Otsikko Si vu 125 OSAVUOSIKATSAUS HSY:N TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) (AK)

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus AIKA :00-11:22 PAIKKA Länsisali, Ilmala ASIAT Otsikko Si vu 119 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN HSY:N STRATEGIA 2025 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 121 VESIHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 122 VESIHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 123 JÄTEHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 124 JÄTEHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) OSAVUOSIKATSAUS HSY:N TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) (AK) VESIHUOLLON MAKSUT (AK) VESIHUOLLON PALVELUMAKSUHINNASTON 2019 VAHVISTAMINEN (AK) 129 JÄTEHUOLLON PALVELUHINNASTO (AK) AIESOPIMUS PUOTISTEN VESI OY:N LIITTYMISESTÄ OSAKSI HSY:N VESIHUOLTOA 131 BLOMINMÄEN PUHDISTAMOHANKKEEN TILANNEKATSAUS 132 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTAOHJELMA VUOSILLE YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN KUNTALAIN MUKAISTA OTTOMENETTELYÄ VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET (MN) 135 KUNTALAIN MUKAISTA OTTOMENETTELYÄ VARTEN

2 PÖYTÄKIRJA 9/ TOIMITETUT PÄÄTÖKSET (RI) 136 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS 46

3 PÖYTÄKIRJA 9/ OSALLISTUJAT Helsinki Espoo Mia Nygård Atte Harjanne Johanna Krabbe Matti Niiranen Jussi Airaksinen Markku Saarikangas Antti Vuorela Kari Kuusisto Kirsi Louhelainen Anders Portin puheenjohtaja, esittelijä 134 jäsen, varapuheenjohtaja jäsen jäsen varajäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Kauniainen Minna Korpela jäsen Vantaa Tarmo Parviainen Antti Annala Kati Tyystjärvi Anni Sinnemäki Christoffer Masar Martti Lipponen jäsen varajäsen jäsen asiantuntijajäsen, Helsinki asiantuntijajäsen, Kauniainen asiantuntijajäsen, Vantaa HSY Raimo Inkinen toimitusjohtaja, esittelijä , Miikka Pekkarinen vt. johtava lakimies, pöytäkirjanpitäjä Sirpa Joukainen tietoyhteistyöyksikön päällikkö Petri Kouvo toimialajohtaja, Tommi Fred toimialajohtaja, Tuija Räty tulosaluejohtaja Pekka Hänninen talousjohtaja Riitta-Liisa Hahtala viestintäjohtaja Ulla Pitkänen henkilöstöjohtaja Anu Hämäläinen hallintosihteeri ALLEKIRJOITUKSET Mia Nygård puheenjohtaja Miikka Pekkarinen pöytäkirjanpitäjä

4 PÖYTÄKIRJA 9/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kirsi Louhelainen pöytäkirjan tarkastaja Kari Kuusisto pöytäkirjan tarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi HSY:n verkkosivuille osoitteessa

5 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Hallitus 119 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, puh Ehdotus (RI): Hallitus päättää a b todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, sekä valita pöytäkirjan tarkastajiksi Kirsi Louhelaisen (varalla Markku Saarikangas) ja Kari Kuusiston (varalla Antti Vuorela) Päätös Hallitus päätti a b todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, sekä valita pöytäkirjan tarkastajiksi Kirsi Louhelaisen ja Kari Kuusiston.

6 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus HSY:N STRATEGIA 2025 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 290/ /2018 Hallitus 120 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Kirsti Mäkinen, kehittämispäällikkö, puh Jäsenkaupungeilta pyydettiin lausunnot Strategia luonnoksesta, alus ta vas ta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille sekä inves toin ti stra te giois ta ja -ohjelmista. Lausunnot saatiin kaikilta jäsenkaupungeilta. Jäsenkaupungit ovat tyytyväisiä uuden strategian päämääriin ja toi men pide-eh do tuk siin strategian toteuttamiseksi. Toiminta- ja taloussuunnitelman ta voi te aset te lun todetaan perustuvan loogisesti strategisiin päämääriin. Lau sun nois sa kiinnitettiin huomiota mm. yhteistyöhön ilmasto- ja kier to talous stra te gia työs sä. Saadut lausunnot merkittiin tiedoksi hallituksessa Toiminta- ja taloussuunnitelman pohjaksi hyväksytyn strategialuonnoksen oh jel mal li sia kokonaisuuksia on vähäisessä määrin tarkistettu. Kaupunkien lau sun not huomioidaan strategian toimeenpanossa. Strategia 2025 on liitteenä. Ehdotus (RI) Hallitus päättää esittää edelleen yhtymäkokoukselle a b c hyväksyttäväksi strategian toiminta-ajatuksen, arvot ja vision vuoteen 2025 sekä strategiset päämäärät 1-8, hyväksyttäväksi päämäärien 1-4 mittarit ja niiden ta voi te tasot vuodelle 2025, hyväksyttäväksi päämäärien 5-8 ohjelmalliset kokonaisuudet ja niihin liittyvät teemat. Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan. Liitteet STRATEGIA 2025

7 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus VESIHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 354/ /2018 Hallitus 121 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Toimialajohtaja Tommi Fred p Taustaa HSY:n hallintosäännön 8 :n mukaan hallitus val mis te lee kuntayhtymän investointistrategian ja -ohjelmat yh ty mä ko kouk sel le. HSY:n investoinnit toteutetaan HSY:n perussopimuksen poh jal ta. Vesihuollon kehittämissuunnitelmat kuvaavat kaupunkien kehittymistä ja ve si huol lon laajentumisen tarvetta. Vesihuollon investointistrategia pyrkii vas taa maan siihen, millaisia vaikutuksia toimintaympäristön muutoksilla ja kau pun gin kasvulla on vesihuoltojärjestelmään. Vesihuollon investointiohjelma ku vaa tehtäviä toimenpiteitä. Investointiohjelman yhteydessä on laadittu ve si huol lon talousmalli, joka kuvaa taloudellisia edellytyksiä investointitarpeiden to teut ta mi sek si. HSY:n strategialuonnoksen 2025 osalta vesihuollon investointistrategian kes kei sim mik si päämääriksi on valittu: Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä Korkea toimintavarmuus Sujuvat palvelut Vakaa talous Lisäksi vesihuollon investointistrategian painopistealueet ovat: Ympäristökuormituksen vähentäminen Vesihuoltojärjestelmien kehittäminen saneeraamalla Kehittyvän ja tiivistyvän yhdyskunnan vesihuollon järjestäminen Varautumisen ja jatkuvuuden hallinnan tason parantaminen Vesihuollon investointistrategiassa tavoitteena on edelleen pienentää vesis töön johdettavaa kuormitusta. Vesistökuormituksen pienentämisen keskei se nä tavoitteena on vähentää puhdistetun veden ravinnekuormitusta puh dis tus pro ses se ja tehostamalla. Samalla vesistöön joutuvan mik ro muovin määrää pienennetään. Jätevesiverkoston ylivuotoja vähennetään viemä ri ver kon ja pumppaamoiden kuntoa parantamalla sekä lisäämällä viemä röin ti ka pa si teet tia kriittisiin verkoston osiin. Helsingin kantakaupungin se ka vie mä röi dyn verkon ylivuotoja vähennetään eriyttämällä jäte- ja hu leve si verk ko vaiheittain. Vedenjakelun toimintavarmuutta parannetaan rakentamalla toisistaan riippu mat to mia putkiyhteyksiä alueiden välille. Saneerausten yhteydessä verkos to jen ja laitosten toimintavarmuutta parannetaan nykyisestä. In ves tointe ja kohdennetaan niin, että vakavien häiriöiden riski pienenee.

