EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 LOPULLINEN A5-0217/ kesäkuuta 2003 MIETINTÖ Komission tiedonanto terveydestä ja köyhyyden vähentämisestä kehitysmaissa (KOM(2002) 129 C5-0334/ /2178(COS)) Kehitysyhteistyövaliokunta Esittelijä: John Bowis RR\ doc PE

2 PE /22 RR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT NAISTEN OIKEUKSIEN JA TASA-ARVOASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO.. 20 RR\ doc 3/22 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 22. maaliskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille tiedonantonsa terveydestä ja köyhyyden vähentämisestä kehitysmaissa (KOM(2002) /2178(COS)). Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 2. syyskuuta 2002 lähettäneensä kyseisen tiedonannon asiasta vastaavaan kehitysyhteistyövaliokuntaan sekä lausuntoa varten naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokuntaan (C5-0334/2002). Kehitysyhteistyövaliokunta oli nimittänyt kokouksessaan 20. kesäkuuta 2002 esittelijäksi John Bowisin. Valiokunta käsitteli komission tiedonantoa ja mietintöluonnosta kokouksissaan 12. marraskuuta 2002, 23. huhtikuuta ja 11. kesäkuuta Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Joaquim Miranda (puheenjohtaja), Margrietus J. van den Berg (varapuheenjohtaja), John Bowis (esittelijä), Jean-Pierre Bebear, Yasmine Boudjenah, John Alexander Corrie, Michael Gahler (Luigi Cesaron puolesta), Vitaliano Gemelli, Richard Howitt (Linda McAvanin puolesta), Karin Junker, Karsten Knolle, Nelly Maes (Paul A.A.J.G. Lannoyen puolesta), Miguel Angel Martínez Martínez, Hans Modrow, Didier Rod, Ulla Margrethe Sandbæk, Francisca Sauquillo Pérez del Arco, Agnes Schierhuber (Nirj Devan puolesta) ja Maj Britt Theorin. Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan lausunto on tämän mietinnön liitteenä. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi 13. kesäkuuta PE /22 RR\ doc

5 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta terveydestä ja köyhyyden vähentämisestä kehitysmaissa (KOM(2002) 129 C5-0334/ /2178(COS)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2002) 129 C5-0334/ ), ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen konsolidoidun toisinnon 152 ja artiklan, ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT-valtioiden ja EU:n välisen kumppanuussopimuksen, ottaa huomioon EY:n kehitysyhteistyötä koskevan kannanoton (huhtikuu 2000), ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta 2, ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman kehitysmaiden HIV/aids-potilaiden mahdollisuuksista lääkehoitoon 3, ottaa huomioon 4. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman merkittäviä tartuntatauteja koskevasta nopeutetusta toiminnasta köyhyyden vähentämisessä 4, ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2002 (Kapkaupungissa) pidetyssä AKT-valtioiden ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa hyväksytyn päätöslauselman "Terveyteen liittyvät kysymykset, nuoret, ikääntyneet ja vajaakuntoiset" 5, ottaa huomioon 30. tammikuuta 2003 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta asetukseksi avusta köyhyyteen liittyvien sairauksien (HIV/aids, malaria ja tuberkuloosi) torjumiseksi kehitysmaissa 6, ottaa huomioon Rooman julistuksen nälästä, joka hyväksyttiin maailman ravintopäivänä pidetyssä keskustelutilaisuudessa (lokakuu 1982), ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lapsen oikeuksista, 1 Ei vielä julkaistu EUVL:ssä 2 EYVL C 277, , s EYVL C 343, , s EYVL C 87, , s EYVL C 231, , s P5_TA-PROV(2003) RR\ doc 5/22 PE

6 ottaa huomioon Rion ympäristöä ja kehitystä koskevan julistuksen, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssi hyväksyi (14. kesäkuuta 1992), ottaa huomioon vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission vuoden 1992 yleissopimukseen maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä (vesivaroja koskeva yleissopimus), ottaa huomioon vuosituhannen vaihteen julistuksessa asetetun kehitystavoitteen, joka hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen vaihteen huippukokouksessa (6. 8. syyskuuta 2000), ottaa huomioon Monterreyn konsensuksen YK:n kehitysrahoitusta koskevasta konferenssista (22. maaliskuuta 2002), ottaa huomioon kestävää kehitystä koskevan Johannesburgin julistuksen, joka hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa (4. syyskuuta 2002), ottaa huomioon neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 3. toukokuuta 2002 antaman julistuksen terveydestä ja köyhyydestä, ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön ja naisten oikeuksien ja tasaarvoasioiden valiokunnan lausunnon (A5-0217/2003), A. katsoo, että terveys on perusihmisoikeus, joka tunnustetaan yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen 25 artiklan 1 kohdassa, B. katsoo, että kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä ei voi olla ilman hyvää terveyttä ja että kehitysmaissa taudit, levottomuudet ja vaikeudet rajoittavat edelleen ihmisen yksityistä ja yhteistä kehitystä, C. toteaa, että terveydellä ja tarpeella parantaa köyhien ihmisten terveysoloja on erityisen tärkeä osa vuosituhannen vaihteen julistuksessa asetetussa kehitystavoitteessa, D. katsoo, että kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) toimintaohjelman toteuttaminen on tärkeää vuosituhannen julistuksessa asetettujen kehitystavoitteiden saavuttamisessa, E. ottaa huomioon, että Euroopan yhteisö (EY) on sitoutunut lisäämään tukeaan terveyden edistämiselle uuden AKT-valtioiden ja EU:n kumppanuussopimuksen ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan kannanoton mukaisesti, F. ottaa huomioon, että päätöslauselmassa yleisestä talousarviosta vuodeksi 2003 korostettiin, että EU:n toimia perusterveydenhuollon alalla olisi lisättävä noudattaen PE /22 RR\ doc

7 sopimusta, jonka mukaan varmistetaan vähintään 35 prosentin kohdennus sosiaalimenoihin, RR\ doc 7/22 PE

