16 luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta 7 Lausunnon antaminen Etelä-Karjalan ammatillisen

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ AIKA klo 15:00 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 3 Talousarviokehykset Vuoden 2018 talousarvion päivittäminen 9 5 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Lausunto valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön 16 luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta 7 Lausunnon antaminen Etelä-Karjalan ammatillisen 19 koulutuksen tukisäätiön hallitukselle säätiön mahdollisesta yhdistämisestä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiön kanssa 8 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano 23 9 Nina Kokon eroanomus luottamustehtävistä paikkakunnalta 25 poismuuton johdosta 10 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n ylimääräinen yhtiökokous Viranhaltijapäätökset Tiedoksi merkittävät asiat 30

2 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Päätös Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Päätös Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupungin jäsenet Tuija Maaret Pykäläinen ja Juha Turkia.

4 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Talousarviokehykset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1734/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Talousarviokehykset Hallintosäännön 10:1.1 :n mukaan kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion suunnittelukehykset ja laadintaohjeet. Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarviokehykset sisältävät Kuntaliiton suosituksen mukaisesti myös vuoden 2021 osalta mahdollisesti maakunnille siirtyvän toiminnan ja rahoituksen, koska sote- ja maakuntauudistusta koskevaa lainsäädäntöä ei ole vielä päätetty. Valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelman muutokset vuosille Vuosien talousarviokehykset perustuvat voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Kehyksiin on tässä vaiheessa tarpeen tehdä lähinnä teknisiä tarkistuksia. Osa tarkistuksista merkitsee kuitenkin olennaisia muutoksia meno- ja tuloarvioihin. Verotulot heikkenevät voimassa olevaan taloussuunnitelmaan nähden vuosien 2018 ja 2019 osalta runsaalla kahdella miljoonalla eurolla vuotta kohden. Pohjalla oleva talouskasvu kuitenkin parantaa verotulojen kasvuvauhtia siten, että vuosien 2020 ja 2021 osalta verotulobudjetti voidaan pitää lähes ennallaan. Valtionosuuksiin tulee ensi vuodelle leikkauksia etenkin valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen

5 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ vuoksi. Valtionosuudet vähenevät kahdella miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen nähden. Valtion talousarvioesityksessä tulee todennäköisesti muutoksia verovähennyksiin, jotka odotetaan kompensoitavan valtionosuuksissa. Lopullisessa talousarviossa verotulojen ja valtionosuuksien keskinäinen suhde tullee siten muuttumaan, mutta verorahoituksen kokonaistason odotetaan säilyvän tässä arvioidulla tasolla. Vuoden 2018 talousarvioon on esitetty muutoksia omana asianaan. Niistä lähinnä palkkaratkaisun mukaisen kertaerän siirtyminen vuoden 2018 kuluksi vaikuttaa ensi vuoden talousarvioon siten, että meno poistuu vuoden 2019 kehyksestä. Teknisenä muutoksena keskitetystä varauksesta siirretään lautakuntien kehyksiin kate tukipalvelujen hinnanmuutoksiin. Vuoden 2019 palkankorotusten vaikutus on jo kevään taloussuunnitelmapäivityksessä viety oman toiminnan kehyksiin. Maakunnallisten yksiköiden osalta vastaava päivitys tehdään tässä yhteydessä. Tilahallinnan muutosten vuoksi tilakeskuksen kehys on tässä vaiheessa tekninen. Valmistelu jatkuu syys-lokakuun ajan. Vuokranmäärityksellä on vaikutusta myös lautakuntien kehyksiin. Konsernihallinnolle esitetään oikeutta tarkistaa kehyksiä vuokravaikutusten osalta, kun ne ovat kaupungin tuloksen tasolla neutraaleja. Valtuusto päätti , että hulevesien hallinta rahoitetaan vuoden 2019 alusta kiinteistöveron tuotolla. Jätevesimaksua alennetaan 11,1 % ensi vuoden alusta. Hulevesien hallinnan tarkoituksenmukaisinta organisointitapaa valmistellaan vielä. Kehykset eivät sisällä tässä vaiheessa kiinteistöveron tuoton lisäystä, eikä vastaavia menomuutoksia. Syksyn aikana tuodaan erikseen päätöksentekoon hulevesien hallinnan organisointi ja vaikutukset talousarviokehyksiin. Kilpailukykysopimukseen perustuva julkisen alan henkilöstön lomarahaleikkaus on voimassa vielä vuonna 2019 maksettavan lomarahan osalta. Huhtikuun 2019 alusta alkavan lomanmääräytymisvuoden lomaraha maksetaan vuonna 2020 normaalissa tasossa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut kunnille velvoittavan ohjeen kirjata vuoden 2019 tilinpäätöksessä lomaraha lomapalkkavelaksi normaalissa tasossa.