8 PÖYTÄKIRJA 9/ Alueen kasvu jatkunee vahvana. Vesihuollon investointistragian läh tö koh tana on turvata vesihuoltopalvelut yhdyskuntien kasvua vastaavasti. Tämä edel lyt tää merkittäviä investointeja alueverkkoihin, siirtoyhteyksiin sekä tuotan to lai tok siin. Tuotantolaitosten kapasiteetin kasvattaminen parantaa oleel li ses ti myös toimintavarmuutta. Asemakaava-alueiden ulkopuolelle vesi huol toa rakennetaan vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Vakaan talouden ylläpito edellyttää hyvän talouden hallinnan lisäksi pit käjän teis tä investointien suunnittelua. Erityisesti vesihuoltotoverkostojen ikään ty mi ses tä johtuva korjausvelka on hallittava hyvin. Strategiakaudella ver kos to jen saneeraukseen panostetaan aikaisempaa tasoa enemmän. Sa nee raus ta son kasvattamisella ja toimenpiteiden kohdentamisella vai kutta vuus pe rus tei ses ti, pystytään aloittamaan verkostojen toiminnallisen kunnon parantaminen nykytasosta. Vesihuollon in ves toin ti stra te gian toimenpiteet ja taloudelliset vaikutukset on kuvattu lä hem min vesihuollon investointiohjelmassa ja sen talousmallissa , joi den laatimisen yhteydessä tehtiin tarvekartoitukset ja niihin liittyvät han ke kor tit. Hallituksen pyynnöstä annetut jäsenkaupunkien lausunnot Jäsenkaupungit ovat lausunnoissaan kannattaneet investointistrategian linjauksia. Perussopimuksensa mukaisesti HSY huolehtii jäsenkuntien kanssa sovituista investointivelvoitteistaan ja vastaa vesihuollon toimivuudesta kaikkien jäsenkuntien alueella. Ehdotus (RI) Päätös Liitteet Hallitus päättää lähettää vesihuollon investointistrategian yhtymäkokoukselle hyväksyttäväksi. Hallitus päätti ehdotuksen mukaan. VESIHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA

9 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus VESIHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 354/ /2018 Hallitus 122 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Toimialajohtaja Tommi Fred p , Yksikön päällikkö Jyrki Kaija, Talousjohtaja Pekka Hänninen, Kehitysinsinööri Pirjo Daavittila Taustaa HSY:n vesihuollon kehittämisen ja investointien suunnittelun vaiheet on kuvat tu vesihuollon investointien suunnittelujärjestelmässä, joka sisältää ve sihuol lon kehittämissuunnitelmat, vesihuollon investointistrategian ja tässä esi tet tä vän vesihuollon investointiohjelman. Vesihuollon investointiohjelma Investointiohjelman on laadinnan pohjana ovat olleet pää kaupun ki seu dun vesihuollon kehittämissuunnitelmat , vuonna 2014 hy väk syt ty vesihuollon investointistrategia ja syksyllä 2017 laaditut in vestoin tien tarveselvitykset. Työssä on huomioitu HSY:n uuden strategian mukai set painotukset. Investointiohjelman yh tey des sä on laadittu talousmalli, jo ka kuvaa taloudellisia edellytyksiä in ves toin ti tar pei den toteuttamiseksi. Vesihuollon investointiohjelmassa on kuvattu vesihuollon suunnitellut in vestoin nit vuosille Investointiohjelma on kahden vuoden välein laa dit ta va suunnitelma. Edellinen investointiohjelma laadittiin vuosille Investointiohjelman rakenne perustuu kaupunkien kehittymiseen liittyviin inves toin tei hin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja vesihuoltojärjestelmän kehit tä mi sen ja ylläpitämisen investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit). Li säk si investointiohjelmassa on mukana kiinteistöinvestoinnit ja in ves toin nit irtaimeen käyttöomaisuuteen (muut investoinnit). Kaupunkilähtöiset investoinnit on jaettu kaavoituksen mukaisiin alue in vestoin tei hin, vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaiseen laajentumiseen ha ja-asu tus alueil le sekä kaupungin tiivistymisen aiheuttamiin joh to siir to tarpei siin. Vesihuoltolähtöiset investoinnit on jaettu vesihuoltojärjestelmän (veden han kin ta, vedenpuhdistus, vedenjakelu, viemäröinti ja jä te ve den puh distus) mukaisiin osakokonaisuuksiin sekä edelleen uudisinvestointi- ja sa neeraus ko rei hin. Koreille on määritetty päämäärä, palvelutaso ja suunnittelukauden tavoitteet. Päämäärä kuvaa pitkän aikavälin tavoitetta, johon toi minnal la pyritään. Palvelutaso kuvaa teknisiä tavoitteita, joita päämäärän saavut ta mi nen vaatii. Suunnitelmakauden tavoitteet kuvaavat sitä osaa päämää ris tä, joka saavutetaan suunnittelukaudella. Seuraavassa on kuvattu kaupunki- ja vesihuoltolähtöisten investointien ko-

10 PÖYTÄKIRJA 9/ ko nai suu det. Kaupunkilähtöiset investoinnit Kaupunkilähtöiset investoinnit kuvaavat hankkeita, jotka realisoituvat kaupun kien kehittymisen aikataulussa. Kaupunkilähtöisissä investoinneissa on vain yksi osakokonaisuus: Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus. Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus Osakokonaisuus sisältää korit: 1) Kaavoituksen mukainen laajentuminen (alue in ves toin nit), 2) Laajentuminen haja-asutusalueille ja 3) Johtosiirrot. Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus osakokonaisuus sisältää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan uusien ja tiivistyvien kaa va-alueiden sisäisten vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostojen toteuttamisen sekä laite in ves toin nit pois lukien vesitornit (esitetty uudisinvestoinnit korissa 8 ja sa nee raus in ves toin nit korissa 11). Kori 2 kuvaa lisäksi ve si huol lon ke hit tämis suun ni tel mis sa määriteltyjä haja-asutusalueiden ve si huol lon to teut tamis ta sekä HSY:n osuutta kaupunkien haja-asutusalueiden ve si huol lon toteut ta mi ses sa. Kori 3 sisältää HSY:n osuuden kaupunkien tar pees ta syn tyvien johtosiirtojen kustannuksista. Toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit suun ni tel ma kau del le ovat 369 M (edellisessä in ves toin ti oh jelmas sa 341 M ). Suunnitelmakauden merkittävimpiä hankkeita ovat Espoossa mm. Suur pelto, Niittykumpu, Iivisniemi, Otaniemi, Perkkaa ja Saunaniemi, Helsingissä mm. Pasila, Kalasatama, Malmi, Kruunuvuorenranta, Jätkäsaari, Ku ninkaan tam mi, Hernesaari ja Koivusaari sekä Vantaalla mm. Tikkurila, Kul lero puis to, Leinelä, Vallinkylä ja Länsi-Rekolanmäki. Haja-asutusalueiden vesi huol to koh teik si on vesihuollon kehittämissuunnitelmissa esitetty Es poossa Pakankylä, Brobacka, Oittaa, Mustapuro ja Vanhakartano sekä Van taalla mm. Kiilan ja Katriinan alueet. Haja-asutuskohteet tarkentuvat kauden ai ka na. Raide-Jokerin rakentaminen aiheuttaa merkittäviä joh to siir to kustan nuk sia. Vesihuoltolähtöiset investoinnit Vesihuoltolähtöiset investoinnit kuvaavat ylläpitoinvestointeja sekä toi min tavar muu den lisäämiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen tähtääviä hank keita, jotka toteutetaan HSY:n määrittelemässä aikataulussa. Vesihuoltolähtöisten investointien osakokonaisuudet ovat vedenhankinta ja -puh dis tus, vedenjakelu ja viemäröinti sekä jätevedenpuhdistus. Vedenhankinta ja -puhdistus Osakokonaisuus sisältää korit: 4) Vedenhankinnan uudisinvestoinnit, 5) Ve den han kin nan saneerausinvestoinnit, 6) Vedenpuhdistuksen uu dis in vestoin nit ja 7) Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit.

11 PÖYTÄKIRJA 9/ Vedenhankinnan ja -puhdistuksen osakokonaisuus sisältää raa ka ve si lähtei den vedenottorakenteet ja vedenjohtamisen vedenpuhdistuslaitoksille, ve den puh dis tus lai tos ten väliset tunnelit rakenteineen, varavesilähteiden veden ot to ra ken teet sekä Vanhankaupungin ja Pitkäkosken ve den puh dis tuslai tok set sekä Kuninkaanlähteen pohjavedenottamon. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat 61 (58) M. Osakokonaisuuden merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat Pit kä kos ken vedenpuhdistuslaitoksen perusparannus ja kapasiteetin nos tami nen tasolle m³/d sekä Vanhankaupungin ja Pitkäkosken laitosten toi min ta var muu den ylläpitäminen saneeraamalla. Vedenjakelu ja viemäröinti Osakokonaisuus sisältää korit: 8) Vedenjakelun uudisinvestoinnit, 9) Viemä röin nin uudisinvestoinnit, 10) Verkostojen uudisinvestoinnit, 11) Ve denja ke lun laitteiden saneerausinvestoinnit ja 12) Viemäröinnin laitteiden sanee raus in ves toin nit. Vedenjakelujärjestelmä koostuu vesijohtoverkostosta ja verkostossa ole vista laitteista sekä niiden ohjausjärjestelmästä. Sen osat ovat pääjohdot, jake lu joh dot, tunnelirakenteet, paineenkorotusasemat, vesitornit, jä te ve denpump paa mot sekä venttiili- ja mittausasemat. Viemäröintijärjestelmä koostuu viemäri- ja hulevesiverkostosta ja viemärija hulevesiverkostossa olevista laitteista. Sen osat ovat kokoojaviemärit, ke räi ly vie mä rit, viemäritunnelit ja jätevedenpumppaamot ja hu le ve si vie märit. Helsingin alueen sekaviemärit luetaan kuuluviksi viemäriverkostoon. Vedenjakelun ja viemäröinnin uudisinvestoinnit sisältävät laajentumisen aiheut ta mat kapasiteetti- ja toimintavarmuusinvestoinnit nykyisessä ver kostos sa ja verkoston laitteissa sekä muut järjestelmän kehittämiseen liittyvät in ves toin nit. Alueverkostot laitteineen ml. hulevesiverkosto sisältyvät kaavoi tuk sen mukaisen laajentumisen ja haja-asutusalueiden investointeihin. Saneerausinvestoinnit on jaettu erillisiin koreihin. Verkostojen sa nee raus inves toin nit sisältävät sekä vesijohto- että viemäriverkostot. Vedenjakelun ja vie mä röin nin laitteiden saneerausinvestoinnit ovat omissa koreissaan. Vedenjakelun ja viemäröinnin investoinnit suunnittelukaudelle ovat 606 (441,5) M. Vedenjakeluverkoston merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat Hiekkaharjun uuden vesitornin valmistuminen, Vantaan vedenjakelun var muu den parantuminen useilla suurilla runkolinjahankkeilla muiden muas sa Myyrmäessä (4 km), Tikkurilassa (2 km) ja Korsossa (6 km). Espoon ja Helsingin alueilla lisätään vedenjakelun kapasiteettia mm. Sau nalah des sa (5 km), Turuntien varressa ja Itämerenkadulla (4,5 km). Pai neenko ro tus ase mien saneeraus takaa uusien linjojen täyden hyödyntämisen. Merkittävimmät viemäröintijärjestelmän investoinnit suunnitelmakaudella

12 PÖYTÄKIRJA 9/ ovat Kivistö ja Koillis-Espoon runkoviemäri (3 km), Blominmäen vie mä ri tunne lei den liittymät, Vattuniemen paineviemärin siirto ja kahdentaminen (3,5 km) ja tunneli Esplanadilta Munkkisaaren tunneliin (1,5 km) ja Esplanadin se ka vie mä röin nin eriyttämisen aloittaminen. Lisäksi suunnittelukaudella on kymmeniä verkostosaneerauskohteita toimin ta-alu eel la (esimerkkeinä Gresantien alue 3 km, Itä-Espoon viemäröinti 8 km, Kaivoksela-Myyrmäki 3,5 km). Jätevedenpuhdistus Osakokonaisuus sisältää korit: 13) Jätevedenpuhdistuksen uu dis in ves toinnit, 14) Jätevedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit, 15) Pur ku tun ne leiden uudisinvestoinnit ja 16) Purkutunneleiden saneerausinvestoinnit. Jäteveden osakokonaisuus sisältää Viikinmäen, Suomenojan ja Blo min mäen jätevedenpuhdistamot, jätevedenpuhdistamoiden purkutunnelit ja va rapur ku yh tey det sekä Metsäpirtin kompostointialueen. Jäteveden investoinnit suunnitelmakaudella ovat 293 (380) M. Osakokonaisuuden ja koko HSY:n merkittävin investointi suun ni tel ma kaudel la on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen, joista suun nitte lu kau den osuus on 208 M. Kokonaisinvestoinnit suunnitelmakaudella Suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnit ovat Me. In vestoin ti ta so nousee edelliseen investointiohjelmaan verrattuna verkostojen sa nee raus ten lisäämisen takia. Vuosittaiset investoinnit ovat: Vuosi yhteensä , , , , , , , , , ,7 Blominmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 lo pul la ja hanke aiheuttaa merkittävän investointipiikin vuosille : Investointeihin varattu summa on indeksikorotukset huomioiden yh ty mä kokouk ses sa v hyväksytyn Blominmäen tarkistetun hankesuunnitelman mu kai nen.