8 Terveys ja köyhyys 1. suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon, jossa luodaan toimintaympäristö terveydenhuollon tukemiselle kehitysmaissa; 2. katsoo, että keskittyminen köyhyyden vähentämiseen on oikein, mutta keskittyminen kolmeen tautiin on liian rajallista, ja että huomiota ja tukea on ulotettava myös muille terveydenhoidon aloille, esimerkiksi torjumaan ripulitauteja, joiden uhreiksi joutuu ennen kaikkea satojatuhansia lapsia, sekä esimerkiksi henkisten ja fyysisten sairauksien ongelmiin; 3. koska kolme miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain veden välityksellä leviäviin tauteihin, kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panostamaan enemmän vuosituhannen vaihteen julistuksessa asetetun kehitystavoitteen 10 saavuttamiseen niiden ihmisten määrän puolittamiseksi vuoteen 2015 mennessä, joilla ei ole jatkuvaa mahdollisuutta puhtaaseen juomaveteen; 4. korostaa, että on monia muita heikentäviä tauteja ja sairauksia ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan esimerkiksi punatautia, koleraa, jokisokeutta, aivokalvontulehdusta, epilepsiaa, diabetesta, astmaa, lavantautia, hepatiittia, poliota, lymfaattista filariaasia, kurkkumätää, hinkuyskää, tuhkarokkoa, sikotautia, jäykkäkouristusta, hemofilus-influenssaa, pneumokokkia, rotavirusta ja keltakuumetta vastaan; 5. uskoo, että tehokas terveydenhuoltoon kohdistettuja investointeja koskeva strategia on yhtä tärkeä kuin käytettävissä olevien varojen kokonaismäärä, ja toteaa, että merkittäviä parannuksia on saatu aikaan silloin kun kansallisia rokotusohjelmia toteutettiin laajaalaisesti paikallisella tasolla; katsoo, että laajat rokotuskampanjat laajalle levinneitä kansantauteja vastaan ovat välttämättömiä; 6. korostaa, että paremmalla perusterveydenhuollolla ja koulutuksella voidaan edistää yksityisten ihmisten ja perheiden terveyttä, tehostaa terveydenhuoltopalvelujen käyttöä, parantaa perhesuunnittelua ja vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien määrää, jolloin köyhyyden torjumisen on oltava etusijalla kaikissa kehitysyhteistyöpolitiikan toimenpiteissä; 7. korostaa, että köyhyyden torjuntaan liittyy perus- ja jatkokoulutukseen pääsy, mahdollisuus käyttää uusia tietotekniikoita sekä oikeus hankkia omaisuutta ja säästää sekä käyttää luotonantomekanismeja, ja kehottaa Euroopan yhteisöä kehittämään alalla erityistoimenpiteitä naisia varten etenkin yhteistyö- ja kehitysyhteistyöpolitiikkansa yhteydessä; vaatii komissiota estämään aktiivisesti ihmiselimillä käytävää kauppa; PE /22 RR\ doc

9 8. pyytää komissiota edistämään paikallisen väestön ja etenkin naisten osallistumista, jotta saataisiin aikaan huomattavia terveyttä koskevia muutoksia ja luotaisiin yhtäläiset mahdollisuudet osallistumiselle kansallisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen katsomatta ja olisi mahdollista perustaa kotimainen terveydenhuoltojärjestelmä, joka ei perustu kehittyneiden maiden malliin; toteaa, että jotkut kulttuuriin tai uskontoon liittyvät perinteet estävät naisia saamasta seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja; 9. pyytää komissiota tukemaan aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, joka on ainoa tae siitä, että yhtenäinen terveydenhuolto saatetaan köyhimpien ulottuville; vaatii myös varmistamaan yleisten terveyspalvelujen saatavuuden ja takaamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuuden sekä väestön lääkehuollon ja tukemaan julkisen terveydenhuollon ja sen valmiuksien vahvistamista sekä edistämään tutkimustoimintaa; 10. panee merkille, että HIV/aids koskettaa erityisesti työkykyistä väestöä, ja kehottaa parantamaan HI-viruksen ja aidsin sekä tuberkuloosin ja malarian torjuntaan liittyvää maailmanlaajuista rahastoa; 11. korostaa, että kaikkien ihmisten mahdollisuuksia saada lääkkeitä on parannettava kiireellisesti, ja toteaa, että lääkkeiden valmistajia on kannustettava asettamaan lääketuotteita saataville kohtuulliseen hintaan suurempina määrinä varmistamalla, että nämä tuotteet pysyvät kyseisillä markkinoilla; 12. katsoo, että saattohoitoon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota alueilla, joilla esiintyy runsaasti HIV:ta/aidsia; korostaa, että saattokotien ulkopuolella tapahtuvaa saattohoitoa pitäisi pystyä järjestämään edullisesti niille, joilla on elinikää rajoittavia tauteja, kuten HIV/aids, tuberkuloosi ja syöpä, ja vaatii, että lääkärin valvonnassa sallitaan hoitaminen myös kipulääkkeillä, joiden käyttöä huumaavina aineina muutoin rajoitetaan säädöksin, kuten morfiinilla; 13. toteaa, että henkiset sairaudet, kuten masennus, lisääntyvät, mutta henkisen terveyden hoito on kehitysmaissa usein vaatimatonta tai olematonta; korostaa, että tautitaakan lisäksi ihmiset kärsivät usein siitä, että paikallinen yhteisö leimaa sairastuneen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita painottamaan enemmän henkistä terveyttä; 14. panee merkille, että monilla vajaakuntoisilla ihmisillä ei ole riittävää mahdollisuutta saada palveluja ja että heitä syrjitään, ja kehottaa EY:tä ja jäsenvaltioita varmistamaan osaltaan asianmukaisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut, mukaan luettuina lääkinnälliset laitteet ja vajaakuntoisten kuntoutuspalvelut, ja tukemaan opetus- ja koulutusohjelmia, joilla torjutaan syrjintää; 15. panee merkille suuren synnytys- ja lapsikuolleisuuden ja korostaa, että kaikilla olisi oltava mahdollisuus lisääntymisterveyspalveluihin, kuten perhesuunnitteluun, turvallista äitiyttä koskeviin palveluihin sekä sukupuolitautien, mukaan luettuna HIV/aids, ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja hoitoon sekä pikkulasten terveydenhoitoon, mukaan luettuna lasten rokottaminen; panee merkille myös, että erityisesti nuorille suunnatun sukupuolikasvatuksen ja -valistuksen laatu on riittämätön, eikä sillä onnistuta välittämään pojille ja nuorille miehille kulttuurillisten asenteiden muutosta, joka antaisi heille RR\ doc 9/22 PE

10 mahdollisuuden päästä eroon naisten terveydelle haitallisesta ja naisten arvoa alentavasta käyttäytymisestä; 16. kehottaa komissiota korostamaan naisten merkitystä terveyden ensisijaisina edistäjinä ja siten ottamaan huomioon tarpeen sisällyttää sukupuolikysymys terveyspolitiikkaan sekä alan tilastoihin ja tutkimuksiin; ottaa huomioon, että tällä hetkellä 20 prosenttia maailman väestöstä on lisääntymisiässä ja että siten on ratkaisevan tärkeää, että seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskeva tieto sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut ovat saatavilla, jotta tätä väestöä suojellaan ei-toivotuilta raskauksilta, laittomilta aborteilta sekä sukupuoliteitse tarttuvilta taudeilta, mukaan luettuna HIV/aids; 17. katsoo, että perinteisellä bona fide -lääketieteellä ja -hoidoilla voi olla hyödyllinen osa terveyteen liittyvien tarpeiden tyydyttämisessä kehitysmaissa silloin kun perinteiset parantajat ja länsimaisen lääketieteen harjoittajat tekevät yhteistyötä; 18. panee merkille, että yli kolmannes kaikista raskauksista on ei-toivottuja tai huonosti ajoitettuja, koska ehkäisyvälineitä ei ole saatavissa tai ehkäisyvälineet pettävät: panee merkille, että joka vuosi tehdään miljoonia vaarallisia abortteja, jotka surmaavat lähes naista ja aiheuttavat satoja tuhansia vammautumisia, jotka voitaisiin kuitenkin estää lisääntymisterveydenhoidon kampanjoilla; 19. toteaa, että monet taloudet ovat riippuvaisia biopolttoaineista ruuanlaitossa ja lämmityksessä, mutta asianmukaisen tuuletuksen puuttuessa ihmiset altistuvat erittäin saastuneelle sisäilmalle, ja kehottaa tukemaan biopolttoaineiden käytön lopettamista pitkällä aikavälillä ja parempien keittoliesien käyttöönottoa, joissa on erilliset hormit tai savuhatut; pitää tässä yhteydessä välttämättöminä ympäristötietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jotta haitallista puun käyttöä ja siihen liittyvää metsien katoamista voidaan jarruttaa ja jotta valmiutta aurinkoenergian käyttöön voidaan lisätä; 20. katsoo, että on torjuttava saastumista, metsien hävittämistä, aavikoitumista ja teollista kehitystä, koska ne ovat haitallisia terveydelle erityisesti vesihuoltoon kohdistuvien vaikutusten sekä käsittelemättömän jätteen ja jäteveden vuoksi; Terveyteen sijoittaminen 21. toteaa, että Monterreyn sitoumuksille ei ole riittävästi määrärahoja, joita tarvitaan vuosituhannen vaihteen julistuksessa asetetun kehitystavoitteen saavuttamiseksi ja erityisesti naisia ja lapsia koskettavan köyhyyden puolittamiseksi maailmasta vuoteen 2015 mennessä, ja että WHO:n kansantalouden ja terveysasioiden komitean mukaan terveyden alalle tarvitaan vielä 31 miljardin dollarin tukirahoitus; 22. suhtautuu myönteisesti Afrikan maiden hallitusten aloitteeseen (Abuja 2001) sitoa 15 prosenttia kansallisista talousarvioista terveydenhuoltoon; toteaa kuitenkin, että kehitysmaiden hallitukset käyttävät keskimäärin alle 15 prosenttia kansallisista talousarvioista perussosiaalipalveluihin ja monet köyhät tai raskaasti velkaantuneet maat käyttävät yli 20 prosenttia vuosibudjetistaan lainanhoitoon; 23. kiinnittää huomiota Euroopan kehitysrahastossa käyttämättömänä oleviin 10 miljardiin PE /22 RR\ doc

11 euroon ja kehottaa komissiota varmistamaan, että summa käytetään siihen tarkoitukseen, johon se on budjetoitu, mukaan luettuna terveyden tukeminen; 24. katsoo, että on sijoitettava erityisesti asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden henkilöiden, kuten pakolaisten sekä sodan ja katastrofien uhrien terveydenhuoltoon, jotta voidaan varmistaa, että nämä henkilöt saavat asianmukaista hoitoa ja että se ei kuormita liiaksi vastaanottavan maan terveyspalveluja; 25. korostaa, että tarvitaan lisää tehokkaita maailmanlaajuisia investointeja uusien tuotteiden, erityisesti rokotteiden sekä taudinlevittäjien torjuntaan tarkoitettujen tuotteiden ja lääkkeiden kehittämiseen, ja korostaa, että tarvitaan maailmanlaajuista yhteistoimintaa, koordinointia ja rahoitusta, jotta voidaan tuottaa ja kehittää riittävässä määrin erityisiä yleishyödyllisiä tuotteita ja erityisesti tappavien tartuntatautien kitkemiseen liittyviä tuotteita, resursseja ja palveluja, joiden edut hyödyttävät kaikkia ihmisiä rajoista riippumatta ja joiden yksilölle aiheuttama etu ei vähennä muiden etua; 26. katsoo, että lääkealan yritysten on tuotettava korkealaatuisia yhdisteitä, lääkäreiden on määrättävä lääkkeitä vastuullisesti ja yksityisten henkilöiden on noudatettava lääkemääräyksiä asiaankuuluvasti, ja jo tuotannossa olevien lääkkeiden ja rokotteiden on oltava paremmin saatavilla erityisesti siten, että lisätään kansainvälistä yhteistyötä; korostaa, että EU:n on osoitettava vastuullisuutta ja solidaarisuutta tukemalla voimakkaasti nykyisiä aloitteita, kuten kansalliset monivuotiset rokotussuunnitelmat, joita GAVI (Global Alliance for Vaccines and Immunisation) ja rokotusrahasto rahoittavat ja valvovat; Tehokkuuden lisääminen 27. on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitaan entistä valikoivampaa ja kohdennetumpaa lähestymistapaa, jotta terveydenhuoltojärjestelmät voivat yhteisön tämänhetkisen tuen avulla tarjota köyhien tarvitsemia palveluja; 28. toteaa, että tuenantajien vetämiin hankkeisiin saatetaan tarvita vähäisiä henkilöresursseja ja rahavaroja, niiden vaikutusala saattaa olla rajallinen ja niissä saatetaan asettaa vaatimuksia, joita ei voida täyttää, ja että suuri riippuvaisuus ulkomaisesta teknisestä avusta voi estää paikallisen kapasiteetin kehittämisen; 29. korostaa, että on tärkeää kartuttaa kokemusta alalla ja ehkäistä ammattitaitoisten ihmisten, etenkin lääkäreiden kato kehitysmaista teollisuusmaihin; 30. korostaa, että on tehostettava koordinointia EU:n, kulloinkin kyseessä olevassa kehitysmaassa toteutettavan hankkeen sekä EU:n ja muiden avunantajien välillä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti, ja pitää tervetulleena Euroopan komission pyrkimyksiä, joilla pyritään vahvistamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, WHO, UNAIDS, UNFPA, UNICEF, Maailmanpankki, GFATM, GAVI, STOP TB, Roll Back Malaria ja International AIDS Vaccine Initiative mukaan luettuina; 31. korostaa myönteistä vaikutusta, joka kansalaisyhteiskunnalla, vakaumukseen perustuvat RR\ doc 11/22 PE

