppilaiden lisäksi yksittäisiä oppilaita myös Kartanon koulusta. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan tehtiin syksyllä muutos koskien oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tämän myötä muutettiin kirjaus- ja raportointiohjeistusta. Lisäksi ryhdyttiin toimenpiteisiin tilanteiden ennakoimiseksi sekä aloitettiin lautakunnan kanssa yhteistyössä kiusaamisen vastaisen yleisötilaisuuden järjesteleminen. Järvenpääläisten koulujen ja oppilaitosten turvallisuuden ylläpitämistä jatkettiin yhteisillä turvallisuusvastaavien koulutuksilla ja tapaamisilla. Koulut ja oppilaitokset harjoittelivat säännöllisesti ulospoistumisia sekä sisälle suojautumisia. Henkilöstöä koulutettu MAPA -koulutuksella ennakoimaan aggressiivisen asiakkaan kohtaamista sekä toimintaa mahdollisen aggression aikana. Lisäksi opettajia osallistui mm. henkisen ensiavun koulutuksiin. Osallistuimme kaikissa toimipisteissä hiljaisesti myös valmiusharjoitukseen. Perusopetusjohtaja kutsuttiin aluehallintoviraston sivistyksen turvallisuusryhmään Uudenmaan edustajana toimikaudelle Arvio tulevasta kehityksestä Perusopetuksen oppilasmäärä tulee edelleen kasvamaan. Oppimisen tuen kehittämistyön ja henkilöstön koulutuksen kautta pyritään vastaamaan lisääntyneeseen ja monimuotoistuneeseen oppilaiden tuen tarpeeseen. Sisäilmahaasteet näyttävät edelleen lisääntyvän ja useammassa kohteessa tullaan tekemään kuntokartoituksia, joiden pohjalta uusi palveluverkon päivitys laaditaan. Isona riskinä näkyy henkilöstön jaksaminen sisäilmahaasteiden, kiinteistöhaasteiden ja jatkuvien muutosten ja vaatimusten alla. 7

9 Kuuma-hankkeiden toteutuminen Vuonna 2017 Järvenpää toimi kuumakuntien puheenjohtajana. Perusopetusjohtaja järjesti vuoden 2017 aikana 6 opetuspäälliköiden kokousta sekä osallistui tarvittaessa sivistysjohtajien tapaamisiin. Perusopetus oli mukana Kuuma vaativa erityistuki -hankkeessa (Tuusulan vetämä), jossa kartoitettiin oppimisen tuen ja etenkin vaativan erityisen tuen resursseja sekä koulutettiin opettajia yhteistyössä mm. Tuusulan, Mäntsälän ja Hyvinkään kanssa. Esi- ja perusopetuksen ict -kehittämishankkeesta vetovastuussa oli Järvenpää, hankeen tavoite rajapinnasta Edissonin ja materiaalitoimittajien välillä ei täysin toteutunut. Näiden lisäksi olemme mukana edelleen Lape -hankkeen Varko- ja Eva -ryhmissä. Jatkamme edelleen Kuuma-kuntien kanssa yhteistyötä tietotekniikkaosaamiseen liittyvissä koulutusasioissa. 8

10 Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Kasvun ja oppimisen tuen palvelut perhesosiaalityön johtaja Minna Kairesalo Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelujen tarkoituksena on monialaisen työn menetelmin edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä omia voimavaroja ja hyvinvointia terveysneuvonnan, varhaisen puuttumisen, tuen ja kuntoutuksen keinoin yhdessä kasvuyhteisöjen, nuorisopalvelujen ja perhesosiaalityön kanssa. Lisäksi tehtävänä on vahvistaa lasten ja nuorten mielen hyvinvointia varhaisen avoimen yhteistyön keinoin ja ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä ja syrjäytymistä prosessimaisesti toteutetun toiminnan avulla. Ennaltaehkäisevien ja matalankynnyksen palvelujen vahvistaminen ja erityispalvelujen järjestäminen sosiaalihuoltolain, hallitusohjelman ja kaupungin linjausten mukaisesti. Palvelutarpeen arviointien toteutuminen asiakkaan tarpeen edellyttämässä laajuudessa. Lapsiperheiden matalankynnykset palvelujen asiakkuuksien /käyntien määrät (vuoden 2016 tasolla) a) Vanhempainohjaus ( + 10% ), asiakkuuksia 80/käyntejä 520 b) lapsiperheiden kotipalvelu (+ 25%), käyntejä 750 c) kouluperhetyö (ryhmä- ja yksilötyön saatavuus kaikilla kouluilla 100%) ryhmien ja asiakkaiden määrä vrt Lastensuojelun ja sosiaalihuollon asiakkuuksien määrät ja muutos edellisestä vuodesta ( Ls määrä pienenee) Peruspalvelutarpeen arviointien määrä ja muutos edellisestä vuodesta esim. Säännöllisesti asiakkaille toteutettujen eroryhmien määrä MLL ylläpitämissä perhekahviloissa, isäilloissa ja neuvolan perhevalmennusohjelmassa lastenvalvoja tavattavissa vuoden aikana ( vähintään 4 kertaa) Toteuma Lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluiden asiakkuuksien ja käyntien määrät: Vanhempainohjauksessa on ollut (+10%), 466 käyntiä, 126 perhettä raportointijaksolla 2017 (2016/526 käyntiä, 110 perhettä). Käyntien laskua on ollut 60 käyntiä (n. 11%) viime vuoden vastaavaan raportointijaksoon verrattuna. Vanhempainohjauksen käyntien määrän pudotus johtuu työjärjestelyjen muutoksista. Perhekeskuspalvelujen esimies on joutunut jättämään työmuodon pois tehtäväkentästään huolehtiakseen mm. kasvavan perhetyön muodon, lapsiperheiden kotipalvelun järjestämisestä. Samoin perhekeskuksen perheterapeutin työnkuvaa on muutettu varhaiskasvatuspilotoinnin myötä. ei toteutunut. 9

11 Lapsiperheiden kotipalvelussa on ollut (+25 %), 1565 käyntiä raportointijaksolla 2017 (vrt käyntiä 1-12/2016). Kasvua 16 % edelliseen vuoteen verrattuna. ei ole aivan toteutunut. Kasvu tasaantui syyskaudelle tultaessa. Kevätkausi eteni ilmoitetun kasvutavoitteen mukaisesti. Lisäksi yksi perhetyöntekijän vakanssi oli tyhjillään vajaa kaksi kuukautta äitiysloman vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelua on myös ostettu vuonna 2017 keskitetyn sijaispalvelu Resinan kautta 94 käyntikertaa ja yksityisiltä palveluntuottajilta (yritykset ja järjestöt) 1027 käyntikertaa perheissä. on perhekeskuksen perhetyön osalta toteutunut asiakaslähtöisesti. Ostojen määrä, kotipalvelujen taso ja kriteerit ovat olleet johdon tarkastelun kohteena. Tilapäisen lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit ovat tarkastelussa myös Keski-Uudenmaalla osana kriteerien alueellista harmonisointia. Koulun perhetyö on toteuttanut, yhdessä kuraattorien, nuorisotyön ja opettajien kanssa 38 ryhmää (2016/47), joista alakoululla 30 ja yläkouluilla 8 on toteutunut. Asiakkaita ryhmissä on ollut 137. Yksilöasiakkuudessa on ollut yhteensä 101 lasta (2016/77). on toteutunut ryhmien saatavuuden osalta. Yksilöasiakkuuksien määrä on ollut kasvava kysynnän mukaisesti. Lastensuojeluasiakkuuksien määrä raportointijaksolla on ollut 485 asiakasta (2016/419) lukumäärän noustessa 66 asiakkaalla (n. 16 %). ei ole toteutunut tarkasteltaessa raportointijaksoa viime vuoden vastaavaan jaksoon nähden asiakkaiden määrän kasvaessa. Perhetyön yksikkö Tilkussa lastensuojelun asiakkaita on tehostetussa lastensuojelun perhetyössä 68 asiakasta (2016/72 ja tehostetussa intensiiviperhetyössä 19 asiakasta (2016/15). Sosiaalihuollon perhetyössä ja sosiaalihuollon sosiaalityössä Tilkussa on ollut asiakkuuksissa raportointijaksolla yhteensä 171 asiakasta, jossa kasvua edelliseen vuoteen 54 asiakasta kasvun ollessa 46 % (2016/117). Perhekeskus Maahisessa sosiaalihuoltolain perustella asiakasperheitä on ollut 43 palvelutarpeenarvioinnissa, 50 ostetussa kotipalvelussa, 115 omassa kotipalvelussa ja 126 perhekeskuksen perhetyössä, yhteensä 334 (2016/ei ole tilastoitu tulosyytä vastaavana aikana esim. tilastoimalla vanhempainohjausta eroteltuna sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain 2017 erottelun mukaisesti). Valmiita yksin Tilkun toimesta tehtyjä palvelutarpeen arviointeja on tehty 42 (2016/62) toimintakaudella 2017 sekä Maahisen toimesta 43 (2016/69 ja selvitysyksikön toimesta 113 (ei vertailukelpoista tietoa), yhteensä 198. Maahisen luvut eivät suoraan vertailtavissa, koska palvelutarpeen-arviointityöskentely aloitettu perhekeskuksessa huhtikuussa 2016 ja työntekijä vaihtunut välissä. ei ole 10

12 toteutunut. Palvelutarpeenarviointien määrä on pienentynyt edellisestä vuodesta, koska organisoitumismuutoksessa koulun perhetyöhön jäävät työntekijät eivät ottaneet syyskuun puolesta välistä lukien uusia selvityksiä tehtäväkseen. Lastensuojeluasioita (lastensuojeluilmoitukset) on tullut vireille 1094 (2016/1125) laskua 31 kappaletta (2,8 %) ja yhteydenottoja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioimiseksi on tullut 302 kappaletta (2016/292) nousua 10 kappaletta (3,4 %). Ilmoitusten ja yhteydenottojen suuri määrä kertoo sekä hyvästä viranomaisyhteistyöstä että vanhempien matalammasta kynnyksestä ottaa itse yhteyttä perheiden ongelmatilanteissa. Yhteensä selvitystiimin työntekijät ovat tehneet palvelutarpeenarvioita 594 (2016/220), joista palvelutarpeen arviointeja, joissa arvioitu lastensuojelun tarve on tehty 219 (2016/242) vähennyksen ollessa 23 arviointia (9,5 %). on toteutunut. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteisessä perheoikeudellisessa yksikössä on kokoontunut miesten eroryhmä sekä keväällä että syksyllä Ryhmät on toteutettu yhteistyössä Miessakit ry:n kanssa. Eroneuvonnan ryhmänohjaukseen ei suunnitelmasta huolimatta kouluttautunut vuonna 2017 uusia työntekijöitä, koska kysyntää eroneuvonnan ryhmätoiminnalle ei ole ollut nykyistä enempää. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteisen perheoikeudellisen yksikön lastenvalvoja on ollut tavattavissa Perhekeskus Maahisen avoimessa päivätoiminnassa viisi kertaa syksyllä 2017 ja MLL:n ylläpitämän perhekeskus Keltasirkun avoimessa toiminnassa neljä kertaa syksyllä Lastenvalvoja antaa ohjausta ja neuvontaa lapsiin liittyvissä asioissa eronneille ja eroa pohtiville vanhemmille. Digitalisaation hyödyntäminen toiminnassa ja palveluiden kehittämisessä Sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa 1lk, 5lk, 8lk vuoden 2017 aikana. Webropol-kyselyt asiakkaille jatkuvana kuraattori palveluissa. Toteuma Sähköinen ajanvarausjärjestelmä on valmis ja sähköinen asiointi on otettu käyttöön siten, että tällä hetkellä 5. luokan tarkastuksiin huoltajat voivat varata aikoja sähköisesti. Huoltajilta on tullut myös hyvää palautetta sähköisestä ajanvarauksesta. 1. ja 8. luokkalaisille ajanvarausjärjestelmä on valmis ja käytössä. Webropol-kysely on avattu kuraattoripalveluissa huhtikuussa. Asiakasraati on toteutettu (mukana oppilasedustus, opettajaedustus, vanhempien edustus) joka koululla syyskuun aikana ja käyty kyselyn pohjalta keskustelua kuraattorityöstä. Psykologeille on myös laadittu jatkuva kysely (II-asteelle ja perusasteelle laaditut erilliset kyselyt). 11

13 Toteuma Palveluiden oikea-aikaisen kohdentumisen ja voimavarojen taloudellisen käytön varmistaminen asiakassegmentoinnilla Pärjääjämallin mukaisen (pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkuudet) asiakassegmentoinnin toteutusvaiheet vuosien 2017 ja 2018 aikana. Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaus yleisellä tasolla ja palvelutarjooman osa-alueiden määrittely. Palvelupäälliköille on järjestetty kaksi koulutuksellista kehittämispäivää segmentoinnin toteuttamiseksi pärjääjämallin mukaisesti. Lisäksi yksiköiden työskentelyyn segmentoinnin läpiviemiseksi on valmisteltu strukturoitu materiaali, joka on koottu kansioihin. Segmentointi tuotetaan strukturoiduille pohjille. Yksiköt ovat käynnistäneet segmentoinnin toteuttamisen ja työ jatkuu vuonna 2018 lisänä myös asiakkaan arvonmuodostuksen tarkasteluun ottaminen. Euromääräiset tavoitteet Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaus yleisellä tasolla on toteutettu pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkaiden osalta. Kasvun ja vanhemmuuden Alkuperäinen muutokset Muutettu TP 2017 Poikkeama, tot-% tuen palvelut KS KS 2017 eur TOIMINTATUOTOT ,2% TOIMINTAKULUT ,5% TOIMINTAKATE ,4% Perustelut poikkeamalle Toimintakate kasvun tuen avainalueella 2017 toteutui suunnitelman mukaisesti (100,1%). Nuorten mielenterveys ja päihdepalvelujen matalan kynnyksen palvelun käyttö on kasvanut. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen käynnit Nuovossa ovat lisääntyneet 1052 käynnillä, kasvun ollessa 38,6 % erilaisten mieliala- (22,32%), ahdistuneisuus- (22,32%), koulunkäynti- (11,90%), käytös- (7,44%)- ja kotiongelmien/pulmien (5,95%) vuoksi, jotka näkyvät merkittävimpinä tulosyinä. Nuovossa 2017 toimintakaudella asiakkaita oli 371 (2016/277) ja vastaanottokäyntejä 3779 (2016/2727). Erikoissairaanhoidossa nuorisopsykiatrian käynnit ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 624 käynnillä ja potilasmäärä lisääntynyt 17 potilaalla tavoitteesta poiketen. Erikoissairaanhoidossa käyntejä nuorisopsykiatriassa on ollut 3834 käyntiä, kasvun ollessa 19,4 % (2016/3210). Erikoissairaanhoidossa nuorisopsykiatriassa oli 213 potilasta, kasvun ollessa 8.7 % (2016/196). Lasten mielenterveyspalvelujen osalta suunta on ollut niin ikään tavoitteesta poiketen kasvava erikoissairaanhoidossa, jossa käynnit ovat lisääntyneet 123 käynnillä ja potilasmäärä kasvanut 28 potilaalla. Erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatriassa asiakkaita oli 119, kasvun ollessa noin 31 % (2016/91) ja käyntejä 12

14 965, kasvun ollessa n. 14,6 % (2016/ 842). Perheneuvolan lapsiasiakkaita on ollut 500 (2016/685), jolloin lukuun on laskettu konsultaatiot ja neuvolapsykologin lapsimäärä pienten perheneuvolan toimiessa aikaisemmin erillään ennen perheneuvoloiden yhdistämistä. Nyt neuvolapsykologi toimii perhekeskuksessa. Luvut perheneuvolan asiakkaiden määrän eivät ole keskenään siten vertailukelpoisia. Perheneuvolan käyntimäärä raportointijaksolla on ollut 3815 (2016/3381). Käyntimäärät ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta 434 käynnillä kasvun ollessa n. 12,8 %. Lasten käytöshäiriöt ovat lisääntyneet 5-10%:lla lapsista (THL 2014) koko suomessa. Käytöshäiriö on yksi yleisimmistä nuorten mielenterveyshäiriöistä. Ennaltaehkäiseviin palveluihin on tullut lisäresurssia, jolloin myös löydöksiä on enemmän. Peruspalveluissa siivilöityy entistä enemmän lapsia ja nuoria kasvaneen tarpeen mukaisin perustein palveluihin. Tässä valossa on katsottava hyväksi kehitykseksi se, että matalan kynnyksen palveluiden käyttö on lisääntynyt. Näin ollen asiakkaat hakeutuvat palvelun piirin ja saavat palvelua oikeaaikaisesti, millä on vaikutusta kalliimman hoidon kehityksen kustannusten hillitsemiseen. Tästä huolimatta haasteita on myös monia, kuten löydösten jälkeisen hoidon riittävästi resursoitu tarjonta. Kehittämistarvetta on horisontaalisten ja vertikaalisten palveluketjujen integroinnissa sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, jota haastetta Sote- ja maakuntauudistus pyrkii taittamaan. Haastavissa nuorten tilanteissa moniammatillisen yhteistyön merkitys ja räätälöidyt ratkaisut korostuvat. Uusia matalankynnyksen hoitopaikkoja ei myöskään ole riittävästi. Erityisesti lastenpsykiatriassa on krooninen lääkäripula, mikä vaikuttaa käyntimäärien lisääntymiseen. Alueiden perheneuvoloissa hoidetaan lastenpsykiatrista avohoitona yli 50% asiakkuuksista, mikä on merkittävä kohdennus kansallisesti muihin perheneuvoloihin verrattuna. Perheneuvonnanpalveluilla tulee olla asema osana perhekeskuspalveluiden kokonaisuutta. Palvelu tulee nähdä kuitenkin sosiaalihuoltolain 14 :n mukaisena palveluna. Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan monilaisesti sosiaalityön, psykologian, lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilötyövuosien toteuma 67,4 htv oli merkittävästi tavoitetta (88,3 htv) pienempi irtisanoutumisten ja viivästyneiden rekrytointien vuoksi (2016/91,3 htv). Kasvun tuen palveluissa henkilöstömäärä kasvoi suunnitelman mukaisesti 3,5 uudella vakanssilla. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Keski-Uudenmaan kunnissa lasten- ja perheidenpalveluiden muutosohjelmassa on kehitetty erityisen vaativan oppilas- ja opiskeluhuollon järjestämistapaa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaista suunnitelmaa on toteutettu yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Sen mukaisesti on laadittu oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma, joka on osa lasten ja nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelmaa. Kuntakohtainen yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitelma on laadittu ja kasvun tuen palvelut ovat edelleen mukana toimeenpanossa koulukohtaisesti palvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä. Kuraattori- ja psykologipalveluissa on asiakaskyselyiden raportointitapaa kehitetty tulosten viemiseksi koulujen oppilashuollon ryhmiin yhteiseen analysointiin. Tällä on tavoiteltu asiakashyötyjen tarkastelun konkretisointia ja tarkastelun tuloksena johdettujen kehittämiskohtien valikoitumista toteutettaviksi kehittämistoimiksi. Kehityskohteina on toteutettu osalla kouluilla kohderyhmäraateja ennalta laadittujen teemojen mukaisesti. Osassa kouluja kohderyhmäraadin keskustelu oli yksi osa laajempaa yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä käytyä keskustelua, osassa kouluista kohderyhmäraati muodosti oman kokonaisuutensa. Kehitettävää nousi tiedottamisen osalta, odotuksina panostuksissa yhteisölliseen sekä ennaltaehkäisevään työhön, kuraattoripalveluiden tekemisestä oppilaiden näkökulmasta tutummaksi ja luokkien kanssa tehtävään yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään työhön. 13

15 Keudan Järvenpään oppilaitosten ja Seurakuntaopiston Järvenpään yksikön kanssa on olemassa sopimukset kuraattoritoiminnan toteuttamisesta ostopalveluna. Keuda on järjestänyt kuraattoripalveluja itse 1,3 henkilötyövuoden verran ja Seurakuntaopisto puolestaan 0.5 henkilötyövuoden verran, josta ao. yksiköt ovat laskuttaneet kaupunkia noin euroa. Kuraattori- ja psykologitoiminnan kuluista on puolestaan laskutettu opiskelijoiden kotikuntia kuraattorien ja psykologien osalta n eurolla (netto ). Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen toimesta (THL) on käynnistynyt työrukkanen mallintamaan kasvatus- ja perheneuvolan roolia suhteessa maakunnalliseen perhekeskustoimintamalliin. Alueelta on edustus työryhmässä. Mallinnustyötä seurataan tiiviisti, koska sillä tullee olemaan vaikutusta mm. lastenpsykiatrian ja perheasioiden järjestämistapaan. Perhesosiaalityön ja kasvun tuen yhteistyötä on edelleen tiivistetty sosiaalihuoltolain toimeenpanossa. Kasvun tuen palveluissa on edelleen toteutettu sosiaalihuollon palveluista lapsiperheiden kotipalvelua, vanhemmuuden tuen perhekeskus Maahisen perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa sekä peruspalvelutarpeen arviointia. Perhekeskuspalveluihin sijoittuvaa vanhemmuuden tuen palveluprosessia kehitettiin edelleen yhdessä varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun perhetyön kanssa. Tapaamisrakennetta tiivistettiin, tiedonvaihtoa on sujuvoitettu koskien lasten probleemeja ja henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettu. Varhaiskasvatus- ja neuvolaikäisten pilottia on suunniteltu ja se on aloitettu vuoden 2017 loppupuolella. Pilotti tarjoaa perhetyön keinoin neuvolaterveydenhoitajalle asiakastapaamisen yhteyteen suunniteltua lisäarvollista työskentelyä, jossa käytetään hyväksi terveydenhoitajan työparina neuvolapsykologin sekä perhekeskuksen perheterapeutin ja perhetyöntekijäin ammatillista osaamista valitun kasvatus- ja ohjausteeman osalta. Tarkoituksena on myös monialaisesti tukea vanhemmuutta ja ennaltaehkäistä mahdollisesti myöhemmin ongelmiksi kehittyviä asioita perheissä. Vanhemmuuden tuen prosessi sisältää vielä varhaisen tuen työmuodot, perhetyön vanhempainohjauksen, lapsiperheiden kotipalvelun ja avoimen varhaiskasvatuksen. Perhekeskuksen perheterapeutti pilotoi varhaiskasvatuksen vanhempien tapaamisrakenteessa. Viimeistään ensi vuoden alusta avoin varhaiskasvatus tullaan siirtämään Uuteen Kuntaan. Perhekeskuspalvelut laajentuivat toiseen perhekeskustyöpisteeseen toimien kuitenkin tällä hetkellä Vapaaseurakunnan Arkki-väistötiloissa, kunnes perhekeskus Maahinen palaa perhekeskus Pollen uusiin tiloihin Kinnarin koulun uudisrakennuksen valmistuessa. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistettiin mm. perhekeskustoiminnan, isä-toiminnan ja eroneuvonnan osalta. Perhekeskus Keltasirkku toimii Myllytie 3:ssa. MLL osallistuu Keski-Uudenmaan lasten ja perheiden palveluiden (LAPE) perhekeskusmallin toteuttamiseen valmistelutyöhön, kuten Setlementti Louhela ja seurakuntakin. Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorten mielenterveystyön tukemiseksi on aiemmin perustettu säännöllisesti kokoontuva, alueellinen nuorisopsykiatrian hoito-ja palveluketjun omistajaryhmä. Omistajaryhmä linjaa nuorisopsykiatristen potilaiden alueellisen hoidon järjestelyihin liittyviä asioita heille annetuin valtuuksin, ja kunnat sitoutuvat näiden päätösten toteuttamiseen omissa organisaatioissaan. HUS:n nuorisopsykiatrian tulossa olevat järjestelyt tulevat vaikuttamaan myös omistajaryhmän toimintaan jatkossa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kansanterveystyön vastaavat lääkärit kokoontuvat kuukausittain ja alueellisesti on käsitelty myös lasten- ja nuorten palveluketjuihin liittyviä asioita. Lasten- ja nuorisopsykiatrian lääkäritilanne on ollut vaikea ja erityisesti nuorten psykiatrian vaativaan hoitoon pääsy ei ole toteutunut odotetusti. Järvenpää jatkoi tässä vaikeassa tilanteessa perheneuvolan lastenpsykiatrin palvelun ostamista sopimuksella lähipalveluna neljä kertaa kuukaudessa yksityiseltä palveluntuottajalta. 14

16 Arvio tulevasta kehityksestä Vuonna 2018 edelleen Lasten ja perheiden palveluiden kansalliseen muutostyöhön ja SoTe kuntayhtymän valmisteluun. Nuorten mielenterveyspalvelujen kehitystä seurataan tarkasti sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen että nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen laajuuden osalta. Suomen Kotilääkäripalvelut (Nuovo) jatkaa ostopalvelun tuottajana vuoden mittaisella optionkäytöllä ajalla Vanhemmuuden tuen prosessissa yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa syvennetään: Yhteisillä rakenteen mukaisilla tapaamisilla välitetään tietoa lasten probleemeista, kehitetään osaamista ja rakennetaan työtä yhteisemmäksi LAPEn perhekeskusmallin tavoitteiden mukaisesti. Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Järvenpään kaupungin välinen kumppanuussopimus uusitin vuodelle Sisältöinä painottuvat perhekeskustoiminta kaupungin osoittamissa tiloissa Myllytie 3:ssa sekä lastenhoito- ja perhekummitoiminta. Kumppanuussopimusta täydentää MLL:n Järvenpään yhdistyksen vapaaehtoisten perhekahvilatoiminta. Oppilas- ja opiskeluhuollon koulupsykologi- ja kuraattorityön resursoinnin riittävyyttä tulee seurata, oppilasja opiskeluhuoltolain muutosten astuttua voimaan. Oikeus oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisiin kuraattorija psykologipalveluihin laajentui koskemaan kaikkia ammatillisia perustutkintoa suorittavia opiskelijoita ja valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. 15

17 Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Perhesosiaalityö perhesosiaalityön johtaja Minna Kairesalo Perhesosiaalityön avainalue sisältää perhetyön, lastensuojelun, perhetukikeskus Auerkulman, lastenvalvojatyön, ennaltaehkäisevät eropalvelut sekä sosiaalipäivystyksen palvelut. Perhesosiaalityön tehtävänä on auttaa lasta ja hänen perhettään heidän toimintaympäristössään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tuottaa intensiivistä tukea sitä tarvitseville lapsille ja perheille. Lastenvalvoja valvoo lasten oikeuksien toteutumista vanhempien erotilanteessa vahvistamalla vanhempien keskinäisiä huolto-, tapaamis- ja elatussopimuksia. Hyvinkään ja Kuuma-kuntien yhteinen seudullinen sosiaalipäivystys työskentelee virka-ajan ulkopuolella yhteistyössä poliisin ja terveydenhuollon kanssa. Ennaltaehkäisevien ja matalankynnyksen palvelujen vahvistaminen ja erityispalvelujen järjestäminen sosiaalihuoltolain, hallitusohjelman ja kaupungin linjausten mukaisesti. Palvelutarpeen arviointien toteutuminen asiakkaan tarpeen edellyttämässä laajuudessa. Lapsiperheiden matalankynnykset palvelujen asiakkuuksien /käyntien määrät (vuoden 2016 tasolla) kouluperhetyö (ryhmä- ja yksilötyön saatavuus kaikilla kouluilla 100%) ryhmien ja asiakkaiden määrä vrt Lastensuojelun ja sosiaalihuollon asiakkuuksien määrät ja muutos edellisestä vuodesta ( Ls määrä pienenee) Peruspalvelutarpeen arviointien määrä ja muutos edellisestä vuodesta Lastensuojelutarpeen selvitysten määrät ja muutos edellisestä vuodesta( Ls osuus pienenee) Säännöllisesti asiakkaille toteutettujen eroryhmien määrä heidän toimintaympäristössään. Ryhmäohjaajakoulutuksen saaneiden henkilöiden määrä perhekeskuksissa MLL ylläpitämissä kumppanuussopimuksen mukaisissa perhekahviloissa, isäilloissa ja neuvolan perhevalmennusohjelmassa lastenvalvoja tavattavissa vuoden aikana ( vähintään 4 kertaa) Toteuma Lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluiden asiakkuuksien ja käyntien määrät: Vanhempainohjauksessa on ollut (+10%), 466 käyntiä, 126 perhettä raportointijaksolla 2017 (2016/526 käyntiä, 110 perhettä). Käyntien laskua on ollut 60 käyntiä (n. 11%) viime vuoden vastaavaan raportointijaksoon verrattuna. Vanhempainohjauksen käyntien määrän pudotus johtuu työjärjestelyjen muutoksista. Perhekeskuspalvelujen esimies on joutunut jättämään työmuodon pois tehtäväkentästään huolehtiakseen mm. kasvavan perhetyön muodon, lapsiperheiden kotipalvelun järjestämisestä. 16

18 Samoin perhekeskuksen perheterapeutin työnkuvaa on muutettu varhaiskasvatuspilotoinnin myötä. ei toteutunut. Lapsiperheiden kotipalvelussa on ollut (+25 %), 1565 käyntiä raportointijaksolla 2017 (vrt käyntiä 1-12/2016). Kasvua 16 % edelliseen vuoteen verrattuna. ei ole aivan toteutunut. Kasvu tasaantui syyskaudelle tultaessa. Kevätkausi eteni ilmoitetun kasvutavoitteen mukaisesti. Lisäksi yksi perhetyöntekijän vakanssi oli tyhjillään vajaa kaksi kuukautta äitiysloman vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelua on myös ostettu vuonna 2017 keskitetyn sijaispalvelu Resinan kautta 94 käyntikertaa ja yksityisiltä palveluntuottajilta (yritykset ja järjestöt) 1027 käyntikertaa perheissä. on perhekeskuksen perhetyön osalta toteutunut asiakaslähtöisesti. Ostojen määrä, kotipalvelujen taso ja kriteerit ovat olleet johdon tarkastelun kohteena. Tilapäisen lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit ovat tarkastelussa myös Keski-Uudenmaalla osana kriteerien alueellista harmonisointia. Koulun perhetyö on toteuttanut, yhdessä kuraattorien, nuorisotyön ja opettajien kanssa 38 ryhmää (2016/47), joista alakoululla 30 ja yläkouluilla 8 on toteutunut. Asiakkaita ryhmissä on ollut 137. Yksilöasiakkuudessa on ollut yhteensä 101 lasta (2016/77). on toteutunut ryhmien saatavuuden osalta. Yksilöasiakkuuksien määrä on ollut kasvava kysynnän mukaisesti. Lastensuojeluasiakkuuksien määrä raportointijaksolla on ollut 485 asiakasta (2016/419) lukumäärän noustessa 66 asiakkaalla (n. 16 %). ei ole toteutunut tarkasteltaessa raportointijaksoa viime vuoden vastaavaan jaksoon nähden asiakkaiden määrän kasvaessa. Perhetyön yksikkö Tilkussa lastensuojelun asiakkaita on tehostetussa lastensuojelun perhetyössä 68 asiakasta (2016/72 ja tehostetussa intensiiviperhetyössä 19 asiakasta (2016/15). Sosiaalihuollon perhetyössä ja sosiaalihuollon sosiaalityössä Tilkussa on ollut asiakkuuksissa raportointijaksolla yhteensä 171 asiakasta, jossa kasvua edelliseen vuoteen 54 asiakasta kasvun ollessa 46 % (2016/117). Perhekeskus Maahisessa sosiaalihuoltolain perustella asiakasperheitä on ollut 43 palvelutarpeenarvioinnissa, 50 ostetussa kotipalvelussa, 115 omassa kotipalvelussa ja 126 perhekeskuksen perhetyössä, yhteensä 334 (2016/ei ole tilastoitu tulosyytä vastaavana aikana esim. tilastoimalla vanhempainohjausta eroteltuna sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain 2017 erottelun mukaisesti. Valmiita yksin Tilkun toimesta tehtyjä palvelutarpeen arviointeja on tehty 42 (2016/62) toimintakaudella 2017 sekä Maahisen toimesta 43 (2016/69 ja selvitysyksikön toimesta 113 (2016/ei vertailukelpoista tietoa), yhteensä 198. Maahisen luvut eivät suoraan vertailtavissa, koska palvelutarpeen- 17

19 arviointityöskentely aloitettu perhekeskuksessa huhtikuussa 2016 ja työntekijä vaihtunut välissä. ei ole toteutunut. Palvelutarpeenarviointien määrä on pienentynyt edellisestä vuodesta, koska organisoitumismuutoksessa koulun perhetyöhön jäävät työntekijät eivät ottaneet syyskuun puolesta välistä lukien uusia selvityksiä tehtäväkseen. Lastensuojeluasioita (lastensuojeluilmoitukset) on tullut vireille 1094 (2016/1125) laskua 31 kappaletta (2,8 %) ja yhteydenottoja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioimiseksi on tullut 302 kappaletta (2016/292) nousua 10 kappaletta (3,4 %). Ilmoitusten ja yhteydenottojen suuri määrä kertoo sekä hyvästä viranomaisyhteistyöstä että vanhempien matalammasta kynnyksestä ottaa itse yhteyttä perheiden ongelmatilanteissa. Yhteensä selvitystiimin työntekijät ovat tehneet palvelutarpeenarvioita 594 (2016/220), joista palvelutarpeen arviointeja, joissa arvioitu lastensuojelun tarve on tehty 219 (2016/242) vähennyksen ollessa 23 arviointia (9,5 %). on toteutunut. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteisessä perheoikeudellisessa yksikössä on kokoontunut miesten eroryhmä sekä keväällä että syksyllä Ryhmät on toteutettu yhteistyössä Miessakit ry:n kanssa. Eroneuvonnan ryhmänohjaukseen ei suunnitelmasta huolimatta kouluttautunut vuonna 2017 uusia työntekijöitä, koska kysyntää eroneuvonnan ryhmätoiminnalle ei ole ollut nykyistä enempää. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteisen perheoikeudellisen yksikön lastenvalvoja on ollut tavattavissa Perhekeskus Maahisen avoimessa päivätoiminnassa viisi kertaa syksyllä 2017 ja MLL:n ylläpitämän perhekeskus Keltasirkun avoimessa toiminnassa neljä kertaa syksyllä Lastenvalvoja antaa ohjausta ja neuvontaa lapsiin liittyvissä asioissa eronneille ja eroa pohtiville vanhemmille. Kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen Kunnan tuottaman jälkihuoltotyön asiakkaiden kokema muutos itsenäistymisen valmiuksien saavuttamiseksi eri osa-alueilla asteikolla: 5) erittäin hyvään suuntaan; 4) hyvään suuntaan; 3) edennyt jonkin verran hyvään suuntaan; 2) tilanne pysynyt ennallaan; 1) tilanne huonontunut. (: Asiakkaiden kokema muutos edennyt) Toteuma Asiakkaiden kokema muutos työskentelyn aikana ka 3,6. Työntekijöiden havaitsema muutos työskentelyn aikana ka 3,9. Itsenäistymisen osa-alueina tarkastelussa v 2017 olivat asuminen, opiskelu ja työ, raha-asiat, terveys, arkirytmi, perhe ja verkosto, asiointitaidot. 18

20 Kodin ulkopuolisissa sijoituksissa ensisijaisena arvioidaan perhehoitoon sijoittamisen mahdollisuus erityisesti sijaishuoltoon sijoittamisessa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ja hoitovuorokausien määrä (0-17v) ja (0-20v) sekä muutos edellisestä vuodesta. ( vähenee edellisestä vuodesta) Perhehoidon osuus kaikista hoitovuorokausista (0-17v ja 0-20v) ja muutos edellisestä vuodesta. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, 0-17v, määrä tilanteen mukaisesti. Raportointi tilinpäätöksen yhteydessä. Toteuma Yksin kodin ulkopuolelle 0-17v. oli sijoitettuna 94 lasta (2016/99; Thl tilastopäivä /67), vähennystä 5 lasta (5,05 %) hoitovuorokausien määrän ollessa (2016/24 384), joka on 3854 hoitovuorokautta vähemmän viime vuoden vastaavan ajan raportointijaksoon nähden (16 %). Kodin ulkopuolelle 0-20v. oli yksin sijoitettuna edellisten lisäksi 11 jälkihuoltonuorta, joten yhteensä yksin sijoitettuja oli 105 lasta ja nuorta. Tämä lisäksi oli 10 lasta sijoitettu yhdessä vanhemman kanssa eli kodin ulkopuolella sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yhteensä 115 (2016/122 lasta), jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 7 lasta (5,7%). Hoitovuorokausien määrä oli (2016/28 185), joka 4692 hoitovuorokautta vähemmän kuin viime vuoden vastaavan ajan raportointijaksoon nähden (16,6%). on toteutunut raportointijaksolla yksin kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevien lasten määrän osalta lasten määrän vähentyessä vertailuajalla. on toteutunut hoitovuorokausien määrän osalta niiden laskiessa molemmissa ikävertailuissa. Perhehoidon osuus kaikista hoitovuorokausista 0-17v. oli (8500/20530) 41,40 % (2016/11278/24384 oli 46,2 %) ja 0-20v vuonna 2017 oli (10907/23493) 43,58% (2016/13833/28185 oli 49,1%). Hoitovuorokaudet ovat vähentyneet viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden 0-17v osalta (24,6%) ja 0-20v. vähennystä hoitovuorokausissa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden 2926 hoitovuorokausien määrän ollessa (21%). ei ole toteutunut. Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen palvelutasoa ja tavoitettavuutta parannetaan avaamalla suora asiakaslinja yhteydenotoille sosiaalihuoltolain ja yhteispäivystyspalveluiden uudistustyön lähtökohtien mukaisesti. Asiakaslinjaan tehtyjen yhteydenottojen määrä. Asiakaslinjaan tehtyjen suorien asiakaskontaktien määrä verrattuna vuoden 2016 tasoon. 19