Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen
|
|
- Riikka Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen
2 Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert Beuker, hankkeen vetäjä Seppo Ruotsalainen Matti Haapanen Jaakko Napola Teijo Nikkanen
3 Säädöspohja: Metsälaki 8 a Taimikon saa perustaa männyn, kuusen, rauduskoivun, hieskoivun ja haavan sellaisilla siemenillä tai taimilla, jotka soveltuvat alkuperältään ja muilta ominaisuuksiltaan uudistettavan alueen olosuhteisiin. Taimikon voi perustaa myös muilla Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvilla puulajeilla sekä hybridihaavalla ja siperianlehtikuusella, jos siihen on erityisiä syitä ja jos puulajin siemenet tai taimet soveltuvat alkuperältään ja muilta ominaisuuksiltaan alueen olosuhteisiin.
4 Nykyinen menetelmä siemenviljelyksille X ka = 0,75 x AP + 0,25 x SV + sj Kuusi -130 dd < X ka < 70 dd Mänty -100 dd < X ka < 100 dd
5
6 Kuusen metsikköaineiston siemensiirto-ohjeet (Tapio 2006) Etelä-Suomi: alkuperiä tulisi siirtää alueilta, joiden lämpösumma on d.d.-yksikköä suurempi kuin viljelyalueella. Salpausselän eteläpuolella voidaan viljellä virolaisia alkueriä. Pohjois-Suomi: suositellaan viljeltäviksi paikallisia tai vastaavien lämpösumma-alueiden alkuperiä. Alkuperä katsotaan paikalliseksi, jos siirto eteläpohjoissuunnassa on alle 100 kilometriä. (mänty)
7
8 Nykyinen menetelmä pelkän lämpösumman perusteella, mutta myös valoilmasto on taimien / puiden menestymisen kannalta keskeinen. painottaa riskiä, ei puuntuotosta ei hyödynnä tuloksia kenttäkokeista jyrkät rajat
9 Nykyinen menetelmä Eviran tietoon ei ole tullut yhtään tapausta, joissa viljelyn epäonnistumisen olisi todettu johtuneen virheellisin perustein määritellystä käyttöalueesta (suomalaiset siemenviljelykset)
10 Lämpösumman muutokset karttoina (Laskettu Ilmatieteen laitoksen datasta) Jakso Jakso
11 Lämpösummajakson vaikutus siemenviljelyksen käyttöalueeseen (esim. sv 404 Suhola 2) Nykyinen käyttöalue (perustuu jaksoon ) Uusi käyttöalue, jos päivitetään pelkästään viljelypaikan lämpösumma jaksolle
12 Lämpösummajakson vaikutus siemenviljelyksen käyttöalueeseen (esim. sv 400 Alskärr) Nykyinen käyttöalue (perustuu jaksoon ) Uusi käyttöalue, jos päivitetään pelkästään viljelypaikan lämpösumma jaksolle
13 Metsänuudistamisaineistot siemenviljelysaineisto luontaisista metsiköistä saatava aineisto ulkomainen aineisto (lähinnä kuusen siemenviljelysaineistoa) puulajit: kuusi, mänty (koivu?)
14 Tavoitteet käyttöalueiden pitää olla mahdollisimman optimaalisia metsien terveyden, taimien elossa säilymisen ja kasvun kannalta käyttöalueiden esitysmuodon pitää olla on selkeä, yksinkertainen ja sen pitää toimia käytännössä järjestelmän pitää olla selkeästi dokumentoitu
15 Mitä tehdään nykyinen malli ja jo olemassa olevia vaihtoehtoisia malleja (esim. Plantval) evaluoidaan yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa analysoidaan olemassa oleva data vanhoista proveniensi- sekä jälkeläiskokeista. mitataan muutamia kokeet uudestaan kehitettään uusi malli sekä käyttäjäystävällisiä työkaluja käyttöalueiden määrittämistä varten
16 Plantval siemenviljelysten vertailua
17 Käyttöalueiden muuttaminen Kun käyttöalueiden määritystapaa muutetaan, tulevat uudet käyttöalueet voimaan vasta, kun Evira on ne vahvistanut = muuttanut perusaineistorekisteriä ja karttoja tältä osin. Käyttöalueiden muutokset pitää toteuttaa siten, että taimikauppaa ei häiritä. Varsinaisia säädösmuutoksia ei tarvita, mutta siirtymisestä käyttöalueiden uuden määrittämismenetelmän käyttöön on sovittava laajasti ja viranomaisten (MMM, Evira) tulee hyväksyä uusi tapa.
18 Kiitos
Ruotsalaisen kuusen. MHaa1 siemenviljelysaineiston käyttökelpoisuus Suomessa. Seppo Ruotsalainen & Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos
Ruotsalaisen kuusen MHaa1 siemenviljelysaineiston käyttökelpoisuus Suomessa Seppo Ruotsalainen & Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotNordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto
Metsätalouden siemenhuolto ministeriön rooli NordGen Metsä teemapäivä..8 Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto Metsäpuiden siementen saatavuus - Siemenviljelykset - Siemenkeräysmetsiköt
LisätiedotMitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei Matti Haapanen 1947 1 Jälkeläistestaus SV 1.0 Pluspuut 1997- SV 1.5 115 miljoonaa jalostettua tainta vuodessa Metsikkö 1. polven sv 1.5 polven sv Kuusi Mänty
LisätiedotSiemenviljelyohjelman tilannekatsaus
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus Jukka Antola Metsätaimitarhapäivät Peurunka, Laukaa 21.1.2015 2 Jukka Antola Sv 165 Pyhäjärvi, Jörkki 3 Jukka Antola Sv 170 Korpilahti, Heinämäki 1½-polven siemenviljelysten
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotItä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.
Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten
LisätiedotSiemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat
Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat Katri Himanen Luonnonvarakeskus Tilastotiedot: Claes Uggla / Skogsstyrelsen, Curt Almqvist / Skogsforsk, Kari Leinonen / Evira 1 4.5.2017 2 4.5.2017 2003 2004 2005
LisätiedotMetsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus
Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotSiemenviljelyohjelman tilannekatsaus
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus Jukka Antola Maa- ja metsätalousministeriö 11.2.2015 2 Jukka Antola Siemenviljelyohjelma 2011 Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio 2011 3 Jukka Antola Sv 404
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta. Asia.
EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi metsälain
LisätiedotKuusi Etelä-Suomi. Etelä-Suomi. Etelä-Suomi = eteläinen ja keskinen Suomi
Tuettavien töiden on oltava taloudellisesti ja metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 6 (34/215) Etelä-Suomi
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotRauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn
Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Matti Haapanen Rauduskoivun siemenviljelykset perustettiin syyskuussa 2014 kahdelle paikkakunnalle Patama / Siemen Forelia Hausjärvi
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio
N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotSiementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015
Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Sisältö Rekisteröinti Siemenkeräysten valvontaprosessi Metsänviljelyaineiston
LisätiedotRisto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi
Mänty vai kuusi metsätuhoalttius puulajivalinnassa Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Metsänuudistaminen 1965 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 (Luke) V. 2013 metsän uudistamiseen tähtääviä
LisätiedotPunkaharjun yksikön esittely MMM:n alueyksikkötyöryhmän vierailulla
Punkaharjun yksikön esittely MMM:n alueyksikkötyöryhmän vierailulla 9.9.2008 22.9.2008 1 22.9.2008 2 22.9.2008 3 22.9.2008 4 Punkaharjun toimintayksikkö Metlan Punkaharjun toimintayksikkö rakentaa metsäalan
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotYhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.
Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
LisätiedotMetsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti
Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti Tehoa tulevaisuuden taimituotantoon kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet Punkaharju, Lusto 27.11.2012 Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä joulukuuta 2009 lähettänyt
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
LisätiedotTaimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot
Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
LisätiedotMännyn siemensiirtosuositusten laadinnan lähtökohdat ja tulokset
Männyn siemensiirtosuositusten laadinnan lähtökohdat ja tulokset Siemenseminaari Vantaa 15.11.2016 Seppo Ruotsalainen, Egbert Beuker ja Matti Haapanen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Esitellään käyttöaluemallien
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotLiitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
LisätiedotEuroopan unionin direktiivi metsänviljelyaineiston
Kari Leinonen ja Kirsi Taskila Kloonitaimien tuotantoon ja markkinointiin liittyvät säädökset Siemen- ja taimikaupan säädökset Euroopan unionin direktiivi metsänviljelyaineiston kaupasta (1999/105/EY)
LisätiedotAlustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019
Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019 Tatu Hokkanen MESIKE-projektin ohjausryhmän kokous Jyväskylä 16.1.2019 Tavoitteet kehittää kuusen siemenviljelmille menetelmä, jonka avulla voidaan laatia
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotViljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
LisätiedotYhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 11.12.2014 Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Mikko Hyppönen Sisältö Pohjoisuus mitä
LisätiedotErikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotVäljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?
LisätiedotPohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
LisätiedotMännyn metsikkösiemenen siirtosuositukset
21/11/2016 Männyn metsikkösiemenen siirtosuositukset Projektin loppuseminaari 15.11.2016 Hannu Niemelä Esitykseen on seminaarin jälkeen täydennetty loppuseminaarissa 15.11.2016 tulleet täsmennykset ja
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotMotti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa
Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan riistavahingoista annetun valtioneuvoston asetuksen (309/2013) liitteet
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotKuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Metsätaimitarhapäivät 20-21.2014 Saila Varis Luonnonvarakeskus Kuusen kasvullinen lisäys -tutkimuksen sijoittuminen Luonnonvarakeskuksessa Uudet
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotRavintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys
Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Juho Matala, Luonnonvarakeskus Antti Ihalainen, Kari Korhonen, Seppo Nevalainen, Ari Nikula, Vesa Nivala, Jyrki Pusenius, Antti Paasivaara, Teija
Lisätiedotonnistuminen Lapissa
Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
Lisätiedot3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO
3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Luvussa esitetään metsäpuiden jalostetun siemenen tuottamiseen liittyviä tilastotietoja ja taimituotantoa kuvaavia lukuja. Metsänjalostuksen osalta lähteenä on käytetty Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotSiemen- ja taimikaupan säädökset
Siemen- ja taimikaupan säädökset KOULUTUSPAKETTI Lisätietoja: www.evira.fi Sisältö Säädösten tausta ja tarve Keskeinen käsitteistö Kantatodistus Metsänviljelyaineiston tuotanto ja markkinointi Metsänviljelyaineiston
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotHirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009
Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset
LisätiedotMetsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio
Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Työryhmämuistio mmm 2011:6 Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotHirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.
Hirvet taimikoissa Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu 26.8.2010 Juho Matala Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö juho.matala@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotPEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
Lisätiedotn.20,5 ha
476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket
LisätiedotTaimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa
Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke Sauli Valkonen Metla Vantaa Tarkoitus Tuottaa tutkimustuloksia ja niiden sovelluksia taimikonhoidon menetelmien kehittämiseksi, jotta sen toteuttamista
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotLED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio
LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm Kasvit käyttävät valoa
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotMetsän uudistaminen.
Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotMÄNNYN JALOSTETUN TAIMIMATERIAALIN MENES- TYMINEN ISTUTUKSISSA LÄNTISESSÄ LAPISSA
MÄNNYN JALOSTETUN TAIMIMATERIAALIN MENES- TYMINEN ISTUTUKSISSA LÄNTISESSÄ LAPISSA Anne Saloniemi Opinnäytetyö Metsäalan koulutusohjelma Metsätalousinsinööri AMK 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä Luonnonvara-
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
Lisätiedot