Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen"

Transkriptio

1 Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Pasi Valkama

2

3 Johdanto Suurin osa hajakuormituksena peltoalueilta huuhtoutuvasta ravinne ja kiintoainekuormasta kulkeutuu virtavesissä keväällä lumen sulamisaikaan, syystulvien yhteydessä tai leudoissa talviolosuhteissa kasvukauden ulkopuolella. Veden laadun ja määrän vaihtelu voi näissä ylivirtaamatilanteissa olla hyvin nopeaa. Tästä syystä esimerkiksi tyypillisellä tarkkailuohjelman näytteenottotiheydellä 6 12 näytettä vuodessa, ei kuormitushuippuja yleensä saada kiinni. Koska jokien kuljettamat ravinnekuormat arvioidaan usein näiden yksittäisten näytteiden perusteella, johtaa tämä huomattavaan epävarmuuteen kuormitusarvioissa. Tästä syystä hajakuormituksen mittaamiseen tarvitaankin uusia menetelmiä. Kuva 1. Hajakuormituksen mittaaminen perinteisin menetelmin on haastavaa erityisesti tulva aikaan. Automaattisen veden laadun seurannan avulla on mahdollista tarkentaa kuormitusarvioita huomattavasti. Etuna jatkuvatoimisessa seurannassa kuormitusarvioita ajatellen on todellisten minimi ja erityisesti maksimipitoisuuksien havaitseminen. Lepsämänjoen aineistosta aikaisemmin tehdyn analyysin mukaan esimerkiksi 12 vuosittaisella näytteellä todennäköisyys päästä ±20 % tarkkuuteen todellisesta fosforikuormitusarviosta on 0,47. Viikottaisella näytteenotolla (52 näytettä vuodessa) todennäköisyys on 0,7. Automaattisen veden laadun seurannan ottaminen osaksi tarkkailua vaatii aina hyvän vesistökohtaisen suunnittelun alkaen mittauspaikan valinnasta ja mitattavista parametreista. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kokemusten perusteella suhteellisen helposti ja varmatoimisesti mitattavia suureita ovat ainakin sähkönjohtavuus, lämpötila, happipitoisuus, sameus, nitraattityppi ja orgaanisen aineksen pitoisuus. Nitraattitypen mittaaminen vedestä onnistuu tarkasti spektrofotometrisilla mittalaitteilla. Tällä periaatteella toimivat anturit vaativat kuitenkin laadukkaan laboratoriossa tuotetun kalibrointiaineiston. Fosforin mittaaminen savisilla alueilla, joissa suurin osa fosforista kulkeutuu 1

4 kiintoaineeseen sitoutuneena, onnistuu sameuden avulla. Sameus kertoo myös veden kiintoainepitoisuudesta. Sameuden käyttäminen kiintoainepitoisuuden tai kokonaisfosforin mittaamisessa vaatii aina mittauspaikkakohtaisen kalibroinnin. Liukoisen fosforin mittaamisen ei ole vielä olemassa yksinkertaista, edullista anturia. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY) on mitannut Lepsämänjoen mittausasemalla (Le27,0) veden laatua ja määrää yhtäjaksoisesti vuoden 2006 huhtikuusta alkaen. Tähän koosteeseen on raportoitu Uudenmaan ELY keskuksen kustantaman 1,5 kuukauden mittaisen seurantajakson tulokset , mutta raportissa on hyödynnetty myös aiemmin joesta kerättyä aineistoa ja kokemuksia automaattimittauksiin liittyen. Joulukuun alussa mittauspaikan yläpuolella aloitettiin jokiuoman perkaustyöt. Uudenmaan ELY keskuksen myöntämän luvan mukaisesti uomasta nostettiin kaivinkoneella sinne vuosien aikana pelloilta huuhtoutunutta ja uomaan kertynyttä kiintoainetta. Raportissa on esitetty ravinne ja kiintoainekuormien lisäksi kaikki antureilla mitatut muuttujat sekä jokiuoman perkaustöiden vaikutukset veden laatuun. Valuma alue Lepsämänjoen valuma alueen pinta ala on 23 km 2 ja se sijaitsee Nurmijärven kunnan alueella Etelä Suomessa (Liite 1). Valuma alueen pinta alasta 36,5 % on viljelykäytössä. Maankäytöstä (kuva 3, vasen) merkittävä osa on myös metsää (44 %) ja asutuskeskittymiä on Röykän taajaman ja Mikkolanmäen alueella. Maaperästä yli puolet on savea ja karkeampia maalajeja esiintyy aivan valuma alueen pohjoisosassa Salpausselän alueella (kuva 3, oikea). Pellot ovat pääasiassa sijoittuneet tasaisille savialueille jokiuoman läheisyyteen. Alueen tasaisuudesta johtuen tulvat ovat Lepsämänjoen pelloilla yleisiä (kuva 2). Lepsämänjoella viljellään paljon kevätviljoja käyttäen suorakylvöä. Lisäksi alueella talviaikainen kasvipeitteisyys on lisääntynyt voimakkaasti. Talvella talviaikaisen kasvipeitteisyyden osuus peltoalueista oli 38 %, kun se talvella oli jo 71 %. Suorakylvön ja nurmien osuuden lisääntyminen sekä kaalinviljelyn vähentyminen ovat huomattavia peltoviljelyyn liittyviä muutoksia alueella. Kuva 2. Lepsämänjoella kärsitään säännöllisesti myös tulvista, jotka levittäytyvät alueen pelloille. 2