12 järjestöt mukaan luettuina, voi olla julkisiin ja yksityisiin yhteistyöhankkeisiin; 32. korostaa, että kansainvälisten ja paikallisten valtiosta riippumattomien järjestöjen ja terveyden alan järjestöjen osallistuminen on toivottavaa erityisesti ensihoidon ja liikkuvien palvelujen tarjoamisessa; 33. pyytää komissiota valvomaan, että terveydenhoitoa ei oteta mukaan GATS:n (palvelukaupan yleissopimus) soveltamisalaan "palveluna", johon sovelletaan vapaiden markkinoiden periaatetta ja tuottavuuskriteereitä; 34. ilmoittaa komissiolle kantanaan, että on syytä korostaa naisen merkitystä ensisijaisena terveyden edistäjänä ja että siksi on tarpeen sisällyttää sukupuolinäkökohdat terveyspolitiikkoihin, niihin liittyviin tilastoihin ja tutkimuksiin sekä koulutusta, ympäristöä, kansainvälistä kauppaa, maataloutta ja maahanmuuttoa koskeviin politiikkoihin; ottaa huomioon, että tällä hetkellä 20 prosenttia maailman väestöstä on lisääntymisiässä ja siksi on erittäin tärkeää tarjota tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä näitä koskevia terveyspalveluita, jotta kyseinen väestönosa voisi suojautua ei-toivottuja raskauksia ja HIV:n/aidsin kaltaisia sukupuoliteitse leviäviä sairauksia vastaan; 35. kehottaa komissiota torjumaan aktiivisesti väärennettyjen, pilaantuneiden tai vanhentuneiden lääkkeiden kauppaa ja niiden kuljettamista Euroopan unionin alueen kautta; 36. pyytää komissiota ottamaan käyttöön elintarviketurvallisuuden ohella elintarvikkeita koskevan riippumattomuuden 1 käsitteen; palauttaa mieliin, että elintarvikkeita koskevalla riippumattomuudella tarkoitetaan kansojen oikeutta määritellä itse elintarvikkeiden tuotantoa, jakelua ja kulutusta koskevat tuotantopolitiikat ja -strategiat; Valvonta 37. korostaa, että yksittäiset hankkeet ja ohjelmat on kohdennettava tehokkaasti, ja niiden tuloksia on arvioitava; 38. kehottaa käyttämään erityisiä indikaattoreita EY:n eri tukimuotojen vaikutuksen arvioimiseksi; 39. pitää tärkeänä varmistaa, että maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa noudatetaan kehitysmaiden terveydenhuoltoon sovellettavia EY:n tuen perusperiaatteita; 40. katsoo, että kansallisten määrärahojen ja terveystilanteen valvonnan on oltava osa köyhyyden vähentämistä koskevaa strategia-asiakirjaa; 41. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, 1 Havannassa syyskuussa 2001 järjestetyn elintarvikkeita koskevaa riippumattomuutta käsitelleen kansainvälisen foorumin mukaan tällä tavalla voidaan poistaa nälkä ja aliravitsemus sekä varmistaa pysyvä ja kestävä elintarviketurvallisuus kaikille kansoille. PE /22 RR\ doc

13 Maailman terveysjärjestölle (WHO) ja AKT-valtioiden ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle. RR\ doc 13/22 PE

14 PERUSTELUT Ihmisten terveys on todellakin perusta, josta riippuu sekä heidän onnellisuutensa että valtioiden voima. -- Benjamin Disraeli Yhteisön toimivalta ja kokemus Euroopan unioni on antanut itselleen valtuudet ja ottanut velvollisuudekseen tukea alhaisen tulotason kehitysmaita niin yhteisönä kuin yksittäisten jäsenvaltioidenkin kautta. Tuki koostuu rahallisen avun, henkilöstön, koulutuksen ja tietotaidon tarjoamisesta. Toisinaan tuki on humanitaarista hätäapua tuhojen korjaamiseen, mutta useimmiten se on kehitysapua, jolla kumppaneitamme kehitysmaissa autetaan voittamaan esteet taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tieltä, jota länsimaat vuosisatoja kestäneiden epäoikeudenmukaisten ponnistelujen ja muutosten jälkeen nyt odottavat. Länsi-Euroopan kansat ovat yli kahden vuosisadan ajan onnistuneet torjumaan tauteja, nälkää, sotia ja väestön liikkumista. Monet kansalaiset muistavat elävästi kokemansa köyhyyden ja vaikeudet. Merkittävät edistykset olivat usein seurausta lääketieteen ja yhteiskunnallisten teorioiden kehityksestä. Länsi-Euroopan kehitysmalli ei ole ollut yhtenäinen ja olemme edelleen kehitystilassa, mutta opimme toisiltamme ja meillä on voimavaroja ja kokemusta, joista saattaa olla hyötyä muille. Oppi terveyden ja vaurauden keskinäisestä riippuvuudesta on samalla sekä vanha että uusi. Rintasyöpää lukuun ottamatta myös Länsi-Euroopan maissa tauteja, häiriöitä ja vammaisuutta esiintyy suhteettoman paljon alhaisen tulotason ihmisten keskuudessa. Rikkaiden ja köyhien maiden välillä ilmiö on vielä ilmeisempi. Vauraus tarkoittaa yleensä parempaa terveyttä ja köyhyys sairastuvuutta. Sairastuvuus puolestaan merkitsee kansakuntien, perheiden ja yksittäisten ihmisten köyhyyttä. Haasteet Kehitysmaissa kuolee päivittäin alle 5-vuotiasta lasta tauteihin, jotka olisivat helposti hoidettavissa nykyisin käytettävissä olevilla lääkkeillä. Ripulitauteihin kuolee yli 1,5 miljoonaa lasta vuodessa. Afrikkalaisen naisen riski kuolla raskauden aikana tai synnytyksessä on 1:13. Vuoteen 2020 mennessä 80 prosenttia kaikista taudeista on ei-tarttuvia (sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, hengitysteiden sairaudet ja diabetes), ja henkiset sairaudet ovat nopeimmin kasvava sairausryhmä. 1,1 miljardilla ihmisellä ei ole käytettävissään puhdasta vettä ja 2,4 miljardia kärsii puutteellisesta hygieniasta. Vuosittain 3 miljoonaa ihmistä kuolee veden välityksellä tarttuviin tauteihin (lavantauti, dysenteria, kolera, hepatiitti, malaria, trakooma, fluoroosi ja japanilainen enkefaliitti). Tuberkuloosiin kuolee vuosittain 2 miljoonaa ihmistä, ja tuberkuloosin on arvioitu maksavan köyhille maille yli 12 miljardia dollaria vuodessa (WHO). Miljoona ihmistä kuolee malariaan ja 300 miljoonaa kärsii akuutista malariasta. Jos malaria olisi nujerrettu Afrikasta 30 vuotta sitten, jolloin tehokkaat valvontatoimet tulivat käyttöön, Afrikka olisi nyt arvioiden mukaan 100 miljardia dollaria PE /22 RR\ doc

