PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus AIKA :00-10:28 ASIAT. Otsikko Si vu 42 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 5

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus AIKA :00-10:28 PAIKKA Länsisali ASIAT Otsikko Si vu 42 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 5 43 VESIHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA (AK) 6 44 VESIHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (AK) 8 45 JÄTEHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA (AK) JÄTEHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (AK) BLOMINMÄEN PUHDISTAMOHANKKEEN TILANNEKATSAUS BLOMINMÄEN RAKENNUSTÖIDEN VALVONTATYÖT ILMALA I VESIKATON KORJAUKSEN URAKOITSIJAN VALINTA 50 VIIKINMÄEN TULOKANAVAN KORJAUSURAKKA JA HANKESUUNNITELMAN KOKONAISKUSTANNUSARVION TARKISTUS 51 LAUSUNTO VANTAAN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTASTA 52 LAUSUNTO UUSIMAA-KAAVAN 2050 VALMISTELUAINEISTOSTA 53 HSY:N EDUSTAMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N VARSINAISESSA YHTIÖKOKOUKSESSA 54 SELVITYKSEN ANTAMINEN YHTYMÄKOKOUKSELLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUONNA 2016 ANTAMISTA SUOSITUKSISTA (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 55 KEVÄTYHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN 56 HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN ISWA:N MAAILMANKONGRESSIIN KUALA LUMPURISSA 57 HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN IWA:N

2 PÖYTÄKIRJA 4/ MAAILMANKONGRESSIIN TOKIOSSA 58 HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN ICLEI:N MAAILMANKONGRESSIIN MONTREALISSA 59 KUNTALAIN MUKAISTA OTTOMENETTELYÄ VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET (MN) 60 KUNTALAIN MUKAISTA OTTOMENETTELYÄ VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET (RI) TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS 60

3 PÖYTÄKIRJA 4/ OSALLISTUJAT Helsinki Mia Nygård Aino Tuominen Johanna Krabbe Matti Niiranen Amanda Pasanen Markku Saarikangas puheenjohtaja, esittelijä 59 varajäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Espoo Kari Kuusisto Kirsi Louhelainen Anders Portin jäsen jäsen jäsen Kauniainen Minna Korpela jäsen Vantaa Tarmo Parviainen Antti Annala Kati Tyystjärvi Masar Christoffer Lipponen Martti jäsen varajäsen jäsen asiantuntijajäsen, Kauniainen asiantuntijajäsen, Vantaa HSY Inkinen Raimo toimitusjohtaja, esittelijä 42-58, Forsström Sari johtava lakimies, pöytäkirjanpitäjä Karjalainen Irma tulosaluejohtaja Kouvo Petri toimialajohtaja Fred Tommi toimialajohtaja Räty Tuija tulosaluejohtaja Hänninen Pekka talousjohtaja Hahtala Riitta-Liisa viestintäjohtaja Pitkänen Ulla henkilöstöjohtaja Hämäläinen Anu hallintosihteeri ALLEKIRJOITUKSET Mia Nygård puheenjohtaja Sari Forsström pöytäkirjanpitäjä

4 PÖYTÄKIRJA 4/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kari Kuusisto Kirsi Louhelainen ( 42-47, tarkastaminen) ( tarkastaminen) Minna Korpela ( 48 tarkastaminen) PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja on julkaistu HSY:n verkkosivuilla osoitteessa

5 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN HSY Hallitus 42 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, puh Ehdotus (RI): Hallitus päättää a b todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, sekä valita pöytäkirjan tarkastajiksi Kari Kuusiston (varalla Minna Korpela) ja Kirsi Louhelaisen (varalla Maija Rautavaara) Päätös Hallitus päätti a b todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, sekä valita pöytäkirjan tarkastajiksi Kari Kuusiston ja Kirsi Louhelaisen, sekä 48 tarkastajaksi Minna Korpelan

6 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus VESIHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA (AK) 354/ /2018 HSY Hallitus 43 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Toimialajohtaja Tommi Fred p Taustaa HSY:n hallintosäännön 8 :n mukaan hallitus val mis te lee kuntayhtymän investointistrategian ja -ohjelmat yh ty mä ko kouk sel le. HSY:n investoinnit toteutetaan HSY:n perussopimuksen poh jal ta. Vesihuollon kehittämissuunnitelmat kuvaavat kaupunkien kehittymistä ja ve si huol lon laajentumisen tarvetta. Vesihuollon investointistrategia pyrkii vas taa maan siihen, millaisia vaikutuksia toimintaympäristön muutoksilla ja kau pun gin kasvulla on vesihuoltojärjestelmään. Vesihuollon investointiohjelma ku vaa tehtäviä toimenpiteitä. Investointiohjelman yhteydessä on laadittu ve si huol lon talousmalli, joka kuvaa taloudellisia edellytyksiä investointitarpeiden to teut ta mi sek si. HSY:n strategialuonnoksen 2025 osalta vesihuollon investointistrategian kes kei sim mik si päämääriksi on valittu: Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä Korkea toimintavarmuus Sujuvat palvelut Vakaa talous Lisäksi vesihuollon investointistrategian painopistealueet ovat: Ympäristökuormituksen vähentäminen Vesihuoltojärjestelmien kehittäminen saneeraamalla Kehittyvän ja tiivistyvän yhdyskunnan vesihuollon järjestäminen Varautumisen ja jatkuvuuden hallinnan tason parantaminen Vesihuollon investointistrategiassa tavoitteena on edelleen pienentää vesis töön johdettavaa kuormitusta. Vesistökuormituksen pienentämisen keskei se nä tavoitteena on vähentää puhdistetun veden ravinnekuormitusta puh dis tus pro ses se ja tehostamalla. Samalla vesistöön joutuvan mik ro muovin määrää pienennetään. Jätevesiverkoston ylivuotoja vähennetään viemä ri ver kon ja pumppaamoiden kuntoa parantamalla sekä lisäämällä viemä röin ti ka pa si teet tia kriittisiin verkoston osiin. Helsingin kantakaupungin se ka vie mä röi dyn verkon ylivuotoja vähennetään eriyttämällä jäte- ja hu leve si verk ko vaiheittain. Vedenjakelun toimintavarmuutta parannetaan rakentamalla toisistaan riippu mat to mia putkiyhteyksiä alueiden välille. Saneerausten yhteydessä verkos to jen ja laitosten toimintavarmuutta parannetaan nykyisestä. In ves toin-

7 PÖYTÄKIRJA 4/ te ja kohdennetaan niin, että vakavien häiriöiden riski pienenee. Alueen kasvu jatkunee vahvana. Vesihuollon investointistragian läh tö koh tana on turvata vesihuoltopalvelut yhdyskuntien kasvua vastaavasti. Tämä edel lyt tää merkittäviä investointeja alueverkkoihin, siirtoyhteyksiin sekä tuotan to lai tok siin. Tuotantolaitosten kapasiteetin kasvattaminen parantaa oleel li ses ti myös toimintavarmuutta. Asemakaava-alueiden ulkopuolelle vesi huol toa rakennetaan vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Vakaan talouden ylläpito edellyttää hyvän talouden hallinnan lisäksi pit käjän teis tä investointien suunnittelua. Erityisesti vesihuoltotoverkostojen ikään ty mi ses tä johtuva korjausvelka on hallittava hyvin. Strategiakaudella ver kos to jen saneeraukseen panostetaan aikaisempaa tasoa enemmän. Sa nee raus ta son kasvattamisella ja toimenpiteiden kohdentamisella vai kutta vuus pe rus tei ses ti, pystytään aloittamaan verkostojen toiminnallisen kunnon parantaminen nykytasosta. Vesihuollon in ves toin ti stra te gian toimenpiteet ja taloudelliset vaikutukset on kuvattu lä hem min vesihuollon investointiohjelmassa ja sen talousmallissa , joi den laatimisen yhteydessä tehtiin tarvekartoitukset ja niihin liittyvät han ke kor tit. Ehdotus (RI) Hallitus päättää a b hyväksyä liitteen mukaisen vesihuollon in ves toin ti stra te gian ja todeta, että vesihuollon investointistrategia viedään lausunnoille jäsenkaupunkeihin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä Päätös Hallitus päätti a b hyväksyä liitteen mukaisen vesihuollon in ves toin ti stra te gian ja todeta, että vesihuollon investointistrategia viedään lausunnoille jäsenkaupunkeihin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä Liitteet Liite 1 VESIHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA

8 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus VESIHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (AK) 354/ /2018 HSY Hallitus 44 Esittelijä Valmistelija Taustaa Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Tommi Fred p , Yksikön päällikkö Jyrki Kaija, Talousjohtaja Pekka Hänninen, kehitysinsinööri Pirjo Daavittila HSY:n vesihuollon kehittämisen ja investointien suunnittelun vaiheet on kuvat tu vesihuollon investointien suunnittelujärjestelmässä, joka sisältää ve sihuol lon kehittämissuunnitelmat, vesihuollon investointistrategian ja tässä esi tet tä vän vesihuollon investointiohjelman. Investointiohjelman on laadinnan pohjana ovat olleet pää kaupun ki seu dun vesihuollon kehittämissuunnitelmat , vuonna 2014 hy väk syt ty vesihuollon investointistrategia ja syksyllä 2017 laaditut in vestoin tien tarveselvitykset. Työssä on huomioitu HSY:n uuden strategian mukai set painotukset. Investointiohjelman yh tey des sä on laadittu talousmalli, joka kuvaa taloudellisia edellytyksiä in ves toin ti tar pei den toteuttamiseksi. Vesihuollon investointiohjelma Vesihuollon investointiohjelmassa on kuvattu vesihuollon suunnitellut in vestoin nit vuosille Investointiohjelma on kahden vuoden välein laa dit ta va suunnitelma. Edellinen investointiohjelma laadittiin vuosille Investointiohjelman rakenne perustuu kaupunkien kehittymiseen liittyviin inves toin tei hin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja vesihuoltojärjestelmän kehit tä mi sen ja ylläpitämisen investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit). Li säk si investointiohjelmassa on mukana kiinteistöinvestoinnit ja in ves toin nit irtaimeen käyttöomaisuuteen (muut investoinnit). Kaupunkilähtöiset investoinnit on jaettu kaavoituksen mukaisiin alue in vestoin tei hin, vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaiseen laajentumiseen haja-asutusalueille sekä kaupungin tiivistymisen aiheuttamiin joh to siir to tarpei siin. Vesihuoltolähtöiset investoinnit on jaettu vesihuoltojärjestelmän (veden han kin ta, vedenpuhdistus, vedenjakelu, viemäröinti ja jä te ve den puh distus) mukaisiin osakokonaisuuksiin sekä edelleen uudisinvestointi- ja sa neeraus ko rei hin. Koreille on määritetty päämäärä, palvelutaso ja suunnittelukauden tavoitteet. Päämäärä kuvaa pitkän aikavälin tavoitetta, johon toi minnal la pyritään. Palvelutaso kuvaa teknisiä tavoitteita, joita päämäärän saavut ta mi nen vaatii. Suunnitelmakauden tavoitteet kuvaavat sitä osaa päämää ris tä, joka saavutetaan suunnittelukaudella. Seuraavassa on kuvattu kaupunki- ja vesihuoltolähtöisten investointien koko nai suu det.

9 PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunkilähtöiset investoinnit Kaupunkilähtöiset investoinnit kuvaavat hankkeita, jotka realisoituvat kaupun kien kehittymisen aikataulussa. Kaupunkilähtöisissä investoinneissa on vain yksi osakokonaisuus: Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus. Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus Osakokonaisuus sisältää korit: 1) Kaavoituksen mukainen laajentuminen (alue in ves toin nit), 2) Laajentuminen haja-asutusalueille ja 3) Johtosiirrot. Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus osakokonaisuus sisältää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan uusien ja tiivistyvien kaa va-alueiden sisäisten vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostojen toteuttamisen sekä laite in ves toin nit pois lukien vesitornit (esitetty uudisinvestoinnit korissa 8 ja sa nee raus in ves toin nit korissa 11). Kori 2 kuvaa lisäksi ve si huol lon kehittämissuunnitelmissa määriteltyjä haja-asutusalueiden ve si huol lon toteuttamista sekä HSY:n osuutta kaupunkien haja-asutusalueiden ve sihuol lon toteuttamisessa. Kori 3 sisältää HSY:n osuuden kaupunkien tarpees ta syntyvien johtosiirtojen kustannuksista. Toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit suun ni tel ma kau del le ovat 369 M (edellisessä in ves toin ti oh jelmas sa 341 M ). Suunnitelmakauden merkittävimpiä hankkeita ovat Espoossa mm. Suur pelto, Niittykumpu, Iivisniemi, Otaniemi, Perkkaa ja Saunaniemi, Helsingissä mm. Pasila, Kalasatama, Malmi, Kruunuvuorenranta, Jätkäsaari, Ku ninkaan tam mi, Hernesaari ja Koivusaari sekä Vantaalla mm. Tikkurila, Kul lero puis to, Leinelä, Vallinkylä ja Länsi-Rekolanmäki. Haja-asutusalueiden vesi huol to koh teik si on vesihuollon kehittämissuunnitelmissa esitetty Es poossa Pakankylä, Brobacka, Oittaa, Mustapuro ja Vanhakartano sekä Van taalla mm. Kiilan ja Katriinan alueet. Haja-asutuskohteet tarkentuvat kauden ai ka na. Raide-Jokerin rakentaminen aiheuttaa merkittäviä joh to siir to kustan nuk sia. Vesihuoltolähtöiset investoinnit Vesihuoltolähtöiset investoinnit kuvaavat ylläpitoinvestointeja sekä toi min tavar muu den lisäämiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen tähtääviä hank keita, jotka toteutetaan HSY:n määrittelemässä aikataulussa. Vesihuoltolähtöisten investointien osakokonaisuudet ovat vedenhankinta ja -puh dis tus, vedenjakelu ja viemäröinti sekä jätevedenpuhdistus. Vedenhankinta ja -puhdistus Osakokonaisuus sisältää korit: 4) Vedenhankinnan uudisinvestoinnit, 5) Ve den han kin nan saneerausinvestoinnit, 6) Vedenpuhdistuksen uu dis in vestoin nit ja 7) Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen osakokonaisuus sisältää raa ka ve si lähtei den vedenottorakenteet ja vedenjohtamisen vedenpuhdistuslaitoksille, ve den puh dis tus lai tos ten väliset tunnelit rakenteineen, varavesilähteiden ve-