5 Kuva 3. Lepsämänjoen maankäyttö (vasen kuva, Corine 2006) ja maaperä (oikealla, GTK maaperäkartta 2013). Mittausaseman sijainti on esitetty mustalla nuolella. Mittausten toteutus ja datan käsittely Lepsämänjoen mittausasemalla mitattiin tunnin välein veden lämpötilaa, happipitoisuutta ja johtokykyä YSI 600 (YSI Inc.) sarjan mittalaitteella Optinen happisensori oli varustettu mekaanisella pyyhkimellä, joka puhdisti mittausikkunan ennen jokaista mittausta. Sameutta, nitraattitypen pitoisuutta ja kemiallista hapenkulutusta mitattiin Scanin spektrofotometriaan perustuvalla sensorilla (S::can GmbH, Austria) ja virtaamaa Sontekin IQ anturilla, jonka toiminta perustuu ultraääneen. Scanin mittauskyvetin pituus oli 5 mm ja sen on todettu olevan optimaalinen Lepsämänjoen olosuhteissa. Mittauskyvetin puhdistus tehtiin paineilmapuhalluksen avulla ennen jokaista mittausta. Scanin mittausaineisto täytyy aina kalibroida mittauspaikkakohtaisesti laboratoriossa määritettyjen vesinäytteiden tulosten avulla. Tässä raportissa käsitellyn mittausjakson aineiston kalibrointi on suoritettu aikaisempien mittausten ja laboratoriomääritysten perusteella. Sadanta ja ilman lämpötilatiedot otettiin Vihdin Laurissa sijaitsevan mittausaseman Vaisala WXT sääaseman tiedoista. Koska sääasema ei sijaitse valuma alueella, on esimerkiksi sadantatieto vain suuntaa antava. Mittalaitteet oli kiinnitetty joen yli rakennettuun puiseen siltaan. Tiedonsiirto ja lähetysyksikkö sekä Scananturin ilmanpainepudistusta varten asennettu paineilmapullo oli sijoitettu joen penkalle tulvakorkeuden yläpuolelle sijoitettuun mittauskoppiin. Tiedonsiirto tapahtui asemalta kaksi kertaa vuorokaudessa Luode 3

6 Consulting Oy:n palvelimelle, josta se oli mittauspalvelun kautta nähtävissä graafisesti esitettynä sekä numeerisena taulukkona. Mittauspalvelun kautta data siirrettiin VHVSY:n tutkijan tietokoneelle, jossa mittausaineiston jalostaminen ja kuormituslaskennat tehtiin SPSS Statistics 21 ( IBM) ja Microsoft Excel ( Microsoft) ohjelmistojen avulla. Savisilla valuma alueilla sameuden on todettu korreloivan kiintoainepitoisuuden (SS) kanssa. Korrelaatio on yleensä paras sameuden ja 0,4 µm nuclepore suodattimella määritetyn kiintoainepitoisuuden kanssa, mutta erittäin merkitsevä myös lasikuitusuodattimella (GF/C) määritetyn pitoisuuden kanssa. Sameuden ja kokonaisfosforipitoisuuden (TP) välinen korrelaatio muodostuu savialueiden virtavesissä usein hyväksi, koska suurin osa fosforista kulkeutuu savihiukkasiin sitoutuneena. Lepsämänjoen tapauksessa korrelaatio sameuden ja kiintoainepitoisuuden, kuin myös sameuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välillä on todettu aikaisemmin tilastollisesti erittäin merkitseväksi. Fosforin osalta selitysastetta voidaan edelleen parantaa määrittämällä laskennallisesti kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin pitoisuus. Tällöin on suositeltavaa lisätä laboratorioanalyysivalikoimaan liukoisen kokonaisfosforin määritys. Kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin pitoisuus voidaan näin helposti määrittää kokonaisfosforipitoisuuden ja liukoisen kokonaisfosforipitoisuuden välisenä erotuksena. Marras joulukuussa Lepsämänjoen mittausaseman kohdalta otettiin kaksi vesinäytettä. Yksistään niiden tulosten perusteella ei voitu muodostaa sameuden ja kokonaisfosforipitoisuuden eikä sameuden ja kiintoainepitoisuuden välistä regressioyhtälöä, vaan tulokset liitettiin osaksi aikaisemmin Lepsämänjoelle laadittuja kalibrointiyhtälöitä (kaavat 1 ja 2). TP = 41,6 + 1,17*Tur (kaava 1) SS= 0,88*Tur (kaava 2) Sameuden ja kiintoainepitoisuuden osalta yhtälö on pakotettu nollaan, koska tilanteessa jossa sameus on nolla, voidaan kiintoainepitoisuudenkin olettaa olevan nolla. Nollaan pakotusta tukee myös se, että yhtälön vakiolla ei todettu olevan tilastollista merkitsevyyttä. Sameuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välisen yhtälön vakion taas voidaan olettaa kertovan liuenneessa muodossa olevan fosforin pitoisuudesta. Tulokset ja tulosten tarkastelu Virtaamaolot mittausjaksolla vaihtelivat sateiden mukaan (kuva 4). Jakson loppua kohden ilman lämpötila laski ja koko jakson keskiarvo Vihdin mittausasemalla oli 1,7 C. Jakson keskivirtaama oli 180 l/s ja virtaaman vaihteluväli l/s. Virtaama lähti voimakkaaseen nousuun aivan jakson lopussa. 4

7 Kuva 4. Lepsämänjoen virtaama ja sadanta Vihdin mittausasemalla. Veden lämpötila (kuva 5) muuttui ilman lämpötilan mukaisesti ja joulukuun alun pakkasjakson aikana joki jäätyi nopeasti. Sää lämpeni kuitenkin taas mittausjakson lopulla ja sade tuli sulaan maahan vetenä. Kuva 5. Lepsämänjoen virtaama ja veden lämpötila tunnin välein mitattuna. Lepsämänjoen happipitoisuus mittausjaksolla (kuva 6) vaihteli veden lämpötilan mukaisesti ja happitilanne oli kauttaaltaan hyvä (keskiarvo 11,2 mg/l). Happi liukenee paremmin kylmään veteen ja siten veden lämpötilan laskiessa happipitoisuus nousi. Poikkeuksen muodosti uoman perkauksen aikainen tilanne, jolloin happipitoisuudessa oli havaittavissa selviä kuoppia. Happipitoisuuden lasku ajoittui samaan aikaan kuin sameuden ja kemiallisen hapenkulutuksen piikit osoittaen kaivuutöistä huuhtoutuneen kiintoaineen sisältävän paljon myös happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Kaivuun seurauksena joessa kulki valtavat määrät uoman pohjasta irronnutta kasviainesta, joka muodosti jäätyessään valtavia lauttoja mittauspaikan yläpuolisen sillan eteen. 5

8 Aikaisemmin Lepsämänjoessa tehtyjen mittausten aikana on havaittu jätevesipumppaamojen ylivuototilanteessa jokeen päässeen jäteveden aiheuttavan nopeasti johtokyvyn nousua ja samanaikaisen happipitoisuuden laskun. Kyseisiä tilanteita ei tällä mittausjaksolla havaittu. Johtokyky kertoo veteen liuenneiden suolojen määrästä ja siihen vaikuttavia pääkomponentteja ovat muun muassa sulfaatit, kloridit ja karbonaatit. Lepsämänjoen johtokyky laski virtaaman noustessa johtuen valumavesien vettä laimentavasta vaikutuksesta. Vaihteluväli johtokyvyllä oli kuitenkin melko pieni, µs/cm. Aivan virtaaman nousuvaiheessa johtokyvyssä saattoi esiintyä lyhytaikainen piikki, joka kertoo valunnan alkuvaiheessa uomaan huuhtoutuvan jostain lähialueelta johtokykyä nostavaa konsentroitunutta vettä. Viitteitä vastaavasta first flush tilanteesta voitiin nähdä tälläkin mittausjaksolla. Kuva 6. Lepsämänjoen happipitoisuus ja johtokyky tunnin välein YSI:n anturilla mitattuna. Scanin anturilla mitattiin Lepsämänjoen kemiallisessa hapenkulutuksessa (COD Mn ) tapahtuvia muutoksia (kuva 7). COD Mn oli tällä marras joulukuun mittausjaksolla keskimäärin 18 mg/l. Uoman perkaustöiden vaikutus joulukuun alussa näkyy selvästi. COD Mn vaihtelee Lepsämänjoessa vuodenajoittain arvojen ollessa syyspuolella korkeampia kuin keväällä. Hapenkulutus jokiuomassa kasvaa kun orgaanisen aineksen määrä valumavesissä lisääntyy kasvukauden loppupuolella kasvillisuuden lakastuessa ja hajotessa. Scanin anturi ei mittaa suoraan kemiallista hapenkulutusta, vaan liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuutta. Lepsämänjoen tapauksessa laboratoriossa määritetty COD Mn korreloi kuitenkin paremmin Scanin raakadatan kanssa kuin laboratoriossa määritetty DOC. Ilmeisesti DOC mittauksia häiritsee jonkin verran ajoittain korkeat sameusarvot ja siten COD Mn toimiikin Lepsämänjoessa paremmin orgaanisen aineksen määrää kuvaavana muuttujana kuin DOC. 6

9 Kuva7. Lepsämänjoen kemiallinen hapenkulutus tunnin välein Scanin anturilla mitattuna. Lepsämänjoen sameus (kuva 8) nousi mittausjakson ensimmäisessä virtaaman nousuvaiheessa ollen korkeimmillaan (228 FTU) noin 15 tuntia ennen virtaaman maksimia. Kyseisestä virtaaman maksimin ja sameuden/kiintoainepitoisuuden välisestä viiveestä käytetään nimitystä hysteresis. Kun pitoisuushuippu saavutetaan ennen virtaamahuippua, on kyseessä positiivinen hysteresis. Kyseinen ilmiö johtuu uoman pohjasta tulvan nousuvaiheessa liikkeelle lähtevän kiintoaineen nopeasta pöllähdyksestä. Yksittäisiä valuntatapahtumia huomattavasti voimakkaammin sameuteen vaikutti joulukuun 8. päivä alkanut uoman ruoppaustyö. Kaivuu aloitettiin noin 150 metriä mittausaseman yläpuolelta. Sameusdatassa näkyy selkeästi viiden arkipäivän työrytmi ja viikonloppuna pidetty tauko. Samennusta lisäsi se, että samaan aikaan sattuneet vesisateet lisäsivät valuntaa ja joen virtaamaa. Kuva 8. Scanin anturilla tunnin välein mitattu sameus. Sameuden keskiarvo ennen uoman perkaamisen alkamista oli 45 FTU, kun se kaivuutöiden alettua oli 235 FTU. Kaivuun vaikutuksia selvitettiin laskemalla kiintoainehuuhtouma virtaaman ja kiintoainepitoisuuden suhteen avulla, joka vallitsi ennen kaivuutyön alkamista (kuva 9). Vertaamalla tätä referenssitasoa toteutuneeseen kiintoainehuuhtoumaan voitiin todeta, että uoman kaivaminen lisäsi kiintoainehuuhtoumaa yli kaksinkertaiseksi (kuva 10). Kun kaivuutöiden aikana uomassa kulki kg 7

10 kiintoainetta, olisi se ilman kaivuuta ollut noin kg. Suurimmillaan joessa kulki lähes 900 kg kiintoainetta yhdessä tunnissa. Kuva 9. Virtaaman ja kiintoainepitoisuuden välinen suhde ennen kaivuuta (ruskeat pisteet) ja kaivuun aikana (mustat ympyrät). Kuva 10. Uoman perkaustöiden aikainen kiintoainepitoisuus sekä mallinnettu kiintoainepitoisuus, jos kaivuutöitä ei olisi tehty. Sameuden ja kiintoainepitoisuuden välinen suhde saattaa muuttua kaivuutöiden takia. Koska uoman kaivuun ajalta ei ole vesinäytettä on koko mittausajan kuormituslaskennassa käytetty samaa sameuden ja kiintoainepitoisuuden välistä yhtälöä. Samoin sameuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välinen suhde todennäköisesti muuttuu kaivuutöiden takia. Aiemmissa mittauksissa on havaittu peltovaltaisilla valumaalueilla tehtävien uomassa tai uoman ulkopuolella tehtyjen kaivuutöiden aiheuttaman kiintoainehuuhtouman sisältävän vähemmän fosforia kun normaalisti uomassa kulkeutuva kiintoaine. Siten tämän mittausjakson aikainen fosforikuorma on todennäköisesti jonkin verran yliarvioitu. Koko jakson aikainen kiintoainekuorma oli kg, josta pelkästään kaivuutöiden osuus oli 36 %. Fosforia kulkeutui samaan aikaan 129 kg ja nitraattityppeä kg. 8

11 Kuva 10. Nitraattitypen pitoisuus ja virtaama Lepsämänjoessa marras joulukuussa Nitraattitypen pitoisuuden (kuva 10) vaihteluväli oli 1,1 6,7 mg/l maksimipitoisuuden ajoittuessa ensimmäisen valuntatapahtuman yhteyteen ( ). Korkeimmillaan nitraattitypen pitoisuus on Lepsämänjoen aikaisemmissa mittauksissa ollut lähes 15 mg/l. Nitraattitypen mittausta häiritsi jonkin verran uoman kaivuutöiden aikainen voimakas samennus. Kun vesi oli riittävän sameaa (>600 FTU), ei nitraattitypen mittaaminen enää onnistunut kyseisellä Scanin anturilla. Jos kyseessä olisi mittauspaikalle tyypillinen sameuslukema, tulisi tälle paikalle harkita esimerkiksi 2 mm kyvetillä varustettua anturia. Tällöin näin korkeat sameusarvot eivät häiritse nitraattitypen mittausta. Myös esimerkiksi Scanin 1 mm kyvetillä varustetulla sensorilla voidaan mitata usean tuhannen FTU:n sameuksia. Tällöin mittausten hajonta alle 100 FTU:n sameuksilla kuitenkin kasvaa ja mittaustarkkuus pienemmillä sameuksilla kärsii. Olennaista on kuitenkin saada mitattua valuntahuippujen aikaiset korkeimmat pitoisuuspiikit, jolloin kuormitus on suurimmillaan. Taulukossa 1 on esitetty kahdesta vesinäytteestä otettujen laboratoriomääritysten tulokset, jotka tukevat antureilla saatua tietoa veden laadussa tapahtuneista muutoksista. Taulukko 1. Laboratorioanalyysien tulokset Lepsämänjoesta. Pvm Sameus kiintoaine kiintoaine ph johtokyky happipit. COD Mn NO2+3 N Kok. typpi PO4 P liuk.kok. fosfori kok. fosfori DOC FNU (GF/C) mg/l (Npc) mg/l µs/cm mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l : , ,1 13 1,8 2, : , , Loppuyhteenveto Pelloilta huuhtoutuva kiintoaine lisää maatalousvaltaisten jokien ja ojien perkaustyön tarvetta. Tämän raportin tulosten perusteella voitiin todeta joen perkaustyön lisäävän joessa kulkeutuvaa kiintoainehuuhtoumaa merkittävästi. Se nosti myös joen kemiallista hapenkulutusta ja laski happipitoisuutta. Kaivuutöiden ajoittaminen sulan maan aikaan ja samaan aikaan osuneiden sateiden yhteisvaikutuksesta perkaus huononsi joen veden laatua huomattavasti. Vastaavien töiden ajoittaminen talviaikaan maan ollessa jäässä on tulosten perusteella hyvin suotavaa. 9

12 Automaattiset anturit soveltuvat erinomaisesti maataloudesta tulevan ravinnekuormituksen seurantaan, jos tietyt reunaehdot täyttyvät. Antureiden käytössä tulee huomioida mittauspaikan soveltuvuus, oikeanlaisten anturien valinta kyseiseen paikkaan, riittävän tiheät huoltokäynnit ja kalibroinnista huolehtiminen. Jos suunnitellusta mittauspaikasta on olemassa jo aikaisemmin kerättyä vedenlaatuaineistoa, voidaan tätä tietoa hyödyntää antureiden valinnassa ja mittausten suunnittelussa. Anturin hankinnan lisäksi kuluja tulee laitteiston huoltokäynneistä ja kalibrointi ja vertailunäytteistä. Mittausten laadunvarmistusketjun tärkein lenkki tehdään mittauspaikan valinnassa ja mittausaseman asennustyössä. Myös tulosten säännöllinen seuranta mahdollisten häiriötilanteiden havaitsemiseksi on tärkeää. Tässä reaaliaikainen tiedonsiirto on olennaisessa osassa. Veden laadussa ja määrässä tapahtuvien muutosten reaaliaikainen seuraaminen mahdollistaa myös vesinäytteenoton ajoittamisen mahdollisiin poikkeustilanteisiin tai kuormituksen kannalta merkittävien valuntatapahtumien yhteyteen. On myös muistettava, että automaattianturit eivät korvaa perinteistä vesinäytteenotto laboratorioanalyysiketjua kokonaan, vaan vesinäytteitä tarvitaan edelleen tuomaan tietoa muun muassa muuttujista, joita antureilla ei voida mitata. Jatkuvatoimisen mittauksen arvo onkin siinä, että se tarkentaa perinteistä seurantaa ja tuo näin mahdollisuuden arvioida vesistön tilaa ja kuormitusta entistä tarkemmin. 10

13 11

14 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Tähän raporttiin on koottu marras joulukuussa 2014 Lepsämänjoella tehdyn automaattisen veden laadun ja määrän mittausten tulokset. Tarkastelussa on keskitytty erityisesti mittausmenetelmän soveltuvuuden arviointiin maatalousvaltaisten virtavesien seurannassa ja maatalouden vesistökuormituksen arvioinnissa. Työssä selvitettiin myös uoman perkaustöiden vaikutuksia joen veden laatuun. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Asemapäällikönkatu 12 B, 7. krs, Helsinki p. (09) ,

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki. Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan

Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan 1 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan UusiRaha-hankkeen veden laadun seuranta-osiossa tutkittiin miten kerääjäkasvit

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla VESIHUOLLON RISKIEN HALLINTA JA MONITOROINTI seminaari, 24. Technopolis Kuopio Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Raportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta

Raportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta Raportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta 2017 2018 Pasi Valkama Raportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta 2017 2018 1.2.2019 Laatija:

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 21.4.2017 1 Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Kokemuksia automaattisista mittauksista Kokemuksia automaattisista mittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Automaattimittaukset VHVSY:ssä Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa Maataloudesta tulevan hajakuormituksen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

AINEISTO-hankkeen loppuraportti

AINEISTO-hankkeen loppuraportti AINEISTO-hankkeen loppuraportti 13.1.2014, nettiversio Hankkeen nimi: Aineiston hankinta lohkon ominaispiirteet huomioivaan ravinnekuormitusmallinnukseen (AINEISTO-hanke) Hankkeen toteutusaika: 1.10-31.12.2014

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Johdanto Lohjanjärven vedenlaadun kartoitus liittyy Karjaanjoki Life hankkeeseen, jossa Lohjanjärven ja sen valuma-alueen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen

Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen 1 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä 3.6.2014 tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 30.6.2014 L U O D E C O N S U L T I N G O Y,

Lisätiedot

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

TASO-mittausasemien kalibrointi

TASO-mittausasemien kalibrointi 3.1.214 TASO-mittausasemien kalibrointi TASO-hankkeen mittausasemat mittasivat veden virtaamaa sekä laatumittauksina sameutta, kiintoainetta, COD:ta ja DOC:ta. Asemat asennettiin 211 loppuvuonna 212 alkuvuonna

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT MITTARI hankkeen workshop 14.5.2013 Pyhäjärvi-instituutti 1 Mittarit Vedenlaatumittareita käytössä vuodesta

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu 14.10.015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 1-14 R00/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 3.9 klo 1-14 R00/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) Havaintoja 2 maaliskuu 214 Havaintokokeessa merkittävä osa alueen vesistökuormituksesta tuli yksittäisiltä syksyllä kynnetyiltä peltolohkoilta. Kasvukauden ulkopuolella

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot