Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019

Transkriptio

1 Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019 Tatu Hokkanen MESIKE-projektin ohjausryhmän kokous Jyväskylä

2 Tavoitteet kehittää kuusen siemenviljelmille menetelmä, jonka avulla voidaan laatia luotettava ennuste seuraavan kevään kukinnasta käpyjenkeruun suunnittelun ja siemenhuollon päätöksenteon tueksi Tutkimustavoitteet: a) Emikukkarunsauden vertailu siemenviljelmien ja talousmetsien välillä. Silmunäytteiden kerääminen hakkuuleimikoilta läheltä tutkimusviljelmiä. b) Koevartteiden emikukkalaskennat alkukesällä 2019 ja tulosten vertaaminen silmuanalyyseihin. Tämä ei ole ennen ollut mahdollista, koska talousmetsien silmunäytteet on kerätty yksinomaan hakkuuleimikoilta kaadetuista puista. c) Silmutuhojen esiintyminen: silmuanalyysien yhteydessä lasketaan toukkien syömät silmut. d) Käpytuhojen esiintyminen: käpyjen talteenotto tuhotutkimuksia varten (hyönteiset, ruostesienet)

3 Esa Ek

4 Esa Ek Esa Ek

5 Otantakehikko Taloudelliset reunaehdot Näytteiden keruun ja analysoinnin kustannukset Järkevä otosyksikkö: oksanäytettä/viljelmä Talousmetsissä: (45-) 90 oksanäytettä/metsikkö 30 kloonia/viljelmä, 2 vartetta/klooni, 2-3 oksaa/varte Vanhoilla viljelmillä kloonien ja vartteiden määrä vaihtelee suuresti Esa Ek

6 Käpysatotietojen hyödyntäminen otannassa Jokaiselle kloonille on laskettu keskimääräinen vartekohtainen käpymäärä vuosien 1989 ja 1995 käpysatotietojen perusteella -SF: lukuarvot perustuvat kyseisen viljelmän kloonikohtaisiin tietoihin -TS: lukuarvot perustuvat eri viljelmien kloonikohtaisiin tietoihin Käpymäärä on kerrottu kloonin vartteiden lukumäärällä, jolloin on saatu viljelmäkohtainen arvio kloonin käpymäärästä Käpymäärän perusteella aineisto on jaettu klooneittain kolmeen yhtä suureen ryhmään: -hyvät -keskinkertaiset -huonot Jokaisesta ryhmästä on valittu 10 kloonia, joissa on eniten vartteita

7 Siemenviljelmät: emikukkasilmu% Jyväskylä, Heinämäki sv 170, 1968, klooneja % Iitti, Sillanpää sv 235, 1971, klooneja % Inkoo, Svartbäck sv 179, 1970, klooneja % Joroinen, Suhola sv 403, 1997, klooneja % Parikkala, Mikkolanniemi sv 447, 2007, klooneja % Luumäki, Taavetti sv 428, 2004, klooneja % Lähes kaikkien viljelmien emikukkaprosentit ylittävät talousmetsien pitkäaikaisen keskiarvon ( : ka. 15 %, max. 66 %) Suuret erot viljelmien välillä

8 Tulosten tarkastelua Taso jäämässä talousmetsiä alhaisemmaksi (E-S: 59 %) Osa klooneista ei kuki tai kukkii hyvin heikosti Sillanpää + Heinämäki: pohjoisemmille käyttöalueille luvassa paljon siemeniä Koska osa klooneista kukkii hyvänäkin vuonna heikosti, voitaisiinko tulevaisuudessa huonot kloonit jättää tutkimatta? Ennusteisiin liittyy aina epävarmuustekijöitä: Otannan onnistuminen (ei aikaisempaa sv-vertailuaineistoa, muuttujien suuri lukumäärä, viljelmien homogeenisuus) Joroisissa ja Parikkalassa näytteet kaikista klooneista Tulosten yleistettävyys

9 Talousmetsät: emikukkasilmu% Etelä-Suomi Paimio 1 90 % Korpilahti 1 80 % Lapinjärvi 79 % Padasjoki 77 % Paimio 2 76 % Suomusjärvi 72 % Korpilahti 2 68 % Jaala 1 65 % Jokioinen 63 % Elimäki 63 % Jaala 2 62 % Inkoo 1 61 % Petäjävesi 60 % Parkano 1 57 % Parkano 2 53 % Valkeala 51 % Kurikka 46 % Inkoo 2 43 % Parkano 3 26 % Parikkala 20 % Punkaharju 18 % Keskiarvo: 59 % Kukkivia puita: 93 %

10 Talousmetsät: emikukkasilmu% Keski- ja Pohjois-Suomi Kannus 1 1 % Kannus 2 0 % Kolari 1 1 % Kolari 2 0 % Rovaniemi 1 0 % Rovaniemi 2 0 % Salla 0 % Keskiarvo: 0,3 % Kukkivia puita: 4 % Esa Ek

11 Alustavia tuloksia kuusen silmutuhoista Silmuanalyysien yhteydessä lasketaan toukkien syömät silmut Tuhonaiheuttaja on vielä epäselvä: kuusen silmukoi tai versokoi? Katri Himanen

12 Alustavia tuloksia kuusen silmutuhoista Talousmetsät (> puuta, > silmua): o Toukan syömien silmujen osuus vuositasolla < 2 %, min. 0.4 %, max. 4 % o > Ei kovin merkittävä tuholainen, mutta kuitenkin yleinen: tuhoja on esiintynyt useammassa kuin joka neljännessä puussa o Suuret vuosivaihtelut: 2017 toistaiseksi pahin. Esiintyminen ei näyttäisi synkronoivan hyvien kukintavuosien kanssa. o Yksittäisessä metsikössä tuhot voivat olla merkittäviä: pahimmillaan 25 % silmuista tuhoutunut o Tuhoja esiintyy koko maassa Rovaniemeä ja Sallaa myöten. Siemenviljelmien näytteissä (2019) tuhoja on esiintynyt erittäin vähän (0-0,7 %)

13 Kiitos!