13 PÖYTÄKIRJA 9/ ,2 M ,0 M ,0 M ,0 M ,0 M ,2 M Blominmäen jätevedenpuhdistamon investoinnit suunnittelukaudella ovat 208 M, joka on 15,5 % suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnista. Kaupunkilähtöiset investoinnit toteutuvat kaupunkien ohjelmoinnin ja ve sihuol lon kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Kaupunkilähtöiset investoinnit suun ni tel ma kau del la ovat 368,6 Me, joka on 28 % kokonaisinvestoinneista. Saneerausinvestoinnit sisältävät olemassa olevien verkostojen, ra ken teiden ja laitteiden korvaamiseen tai käyttöiän jatkamiseen tähtäävät in vestoin nit sisältäen myös kapasiteetin parantamisinvestointeja. Sa nee raus inves toin nit suunnitelmakaudella ovat 535,5 Me, joka on 40 % ko ko nais inves toin neis ta. Uudisinvestoinnit sisältävät uusien verkostojen, rakenteiden ja laitteiden inves toin nit sekä kapasiteetin lisäämisen. Uudisinvestoinnit suun nit te lu kaudel la ovat 804,7 Me, joka on 60 % kokonaisinvestoinneista. Investointiohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi Investointiohjelma on talous- ja toimintasuunnitelman (TTS) valmistelun perus ta. Talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista ja siten myös in ves tointi oh jel man toteutumista seurataan aktiivisesti mm. HSY:n sisäisellä kuukau si ra por toin nil la. Investointiohjelmaehdotus on esitetty korikohtaisesti liitteessä. Talousmalli Vesihuollon investointiohjelman laatimisen yhteydessä on in ves toin ti tar peita tarkasteltu vesihuollon talouden näkökulmasta. Pitkän ajan in ves toin ti tarpei den ja talouden samanaikaisella tarkastelulla on päädytty in ves toin ti tasoon, jossa kohtuullisin taksakorotuksin voidaan turvata ve si huol to toi minnan kehittäminen ilman, että HSY:n taloudellinen suoriutuminen vaa ran tuisi. Talousmallinnuksessa on arvioitu toiminnan volyymin kehittyminen ja siihen pe rus tuen tulojen ja käyttömenojen ennusteet. Veden ja jäteveden myyn tien nus te perustuu trendiin sekä asukasluvun ja veden käytön arvioituun kehi tyk seen. Veden ominaiskulutuksen pieneneminen kompensoi käyt tä jämää rän kasvua. Käyttömenoissa on oletettu volyymimuutosten lisäksi vain ylei sen kustannustason muutoksen mukainen kasvu. Toiminnan te hos ta minen hillitsee menojen kasvua. Inflaation oletetaan pysyttelevän kahdessa pro sen tis sa. Vesihuollon velkaantuminen jatkuu aina luvun puoliväliin asti lä hi vuosien poikkeuksellisen korkeasta investointitasosta johtuen. Tämän jälkeen

14 PÖYTÄKIRJA 9/ vel ka mää rä alkaa hitaasti laskea. Uuden velkarahoituksen kustannustaso on hyvinkin matala edullisin ehdoin mm. Euroopan investointipankilta ja Poh jois mai den investointipankilta saatavan luoton ansiosta. Vesihuollon oma va rai suus as te laskee vain hiukan lähivuosina ja alkaa nousta jo lu vun alkuvuosina. Ohjelmakauden lopulla ylitetään 30% oma va rai suus aste. Talousmallissa investointiohjelman mukaisiin investointeihin on las ket tu mukaan inflaatio. Talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan 2,0 % re aa lis ta taksakorotusta investointiohjelmakaudella vuoteen 2023 asti. Tämän jälkeen ei suunnittelukaudella reaalisia hintakorotuksia tarvittaisi. Näin saa daan tulorahoitusta kasvatettua kohtuulliselle tasolle ja pidettyä oma varai suus as te lähes nykyisellä tasolla Blominmäen jäteveden puhdistamon ra ken ta mi sen aikana. Vesihuollon talousmalli on esitetty liitteessä. Hallituksen pyynnöstä annetut jäsenkaupunkien lausunnot Jäsenkunnat ovat pitäneet vesihuollon investointiohjelman linjauksia kanna tet ta vi na ja muistuttaneet lisäksi joistakin kaupunkikohtaisista eri tyis tarpeis ta. HSY ottaa huomioon kaupunkien lausunnoissa esit tä mät investointeja koskevat näkökohdat toiminta- ja taloussuunnitelmien käsittelyn yhteydessä. Perussopimuksensa mu kai ses ti HSY huolehtii jäsenkuntien kanssa sovituista investointivelvoitteistaan ja vastaa vesihuollon toimivuudesta kaikkien jäsenkuntien alueella. In ves toin tien kokonaistaso on mitoitettu niin, ettei kuntayhtymän rahoituksellinen ase ma vaarannu. Ehdotus (RI) Hallitus päättää lähettää vesihuollon investointiohjelman yhtymäkokoukselle hyväksyttäväksi. Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan. Liitteet VESIHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA VESIHUOLLON TALOUSMALLI

15 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus JÄTEHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 355/ /2018 Hallitus 123 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Toimialajohtaja Petri Kouvo p , rakennuttamispäällikkö Juha Lip sa nen Taustaa HSY:n hallintosäännön 8 :n mukaan hallitus val mis te lee kuntayhtymän investointistrategian ja -ohjelmat yh ty mä ko kouk sel le. HSY:n investoinnit toteutetaan HSY:n perussopimuksen poh jal ta. Jätehuollon investointistrategia pyrkii vastaamaan EU:n jätedirektiivien kierto ta lou den ja kansallisen lainsäädännön muuttuviin vaatimuksiin. EU:ssa käyn nis sä oleva kuuden jätealan direktiivin muutos keskittyy kiertotalouden edis tä mi seen sekä vähentämään kaatopaikoille ja polttoon menevän jätteen määrää. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 pro sent tia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna Myös muovi-, lasi-, metalli-, puu- sekä paperi- ja kar ton ki pak kausjät tei den kierrätystavoitteita nostetaan selvästi nykyisestä. Jatkossa komission tulee lisäksi selvittää mahdollisuuksia asettaa tavoite muun muassa ruokajätteen vähentämiselle, tekstiilijätteen ja biojätteen kier rä tyk sel le, pakkausten uudelleenkäytölle, rakennus- ja purkujätteen eri ma te ri aa li vir to jen hyödyntämiselle sekä jäteöljyn regeneroinnille tai muulle vas taa val le kierrätykselle. Direktiivien säännökset on pantava täytäntöön kan sal li ses sa lainsäädännössä kahden vuoden kuluttua niiden voi maan tulos ta, arvion mukaan kesällä Lisäksi jätehuollon investointistrategiassa pyritään vastaamaan val tio neuvos ton hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman ta voit teisiin. Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2030 ulottuva tavoitetila on: 1. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta. 2. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hil lit se vät ilmastonmuutosta. 3. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kier rä tys ovat nousseet uudelle tasolle. 4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myö tä syntyy uusia työpaikkoja. 5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiin ty viä arvokkaita raaka-aineita. 6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vähem män vaarallisia aineita. 7. Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja jä te osaa minen on korkealla tasolla. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on neljä painopistealuetta: ra ken ta-

