KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SEURANTA TP2018 Lasten ja nuorten palvelualue

Transkriptio

1 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SEURANTA TP2018 Opetus- ja kasvatuslautakunta Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää Vaihde (09) v1

2 Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät LANU Esikunta talouspäällikkö Topi Luostarinen Esikunnan perustehtävänä on toimia kahden palvelualueen, Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen yhteisenä esikuntana. Esikunta hoitaa palvelualueiden suunnittelu-, tilastointi-, talous- ja hallintopalvelu-tehtäviä sekä huolehtii palvelualueiden asiakirjahallinnosta, viestinnästä ja kuntatason arvioinnista. Lisäksi esikunta huolehtii palvelualueiden kehittämis- ja hallintotehtävistä ja -prosesseista sekä palvelualueen luottamuselinten valmisteluja toimeenpanotehtävistä kaupungin johdon ja konsernipalveluiden johdolla. Talouden suunnittelun ja seurannan varmistaminen sisällön, ohjelmien ja henkilöstön osaamisen osalta Yksiköiden käyttösuunnitelmien oikeellisuus tiliryhmätasolla Yksiköiden käyttösuunnitelmien oikeellisuuden varmistamista on jatkettu yksikkötasolla ja osana uuteen kuntaan valmistautumista. Talouden säännöllinen seuranta toiminnan vuosikellon mukaisesti tilitasolle saakka Taloutta on seurattu säännöllisesti toiminnan vuosikellon mukaisesti tilitasolle saakka. Johdon Kuntari-ohjelman käyttö Kuntari - ohjelman käyttöä on aloitettu johtoryhmätasolla. Kaupunkitasoisia koulutuksia ei ole järjestetty. Taloudelliset tavoitteet Esikunta TP 2017 MKS 2018 TP 2018 ero tot% TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,68% TOIMINTAKATE ,35% Poikkeamat Esikunnan toimintatuotoissa on työllistettävän palkkaamiseen saatu budjetoimaton palkkatuki, jota vastaavat kustannukset ovat henkilöstökuluissa sekä LAPE Uusimaa -hankkeen avustustuotot, joita vastaavat kulut toteutuvat useassa palvelualueen eri yksikössä. Toimintakulussa syntyneet säästöt johtuvat lähinnä ICTpalveluista saaduista säästöistä, joihin ryhdyttiin palvelualueen ylitysuhan pienentämiseksi. 1

3 Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi saakka va. varhaiskasvatusjohtaja Marju Niinisalo varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä alkaen Järvenpään kaupungin Varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkko alle kouluikäisille lapsille. Vanhempien ja työntekijöiden aktiivinen kasvatuskumppanuus turvaa lapsen ja vanhemmuuden kasvun ja kehityksen. Loppujen (4 kpl) järvenpääläisten yksityisen päiväkotien siirtyminen palvelusetelipäiväkodeiksi alkaen. Prosessin eteneminen aikataulussa. Viimeiset neljä järvenpääläistä yksityistä päiväkotia on hyväksytty palvelusetelipäiväkodeiksi alkaen. Palvelusetelin käytössä järvenpääläisissä yksityisissä päiväkodeissa viimeistään alkaen (tavoite 100 %). Palveluseteli on ollut alkaen käytössä kaikissa järvenpääläisissä yksityisissä päiväkodeissa. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen toimintakulttuurin kehittäminen osallisuutta ja arviointia painottaen. Koko henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen (tavoite 100 %) Henkilöstö koulutuksista on toteutunut varhaiskasvatuksen esimiesten koulutus ja kolme lastentarhanopettajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien koulutusta. Elokuussa on käynnistynyt lastenhoitajien ja erityisavustajien koulutukset. Perhepäivähoitajien koulutukset on järjestetty syyskuun aikana. Kehittämisryhmissä laadittujen lasten ja vanhempien osallisuutta lisäävien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönottaminen yksiköissä (tavoite 100 %) Varhaiskasvatuksen Osallisuus-työryhmä on toteuttanut 2/2018 MunJäke-kyselyn kautta huoltajille kyselyn vaikutusmahdollisuuksista lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kyselyn tulokset huomioidaan varhaiskasvatussuunnitelman työtavoissa päiväkodeissa ja keskustelun sisällön avaamiseksi tehtiin huoltajille youtube-video Tervetuloa lapsesi varhaiskasvatuskeskusteluun kaupungin verkkosivuille ja Tenavanettiin tiedoksi huoltajille. Kahdessa päiväkodissa järjestettiin pop up-kahvilat, joissa selvitettiin vanhempien toiveita pienten lasten palveluita koskien. Vanhempien osallisuuden lisäämiseksi päiväkodeissa on selvitetty vanhempien näkemyksiä esim. kuukauden kysymysten avulla. 2

4 Kehittävä palaute -hankkeen menetelmän arviointitulosten hyödyntäminen suunnittelussa ja uuden digitaalisen arvioinnin käyttöönotto ( tavoite 50 %) Yksiköiden esimiehille on järjestetty yksi info-tilaisuus ensimmäisistä alustavista tuloksista. Tuloksia on käyty tarkemmin läpi esimiesten kanssa ja niiden tulokset on huomioitu kauden painopisteitä suunniteltaessa. Osallistuminen valtakunnallisessa Loisto-varhaiskasvatuksen kehittämisverkoston tapaamisiin (min. 85%) Kevään aikana yksi aluepäälliköistä on osallistunut kahteen Loisto-verkoston alueelliseen tapaamiseen tapaamiseen osallistuivat varhaiskasvatusjohtaja ja yksi aluepäälliköistä ja seminaariin kaksi aluepäällikköä. Aktiivisena mukana uusien tilojen suunnittelussa mm. Hyvinvointikampuksen ja Kinnarin koulun sekä Kartanon ja Kyrölän moduulikoulujen käyttöönottaminen elokuussa 2018 Suunnittelun ja käyttöönoton eteneminen aikataulun mukaisesti Etenee sovitun mukaisesti Käyttäjäkokemukset tilojen soveltuvuudesta Käyttäjät ovat olleet aktiivisesti mukana. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan ja ohjauksen kehittäminen säännöllisillä verkostotapaamisilla Kuuma- alueelle Säännölliset Kuuma -alueen yhteyshenkilöiden tapaamiset ja kehittämistyön eteneminen. Tapaamiset ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Yhteisen valvontakäsikirjan valmistuminen (kevät 2018) ja käyttöönotto (syksy 2018) Yhteinen valvontakäsikirja on valmistunut marraskuussa Taloudelliset tavoitteet Varhaiskasvatuspalvelut TP 2017 MKS 2018 TP 2018 ero tot% TOIMINTATUOTOT ,55% TOIMINTAKULUT ,67% TOIMINTAKATE ,08% Poikkeamat sekä olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Avainalueen toimintakulujen ja - katteen toteumaan vaikuttaa merkittävästi ateriapalvelujen / Jatsi Oy:n kulujen ylitys tehdystä talousarviomuutoksesta huolimatta. Ateriapalvelujen ylitys avainalueella oli euroa eli noin 10 %. 3

