kertomus 2 keuhkokesk Sydänkirur

Transkriptio

1 Toiminta1 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk gia Sydänkirur alm Ulla-Stina S inen

2 SISÄLLYS Organisaatio ja toimintatilat 2 Päivystys Koulutus ja meetingit Keskeisimmät toimintaluvut Sepelvaltimokirurgia Synnynnäisten sydänvikojen kirurgia Pulmonaaliendartektomia Konehoidot ja valtakunnallinen vastuu: elinsiirtokirurgia Jononhallinta 9 Aorttaläpän ja aortan kirurgia Mitraaliläpän kirurgia ja robottiavusteinen kirurgia ORGANISAATIO JA TOIMINTATILAT Sydänkirurgian ylilääkäri Linjajohtaja Tatu Juvonen Professori ylilääkäri Ari Harjula Opetus ja tutkimus asti Osastonylilääkärit Ulla-Stina Salminen Peter Raivio erikoislääkärin virkaa Osastonylilääkäri Karl Lemström Transplantaatiokirurgian professori Sydän- ja thoraxkirurgian professori alkaen osastonlääkärin virkaa 2 erikoistuvan lääkärin virkaa 2 runkovaiheen erikoistuvan lääkärin virkaa Sydänkirurginen teho-osasto MEM 2A Osastonylilääkäri Raili Suojaranta-Ylinen Anestesiologit HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköltä Päivystys: Sydänkirurgit / Sydänanestesiologit

3 Ylihoitaja Anniina Lahtinen Vuodeosasto MEM 1 2 vuodepaikkaa Osastonhoitaja Eeva Härkönen Teho-osasto MEM 2 A 11 vuodepaikkaa Osastonhoitaja Jenni Sakki Apulaisosastonhoitajat Mervi Harsunen Arto Holappa Apulaisosastonhoitajat Maria Paloheimo Anneli Laulajainen 2 sairaanhoitajan vakanssia perushoitajan vakanssia 2 osastonsihteerin vakanssia 2 % henkilöstöstä vakinaistettu 2 sairaanhoitajan vakanssia 1 perushoitajan vakanssi osastonsihteerin vakanssia % henkilöstöstä vakinaistettu AORTTAPOLIKLINIKKA Sydänkirurgian linjan ylilääkärinä toimi professori Tatu Juvonen. Leikkaussalit vuokrataan HYKS Atekilta. Arkiaamuisin sydänkirurgialla on neljä pöytää. Maanantaista torstaihin yhdellä pöydistä tehdään myös toinen sydänleikkaus. Poliklinikka (ns. aorttapoliklinikka) toimii kardiologisella poliklinikalla. Potilaskäyntejä oli, minkä lisäksi on hoidettu potilasasioita puhelimitse tai hoitokirjein yhteensä kappaletta. Kardiologisella poliklinikalla toimii myös transplantaatiokirurginen poliklinikka. Konehoito- (VAD) ja sydänsiirtopotilaiden käyntejä oli vuonna 21 yhteensä 1 ja keuhkonsiirtopotilaiden käyntejä 111. Sydänkirurginen jonotoimisto toimii kardiologisella poliklinikalla. Laitoshuollosta vastaa HUS-Desiko liikelaitos Sydänsiirrot ja VAD-toiminta KÄYNNIT PUHELUT JA KIRJEET LÄHETTEET KÄYNNIT KEUHKONSIIRROT POLIKLINIKKATOIMINTA PUHELUT JA KIRJEET KÄYNNIT PUHELUT JA KIRJEET

4 PÄIVYSTYS Sydänkirurgiassa on nelinkertainen päivystys, joka on osittain yhteinen Keuhko- ja ruokatorvikirurgian kanssa. Kaksi päivystäjistä on sairaalassa ja lisäksi on kaksi kotipäivystäjää. Osastopäivystäjä vastaa vuodeosastoista, talon sisäisistä konsultaatioista ja päivystyspoliklinikalle tulleista alan potilaista. Osastopäivystäjänä toimii sydän- ja thoraxkirurgian erikoislääkäri tai kokenut erikoistuva. Takapäivystäjä on alan erikoislääkäri ja vastaa päivystysaikaisesta toiminnasta. Hän osallistuu leikkaustoimintaan tarpeen mukaan ja hoitaa konsultaatiokäynnit muihin HYKS-sairaaloihin. Sydänkirurgisella teho-osastolla M 2A päivystää sydän- ja thoraxkirurgiaan erikoistuva lääkäri tai erikoislääkäri muulloin paitsi keskiviikkoisin ja torstaisin, jolloin päivystää sydänanestesiologi, kuten myös joka toinen lauantai. Transplantaatiokirurgia vaatii oman päivystäjänsä, joka on transplantaatioihin perehtynyt alan kirurgi. Hän vastaa transplantaatioiden organisoinnista yhdessä koordinaattorin kanssa ja vastaa myös sairaalassa olevista alan konehoito- ja elinsiirtopotilaista sekä konsultaatioista valtakunnallisella tasolla. KOULUTUS JA MEETINGIT Sydän- ja thoraxkirurgialla on yhteensä neljä koulutusvirkaa, joista kaksi on Sydänkirurgian linjan virkapohjaa. Koska erikoisala on yhteinen, koulutusyhteistyötä tehdään Keuhko- ja ruokatorvikirurgian linjan kanssa, jonka virkapohjaa kaksi muuta erikoistuvan virkaa ovat. Koulutusta voidaan räätälöidä sen mukaan, kummalle alalle erikoistuva suuntautuu, mutta perustaidot edellytetään kaikilta. Lisäksi klinikoilla on yhteensä kolme runkovaiheen koulutettavan virkaa. Runkovaiheen vierailu on 1 kk:n mittainen kummassakin yksikössä. Aamuisin annetaan päivystysraportti meetingissä, joka maantaisin ja tiistaisin pidetään yhdessä kardiologien kanssa. Maanantaisin viikonvaihteen raportin lisäksi referoidaan molempia aloja kiinnostavia julkaisuja ja tiistaisin käsitellään ongelmatapauksia ja linjataan hoitoja, jolloin myös radiologiedustus on mukana. Keskiviikkoisin on oma päivystysraportti. Koulutettaville on järjestetty torstaiaamuisin tunnin pituinen, professorin johtama kinkerikoulutus. Tällöin seniorit pitävät hallinnollisen meetingin. Perjantaisin pidetään päivystysraportin lisäksi aihemeeting, jossa suunnitellun koulutusohjelman mukaisesti joko vieraileva luennoitsija tai joku omista kollegoista pitää esityksen.

5 KESKEISIMMÄT TOIMINTALUVUT 2 SYDÄNKIRURGIA JA MUUT TOIMENPITEET polikliiniset mukana 21 SYDÄNKIRURGIAN N-LUKU 121 KAIKKI YHTEENSÄ 19 Toimenpiteitä tehtiin kaikkiaan 19. Näistä 121 oli varsinaisia sydänkirurgisiksi toimenpiteiksi luokiteltuja ja 2 muita toimenpiteitä, joukossa 2 kirurgisen poliklinikan toimenpidesalissa tehtyä tahdistingeneraattorin vaihtoa. Päivystysleikkauksia tehtiin 11. Näistä 22 oli varsinaista sydänkirurgiaa, ja niihin sisältyy 2 sydän- ja 1 keuhkonsiirtoa. Lisäksi sydänkirurgit osallistuvat thoraxkirurgisten potilaiden päivystysleikkauksiin päivystysvuorollaan ELEKTIIVINEN SYDÄNKIRURGIA MUU PÄIVYSTYSKIRURGIA SYDÄNKIRURGIAN SAIRAALAKUOLLEISUUS % pv 1, 2, PÄIVYSTYKSELLINEN SYDÄNKIRURGIA MUUT ELEKTIIVISET TOIMENPITEET 2 2, Toimenpideluvut ovat pysytelleet viime vuosina melko vakiintuneella tasolla. Sydänkirurgian kokonaiskuolleisuus on ollut kansainvälisestikin tarkastellen matala. SEPELVALTIMO- KIRURGIA Sepelvaltimokirurgian osuus on hienokseltaan vähenemässä, mutta se oli yksittäisenä toimenpiteenä edelleen yleisin leikkaus Sydänkirurgian linjassa. Vuonna 21 tehtiin sepelvaltimo-ohitusleikkausta ja sen lisäksi noin 1 sepelvaltimoleikkausta, joissa tehtiin liitännäistä läppäkirurgiaa SEPELVALTIMOKIRURGIA J A LIITÄNNÄINEN L ÄPPÄKIRURGIA CABG CABG+AVR CABG+MVP/R CABG++