16 PÖYTÄKIRJA 9/ mi sen jäte, biohajoava jäte, yhdyskuntajäte sekä sähkö- ja elekt ro niik ka laite ro mu. Jätehuollon investointistarategia painottuu materiaali- ja ener gia te hok kuuden tuntuvaan lisäämiseen muuttuvan lainsäädännön, kansallisen oheistuk sen ja HSY:n strategialuonnoksen 2025 tavoitteiden mukaisesti. HSY 2025 strategialuonnoksen päämäärien ja niitä ajavien muutosvoimien perus teel la asetettiin jätehuollon investointien painopistealueet, joiden poh jalta investointeja on esitty talouden sallimissa rajoissa priorisoitavaksi. In vestoin tien painopistealueissa on tarkemmin kuvattu ne tavoitetasot ja toi menpi teet, jotka investointien valmistelussa tulee ottaa eri tyi ses ti huomioon. HSY:n strategialuonnoksen 2025 osalta jätehuollon investointistrategian kes kei sim mik si päämääriksi on valittu: Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä Korkea toimintavarmuus Sujuvat palvelut Aktiivinen uuden teknologian hyödyntäjä Lisäksi jätehuollon investointistrategian painopistealueet ovat: Ympäristövaikutusten hallinta ja -kuormituksen merkittävä vä hen tämi nen Kiertotalouden edistäminen ja energiatehokkuuden parantaminen Korkea toimintavarmuus ja asiakaslähtöiset palvelut Uuden teknologian aktiivinen hyödyntäminen ja yhteistyön ra ken ta minen Jätehuollon investointistrategian toimenpiteet ja taloudelliset vaikutukset on ku vat tu lähemmin jätehuollon investointiohjelmassa ja sen talousmallissa , joiden laatimisen yhteydessä tehtiin tarvekartoitukset ja niihin liit ty vät hankekortit. Hallituksen pyynnöstä annetut jäsenkaupunkien lausunnot Jäsenkaupungit ovat lausunnoissaan kannattaneet investointistrategian linjauksia. Ehdotus (RI) Päätös Liitteet Hallitus päättää lähettää jätehuollon investointistrategian yhtymäkokoukselle hyväksyttäväksi. Hallitus päätti ehdotuksen mukaan. JÄTEHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA

17 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus JÄTEHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) Hallitus 124 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Toimialajohtaja Petri Kouvo p , rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen, talousjohtaja Pekka Hänninen, projektipäällikkö Kirsi Karhu Taustaa HSY:n jätehuollon kehittämisen ja investointien suunnittelun vaiheet on kuvat tu IMS toimintajärjestelmän prosessikuvauksissa. Investointiohjelman laadintaa ovat ohjanneet HSY:n strategialuonnos 2025 ja jä tehuol lon investointistrategian luonnos sekä vuoden 2018 alussa laa di tut jäte huol lon investointien tarveselvitykset. Investointiohjelman yh tey des sä on laa dit tu talousmalli, joka kuvaa taloudellisia edellytyksiä in ves toin ti tar pei den to teut ta mi sek si. Jätehuollon investointiohjelma Jätehuollon investointiohjelmassa on kuvattu jätehuollon suunnitellut in vestoin nit jaksolle Investointiohjelma laaditaan kahden vuoden vä lein. Edellinen investointiohjelma on laadittu vuosille Investointiohjelman rakenne perustuu korirakenteeseen, jossa investoinnit on jaettu kolmeen pääkokonaisuuteen ja 14 koriin. Koreille on määritetty pää mää rä, palvelutaso, suunnittelukauden tavoitteet ja mahdol li set lisätiedot. Päämäärä kuvaa pitkän aikavälin tavoitetta, johon toi minnal la pyritään. Palvelutaso kuvaa toimenpiteitä, joita päämäärän saa vut tami nen edellyttää. Suunnitelmakauden tavoitteissa kuvataan lisäksi kes keiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Pääkokonaisuudet ovat aluepal ve lu läh töi set investoinnit, käsittelypalvelulähtöiset investoinnit ja muut inves toin nit. Aluepalvelulähtöiset investoinnit Aluepalvelulähtöiset investoinnit toteutetaan HSY:n asiakasrajapinnassa ja ne liittyvät Sortti-asematoimintaan, toimipisteiden palvelukykyyn ja tur val lisuu teen, yhteistyöhön Kierrätyskeskuksen kanssa sekä vaarallisten jät teiden huoltoon. Aluepalvelulähtöiset investoinnit tähtäävät ensisijaisesti asiakas pal ve lun korkeaan tasoon ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Lisäk si ne edistävät kiertotalouden tavoitteiden toteutumista. Investoinnit koh den ne taan vastaamaan asiakasryhmien pitkän aikavälin tarpeita. Aluepal ve lu läh töis ten investointien pääkokonaisuus jakaantuu kolmeen koriin: Sort ti-ase mat, korjaus- ja täydennystyöt sekä kalustohankinnat. Nämä sisäl tä vät yhteensä 11 eri hankekokonaisuutta. Investointikorit: 1) Sorttiasemien rakentaminen (uudet), 2) Aluepalvelujen kor jaus- ja täydennystyöt ja 3) Aluepalvelujen kalustohankinnat. Kori 1 sisältää alueelle rakennettavat uudet mini-sortti-konseptin mukaiset HSY:n vastaanottopisteet ja Sortti-Kierrätystavaratalon yhteyteen ra ken net-

18 PÖYTÄKIRJA 9/ ta van uuden Sortti-aseman. Kori 2 sisältää Sortti-asemien ja Kivikon sanee raus- ja palvelutason parannustöiden edellyttämät investoinnit. Kori 3 si säl tää aluepalveluiden kalustohankinnat mm. Sortti-asemien lavat ja lai tehan kin nat. Aluepalvelulähtöiset investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 29,4 M (edellisessä investointiohjelmassa 21,2 M ). Suunnitelmakauden mer kit tä vim piä hankkeita ovat uu den tyyp pis ten Sortti-asemien ns. mini-sort tien ja Sortti-kierrätystavaratalon to teut ta mi nen tiiviissä yhteistyössä Kier rä tys kes kuk sen kanssa. Suun ni tel ma kau del la toteutetaan Kivikon jä tepal ve lu kes kuk sen osalta mm. piha-alueiden kor jaus töi tä, vaarallisten jät teiden varaston sisäpihan kattaminen ja ra ken nus ten teknisiä ener gia te hokkuus in ves toin te ja. Investoinneilla mah dol lis te taan osaltaan myös Kivikon hyö dyn tä mi nen Ekomo-toimintaan. Alue pal ve lu läh töis ten investointien osuus jätehuollon kokonaisinvestoinneista on suun ni tel ma kau del la n. 16 %. Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit sisältävät jätteen käsittelyyn ja ja los tami seen sekä välivarastointiin ja loppusijoittamiseen liittyviä hankkeita. Hank keet sisältävät sekä ylläpitoinvestointeja että kapasiteetin lisäämiseen ja ympäristönäkökohtiin perustuvia investointeja ja ne tähtäävät ympäristön ti lan parantamiseen. Investoinnit vahvistavat HSY:n roolia ym pä ris tö vastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijänä HSY:n strategialuonnoksen 2025 mukaisesti. Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit jakaantuvat kahteen pää ko ko nai suuteen: ympäristövaikutusten hallinta ja alueiden sekä toimintojen ke hit tä minen. Näihin sisältyy yhteensä 31 hankekokonaisuutta. Ympäristövaikutusten hallinnan pääkokonaisuus jakaantuu kolmeen koriin: 4) Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen, 5) Vesien keräys ja joh tami nen ja 6) Viimeistelyrakenteet. Kori 4 sisältää Ämmässuon kaatopaikan kaasunkeräysverkostoon ja kaasu voi ma laan liittyvät investointihankkeet, joilla varmistetaan kaasuvoimalan ja kaatopaikkojen ympäristölupaehtojen mukainen toiminta ja varmistetaan kaa sun hyödyntäminen energiantuotannossa myös tulevaisuudessa. Kori 5 si säl tää Ämmässuon alueen jäte- ja hulevesien johtamisjärjestelmien edellyt tä mät putkisto- ja allasinvestoinnit sekä vesien kierrättämiseen ja uu delleen käyttöön mm. teknisenä vetenä liittyvät investoinnit. Kori 6 sisältää sekä vanhan että uuden kaatopaikan ympäristölupaehtojen edellyttämät viimeis te ly ra ken tei den investoinnit. Viimeistelyrakenteissa pyritään hyö dyn tämään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Ympäristövaikutusten hallinnan investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 31,1 M (edellisessä investointiohjelmassa 27,0 M ). Suun nitel ma kau den merkittävimpiä hankkeita ovat vanhan kaatopaikan pinnan viimeis te ly niin, että koko kaatopaikan lo pul li nen tiivistysrakenne on valmis. Uu den kaatopaikan osalta toteutetaan vä li ai kai sia pinnan tiivistysrakenteita ym pä ris tö lu pa eh to jen mukaisesti ja niin, että hajuhaittoja ei esiinny ja kaato paik ka kaa su voidaan hyödyntää täy si mää räi ses ti kaasuvoimalassa. Suun ni tel ma kau del la lisätään kent tä ve sien tasauskapasiteettia ra ken ta malla uusi tasausallas (TAL12). Suun ni tel ma kau del la myös kehitetään in no va-

