ADHD Diagnostiikka ja lääkehoito opiskeluterveydenhuollossa
|
|
- Tuulikki Pääkkönen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ADHD Diagnostiikka ja lääkehoito opiskeluterveydenhuollossa Opiskeluterveyspäivä , Helsinki Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri, lastenneuvolaja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, Lempäälän terveyskeskus
2 Sidonnaisuudet: Konferenssimatka 4/2018, Shire. Esityksessä on merkitty kursiivilla muut kuin suoraan Käypä hoito suosituksesta lainatut kohdat.
3 ADHD opiskeluterveydenhuollossa Opiskeluhuoltojärjestelmä mahdollistaa mielekkään seulonta-, tutkimus- ja hoitoprosessin. Nuorten diagnostinen arvio ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma voidaan tehdä ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollossa. Tätä varten tarvitaan paikallinen ADHD:n diagnostiikkaa ja hoitoa koskeva ohjeisto ja hoitoketjun kuvaus. Opiskeluterveydenhuoltotyö on tiimityötä. Terveydenhoitaja tuottaa lääkärille merkittävän osan nuorta (ja perhettä) koskevasta informaatiosta. Oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmä on perustason lähiverkostoa.
4 ICD-10:n mukaiset Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (F90.0) diagnoosikriteerit ADHD-diagnoosin edellytyksenä ovat keskittymisen, aktiivisuuden säätelyn ja impulssikontrollin ongelmat, jotka ovat pitkäkestoisia, esiintyvät useissa tilanteissa eivätkä johdu tai selity paremmin muilla häiriöillä, kuten autismilla tai mielialahäiriöillä. 6/9 tarkkaamattomuusoiretta (DSM5: 5/9 yli 17-vuotiailla) 6/9 ylivilkkaus-impulsiivisuusoiretta (DSM5: 5/9 yli 17-v) Oireilu kestänyt yli 6 kk Oireita esiintyy useassa eri tilanteessa ja eri ihmisten kanssa Oireet alkaneet ennen kouluikää (DSM5: alakouluiässä) Oireista selkeää haittaa suoriutumiskyvylle Oireet eivät selity paremmin muulla häiriöllä
5 ADHD-oireväittämät 1 9 tarkkaamattomuusoireet ylivilkkaus-impulsiivisuusoireet
6 Kliininen oirekuva ADHD:n ydinoireita ovat pitkäkestoiset ja toimintakykyä haittaavat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet sekä impulsiivisuus. Aktiivisuuden säätelyn vaikeus tarkoittaa kyvyttömyyttä säätää omaa aktiivisuutta ja toimintaa tilanteeseen sopivaksi, mikä ilmenee tyypillisesti ylivilkkautena ja levottomuutena mutta toisinaan myös liian vähäisenä aktiivisuutena. Tarkkaavuuden säätelyn vaikeus (vaikeus kohdentaa, ylläpitää ja siirtää tarkkaavuutta) voi ilmetä keskittymisvaikeuksina, häiriöherkkyytenä, yksityiskohtien huomiotta jättämisenä, taipumuksena hukata tavaroita ja lyhytjänteisyytenä. Impulsiivisuus voi ilmetä kärsimättömyytenä ja taipumuksena toimia nopeasti ja harkitsemattomasti.