6 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa on varauduttu vuodesta 2020 alkaen normaaliin lomarahatasoon oman toiminnan osalta. Taloussuunnitelmaa tehdessä lomarahaleikkauksen poistumista ei budjetoitu maakunnalliseen toimintaan, koska maakuntauudistuksen piti silloisen aikataulun mukaan toteutua vuoden 2020 alusta. Kuntajaoston ohje merkitsee sitä, että jo ensi vuodelle tulee varata yhdeksän kuukauden osuus lomarahaleikkauksen poistumisesta. Kaupungin oman toiminnan osalta tämä lisää menoja 1,0 miljoonaa euroa. Lappeenrannan osuus Eksoten lomapalkkavelan kasvusta on 1,6 miljoonaa euroa. Vuosina 2020 ja 2021 osuus Eksoten lomarahamenon kasvusta on 2,1 miljoonaa euroa. Maan hallituksen hyväksymässä kuntatalousohjelmassa on sitouduttu palauttamaan kunnille lomarahaleikkauksen perusteella vähennetyt valtionosuudet. Palautus koskee vasta vuotta 2020, joten ensi vuoden kulukirjaukselle ei saada katetta valtionosuuksista. Lappeenrannan laskennallinen osuus vuoden 2020 valtionosuuden palautuksesta vastaa suunnilleen lomarahamenon kasvua kyseisenä vuonna. Taloussuunnitelmassa on vuodelle 2019 varaus Eksoten alijäämän kattamiseksi. Kyseisen 6,9 miljoonan euron varauksen tuli viime kevään tilanteessa kattaa sekä vuodelta 2018 että 2019 kertyvä alijäämä. Eksoten talouskehitys on heikentynyt vuoden aikana siten, että jo kuluvalle vuodelle jouduttaneen kirjaamaan 5-6 miljoonan euron varaus. Taloussuunnitelman mukainen 6,9 miljoonan euron varaus on muuttuneessa tilanteessa pelkästään vuoden 2019 ennakoidun rahoitusvajeen kattamiseen niukasti mitoitettu. Eksoten kuluvan vuoden alijäämän kattamiseksi todennäköisesti tehtävä varaus painaa kaupungin vuoden 2018 tuloksen yli 5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Talousarviokehyksen mukainen 6,9 miljoonan euron varauksen sisältävä tulos ensi vuodelle on 11,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2019 tulos on osin kertaluonteisten erien vuoksi poikkeuksellisen huono. Lomarahaleikkauksen poistumisen aiheuttama kulukirjaus ilman vastaavaa valtionosuutta heikentää tulosta 2,6 miljoonaa euroa. Verorahoitus vähenee 2,5 miljoonalla eurolla taloussuunnitelmaan nähden, mutta on siis palautumassa

7 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ nykyisen suunnitelman mukaiselle tasolle vuonna Eksoten alijäämän kattamiseksi ei ole toistaiseksi tehty suunnitelmaa. Vuodelle 2020 ja siitä eteenpäin taloussuunnitelmassa ei ole enää varausta Eksoten rahoitusvajeen kattamiseksi. Suunnitelmassa ei ole varauduttu myöskään sote-palvelujen tarpeen kasvun mahdollisesti aiheuttamaan menokasvuun. Ainoastaan palkankorotuksiin on olemassa tekninen varaus. Siten tuloslaskelman vuosille 2020 ja 2021 osoittama 4,7 7,6 miljoonan euron ylijäämä ei anna todellista kuvaa kaupungin talouden tasapainosta. Jos Eksoten menokehitys pysyy nykyisellään, on kaupungin alijäämä vähintään kuluvan vuoden 5 6 miljoonan euron tasolla. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen esitetyssä muodossa ratkeaa syksyn 2018 aikana. Kun uudistuksen toteutuminen tai kaatuminen selviää, tulee kaupungin aloittaa välittömästi tasapainotussuunnitelman laatiminen. Sote-uudistuksen toteutuessa tähtäimessä on lyhyellä aikavälillä sote-menoihin vaikuttaminen niin, että tulevat valtionosuusmenetykset ovat mahdollisimman pieniä. Jos sote-menojen rahoitusvastuu jää kunnille, tulee koko kaupungin tulo- ja menorakenne, niin oma kuin Eksoten toiminta, jälleen tarkastella erittäin kriittisesti. Käytännössä se merkitsee uudesta tasapainotusohjelmasta päättämistä. Viime vuoden talousarvioprosessin yhteydessä toimialoja pyydettiin kuvaamaan taloudellinen liikkumavaransa, eli mistä eilakisääteisistä toiminnoista voitaisiin niin päätettäessä luopua ja mitä tehostamistoimia voidaan tehdä. Liikkumavaran tarkoituksena oli antaa luottamushenkilöille valinnanmahdollisuuksia, jos rahoitusta halutaan talousarviossa suunnata uudelleen. Taloudellinen liikkumavara pyydetään esittämään tänäkin vuonna. Sitä voidaan hyödyntää edelleen rahoituksen uudelleen suuntaamisessa, mutta se taustoittaa osaltaan jo mahdollisen tasapainotusohjelman valmistelua. Talousarvioprosessi etenee seuraavasti: - kaupunginhallitus antaa talousarviokehykset lautakuntien talousarvioesitykset mennessä - valtuusto päättää veroprosenteista kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan kaupunginhallitus käsittelee talousarviota ja (varapäivä ) - valtuusto päättää talousarviosta

