KORTTI 3 Kansalliset hankintamenettelyt

Transkriptio

1 KORTTI 3 Kansalliset hankintamenettelyt Ingressi : Tämä ohjekortti kuvaa julkisten kansallisiksi hankinnoiksi luokiteltavien suunnittelu ja konsultointipalvelujen hankintaan soveltuvat hankintamenettelyt. Tämän kortin ohjeet soveltuvat käytettäväksi myös yksityisen sektorin suunnittelu ja konsultointipalvelujen hankintoihin kevennettyinä. 1 JOHDANTO Hankintalaissa ei ole määritelty erityisiä menettelyjä käytettäväksi kansallisissa hankinnoissa. Käytettävät menettelyt ovat hankintayksikön harkinnan alaisia ja hankintayksiköillä on mahdollisuus käyttää hankintoihin: EU menettelyitä 2007 voimaan tulleen lain tuntemia kansallisia menettelyjä Vapaasti sovellettavia menettelyjä Menettelyjen raameiksi on asetettu tarkoituksenmukaisuus hankinnan kohteen ja tavoitteiden täyttämiseksi. EU menettelyihin pohjautuvat menettelyt ovat kevennettyinä suositeltavia käytettäväksi kansallisiin hankintoihin. Hankintamenettelyn valinnassa on oleellista huomioida menettelyn raskaus suhteessa hankinnan arvoon. Kohtuuttomasti tarjoajille kustannuksia aiheuttavat menettelyt eivät yleisesti tee hankinnasta mielenkiintoista tarjoajien näkökulmasta ja raskas menettely voi kansallisen kokoluokan hankinnoissa vähentää kiinnostuneiden toimittajien määrää. Tässä ohjekortissa esiteltävät menettelyt ovat suositeltavia hankintamenettelyjä kansallisiin hankintoihin ja ne tukevat laadukkaaseen lopputulokseen tähtäävää hankintaa. Tämä kortti on osa suunnittelu ja konsultointipalvelujen hankintaa käsittelevää korttisarjaa johon sisältyvät seuraavat RT kortit: Tämän kortti täydentää RT xx Suunnittelu ja konsultointipalveluiden hankintamenettelyt korttia ja kuvaa kansallisten hankintaprosessin erityispiirteet suhteessa siihen mitä edellä mainitussa kortissa on kuvattu yleisellä tasolla julkisista hankinnoista. Tätä korttia täydentävät seuraavat tämän korttisarjan kansallisia hankintoja käsittelevät RT kortit:

2 2 HANKINTAMENETTELYJEN SALLITUT KÄYTTÖTILANTEET Laki ei ohjaa kansallisen hankintamenettelyn valintaa tarkasti. Menettelyn tulee olla tarkoituksenmukainen hankinnan kohteen ja tavoitteiden toteuttamiseksi. RT xx esitettyjä menettelyn valintaa koskevia suosituksia voidaan käyttää kansallisen menettelyn valinnassa apuna. Tässä ohjekortissa esitettyjä menettelyjä voidaan käyttää kansallisissa hankinnoissa perustellen. Kansallisen innovaatiokumppanuuden käytössä perusteluun on syytä kiinnittää erillistä huomiota. 3 MENETTELYT KERTAHANKINTOIHIN 3.1 Avoin menettely Avoimessa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja asettaa tarjouspyynnön saataville. Halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen hankintayksikön ilmoittamaan tarjousten jättämisen määräaikaan mennessä. Tarjousten jättämisen määräajan jälkeen hankintayksikkö suorittaa tarjoajien valinnan hankintailmoituksen yhteydessä esitettyjen vähimmäisvaatimusten perusteella. Vähimmäisvaatimukset täyttäneiden tarjoajien tarjoukset arvioidaan tarjouspyynnössä esitetyillä arviointiperusteilla ja arvioinnin perusteella tehdään hankintapäätös. Kaikki saapuneet tarjoukset voidaan arvioida ja vertailla, jonka jälkeen voittaneen tarjoajan osalta tarkistetaan vähimmäisvaatimusten täyttyminen. Tarjousten määrä ja pyydettyjen tarjoajien valintaan käytettävien asiakirjojen määrä vaikuttaa siihen kumpi esitetyistä vaihtoehdoista on hankintayksikön ajankäytön kannalta kevyempi. Avoimessa menettelyssä tulee kaikkien vähimmäisvaatimukset täyttävien tarjoajien tarjoukset arvioida. Tämä voi johtaa tilanteisiin, jossa arvioitavia tarjouksia on huomattavan suuri määrä. Avointa menettelyä on suositeltavaa käyttää silloin kun tarjonta tiedetään pieneksi ja voidaan olettaa tarjoajien määrän jäävän vähäisemmäksi. 3.2 Rajoitettu menettely Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja halukkaat toimijat voivat jättää osallistumishakemuksen. Osallistumishakemusten perusteella hankintayksikkö suorittaa ehdokkaiden valinnan käyttäen ennalta ilmoitettuja poissulkevia perusteita ja vähimmäisvaatimukset ylittävien osalta vertailuperusteita. Valituilta ehdokkailta pyydetään tarjoukset. Tarjousajan päättymisen jälkeen saapuneet tarjoukset arvioidaan ja valitaan toimittaja kokonaistaloudelliseen edullisuuteen perustuen.