5 Ilman ateriapalveluiden ylitystä avainalueen toimintakulut alittuivat eurolla ollen n. 99,9 % muutetusta käyttösuunnitelmasta. Vastaavasti toimintakatteen ylitys ilman ateriapalveluiden vaikutusta oli euroa (100,2 %) Varhaiskasvatuspalveluihin osallistuneiden lasten määrä kasvoi Järvenpäässä vuoden aikana 52 lapsella, josta osa selittyy osallistumisasteen kasvulla ja osa väestönkasvulla. Lasten määrä (2329) on 73 lasta tavoitearviota enemmän. Vuoden aikana jouduttiin luopumaan Jampan päiväkodista, jonka toiminta on elokuusta 2018 lähtien jatkunut väistötiloissa useassa eri osoitteessa. Jampan päiväkotia korvaavan Saunakallion moduulipäiväkodin suunnittelu käynnistettiin syksyllä. Samoin Hyvinvointikampuksen päiväkodin suunnittelu eteni vuoden aikana. Puistolan ylätalosta luovuttiin suunnitelman mukaisesti. Uusi esiopetusryhmiä perustettiin Kyrölän ja Kartanon moduulikouluihin yhteensä neljä ryhmää Toiminnan näkökulmasta tilikauden keskeisenä tavoitteena oli kehittää toimintakulttuuria uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaiseksi. Tähän liittyen henkilöstön koulutuksia jatkettiin ja asiaa käsiteltiin laajasti työpajoissa ja työilloissa kaikissa kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä. Yksityisen varhaiskasvatuksen osalta vuoden 2018 aikana kaikki yksityiset palveluntuottajat siirtyivät toimimaan palvelusetelillä ja viimeistenkin yksiköiden osalta luovuttiin yksityisen hoidon tuen käytöstä elokuun 2018 alusta lähtien. Samanaikaisesti yksityisen varhaiskasvatuksen ohjausta, neuvontaa ja valvontaa tehostettiin ja yhteistyössä Kuuma-kuntien kanssa laadittiin yksityisen varhaiskasvatuksen valvontakäsikirja, jonka käyttöönottoa jatketaan vuoden 2019 aikana. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus palvelutuotannosta oli vuoden 2018 lopussa noin 21 %. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksu-uudistus astui voimaan ja asiakasmaksuja päivitettiin uudelleen , jolloin maksuihin tehtiin indeksitarkistukset. Muutosten seurauksena maksukertymää ei pystytty täysin ennakoimaan ja asiakasmaksutuottoja saatiin vuoden aikana yli euroa edellistä vuotta vähemmän. Siivous- ja ateriapalvelut siirtyivät Jatsi oy:n hoidettaviksi ja tämän muutoksen vaikutuksia ei myöskään pystytty täysin ennakoimaan talousarviossa. Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2019 keskeiset muutokset liittyvät palveluverkon ja uusien hankkeiden toteuttamiseen ja suunnitteluun. Syksyllä valmistuu uusi Kinnarin koulu, jonne sijoittuu kolme esiopetusryhmää, sekä päiväkoti Jampan korvaava Saunakallion viiden ryhmän moduulipäiväkoti. Hyvinvointikampuksen ja JYK:in suunnittelua jatketaan. Väestönkasvu ja osallistumisasteen kasvu lisäävät palvelujen kysyntää entisestään ja etenkin kevään 2019 paikkatilanne tulee olemaan tiukka. Samoin pätevän henkilökunnan saatavuus asettaa haasteita toiminnan järjestämiselle. Rekrytointiongelmaan saattaa tuoda helpotusta toteutuneet palkankorotukset. 4

6 Syksyllä 2019 aloitetaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, joka tulee näkymään talouden osalta erityisesti maksutuottojen vähenemisenä. Lisäksi arvioidaan, että kokeilun seurauksena palvelujen piiriin tulee noin yhden ryhmän (24 lasta) verran uusia lapsia. Kehittämisen osalta painopisteenä ovat varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin kehittäminen sekä varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen voimaan astunutta varhaiskasvatuslakia vastaavaksi. 5

7 Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Perusopetuspalvelut perusopetusjohtaja Arja Korhonen Järvenpään perusopetuksessa opitaan elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja yhdessä työskennellen ja kasvaen itsetuntoa tukien. Pyrkimyksenä on taata jokaiselle oppilaalle yhtäläinen mahdollisuus kykyjen ja tarpeittensa mukaiseen koulutukseen. Peruskoululaisen kasvua ja oppimista edistetään järjestämällä laadukasta perusopetusta monipuolisissa turvallisissa oppimisympäristöissä. Oppilaan koulupäivää edistää oikea aikainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä iltapäiväja koulun kerhotoiminta. Lisäksi järjestetään erityishuoltona annettavaa vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoitoa sekä koulujen loma-aikojen hoitoa. Järvenpään perusopetuksen opetussuunnitelmien jalkauttaminen opetussuunnitelman käyttöönotto 8. -luokalle ja siihen liittyvät resurssimuutokset kouluittain Otettu käyttöön alkaen. Koulukiusaamisen uusi selvittelymalli on käytössä ja sen vaikuttavuutta sekä toimenpiteitä seurataan ja yleistä tietoisuutta lisätään kouluilla kirjattujen uuden mallin mukaisten kiusaamistilanteiden selvittelyjen kokonaismäärää (x kpl) lukukausittain ala- ja yläkouluilla (tavoite: kiusaaminen vähenee) uuden mallin mukaisia selvittelyjä keväällä 25 kpl, joista 19 selvitettyä ja 6 seurannassa ja syksyllä 59 kpl, näistä kesken 4, seurannassa 5 kiusaamista kokeneiden oppilaiden kokemus toimenpiteiden korjaavista vaikutuksista Välinettä selvitetään edelleen K-0 hankkeen myötä. Yksinkertaista kokemusta mittaavaa välinettä vaikea löytää. selvitetyksi kirjattujen kiusaamistapausten määrä osuus (%) (tavoite: kasvaa) uuden mallin mukaisia selvitettyjä 37 kpl, kesken 3 eli selvitettyjä 92% selvittelyjä 59, joista kesken 4 eli selvitettyjä 93%. järjestetyt tilaisuudet ja vanhempainillat #Läppä oli - vai oli -tapahtuma järjestettiin Kouluilla vanhempainiltoja sekä lauantaikoulupäiviä kiusaamisen nollatoleranssi teemalla (kodin ja koulun päiviä). Kansakoulunkatu 1 uuden siirtotilan toimiminen väistötiloina Tiloissa työskentelevät oppilaat ja henkilöstö Tilat otettiin käyttöön helmikuussa