19 PÖYTÄKIRJA 9/ tii vi sia ratkaisuja hulevesien pai kal li seen käsittelyyn. Ympäristövaikutusten hal lin nan investointien osuus jä te huol lon kokonaisinvestoinneista on suunni tel ma kau del la n. 17 %. Alueiden ja toimintojen kehittämisen pääkokonaisuus jakaantuu viiteen koriin: 7) Biojätteen ja lietteen käsittely ja hyödyntäminen, 8) Ämmässuon laajen nus alue, 9) Infran kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit, 10) Kä sit tely pal ve lu jen koneet ja laitteet ja 11) Energia- ja ma te ri aa li te hok kuus in vestoin nit Kori 7 sisältää kompostointilaitoksiin ja biokaasun hyödyntämiseen liittyvät sa nee raus- ja rakennusinvestoinnit, laitehankinnat sekä biojätteen kä sit tely kent tiin kohdistuvat rakennusinvestoinnit. Kori 8 sisältää lähinnä jä te voima lan kuonan ja tuhkien käsittelyn ja tuhkan loppusijoituksen edellyttämiä in ves toin te ja. Kori 9 sisältää kiertotalouden edistämishankkeiden in ves tointe ja. Kori 10 sisältää käsittelypalveluiden koneiden ja laitteiden hankinnat. Ko ri 11 sisältää uusiututuvan energian lisäämiseen sekä kiertotalouden hank kei siin liittyviä investointeja. Alueiden ja toimintojen kehittämisen investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 100,5 M (edellisessä investointiohjelmassa 42,4 M ). Merkit tä vim mät investoinnit liittyvät kom pos toin ti- ja biokaasulaitosten yl lä pi tosa nee rauk siin sekä HSY:n Blominmäen puh dis ta mon jätevesilietteiden käsit te lyyn varautumiseen uusilla in no va tii vi sil la käsittelymenetelmillä esim. tuot ta mal la lietteistä biohiiltä. Suun ni tel ma kau del la suljetaan nykyisin käytös sä olevan vaarallisen jätteen tuhkasolu. Li säk si varaudutaan tuhkan käsit te lyyn ja jat ko ja los ta mi seen toteuttamalla tuh kan kä sit te ly lai tos. Jä te voima lan kuonan kä sit te lyn ympäristölupaehtojen vaa ti muk siin ja kuonan mine raa li ai nek sen kier rät tä mi seen varaudutaan to teut ta mal la kuonan kä sit tely hal li. Lisäksi ra ken ne taan halli, jossa on mah dol lis ta purkaa jätepaaleja ym pä ris töl le hai tat to mas ti. Suunnitelmakaudella va rau du taan kä sit te lemään myös jä sen kau pun kien HSY:lle käsiteltäväksi oh jaa mia pilaantuneita maa-ai nek sia, joi ta varten varaudutaan ra ken ta maan suunnitelmakauden lop pu puo lel la toi nen PIMA-maiden käsittelyhalli. Ma te ri aa li- ja ener gia tehok kuut ta pa ran ne taan toteuttamalla jätteiden esi kä sit te ly- ja la jit te lu rat kaisu ja sekä val mis tau du taan tuottamaan uusiutuvaa ener giaa mm. aurinkoja tuulivoimasta. Suun ni tel ma kau del la on va rau dut tu toteuttamaan Äm mässuol le tuu li voi ma la. Alueiden ja toimintojen ke hit tä mi sen investoinneilla tuetaan osaltaan HSY:n Ekomo-toimintaa. Alueiden ja toi min to jen ke hit tä misen investointien osuus jätehuollon ko ko nais in ves toin neis ta on suun ni telma kau del la n. 55 %. Muut investoinnit Muut investoinnit sisältävät kiinteistökohtaiseen jätteenkeräykseen liittyviä kul je tus pal ve lu läh töi siä investointeja ja muita jätehuollon toimintaa tukevia in ves toin te ja. Investoinneilla tähdätään asiakaspalvelun ja asu kas ko kemuk sen sekä ympäristön tilan parantamiseen. Muiden investointien pääkokonaisuus sisältää korit: 12) Jätteenkuljetuksen ke räys ka lus to, 13) Maa- ja kiinteistöhankinnat ja 14) Muut investoinnit. Kori 12 sisältää kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen liittyvät as tia han-

20 PÖYTÄKIRJA 9/ kin nat. Kori 13 sisältää jätehuollon toimintaa tukevat maahankinnat. Kori 14 si säl tää muut toimintaa tukevat investoinnit, kuten operatiivisen toiminnan IT-in ves toin nit. Muut investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 21,2 M (edel lises sä investointiohjelmassa 10,1 M ). Mer kit tä vim mät investoinnit koh distu vat Sortti-asemaverkostoa ja kier to ta lou den hankkeita tukevaan maa hankin taan ja Seutulan alueen pe rus kor jauk seen ja hyödyntämiseen kier to talou den hankkeisiin. Seutulaan va rau du taan rakentamaan myös jätehuollon kul je tus pal ve lui den astioiden va ras toin ti- ja huoltohalli. Muiden investointien osuus jätehuollon ko ko nais in ves toin neis ta on suunnitelmakaudella n. 12 %. Kokonaisinvestoinnit suunnitelmakaudella Suunnittelukauden kokonaisinvestoinnit ovat n. 182 M. Vuosittaiset investoinnit ovat: ,2 Me ,0 Me ,8 Me ,3 Me ,2 Me ,2 Me ,7 Me ,6 Me ,0 Me ,9 Me Investointiohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi Investointiohjelma on talous- ja toimintasuunnitelman (TTS) valmistelun perus ta. Talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista ja siten myös in ves tointi oh jel man toteutumista seurataan aktiivisesti mm. HSY:n sisäisellä joh toryh mä ra por toin nil la. Jätehuollon koreihin perustuva investointiohjelma on esitetty ko ri koh tai ses ti liitteessä. Talousmalli Investointiohjelman laatimisen yhteydessä on investointitarpeita tarkasteltu jä te huol lon talouden näkökulmasta. Tavoitteena suunnittelukaudella on vakaa omavaraisuuden kasvattaminen niin, että merkittävää ylijäämää ei synny. Talousmallinnuksessa on arvioitu toiminnan volyymin kehittyminen ja sii hen pe rus tuen tulojen ja käyttömenojen ennusteet. Suoritevolyymien muu tos ennus te perustuu toiminta-alueen asukasluvun arvioituun kehitykseen. Asukas mää rän ennustetaan kasvavan vuosikymmenen ensimmäisen puo liskon ajan 1,5 % vuodessa ja sen jälkeen 1,1 % vuodessa. Tarkastelussa on ar vioi tu uuden jätelain vaikutuksen jätehuollon toimintatuottoihin olevan - 5 M vuoteen 2020 mennessä. Käyttömenoihin ei oleteta vo lyy mi muu tos ten li säk si reaalikasvua. Vuotuisen inflaatiotason on oletettu olevan kak si prosent tia.