10 PÖYTÄKIRJA 4/ den ot to ra ken teet sekä Vanhankaupungin ja Pitkäkosken ve den puh dis tuslai tok set sekä Kuninkaanlähteen pohjavedenottamon. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat 61 (58) M. Osakokonaisuuden merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat Pit kä kos ken vedenpuhdistuslaitoksen perusparannus ja kapasiteetin nos tami nen tasolle m³/d sekä Vanhankaupungin ja Pitkäkosken laitosten toi min ta var muu den ylläpitäminen saneeraamalla. Vedenjakelu ja viemäröinti Osakokonaisuus sisältää korit: 8) Vedenjakelun uudisinvestoinnit, 9) Viemä röin nin uudisinvestoinnit, 10) Verkostojen uudisinvestoinnit, 11) Ve denja ke lun laitteiden saneerausinvestoinnit ja 12) Viemäröinnin laitteiden sanee raus in ves toin nit. Vedenjakelujärjestelmä koostuu vesijohtoverkostosta ja verkostossa ole vista laitteista sekä niiden ohjausjärjestelmästä. Sen osat ovat pääjohdot, jake lu joh dot, tunnelirakenteet, paineenkorotusasemat, vesitornit, jä te ve denpump paa mot sekä venttiili- ja mittausasemat. Viemäröintijärjestelmä koostuu viemäri- ja hulevesiverkostosta ja viemärija hulevesiverkostossa olevista laitteista. Sen osat ovat kokoojaviemärit, ke räi ly vie mä rit, viemäritunnelit ja jätevedenpumppaamot ja hu le ve si vie märit. Helsingin alueen sekaviemärit luetaan kuuluviksi viemäriverkostoon. Vedenjakelun ja viemäröinnin uudisinvestoinnit sisältävät laajentumisen aiheut ta mat kapasiteetti- ja toimintavarmuusinvestoinnit nykyisessä ver kostos sa ja verkoston laitteissa sekä muut järjestelmän kehittämiseen liittyvät in ves toin nit. Alueverkostot laitteineen ml. hulevesiverkosto sisältyvät kaavoi tuk sen mukaisen laajentumisen ja haja-asutusalueiden investointeihin. Saneerausinvestoinnit on jaettu erillisiin koreihin. Verkostojen sa nee raus inves toin nit sisältävät sekä vesijohto- että viemäriverkostot. Vedenjakelun ja vie mä röin nin laitteiden saneerausinvestoinnit ovat omissa koreissaan. Vedenjakelun ja viemäröinnin investoinnit suunnittelukaudelle ovat 606 (441,5) M. Vedenjakeluverkoston merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat Hiekkaharjun uuden vesitornin valmistuminen, Vantaan vedenjakelun var muu den parantuminen useilla suurilla runkolinjahankkeilla muiden muas sa Myyrmäessä (4 km), Tikkurilassa (2 km) ja Korsossa (6 km). Espoon ja Helsingin alueilla lisätään vedenjakelun kapasiteettia mm. Sau nalah des sa (5 km), Turuntien varressa ja Itämerenkadulla (4,5 km). Pai neenko ro tus ase mien saneeraus takaa uusien linjojen täyden hyödyntämisen. Merkittävimmät viemäröintijärjestelmän investoinnit suunnitelmakaudella ovat Kivistö ja Koillis-Espoon runkoviemäri (3 km), Blominmäen vie mä ri tunne lei den liittymät, Vattuniemen paineviemärin siirto ja kahdentaminen (3,5 km) ja tunneli Esplanadilta Munkkisaaren tunneliin (1,5 km) ja Esplanadin se ka vie mä röin nin eriyttämisen aloittaminen. Lisäksi suunnittelukaudella on kymmeniä verkostosaneerauskohteita toi-

11 PÖYTÄKIRJA 4/ min ta-alu eel la (esimerkkeinä Gresantien alue 3 km, Itä-Espoon viemäröinti 8 km, Kaivoksela-Myyrmäki 3,5 km). Jätevedenpuhdistus Osakokonaisuus sisältää korit: 13) Jätevedenpuhdistuksen uu dis in ves toinnit, 14) Jätevedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit, 15) Pur ku tun ne leiden uudisinvestoinnit ja 16) Purkutunneleiden saneerausinvestoinnit. Jäteveden osakokonaisuus sisältää Viikinmäen, Suomenojan ja Blo min mäen jätevedenpuhdistamot, jätevedenpuhdistamoiden purkutunnelit ja va rapur ku yh tey det sekä Metsäpirtin kompostointialueen. Jäteveden investoinnit suunnitelmakaudella ovat 293 (380) M. Osakokonaisuuden ja koko HSY:n merkittävin investointi suun ni tel ma kaudel la on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen, joista suun nitte lu kau den osuus on 208 M. Kokonaisinvestoinnit suunnitelmakaudella Suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnit ovat Me. In vestoin ti ta so nousee edelliseen investointiohjelmaan verrattuna verkostojen sa nee raus ten lisäämisen takia. Vuosittaiset investoinnit ovat: Vuosi yhteensä , , , , , , , , , ,7 Blominmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 lo pul la ja hanke aiheuttaa merkittävän investointipiikin vuosille : Investointeihin varattu summa on indeksikorotukset huomioiden yh ty mä kokouk ses sa v hyväksytyn Blominmäen tarkistetun hankesuunnitelman mu kai nen ,2 M ,0 M ,0 M ,0 M ,0 M

12 PÖYTÄKIRJA 4/ ,2 M Blominmäen jätevedenpuhdistamon investoinnit suunnittelukaudella ovat 208 M, joka on 15,5 % suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnista. Kaupunkilähtöiset investoinnit toteutuvat kaupunkien ohjelmoinnin ja ve sihuol lon kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Kaupunkilähtöiset investoinnit suun ni tel ma kau del la ovat 368,6 Me, joka on 28 % kokonaisinvestoinneista. Saneerausinvestoinnit sisältävät olemassa olevien verkostojen, ra ken teiden ja laitteiden korvaamiseen tai käyttöiän jatkamiseen tähtäävät in vestoin nit sisältäen myös kapasiteetin parantamisinvestointeja. Sa nee raus inves toin nit suunnitelmakaudella ovat 535,5 Me, joka on 40 % ko ko nais inves toin neis ta. Uudisinvestoinnit sisältävät uusien verkostojen, rakenteiden ja laitteiden inves toin nit sekä kapasiteetin lisäämisen. Uudisinvestoinnit suun nit te lu kaudel la ovat 804,7 Me, joka on 60 % kokonaisinvestoinneista. Investointiohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi Talousmalli Investointiohjelma on talous- ja toimintasuunnitelman (TTS) valmistelun perus ta. Talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista ja siten myös in ves tointi oh jel man toteutumista seurataan aktiivisesti mm. HSY:n sisäisellä kuukau si ra por toin nil la. Investointiohjelmaehdotus on esitetty korikohtaisesti liitteessä. Vesihuollon investointiohjelman laatimisen yhteydessä on in ves toin ti tar peita tarkasteltu vesihuollon talouden näkökulmasta. Pitkän ajan in ves toin ti tarpei den ja talouden samanaikaisella tarkastelulla on päädytty in ves toin ti tasoon, jossa kohtuullisin taksakorotuksin voidaan turvata ve si huol to toi minnan kehittäminen ilman, että HSY:n taloudellinen suoriutuminen vaa ran tuisi. Talousmallinnuksessa on arvioitu toiminnan volyymin kehittyminen ja siihen pe rus tuen tulojen ja käyttömenojen ennusteet. Veden ja jäteveden myyn tien nus te perustuu trendiin sekä asukasluvun ja veden käytön arvioituun kehi tyk seen. Veden ominaiskulutuksen pieneneminen kompensoi käyt tä jämää rän kasvua. Käyttömenoissa on oletettu volyymimuutosten lisäksi vain ylei sen kustannustason muutoksen mukainen kasvu. Toiminnan te hos ta minen hillitsee menojen kasvua. Inflaation oletetaan pysyttelevän kahdessa pro sen tis sa. Vesihuollon velkaantuminen jatkuu aina luvun puoliväliin asti lä hi vuosien poikkeuksellisen korkeasta investointitasosta johtuen. Tämän jälkeen vel ka mää rä alkaa hitaasti laskea. Uuden velkarahoituksen kustannustaso on hyvinkin matala edullisin ehdoin mm. Euroopan investointipankilta ja Poh jois mai den investointipankilta saatavan luoton ansiosta. Vesihuollon oma va rai suus as te laskee vain hiukan lähivuosina ja alkaa nousta jo lu vun alkuvuosina. Ohjelmakauden lopulla ylitetään 30% oma va rai suus aste.