8 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ (JI) Esittelijän ehdotus Päätös Kaupunginhallitus päättää 1. antaa talousarviokehykset vuosille liitteen mukaan 2. pyytää lautakunnilta kehyksiin sovitetut talousarvioesitykset mennessä 3. pyytää lautakuntia kuvaamaan talousarvioesityksen yhteydessä toimintansa taloudellinen liikkumavara eli kertomaan, mitä ei-lakisääteisiä toimintoja voidaan lopettaa tai palvelutasoa muuttaa 4. valtuuttaa konsernihallinnon antamaan tarvittavat yksityiskohtaiset ohjeet 5. valtuuttaa konsernihallinnon tekemään teknisiä tarkistuksia kehyksiin, jotka ovat tuloksen tasolla neutraaleja Täytäntöönpano Talousarviopäällikkö

9 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Vuoden 2018 talousarvion päivittäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/969/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Talousarvion 2018 päivitetyt kehykset Vuoden 2018 talousarviota on tarpeen päivittää. Muutostarpeet johtuvat verotuloennusteen muutoksesta ja palkkaratkaisuun sisältyvän kertaerän kirjausajankohdan siirrosta tälle vuodelle. Lisäksi on pieniä, luonteeltaan teknisiä toiminnallisia muutoksia. Puolivuosikatsauksen yhteydessä raportoitiin verotulojen jäävän talousarviota heikommiksi. Keskeisimpänä syynä kunnallisveron odotettua heikompaan kertymään on vuoden 2017 ennakoiden tavanomaista tasoa suuremmat palautukset. Yhteisöveron tuotto ylittää voimassa olevan talousarvion, mutta kokonaisuutena verotulobudjettia on alennettava 2,6 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksien budjettia voidaan toteutuvan tason mukaisesti korottaa 0,6 miljoonalla eurolla, jolloin verorahoitus kokonaisuutena alenee 2,0 miljoonaa euroa. Matalana pysyneen korkotason ansiosta rahoituskuluihin varattua määrärahaa voidaan alentaa 1,0 miljoonaa euroa. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy tammikuussa 2019 maksettava kertaerä. Lappeenrannan voimassa olevassa taloussuunnitelmassa on varaus kertaerän maksamiseen vuonna Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut kunnille velvoittavan ohjeen kirjata kertaerä kuluksi jo vuonna Kirjanpidossa noudatettavan suoriteperusteen mukaan kertaerä kuuluu vuoden 2018 kuluksi, koska velvollisuus sen maksamiseen syntyy vuoden 2018 aikana. Kaupungin oman toiminnan ja

10 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Esittelijän ehdotus Päätös maakunnallisten yksiköiden osalta kertaerän nettovaikutus on 0,7 miljoonaa euroa. Lappeenrannan osuus Eksoten kertaerästä on 1,2 miljoonaa euroa. Tämä yhteensä 1,9 miljoonan euron menoerä aikaistuu siten yhdellä vuodella, mutta kumulatiivisesti taloussuunnitelman menot eivät kasva. Eksoten maksuosuusbudjetti ei sisällä vuoden 2018 palkankorotuksia. Viime syksynä maksuosuudesta neuvoteltaessa ei ollut tiedossa palkkaratkaisun tasoa. Valtuuston hyväksymässä talousarviomuutoksessa maakunnalliseen palvelutoimintaan tehtiin palkkaratkaisun mukainen varaus. Nyt tästä palkkavarauksesta on tarpeen siirtää määräraha Eksoten toteutuvan maksuosuuden muutoksen katteeksi. Vuoden 2018 osalta palkankorotusten osuus on 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi maksuosuuden muutokseen sisältyy edellä mainittu 1,2 miljoonan euron kertaerä, jolloin maksuosuutta korotetaan yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla. Eksoten ennakoidulle alijäämälle ei esitetä tehtäväksi talousarviossa varausta. Eksoten talouden tavoitetasosta neuvotellaan syksyn aikana osana tulevien vuosien palvelusopimusneuvotteluja. Talousarviomuutoksiin sisältyy kaupungin oman toiminnan osalta toiminnallisista muutoksista johtuvia palkkamäärärahojen siirtoja kehysten välillä. Näiden vaikutus on kaupungin tasolla neutraali. Lisäksi maakuntaliiton maksuosuuteen varattu määräraha tarkistetaan toteutuvalle tasolle maakunnallisen toiminnan varauksesta. Käyttötalouden toimintakate eli nettomenot kasvavat esitetyillä muutoksilla 1,9 miljoonaa euroa eli käytännössä kertaerän vaikutuksen verran. Verorahoitus heikkenee 2,0 miljoonaa ja rahoituskulut vähenevät 1,0 miljoonaa euroa, jolloin vaikutus budjetoituun tulokseen on -2,9 miljoonaa euroa. Tilikauden budjetoitu tulos on muutoksen jälkeen -3,8 miljoonaa euroa. (JI) Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle vuoden 2018 talousarvion päivittämistä liitteen mukaan.