21 PÖYTÄKIRJA 9/ Investointimenojen arvoina on investointiohjelmaesitys Jätehuollon velkaantuminen on taittunut viime vuosina investointitason laskun myötä ja omavaraisuusaste on noussut merkittävästi. Nousu jatkuu niin, että tarkastelujakson lopulla ylitetään 40 %:n taso. Jätehuollon talousmallin oletuksien mukaan ei arvioida välitöntä tarvetta taksan korotuksille vuoteen 2020 men nes sä, jonka jälkeenkin riittäisi inflaation suuruinen korotus ja kauden lo pul la lisäksi yhden prosentin reaalikorotus. Jätehuoltotoiminnan talousmalli on esitetty liitteessä. Hallituksen pyynnöstä annetut jäsenkaupunkien lausunnot Jäsenkaupungit ovat pitäneet jätehuollon investointiohjelman linjauksia kiertotalouden, sekä materiaali- ja energiatehokkuuden lisäämisestä kannatettavana. Lisäksi jäsenkaupungit ovat lausunnoissaan kehottaneet HSY:tä mm. kiinnit tä mään huomiota siihen, että investointien kokonaistaso mitoitetaan rahoi tuk sel li ses ti kestävälle tasolle. Käsillä olevien ja tulossa olevien lakimuutosten vaikutusta jätehuollon toimin taan ja investointitarpeisiin ei tällä hetkellä pystytä kovinkaan tarkasti ar vioi maan. Investointien kokonaistaso pyritään kuitenkin mitoittamaan niin, ett ei kuntayhtymän rahoituksellinen asema vaarannu. Ehdotus (RI) Päätös Hallitus päättää lähettää jätehuollon investointiohjelman yh tymä ko kouk sel le hyväksyttäväksi. Hallitus päätti ehdotuksen mukaan Liitteet JÄTEHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA JÄTEHUOLLON TALOUSMALLI

22 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus OSAVUOSIKATSAUS / /2017 Hallitus 125 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka Hänninen, puh. (09) Toiminta Talousvettä pumpattiin verkostoon tammi-elokuussa 64,0 miljoonaa m 3. Ko ko vuoden vedenpumppauksen ennustetaan toteutuvan talousarviota suu rem pa na 95,2 milj. m3 (+2,9 %). Syynä tähän on veden käyttöä li sän nyt kuiva kesä, joka on lisännyt kasteluveden käyttöä. Laskutettava vesimäärä oli tammi-elokuussa 48,9 m3, 0,5 % edellisvuoden vastaavaa aikaa pienempi ja 0,9 % talousarviota pie nem pi. Veden tuotannon kasvu näkyy laskutuksessa pienellä viiveellä. Eron ei oleteta jäävän vuositasolla näin suureksi, mutta ennustetussa las ku tuk ses sa on huomioitu koko vuodelle pieni volyymin lasku. Vaikutus las ku tuk seen noin -0,5 milj. euroa. Jätevesiä käsiteltiin yhteensä 86,6 milj. m 3, joka oli 4,7 % edellisvuoden vas taa vaa ajanjaksoa enemmän. Jätevesimäärän vuosiennuste on 137,0 milj. m3, joka on sama kuin talousarvio. Ennusteen tarkkuuteen vaikuttaa mer kit tä väs ti loppuvuonna toteutuvat sademäärät. HSY:n asiakaskiinteistöillä tehtiin tammi-elokuussa 5,9 miljoonaa as tia tyhjen nys tä ja kuljettiin tonnia jätteitä. Vuosiennusteen mukaan as tiatyh jen nyk siä tehdään 8,8 miljoonaa kappaletta ja kuljetettu jätemäärä tonnia toteutuu talousarviota pienempänä. Talousarviota laa dit taes sa ei osattu arvioida uuden palvelun (sako- ja umpikaivojen tyhjennys) ton nimää riä riittävän tarkasti. Vantaan energian jätevoimalaan toimitettiin energiahyödynnettävää jätettä yh teen sä tonnia. Vuosiennusteen mukaan voimalaan toimitetaan yh teen sä tonnia jätteitä (-0,6 % talousarvioon verrattuna). Ta lousar vio ta tehtäessä ei ole osattu arvioida tonneja aivan tarkasti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin jätteitä yhteensä tonnia. Vuosiennusteen mukaan käsiteltävä jätemäärä on yh teensä tonnia, 8,3 % talousarviota enemmän. Erityisesti hyö dyn net tävän maa-aineksen ja rakennusjätteen vastaanottomäärät ovat budjetoitua suu rem mat. Sortti-asemilla kävi tammi-elokuussa asiakasta, joka oli +7,3 % edel lis vuo den vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Vuositasolla asia kas määrän ennustetaan olevan asiakasta, 1,1 % talousarviossa en na koitua enemmän. Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittaus ja raportointi on toiminut on gelmit ta. Ilmanlaatutiedot esitetään reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla ja ilman laa tu por taa lis sa.