7 Diagnosointi (esitiedot) Diagnostiseen arvioon tarvitaan mahdollisimman kattavasti tietoa oireiden esiintymisestä ja toimintakyvystä eri tilanteissa sekä psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta, kehityshistoriasta ja elämäntilanteesta. Selvitettävät asiat ovat enimmäkseen ihan muita kuin ADHD:n diagnostisia kriteerejä, esim.: päivärytmi, nukkuminen, ruokailutottumukset, ruutuaika, liikunta oppimisen ongelmat muu psyykkinen häiriö tai somaattinen sairaus päihteiden käyttö (oma tai läheisten) perheen sisäiset ristiriidat tai muut kuormittavat tekijät traumaattiset kokemukset
8 Diagnosointi (esitiedot) Esitietoja selvitetään nuorelta tai aikuiselta itseltään sekä mahdollisuuksien mukaan läheisiltä ja opiskelupaikan henkilökunnalta. Tarvittaessa voidaan pyytää lisätietoja myös muilta nuoren kanssa tiiviisti tekemisissä olevilta aikuisilta tai aikuisen kohdalla arvio opiskelun tai työnteon sujumisesta. Aikuinen on omien oireidensa ja niiden aiheuttaman haitan tärkein tiedonlähde, myös lapsuuden osalta. Oiretiedostus saattaa kuitenkin aikuisillakin vaihdella, joten läheisen, esimerkiksi puolison, vanhemman tai sisaruksen, antama tieto saattaa merkittävästi auttaa oireiden aiheuttaman toiminnallisen haitan arvioinnissa. Tietoa oireiden esiintymisestä kootaan myös aiemmista terveys- ja sairauskertomusmerkinnöistä tai esimerkiksi koulutodistusten sanallisista kuvauksista.
9 Diagnosointi (menetelmät) ADHD-oireiden esiintymisen ja määrän selvitykseen suositellaan käytettäväksi jotakin diagnoosikriteereihin perustuvaa kyselylomaketta (esim. ADHD-oirekysely). Laajempaa psyykkistä oirekuvaa selvittävistä menetelmistä esim. SDQ soveltuu alle 18-vuotiaiden psyykkisten häiriöiden ja ADHD-oireiden seulontaan opiskeluterveydenhuollossa. Neuropsykologisesti orientoituneella psykologisella tutkimuksella saadaan tärkeää tietoa esim. oppimisvaikeuksista sekä niiden vaikutuksista opiskelussa suoriutumiseen. Tutkimus ei kuitenkaan ole välttämätön ADHD-oireiden arvioimiseksi eikä diagnoosin tekemistä varten.
10 Diagnosointi Olennaista on varmistaa diagnoosikriteerien täyttyminen ja arvioida mahdollisia samanaikaisia häiriöitä sekä erotusdiagnostisia vaihtoehtoja Ympäristö- ja motivaatiotekijät vaikuttavat oireiden vaikeusasteeseen, ja ne on otettava huomioon oireita arvioitaessa. Oireita tulee esiintyä useissa erilaisissa tilanteissa, mutta niitä ei tarvitse esiintyä kaikissa tilanteissa. Oireiden vähäisyys rauhallisissa kahdenkeskisissä tilanteissa tai kiinnostavan tekemisen aikana on tavallista ADHD:ssa eikä ole vasta-aihe diagnoosille.
11 Erotusdiagnostiikka ADHD:n diagnostiikassa on arvioitava, selittyvätkö oireet muilla sairauksilla tai häiriöillä. Monet erotusdiagnostisesti olennaisista häiriöistä voivat esiintyä myös samanaikaisesti ADHD:n kanssa. ADHD-diagnostiikka on enemmänkin komorbiditeettidiagnostiikkaa kuin erotusdiagnostiikkaa. Muun häiriön diagnoosi ei estä ADHD-diagnoosin käyttöä, jos molempien häiriöiden diagnostiset kriteerit täyttyvät. ADHD-lääkityksen aloittaminen ei tuota riskiä esim. oppimisvaikeuksien yhteydessä vaan voi ennemminkin vaikuttaa suotuisasti kokonaiskuormitukseen.
12 Esiintymismuodot ADHD:sta voidaan tunnistaa kolme esiintymismuotoa sen mukaan, täyttyvätkö: sekä tarkkaamattomuus- että yliaktiivisuus-impulsiivisuuskriteerit; yhdistetty esiintymismuoto pelkästään tarkkaamattomuuskriteerit; pääasiassa tarkkaamaton esiintymismuoto (ADD) yliaktiivisuus-impulsiivisuuskriteerit; pääasiassa yliaktiivinen tai impulsiivinen esiintymismuoto Käypä hoito -työryhmä suosittaa, että kaikista esiintymismuodoista käytettäisiin selvyyden vuoksi diagnoosinumeroa F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja että esiintymismuoto (yhdistetty, tarkkaamaton, yliaktiivis-impulsiivinen) kuvattaisiin sanallisesti.