13 PÖYTÄKIRJA 4/ Talousmallissa investointiohjelman mukaisiin investointeihin on las ket tu mukaan inflaatio. Talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan 2,0 % re aa lis ta taksakorotusta investointiohjelmakaudella vuoteen 2023 asti. Tämän jälkeen ei suunnittelukaudella reaalisia hintakorotuksia tarvittaisi. Näin saa daan tulorahoitusta kasvatettua kohtuulliselle tasolle ja pidettyä oma varai suus as te lähes nykyisellä tasolla Blominmäen jäteveden puhdistamon ra ken ta mi sen aikana. Vesihuollon talousmalli on esitetty liitteessä. Lausuntojen pyytäminen jäsenkunnilta Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymä pyytää tästä in ves toin ti oh jelmas ta lausunnot jäsenkunnilta ennen sen hyväksymistä. Hallitukselle esitetään, että nyt tarkistettu vesihuollon investointiohjelma viedään lausunnoille jäsenkuntiin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. Ehdotus (RI) Hallitus päättää a hyväksyä liitteen mukaisen investointiohjelman vuosittain erikseen vahvistettavan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisen perustaksi, b c todeta, että investointiohjelma viedään lausunnoille jäsenkuntiin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä ja merkitä tiedoksi liitteen mukaisen vesihuollon talousmallin. Päätös: Hallitus päätti a hyväksyä liitteen mukaisen investointiohjelman vuosittain erikseen vahvistettavan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisen perustaksi, b c todeta, että investointiohjelma viedään lausunnoille jäsenkuntiin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä ja merkitä tiedoksi liitteen mukaisen vesihuollon talousmallin. Liitteet Liite 2 VESIHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA Liite 3 VESIHUOLLON TALOUSMALLI

14 PÖYTÄKIRJA 4/

15 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus JÄTEHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA (AK) 355/ /2018 HSY Hallitus 45 Esittelijä Valmistelija Taustaa Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Petri Kouvo p ja rakennuttamispäällikkö Juha Lip sa nen HSY:n hallintosäännön 8 :n mukaan hallitus val mis te lee kuntayhtymän investointistrategian ja -ohjelmat yh ty mä ko kouk sel le. HSY:n investoinnit toteutetaan HSY:n perussopimuksen poh jal ta. Jätehuollon investointistrategia pyrkii vastaamaan EU:n jätedirektiivien kierto ta lou den ja kansallisen lainsäädännön muuttuviin vaatimuksiin. EU:ssa käyn nis sä oleva kuuden jätealan direktiivin muutos keskittyy kiertotalouden edis tä mi seen sekä vähentämään kaatopaikoille ja polttoon menevän jätteen määrää. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 pro sent tia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna Myös muovi-, lasi-, metalli-, puu- sekä paperi- ja kar ton ki pak kausjät tei den kierrätystavoitteita nostetaan selvästi nykyisestä. Jatkossa komission tulee lisäksi selvittää mahdollisuuksia asettaa tavoite muun muassa ruokajätteen vähentämiselle, tekstiilijätteen ja biojätteen kier rä tyk sel le, pakkausten uudelleenkäytölle, rakennus- ja purkujätteen eri ma te ri aa li vir to jen hyödyntämiselle sekä jäteöljyn regeneroinnille tai muulle vas taa val le kierrätykselle. Direktiivien säännökset on pantava täytäntöön kan sal li ses sa lainsäädännössä kahden vuoden kuluttua niiden voi maan tulos ta, arvion mukaan kesällä Lisäksi jätehuollon investointistrategiassa pyritään vastaamaan val tio neuvos ton hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman ta voit teisiin. Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2030 ulottuva tavoitetila on: 1. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta. 2. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hil lit se vät ilmastonmuutosta. 3. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kier rätys ovat nousseet uudelle tasolle. 4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myö tä syntyy uusia työpaikkoja. 5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiin ty viä arvokkaita raaka-aineita. 6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vähem män vaarallisia aineita. 7. Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja jä te osaami nen on korkealla tasolla.

16 PÖYTÄKIRJA 4/ Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on neljä painopistealuetta: ra ken tami sen jäte, biohajoava jäte, yhdyskuntajäte sekä sähkö- ja elekt ro niik ka laite ro mu. Jätehuollon investointistarategia painottuu materiaali- ja ener gia te hok kuuden tuntuvaan lisäämiseen muuttuvan lainsäädännön, kansallisen oheistuk sen ja HSY:n strategialuonnoksen 2025 tavoitteiden mukaisesti. HSY 2025 strategialuonnoksen päämäärien ja niitä ajavien muutosvoimien perus teel la asetettiin jätehuollon investointien painopistealueet, joiden poh jalta investointeja on esitty talouden sallimissa rajoissa priorisoitavaksi. In vestoin tien painopistealueissa on tarkemmin kuvattu ne tavoitetasot ja toi menpi teet, jotka investointien valmistelussa tulee ottaa eri tyi ses ti huomioon. HSY:n strategialuonnoksen 2025 osalta jätehuollon investointistrategian kes kei sim mik si päämääriksi on valittu: Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä Korkea toimintavarmuus Sujuvat palvelut Aktiivinen uuden teknologian hyödyntäjä Lisäksi jätehuollon investointistrategian painopistealueet ovat: Ympäristövaikutusten hallinta ja -kuormituksen merkittävä vä hen tä minen Kiertotalouden edistäminen ja energiatehokkuuden parantaminen Korkea toimintavarmuus ja asiakaslähtöiset palvelut Uuden teknologian aktiivinen hyödyntäminen ja yhteistyön ra ken ta minen Jätehuollon investointistrategian toimenpiteet ja taloudelliset vaikutukset on ku vat tu lähemmin jätehuollon investointiohjelmassa ja sen talousmallissa , joiden laatimisen yhteydessä tehtiin tarvekartoitukset ja niihin liit ty vät hankekortit. Ehdotus (RI) Hallitus päättää a b hyväksyä liitteen mukaisen jätehuollon investointistrategian ja todeta, että jätehuollon investointistrategia viedään lausunnoille jäsenkaupunkeihin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä Päätös: Hallitus päätti a b hyväksyä liitteen mukaisen jätehuollon investointistrategian ja todeta, että jätehuollon investointistrategia viedään lausunnoille jäsenkaupunkeihin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä

17 PÖYTÄKIRJA 4/ Liitteet Liite 4 JÄTEHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA

18 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus JÄTEHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (AK) 355/ /2018 HSY Hallitus 46 Esittelijä Valmistelija Taustaa Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Petri Kouvo p , rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen, talousjohtaja Pekka Hänninen, projektipäällikkö Kirsi Karhu HSY:n jätehuollon kehittämisen ja investointien suunnittelun vaiheet on kuvat tu IMS toimintajärjestelmän prosessikuvauksissa. Investointiohjelman laadintaa ovat ohjanneet HSY:n strategialuonnos 2025 ja jä tehuol lon investointistrategian luonnos sekä vuoden 2018 alussa laa di tut jäte huol lon investointien tarveselvitykset. Investointiohjelman yh tey des sä on laa dit tu talousmalli, joka kuvaa taloudellisia edellytyksiä in ves toin ti tar pei den to teut ta mi sek si. Jätehuollon investointiohjelma Jätehuollon investointiohjelmassa on kuvattu jätehuollon suunnitellut in vestoin nit jaksolle Investointiohjelma laaditaan kahden vuoden vä lein. Edellinen investointiohjelma on laadittu vuosille Investointiohjelman rakenne perustuu korirakenteeseen, jossa investoinnit on jaettu kolmeen pääkokonaisuuteen ja 14 koriin. Koreille on määritetty pää mää rä, palvelutaso, suunnittelukauden tavoitteet ja mahdol li set lisätiedot. Päämäärä kuvaa pitkän aikavälin tavoitetta, johon toi minnal la pyritään. Palvelutaso kuvaa toimenpiteitä, joita päämäärän saa vut tami nen edellyttää. Suunnitelmakauden tavoitteissa kuvataan lisäksi kes keiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Pääkokonaisuudet ovat aluepal ve lu läh töi set investoinnit, käsittelypalvelulähtöiset investoinnit ja muut inves toin nit. Aluepalvelulähtöiset investoinnit Aluepalvelulähtöiset investoinnit toteutetaan HSY:n asiakasrajapinnassa ja ne liittyvät Sortti-asematoimintaan, toimipisteiden palvelukykyyn ja tur val lisuu teen, yhteistyöhön Kierrätyskeskuksen kanssa sekä vaarallisten jät teiden huoltoon. Aluepalvelulähtöiset investoinnit tähtäävät ensisijaisesti asiakas pal ve lun korkeaan tasoon ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Lisäk si ne edistävät kiertotalouden tavoitteiden toteutumista. Investoinnit koh den ne taan vastaamaan asiakasryhmien pitkän aikavälin tarpeita. Aluepal ve lu läh töis ten investointien pääkokonaisuus jakaantuu kolmeen koriin: Sort ti-ase mat, korjaus- ja täydennystyöt sekä kalustohankinnat. Nämä sisäl tä vät yhteensä 11 eri hankekokonaisuutta. Investointikorit: 1) Sorttiasemien rakentaminen (uudet), 2) Aluepalvelujen kor jaus- ja täydennystyöt ja 3) Aluepalvelujen kalustohankinnat.

19 PÖYTÄKIRJA 4/ Kori 1 sisältää alueelle rakennettavat uudet mini-sortti-konseptin mukaiset HSY:n vastaanottopisteet ja Sortti-Kierrätystavaratalon yhteyteen ra ken netta van uuden Sortti-aseman. Kori 2 sisältää Sortti-asemien ja Kivikon sanee raus- ja palvelutason parannustöiden edellyttämät investoinnit. Kori 3 si säl tää aluepalveluiden kalustohankinnat mm. Sortti-asemien lavat ja lai tehan kin nat. Aluepalvelulähtöiset investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 29,4 M (edellisessä investointiohjelmassa 21,2 M ). Suunnitelmakauden mer kit tä vim piä hankkeita ovat uu den tyyp pis ten Sortti-asemien ns. mini-sort tien ja Sortti-kierrätystavaratalon to teut ta mi nen tiiviissä yhteistyössä Kier rä tys kes kuk sen kanssa. Suun ni tel ma kau del la toteutetaan Kivikon jä tepal ve lu kes kuk sen osalta mm. piha-alueiden kor jaus töi tä, vaarallisten jät teiden varaston sisäpihan kattaminen ja ra ken nus ten teknisiä ener gia te hokkuus in ves toin te ja. Investoinneilla mah dol lis te taan osaltaan myös Kivikon hyö dyn tä mi nen Ekomo-toimintaan. Alue pal ve lu läh töis ten investointien osuus jätehuollon kokonaisinvestoinneista on suun ni tel ma kau del la n. 16 %. Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit sisältävät jätteen käsittelyyn ja ja los tami seen sekä välivarastointiin ja loppusijoittamiseen liittyviä hankkeita. Hank keet sisältävät sekä ylläpitoinvestointeja että kapasiteetin lisäämiseen ja ympäristönäkökohtiin perustuvia investointeja ja ne tähtäävät ympäristön ti lan parantamiseen. Investoinnit vahvistavat HSY:n roolia ym pä ris tö vastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijänä HSY:n strategialuonnoksen 2025 mukaisesti. Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit jakaantuvat kahteen pää ko ko nai suuteen: ympäristövaikutusten hallinta ja alueiden sekä toimintojen ke hit tä minen. Näihin sisältyy yhteensä 31 hankekokonaisuutta. Ympäristövaikutusten hallinnan pääkokonaisuus jakaantuu kolmeen koriin: 4) Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen, 5) Vesien keräys ja joh tami nen ja 6) Viimeistelyrakenteet. Kori 4 sisältää Ämmässuon kaatopaikan kaasunkeräysverkostoon ja kaasu voi ma laan liittyvät investointihankkeet, joilla varmistetaan kaasuvoimalan ja kaatopaikkojen ympäristölupaehtojen mukainen toiminta ja varmistetaan kaa sun hyödyntäminen energiantuotannossa myös tulevaisuudessa. Kori 5 si säl tää Ämmässuon alueen jäte- ja hulevesien johtamisjärjestelmien edellyt tä mät putkisto- ja allasinvestoinnit sekä vesien kierrättämiseen ja uu delleen käyttöön mm. teknisenä vetenä liittyvät investoinnit. Kori 6 sisältää sekä vanhan että uuden kaatopaikan ympäristölupaehtojen edellyttämät viimeis te ly ra ken tei den investoinnit. Viimeistelyrakenteissa pyritään hyö dyn tämään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Ympäristövaikutusten hallinnan investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 31,1 M (edellisessä investointiohjelmassa 27,0 M ). Suun nitel ma kau den merkittävimpiä hankkeita ovat vanhan kaatopaikan pinnan viimeis te ly niin, että koko kaatopaikan lo pul li nen tiivistysrakenne on valmis. Uu den kaatopaikan osalta toteutetaan vä li ai kai sia pinnan tiivistysrakenteita