6 AORTTALÄPÄN JA AORTAN KIRURGIA Aorttaläpän protetisointi on toiseksi yleisin leikkauksemme. Avosydänkirurgiassa näkyy suurin muutos siinä, että vuosituhannen vaihteesta biologisten läppien suhteellinen osuus on merkittävästi kasvanut. Vuonna 211 mekaanisten läppien osuus oli enää noin 2 % ja vuonna 21 se oli 1 %. Kun on kyseessä vuotavan läppä, myös plastiatoimenpide saattaa olla vaihtoehto. Suurin muutos näkyy kuitenkin katetriläppien (TAVI) määrässä. TAVI-toimenpiteet tehdään yhteistyössä kardiologien kanssa. TAVI-läppien osuuden lisääntyessä aorttaläppätoimenpiteiden kokonaismäärä on lisääntynyt jonkin verran ja oli vuonna 21 yhteensä, Bentall ja David mukaan luettuina. TAVI on edelleen ollut ikääntyneiden ja/tai monisairaiden potilaiden hoitovaihtoehto ja on osoittautunut turvalliseksi. Oheisessa kaaviossa ovat mukana kaikki aorttaläppätoimenpiteet, myös ne joissa on liitännäistoimenpiteitä. Aortan tyven kirurgia, Bentallin (composite) ja läpänsäästävä Davidin leikkaus ovat kuitenkin erikseen esitettyinä kaaviossaan. Bentall ja David ovat paitsi aorttaläpän kirurgiaa, myös torakaaliaortan tyven kirurgiaa. Luvut vaihtelevat jonkin verran vuosittain ja vuonna 21 tehtiin yhteensä toimenpidettä ja lisäksi ns. Rossin leikkausta. Bentall voidaan tehdä joko mekaanisella tai biologisella tekoläpällä. Viime vuosina biologisten osuus on kasvanut. Soveltuvissa tapauksissa pyritään läpän säästämiseen. Lisäksi erityisesti, kun on kyseessä nousevan aortan, sinotubularijunktion yläpuolinen dissektio tai dilataatio/aneurysma, tehdään nousevan aortan protetisointi sinusalueeseen koskematta. Suurin muutos näkyy laskevan torakaaliaortan hoitolinjauksissa. Avokirurgiasta ollaan siirtymässä kevyempiin stenttigraftitoimenpiteisiin, joita tehtiin vuonna 21 yhteensä avokirurgian jäätyä viiteen potilaaseen AORTTALÄPPÄTOIMENPITEET AORTAN TYVEN KIRURGIA EI SISÄLLY AVR mek AVR bio PLASTIA TAVI BENTALL = COMPOSITE GRAFT DAVID = LÄPÄN SÄÄSTÄVÄ MEK BENTALL BIO-BENTALL DAVID ROSS2 LASKEVAN RINTA-AORTAN AVOLEIKKAUS / STENTTIGRAFTI AVOLEIKKAUS STENTTIGRAFTI 22 19

