BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE

Transkriptio

1 BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE 2/ Selvitys: yritykset hyötyvät yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksista Yritykset kokevat yritysten yhteishankkeisiin myönnettävän tuen olevan usein ratkaisevassa roolissa niiden kansainvälistymisessä. Yli puolet yrityksistä ei olisi osallistunut yhteishankkeisiin ilman julkista tukea. Lähes 80 % piti julkisen sektorin toimintaa yritysten viennin kehittämisessä erittäin hyödyllisenä tai jopa välttämättömänä. Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa selvityksessä Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin. Selvitys arvioi TEM:n ja ELY-keskusten myöntämien yritysten yhteishankkeisiin tarkoitettujen kansainvälistymisavustusten vaikutuksia. Yritysten kansainvälistymisavustusta on käytetty pääasiassa kansainvälisiin näyttely- ja messuosallistumisiin sekä vientiverkosto- ja vientirengashankkeisiin. Suurimmiksi hyödyiksi yritykset arvioivat lisääntyneet asiakaskontaktit, yrityksen tunnettuuden ja näkyvyyden kasvun, kustannussäästöt sekä viennin kasvun, käynnistymisen tai käynnistymisen aikaistumisen. Lähes 60 prosenttia yrityksistä kertoi hankkeen synnyttäneen vientiä kohdealueille ja 33 prosenttia odotti tuloksia lähivuosina. Yli puolet yrityksistä arvioi, että avustuksella oli suuri tai erittäin suuri merkitys viennin kasvulle ja sen laajenemiselle uusille markkina-alueille, uusien tuotteiden lanseeraukselle, kansainvälisen tunnettuuden kasvulle sekä markkinatuntemuksen, kilpailutilanteen ja kilpailijoiden tuntemuksen lisääntymiselle. Best Practice -tiedote kv-verkostolle 1(6)

2 Yhteishankkeisiin osallistuneet yritykset ovat pääasiassa mikro- ja pkyrityksiä. Neljäsosa yhteishankkeisiin osallistuneista yrityksistä on vientiään aloittavia yrityksiä ja yritysten toimialajakauma on laaja. Kyselyyn vastasi 203 yritystä. Selvitys on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa: Selvitys liitteenä, ÄLÄ printtaa, kyseessä on 93-sivuinen julkaisu. Lisätiedot: ylitarkastaja Natalia Härkin, TEM, p Byrokratian hauta: Ennen tuen käsittely kesti viikon, nyt kuukausia Suomen Yrittäjät. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teknologiateollisuus ry vaativat, että Team Finland Explorer -rahoitus palautetaan kokonaisuudessaan ELY-keskuksilta takaisin Tekesin hallinnoitavaksi. Järjestöjen mielestä Tekesissä hyvin käynnistynyt kansainvälistymisen ostopalvelun tuki uhkaa nyt hautautua ELY-keskusten byrokratiaan. Tekesin kesällä 2014 lanseeraaman rahoitusmuodon kautta kansainvälistyvä pk-yritys pystyi hakemaan avustusta ostamiinsa asiantuntijapalveluihin esimerkiksi markkinoiden kartoituksessa ja kansainvälisten liiketoimintasuunnitelmien teossa. Hyvin käynnistyneen tuen hallinnointi siirrettiin viime helmikuussa Tekesistä ELY-keskuksiin, osaksi normaalia investointi- ja kehittämisavustusta. Järjestöt kritisoivat, että rahoituksen siirtäminen Tekesistä ELY-keskuksiin on yritysten kannalta selkeä palvelun heikennys, joka näkyy jo nyt kansainvälistyvien pk-yritysten arjessa. Yritykset eivät osaa hyödyntää eivätkä löydä instrumenttia. ELY-keskusten kansainvälistymisasiantuntijat vastaanottavat ja ohjeistavat hakemuksia muun työnsä ohessa. Resurssit ja osaaminen vaihtelevat tuen myöntämisessä alueittain, vaikka yritysten kansainvälistymisessä tuen tarve tulisi arvioida aina kansallisesta näkökulmasta. Tekesissä Explorer-hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli viikko. ELY-keskuksissa puhutaan maakunnasta riippuen useista kuukausista. Lisäksi säännölliset katkokset rahoituksen saatavuudessa ovat Elyjen arkea. On myös olemassa riski rahoituksen kohdentumisesta muuhun kuin yritysten kansainvälistymisen edistämiseen, vaatimuksessa todetaan. Team Finland Explorer -rahoituksen tarve syntyi, kun Finpron julkisrahoitteinen maksullinen konsultointi lakkautettiin. Best Practice -tiedote kv-verkostolle 2(6)

3 Uuden avustuksen kautta kansainvälistyvä pk-yritys sai avustuksena puolet kansainvälistymiseen tarkoitetun ostopalvelun hinnasta, minimissään euroa yritystä kohden. Tekes varasi instrumentille alustavasti viisi miljoonaa euroa, ja vastaanotti kahdeksan kuukauden aikana Explorerhakemuksia kiihtyvällä tahdilla tasaisesti kaikkialta Suomesta noin 150. Rahoitettuihin hankkeisiin Tekes myönsi yli neljä miljoonaa euroa avustusta. Kimmo Koivikko 3. Vientitakuulaki muuttuu Hallitus antoi presidentille vahvistettavaksi muutokset valtion vientitakuulakiin. Lain tarkoituksena on monipuolistaa viennin rahoitusmahdollisuuksia ja siten edistää vientiä. Vientitakuu on mahdollista myöntää ulkomaiselle ostajalle myönnetyn vientiluoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Lisäksi vientitakuu on mahdollista myöntää kotimaahan suuntautuville vientiä edistäville investoinneille myönnetyn luoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Pankit voivat saada myöntämälleen vientiluotolle tai kotimaahan suuntautuvan investoinnin rahoittamiseksi myöntämälleen luotolle erillisen vientitakuun, jälleenrahoitustakuun. Takuun nojalla pankki voisi jälleenrahoittaa myöntämänsä luoton siirtämällä luoton sijoittajalle ja saamalla vastikkeena jälleenrahoituksen. Lain tavoitteena on edistää rahoitusmarkkinoiden toimintaa parantamalla vientitakuun saaneiden luotto- ja rahoituslaitosten mahdollisuuksia rahoittaa vientiä. Se myös hillitsisi tarvetta käyttää Finnveran varainhankintaan perustuvaa Suomen Vientiluoton myöntämää vienti- ja alusluottojen rahoitusta, kun osa viennin rahoituksesta voisi toteutua pankkien rahoittamilla vientiluotoilla. Jälleenrahoitustakuun avulla rahoitettavan tyypillisen sijoituskohteen koon arvioidaan olevan noin miljoonaa euroa. Lainmuutos ei aiheuta tarvetta muuttaa Finnveran vientitakuiden voimassa olevaa myöntämisvaltuutta, jonka suuruus on 17 miljardia euroa. Muutokset tulevat voimaan Lisätiedot: erityisavustaja Laura Manninen, TEM, p hallitusneuvos Kari Parkkonen, TEM, p Best Practice -tiedote kv-verkostolle 3(6)

4 4. Team Finland LetsGrow lähtenyt lupaavasti liikkeelle Keväällä 2014 lanseerattu Finnveran, Tekesin ja Finpron yhteinen Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelma on hyvässä vauhdissa, ja ensimmäiset rahoituspäätökset on jo tehty. Keskusteluja kansainvälisen kasvun rahoitusvaihtoehdoista on käyty jo yli sadan yhtiön kanssa. Finnvera on rahoittanut LetsGrow-keskustelujen myötä yrityksiä vuoden aikana lainoilla, takauksilla ja kaupan rahoituksen instrumenteilla yhteensä lähes 30 miljoonan euron edestä. Meille on kertynyt merkittävästi lisää tietoa ja ymmärrystä siitä, miten yrityksen haasteeseen voi löytyä ratkaisuja myös sisarorganisaatioistamme, kertoo ohjelmapäällikkö Laura Strandberg Finnverasta. LetsGrow on tarkoitettu pk-yrityksille, jotka ovat kansainvälisen kasvun toteutusvaiheessa ja panostavat ja investoivat siihen vahvasti. Yrityksille, joilla ei vielä ole valmiuksia ohjelmaan, tarjotaan Finnveran, Finpron ja Tekesin muita palveluita. Vinkkaa tietoa eteenpäin, sillä ohjelman haku on auki. Yritysten kasvutarinoita löydät osoitteesta 5. Venäjän kaupan näkymät Venäjän-kaupan barometri 2015 Suomalais-Venäläisen kauppakamari Venäjän-kaupan barometri, kevät 2015 Vuonna 2014 Suomen vienti Venäjälle laski 14 prosenttia, 4,6 miljardiin euroon, ja tuonti 17 prosenttia, 8,7 miljardiin euroon. Tammikuussa 2015 vienti laski 43 % vuoden 2014 tammikuuhun verrattuna. Vienti, tuonti ja liiketoiminta Venäjällä Tullitilastojen kertomaa vahvistaa odotetusti myös tuore barometritutkimus. 63 % vastaajista (syksy 2014, 50 %) kertoi viennin laskusta ja liiketoiminta Venäjällä supistui 55 %:lla (syksy 2014, 46 %:lla.) Kolmanneksella vastaajista ei tapahtunut muutoksia suuntaan eikä toiseen ja pienellä osuudella oli jopa kasvua. Saldoluvut heikkenivät merkittävästi syksyn mittauksista, eniten viennissä. Kaikilla toimialoilla oli supistumista suunnilleen yhtä paljon, eniten väheni yritysten vienti Venäjälle. Yrityksen koolla ei viennissä ollut merkitystä, mutta Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa suuret yritykset pärjäsivät parhaiten, keskisuuret heikoimmin. Best Practice -tiedote kv-verkostolle 4(6)

5 Kaupankäynnin ei odoteta merkittävästi muuttuvan seuraavan puolen vuoden aikana. Puolet vientiä harjoittavista yrityksistä arvelee tilanteen pysyvän ennallaan, 30 % ennustaa laskua ja 17 % näkee vientinsä kasvavan. Lähes samat odotukset ovat Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa. 46 % uskoo liiketoiminnan sujuvan nykymalliin, 21 % odottaa kasvua ja 29 % arvioi liiketoimintansa vielä supistuvan. Tuonti Venäjältä on selkeästi elpynyt viime syksystä, sillä 19 %:lla tuonti on kasvanut (syksy 2014, 3 %:lla) ja tuonnin laskusta kertoo 20 % vastaajista (syksy 2014, 31 %). 25 % vastaajista uskoo, että tuonti jatkaa kasvuaan myös seuraavan puolivuotiskauden ja 11 % arvelee tuontinsa Venäjältä laskevan. Ruplan kurssin epävakaus on suurin haaste, erityisesti viennissä. Talouden epävakaisuus, poliittinen tilanne ja rahoitusongelmat (suomalaisyritysten asiakkailla) nousevat kärkikastiin sekä viennissä että liiketoiminnassa Venäjällä. Investoinnit ja Venäjän talous Investoinnit Venäjälle jatkuivat entiseen malliin: 28 % vastaajista ilmoitti tehneensä investointeja, lähinnä tytäryhtiöihin mutta myös tuotantoon. Venäjän talouden odotetaan aavistuksen verran parantuvan, sillä supistusta odottaa 6 % vähemmän ja kasvua 3 % enemmän kuin syksyn mittauksessa. Saldo on kymmenisen prosenttiyksikköä parempi. Tämä näkyy siinä, että enemmistö odottaa viennin ja Venäjällä tapahtuvan liiketoiminnan pysyttelevän nykyisellä tasolla olisiko pahin pudotus jo takana? Teollisuudella on heikoimmat odotukset. Investoinnit Venäjälle tulevat laskemaan jonkin verran, mutta edelleen tehdään uus- ja lisäinvestointeja erityisesti tytäryhtiöihin. Liite: barometri 6. Ajankohtaista Brysselistä Etänä mukana EU-USA -kauppaneuvotteluissa Washingtonissa, jossa järjestettiin neuvotteluihin liittyvä kuudes SME Best Practice Workshop. Näissä pyritään löytää hyviä käytäntöjä pk-yritysten kaupankäynnin helpottamiseksi. Thomas Palmgren oli mukana eurooppalaisen yrittäjäjärjestö UEAPME:n neuvotteludelegaatiossa. Etäyhteys neuvotteluihin EU-komission Brysselin Berlaymontin tiloista. Best Practice -tiedote kv-verkostolle 5(6)

6 Thomaksella ryhmäpuheenvuoro Euroopan talous- ja sosiaalikomitean täysistunnossa 22.4 jossa vieraana EU-komisaari Malmström. Aiheena EU- USA neuvottelut. Lisätietoja: Kv-asioiden päällikkö Thomas Palmgren Best Practice -tiedote kv-verkostolle 6(6)