20 PÖYTÄKIRJA 4/ ym pä ris tö lu pa eh to jen mukaisesti ja niin, että hajuhaittoja ei esiinny ja kaato paik ka kaa su voidaan hyödyntää täy si mää räi ses ti kaasuvoimalassa. Suun ni tel ma kau del la lisätään kent tä ve sien tasauskapasiteettia ra ken ta malla uusi tasausallas (TAL12). Suun ni tel ma kau del la myös kehitetään in no vatii vi sia ratkaisuja hulevesien pai kal li seen käsittelyyn. Ympäristövaikutusten hal lin nan investointien osuus jä te huol lon kokonaisinvestoinneista on suunni tel ma kau del la n. 17 %. Alueiden ja toimintojen kehittämisen pääkokonaisuus jakaantuu viiteen koriin: 7) Biojätteen ja lietteen käsittely ja hyödyntäminen, 8) Ämmässuon laajen nus alue, 9) Infran kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit, 10) Kä sit tely pal ve lu jen koneet ja laitteet ja 11) Energia- ja ma te ri aa li te hok kuus in vestoin nit Kori 7 sisältää kompostointilaitoksiin ja biokaasun hyödyntämiseen liittyvät sa nee raus- ja rakennusinvestoinnit, laitehankinnat sekä biojätteen kä sit tely kent tiin kohdistuvat rakennusinvestoinnit. Kori 8 sisältää lähinnä jä te voima lan kuonan ja tuhkien käsittelyn ja tuhkan loppusijoituksen edellyttämiä in ves toin te ja. Kori 9 sisältää kiertotalouden edistämishankkeiden in ves tointe ja. Kori 10 sisältää käsittelypalveluiden koneiden ja laitteiden hankinnat. Ko ri 11 sisältää uusiututuvan energian lisäämiseen sekä kiertotalouden hank kei siin liittyviä investointeja. Alueiden ja toimintojen kehittämisen investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 100,5 M (edellisessä investointiohjelmassa 42,4 M ). Merkit tä vim mät investoinnit liittyvät kom pos toin ti- ja biokaasulaitosten yl lä pi tosa nee rauk siin sekä HSY:n Blominmäen puh dis ta mon jätevesilietteiden käsit te lyyn varautumiseen uusilla in no va tii vi sil la käsittelymenetelmillä esim. tuot ta mal la lietteistä biohiiltä. Suun ni tel ma kau del la suljetaan nykyisin käytös sä olevan vaarallisen jätteen tuhkasolu. Li säk si varaudutaan tuhkan käsit te lyyn ja jat ko ja los ta mi seen toteuttamalla tuh kan kä sit te ly lai tos. Jä te voima lan kuonan kä sit te lyn ympäristölupaehtojen vaa ti muk siin ja kuonan mine raa li ai nek sen kier rät tä mi seen varaudutaan to teut ta mal la kuonan kä sit tely hal li. Lisäksi ra ken ne taan halli, jossa on mah dol lis ta purkaa jätepaaleja ym pä ris töl le hai tat to mas ti. Suunnitelmakaudella va rau du taan kä sit te lemään myös jä sen kau pun kien HSY:lle käsiteltäväksi oh jaa mia pilaantuneita maa-ai nek sia, joi ta varten varaudutaan ra ken ta maan suunnitelmakauden lop pu puo lel la toi nen PIMA-maiden käsittelyhalli. Ma te ri aa li- ja ener gia tehok kuut ta pa ran ne taan toteuttamalla jätteiden esi kä sit te ly- ja la jit te lu rat kaisu ja sekä val mis tau du taan tuottamaan uusiutuvaa ener giaa mm. aurinkoja tuulivoimasta. Suun ni tel ma kau del la on va rau dut tu toteuttamaan Äm mässuol le tuu li voi ma la. Alueiden ja toimintojen ke hit tä mi sen investoinneilla tuetaan osaltaan HSY:n Ekomo-toimintaa. Alueiden ja toi min to jen ke hit tä misen investointien osuus jätehuollon ko ko nais in ves toin neis ta on suun ni telma kau del la n. 55 %. Muut investoinnit Muut investoinnit sisältävät kiinteistökohtaiseen jätteenkeräykseen liittyviä kul je tus pal ve lu läh töi siä investointeja ja muita jätehuollon toimintaa tukevia

21 PÖYTÄKIRJA 4/ in ves toin te ja. Investoinneilla tähdätään asiakaspalvelun ja asu kas ko kemuk sen sekä ympäristön tilan parantamiseen. Muiden investointien pääkokonaisuus sisältää korit: 12) Jätteenkuljetuksen ke räys ka lus to, 13) Maa- ja kiinteistöhankinnat ja 14) Muut investoinnit. Kori 12 sisältää kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen liittyvät as tia hankin nat. Kori 13 sisältää jätehuollon toimintaa tukevat maahankinnat. Kori 14 si säl tää muut toimintaa tukevat investoinnit, kuten operatiivisen toiminnan IT-in ves toin nit. Muut investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 21,2 M (edel lises sä investointiohjelmassa 10,1 M ). Mer kit tä vim mät investoinnit koh distu vat Sortti-asemaverkostoa ja kier to ta lou den hankkeita tukevaan maa hankin taan ja Seutulan alueen pe rus kor jauk seen ja hyödyntämiseen kier to talou den hankkeisiin. Seutulaan va rau du taan rakentamaan myös jätehuollon kul je tus pal ve lui den astioiden va ras toin ti- ja huoltohalli. Muiden investointien osuus jätehuollon ko ko nais in ves toin neis ta on suunnitelmakaudella n. 12 %. Kokonaisinvestoinnit suunnitelmakaudella Suunnittelukauden kokonaisinvestoinnit ovat n. 182 M. Vuosittaiset investoinnit ovat: ,2 Me ,0 Me ,8 Me ,3 Me ,2 Me ,2 Me ,7 Me ,6 Me ,0 Me ,9 Me Investointiohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi Investointiohjelma on talous- ja toimintasuunnitelman (TTS) valmistelun perus ta. Talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista ja siten myös in ves tointi oh jel man toteutumista seurataan aktiivisesti mm. HSY:n sisäisellä joh toryh mä ra por toin nil la.

22 PÖYTÄKIRJA 4/ Jätehuollon koreihin perustuva investointiohjelma on esitetty ko ri koh tai ses ti liitteessä. Talousmalli Investointiohjelman laatimisen yhteydessä on investointitarpeita tarkasteltu jä te huol lon talouden näkökulmasta. Tavoitteena suunnittelukaudella on vakaa omavaraisuuden kasvattaminen niin, että merkittävää ylijäämää ei synny. Talousmallinnuksessa on arvioitu toiminnan volyymin kehittyminen ja sii hen pe rus tuen tulojen ja käyttömenojen ennusteet. Suoritevolyymien muu tos ennus te perustuu toiminta-alueen asukasluvun arvioituun kehitykseen. Asukas mää rän ennustetaan kasvavan vuosikymmenen ensimmäisen puo liskon ajan 1,5 % vuodessa ja sen jälkeen 1,1 % vuodessa. Tarkastelussa on ar vioi tu uuden jätelain vaikutuksen jätehuollon toimintatuottoihin olevan - 5 M vuoteen 2020 mennessä. Käyttömenoihin ei oleteta vo lyy mi muu tos ten li säk si reaalikasvua. Vuotuisen inflaatiotason on oletettu olevan kak si prosent tia. Investointimenojen arvoina on investointiohjelmaesitys Jätehuollon velkaantuminen on taittunut viime vuosina investointitason laskun myötä ja omavaraisuusaste on noussut merkittävästi. Nousu jatkuu niin, että tarkastelujakson lopulla ylitetään 40 %:n taso. Jätehuollossa ei arvioida tarvetta taksan korotuksille vuoteen 2020 mennes sä, jonka jälkeenkin riittää inflaation suuruinen korotus ja kauden lo pulla lisäksi yhden prosentin reaalikorotus. Jätehuoltotoiminnan talousmalli on esitetty liitteessä. Lausuntojen pyytäminen jäsenkaupungeilta Hallitukselle esitetään, että nyt tarkistettu jätehuollon investointiohjelma viedään lausunnoille jäsenkaupunkeihin toiminta- ja ta loussuun ni tel man yhteydessä. Ehdotus (RI) Hallitus päättää a hyväksyä liitteen mukaisen investointiohjelman vuosittain erikseen vahvistettavan toiminta- ja talous suun ni tel man laatimisen perustaksi, b c todeta, että investointiohjelma viedään lausun noil le jäsenkaupunkeihin toiminta- ja ta lous suun ni telman yhteydessä ja merkitä tiedoksi liitteen mukaisen jätehuollon talousmallin. Päätös: Hallitus päätti

23 PÖYTÄKIRJA 4/ a hyväksyä liitteen mukaisen investointiohjelman vuosittain erikseen vahvistettavan toiminta- ja talous suun ni tel man laatimisen perustaksi, b c todeta, että investointiohjelma viedään lausun noil le jäsenkaupunkeihin toiminta- ja ta lous suun ni telman yhteydessä ja merkitä tiedoksi liitteen mukaisen jätehuollon talousmallin. Liitteet Liite 5 JÄTEHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA Liite 6 JÄTEHUOLTOTOIMINNAN TALOUSMALLI