23 PÖYTÄKIRJA 9/ Tavoitteet HSY:n vuoden 2018 strategista tavoitteista 12 arvioidaan toteutuvan ja 7 ta voi tet ta ei toteudu: Jätepalveluiden tilauksista 55% sähköisesti ei to teu du, koska sako- ja umpikaivojen tyhjennystilaukset eivät vielä toimi säh köi ses ti. Asukkaiden arvio HSY:n kokonaisonnistumisesta on tavoitetta alem pi 3,79, kun tavoite oli 3,88. Hallinnon ja keskitettyjen palveluiden osuus HSY:n henkilötyövuosista / toimintamenoista ei toteudu tavoitteen mu kai ses ti, koska asiakaspalveluun on rekrytoitu budjetoitua enemmän hen ki löi tä ja toisaalta vesihuollon rekrytoinnit ovat toteutuneet budjetoitua pie nem pä nä. Asukkaiden arvio HSY:n yhteisökuvasta on tavoitetta alempi. T&K -hankkei den osuus liikevaihdosta jäänee tavoitetta alemmaksi. Henkilöstö Tuloskehitys Raportointikaudella toteutunut henkilöstömäärä henkilötyövuosina oli kes kimää rin 766,6 htv, josta vesihuollossa 427,2 htv, jätehuollossa 127,5 htv, seu tu- ja ympäristötiedossa 34,5 htv, tukipalveluissa 61,9 htv, asia kas palve lus sa 37,6 htv sekä johdon, ohjauksen ja kehittämisen yksiköissä 77,7 htv. Vuoden lopussa keskimääräisen henkilöstömäärän arvioidaan jäävän jon kin verran henkilöstösuunnitelmaa (788,5) alemmaksi. Tammi-elokuussa toimintatuottoja kertyi 239,9 miljoonaa euroa. Vuo si ennus teen mukaan tuottoja kertyy 360,3 miljoonaa euroa, 3,3 miljoonaa talous ar vio ta enemmän. Vesihuollon toimintatuottojen vuosiennuste on 258,2 miljoona euroa, hiukan talousarviota suurempi (+0,2 milj.). Jä te huol lon toimintatuottojen vuosiennuste on 99,6 milj. euroa, +3,2 milj. euroa ta lousar vio ta suurempi. Jätehuollon toimintatuottoja kasvattavat ennakoitua suurem mat jätteen käsittelyn toimintavolyymit, sortti-asemien kasvaneet asiakas mää rät, metallin hinnan nousun vaikutus jätteiden myyntituottoihin se kä ennakoitua suuremmat energiahyötykäyttöön ohjatun puun myyn ti tu lot. HSY:n toimintakulut olivat tammi-elokuussa 107,1 milj. euroa eli 7,6 milj. talous ar vio ta pienemmät. Vuosiennusteessa toimintakulujen arvioidaan kuiten kin olevan 177,0 miljoonaa eli 3,5 miljoonaa talousarviota enemmän. Ero talousarvioon johtuu pääosin Hiekkaharjun vanhan vesitornin pur kukus tan nuk sis ta vuosina , josta vuoden 2018 tilinpäätökseen kirja taan 3,5 miljoonan euron pakollinen ympäristövaraus. Tästä kus tan nusva rauk ses ta johtuen vesihuollon toimintamenojen arvioidaan ylittävän talous ar vion 2,1 miljoonalla. Jätehuollon toimialan toimintakulujen en nus tetaan ylittävän talousarvion 1,6 milj. eurolla. Ylitys johtuu pääosin jät teen käsit te lyn budjetoitua suuremmista suoritemääristä, ja kuljetuspalveluissa yhden kuljetusurakoitsijan sopimusten uudelleen järjestelystä nopealla ai katau lul la sekä kiinteistöjen muovipakkausten keräyksen ennakoitua no peammas ta kasvusta. Nettorahoituskulut olivat 43,5 miljoonaa euroa. Niiden arvioidaan to teu tuvan 67,6 miljoonan suuruisina, 0,2 miljoonaa talousarviota pienempinä. Poistot olivat 65,7 miljoonaa euroa. Poistojen vuosiennuste on 99,2 mil joonaa euroa, 4,3 miljoonaa euroa talousarviota pienempi. Jättämä tulee ve sihuol lon poistoista, koska vesihuollon käyttöomaisuus vuoden alussa oli bud je toi tua alempi ja lisäksi investointien ennakoidaan jäävän ta lous ar vio ta pienemmiksi. Raportointikauden tulos oli 24,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuo si en nusteen tulos on 17,9 miljoonaa ylijäämäinen eli 3,9 milj. talousarviota pa rem-

24 PÖYTÄKIRJA 9/ pi. Investoinnit Rahoitus Tammi-elokuun investoinnit olivat yhteensä 92,7 miljoonaa euroa, josta 84,7 milj. oli vesihuollon ja 6,9 milj. jätehuollon investointeja. Vuo si en nusteen mukaan investoinnit toteutuvat 178,4 milj. suuruisina, 29,3 milj. ta lousar vio ta pienempinä. Jättämä talousarvioon verrattuna johtuu pääosin Blomin mä en jätevedenpuhdistamon projektinjohtourakan viiveistä (-19 milj.). Lainakanta oli 1 453,1 milj. euroa, josta jäsenkuntien pe rus ta mis lai noja oli 1188,0 milj., pitkäaikaisia rahoituslaitoslainoja 240,1 milj. ja ly hyt aikais ta maksuvalmiusluottoa 25,0 miljoonaa euroa. Raportointikaudella ei nos tet tu uutta pitkäaikaista lainaa. Maksuvalmius on ollut hyvä. Oma va raisuus as te raportointikauden lopussa oli 29,5 %. Talousarvion muutosesitys Vesihuollon sidottu määräraha, toimintamenot ilman sisäisiä eriä on ylit tymäs sä 2,1 milj. euroa, koska tilinpäätökseen on tehtävä pakollinen kus tannus va raus Hiekkaharjun vanhan vesitornin purkukustannuksista, jotka arvioi daan 3,5 miljoonaksi euroksi. Jätehuollon sidottu määräraha, toimintamenot ilman sisäisiä eroja en nus tetaan ylittävän talousarvion 1,6 milj. eurolla. Ylitys johtuu pääosin jät teen käsit te lyn budjetoitua suuremmista suoritemääristä, ja kuljetuspalveluissa yhden kuljetusurakoitsijan sopimusten uudelleen järjestelystä nopealla ai katau lul la sekä kiinteistöjen muovipakkausten keräyksen ennakoitua no peammas ta kasvusta. Ennakoitua suuremmat suoritemäärät lisäävät myös tuotto ja siten, että ennusteessa jätehuollon tulos on menoylityksestä huo li mat ta 1,8 milj. euroa parempi kuin talousarviossa. Asiakaspalvelun sidottu määräraha, toimintamenot on ylittymässä 0,15 milj. euroa, mikä johtuu asiakaspalvelun resurssien lisäämisestä, jotta li sään tynee seen asiakaskontaktien määrään pystytään vastaamaan koh tuul li ses sa ajassa. Ehdotus (RI) Hallitus päättää a merkitä tiedoksi osavuoksikatsauksen b esittää yhtymäkokoukselle hyväksyttäväksi talousarvion 2018 sidottuja mää rä ra ho ja muutettavaksi seuraavasti: vesihuollon toimintamenot ilman sis. eriä 83,891 milj. euroa ko ro te taan 86,027 milj. euroon (+2,136 milj.) jätehuollon toimintamenot ilman sis. eriä 67,443 milj. euroa korotetaan 69,015 milj. euroon (+1,572 milj.) asiakaspalvelun toimintamenot 2,502 milj. euroa korotetaan 2,650 milj. euroon (+0,148 milj.) Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan Liitteet OSAVUOSIKATSAUS

25 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus HSY:N TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) (AK) 543/ /2016 Hallitus 126 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka Hänninen, puh. (09) Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yh tey des sä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammak si vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuo si on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toi min nal liset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kunta yh ty män tehtävien hoitamiseksi turvataan. Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa tuottavuustavoitteena on ollut kes ki mää räi nen yhden prosentin vuotuinen tuottavuuden paraneminen. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muu tok set sekä vesihuollon ja jätehuollon esitettävät taksamuutokset. Yleisenä kustannustason muutoksena talousarviovuodelle 2018 on käytetty 1,3 %:ia, ellei tarkempaa arviota menoeristä ole ollut käytettävissä. Suun nitel ma vuo det on esitetty vuoden 2019 hintatasossa. HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydet tä vä jäsenkaupunkien lausunnot ennen sen hyväksymistä. HSY:n hal litus käsitteli alustavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille ja päätti pyytää siitä jäsenkaupungeilta lausunnot men nes sä. Saadut lausunnot merkittiin tiedoksi HSY:n hallituksessa Lopullisessa taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu kaupunkien lausun not ja siihen on tehty HSY:n toiminnassa tai toimintaympäristössä kesän ja syksyn aikana tapahtuneista muutoksista aiheutuvat tarkennukset. Tavoitteet HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman tavoiteasetanta ja budje toin ti perustuvat HSY:n hallituksen esittämään strategiaan 2025, josta yhtymäkokous päättää marraskuussa Tavoitteiden poh jana ovat strategiset päämäärät: Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä Korkea toimintavarmuus Sujuvat palvelut Vakaa talous