7 MITRAALILÄPÄN KIRURGIA JA ROBOTTIAVUSTEINEN KIRURGIA Hiippaläpän eli mitraaliläpän kirurgia on lisääntynyt viime vuosien aikana. Siinä on myös tapahtunut merkittävä muutos läpän protetisoinnista plastisointiin, jossa korjausleikkauksessa oma läppä säästyy. Vuonna 21 tehtiin hiippaläppäleikkausta, joista kolmanneksessa asennettiin tekoläppä, joka useimmiten oli biologinen HIIPPALÄPPÄKIRURGIA PLASTIA TEKOLÄPPÄ Hyksin Sydänkirurgian linjassa on ollut aktiivinen robottiryhmä, joka on profiloitunut merkittävänä eurooppalaisena robottikeskuksena. Ryhmän osaajat ovat toimineet kansainvälisinä opettajina niin muualle kutsuttuina kuin myös omassa yksikössä lukuisille vierailijoille ROBOTTIAVUSTEINEN SYDÄNKIRURGIA 1 1 SYNNYNNÄISTEN SYDÄNVIKOJEN KIRURGIA HIIPPALÄPPÄ MUU ROBOTTIKIRURGIA Synnynnäisten sydänvikojen aikuisiän kirurgia (GUCH) on tärkeä erityisala lapsena leikattujen potilaiden määrän kasvaessa. Ajan myötä tarvitaan usein uusi leikkaus. Vuonna 21 tehtiin 2 leikkausta. Eteisväliseinän aukko (ASD) korjataan nykyään useimmiten lapsuudessa. Sulkuja tehdään silti edelleen aikuispotilaillekin, useimmiten katetritoimenpiteenä, mutta myös avosydänkirurgiassa. Muu tämän alueen kirurgia on suurimmaksi osaksi uusintaleikkauksia, mikä edelleen lisää toimenpiteiden haastavuutta. Kyseiset leikkaukset ovat merkittävältä osin keskittyneet Hyksiin SYNNYNNÄISTEN SYDÄNVIKOJEN KIRURGIA ASD GUCH

8 PULMONAALIENDARTEREKTOMIA Pulmonaaliarterioiden endarterektomia (PEA) eli keuhkovaltimoiden sisäkalvon poisto on toinen vaativa pienten lukujen alue avosydänkirurgiassa. Toimenpiteitä on tehty vuosittain kymmenkunta. Kyseinen toimenpide on suurimmaksi osaksi keskitetty Hyksin Sydänlinjaan. Toimenpide vaatii parhaalla tavalla onnistuakseen paitsi kirurgisen osaamisen myös asiaan perehtyneen anestesiologin ja tehohoitolääkärin PEA KONEHOIDOT JA VALTAKUNNALLINEN VASTUU: ELINSIIRTOKIRURGIA Thoraksin elinsiirrot eli sydänsiirrot, keuhkonsiirrot ja sydän-keuhkoblokin siirrot ovat Hyksin Sydänkirurgian linjan valtakunnallinen vastuualue. Siirtojen määrä on vuosien saatossa jonkin verran lisääntynyt ja vuonna 21 tehtiin 2 sydänsiirtoa ja 1 keuhkonsiirtoa. Sydän-keuhkoblokin siirrot ovat viime vuosien aikana jääneet harvinaisuuksiksi indikaatioasettelujen muuttuessa, eikä niitä tehty yhtään vuonna 21. Hyksin Sydänkirurginen teho-osasto MEM 2A on viime vuosien aikana profiloitunut ECMO-keskuksena, jolla ei kuitenkaan ole valtakunnallista vastuuta ja resurssitkin ovat rajalliset. Täällä kuitenkin on asiasta merkittävä tieto-taito ja mikäli ECMO-hoidossa olevaa potilasta suunnitellaan elinsiirtoon, tulee siirto tähän yksikköön viimeistään siinä vaiheessa ajankohtaiseksi. ECMO käsittää lyhykäisesti kehonulkoisen hapetuksen. Niin sanottuja keuhko-ecmo -hoitoja on viime vuosien aikana käytetty lisääntyvästi influenssapotilaiden vaikeiden keuhkoinfektioiden hoidossa. Tätäkin merkittävämmin ovat niin sanotut sydän-ecmo -hoidot lisääntyneet. Nämä pitävät sisällään myokardiittipotilaat, vaikeat infarktipotilaat ja sydänleikatut potilaat, joita ei saada turvallisesti irrotetuiksi sydänkeuhkokoneesta. ECMO saattaa toimia hoitona siten, että sydänlihas toipuu ja kehonulkoinen hapetus voidaan lopettaa. ECMO voi toimia myös siltana elinsiirtoon. Sydämen tukipumppuhoidot ovat vakiinnuttaneet asemansa viime vuosien aikana. Useimmiten niiden käyttö toimii siltana sydänsiirtoon. Nykyisin käytössä oleva vasemman kammion tukipumppu (VAD) on HeartWare. Vuonna 21 asennettiin 2 HeartWare-pumppua. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan Scandiatransplantissa ja Eurotransplantissa. Lisäksi tuetaan Tallinnan nuorta sydänsiirto- ja konehoito-ohjelmaa.

