Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät , Hotelli Laajavuori, Jyväskylä

Transkriptio

1 Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät , Hotelli Laajavuori, Jyväskylä

2 Mitä ovat hirvikarkotteet? Taimikohtaiseen suojaukseen tarkoitettuja tuotteita Perustuvat hirvelle epämiellyttävään hajuun, makuun ja ulkonäköön Eivät yleensä karkota hirveä mihinkään, mutta vähentävät syöntiä Pyritään estämään erityisesti latvan katkaisu Parempi termi syönninestoaine

3 Syönninestoaineiden käyttö käytännössä Tyypillinen käyttökohde 2 ha 1,5 m:n mäntytaimikko, jossa käsitellään reilu 1000 tainta Olennaista on käsitellä latvakasvain ja ylimmät sivuoksat Käsittely uusittava vuosittain kriittisimmän syöntivaiheen ajan (1-3m taimet)

4 Syönninestoaineiden käytön laajuus Myyntimäärien mukaan arvioituna vuosittainen käyttöala ollut ha, kun toimivia tuotteita markkinoilla Esimerkiksi Suomen riistakeskuksen kautta välitettiin litraa (n 1500 ha:lle) Tricoa vuonna 2012, määrä on ollut kasvussa.

5 Voisiko käyttöä lisätä? VMI:n mukaan tuoreita laatua alentaneita hirvituhoja mäntytaimikoissa ha:lla Yksityismetsänomistajille korvattu hirvivahinkoja viime vuosina keskimäärin 3000ha vuodessa = tiedostettujen tuhojen määrä Mikäli tuhokorvausten sijaan käytettäisiin/tuettaisiin syönninestoaineita metsänhoidossa, voisi käyttöpinta-ala olla noin ha luokkaa vuosittain

6 Uusia käyttökohteita Pienten taimien suojaaminen istutuskesän tuhoilta Ruiskutus taimiin ennen istutusta Voisi tulla kyseeseen riskikohteilla esim. rauduskoivulla, mutta myös mänty/kuusi valkohäntä- ja metsäkaurisalueilla

7 Metla testaa syönninestoaineiden toimivuutta hirvituhojen torjunnassa Viranomaistoimintana markkinoille pyrkivien tuotteiden osalta Yleensä rahoitus kokeisiin saatu mmm:ltä hirvilupamaksurahoista Testataan valmiita tuotteita, toistaiseksi ei olla varsinaisesti osallistuttu tuotekehitykseen

8 Pääasiallinen toiminnantestaus hirvituhoalueiden taimikoissa - Luotettavien tulosten saanti edellyttää laaja-alaisia kokeita - Ongelmana usein se, että hirviä ei riittävästi liian vähän syöntejä

9 Esitestausta pienimuotoisilla ruokinta-asemilla Laaja-alaiset kokeet liian kalliita esitestaukseen Pienimuotoinen kafeteria - koejärjestely toimii, mikäli hirviä alueella Houkuttelulla (suolakivet + heinä) saadaan koeeläimiä paikalle

10 Ruokinta-asemakoe talvella ROWANS and 4 ASPENS CONTROL, TRICO, GARDEN, JÄNISVEX treatmets for both species Randomly within cafeteria. 1 meter

11 Hirven syönnösmäärät 42 käsittelyittäin Total bite number above bar. Letters above bars denote significant differences between treatments according to permutation test after Bonferroni correction.

12 Jäniksen parkkaama kuoriala Letters above bars denote significant differences between treatments according to permutation test after Bonferroni correction.

13 Syönninestoaineiden käytön talous? Riistakeskus (entiset riistanhoitopiirit) on yleensä hankkinut aineita jaettavakseen hintatuetusti Riistakeskus on saanut tämän rahoituksen mmm:ltä, joka myöntää rahoitusta metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuvaroista hirvivahinkojen estämiseen Markkinoilla olevan tuotteen osalta tämä on tarkoittanut sitä, että metsänomistaja on maksanut 10 litrasta (n 1 hehtaarille) 0-60 euroon

14 Syönninestoaineiden käytön taloudellinen mielekkyys Syönninestoaineiden käyttö on siis perustunut siihen, että metsänomistaja haluaa estää hirvituhot taimikossaan, hän on saanut materiaalit halvalla ja oikein toteutettuna syönninestoaineet ovat osoittautuneet toimivaksi Koska metsästyksellä ei voida poistaa talvitihentymäalueiden hirvivahinko-ongelmaa, on pyyntilupamaksuvarojen käyttö taimien metsänomistajien omatoimiseen suojaukseen katsottu nykyisen hirvilupajärjestelmän näkökulmasta mielekkääksi, vaikka sen taloudellista tehokkuutta ei olekaan arvioitu.

15 Syönninestoaineiden käytön taloudellinen mielekkyys Materiaalikulujen lisäksi syönninestoaineiden käyttö edellyttää myös työpanosta, jonka merkitystä akuutin hirviongelman kanssa taimikossaan kamppaileva metsänomistaja ei ota huomioon. Tämäntyyppisen hirvivahinkojen ehkäisyn kokonaisuuden kannalta tulisi arvioida, mitkä ovat syönninestoaineiden käytön todelliset kustannukset ja hyödyt tukkipuustoksi kasvatettavan puuston osalta metsänhoitotoimenpiteenä osana metsänkasvatusketjua. Milloin syönninestoaineiden käyttö kannattaa?

16 Yksinkertainen esimerkki tilanteesta, jolloin käyttö kannattaa (?) Istutettu männyn taimikko Koillismaalla 1. Normaali tuhotaimikon kasvatusketju Perustamiskulut (raivaus, mätästys, istutus) = 966 Hirvi tuhoaa taimikon uudelleenviljelykuntoon 14 v kuluessa perustamisesta kulut = 966 = yht v. jännitys tuhojen uusimisesta 2. Tuhoaluetaimikon käsittely syönninestoaineella Perustamiskulut= 966 Syönninestoainetta käytetään 5 vuotta (aineet + työ) = n. 750 = yht kasvatuskelpoinen 3,5 m taimikko

17 Meneillään olevia tutkimuksia Arbinol_B syönninestoaineen kenttäkokeet Kuusamossa, Juuassa ja Muhoksella Syönninestoaineiden taloudellisuus hirvituhojen torjunnassa osana metsänkasvatusketjua -simulointitutkimus

18 Kiitos