15 vauraampi (WHO). HIV:n/aidsin vaikutuksesta on saatavilla paljon tietoa; Lesothossa, Malawissa, Mosambikissa, Swazimaassa, Sambiassa ja Zimbabwessa tauti on joka viidennellä aikuisella. Seitsemän miljoonaa maatilojen työntekijää 25 Afrikan maassa on kuollut vuoden 1985 jälkeen. Vuosittain 95 prosenttia 5 miljoonasta uudesta tapauksesta todetaan eteläisen Afrikan alhaisen tulotason maissa. Afrikassa 25 miljoonalla ihmisellä on aids, ja uudella kasvualueella, erityisesti Etelä-, Kaakkois- ja Keski-Aasiassa, aids on 6 miljoonalla ihmisellä. HIV/aids Aidsin kohdalla vastassamme on säälimätön tartuntojen kehä, keinojen puuttuminen ja köyhyys sekä 16 miljoonaa kuollutta. Vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä kuolee Afrikassa aidsiin, mikä on neljännes kaikista kuolemista Afrikassa. Aidsia sairastaa 10 prosenttia vuotiaista. Aids-orpoja on 10 miljoonaa. Ihmiset, jotka odottivat, että heidän perheensä huolehtii heistä vanhuuden päivinä, eivät enää voi saada huolenpitoa ja tukea, koska heidän lapsensa ovat kuolleet. Vanhukset palaavat työelämään tullakseen jotenkuten toimeen ja voidakseen huolehtia orvoiksi jääneistä lapsenlapsistaan. Tällainen näkymä meillä on edessämme. Eräässä sambialaisessa sairaalassa The Economist -lehden toimittajat näkivät kahden kolmasosan potilaista kuolevan aidsiin. Toimittajien kertomusten mukaan ihmisten raajat näyttivät rikkoutuneilta luudanvarsilta. Ihmiset halusivat epätoivoisesti ruokaa, eivät retroviruslääkkeitä. Köyhyyden vuoksi he eivät saaneet kumpaakaan. Köyhyys nopeuttaa kuolemaa, ja kuolema eloonjääneiden joutumista köyhyyteen. Sambian terveysministeriö arvioi, että puolet väestöstä tulee kuolemaan aidsiin. Joissakin maissa opettajia otetaan koulutukseen 25 prosenttia yli tarpeen, koska sen verran opettajia kuolee aidsiin koulutuksen aikana. Monenlaiset taudit Kehitysmaan lapsi kuolee kymmenen kertaa todennäköisemmin rokotteilla ehkäistävään tautiin kuin eurooppalainen lapsi. Elämäntyyli vaikuttaa sairastuvuuteen. Käsittelemättömien kiinteiden polttoaineiden, erityisesti biopolttoaineiden (satojätteet, puu ja lannoitteet) polttamisesta aiheutuva saastunut sisäilma ihmisten kodeissa voi aiheuttaa akuutteja hengityselinten tulehduksia, tuberkuloosia, kroonista obstruktiivista keuhkosairautta sekä keuhkosyöpää, astmaa, harmaakaihia, sokeutta, anemiaa ja raskauskomplikaatioita. Kehitysmaissa 40 miljoonaa ihmistä sairastaa epilepsiaa ja 32 miljoona jää ilman hoitoa, vaikka hyvin pienellä rahalla ja lääkemäärillä noin 80 prosenttia voitaisiin hoitaa niin, että kohtaukset eivät uusiudu. Ilman varoja ja lääkkeitä nämä ihmiset jäävät taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimien ulkopuolelle. Henkiset sairaudet leviävät nopeasti kehitysmaissa, mutta myös Euroopassa. Usein ne kulkevat rinnakkain HIV:n/aidsin kaltaisten tautien kanssa. Henkiset häiriöt vaativat enemmän lääkinnällistä ja sosiaalista valvontaa kuin useimmat fyysiset häiriöt. Tästä huolimatta monissa kehitysmaissa lääkäreitä, sairaaloita, klinikoita ja kunnallisia palveluja on RR\ doc 15/22 PE

16 vähän tai ei lainkaan. Lääkkeet ja hoidot ovat harvinaisia, ja leimaantuminen lisää häiriön aiheuttamaa kärsimystä. Neljännes koko maailman väestöstä kärsii henkisistä, neurologisista ja käyttäytymishäiriöistä tai henkisestä jälkeenjääneisyydestä. Useimpia niistä voidaan hoitaa, ja monet ovat ehkäistävissä tai parannettavissa. Kehitysmaiden ongelmana onkin se, että olennaisen tärkeään ihmisten terveyteen ja sen vaikutukseen köyhyyteen ja köyhyyden voittamiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Nämä ovat karuja ja haastavia tosiasioita sairastuvuudesta ja sen yhteydestä köyhyyteen ja köyhyyden voittamiseen. Ilman terveyttä ei voi olla vaurautta. Kyseessä on maailmanlaajuinen haaste, johon Euroopan unioni on asiaankuuluvasti päättänyt osaltaan vaikuttaa. Saavutettavuus Hyvä uutinen on se, että vaikuttamiseen ei tarvita valtavia summia ja että terveydenhuollon kehittäminen johtaa hyvin usein elämänlaadun parantumiseen olennaisesti. Pienillä summilla voidaan ehkäistä hoidettavissa olevista terveysongelmista johtuvia turhia kuolemia. Ripulin aiheuttamaa lapsikuolleisuutta voitaisiin tuntuvasti vähentää, sillä 125 annosta oraalista rehydraatiosuolaa maksaa 7 euroa. Oxfam tarjoaa 4 eurolla erityissuunniteltuja kannellisia vesisäiliöitä, joissa vesi säilyy turvallisena ja puhtaana, mikä ehkäisee altistumista taudeille. Varojen käyttöä on niin ikään tärkeää muuttaa. Kansallisesta rokotusohjelmasta käy esimerkiksi ilmi, että Nigeriassa lasten kuolleisuutta aiheuttavat taudit, kuten jäykkäkouristus, lapsihalvaus, kurkkumätä, matorakkulatauti, tuberkuloosi, keltakuume sekä aivokalvon- ja selkäydinkalvontulehdus, jotka ovat pääsyy lapsikuolleisuuteen kehitysmaissa, ovat jatkuvasti ja tuntuvasti vähentyneet. Tärkein syy tautien vähenemiseen oli yleisen käsityksen muuttuminen rutiinirokotuksista. Ohjelmassa hyväksyttiin talosta taloon -menetelmä, jossa kukin rokotusryhmä oli yhteisössä koko rokotuksen ajan. Aikaisemmissa rokotuksissa ryhmät olivat koko ajan liikkeellä. Tiedonanto Yleisesti ottaen komission tiedonantoon on suhtauduttava myönteisesti. Siinä politiikka yhdistetään aiheellisesti vuosituhannen vaihteen julistuksessa asetettuihin kehitystavoitteisiin. Tavoitteet 4, 5 ja 6 on kuitenkin nähtävä terveydenhuoltoon liittyvinä tavoitteina, mutta tavoitteen 8 merkitys unohdetaan usein. Tavoitteeseen 8 sisältyy indikaattori 33, jolla mitataan perussosiaalipalveluihin kohdennetun julkisen kehitysavun osuutta, perusterveydenhuolto, ravinto, puhdas vesi ja hygienia mukaan luettuina. Tiedonannossa mainitaan myös tavoite 17 ja indikaattori 46, jotka koskevat lääkintäalan yritysten yhteistyöstä olennaisen tärkeiden lääkkeiden tarjoamiseksi kehitysmaissa, ja tavoite 10, joka koskee mahdollisuutta puhtaaseen juomaveteen. Komission tiedonanto on muilta osin hyvin onnistunut, mutta ehdotuksen rajallinen soveltamisala on yksi päähuolenaiheista. HIV/aids, tuberkuloosi ja malaria ovat ensisijaisia terveyteen liittyviä haasteita. On oikein, että niihin kiinnitetään erityistä huomiota, mutta ne eivät suinkaan ole ainoita terveyttä uhkaavia tekijöitä. Tiedonannossa ei juurikaan oteta huomioon ei-tarttuvia ja muita tauteja. Monet kehitysmaiden asukkaat ovat alttiita astmalle, ylähengitysteiden tulehduksille ja neuropsykiatrisille häiriöille. Etelä-Afrikassa on PE /22 RR\ doc

17 2 miljoonaa diabetestapausta. Tiedonannossa ei mainita myöskään muita tauteja, kuten Chagasin tautia, maaperän kautta leviäviä loismatoja, bilhartsioosia, lymfaattista filariaasia, medinamatoa, dracuncoliasisia, trypanosomiaasia ja dengue-kuumetta. Useiden näiden tautien aiheuttama kuolleisuus on vähäistä, mutta sairastuvuutta ja vammaisuutta ne aiheuttavat paljon. Kuten on sanottu, suurilla taudintorjuntakampanjoilla on pelastettu miljoonia lapsia ennenaikaiselta kuolemalta, mutta pikemminkin heikentävien kuin tappavien tautien huonon hoidon vuoksi heidän elämänsä on puutteenalaista. Esimerkiksi lymfaattista filarioosia on yli 80 maassa Afrikassa, Aasiassa, Amerikassa ja Läntisellä Tyynellämerellä ja 1,1 miljardia on altistunut sille. Näihin sairauksiin sijoittaminen voi olla tuottoisaa, ja kiinalaiset taloustieteilijät ovat arvioineet, että jokainen lymfaattisen filarioosin torjumiseen sijoitettu dollari tuottaa 15 dollaria takaisin. Maakohtaisilla strategia-asiakirjoilla ja sektoriohjelmilla on usein taipumusta retorisuuteen, mutta niissä on niukalti erityisesti terveydenhuoltoa ja koulutusta koskevia ehdotuksia. Yhteensä 61 julkaistusta maakohtaisesta strategia-asiakirjasta vain 9:ssä terveydenhuolto on valittu keskeiseksi yhteistyön alueeksi, mikä on vain 4,3 prosenttia ohjelmoitavista varoista. Tärkeää on myös se, että politiikka olisi riittävän joustavaa niin, että tautimuotojen alueelliset erot esimerkiksi Karibian ja Afrikan välillä otetaan huomioon. On myös korostettava, että köyhyyden ja terveyden ongelma ei ole ratkaistavissa ainoastaan lääketieteellä ja hoidolla, vaan se liittyy ravitsemusta, puhdasta vettä, hygieniaa, asuntoja, koulutusta, ympäristöä, kuntoutusta, uudelleenkoulutusta ja työllisyyttä koskevaan laajempaan ohjelmaan. Nälkä Terveyttä ja köyhyyttä rinnastettaessa nälkä on tärkeä tekijä. Yleinen käsitys nälästä on hyvin usein televisiossa nähtävää nälänhätää. Suurin ongelma on kuitenkin aliravitsemus. Eräs huomionarvoinen asia tässä yhteydessä on likainen juomavesi, joka aiheuttaa tauteja, työkyvyttömyyttä ja kuolemia sekä alentaa työvoiman tuottavuutta. Tämä puolestaan johtaa alhaisiin tuloihin, mikä johtaa aliravitsemukseen, ja niin edelleen. Syntyy siis puutteen noidankehä, joka on katkaistava. Tilannetta pahentaa se, että humanitaarinen apu heikentää paikallisten viljelijöiden tuottavuutta ja paikallista talouselämää. Annamme ruokaylijäämämme alhaisen tulotason maille emmekä ymmärrä, että se saattaa vahingoittaa kyseisten maiden maataloutta. Tilannetta pahentaa edelleen se, että Eurooppa sulkee ovensa kehitysmaiden ruokavienniltä. Protektionismi kehitysmaita kohtaan maksaa niille noin 100 miljardia dollaria, mikä on huomattavasti enemmän kuin koko humanitaarinen apu yhteensä. Jos kyseiset maat voisivat lisätä vientiään Eurooppaan vain 5 prosentilla, niiden vientituotot olisivat 350 miljardia dollaria. RR\ doc 17/22 PE