3 Rajoitettu menettely soveltuu hyvin tyypillisten suunnittelu ja konsultointipalvelujen hankintoihin. Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö voi rajata menettelyyn valittavien ehdokkaiden määrää, mikä on hankintayksikön ja tarjoajien käyttämän työmäärän kannalta järkevää jos markkinoilla on paljon tarjontaa. 3.3 Neuvottelumenettely Neuvottelumenettelystä julkaistaan hankintailmoitus, johon halukkaat toimijat vastaavat osallistumishakemuksella. Tilaaja valitsee osallistumishakemusten pohjalta menettelyyn mukaan ennalta rajaamansa määrän ehdokkaita. Ehdokkaiden valinta perustuu esitettyihin vähimmäisvaatimuksiin ja vertailuperusteisiin. Menettelyyn kutsuttavien ehdokkaiden sopivana määränä voidaan pitää kolmea. Kolmen ehdokkaan kutsuminen neuvotteluihin pitää menettelyn kansallisen hankinnan kokoluokan hankinnalle riittävän kevyenä toimittajien sekä tarjoajien näkökulmasta ja toisaalta takaa kilpailun toteutumisen menettelyn aikana. Kansallisen neuvottelumenettelyn toisen vaiheen kulku on suositeltavaa mukauttaa hankintaan sopivaksi. Mahdollisia vaihtoehtoja menettelyn toiseen vaiheeseen ovat: Tarjousten pyytäminen ensimmäisen neuvottelukierroksen jälkeen Alustavien tarjousten pyytäminen ennen neuvotteluja Sitovien tarjousten pyytäminen ennen neuvotteluja Jos tarjoukset pyydetään ensimmäisen neuvottelukierroksen jälkeen, voidaan ensimmäisen neuvottelukierroksen aikana täsmentää hankinnan tehtäväsisältöä ja muita selventymättömiä asioita ennen ensimmäisten tarjousten pyytämistä. Neuvotteluissa voidaan neuvotella tarjousten tehtäväsisällöstä ja tarjouspyynnön asioista. Neuvottelujen jälkeen pyydetään täsmennetyt tarjoukset uudella tarjouspyynnöllä. Jos hankintayksikkö pyytää sitovat tarjoukset ennen neuvottelua, pidättää se oikeuden vertailla tarjoukset ja tehdä toimittajavalinnan ilman neuvotteluja. Menettelyn luonne muuttuu hyvin paljon ja kyseessä on rajoitetun menettelyn kaltainen menettely tilaajan pidättämättä neuvotteluoptiolla. Hankintayksikkö voi halutessaan pitää neuvottelukierroksia enemmän kuin yhden. Tällöin hankintayksikön on ilmoitettava hankintamenettelyn kuvauksessa arvioitu neuvottelukierrosten määrä ja tilanteet, joissa hankintayksikkö joissa neuvotteluja. Kansallisessa neuvottelumenettelyssä on pidettävä huolta, että neuvottelut ovat tasapuoliset eikä tietoja luovuteta kellekään toimittajalle kilpailua vääristävällä tavalla. Neuvottelumenettely soveltuu hyvin hankintoihin, joiden yksityiskohdat ovat vielä selventymättömät tai tilaajalle ei ole selkeää käsitystä siitä mikä on hankinnan alaisen toimeksiannon tarkka tehtäväsisältö. Neuvottelujen aikana on mahdollista täsmentää hankinnan sisältöä ja toisaalta myös selventää esimerkiksi ratkaisuvaihtoehtoja.