11 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Täytäntöönpano talousarviopäällikkö

12 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1661/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 190 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Hirvonen Olli etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_2030 Lappeenrannan kaupungin valtuusto on hyväksynyt edellisen joukkoliikennepoliittisen ohjelman vuonna 2013 ja se on tarpeen päivittää muun muassa paikallisliikenteen tulevan kilpailutuksen vuoksi. Elinvoima ja kaupunkikehitys -toimialan kadut ja ympäristö - vastuualue on laatinut yhdessä konsultin kanssa Joukkoliikennepoliittisen ohjelman ajalle ohjaamaan joukkoliikenteen suunnittelua. Ohjelman laatimisessa on otettu huomioon eri asukasryhmät kehittämistyöpajoissa ja työn laatimista on ohjannut kaupunkikehityslautakunnan jäseniä ohjausryhmässä. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma kattaa koko kaupungin alueen joukkoliikenteen ja laajasti eri toimijoiden näkemyksiä. Työhön on kytketty kiinteästi asiakasnäkökulma ja eri käyttäjätahoja osallistunut uusien ideoiden tuottamiseen. Siinä on määritelty asiakasnäkökulmasta kehityssuunnat ja tavoitteet joukkoliikenteelle, joukkoliikenteen rahoituksen tilanne sekä palvelutaso Lappeenrannan alueelle. Jotta joukkoliikennettä pääsee kehittämään tämän ohjelman mukaisesti, on siihen varattavaa rahoitusta nostettava. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma määrittelee paikallisliikenteen seuraavien sopimuskausien vaatimuksia. Paikallisliikenteen seuraava

13 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. sopimuskausi alkaa ja se on tarkoituksena kilpailuttaa vuoden 2019 alkupuolella. Kaupunkikehityslautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä joukkoliikennepoliittisen ohjelman ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talous- ja kehittämispäällikkö Huovila Krista Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_2030 Konsernihallinnon lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta Joukkoliikennepoliittinen ohjelma on laadittu ohjaamaan joukkoliikenteen suunnittelua. Ohjelmassa on määritelty joukkoliikenteen kehityssuunnat ja tavoitteet. Joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa korostuvat Lappeenranta 2033 strategiankin mukaisesti asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja ympäristöystävällisyys.

14 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Esittelijän ehdotus Joukkoliikennepoliittisen ohjelman yksi keskeisimmistä tavoitteista on nostaa paikallisliikenteen matkustajamäärä vuoteen 2030 mennessä noin 20 % eli noin 2 miljoonaan matkustajaan/vuosi. Vuotuinen matkustajamäärän kasvu tulisi olla n. 1,4 %. Matkustajamäärän kasvu on vahvasti sidoksissa muiden joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumiseen. Palvelutason osalta tavoitteena on parantaa erityisesti runkoyhteytenä toimivaa keskusta-skinnarila yhteysväliä. Muilla alueilla palvelutaso säilyisi lähes nykyisellä, vuonna 2010 määritellyllä, palvelutasolla. Joukkoliikenteen kehittäminen ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaiselle tasolle vaatii merkittävää lisärahoitusta. Esitetty subventiotaso 10 /asukas tarkoittaisi vuositasolla euron lisärahoitusta. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialaan kuuluvan kaupunkikehityksen sitovuustason arvioidaan ylittävän vuodelle 2018 asetetun kehyksensä eurolla. Yksi merkittävimmistä syistä on juuri joukkoliikenne. Tilastokeskuksen Kuntien palvelutuotannon nettokustannusvertailussa vuodelta 2016 Lappeenrannan yhdyskuntapalveluiden kustannukset/asukas ovat 389 /asukas. Vertailukaupunkien keskiarvo on 377 /asukas. Joukkoliikenteen osalta nettokustannukset ovat 23 /asukas (ka. 29 /asukas). Konsernihallinnon näkökulmasta joukkoliikenteen kehittäminen nähdään merkittävänä strategisena toimenpiteenä, jota tulee edistää muun muassa joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa esitetyin toimenpitein. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma edustaa kuitenkin tavoitetilaa, jota kohti tulee mennä toimialan talousarviokehyksen asettamissa raameissa. Kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, lähivuosien kehitys huomioiden, ei ole mahdollista lisätä kaupungin nettomenoja. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva joukkoliikennepoliittinen ohjelma hyväksytään ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä. Kaupungin nettolisäysmäärärahoja