24 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus BLOMINMÄEN PUHDISTAMOHANKKEEN TILANNEKATSAUS 192/ /2015 HSY Hallitus 47 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelijat Toimialajohtaja Tommi Fred, puh Osastonjohtaja Tuomo Heinonen, puh Projektijohtaja Jukka Yli-Kuivila, puh HSY:n hallitus hyväksyi Blominmäen jä te ve den puh dis tamon oh jauk sen ja seurannan periaatteet. Niiden mukaan hankkeesta rapor toi daan HSY:n hallitukselle säännöllisesti neljännesvuosittain. Puhdistamoluolaston louhintaurakka on valmistunut. Kolmen vie mä ri tun neli osuu den urakoista allekirjoitettiin urakkasopimukset Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n kanssa Sopimus puhdistamon toteutuksen projektinjohtourakasta allekirjoitettiin YIT Infra Oy:n kanssa YIT Oy ja Lemminkäinen Oy ovat il moit ta neet sulautumisesta. Sulautumisen johdosta Lem min käinen Infra Oy:n ni mi on muuttunut YIT Infra Oy:ksi. Hanke etenee kokonaisuudessaan hankesuunnitelman kustannusarviossa. Hankkeen tilannekatsaus on esitetty tämän asian liitteessä. Ehdotus (RI) Päätös: Hallitus päättää merkitä tiedoksi Blominmäen jä te ve den puh dis ta mo hankkeen tilannekatsauksen Hallitus merkitsi tiedoksi Blominmäen jä te ve den puh dis ta mo hank keen tilannekatsauksen Liitteet Liite 7 TILANNERAPORTTI

25 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus BLOMINMÄEN RAKENNUSTÖIDEN VALVONTATYÖT 103/ /2018 HSY Hallitus 48 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Tommi Fred Osastonjohtaja Tuomo Heinonen puh. (09) Projektinjohtaja Jukka Yli-Kuivila puh. (09) Yleistä Hankinta käsittää Blominmäen jätevedenpuhdistamon projektinjohtourakan työ maa val von nan päävalvontatehtävät, rakennustöiden valvonnan, tur val lisuus koor di naat to rin tehtävät ja valvonnan projektisihteerin tehtävät. Toimek si an toon sisältyy myös myöhemmin erikseen hankittavien eri kois valvon ta töi den (koneisto-, putkisto, LVI-, ja sähkötyöt) koordinointi ja ohjaus. Selvitys tarjouspyyntömenettelystä, saaduista tarjouksista sekä ehdotus pe rus te lui neen on esitetty hallituksen jäsenille jaetun esityslistan liitteenä. Han kin nan valintaperusteena on tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti ko konais ta lou del li ses ti edullisin tarjous. Hankintasopimus ei synny tällä päätöksellä tai sen tiedoksiannolla, vaan vas ta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Ehdotus (RI) Hallitus päättää a b valita Blominmäen jätevedenpuhdistamon työmaavalvojaksi Ramboll CM Oy:n euron (alv 0 %) vertailuhinnalla, ja oikeuttaa vesihuollon toimialajohtajan allekirjoittamaan hankintaan liittyvät sopimukset sekä tarvittaessa sopimaan hankintaan liittyvistä mahdollisista lisä- ja muutostöistä hankintavaltuuksien puitteissa. Käsittely: Päätös: Kari Kuusisto poistui esteellisenä asian esittelyn ajaksi, eikä osallistunut asian käsittelyyn. Tämän asian osalta pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Minna Korpela. Hallitus päätti a b valita Blominmäen jätevedenpuhdistamon työmaavalvojaksi Ramboll CM Oy:n euron (alv 0 %) vertailuhinnalla, ja oikeuttaa vesihuollon toimialajohtajan allekirjoittamaan hankintaan liittyvät sopimukset sekä tarvittaessa sopimaan hankintaan liittyvistä mahdollisista lisä- ja muutostöistä

26 PÖYTÄKIRJA 4/ hankintavaltuuksien puitteissa. Liitteet Liite 8 SELVITYS BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TYÖMAAVALVONTAKONSULTIN VALINNASTA

27 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus ILMALA I VESIKATON KORJAUKSEN URAKOITSIJAN VALINTA 250/ /2018 HSY Hallitus 49 Esittelijä Valmistelijat Yleistä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Tommi Fred Osastonjohtaja Tuomo Heinonen, puh Projektipäällikkö Arto Mettinen, puh Hankinta käsittää Ilmala 1 vesitornin vesikaton kunnostuksen ra ken nus urakan. Urakassa uusitaan vesitornin alkuperäinen vesikatto vesieristyksineen ja poistetaan vesihygienian kannalta riskirakenteita puhdasvesisäiliön päältä. Selvitys hankinnan tarkoituksesta, tarjouspyyntömenettelystä, saaduista tar jouk sis ta sekä ehdotus perusteluineen on esitetty hallituksen jäsenille jae tun esityslistan liitteenä. Hankinnan valintaperusteena on halvin hinta Hankintasopimus ei synny tällä päätöksellä tai sen tiedoksiannolla, vaan vas ta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Ehdotus (RI): Hallitus päättää a b tilata Ilmala 1 vesitornin vesikaton kunnostuksen rakennusurakan Skanska Infra Oy:ltä hankinnan verottoman arvon ollessa euroa, ja oikeuttaa vesihuollon toimialajohtajan allekirjoittamaan hankintaan liittyvät sopimukset sekä sopimaan hankintaan liittyvistä lisä- ja muutostöistä hankintavaltuuksien puitteissa. Päätös: Hallitus päätti a b tilata Ilmala 1 vesitornin vesikaton kunnostuksen rakennusurakan Skanska Infra Oy:ltä hankinnan verottoman arvon ollessa euroa, ja oikeuttaa vesihuollon toimialajohtajan allekirjoittamaan hankintaan liittyvät sopimukset sekä sopimaan hankintaan liittyvistä lisä- ja muutostöistä hankintavaltuuksien puitteissa. Liitteet Liite 9 SELVITYS ILMALA 1 VESITORNIN VESIKATON KUNNOSTUKSEN RAKENNUSURAKAN URAKOITSIJAN VALINNASTA

28 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus VIIKINMÄEN TULOKANAVAN KORJAUSURAKKA JA HANKESUUNNITELMAN KOKONAISKUSTANNUSARVION TARKISTUS 179/ /2018 HSY Hallitus 50 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Tommi Fred Projektipäällikkö Mikko Joutulainen, puh Projektipäällikkö Arto Mettinen, puh Hankinta käsittää Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulokanavan sa neerauk sen pääurakan. Selvitys hankinnan tarkoituksesta, hankesuunnitelman tarkistustarpeesta, tar jous pyyn tö me net te lys tä, saaduista tarjouksista sekä ehdotus pe rus te luineen on esitetty hallituksen jäsenille jaetun esityslistan liitteenä. Hankinnan va lin ta pe rus tee na on tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti ko ko nais ta lou del lises ti edullisin tarjous. Hankintasopimus ei synny tällä päätöksellä tai sen tiedoksiannolla, vaan vas ta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Ehdotus (RI) Hallitus päättää: a b c Korottaa Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulopumppaamon ja -kanavan saneerauksen hankesuunnitelman kokonaiskustannusarviota 1,1 milj eurolla 4,3 milj euroon, valita Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulokanavan saneerauksen pääurakoitsijaksi Skanska Infra Oy:n ,00 euron (alv 0%) kokonaishinnalla, ja oikeuttaa vesihuollon toimialajohtajan allekirjoittamaan hankintaan liittyvät sopimukset sekä sopimaan hankintaan liittyvistä lisä- ja muutostöistä hankintavaltuuksien puitteissa. Päätös Hallitus päätti: a b Korottaa Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulopumppaamon ja -kanavan saneerauksen hankesuunnitelman kokonaiskustannusarviota 1,1 milj eurolla 4,3 milj euroon, valita Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulokanavan saneerauksen pääurakoitsijaksi Skanska Infra Oy:n ,00 euron (alv 0%)

29 PÖYTÄKIRJA 4/ kokonaishinnalla, ja c oikeuttaa vesihuollon toimialajohtajan allekirjoittamaan hankintaan liittyvät sopimukset sekä sopimaan hankintaan liittyvistä lisä- ja muutostöistä hankintavaltuuksien puitteissa. Liitteet Liite 10 SELVITYS VIIKINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TULOKANAVA KUNNOSTUSURAKAN URAKOITSIJAN VALINNASTA SEKÄ HANKESUUNNITELMAN KOKONAISKUSTANNUSARVI-ON KOROTTAMISESTA

30 PÖYTÄKIRJA 4/ HSY Hallitus LAUSUNTO VANTAAN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTASTA 326/ /2018 HSY Hallitus 51 Esittelijä Valmistelijat Määräaika Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Ilmastoyksikön päällikkö Susan Lyytikäinen p , il mas to asiantun ti ja Susanna Kankaanpää, ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä p , kiertotalousasiantuntija Henna Teerihalme, ym pä ris tö asiantun ti ja Aninka Urho, yksikön päällikkö Jyrki Kaija p , ym pä ristö pääl lik kö Juha Uuksulainen p , han ke pääl lik kö Maria Kuula, p , tutkimuskoordinaattori Saara Val to nen, p Vantaan ympäristölautakunta on pyytänyt lausuntoa Re surs si viisau den tiekartasta. Lisätietoa lausunnolla olevasta tiekartasta verkkosivuilta: Vantaan kaupungin resurssiviisauden tiekartta Vantaan kaupungin resurssiviisauden tiekartta on kaupungin strategiaa toimeen pa ne va ohjelma maa- ja asuntopoliittisen ohjelman ja hy vin voin ti oh jelman rinnalla. Yhdeksi strategiseksi painopisteeksi on asetettu kaupungin tii vis tä mi nen lähiluontoa vaalien ja tavoitteeksi nykyisen kaupunkirakenteen vah vis ta mi nen resurssiviisaasti. Vantaan kaupunginvaltuusto on linjannut kau pun ki stra te gias saan, että Vantaan kaupunki on hiilineutraali Lisäk si vuoden 2018 talousarvion sitovaksi tavoitteeksi on päätetty Hii li neutraa li Vantaa ohjelman laatiminen. Resurssiviisauden tiekartta ohjaa Vantaan kaupungin kehitystä kohti päästö tön tä, jätteetöntä ja luonnonvaroja kestävästi käyttävää kaupunkia, jossa ei yli kuluteta. Samanaikaisesti kaupunki haluaa tukea kaupunkilaisten hyvin voin tia sekä kaupungin elinvoimaisuutta. Resurssiviisaus Vantaalla on mää ri tel ty tarkoittavan kykyä käyttää luonnonvaroja harkitusti hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Vantaan resurssiviisauden tiekartta vuoteen 2030 on pitkän tähtäimen ympä ris tö oh jel ma. Toimialojen toteutussuunnitelmineen se korvaa aiemmat ym pä ris tö oh jel mat. Tiekartta myös päivittää kaupungin ympäristöpoliittiset lin jauk set. Vantaan kaupungin resurssiviisauden tiekartalla edetään neljällä kaistalla, joi den tavoitteet ja toimenpiteet tukevat toisiaan. Kaistat ovat ener gian ku lutus- ja tuotanto, yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, kulutus ja materiaalit se kä vastuullinen vantaalainen. Jokaiselle kaistalle on määritelty vuotta 2030 kuvaava tavoitetila, jonka avulla suunnataan kohti resurssiviisasta ja hii li neut raa lia Vantaata.

31 PÖYTÄKIRJA 4/ Hiilineutraalius Vantaalla merkitsee sitä, että kasvihuonekaasupäästöjä vähen ne tään 80% vuoden 1990 päästöihin verrattuna ja jäljelle jäävät päästöt kom pen soi daan esimerkiksi rahoittamalla vähähiilisyyteen tähtääviä hankkei ta muualla. Vantaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2016 yhtä suu ret kuin vuonna Tämä tarkoittaa keskimäärin 7 prosenttiyksikön pääs tö vä hen nys tar vet ta vuosittain Suurimmat päästölähteet Van taal la ovat liikenne (37%) ja rakennusten lämmitys (41%). Hii li neut raalius ta voit teen tarkastelu rajautuu Vantaan kaupungin sisällä tuotettuihin pääs töi hin. Tavoitteeseen ei lasketa mukaan kaupungin rajojen ul ko puo lella syntyvien tavaroiden valmistuksen tai palveluiden välillisiä päästöjä. Tiekar tas sa käsitellään kuitenkin myös näitä tavoitteita. Resurssiviisauden tiekartan kullekin neljälle kaistalle on määritetty vuotta 2030 kuvaava tavoitetila: Energiantuotanto ja -kulutus: Sähkön ja lämmön tuotanto eivät aiheuta ilmas to pääs tö jä. Kuntalaiset ovat aktiivisia energian tuottajina ja ener gia tuotan non toimijoina. Maankäytön ja rakentamisen suunnittelun ja toteutuksen läh tö koh ta na on resurssi- ja energiatehokkuus. Energiankulutus on viisasta ja rakennukset ovat energiatehokkaita. Yhdyskuntarakenne ja liikkuminen: Kaupunkirakenne on kestävästi täy denty vä ja sekoittuva. Liikkuminen on hiilineutraalia, sujuvaa ja kohtuuhintaista. Kau pun ki on varautunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja re surs si te hokkaat, luonnonmukaiset ratkaisut ovat käytössä. Luonnon monimuotoisuus on säilytetty ja sitä on kartutettu myös rakennetuilla alueilla. Viherrakenne luo hyvinvointia ja viheralueet ovat helposti saavutettavissa. Kulutus ja materiaalit: Kaupunki on kiertotalouden edistäjä ja toteuttaja. Jaka mis ta lous on vakiintunut osa palveluverkkoa. Julkiset hankinnat ja in vestoin nit ovat resurssitehokkaita, vastuullisia ja tukevat kiertotaloutta. Ruo kaket ju on kestävä. Vastuullinen Vantaalainen: Vantaalainen elämäntapa on kestävä ja pe rustuu hyvään luontosuhteeseen. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat osa ym päris tö vas tuul lis ta arkea. Kaupunki ja vantaalaiset yritykset ja yhteisöt kan tavat ympäristövastuunsa esimerkillisesti. Ehdotus (RI) Hallitus päättää antaa Vantaan kaupungille Resurssiviisauden tiekartasta seu raa van lausunnon: Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite, hiilineutraali Vantaa vuoteen 2030 mennessä, on erittäin hyvä ja kunnianhimoinen tavoite. Päästöjen vähen tä mi nen vuoteen 2030 mennessä edellyttää suuria muutoksia ener giantuo tan nos sa, liikenteessä sekä kulutustottumuksissa. Tiekartassa on esi tetty toimenpiteitä, joiden avulla päästäisiin kohti asetettua tavoitetta. Näiden li säk si HSY:n näkemyksen mukaan on tärkeää laatia vielä Hiilineutraali Van taa 2030-tavoiteohjelma, jossa määritellään laajassa si dos ryh mä yh teistyös sä riittävän tarkat toimenpiteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.