4 Kansallisten hankintojen tapauksessa neuvottelumenettelyä on suositeltavaa käyttää tilanteissa, joissa mahdollinen ratkaisuvaihtoehto ei ole vielä menettely aloitettaessa selkeä tai tehtäväsisällön määrittämistä ei voida tehdä niin tarkasti, että tarjouspyynnön perusteella toimittajien olisi mahdollista antaa vertailukelpoisia tarjouksia. 3.4 Kansallinen innovaatiokumppanuus Kansallinen innovaatiokumppanuus alkaa kumppanien valinnalla. Suositeltava määrä on kolme kumppania. Hankinnasta julkaistaan hankintailmoitus ja osallistumishakemuksien perusteella valitaan ehdokkaat, joilta pyydetään tarjoukset kehitystyöstä ja alustava tarjous kehitystyöhön perustuvasta toimeksiannosta. Hankintayksikkö suorittaa tarjousten vertailun ja aloittaa innovaatiokumppanuuden tarjousten perusteella valittujen toimittajien kanssa. Sopivana määränä voidaan pitää kolmea toimittajaa. Kumppanuuden ensimmäisessä vaiheessa kaikilta kumppaneilta pyydetään ratkaisuvaihtoehtoja ja karkeita luonnoksia tai ratkaisumalleja esitetyn ongelman ratkaisemiseksi. Tilaaja voi olla mukana kunkin kumppanin kanssa ideoimassa ja antamassa kehitysehdotuksia. Ensimmäinen vaihe päätetään, kun suunnittelu on ennalta määritellyllä tasolla. Ensimmäisessä vaiheessa suunnittelua ei ole tarpeen mukaista viedä vielä kovin pitkälle. Ensimmäisen vaiheen kehityksen pohjalta tilaaja valitsee parhaiten ongelman ratkaisseen toimittajan jatkamaan hankkeen loppusuunnittelua ja päättää samalla innovaatiokumppanuuden muiden kumppanien kanssa. Jos ensimmäisessä vaiheessa ei ole onnistuttu kehittämään tilaajaa tyydyttäviä ratkaisuja voidaan kumppanuus päättää kaikkien kumppaneiden kanssa ja keskeyttää menettely. Menettelyn vaiheittaisuus eli missä vaiheessa kumppanuus voidaan päättää ja mitkä ovat näiden vaiheiden tavoitteet, on tärkeää kuvata tarjouspyynnössä tarkasti. Kansallinen innovaatiokumppanuus sopii hyvin käytettäväksi hankintoihin, joissa halutaan etsiä tehokkaita ja uudenlaisia ratkaisuja. Lähtökohtana kansalliselle innovaatiokumppanuudelle toimii esimerkiksi tilatarve tarkemmin määrittelemättömin kriteerein tai jonkin järjestelmän uusimisen tarve määrittäen järjestelmän toimivuusvaatimukset. Kansallisen innovaatiokumppanuuden etuja ovat muun muassa: Tilaaja pääsee työskentelemään useiden toimittajien kanssa jolloin voidaan varmistua yhteistyön toimivuudesta Saadaan useita eri ratkaisuvaihtoehtoja joihin tilaaja voi vaikuttaa ja joita voidaan käyttää arvioinnin perustana 4 HANKINTAMENETTELYT TOISTUVIIN HANKINTOIHIN Hankintayksikön tehdessä paljon toistuvia samankaltaisia hankintoja voidaan perustaa kansallinen puitejärjestely tai kansallinen toimittajarekisteri, johon perustuen hankinnat tehdään. Hankintojen tekeminen järjestelyn tai toimittajarekisterin sisällä on kevyempää ja