8 Käyttäjäkokemukset tilojen soveltuvuudesta Käyttäjäkokemuksia ei ole systemaattisesti ehditty tilastoimaan. Oppilaiden ja opettajien tuntemus on sisäilmaryhmän tavoitteiden mukainen eli tavanomainen. Kartanon ja Kyrölän moduulikoulujen käyttöönottaminen elokuussa 2018 Tilojen valmistuminen opetuskäyttöön varusteltuna lukuvuoden alkaessa Tilat otettu käyttöön lukuvuoden alussa. Käyttäjäkokemukset tilojen soveltuvuudesta (lukukauden päättyessä) Tilat on koettu pääosin toimiviksi ja tarkoituksenmukaisiksi, tarkempi käyttäjäkokemuskysely lukuvuoden lopuksi. Koulun piha- ja liikunta-alueiden järjestelyt Kartanossa vanhan rakennuksen purkaminen vaikutti järjestelyihin. Piha- ja pysäköintialueiden suunnitelma on tehty, toteutus Kyrölässä pihojen työstäminen vielä osittain kesken. Vanha koulu on purettu ja vapautuneen alueen käyttöä suunnitellaan. Toteutus Taloudelliset tavoitteet Perusopetus TP 2017 MKS 2018 TP 2018 ero tot% TOIMINTATUOTOT ,97% TOIMINTAKULUT ,01% TOIMINTAKATE ,57% Poikkeamat sekä olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Toimintatuottojen ylitys n euroa koostuu pääosin kotikuntakorvaustuottojen n euroa arvioitua suuremmasta laskutuksesta sekä euroa suuremmista vuodelle 2018 jaksottuneista hanketuotoista. Avainalueen toimintakulujen ja - katteen toteumaan vaikuttaa merkittävästi ateriapalvelujen / Jatsi Oy:n kulujen ylitys tehdystä talousarviomuutoksesta huolimatta. Ateriapalvelujen ylitys avainalueella oli euroa eli noin 12 %. Ilman ateriapalveluiden ylitystä avainalueen toimintakulut ylittyivät eurolla ollen n. 101 % muutetusta käyttösuunnitelmasta. Vastaavasti toimintakatteen ylitys ilman ateriapalveluiden vaikutusta oli n euroa (100,8 %). Lisäksi toimintakulujen ylitykseen vaikuttavat kotikuntakorvausmenojen ylitys n eurolla sekä koulukuljetuskustannuksista ja sisäilmahankkeista johtuvista ylimääräisistä kustannuksista. Perusopetuksen oppilasmäärä oli 4392 oppilasta, joka on 128 oppilasta enemmän kuin edellisenä vuonna ja 103 enemmän kuin tavoitteessa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä (585) oli 17 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna ja 55 lasta enemmän kuin oli arvioitu tavoitteessa, mutta toiminta on pysytty järjestämään kaikille sitä tarvitseville. 7

9 Syksyllä viimeisteltiin kaupungin hyvinvointitehtävän organsioitumismalleja ja vaihtoehtoisia uusia lautakuntarakenteita. Lautakunta teki päätöksen joulukuussa uuden Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen organisoitumisesta. Uuden opetuspalvelujen avainalueen työstäminen aloitetiin yhdessä lukiokoulutuksen ja oppilashuoltopalvelujen kanssa vuoden lopulla. Toinen merkittävä koko perusopetukseen vaikuttava asia on lautakunnassa marraskuussa hyväksytyn varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon erillisselvityksen toimeenpano. Sen linjaukset määrittävät pitkälti tulevien vuosien kouluverkkoa sekä tulevia investointeja. Kuluneen vuoden toimintaan on vaikuttanut merkittävästi useissa kohteissa ja erityisesti kouluilla ilmenneet sisäilmaongelmat ja niihin liittyvät tila- ja henkilöstöjärjestelyt. Voimakkaimmin oireileville oppilaille ja henkilöstölle, pääosin Kinnarista ja Kyrölästä sekä Järvenpään Yhteiskoulusta (JYK) hankittiin siirtotila helmikuussa Kansakoulun kadun yksikön pihalle. Keväällä jouduttiin jälleen tarkistamaan Kinnarin koulun ja JYK:n oppilaiden väistötilojen suunnitelmia. JYK:n kiinteistössä tehtiin kesällä korjauksia, syksyllä myös kentällä oleviin siirtotiloihin ja hankittiin uusi siirtotila Juholan pihalle. Kyrölän sekä Ala - Kartanon uudet moduulikoulut saatiin käyttöön elokuussa. Uusiin terveisiin ja viihtyisiin moduulitiloihin ollaan oltu tyytyväisiä. Saman tyyppisen moduulikoulun hankkimista väistökouluksi Urheilukentän pohjoispäähän on valmisteltu vuoden 2019 alkuun. Kyrölän ja Ala-Kartanon vanhat koulurakennukset purettiin syksyllä. Syksyllä paljastui myös Harjulan koulun sisäilmaongelmien laajuus. Koulurakennuksessa tehtiin osaan tiivistyskorjauksia ja siellä voidaan toimia kesään 2019 saakka. Uuden Kinnarin koulun rakennushanke on toteuttamisvaiheessa ja etenee lähes aikataulussa ja kustannusarviossa. Perusopetuksen yläluokilla on jatkettu syksyllä 2018 opetussuunnitelman käyttöönottoa suunnitelman mukaisesti 8. luokasta alkaen. Kiusaamiseen liittyvää tietoisuutta on lisätty yleisötilaisuudella ja kouluilla on käytössä uusi kiusaamisen ehkäisyn toimintamalli, jonka kautta asiaa ja koettua toimenpiteiden vaikuttavauutta seurataan. Lisäksi on käynnistetty yhteistyössä kasvun tuen palvelujen kanssa toteutettava K0- hanke. Lukuvuoden alussa käyttöön otetussa oppimisen tuen organisoinnissa ei ole tehty merkittäviä muutoksia nykyiseen malliin, mutta sillä pyritään tukemaan nykyistä enemmän lapsen oppimisen polkua ns. lähikoulussa. Tuen tarpeessa olevien määrä on kasvanut ja henkilöstöä on rekrytoitu lisää syyslukukauden alussa. Lähikuntien kanssa on kehitetty Tuusulan johdolla vaativan erityisen tuen aluemallin pilottia Kalliomaan koulun tiloihin. Arvio tulevasta kehityksestä Väestönkasvu lisää palvelujen kysyntää entisestään ja tilojen kunto sekä joidenkin henkilöstöryhmien rekrytointivaikeudet asettavat haasteita. Uuden opetuspalvelujen avainalueen toiminnan käynnistäminen yhteistyössä lukiokulutuksen ja opiskeluhuollon kanssa sekä yhteistyön rakentaminen uuden Hyten-avainalueen ja Keusoten kanssa ovat koko tulevan vuoden tavoitteita. uuden opetussuunnitelman käyttöotto laajenee kokoyläkouluun. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uuden toimintamallin jalkauttaminen jatkuu ja vaativan erityisen tuen 8

10 alueellinen pilotti Kalliomaan koululla etenee Tuusulan johdolla. Uusi oppilashallinto- ohjelma otetaan lukuvuoden vaihtuessa käyttöön. Vuoden 2019 keskeiset muutokset liittyvät palveluverkon ja uusien rakennushankkeiden suunnitteluun sekä uuden Kinnarin koulun käyttöönottoon. Sisäilmaongelmiin liittyviä väistötilajärjestelyt jatkuvat edelleen. Maaliskuun alussa otetaan käyttöön Urheilukentän läheisyyteen sijoittuva moduuliväistökoulu pääosin JYK:n oppilaille. Toinen merkittävä väistötilajärjestely liittyy Harjulan koulun tiloista luopumiseen kesällä 2019 ja oppilaiden sijoittelu pääosin Vihtakadun koululle sekä Kartanon ja JYK:n kouluille. Cramon siirtotiloista luovutaan, kun Kinnarin uusi koulu valmistuu ja otetaan käyttöön elokuussa. Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Kasvun ja oppimisen tuen palvelut perhesosiaalityön johtaja Minna Kairesalo Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelujen tarkoituksena on monialaisen työn menetelmin edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä omia voimavaroja ja hyvinvointia terveysneuvonnan, varhaisen puuttumisen, tuen ja kuntoutuksen keinoin yhdessä kasvuyhteisöjen, nuorisopalvelujen ja perhesosiaalityön kanssa. Lisäksi tehtävänä on vahvistaa lasten ja nuorten mielen hyvinvointia varhaisen avoimen yhteistyön keinoin ja ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä ja syrjäytymistä prosessimaisesti toteutetun toiminnan avulla Lasten- ja perhepalveluiden muutosohjelman hanketyön mukainen varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen kokeilu toimivaksi ja monialaiseksi, monitoimijaiseksi toimintatavaksi lapsille ja perheille Jampan ja Lepolan alueilla. Kotiin vietävän yhteistyömallin ja varhaisen tuen pilottiin osallistuvien perheiden lukumäärä. Pilottiperheitä on mukana kahdeksan; osa Lepolan (perhekeskus Polle), osa Jampan (perhekeskus Maahinen) neuvolapiireistä. Lähinnä ensisynnyttäjiä tässä vaiheessa. Kokemukset tuen tarkastelusta pilotin tavoin positiivisia. Johtopäätöksiä ei viety loppuun, koska uusi perhekeskusjohto linjaa tehtävät muutokset. Kotiin vietävän yhteistyömallin ja varhaisen tuen pilotin asiakkaiden kokeman muutoksen mittaamisen valmistelu (valmis ) Perhekeskuksen perheterapeutti, neuvolapsykologi sekä pilotin ohjausryhmä ovat valmistelleet työn raportoinnin asiakaspalautetta, joka tällä hetkellä 2-sivuinen lomake. Muut tavat (mm. sähköinen, jatkuva palaute) palautteen keräämiseksi tutkittavana. Asiakaspalautteita on palautunut vähäisessä määrin 4 kpl. Jatkosuunnitelma luotu syyskuussa Ei muutosta loppukaudella. Ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen ja eropalveluiden sovinnollisuuden kehittäminen sosiaalihuoltolain, hallitusohjelman ja kaupungin linjausten mukaisesti. 9

