Laadukasta paikkatietoa lisääntymisalueista KHS-työhön esimerkkinä Porvoon-Sipoon kalatalousalue

Transkriptio

1 Laadukasta paikkatietoa lisääntymisalueista KHS-työhön esimerkkinä Porvoon-Sipoon kalatalousalue Antti Lappalainen & Sanna Kuningas Innovaatiopäivät

2 Porvoon-Sipoon kalatalousalue Yhteistyö kalastusalueen kanssa Kenttätyöt 2017 & 2018 Merialue

3 Lisääntymisaluetiedon käyttö kalatalousalueella Lisääntymisaikaiset rajoitukset (ELY:n toimivalta, 53 ja 54 ). Lähinnä kuha ja hauki. Keskeisten lisääntymisalueiden (hotspottien) suojelu muulta toiminnalta. Potentiaalisten kunnostuskohteiden tunnistaminen (esim. gloflada hauelle ja ahvenelle) Taustalla uuden lain tavoite Turvata kalojen luontainen elinkierto ja lisääntyminen mahdollistamalla välttämättömien kalastusrajoitusten ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen

4 Tietolähteitä VELMU-ohjelma VELMU:n avoin karttapalvelu (SYKE ylläpitää) Kartat perustuvat maastohavaintoihin ja mallinnukseen Kuha ja ahven koko rannikoille, hauki etelärannikko

5 Tietolähteitä - paikallistuntemus Tieto voidaan kerätä sähköisellä työkalulla, esim. Maptionnaire, Luke HARAVA-ohjelma Tai yksinkertaisesti paperikartoilla Porvoon Sipoon alueella käytettiin paperikarttoja Tietoja saatiin 13 paikalliselta aktiivilta

6 Tietolähteitä maastotyöt Kuhalle Gulf-näytteenotin, parillinen haavipyydys (0,5m & 1m syvyydet) Näytteet 500 m:n linjoilta, toistot noin viikon välein Kvantitatiivinen aineisto. Porvoon-Sipoon alueella 50 linjaa (2017) Kuva: Tapio Gustafsson

7 Tietolähteitä maastotyöt Hauelle poikasten etsintä kasvillisuusrannoilta Suuntaa antavaa tietoa runsaudesta 100 m:n linjat (2-3 käyntikertaa) Porvoon-Sipoon alueella kartoitus keskitettiin hyviksi arvioiduille paikoille (43 linjaa) Kuvat: Lari Veneranta, Antti Lappalainen

8 Tietolähteiden vertailu Porvoon-Sipoon alueella, kuha VELMU esiintymistodennäköisyysmalli

9 Tietolähteiden vertailu Porvoon-Sipoon alueella, hauki VELMU esiintymistodennäköisyysmalli

10 Johtopäätökset ja suositellut toimintamallit Kuha: paikallistuntemus osoittautui kohtalaisen hyväksi tietolähteeksi. Tärkeitä hotspotteja saattaa jäädä tunnistamatta Hauki: paikallistuntemus (ja VELMU-kartat) osoittautui epäluotettavaksi. Osassa tärkeistä paikoista puuttui hauelle sovelias kasvillisuus kokonaan Paikallistuntemusta kannattaa hyödyntää, mutta KHS-työtä varten lisääntyminen syytä käydä varmistamassa maastonäytteenotolla (ulkopuolinen taho?) Tällöin mahdollisten kalastusrajoitusten rajaukset saanevat helpommin yleisen hyväksynnän Paikallistuntemuksen perusteella voi jäädä tärkeitä alueita tunnistamatta. Alueellisilla kertakartoituksilla voitaisiin skriinata potentiaaliset alueet VELMU-kartat näytteenoton suunnitteluun, ei päätöksentekoon

11 Seuraavat askeleet Laaditaan ohjeisto maastomenetelmille (kuha & hauki) Toistettavat laadukkaat menetelmät Minimikriteerit laadulle (näytteet ja näytteenottoajat) Julkaistaan Luke:n raporttisarjassa Gulf-kartoitusten optimoitu näytteenottomalli alueelliselle kertakartoitukselle Kuha Näytelinjojen määrä, sijoittelu sekä myös pituudet Kevään lämpötilakehitys vs. näytteenoton ajoitus Arvio kokonaistyömäärästä VELMU-aineiston ja paikallistuntemuksen hyödyntäminen, muu saatavilla oleva paikkatietoaineisto Erillinen Akatemia-hanke

12 12 Teppo Tutkija