5 nopeampaa kuin yksittäisten hankintojen järjestäminen. Tarjoajien soveltuvuus tarkistetaan vain menettelyn alkaessa tai tarvittaessa ilmoitetun ajanjakson välein, eikä hankintailmoitusta julkaista kuin järjestelyn tai järjestelmän perustamisvaiheessa. Suositeltu enimmäiskesto kansalliselle puitejärjestelylle tai kansalliselle toimittajarekisterille on neljä vuotta. 4.1 Kansallinen puitejärjestely Kansallisen puitejärjestelyn perustamiseen on suositeltavaa käyttää joko avointa tai rajoitettua menettelyä. Puitejärjestelyn käynnistämisestä julkaistaan hankintailmoitus. Halukkaat ehdokkaat lähettävät osallistumishakemuksen (tai tarjouksen avointa menettelyä käytettäessä) hankintayksikön ilmoittamalla tavalla. Hankintayksikkö valitsee hankintailmoituksessa esitetyin poissulkevin soveltuvuusehdoin ja vertailuperustein ennalta ilmoittamansa määrän toimittajia järjestelyyn. Kansalliseen puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat tulee tehdä puitejärjestelyn vahvistettujen ehtojen mukaan. Kansallisen puitejärjestelyn kokonaisarvo huomioiden, kahteen kertaan kilpailuttamista on syytä välttää. Järjestelyyn perustuviin hankintoihin on siis suositeltavaa esitellä ehdot, joissa toimittajan valinta tapahtuu ilman kilpailuttamista siten, että vain yhdeltä toimittajalta kerrallaan pyydetään tarjous yhteen hankintaan. Määritellyt ehdot voivat perustua esimerkiksi hankintojen tasaamiseen toimittajien kesken tai parhaiten soveltuvan toimittajan arviointiin. Ehtojen tulee olla syrjimättömiä ja sellaisia, että kaikki toimittajat ymmärtävät ne. HUOM! TÄHÄN KOHTAAN LISÄTÄÄN SUOSITUKSIA TYÖPAJAN TULOKSIIN PERUSTUEN 4.2 Kansallinen toimittajarekisteri Kansallinen toimittajarekisteri toimii kuten kansallinen puitejärjestely, mutta sillä erotuksella, että toimittajarekisteriin on mahdollista ottaa toimittajia mukaan koko toimittajarekisterin määritellyn keston ajan. Hankinnat toimittajarekisterin sisällä tulee tehdä ennalta määrätyin ehdoin kuten puitejärjestelyssäkin. Toimittajarekisteri perustetaan tietyn aikavälin eli kauden ajaksi. Perustamisvaiheessa tulee tehdä hankintailmoitus samaan tapaan kuten muissakin kansallisissa hankinnoissa. Toimittajarekisteriin perustuvista yksittäisistä hankinnoista ilmoitusta ei tarvitse tehdä erillistä hankintailmoitusta. Käytännön tasolla toimittajarekisteri voi olla hankintayksikön itsensä ylläpitämä listaus toimittajista, joiden joukosta valitaan toimittaja yksittäiseen hankintaan toimittajarekisterin määritellyin ehdoin. Määritellyt ehdot voivat perustua esimerkiksi hankintojen tasaamiseen toimittajien kesken tai parhaiten soveltuvan toimittajan arviointiin. Ehtojen tulee olla syrjimättömiä ja sellaisia, että kaikki toimittajat ymmärtävät ne.

6 HUOM! TÄHÄN KOHTAAN LISÄTÄÄN SUOSITUKSIA TYÖPAJAN TULOKSIIN PERUSTUEN 5 HANKINTAPROSESSIN KULKU KANSALLISISSA HANKINNOISSA 5.1 Hankinnasta ilmoittaminen Hankintayksikön on julkaistava hankintailmoitus osoitteessa Hankintayksikkö voi julkaista tämän jälkeen hankintailmoituksen myös muissa valitsemissaan tiedotuskanavissa. Muissa kanavissa julkaistu hankintailmoitus ei saa sisältää tietoja, joita ei ole ilmoitettu alkuperäisessä hankintailmoituksessa tai siihen myöhemmin täsmennetty. Kansallisten hankintamenettelyjen vapauksien vuoksi käytettävä hankintamenettely on pyrittävä kuvaamaan mahdollisimman tarkasti ja selkeästi hankintailmoituksessa. Hankintailmoitukseen tutustuvien toimittajien tulee menettelykuvauksen perusteella pystyä saamaan selkeä käsitys menettelystä, jolloin he voivat arvioida halukkuuttaan osallistua menettelyyn. 5.2 Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta Kansallisissa hankinnoissa hankintamenettely on mahdollista ja suositeltavaa toteuttaa kaksivaiheisena, jolloin menettelyn alkuvaiheessa suoritetaan tarjoajien tai ehdokkaiden soveltuvuuden arviointi. Hankintayksikkö voi asettaa tarjoajille ja ehdokkaille poissulkevia soveltuvuusehtoja. Ehtojen tulee olla kohtuulliset suhteessa hankinnan kohteeseen. Ehdot ja perusteet tulee ilmoittaa joko hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö voi esittää, että tarjoajien tai ehdokkaiden tulee antaa vakuutus, ettei sitä rasita mikään esitetyistä poissulkemisperusteista. Hankintayksikkö tarkistaa tämän vakuutuksen paikkaansa pitävyyden sopivassa vaiheessa hankintaa. Tämä voi olla esimerkiksi ennen neuvottelujen alkamista tai tarjousten arvioinnin jälkeen. Paikkansapitävyys on kuitenkin tarkistettava viimeistään ennen sopimuksen tekemistä. Hankintayksikön tulee esittää hankintailmoituksessa missä vaiheessa menettelyä tarjoajien tai ehdokkaiden soveltuvuus tullaan tarkistamaan. Sellainen ehdokas tai tarjoaja, joka ei täytä ilmoitettuja perusteita, tulee sulkea menettelyn ulkopuolelle. Jos voittanut tarjoaja ei täytä soveltuvuusehtoja, tulee toiseksi tulleen tarjoajan soveltuvuusehdot tarkistaa ja niiden täyttyessä valita vertailussa toiseksi tullut tarjoaja toimittajaksi. Poissulkevien vähimmäisvaatimusten lisäksi on mahdollista asettaa vertailuperusteet, joilla vähimmäisvaatimukset täyttävien ehdokkaiden joukkoa rajataan (muut kuin avoin menettely ja kansallinen toimittajarekisteri). Tällöin hankintayksikön tulee selkeästi ilmaista mitä asiakirjoja ehdokkaan tulee toimittaa hankintayksikölle. Hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä tulee ilmoittaa tarjoajien tai ehdokkaiden valintaan liittyen seuraavat asiat:

7 Soveltuvuuden ehdot ja vertailuperusteet valinnassa Hankinnan vaihe jossa tarjoajien tai ehdokkaiden soveltuvuus tarkistetaan Tarjoajalta tai ehdokkaalta vaadittavat asiakirjat ja todistukset soveltuvuuden arviointia koskien Poissulkevat perusteet kansallisissa hankinnoissa Kansallisissa hankinnoissa ei vaadita käytettävän EU hankinnoille määriteltyjä poissulkemisperusteita (pakolliset 80 :n ja harkinnanvaraiset 81 :n poissulkemisperusteet mukaisesti), mutta niiden käyttäminen on suositeltavaa myös kansallisissa hankinnoissa. Lain 80 & 81 :ssa esitettyjen perusteiden lisäksi voidaan poissulkevina perusteina käyttää myös: Rekisteröintivaatimuksia (84 ) Taloudellista ja rahoituksellista tilannetta (85 ) Teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä (86 ) Lailliset perusteet hankintasopimuksen toimittamiseen (voivat liittyä ammatti tai elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, todistus oikeudesta tarjota palvelua sijoitusmaassaan jne.) Osoitus, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat rahoitukselliset ja taloudelliset voimavarat. Vastuuvakuutuksen esittäminen. Työn suorittavien henkilöiden riittävän pätevyyden ja ammattitaidon varmistaminen Poissulkevia perusteita voidaan asettaa suhteellisen vapaasti, mutta huomiota tulee kiinnittää perusteiden kohtuullisuuteen suhteessa hankinnan kohteeseen. Esimerkiksi suunnittelutehtävissä on oleellista tarkistaa suunnittelijoiden pätevyyden olevan laissa ja määräyksissä esitetyllä tasolla. Kuitenkaan lakia ja määräyksiä korkeamman pätevyyden vaatiminen ei ole perusteltua tai suositeltavaa hankintamenettelyn onnistumisen kannalta. 