11 Lapsiperheiden kotipalvelun käynnit (tavoite kasvaa) Oman yksikön lapsiperheiden kotipalvelussa on tehty 12/ käyntiä (vrt /2017); Kasvua 6,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Resinan sijaisvälityspalvelusta on ostettu 12/ käyntiä (vrt. 94 käyntiä 12/2017) laskua 37 % - vertailuluvut suhteellisen pieniä; yksityisiltä palveluntuottajilta 1616 käyntiä 12/2018 (vrt /2017) kasvua 589 käyntiä 57,4 %. MLL ylläpitämistä kumppanuussopimuksen mukaisista toiminnoista perhekahviloissa, isäilloissa ja neuvolan perhevalmennusohjelmassa lastenvalvoja tavattavissa vähintään 4 kertaa vuoden aikana Lastenvalvoja on ollut tammi-joulukuussa tavattavissa Perhekeskus Maahisen avoimessa päivätoiminnassa kuusi kertaa ja MLL:n perhekahvilassa kuusi kertaa, kahden tunnin ajan. Neuvolan perhevalmennusohjelmaan osallistumisen osalta on päädytty perheneuvolan työntekijän osallistumiseen lastenvalvojan sijaan. Perhevalmennusohjelman osallistumiseen tarvitaan tietoa ja osaamista liittyen parisuhteen ja vanhemmuuden yhdistämiseen lapsen syntyessä/pikkulapsivaiheessa. Tämä osaaminen on perheneuvolan ydinosaamista, lastenvalvojan osaamisen keskittyessä enemmän sopimusneuvotteluihin ja vanhempien ohjaamiseen erotilanteessa. Säännöllisesti asiakkaille toteutettujen eroryhmien määrä heidän toimintaympäristössään. Perheoikeudellisen yksikön ja Miessakit Ry:n yhteistyönä toteutettava miesten eroryhmä on toteutunut kaksi kertaa vuonna 2018, keväällä ja syksyllä. Perheoikeudellisen yksikön ja perhekeskus Maahisen yhteistyönä suunniteltu lasten eroryhmä 7-10-vuotiaille lapsille peruuntui vuonna 2018 aikataulullisista syistä. Ryhmä toteutetaan alkuvuodesta 2019 perheoikeudellisen yksikön ja lastensuojelun perhetyön yhteistyönä. Palveluiden oikea-aikaisen kohdentumisen ja voimavarojen taloudellisen käytön varmistaminen osana asiakassegmentointia. Asiakassegmentoinnin valmistelu pärjääjämallin (pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkuudet) mukaisesti. Työtä jatketaan kahden vuoden ( ) tiekartan mukaisesti. Palvelupäälliköille on järjestetty vuoden 2018 aikana kolme koulutuksellista kehittämispäivää/puoltapäivää asiakkuusstrategiatyön eteenpäinviemiseksi. Työskentelyssä on käyty läpi arvontuotannon teoreettisesta perustaa ymmärryksen luomiseksi, asiakasarvon lisäämisen tekijöitä ja tarkasteltu asiakkaan tekemiä uhrauksia palvelusta tai tuotteesta saatujen hyötyjen suhteena koettuihin kustannuksiin tai haittoihin nähden. Lisäksi on tarkasteltu palvelutarjooman uudistamisen mahdollisuuksia. Asiakassegmentoinnin toteuttamista on jatkettu pärjääjämallin mukaisesti. Yksiköiden työskentelyyn segmentoinnin läpiviemiseksi on valmisteltu strukturoitu materiaali, joka on koottu kansioihin. Asiakkuusstrategioiden tarkastelu tuotetaan strukturoiduille pohjille. 10

12 Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaaminen yleisellä tasolla ja palvelutarjooman osa-alueiden määrittely. Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaus yleisellä tasolla on toteutettu pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkaiden osalta. Asiakkaan arvolupausten rakentaminen. Uuden kunnan osalta asiakaslupaukset on laadittu. Keusoten osalta asiakaslupausten pohdinta tapahtuu organisaatiomuutoksesta johtuen uuden työnantajan toimesta. Taloudelliset tavoitteet Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelut TP 2017 MKS 2018 TP 2018 ero tot% TOIMINTATUOTOT ,94% TOIMINTAKULUT ,05% TOIMINTAKATE ,75% Perustelut poikkeamalle Kasvun tuen sekä Perhesosiaalityön avainalueiden talouden seurantaa vaikeuttaa elokuun alusta tehty organisaatiomuutos. Organisaatiomuutosta vastaava käyttösuunnitelmien muutos on hyväksytty lautakunnassa loppuvuonna, mutta tuottojen ja kustannusten toteutumia ei ole voitu aukottomasti jakaa uutta organisaatiota vastaavasti. Tästä syystä Kasvun tuen ja Perhesosiaalityön avainalueiden taloutta tarkastellaan kokonaisuutena. Kasvun tuen avainalueen kulut alittuivat n euroa (80,05%) ja perhesosiaalityön ylittyivät euroa (110,11%). Kun perhesosiaalityön katteen euron ylityksestä vähennetään Kasvun tuen katteen euron alitus, jää niiden yhteiseksi katteen ylitykseksi euroa. Merkittävimmät yksittäiset ylitykset olivat nuorten matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelu Nuovossa ( euroa) Nuorten mielenterveys ja päihdepalvelujen matalan kynnyksen palvelun käyttö on kasvanut. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen käynnit Nuovossa ovat lisääntyneet 952 käynnillä, kasvun ollessa 25% erilaisten mieliala- (29,33%), ahdistuneisuus- (21,67%), koulunkäynti- (10,00%), käytös- (6,00%) - ja kotiongelmien/pulmien (7,00%) vuoksi, jotka näkyvät merkittävimpinä tulosyinä. Nuovossa 2018 toimintakaudella asiakkaita oli 393 (2017/371, 2016/277, 2015/211, 2014/195) ja vastaanottokäyntejä 4731 (2017/3779, 2016/2727, 2015/2091, 2014/2029). Erikoissairaanhoidossa nuorisopsykiatrian käynnit ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 449 käynnillä ja potilasmäärä lisääntynyt 6 potilaalla tavoitteesta poiketen. Erikoissairaanhoidossa käyntejä nuorisopsykiatriassa on ollut 4283 käyntiä, kasvun ollessa 11,7 % (2017/3834,2016/3210, 2015/4458, 2014/4090). Erikoissairaanhoidossa nuorisopsykiatriassa oli 219 potilasta, kasvun ollessa 2.8 % (2017/213, 2016/196, 2015/230, 2014/190). Lasten mielenterveyspalvelujen osalta suunta käyntien osalta on ollut niin ikään tavoitteesta poiketen kasvava erikoissairaanhoidossa, jossa käynnit ovat lisääntyneet 181 käynnillä ja potilasmäärä sen sijaan on vähentynyt 8 potilaalla. Erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatriassa potilaita oli 111, laskun ollessa 6,7% 11

13 (2017/119, 2016/91, 2015/82, 2014/62) ja käyntejä 1146, kasvun ollessa 18,8 % (2017/965, 2016/ 842, 2015/709, 2014/425). Perheneuvolan lapsiasiakkaita on ollut 495 (2017/500). Perheneuvolan käyntimäärä raportointijaksolla on ollut 4116 (2017/3815). Käyntimäärät ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta 301 käynnillä kasvun ollessa n. 8%. Käytöshäiriö on yksi yleisimmistä nuorten mielenterveyshäiriöistä. Ennaltaehkäiseviin palveluihin on tullut lisäresurssia, jolloin myös löydöksiä on enemmän. Peruspalveluissa siivilöityy entistä enemmän lapsia ja nuoria kasvaneen tarpeen mukaisin perustein palveluihin. Kehittämistarvetta on horisontaalisten ja vertikaalisten palveluketjujen integroinnissa sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, jota haastetta Sote- ja maakuntauudistus pyrkii taittamaan. Haastavissa nuorten tilanteissa moniammatillisen yhteistyön merkitys ja räätälöidyt ratkaisut korostuvat, sillä mm. perheiden kotiongelmien pulmissa on nähtävissä nousua. Uusia matalankynnyksen hoitopaikkoja ei myöskään ole riittävästi, joissa koko perheelle voitaisiin tarjota riittävää tukea ja/tai hoitoa. Erityisesti lastenpsykiatriassa on krooninen lääkäripula, mikä vaikuttaa käyntimäärien lisääntymiseen. Alueiden perheneuvoloissa hoidetaan lastenpsykiatrista avohoitona yli 50% asiakkuuksista, mikä on merkittävä kohdennus kansallisesti muihin perheneuvoloihin verrattuna. Palvelu tulee nähdä kuitenkin sosiaalihuoltolain 14 :n mukaisena palveluna. Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan monilaisesti sosiaalityön, psykologian, lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilötyövuosien toteuma 66,1 htv oli merkittävästi tavoitetta (89,3htv) pienempi irtisanoutumisten ja viivästyneiden rekrytointien vuoksi (2017/88,3; 2016/91,3 htv). Kasvun tuen palveluissa henkilöstömäärä kasvoi suunnitelman mukaisesti 1 uudella vakanssilla lapsiperheiden kotipalveluun. Lisäksi ostopalvelumäärärahoja lisättiin nuorten matalankynnyksen mielenterveyspalvelussa, lapsiperheiden kotipalvelussa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tehtävänä on ollut lähtien järjestää jäsenkuntiensa Järvenpään ja Hyvinkään kaupunkien sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntien puolesta alueen väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti. Järjestämis- ja tuottamissopimuksen mukaisesti on valmisteltu mallia, jossa palvelujen tuotanto on siirtynyt lukien kuntayhtymään. Lasten ja nuorten palvelualueella varauduttiin siirtoon siten, että organisaatiorakenteessa ja toimivallan edelleen siirtämisessä on huomioitu tulevat muutokset jo alkaen. Kasvun ja vanhemmuuden tuen avainalueelta siirrettiin Perhesosiaalityön palvelujen avainalueelle ne palvelut, jotka siirtyvät liikkeenluovutuksen mukaisesti Keski-Uudenmaan Sote kuntayhtymään. Vastaavasti Kasvun tuen palveluihin muodostettiin Lasten ja perheiden hyvinvointia edistävät palvelut, johon siirtyi Perhesosiaalityön ennen 1.8.toteutettua muutosta olleesta Perhepalvelujen tulosyksiköstä viisi kouluperhetyöntekijää ja perhetyön palvelupäällikkö. Myös Kasvun tuen Pienten lasten palveluista jäi uuteen yksikköön kolme työntekijää. Kouluikäisten ja opiskelijoiden palvelujen yksikön nimi muutettiin Opiskelijahuollon palveluiksi ja sen palvelupäällikkönä jatkoi nykyinen palvelupäällikkö. Kasvun tuen yhteiset palvelut tulosyksikkö lakkautettiin. 12

14 Keski-Uudenmaan kunnissa lasten- ja perheidenpalveluiden muutosohjelmassa on kehitetty erityisen vaativan oppilas- ja opiskeluhuollon järjestämistapaa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaista suunnitelmaa on toteutettu yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Sen mukaisesti on laadittu oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma, joka on osa lasten ja nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelmaa. Kuntakohtainen yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitelma on laadittu ja kasvun tuen palvelut ovat edelleen mukana toimeenpanossa koulukohtaisesti palvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä. Kuraattori- ja psykologipalveluissa on asiakaskyselyiden raportointitapaa kehitetty tulosten viemiseksi koulujen oppilashuollon ryhmiin yhteiseen analysointiin. Tällä on tavoiteltu asiakashyötyjen tarkastelun konkretisointia ja tarkastelun tuloksena johdettujen kehittämiskohtien valikoitumista toteutettaviksi kehittämistoimiksi. Kehityskohteina on toteutettu osalla kouluilla kohderyhmäraateja ennalta laadittujen teemojen mukaisesti. Osassa kouluja kohderyhmäraadin keskustelu oli yksi osa laajempaa yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä käytyä keskustelua, osassa kouluista kohderyhmäraati muodosti oman kokonaisuutensa. Kehitettävää nousi tiedottamisen osalta, odotuksina panostuksissa yhteisölliseen sekä ennaltaehkäisevään työhön, kuraattoripalveluiden tekemisestä oppilaiden näkökulmasta tutummaksi ja luokkien kanssa tehtävään yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Keudan Järvenpään oppilaitosten ja Seurakuntaopiston Järvenpään yksiköiden kuraattoritoiminta otetaan kaupungin tuottamaksi palveluksi lukien käytyihin neuvotteluihin perustuen. Avainalueilta on osallistuttu lasten- ja perheiden palvelujen muutosohjelman toteuttamiseen eri osa-alueilla vuosina Lisäksi Keski-Uudellamaalla on ollut edustus Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mallinnustyössä kasvatus- ja perheneuvolan roolista maakunnallisen perhekeskustoimintamalliin toteuttamisessa ja sosiaalihuollon porrasteisuustyöryhmässä. Mallinnustyöllä ennakoidaan olevan vaikutusta lastenpsykiatrian ja perheasioiden järjestämistapaan. Kasvun tuen palveluissa ennen toteutettua organisaatiomuutosta on tuotettu sosiaalihuollon palveluista lapsiperheiden kotipalvelua, vanhemmuuden tuen perhekeskus Maahisen perhetyötä, kasvatusja perheneuvontaa sekä peruspalvelutarpeen arviointia. Perhekeskuspalveluihin sijoittuvaa vanhemmuuden tuen palveluprosessia kehitettiin edelleen yhdessä varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun perhetyön kanssa. Elokuussa toteutettu organisaatiomuutos pysäytti yhteistyön varhaiskasvatuksen kanssa ja kuntaan jääneet palvelut lähtivät muutoksesta johtuen ensisijaisesti kehittämään yhteistyötä ja organisoitumista ilman perhekeskuspalveluita uuden organisaatiorakenteensa mukaisesti. Yhteistyö tulee käynnistää uudelleen Keusoten ja kaupungin välillä yhteisellä arvoa tuottavilla asiakasketjujen kuvaamisella sekä neuvottelemalla roolit ja tehtävät uudestaan. Varhaiskasvatus- ja neuvolaikäisten pilottia on suunniteltu ja se on aloitettu vuoden 2017 loppupuolella. Pilotti tarjoaa perhetyön keinoin neuvolaterveydenhoitajalle asiakastapaamisen yhteyteen suunniteltua lisäarvollista työskentelyä, jossa käytetään hyväksi terveydenhoitajan työparina neuvolapsykologin sekä perhekeskuksen perheterapeutin ja perhetyöntekijäin ammatillista osaamista valitun kasvatus- ja ohjausteeman osalta. Tarkoituksena on myös monialaisesti tukea vanhemmuutta ja ennaltaehkäistä mahdollisesti myöhemmin ongelmiksi kehittyviä asioita perheissä. Perhekeskuspalvelut laajentuivat toiseen perhekeskustyöpisteeseen toimien kuitenkin tällä hetkellä Vapaaseurakunnan Arkki-väistötiloissa, kunnes perhekeskus Maahinen palaa perhekeskus Pollen uusiin 13

15 tiloihin Kinnarin koulun uudisrakennuksen valmistuessa. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistettiin mm. perhekeskustoiminnan, isä-toiminnan ja eroneuvonnan osalta. Perhekeskus Keltasirkku toimii Myllytie 3:ssa. MLL ja Setlementti Louhela osallistuivat Keski-Uudenmaan lasten ja perheiden palveluiden (LAPE) perhekeskusmallin toteuttamiseen ja valmistelutyöhön. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kansanterveystyön vastaavat lääkärit kokoontuvat kuukausittain ja alueellisesti on käsitelty myös lasten- ja nuorten palveluketjuihin liittyviä asioita. Lasten- ja nuorisopsykiatrian lääkäritilanne on ollut vaikea ja erityisesti nuorten psykiatrian vaativaan hoitoon pääsy ei ole toteutunut odotetusti. Hus on järjestänyt ja ostanut Attendolta sopimuksella Järvenpään perheneuvolan lastenpsykiatrin palvelun lähipalveluna neljä kertaa kuukaudessa yksityiseltä palveluntuottajalta. Mannerheimin lastensuojeluliiton kumppanuussopimuksen sisältämän avustuksen rahamääräinen jakoperuste on määritetty lautakunnassa uudestaan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Järvenpään kaupungin voimassa olevasta kumppanuussopimuksesta irrotetaan Keski- Uudenmaan sote-kuntayhtymän perhekeskustoimintaan liittyvä perhekummitoiminta ja ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminta yhteensä euro. Loput euroa jää Järvenpään kaupungin Hyvinvoinnin palvelualueelle lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Arvio tulevasta kehityksestä Sote- ja maku-uudistuksessa ja Keski-Uudellamaalla käynnistyneessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä elinkaaren nykytilanteessa keskeisimpiä sidosryhmiä ovat kuntayhtymässä olevat kunnat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä pois kunnista kuntayhtymän järjestämis-ja tuottamisvastuulle, tulee verkostot, roolit ja prosessit sopia uudestaan. Olennaista on huolehtia kuntaan jäävien ja Soteen siirtyvien palveluiden yhdyspinnoista ja pyrkimyksestä työskennellä kohti yhteisten tavoitetta, mikä toimii molemmille osapuolille kannustimena asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden julkisten verovaroilla tuotettujen palvelujen toteuttamiseksi. Suhteen ylläpito tulee tarkoittamaan jatkuvaa uudelleenneuvottelua ja uudistamista, integraatiota, ennaltaehkäisevän otteen vahvistamista, budjettiprosessien tarkoituksenmukaista yhteensovittamista, mahdollisia yhteisiä palvelulupauksia ja yhteisen hyvinvointitiedon hyödyntämistä. 14

16 Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Perhesosiaalityö perhesosiaalityön johtaja Minna Kairesalo Perhesosiaalityön avainalue sisältää perhetyön, lastensuojelun, perhetukikeskus Auerkulman, lastenvalvojatyön, ennaltaehkäisevät eropalvelut sekä sosiaalipäivystyksen palvelut. Perhesosiaalityön tehtävänä on auttaa lasta ja hänen perhettään heidän toimintaympäristössään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tuottaa intensiivistä tukea sitä tarvitseville lapsille ja perheille. Lastenvalvoja valvoo lasten oikeuksien toteutumista vanhempien erotilanteessa vahvistamalla vanhempien keskinäisiä huolto-, tapaamis- ja elatussopimuksia. Hyvinkään ja Kuuma-kuntien yhteinen seudullinen sosiaalipäivystys työskentelee virka-ajan ulkopuolella yhteistyössä poliisin ja terveydenhuollon kanssa. Kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen ja asiakkaan kokeman muutoksen tarkastelu. Kunnan tuottaman ammatillisen tukihenkilötyön asiakkaiden kokema muutos lapsen/nuoren hyvinvoinnissa ja itsetuntemuksen vahvistumisessa eri osa-alueilla (Asteikko 5-1 siten että 5) erittäin hyvään suuntaan < 1) tilanne huonontunut. koettu muutos parantunut ) Työskentelyssä mukana 18 lasta/perhettä, palaute 14 lapselta/perheeltä. 1: Huoli lapsen hyvinvoinnista: keskiarvo lasten antamasta palautteesta 3,6 keskiarvo vanhempien antamasta palautteesta 3,8 keskiarvo työntekijän antamasta palautteesta 3,5 2: Luottamus omaan pärjäämiseen/itsetuntemuksen vahvistuminen keskiarvo lasten antamasta palautteesta 4,0 keskiarvo vanhempien antamasta palautteesta 4,0 keskiarvo työntekijän antamasta palautteesta 4,1 Ammatillisella tukihenkilötoiminnalla onnistuttiin vaikuttamaan lapsen hyvinvointiin ja lisäämään luottamusta lapsen omaan pärjäämiseen. Kunnan tuottaman jälkihuollon ohjauksen asiakkaiden kokema muutos nuoren itsenäistymisen valmiuksien saavuttamiseksi eri osa-alueilla (asteikko 5-1; tavoite koettu muutos parantunut ) Vastaukset koostuivat v 2018 osalta jälkihuoltonuoren itsenäistymiselle asetettujen osatavoitteiden arvioinnista nuoren itsensä arvioimana sekä hänen lähityöntekijänsä arvioimana. Vastaukset saatiin 13 nuorelta ja heidän kahdelta työntekijöiltään. Yhteensä saatiin arvioit 37 osatavoitteesta. Keskiarvo nuorten antamasta palautteesta 3,5 Keskiarvo työntekijöiden antamasta palautteesta 3,7 15

17 Erotilanteen sovinnollisuutta edistäviä palveluja on kehitetty niitä monimuotoistamalla ja lisäämällä tietoa yhteistyökumppaneille hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman suuntaisesti. Säännöllisesti viranomaisille toteutettujen eroinfojen määrä. Eroinfoja viranomaisille on toteutettu tarpeen mukaan vuosittain, viimeksi Keravalle ja Tuusulaan loppuvuonna Vuonna 2018 eroinfoja ei ole ollut. Säännöllisesti asiakkaille toteutettujen eroryhmien määrä heidän toimintaympäristössään. Perheoikeudellisen yksikön ja Miessakit Ry:n yhteistyönä toteutettava miesten eroryhmä on toteutunut kaksi kertaa vuonna 2018, keväällä ja syksyllä. Perheoikeudellisen yksikön ja perhekeskus Maahisen yhteistyönä suunniteltu lasten eroryhmä 7-10-vuotiaille lapsille peruuntui vuonna 2018 aikataulullisista syistä. Ryhmä toteutetaan alkuvuodesta 2019 perheoikeudellisen yksikön ja lastensuojelun perhetyön yhteistyönä. MLL ylläpitämistä kumppanuussopimuksen mukaisista toiminnoista perhekahviloissa, isäilloissa ja neuvolan perhevalmennusohjelmassa lastenvalvoja tavattavissa vähintään 4 kertaa vuoden aikana. Lastenvalvoja on ollut tammi-joulukuussa tavattavissa Perhekeskus Maahisen avoimessa päivätoiminnassa kuusi kertaa ja MLL:n perhekahvilassa kuusi kertaa, kahden tunnin ajan. Neuvolan perhevalmennusohjelmaan osallistumisen osalta on päädytty perheneuvolan työntekijän osallistumiseen lastenvalvojan sijaan. Perhevalmennusohjelman osallistumiseen tarvitaan tietoa ja osaamista liittyen parisuhteen ja vanhemmuuden yhdistämiseen lapsen syntyessä/pikkulapsivaiheessa. Tämä osaaminen on perheneuvolan ydinosaamista, lastenvalvojan osaamisen keskittyessä enemmän sopimusneuvotteluihin ja vanhempien ohjaamiseen erotilanteessa. Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen palvelutasoa ja tavoitettavuutta parannetaan asiakaslähtöisemmäksi avaamalla suora asiakaslinjan yhteydenotoille sosiaalihuoltolain ja yhteispäivystyspalveluiden uudistustyön lähtökohtien mukaisesti. Asiakaslinjaan tehtyjen yhteydenottojen kokonaismäärä. Asiakaslinjaan tehdyt yhteydenotot 866kpl (asiakas soittajana 644kpl) Yhteydenottojen ja asiakastapaamisten määrä yöaikaan. Tapahtumien määrä yöaikaan 1.141kpl 16

18 Asiakaslinjaan tehtyjen suorien asiakaskontaktien määrä ja verrattuna vuoden 2017 tasoon. Vuonna 2018 asiakaslinjaan tehtyjen yhteydenottojen määrä oli 866 yhteydenottoa, nousua vuoteen % (396kpl), asiakassoittajana vuonna kertaa, nousua vuoteen % (644kpl) Palveluiden oikea-aikaisen kohdentumisen ja voimavarojen taloudellisen käytön varmistaminen osana asiakassegmentointia Asiakassegmentoinnin valmistelu pärjääjämallin (pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkuudet) mukaisesti. Työtä jatketaan kahden vuoden ( ) tiekartan mukaisesti. Palvelupäälliköille on järjestetty vuoden 2018 aikana kolme koulutuksellista kehittämispäivää/puoltapäivää asiakkusstrategiatyön eteenpäinviemiseksi. Työskentelyssä on käyty läpi arvontuotannon teoreettisesta perustaa ymmärryksen luomiseksi, asiakasarvon lisäämisen tekijöitä ja tarkasteltu asiakkaan tekemiä uhrauksia palvelusta tai tuotteesta saatujen hyötyjen suhteena koettuihin kustannuksiin tai haittoihin nähden. Lisäksi on tarkasteltu palvelutarjooman uudistamisen mahdollisuuksia. Asiakassegmentoinnin toteuttamista on jatkettu pärjääjämallin mukaisesti. Yksiköiden työskentelyyn segmentoinnin läpiviemiseksi on valmisteltu strukturoitu materiaali, joka on koottu kansioihin. Asiakkuusstrategioiden tarkastelu tuotetaan strukturoiduille pohjille. Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaaminen yleisellä tasolla ja palvelutarjooman osa-alueiden määrittely. Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaus yleisellä tasolla on toteutettu pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkaiden osalta. Asiakkaan arvolupausten rakentaminen. Uuden kunnan osalta asiakaslupaukset on laadittu. Keu-soten osalta asiakaslupausten pohdinta tapahtuu organisaatiomuutoksesta johtuen uuden työnantajan toimesta. Taloudelliset tavoitteet Perhesosiaalityö TP 2017 MKS 2018 TP 2018 ero tot% TOIMINTATUOTOT ,63% TOIMINTAKULUT ,11% TOIMINTAKATE ,92% Perustelut poikkeamalle Perhesosiaalityön sekä Kasvun tuen avainalueiden talouden seurantaa vaikeuttaa elokuun alusta tehty organisaatiomuutos. Organisaatiomuutosta vastaava käyttösuunnitelmien muutos on hyväksytty lautakunnassa loppuvuonna, mutta tuottojen ja kustannusten toteutumia ei ole voitu aukottomasti jakaa uutta organisaatiota vastaavasti. Tästä syystä Perhesosiaalityön ja Kasvun tuen avainalueiden taloutta tulisi tarkastella kokonaisuutena. 17

19 Perhesosiaalityön ylittyivät euroa (110,11%) ja kasvun tuen avainalueen kulut alittuivat n euroa (80,05%). Perhesosiaalityön avainalueen tuotot ylittyivät kaikkiaan euroa (144,63%) ja niitä kerryttivät lastensuojelun tuottojen lisäksi myös usean kunnan yhteisten yksiköiden, joissa Järvenpää toimii isäntäkuntana, toiminnan volyymin kasvu. Kun perhesosiaalityön katteen euron ylityksestä vähennetään Kasvun tuen katteen euron alitus, jää niiden yhteiseksi katteen ylitykseksi euroa. Merkittävimmät ylitykset olivat lastensuojelun asiakaspalvelujen ostoissa ( euroa), jossa asiakasmäärät ovat kasvaneet merkittävästi ja myös perhekuntoutusta on ostettu ulkoa. Lastensuojelun katteen ylitys on euroa, koska toiminnasta on kertynyt myös euroa arvioitua enemmän tuottoja. Tuottojen ylityksessä näkyy muilta kunnilta ennakoitua suurempi laskutus lastensuojelussa. Tuottoja on vielä tulossa Migriltä ja muilta kunnilta yhteensä n euroa. Uusien avohuollon tukitoimena sijoitettujen lasten määrä 34 on vähentynyt yhdellä (35/2017, 2016/31). Uusia asiakkuuksia lastensuojeluun on tullut kuluvana vuonna 120 asiakasta (2017/98, 2016/94), joista lastensuojelun avohuollon asiakkuus on siirtynyt 24 (2017/24, 2016/17) ja jälkihuollon 16 (2017/10, 2016/16) lapsen kohdalla muista kunnista. Asiakkuudet ovat entistä haasteellisempia, paljon palveluja käyttäviä, jolloin asiakastyöskentely vie runsaasti aikaa. Huomioitava on, että lähes kaikilla sijoitetuilla nuorilla on psyykkisiä ongelmia, olemassa oleva lääkitys sekä asiakkuus mielenterveyspalveluissa. Erityinen haaste on päihde- ja mielenterveysongelmaisten nuorten psykiatrisen laitoshoidon järjestyminen, mikä johtaa lastensuojelulaitoksiin sijoittamiseen. Muutoinkin asiakkuudet ovat pitkäkestoisia, vaativat välttääkseen sijoitusta hyvin intensiivistä ja verkostoitunutta työotetta sekä kohtuullista asiakasmäärää vastuutyöntekijää kohden. Perhesosiaalityön henkilötyövuosien toteuma, 75,9 htv oli merkittävästi tavoitetta 89,1 htv (2017/80,6; 2016/78,6 htv.) pienempi. Tähän on vaikuttanut ammattihenkilölain kelpoisuuksien tiukentuminen, rekrytointien viivästyminen ja tulosta tuottamattomat rekrytoinnit. Lähes kaikkien työntekijöiden vaihtuvuus ja työmäärä perhesosiaalityön tiimissä vuoden aikana on kuormittanut tiimiä. Tämän osalta on päädytty lisäämään määräaikaisesti uusi erityissosiaaliohjaajan virka määräaikaisesti vuoden 2019 loppuun. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tehtävänä on ollut lähtien järjestää jäsenkuntiensa Järvenpään ja Hyvinkään kaupunkien sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntien puolesta alueen väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti. Järjestämis- ja tuottamissopimuksen mukaisesti on valmisteltu mallia, jossa palvelujen tuotanto on siirtynyt lukien kuntayhtymään. Lasten ja nuorten palvelualueella varauduttiin siirtoon siten, että organisaatiorakenteessa ja toimivallan edelleen siirtämisessä on huomioitu tulevat muutokset jo alkaen. Kasvun ja vanhemmuuden tuen avainalueelta siirrettiin Perhesosiaalityön palvelujen avainalueelle ne palvelut, jotka siirtyvät liikkeenluovutuksen mukaisesti Keski- Uudenmaan sote kuntayhtymään. Palvelutarpeen arvioinneissa on asiakaslähtöistä viranomaisten välistä yhteistyötä edelleen tiivistetty eri tahojen kanssa. Palvelutarpeen arviointi on siirretty perhetyön yksikkö Tilkun palvelukokonaisuudesta osaksi perhekeskuspalvelujen sosiaalihuollon palvelukokonaisuutta organisaatiomuutoksessa. 18

20 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia (0-17 v) koko vuoden aikana on 128 (104/2017, 99/2016). Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria (0-20 v) koko vuoden aikana on ollut 133 (119/2017, 112/2016). Kaupunkistrategian tavoitteeseen ei ole päästy sijoitettujen lasten kokonaismäärän kasvaessa ennusteen ollessa 110 sijoitusta. Koko vuoden aikana uusien sijoitusten 73 kokonaismäärä on lisääntynyt 7 sijoituksella edelliseen vuoteen verrattuna (2017/66, 2016/59). Sijoitetuista lapsista vuonna 2018 on ollut 10 lasta (10/2017, 11/2016) yhdessä vanhemman kanssa sijoitettuna ja 6 lasta (5/2017, 10/2016) on ollut sijoitettuna kotiin, jolloin kyseessä ovat huostaanotetun lapsen kotiuttaminen. Hoitovuorokausien määrä on laskenut edellisestä vuodesta 2102 hoitovuorokautta (23493/2017, 2016/28185, 2015/23 106, 2014/24 754, 2013/30 413, 2012/30 469). Laskua edelliseen vuoteen nähden on ollut 2102 hoitovuorokautta n. 9% (2017/4692 hoitovuorokautta 16,5%). Yhteydenottojen määrä sosiaalihuoltoon on hieman laskenut (2018/274, 2017/302, 2016/292, 2015/168) laskun ollessa 28. Lastensuojeluilmoitusten määrä sisältäen ennakolliset (2018/14, 2017/25, 2016/14) lastensuojeluilmoitukset on ollut Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt 134 ilmoituksella (12,3%) (2017/1094, 2016/1123, 2015/913, 2014/1108). Lastensuojelun asiakasmäärä, 540, on kasvanut edellisestä vuodesta 55 asiakkaalla ollen 11,3% (2017/485, 2016/419, 2015/628, 2014/794). Ehkäisevät palvelut tai sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät ole osoittautuneet turvaamaan riittävästi yksilöllistä tukea, ongelmia on myös psykiatrisen laitoshoidon järjestymisessä. Perhesosiaalityön palveluita on myös kehitetty eri toimijoiden yhteistyönä kotiin tehtävässä työssä ja monitoimijaisessa palvelutarpeen arviointityössä. Sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten/yhteydenottojen ja palvelutarpeenarviointien osalta on pystytty pääosin saatavuustakuussa edellisiin vuosiin nähden pitkäjänteisen työskentelyn johdosta. Keusoten ja Järvenpään kaupungin Uuden kunnan uudelleen organisoitumisen myötä , siirtyi perhekeskus Maahisesta 2 toiminnanohjaajaa ja heidän lähiesimies Uuden kunnan lapsiperheiden Hyteyksikköön. Lähiesimiehen tehtävänimike muutettiin toiminnanohjaajaksi ja loppuvuodesta kaikkien kolmen perheohjaajaksi. Nämä kolme henkilöä ja viisi koulunperheohjaajaa toimivat kaikki jatkossa varhaisen tuen perheohjaajina alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten perheissä. Perhetyön yksilötyön asiakkuuksia on ollut 129 (2017/101). Asiakasmäärien kasvua on hidastanut alkuvuoden rekrytointi tilanne, henkilökunnan vajaus loppuvuodesta ja pitkät sairaslomat. Toimitilamuutosten toteuttaminen muutosvaiheessa ja tilakysymykset uusien toimintojen käynnistämiselle tilanteessa, jossa toimitiloja on hyvin rajallisesti saatavilla ovat haastaneet toimintaa. Perhetyön eri toimintamuodoissa on ollut kasvua 27% (2018/224, 2017/177). Kaupunginvaltuusto esitti kaksi uutta vakanssia perhetyöhön alkaen. Uudelleen organisoitumisen muutokseen perustuen viidestä koulun perheohjaajasta kolme työskentelee lukien yksinomaan koulun perhetyössä. Kaksi perheohjaajaa puolestaan siirtyi tekemään sosiaalihuoltolain mukaista tehtävänkuvaa palvelutarpeenarviointien ja omatyöntekijyyden osalta. Nuorten tuetun asumisen yksikön toimintavuodessa on ollut toinen täysi käyttövuosi. Yksikössä on 17 nuorille tarkoitettua asuntoa. Asumisvuorokausia kertyi Asukkaita vuoden aikana on ollut 25 ja käyttöaste on ollut 90,5%. Yksi asunnoista jouduttiin väliaikaisesti ottamaan syksyllä väistötyötilaksi sisätilaongelmien takia. Lastensuojelun asiakkaiden käytössä asuntoja oli 49%. Aikuissosiaalityön alle 25- vuotiaiden käytössä on tällä hetkellä 51 %. Jälkihuollon päätyttyä 21-vuotiaina nuoret siirtyvät aikuissosiaalityön asiakkaiksi ja näin saadaan palveluketjun jatkumo turvattua tuetussa asumisessa. 19