18 Tavoitteet asetettiin neljännesvuosisata sitten. Vuonna 1996 tavoitteeksi asetettiin 800 miljoonan aliravitun määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä 22 miljoonan vuosivauhdilla. Luvut laskevat vain 6 miljoonan vuosivauhdilla. Tavoitetta ei saavuteta ennen vuotta Ruokatuotanto henkeä kohti ei sekään ole kasvanut erittäin velkaantuneissa alhaisen tulotason maissa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Silti Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman arvion mukaan ongelman ratkaisemiseen tarvittaisiin vain 13 miljardia dollaria vuodessa. Summa on sama, joka Euroopassa ja Amerikassa kulutetaan kosmetiikkaan. Viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana 400 miljoonaa ihmistä on kuollut nälän ja alhaisen hygienian vuoksi koko maailmassa. Luku on kolme kertaa suurempi kuin kaikissa luvulla käydyissä sodissa kuolleiden määrä. Noin yhdeksän miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain nälkään. Se merkitsee kuollutta päivässä. Toimet ja kustannukset Maailmanpankki arvioi, että keskeinen tavoite eli köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä edellyttäisi julkisen kehitysavun pikaista kaksinkertaistamista. WHO:n kansantalouden ja terveysasioiden komitean raportin mukaan (joulukuu 2001) tarvitaan 31 miljardin dollarin lisärahoitus terveyden alalle tästä päivästä vuoteen 2015, jotta alalla päästään vuosituhannen vaihteen julistuksessa asetettuihin tavoitteisiin. EU:n kehitysyhteistyön talousarviota on arvosteltu siitä, että siinä ei keskitytä köyhyyteen. Komission tiedonannossa mennään jonkin verran tähän suuntaan, mutta meidän on vielä odotettava nähdäksemme, voidaanko asiassa todella edistyä. Varoja on siirrettävä sosiaalisille aloille, erityisesti perusterveydenhuoltoon ja koulutukseen. Komission tiedonannon mukaan komissio myönsi vuonna 2001 vain 3,4 prosenttia (201,62 miljoonaa euroa) komission ja Euroopan kehitysrahaston yhdistetystä yleisestä talousarviosta terveydenhuoltoon. Jos makrotaloudellinen tuki vie suuremman osan kehitykseen tarkoitetuista varoista, on esitettävä kysymys, miten terveyssektori järjestetään ja miten sitä arvioidaan. Euroopan parlamentti on jatkuvasti vaatinut 35 prosentin kehitysapua terveydenhuoltoon ja koulutukseen ja että vähiten kehittyneiden maiden määrärahoja ei suunnattaisi muille kuin vähiten kehittyneille maille. Monien kehitysmaiden terveydenhuolto kärsii varojen puutteesta. Maiden on itse panostettava enemmän terveystilanteen kohentamiseen. Tervetulleita ovat myös aloitteet, kuten se, jossa Afrikan maiden hallitukset sitoutuvat (Abuja 2001) kohdentamaan 15 prosenttia kansallisista talousarvioista terveydenhuoltoon. Silti useimmissa alhaisen tulotason maissa kansainvälisen yhteisön on täydennettävä maiden julkisia ja yksityisiä investointeja pitkän aikavälin rahoitustuella. Monet maat tarvitsevat enemmän teknistä tukea ja kapasiteetin luomista kuin suuria tulonsiirtoja. Kehitysmaissa ei ole riittäviä mahdollisuuksia kohtuuhintaisiin palveluihin ja lääkkeisiin. Syyt tähän ovat moninaisia ja ne johtuvat osaltaan kansainvälisistä ja kansallisista hinnoittelupolitiikoista, tariffeista, verotuksesta sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sopimusten täytäntöönpanosta. Mahdollisuuksien ja kohtuullisten hintojen varmistamiseksi on tutkittava erilaisen hinnoittelun (porrastetun hinnoittelun), vapaaehtoisten lisenssisopimusten, PE /22 RR\ doc

19 rinnakkaiskaupan, teknologiansiirron, paikallisen tuotantokapasiteetin lisäämisen sekä yleisten ja patentoitujen tuotteiden käyttöä. Yhteenveto Tarvitsemme tehokkaampaa yhteisön sitoutumista kehityksen tukemiseen terveyden alalla. Suurempi panostus sosiaalisille aloille ei välttämättä merkitse parempia tuloksia terveyden alalla. Tehokkaammin kohdennetut investoinnit ovat olennaisen tärkeitä. Terveydenhuollon tehokkuus ja terveyden tukeminen on arvioitava paremmin. Suuntauksia on seurattava koordinoidusti, ja valmiuksia siihen on kehitettävä. Euroopan on erityisesti estettävä lääkinnän alan ammattilaisten katoaminen kehitysmaista. WHO:n mukaan kehitysmaat menettävät tällä hetkellä lääkäriä vuodessa ja saavat takaisin Tarvitsemme kaiken kaikkiaan tehokkaampaa ohjelmaa emmekä vain kauniita sanoja. RR\ doc 19/22 PE

20 31. tammikuuta 2003 LAUSUNTO NAISTEN OIKEUKSIEN JA TASA-ARVOASIOIDEN VALIOKUNNALTA kehitysyhteistyövaliokunnalle Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille terveydestä ja köyhyyden vähentämisestä kehitysmaissa (KOM(2002) 129 C5-0334/ /2178(COS)) Valmistelija: Elena Valenciano Martínez-Orozco ASIAN KÄSITTELY Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta nimitti kokouksessaan 10. heinäkuuta 2002 valmistelijaksi Elena Valenciano Martínez-Orozcon. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta kokouksissaan 25. marraskuuta 2002 ja 23. tammikuuta Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Anna Karamanou (puheenjohtaja), Elena Valenciano Martínez-Orozco (valmistelija), María Antonia Avilés Perea, Regina Bastos, Lone Dybkjær, Geneviève Fraisse, Fiorella Ghilardotti, Lissy Gröner, Jutta D. Haug (Christa Pretsin puolesta), Hans Karlsson, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Astrid Lulling, Thomas Mann, Olle Schmidt (Marieke Sanders-ten Holten puolesta), Patsy Sörensen, Feleknas Uca ja Sabine Zissener. PE /22 RR\ doc