5.3 Tarjouspyyntö ja tarjousten pyytäminen Hankintayksikkö voi asettaa tarjouspyynnön yleisesti saataville hankintailmoituksen julkaisemisen yhteydessä tai vaihtoehtoisesti hankintayksikkö voi asettaa tarjouspyynnön ehdokkaiden saataville ehdokkaiden valinnan tai ensimmäisen neuvottelukierroksen jälkeen. Avoimessa menettelyssä tarjouspyyntö tulee asettaa julkisesti ja rajoituksetta saataville hankintailmoituksen julkaisun yhteydessä. Tarjouspyynnön tulee olla kirjallinen ja sellainen, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö voidaan laatia vapaamuotoisesti seuraavaa muistilistaa apuna käyttäen: Hankinnan kohteen kuvaus Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuteen liittyvät vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista joilla ehdokkaan tai tarjoajan tulee todistaa täyttävänsä soveltuvuuden ehdot (avoin

8 menettely ja tilanteet, joissa hankintailmoituksessa edellä mainittuja tietoja ei ole kuvattu ja tarjouspyyntö julkaistaan hankintailmoituksen yhteydessä) Tarjouksen valinta ja vertailuperusteet Määräaika tarjousten tekemiselle ja tarjousten toimitustavan kuvaaminen Tarjousten voimassaoloaika Kansallisten hankintojen tarjouspyyntöesimerkkejä on esitetty tämän korttisarjan seuraavissa RT korteissa: 5.4 Tiedonvaihto kansallisissa menettelyissä Kansallisiin menettelyihin liittyvä tiedonvaihto voidaan toteuttaa hankintayksikön valitsemalla tavalla. EU menettelyistä poiketen kansallisissa menettelyissä voidaan soveltaa myös muita kuin sähköisiä tiedonvaihtokanavia. Viestivälineiden tulee olla yleisesti käytettävissä eikä välineiden valinta saa vaarantaa toimittajien mahdollisuutta osallistua menettelyyn. Mikäli hankintayksikkö päätyy sähköiseen tiedonvaihtoon, on tiedonvaihto suoritettava, kuten EU hankintamenettelyissä (hankintalain 62 mukaisesti). 5.5 Tarjousten arviointi kansallisissa hankinnoissa Kansallisissa hankinnoissa tarjousten arvioinnin tulee perustua kokonaistaloudelliseen edullisuuteen. Suunnittelu ja konsultointipalveluiden hankinnan osalta perusteena tulee käyttää joko laatua tai hinnan ja laadun yhdistelmää. Pelkkään hintaan perustuvaa arviointia voidaan käyttää vain perustellusti. Pelkän hinnan käyttäminen ei ole yleisesti ottaen suositeltua asiantuntijapalveluiden hankinnassa ja sen käyttämistä tulisi välttää muissa kuin hyvin yksinkertaisissa hankinnoissa. Perustelu voidaan esittää esimerkiksi tarjouspyynnössä tai sen liitteissä. Vertailuperusteiden kuvaaminen tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa Kansallisissa hankinnoissa tarjousten vertailuperusteet voidaan ilmoittaa EU hankintoja kevyemmin. Vertailuperusteet voidaan ilmoittaa teemoittain kuvaten niiden painoarvot. Varsinaisten teemojen alakriteerien painoarvoja ei tarvitse, mutta ne voidaan halutessa yksilöidä. Vertailuperusteet tulee ilmoittaa hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Vertailuperusteita ei saa muuttaa kesken menettelyn aiemmin esitetyistä perusteista. Pieniä tarkennuksia perusteisiin on mahdollista tehdä neuvotteluja sisältävissä menettelyissä. 6 MÄÄRÄAJAT KANSALLISISSA HANKINNOISSA Laki ei määrittele kansallisille hankinnoille määräaikoja. Näin ollen hankintayksiköllä on päätäntävalta määräajoista hankinnan kussakin vaiheessa. Määräaikojen tulee olla sellaiset, että kussakin vaiheessa menettelyssä mukana olevilla toimittajilla on riittävästi aikaa suoriutua

9 heiltä vaadittavista tehtävistä. Määräajoissa on suositeltavaa noudattaa EU hankinnoissa sovellettavia määräaikoja.