13
14 Hoito ja kuntoutus ADHD:n hoito on monimuotoista, ja siihen kuuluvat aina potilas- ja omaisneuvonta (psykoedukaatio) sekä erilaiset tarpeellisiksi arvioidut yksilölliset tukitoimet ja hoitomuodot. Tukitoimet pitää aloittaa heti, kun havaitaan tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia. Eri hoitomuotojen tarve ja järjestys tulee arvioida yksilöllisesti. Usean hoitomuodon (erilaisten psykososiaalisten hoitomuotojen ja lääkehoidon) yhdistäminen ja samanaikainen toteuttaminen on tavallista ja usein tarpeellista.
15 Lääkehoito Lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta, ja sen tarve pitää arvioida, kun ADHD-diagnoosi on varmistunut. Käypä hoito-työryhmän suosituksen mukaan lääkehoidon voi aloittaa: lapsilla ja nuorilla esimerkiksi lasten- tai nuorisopsykiatri, lastenlääkäri tai -neurologi tai muu lasten tai nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja ADHD:n hoitoon perehtynyt lääkäri aikuisilla esimerkiksi psykiatrian tai neurologian alojen erikoislääkäri tai muu ADHD:n hoitoon perehtynyt lääkäri.
16 Stimulantit ja atomoksetiini Opiskeluterveydenhuollon lääkärin tulee hallita ADHD:n hoito metyylifenidaatti-valmisteilla. Lisdeksamfetamiinilla voidaan saada parempi hoitovaste, jos metyylifenidaatin teho tai siedettävyys jää riittämättömäksi. Atomoksetiinilla saadaan ympärivuorokautinen vaikutus monoterapiana tai yhdessä stimulantin kanssa, kun pelkkä stimulantti ei sovi tai riitä. Lääkehoidon aloitus atomoksetiinilla voi olla perusteltua esimerkiksi päihteiden käytön vuoksi. Amfetamiinit ja atomoksetiini ovat tietyin ehdoin peruskorvattavia soveltuvan alan erikoislääkärin laatimalla B-lausunnolla.
17 Lääkehoidon aloitus Laboratoriokokeita ei tarvita, ellei potilaan muu terveydentila sitä edellytä (esim. epäily maksan, munuaisten tai kilpirauhasen toimintahäiriöstä). Huumeseulan tutkiminen ennen lääkehoidon aloitusta opiskeluterveydenhuollossa. Sekä lapsilla että aikuisilla on suljettava esitietojen ja nykytilan tutkimisella pois sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet ennen lääkehoitoja. (yleensä anamneesi ja status riittää, EKG vain tarvittaessa)
18 Lääkehoidon aloitus Lääkkeen valinnassa tulee ottaa huomioon oireiden esiintyminen eri tilanteissa ja eri vuorokaudenaikoina ja mahdolliset muut samanaikaiset ongelmat. Saatavilla olevista lääkkeistä valitaan tilanteeseen parhaiten sopiva valmiste, useimmiten ensimmäisenä keskipitkä- tai pitkävaikutteinen metyylifenidaatti. Lääkitys aloitetaan pienellä annoksella, minkä jälkeen annosta suurennetaan hoitovastetta ja mahdollisia haittavaikutuksia seuraten (annosnostot 1-2 viikon välein, kun lääkealoitus on onnistunut niin, ettei merkittäviä sivuvaikutuksia ilmene). Tavoitteena on löytää annos, jolla saavutetaan riittävä teho ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
19 Lääkehoidon aloitus Lääkehoidon on oltava johdonmukaista, ja sitä on seurattava systemaattisesti ja erityisesti alussa riittävän tiiviisti. Lääkehoitoa aloitettaessa sovitaan, mitä oireita ja toimintakyvyn muutoksia seurataan. Tehoa ja haittavaikutuksia arvioidaan haastatteluin ja kyselylomakkein (esim. ADHD-oirelomake, lääkehoidon seurantalomake, ASRS-lomake). On tarkoituksenmukaista, että nuori tapaa terveydenhoitajaa ja tarvittaessa lääkäriä alkuvaiheessa ennen jokaista annosnostoa, käytännössä 1-2 viikon välein.
20 Lääkehoidon aloitus Lääkityksen jatkamisesta päätetään vastaanottokäynnillä noin 3 kuukauden kuluessa. Ellei yksilöllisestä annoksen säädöstä (annoksen riittävä suurentaminen, vaihto tai yhdistäminen eri vaikutusprofiilin tai -ajan valmisteeseen) huolimatta saada riittävää vastetta, kokeillaan toista lääkeainetta. Joskus myös usean eri lääkeaineen yhdistäminen voi olla tarpeen.
21
22 Metyylifenidaatti (stimulantti) Metyylifenidaatti vähentää ADHD:n ydinoireita lapsilla ja nuorilla sekä aikuisilla. Metyylifenidaatti suurentaa dopamiini- ja noradrenaliinipitoisuutta synapsiraossa estämällä presynaptisia dopamiinin ja noradrenaliinin kuljettajaproteiineja (DAT ja NET). Stimulanttilääkkeistä on käytettävissä lyhyt- (2 6 tuntia), keskipitkä- (6 8 tuntia) ja pitkävaikutteisia valmisteita (8 14 tuntia). Lääkkeen vaikutus voi olla havaittavissa nopeasti (jo ensimmäisenä hoitopäivänä) pienelläkin annoksella, mutta hoidollisesti optimaalinen annos on etsittävä yksilöllisesti annosta riittävästi suurentamalla. Lääkitystä on mahdollista käyttää jatkuvasti (päivittäin) tai taukoja pitäen (esim. viikonloppuisin tai lomilla).
23
24 Haittavaikutukset (stimulantit) Metyylifenidaatin sekä deks- ja lisdeksamfetamiinien haittavaikutukset ovat tavallisia mutta yleensä lieviä ainakin ADHD:n lyhytkestoisessa hoidossa lapsilla ja nuorilla sekä aikuisilla. Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ruokahaluttomuus, univaikeudet, verenpaineen nousu, syketaajuuden suureneminen, päänsärky ja vatsakivut. Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta niille altistavat yksilölliset riskit on otettava huomioon. Metyylifenidaatin ja amfetamiinien käyttö ADHD:n hoitoon ei ilmeisesti suurenna vakavien sydänperäisten haittavaikutusten riskiä aikuisilla.
25 Amfetamiinit (stimulantti) ja atomoksetiini Deks- ja lisdeksamfetamiini vähentävät ADHD:n ydinoireita lapsilla ja nuorilla sekä aikuisilla ainakin lyhytkestoisessa hoidossa. Amfetamiinien vaikutusmekanismina arvellaan olevan kompetitiivinen dopamiini- ja noradrenaliinitransporttereiden esto sekä dopamiinin vapautuminen presynaptisesta hermopäätteestä synapsiin. Atomoksetiini vähentää ADHD:n ydinoireita ainakin lyhytkestoisessa hoidossa lapsilla ja nuorilla sekä aikuisilla. Atomoksetiini on selektiivinen noradrenaliinin takaisinoton estäjä. Atomoksetiinia käytetään jatkuvana, päivittäin otettavana lääkityksenä, ja sen teho on ympärivuorokautinen. Vaikutus alkaa yleensä 2 6 viikon kuluessa. Tehon kasvu voi jatkua 8 12 hoitoviikkoon saakka.
26
27 Haittavaikutukset (atomoksetiini) Atomoksetiinin haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ainakin lyhytkestoisessa hoidossa lapsilla ja nuorilla sekä aikuisilla. Tavallisimpia ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat heikentynyt ruokahalu, ohimenevät ruoansulatuskanavan oireet, verenpaineen nousu, syketaajuuden suureneminen sekä ohimenevä väsymys. Atomoksetiinin käyttö ADHD:n hoitoon ei ilmeisesti suurenna vakavien sydänperäisten haittavaikutusten riskiä aikuisilla.
28 Lääkehoidon seuranta Lääkehoitoa arvioidaan hyvän hoitovasteen saavuttamisen jälkeen säännöllisesti vähintään kerran vuodessa, jolloin tarkistetaan kokonaistilanne, lääkeannoksen teho ja riittävyys sekä lääkityksen jatkamisen tarve. Lääkehoidon aikana seurataan mahdollisten haittavaikutusten vuoksi sykettä ja verenpainetta sekä lapsilla ja nuorilla painon ja pituuden kehitystä.
29 Lääkehoidon seuranta Tasapainoisessa tilanteessa voidaan haluttaessa pitää lääketauko, jonka aikana arvioidaan oireita ja toimintakykyä. Opiskelijoilla taukoa ei kannata pitää lukuvuoden alussa tai lomien aikana, jotta arviointi olisi luotettavaa. Jos lääketauon aikana oireet eivät aiheuta merkittävää haittaa, voidaan lääkehoito lopettaa. Muita hoito- ja tukimuotoja kannattaa yleensä jatkaa. Lääkehoito voidaan aloittaa tarvittaessa myöhemmin uudelleen. Lääkehoito tulee lopettaa, jos ilmenee selviä haittavaikutuksia, joita ei voida lääkemuutoksella hallita, tai herää epäily lääkkeen väärinkäytöstä.
30
31 Käypä hoito työryhmän suositus hoidon porrastuksesta Tavoitteena on, että jokaisella SOTE-alueella tai perusterveydenhuollosta vastaavalla yksiköllä on selkeä ADHD:n diagnostiikkaa ja hoitoa koskeva ohjeisto ja paikallisen hoitoketjun kuvaus. Hoitoketjussa sovitetaan eri toimijoiden osuudet yhteen niin, että diagnosointi on yhtenäistä ja hoidon eri osaalueet mahdollistuvat. Perusterveydenhuollon (pth) ja erikoissairaanhoidon (esh) välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä sovittaessa otetaan huomioon paikalliset osaajaresurssit ja työnjako, mutta hoitoon pääsyn on oltava tasa-arvoista.
32 Hoidon porrastus, pth:n ja esh:n työnjako yhteisötasolla Perustasolla on käytettävissä riittävä määrä työntekijöitä, joiden työnkuvaan kuuluvat potilas- ja omaisneuvonta sekä arjen sujuvuutta tukevien menetelmien ja oppilaitosten tukitoimien ohjaus. Oppilaitoksille tarjotaan riittävä määrä ohjausta tukitoimien toteuttamiseen. ADHD-diagnoosin tekevällä ja mahdollisen lääkityksen aloittavalla pth:n lääkärillä on mahdollisuus konsultoida nimettyä erikoislääkäriä. Esh järjestää riittävästi diagnosoinnin ja hoidon onnistumista tukevia joustavia konsultaatiomahdollisuuksia ja koulutusta. ADHD-diagnoosin saaneen ja hänen perheensä on mahdollista osallistua alueellaan järjestettäviin ensitietopäiviin, ryhmämuotoisiin kuntoutuksiin ja tukiryhmiin riippumatta siitä, missä hoitovastuu on.
33 Hoidon porrastus, ADHD-epäily opiskeluterveydenhuollossa Kun huoli nuoren keskittymisvaikeudesta tai ylivilkkaudesta herää, tukitoimet oppilaitoksessa ja perheen tukeminen aloitetaan heti, jo ennen diagnostista arviota. Ensisijainen vastuu nuoren tuen järjestämisestä on peruspalveluilla ja lähiympäristöllä (oppilaitos yhteistyössä perheen kanssa). Jos nuoren ongelmat jatkuvat tukitoimista huolimatta, hänet ohjataan oman opiskeluterveydenhuollon lääkärinsä arvioitavaksi tai hoitoketjun mukaisesti lisätutkimuksiin. Tukitoimia ei keskeytetä lisätutkimusten ajaksi.
34 Hoidon porrastus Nuorten diagnostinen arvio ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa, ellei erityistä perustetta vaativampiin palveluihin ole esimerkiksi erotusdiagnostisista syistä. Ellei aikuiselle aiemmin ole tehty ADHD-diagnoosia, sen tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri konsultoiden tarvittaessa ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä. Opiskeluterveydenhuollossa voi yleensä noudattaa nuorten hoitopolkua opiskelijan iästä riippumatta.
35 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma Hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa tarkennetaan moniammatillisessa ryhmässä, johon tulee kuulua ainakin: nuori huoltaja ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyt lääkäri Oppilaitoksen tukitoimiin, psykoedukaatioon ja perheiden tukemiseen perehtynyt työntekijä (esim. terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja) oppilaitoksen edustaja
36 Hoidon seurantavastuu Hoidon seuranta (hoitomuodoista riippumatta) on opiskeluterveydenhuollon lääkärin ja hänen työparinsa vastuulla, ellei hoitoketjukuvauksessa ole toisin sovittu.
37 Erikoissairaanhoidon rooli yksilötasolla Erikoissairaanhoidon arviota tarvitaan, jos: Pth:n hoito- ja kuntoutustoimet ovat osoittautuneet konsultaatiotuesta huolimatta riittämättömiksi, tarvitaan tarkempaa erotusdiagnostista arviointia, lääkehoidon aloittaminen ei onnistu pth:ssa, lääkehoidon toteutuksessa on ongelmia, jotka eivät ratkea konsultaatiotuen avulla tai kokonaistilanteen ongelmallisuuden vuoksi tarvitaan Esh:n osaamista tai usean erikoisalan yhteistyötä.
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
Lisätiedotjonkin verran parempi
ADHD-OIREIDEN SEURANALISA JA HOIDONSEURANALOMAKE 1 (1) LÄÄKKEENSAAJAN NIMI: ÄYÄJÄ: LÄÄKE, ANNOS JA ALOIUSPVM: Lomake täytetään kotona/muualla, missä: Viikoilla Onko ADHD-oireissa tai voinnissa tapahtunut
LisätiedotADHD. (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) oirekuva ja diagnosointi lapsilla
ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) oirekuva ja diagnosointi lapsilla Anita Puustjärvi ADHD Käypä hoito-työryhmän puheenjohtaja lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri KYS asiantuntijalääkäri, KELA
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Osa I: Lapset ja ADHD ADHD:n lääkehoito lapsilla
ADHD:n Käypä hoito suositus Osa I: Lapset ja ADHD ADHD:n lääkehoito lapsilla Arja Voutilainen LKT lastenneurologi 12.10.2017 Lasten neuropsykiatrian yksikkö, HYKS Sidonnaisuudet (3v) HYKS Lastenneurologia
LisätiedotADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)
ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa
LisätiedotADHD:N HOITOMALLI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA. Essi Muinonen
ADHD:N HOITOMALLI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA Essi Muinonen 15.11.2018 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-722-0 ADHD JA OPISKELU Vaikeuttaa usein opiskelua, esim. tehtäviin ja opetukseen keskittyminen
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla Leena Lähdesmäki 1 Neuropsykiatriset häiriöt Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö; ADHD, ADD, muut
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotADHD aikuisiällä: tutkimusja hoitolinjaukset. Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri
ADHD aikuisiällä: tutkimusja hoitolinjaukset Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri 25.5.2018 TOIMINNAN OSA-ALUEITA ADHD-POTILAAN TUTKIMUKSESSA JA HOIDOSSA TUTKIMUS - psykiatrinen arvio - neuropsykiatrinen
Lisätiedoterikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS
erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotAdhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki
Adhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki Skoopin syyskoulutus 30.10.2018 Katariina Berggren, ADHD-liiton suunnittelija Petja Laitinen, kokemusosaaja Adhd:n, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön, mahdollisuus
LisätiedotSUOSITUSMATERIAALIN OSITTAINENKIN LAINAAMINEN, KOPIOIMINEN TAI SIITÄ JULKISESTI TIEDOTTAMINEN ENNEN SUOSITUKSEN VARSINAISTA JULKAISEMISTA ON KIELLETTY
Käypä hoito -suositus 1 (62) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 häiriö) Sisällysluettelo: Keskeinen sanoma... 3 Aiheen rajaus... 3 Tavoitteet... 3 Kohderyhmät...
LisätiedotEdellytykset siedätyshoidolle
Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri
LisätiedotToimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria
Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta lastenpsykiatrian el,
LisätiedotHoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotKASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p
KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotRAJAPINNOISTA YHDYSPINTOIHIN teemaseminaari Kouluterveydenhuolto
RAJAPINNOISTA YHDYSPINTOIHIN teemaseminaari 23.4.2018 Kouluterveydenhuolto Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen el, lastenpsykiatrian evl, Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri,
LisätiedotNuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
LisätiedotNeuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen
Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset
LisätiedotOpiskeluhuolto ja ESH
Opiskeluhuolto ja ESH Yhteistyön vahvistaminen 19.9.2018 Minna Nikula Ylilääkäri HUS Nuorisopsykiatria Nuorten Geneerinen Mielenterveysinstrumentti, (GMI) Lähtökohtia GMI kehittämiselle Keskiössä nuori
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotToimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria
Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotKela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi
Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI
ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Päivitetty kohdennetusti
LisätiedotROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI
ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA EPÄILY KONSULTAATIO/ SEULONTA DIAGNOSOINTI HOITO KUNTOUTUS Asiakas itse Läheiset TE-palvelut Sosiaalipalvelut Koulut/oppilaitokset
LisätiedotPerusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä
Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset
LisätiedotKoulun tukitoimet. Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus Vesa Närhi ; ADHD-Käypä Hoito -seminaari; Närhi
Koulun tukitoimet Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus 12. 10. 1017 Vesa Närhi ADHD ja koulu koulussa suoriutuminen, sekä akateemisesti että sosiaalisesti, on keskeistä elämässä myöhemmin suoriutumiselle
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotRyhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen
Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotMonisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015
Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien
LisätiedotLuentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6.
Luentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6.2012 Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys
LisätiedotErityisopetuksen keinot lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa Oppimisverkosto Lapsen paras Yhdessä enemmän
Erityisopetuksen keinot lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa 1.3. 2018 Oppimisverkosto Lapsen paras Yhdessä enemmän 1 Hankesuunnittelija Juulia Lahdensuo OPPIMISEN JA KEHITYKSEN PULMAT
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotErja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen
Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotKELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotTANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA
TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE 30.11.2017 KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA KUN PERHE TAI OPPILAS OTTAA YHTEYTTÄ TERVEYDENHOITAJAAN SISÄILMAOIRE-EPÄILYN VUOKSI Kuuntele, ota
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotMITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO
MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO Suomen nuorisopsyakitrinen yhdistys RY 7.11.2014 Elina Sihvola, LKT, psykiatrian erikoislääkäri, HUS ERITYISTUTKIMUSTEN POLIKLINIKAT, NEUROPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA. Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri
TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri JOHDANTO Neuropsykiatriset häiriöt vaikuttavat monin eri tavoin ja eri
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti
Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon Satu Brinkmann, lääkäri Lahti 29.1.19 Sidonnaisuudet Terveyskeskuslääkäri, Heinolan kaupunki PHhyky, tehy, asiantuntijalääkäri (20%) Luentopalkkiot:
LisätiedotYDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA
1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso
LisätiedotAjankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen
LisätiedotAmmatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos
Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä
LisätiedotLiite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä
LisätiedotESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä
ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen
LisätiedotAikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio
Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito M-talon auditorio 30.11.2017 ESH:sta PTH:on, kun Astman hoitotasapaino on tyydyttävä Lääkityksestä on tehty B-lausunto Omahoito-ohjeet on annettu (nuoren)
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotLaajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje
Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje 13.6.2019 10:15, sh NN sairaanhoitajan vastaanotto Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma pvm läsnä olevat
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotLasten ja nuorten hoito Juvalla
Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotSairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
Lisätiedot