21 JOHTOPÄÄTÖKSET Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kehitysyhteistyövaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. pyytää komissiota tukemaan ensimmäistä Yhdistyneiden Kansakuntien asettamista vuosituhannen kehitystavoitteista, joka on se, että vuoteen 2015 mennessä vähennetään puoleen niiden henkilöiden lukumäärä, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä, jonka pääasiallisia uhreja ovat naiset ja lapset; 2. pyytää komissiota valvomaan, että terveydenhoitoa ei oteta mukaan GATS:n (palvelukaupan yleissopimus) soveltamisalaan "palveluna", johon sovelletaan vapaiden markkinoiden periaatetta ja tuottavuuskriteereitä; 3. pyytää komissiota valvomaan kehityspolitiikkojen ja muiden politiikkojen yhdenmukaisuutta, ja että niiden yhteydessä toteutetaan toimia, joihin otetaan mukaan naiset, joita köyhyys erityisesti koskettaa ja jotka ovat maansa kehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden välttämättömiä osatekijöitä; korostaa, että koulutus, terveydenhoito, ympäristö, kansainvälinen kauppa, maanviljelys ja maahanmuutto muodostavat ytimen hyvin suoranaisesti kehitysmaihin vaikuttaville politiikoille, jotka voivat ja joiden pitää toimia köyhyyden torjuntaan soveltuvina työkaluina pyrittäessä poistamaan eriarvoisuus, joka tekee kehitysmaiden naisista entistäkin haavoittuvampia; 4. korostaa, että köyhyyden torjuntaan liittyy perus- ja jatkokoulutukseen pääsy, mahdollisuus käyttää uusia tietotekniikoita sekä oikeus hankkia omaisuutta ja säästää sekä käyttää luotonantomekanismeja, ja kehottaa Euroopan yhteisöä kehittämään alalla erityistoimenpiteitä naisia varten etenkin yhteistyö- ja kehitysyhteistyöpolitiikkansa yhteydessä; vaatii komissiota estämään aktiivisesti ihmiselimillä käytävää kauppa; 5. pyytää komissiota edistämään paikallisen väestön ja etenkin naisten osallistumista, jotta saataisiin aikaan huomattavia terveyttä koskevia muutoksia ja luotaisiin yhtäläiset mahdollisuudet osallistumiselle kansallisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen katsomatta ja olisi mahdollista perustaa asianmukainen terveydenhuoltojärjestelmä, joka ei perustu kehittyneiden maiden malliin; toteaa, että jotkut kulttuuriin tai uskontoon liittyvät perinteet estävät naisten pääsyn terveys- ja lisääntymisterveyspalvelujen piiriin; 6. kehottaa komissiota torjumaan aktiivisesti väärennettyjen, pilaantuneiden tai vanhentuneiden lääkkeiden kauppaa ja niiden kuljettamista Euroopan unionin alueen kautta; RR\ doc 21/22 PE

22 7. pyytää komissiota tukemaan aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, joka on ainoa tae siitä, että yhtenäinen terveydenhuolto saatetaan köyhimpien ulottuville; vaatii myös varmistamaan yleisten terveyspalvelujen saatavuuden ja takaamaan seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvien riittävien terveyspalvelujen saatavuuden sekä väestön lääkehuollon ja tukemaan julkisen terveydenhuollon ja sen valmiuksien vahvistamista sekä edistämään tutkimustoimintaa; 8. ilmoittaa komissiolle kantansa, että on syytä korostaa naisen merkitystä ensisijaisena terveyden edistäjänä ja että siksi on tarpeen sisällyttää sukupuolinäkökohdat terveyspolitiikkoihin ja niihin liittyviin tilastoihin sekä tutkimuksiin; ottaa huomioon, että tällä hetkellä 20 prosenttia maailman väestöstä on lisääntymisiässä ja siksi on erittäin tärkeää, että seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvistä terveyskysymyksistä annettava informaatio ja seksuaalisuutta ja lisääntymistä koskevat terveyspalvelut ovat käytettävissä, jotta helpotetaan sitä, että kyseinen väestönosa suojautuu ei-toivottuja raskauksia ja HIV:n/aidsin kaltaisia sukupuoliteitse leviäviä sairauksia vastaan; 9. pyytää komissiota ottamaan käyttöön elintarviketurvallisuuden ohella elintarvikkeita koskevan riippumattomuuden 1 käsitteen; palauttaa mieliin, että elintarvikkeita koskevalla riippumattomuudella tarkoitetaan kansojen oikeutta määritellä itse elintarvikkeiden tuotantoa, jakelua ja kulutusta koskevat tuotantopolitiikat ja -strategiat, joilla varmistetaan koko väestön oikeus tuottaa pieneen ja keskisuureen tuotantoon perustuen ravintoa siten, että kunnioitetaan kansojen omia kulttuureita sekä erilaisia maanviljelijöiden, kalastajien ja alkuperäisväestön tapoja järjestää maataloustuotanto ja kaupan pito sekä hoitaa hallintoa maaseutualueilla, joissa naisella on ensisijaisen tärkeä rooli; 10. korostaa, että terveydenhoidon parantamiseen liittyy myös se, että väestölle, etenkin naisille, opetetaan perushygienia- ja terveyssäännöt, ja tarjotaan mahdollisuus vesivarojen, ilman ja energian kestävään käyttöön ja annetaan siihen liittyvää koulutusta, jolloin väestön elintasoa ja terveyttä voidaan parantaa kestävältä pohjalta. 1 Havannassa syyskuussa 2001 järjestetyn elintarvikkeita koskevaa riippumattomuutta käsitelleen kansainvälisen foorumin mukaan tällä tavalla voidaan poistaa nälkä ja aliravitsemus sekä varmistaa pysyvä ja kestävä elintarviketurvallisuus kaikille kansoille. PE /22 RR\ doc