15 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Päätös vaativia toimenpiteitä voidaan toteuttaa kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

16 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Lausunto valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1529/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta Valtiovarainministeriö on pyytänyt Lappeenrannan kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi kuntarakennelakiin säännökset harkinnanvaraisesta yhdistymisavustuksesta. Avustusta myönnettäisiin uudelle kunnalle, mikäli kuntien yhdistämisessä olisi mukana vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta. Avustuksen määrä olisi valtioneuvoston harkinnassa ja se olisi sidoksissa vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan uudelle kunnalle aiheuttamiin taloudellisiin vastuisiin. Avustus tulisi käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 alusta. Lappeenrannan kaupungin lausunto: Esityksen vaikutukset valtionvarainministeriön lausuntopyynnön mukaan: 3.1 Taloudelliset vaikutukset Esityksen mukaan harkinnanvaraista yhdistymisavustusta voitaisiin myöntää valtion talousarvion rajoissa. Julkisen talouden suunnitelmaan vuosille sisältyy määräraha nk. kriisikuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen vuodesta

17 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ alkaen. Määrärahan suuruus on 10 miljoonaa euroa ja se on siirtoa valtion talousarvion momentilta (valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen). Esityksen mukaan valtionosuuden vähennys olisi asukasta kohden kaikissa kunnissa yhtä suuri. Julkisen talouden suunnitelmassa esitetyn 10 miljoonan euron määrärahatason mukaan laskettuna valtionosuuden vähennys asukasta kohden olisi siis hieman alle kaksi euroa. Esityksen tarkoituksena on korottaa vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustusta merkittävästi aiemmin käytössä olleen yhdistymisavustuksen lisäosan enimmäistasosta, jolloin lisäosaa maksettiin enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Näin ollen esitettävällä 10 miljoonan euron määrärahatasolla voitaisiin tukea arviolta 2-3 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymistä vuosittain. Kuntien yhdistymisen tuloksena syntyvän uuden kunnan näkökulmasta esitettävää avustusta voidaan pitää merkittävänä ja se vastaisi huomattavasti aiempaa paremmin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan uudelle kunnalle aiheuttamiin taloudellisiin vastuisiin. Esityksen mukaan harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Näin ollen esitettävällä harkinnanvaraisella yhdistymisavustuksella on kuntataloutta kokonaisuutena vahvistava vaikutus. 3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Esityksellä ei ole suoria vaikutuksia viranomaisten toimintaan tai organisaatioon. Esityksen välilliset vaikutukset rajoittuvat edellä kuvattua valtionosuuden vähentämistä lukuun ottamatta niihin kuntiin, jotka ovat mukana sellaisessa kuntien yhdistymisessä johon ehdotuksen mukaisesti voitaisiin maksaa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan noin 15 kuntaa täyttäisi tällä hetkellä ehdotetun harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen kriteerit, mikäli ne olisivat mukana kuntajaon muutoksessa. Arvion mukaan kriteerit täyttävien kuntien lukumäärä ei muutu merkittävästi lähivuosina. Ehdotettu harkinnanvarainen yhdistymisavustus tukee kuntarakennelain 2 :n mukaisen kuntajaon kehittämisen tavoitteiden toteutumista. Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on muun ohella, että kunta muodostuu toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.

18 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Esitys sinällään on kannatettava, koska se antaisi yhdistymistä valmisteleville kunnille etukäteen varmuuden siitä, onko uudella kunnalla mahdollisuutta saada avustusta. Myös ehdotus avustuksen maksamisen jaksottamismahdollisuudesta usealle vuodelle on kannatettava. Harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen varattava määräraha on kuitenkin tarkoitus rahoittaa siirtämällä se valtion talousarvion momentilta (valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen). Lappeenrannalle se merkitsee noin euron leikkausta vuoden 2019 valtionosuuteen. Huolta kuntien näkökulmasta aiheuttaa, jos peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitettua valtionosuutta enenevässä määrin siirretään erilaisiin harkinnanvaraisiin avustusmäärärahoihin. Valtion ensi vuoden talousarvioon sisältyy myös 40 miljoonan euron valtionosuusleikkaus, jolla kyseinen määräraha siirretään niin sanotuksi kannustinrahoitukseksi. Se kanavoituu kunnille niin ikään harkinnanvaraisesti. Ensi vuonna siirtyy siten yhteensä harkinnanvaraisiin eriin 50 miljoonaa euroa peruspalvelujen valtionosuutta, mikä merkitsee Lappeenrannan kaupungille euron leikkausta valtionosuuteen. Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu esitetyssä muodossaan, erityisesti siihen liittyvät omaisuussiirrot, sekä kiinteistöriskit toteutuessaan voivat saada aikaan sen, että lain valmistelijoiden arviosta poiketen, yhdistymisavustuksen kriteerit täyttävien kuntien lukumäärä kasvaa merkittävästi. Kuntien taloussuunnittelun näkökulmasta onkin tärkeää, että peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitettu valtionosuus säilyy riittävällä tasolla perustuen objektiivisiin kriteereihin, todellisiin kustannuksiin ja valtionosuusprosentin säilymiseen vähintään nykyisellä tasolla. Mahdollisiin harkinnanvaraisiin avustuksiin, kehittämishankkeisiin sekä vastaaviin tulisi osoittaa valtion talousarviossa erikseen määrärahat. (JI) Esittelijän ehdotus Päätös Kaupunginhallitus päättää antaa selosteosan mukaisen lausunnon Valtiovarainministeriölle. Täytäntöönpano Valtiovarainministeriö

19 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Lausunnon antaminen Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiön hallitukselle säätiön mahdollisesta yhdistämisestä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiön kanssa Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginlakimies Alatalo Johanna etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiön kaupungille toimittama aineisto Taustaa Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiön sääntöjen 2 :n mukaan säätiön tarkoituksena on Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Saimaan ammattiopisto Sampossa suoritettavan opetuksen, koulutuksen sekä tutkimuksen tukeminen ja edistäminen. Säätiön sääntöjen 3 :n mukaan tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa apurahoja ja avustuksia Saimaan ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopisto Sampon opiskelijoille ammatillisen koulutuksen tukemiseksi. Lisäksi säätiö jakaa opinto-, jatko-opinto-, seminaari-, matka- ym. avustuksia ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston piirissä opiskeleville ja työskenteleville, järjestää koulutustilaisuuksia ja seminaareja, kutsuu luennoitsijoita, edistää tarkoituksensa puitteissa opetus- ja tutkimustoimintaa sekä muillakin niihin verrattavilla tavoilla tukee ja edistää säätiön tarkoitukseen liittyvää toimintaa. Stipendirahastot ovat aikoinaan siirtyneet Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle lakkautettujen oppilaitosten omistajilta luovutussopimuksella. Luovutussopimuksessa on määräys, jonka mukaan koulutuskuntayhtymä on sitoutunut pitämään rahastojen

20 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ käyttötarkoituksen ennallaan. Kuntayhtymä on siirtänyt rahastot perustamalleen tukisäätiölle. Säätiön sääntöjen mukaan Lappeenrannan kaupunki nimeää säätiön yhdeksänjäsenisen hallituksen jäsenistä yhden sekä tälle varajäsenen. Selvitystyö koskien säätiön mahdollista yhdistämistä LUTtukisäätiön kanssa Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiön asiamies on toimittanut säätiön mahdollista sulautumista LUT-tukisäätiön kanssa koskevan aineiston kaupungille Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiön hallitus on käynnistänyt joulukuussa 2017 selvitystyön ammattikorkeakoulun opiskelijoille stipendejä myöntävien rahastojen irrottamisesta Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiöstä. Selvitysmieheksi nimettiin Eelis Eskelinen. Selvitystyön ohjausryhmään nimettiin Jouni Kemppi, Anneli Pirttilä ja Antti Lehmusvaara. Helmikuussa 2018 säätiön hallitus on päättänyt, että asiassa voidaan selvittää myös säätiön sulautumisen vaihtoehtoa. Tässä vaihtoehdossa on selvitetty säätiön mahdollista yhdistämistä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiön (LUT-tukisäätiö) kanssa. Selvitystyön johtopäätökset: On perusteltua yhdistää: 1) Ainakin AMK:n ja LUT:n rahastot samaan säätiöön; 2) Säätiöiden tarkoitusperät ja kokonaisuus huomioiden parasta on sulauttaa säätiöt kokonaisuudessaan; 3) Lisäksi tasapuolisin ratkaisu syntyy, jos säätiöiden yhdistäminen tehdään puhtaalta pöydältä, ts. kombinaatiosulautuminen, jossa säätiöt muodostavat uuden säätiön sääntöineen. Selvitystyön mukaan säätiöiden yhdistämisen tarkoitus on looginen uudessa LUT konsernirakenteessa. LUT-konsernissa Saimaan ammattikorkeakoulun ja LUT:n tukipalvelut tuottaa jatkossa LUT. Toiminnallisesti tarkoituksenmukaista olisi yhdistää myös ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoiden stipendirahastojen hallinnointi sekä stipendeihin liittyvät käytännön toiminnot.

21 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Säätiöiden voimavarojen yhdistäminen lisää sekä hallinnollista tehokkuutta (nettotuottoa) että varojen tuottoisan sijoitustoiminnan neuvotteluvoimaa ja yhdistettyä asiantuntemusta. Yhdistäminen on omiaan nostamaan varojen nettotuottoa, mikä tulee säätiöiden tarkoitusperiä. Säätiöiden sulautumisessa yhdistetään laskentateknisesti finanssivarallisuus eli osakkeet, rahasto-osuudet ja joukkovelkakirjalainat. Stipendien ja apurahojen myöntäminen voidaan jyvittää sulautumisajankohdan mukaisesti kummankin (tausta)säätiön taholle. Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiön hallitus on käsitellyt kokouksessaan selvitystyön tilannekatsausta ja lausunut, että asiaa käsitellään seuraavaksi koulutuskuntayhtymän hallituksessa sekä, mikäli kuntayhtymän hallitus tekee osaltaan asiassa myönteisen päätöksen, voidaan asiaa esitellä kaupungeille. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallituksen päätös Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus on käsitellyt Etelä- Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiön ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiön mahdollista yhteistyötä tai yhdistymistä koskevaa asiaa kokouksessaan omistajaohjausasiana. Kuntayhtymän hallitus on päättänyt valtuuttaa ammatillisen koulutuksen tukisäätiön hallituksessa olevat kuntayhtymän edustajat viemään säätiöiden yhdistämistä säätiölain mukaisesti kombinaatiofuusion pohjalta eteenpäin niin, että ammatillisen koulutuksen tukisäätiön omaisuus säilyy finanssivarallisuutena. Luonnos kaupungin lausunnoksi Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialajohtaja on ilmoittanut näkemyksenään, että yllä kuvattua säätiöiden yhdistämistä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Kaupunginlakimies on valmistellut seuraavan luonnoksen kaupungin lausunnoksi: Selvitystyön johtopäätösten mukaan säätiöiden yhdistäminen on ehdotettu toteutettavaksi kombinaatiosulautumisena, jossa säätiöt muodostavat uuden säätiön sääntöineen. Säätiöiden

22 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Esittelijän ehdotus Päätös sulautumisessa yhdistetään laskentateknisesti finanssivarallisuus eli osakkeet, rahasto-osuudet ja joukkovelkakirjalainat. Selvitystyön mukaan stipendien ja apurahojen myöntäminen voidaan jyvittää sulautumisajankohdan mukaisesti kummankin (tausta)säätiön taholle. Selvitystyön johtopäätökset ja niiden perustelut huomioiden Etelä- Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiön mahdollista yhdistämistä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiön kanssa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Lappeenrannan kaupungilla ei ole huomauttamista suunniteltuun säätiöiden sulautumiseen. Kaupunginhallitus päättää antaa Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiön hallitukselle edellä esittelytekstissä olevan luonnoksen mukaisen lausunnon. Täytäntöönpano Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö LUT-tukisäätiö Toimialajohtaja Tuija Willberg Kaupunginlakimies Johanna Alatalo

23 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Esittelijän ehdotus Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kaupunginvaltuuston esityslistan 6/2018 asialuettelo Asiat kaupunginvaltuuston esityslistalla nro 6/2018. Em. esityslistan asialuettelo on esityslistan liitteenä. (JW) 3 Päätös saatetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan ja siitä ilmoitetaan Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle, Etelä-Karjalan liitolle, elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle ja rakennusvalvonnalle. 4 Päätös saatetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan ja siitä ilmoitetaan Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle, Etelä-Karjalan liitolle, elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle ja rakennusvalvonnalle. 5 Päätös saatetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan ja siitä ilmoitetaan Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle, Etelä-Karjalan liitolle, elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle ja rakennusvalvonnalle. 6 Päätös saatetaan tiedoksi Juho Liirille, kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle ja koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustolle 7 Päätös saatetaan tiedoksi Jussi Salmiselle, lupalautakunnalle ja rakennuslupajaostolle 8 Merkitään tiedoksi. 9 Merkitään tiedoksi. 10 Merkitään tiedoksi.

24 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Merkitään tiedoksi. 12 Merkitään tiedoksi. 13 Merkitään tiedoksi. 14 Merkitään tiedoksi. 15 Merkitään tiedoksi. Päätös

25 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Nina Kokon eroanomus luottamustehtävistä paikkakunnalta poismuuton johdosta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1710/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 348 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Nina Kokko on ilmoittanut sähköpostilla hakevansa eroa luottamustehtävistään paikkakunnalta tapahtuvan poismuuton johdosta. Hän on ollut Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallituksen varajäsen ja Lappeenrannan Toimitilat Oy:n hallituksen varajäsen. Lappeenrannan kaupungilla on em. säätiön hallituksessa kaksi paikkaa, joihin on valittu toimikaudeksi seuraavat henkilöt: Irmeli Roste, varajäsen Nina Kokko, Virpi Valkeapää, varajäsen Janita Kronqvist Yhtiökokous/ kaupunginvaltuusto on valinnut Lappeenrannan Toimitilat Oy:n hallitukseen seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Varsinainen jäsen Iitiä Markus, pj Arminen Larisa Räsänen Erkki Papinniemi Markku Hooman Ari Ruokoniemi Kimmo, vpj Pulkkinen Tiina Varajäsen Ahonen Veli-Matti Talka Marja Kokko Nina Laitinen Timo Merta Sanna Lahtinen Jarmo Maijanen Jarmo

26 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Seppälä Tarja Kaijansinkko Leena Nousiainen Satu Karhu Jari Vilkko Antti Jay Clarisse Cederström Kirsti Sientola Johanna Heimala Satu Joki Jaakko Komi Janne Aalto Taavi Esittelijän ehdotus Konsernihallinto on toimittanut Nina Kokon eroanomuksen käsiteltäväksi Lappeenrannan Toimitila Oy:n hallituksessa ja käsiteltäväksi myöhemmin yhtiökokouksessa. Kaupunginhallitus merkitsee Nina Kokon ilmoituksen paikkakunnalta poismuutosta tiedoksi. Kaupunginhallitus esittää Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiölle, että Kokolle myönnetään ero säätiön hallituksen varajäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen valitaan kaupunginhallituksen esittämä toinen henkilö. Kaupunginhallitus nimeää konserniohjeiden mukaisesti ehdokkaan Lappeenrannan Toimitilat Oy:n hallitukseen Nina Kokon tilalle. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano Nina Kokko LATO Oy Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha

27 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Esittelijän ehdotus Päätös Kaupunginhallitus merkitsee Nina Kokon ilmoituksen paikkakunnalta poismuutosta tiedoksi. Kaupunginhallitus esittää Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiölle, että Kokolle myönnetään ero säätiön hallituksen varajäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen valitaan kaupunginhallituksen esittämä toinen henkilö. Kaupunginhallitus nimeää konserniohjeiden mukaisesti ehdokkaan Lappeenrannan Toimitilat Oy:n hallitukseen Nina Kokon tilalle. Täytäntöönpano Nina Kokko LATO Oy Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

28 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n ylimääräinen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Esittelijän ehdotus Päätös Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään tiistaina klo Imatran kaupungintalolla, huone 138, osoitteessa Virastokatu 2, Imatra. Kokouksessa käsitellään uusien jäsenten valinta hallitukseen ja yhtiön omien osakkeiden hankinta. Lappeenrannan kaupunki on saanut Kehyn osakkeita Joutsenon kuntaliitoksen myötä. Kaupunginhallitus päättää edustajan nimeämisestä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Täytäntöönpano mahdollisesti nimettävä edustaja

29 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Viranhaltijapäätökset Kaupunginjohtajan viranhaltijapäätökset LPR/109/ /2018 Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen 50- vuotisjuhlakilpailun näkyvyys Päätös on kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. Esittelijän ehdotus Päätös Merkitään tiedoksi.

30 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Tiedoksi merkittävät asiat Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Saapuneet pöytäkirjat Saapuneet päätökset Saapuneet kirjeet Vanhusneuvoston pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Pöytäkirjojen asialuettelot ovat nähtävänä kokouksessa ja pöytäkirjat kokonaisuudessaan on julkaistu kaupungin kotisivuilla kohdassa Päätöksenteko ja talous Esityslistat ja pöytäkirjat. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös Mertaniemen voimalaitosalueen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Päätös on nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös Kaukaan Voima Oy:n tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. Päätös on nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös pilaantuneen maan puhdistamisesta. Ilmoituksen tekijä on Paroc Oy Ab. Päätös on nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. Kuntaliiton yleiskirje 6/2018. Yleiskirjeessä käydään läpi tietosuojavastaavan tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tietosuojavastaavan nimittämistä koskevaa lainsäädäntöä Esittelijän ehdotus

31 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 27/ Päätös Merkitään tiedoksi.