9 12 THORAXIN ELINSIIRROT JA KONEHOIDOT Sydän-ECMO Keuhko-ECMO VAD TAH Sydän-TX Blokki-TX Keuhko-TX JONONHALLINTA Avosydänkirurgisten lähetteiden määrä on ollut suhteellisen vakiintunut ja vuonna 21 tarkka luku oli 1, mikä on 12 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Päivystyspotilaat eivät ole tässä luvussa mukana. Sydänkirurgisten lähetteiden lisäksi jonotoimistoon ohjautuvat tahdistingeneraattorien vaihtoon tulevien potilaiden lähetteet. Aortta-poliklinikan lähetemäärä on kasvanut jonkin verran ja oli vuonna 21 yhtensä 2. Sinne ohjautuvat paitsi lähetteet torakaaliaortan sairauksista myös pientoimenpidelähetteet, kuten sternotomia-teräslankojen poistot LÄHETTEET AVOSYDÄNKIRUGIAAN KIIREELLISYYSLUOKITTAIN A2 A2k A1 9

10 Jonossa käytetään kolmea kiireellisyysluokkaa. A1-potilas odottaa kiireellistä leikkausta sairaalassa, mutta ei täytä päivystyspotilaan kriteerejä. A2 on kiireetön jono, jossa odottavat potilaat pyritään hoitamaan alle 9 vuorokaudessa. Tämä keskimäärin on saavutettukin. A2k-jonossa on potilas, jonka lähetteen tekevä kardiologi toivoisi pääsevän leikkaukseen vuorokauden sisällä. Koska A2k-lähetemäärä on suurin ja pysyttelee vuosittain suuruudeltaan varsin samana, noin :ssä, tätä kiireellisyysryhmää ei ole kyetty hoitamaan asetetun odotusajan puitteissa. Alkuvuoden jälkeen jono pysyi n-luvultaan alle 2:ssa. Keskimäärin jono oli 1 potilaan mittainen. Ennen syvintä lomakautta viikolla 2 n-luku oli 12, elokuun puolivälissä viikolla lukema oli 19. Syksyn mittaan jono saatiin laskuun. Sakkopotilaita ei tullut JONOTUSAIKA AVOSYDÄNKIRURGIAAN KIIREELLISYYSLUOKITTAIN JONO VUOSITTAIN 2 alkaen TAVI mukana A2 A2k A1 9 Toimintaa ja sen suunnittelua rasitti aiempien vuosien tavoin, mutta entistä merkittävämmin resurssipulasta (leikkauspöytä tai tehopaikka) johtuva toimenpiteitten peruuttaminen ja siirtäminen toiseen ajankohtaan. Suunnitellun leikkauspäivän aamuna tapahtuva toimenpiteen siirtyminen aiheuttaa ongelmatilanteita niin leikkaukseen valmistautuneille potilaille kuin myös heidän omaisilleen. Jonossa syntyy dominoefekti, jonka vuoksi jonotoimistossa tehdään merkittävästi ylimääräistä työtä. Loppuvuodesta 21 sydänkirurginen teho-osasto MEM 2A sai ja sydänkirurginen vuodeosasto MEM 1 sai 2 uutta sairaanhoitajan vakanssia resurssipulaa korjaamaan JONO VIIKOTTAIN 21 TAVI EI AINA ERITELTYNÄ 1 KESKIARVO PISIN LYHYIN TAVI 1 21 VIIKOTTAIN

11 HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia HYKS Meilahden tornisairaala Käyntiosoite: Haartmaninkatu, Helsinki Postiosoite: PL, 29 HUS Puhelin: