Juureva KYLÄSUUNNITELMA JURMOON. Katja Leppäranta, Minna-Mari Paija 2017 AALTO-YLIOPISTO

Transkriptio

1 Juureva KYLÄSUUNNITELMA JURMOON Katja Leppäranta, Minna-Mari Paija 2017 AALTO-YLIOPISTO

2

3 SISÄLTÖ ANALYYSI IDEA SUUNNITELMA

4 Vakituisten asukkaiden vähäisyys Ympärivuotinen asutus Mökkeilijät Ikääntyminen Perinteinen kyläympäristö Uuden rakentamisen sopivuus Hiljaisuus Sinilevä Rehevöityminen Liikakalastus Avomeri Yhteys mantereelle Yhteys Utöön Yhteysaluksen aikataulut Katkeamaton merinäkymä Palvelut vain kesäisin Satama Avoin perinnemaisema Laidunnus Umpeenkasvu Luontomatkailu Luontopolut Rakennusoikeuden puute Hävitetty kulttuuriympäristö Monipuolinen luonto Luonnonsuojelu Monipuolinen linnusto VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHAT MAISEMASELVITYKSEN YHTEENVETOA, NELIKENTTÄANALYYSI 1: km ANALYYSI

5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Naantali Turku Kaarina Parainen Sauvo Kemiö 0 VALTAKUNNALLINEN SIJAINTI taustakartta: Wikipedia SEUDULLINEN SIJAINTI tiedot: lounaispaikka-palvelu 10km Tämä suunnitelma on osa Aalto yliopiston maisema-arkkitehtuurin opiskelijoiden kurssia Maisema ja alueiden käyttö. Kurssiin kuuluu kyläsuunnitelman laatiminen kirjallisen tutkimuksen ja alueella vierailun perusteella. Tänä vuonna kurssi on järjestetty yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa ja suunnittelukohteina on kaksi saarta Turun ulkosaaristossa, Jurmo ja Nötö. Paraisten kaupunki on aloittamassa uuden osayleiskaavan laadintaa näille saarille ja meidän kyläsuunnitelmamme toimivat taustatyönä ja ideointina uudelle kaavalle. Syksyn 2017 aikana olemme laatineet koko kurssin yhteistyönä saaria käsittelevän maisemaselvityksen, joka sisältää tietoa muun muassa maastonmuodoista, maaperästä, vesiolosuhteista, ilmastosta, kasvillisuudesta, maiseman kulttuurihistoriasta, alueen yhdyskuntarakenteesta sekä saarien suhteesta lähiseutuun. Lokakuussa meille järjestettiin tilaisuus vierailla kohdesaarilla. Vierailun aikana pääsimme tutustumaan tarkemmin saarten ainutlaatuiseen ympäristöön sekä niiden asukkaisiin. Saarivierailun aikana keskustelimme saarelaisten kanssa henkilökohtaisesti sekä järjestimme yhteisen tapaamisen, jossa kuulimme saaren asukkaiden lempipaikoista saarella sekä ajatuksia asumisesta ja matkailusta saarella tulevaisuudessa. Tutkimusten jälkeen olemme lähteneet etsimään ratkaisuja esiinnousseisiin toiveisiin ja ongelmiin. Tämä kyläsuunnitelma alkaa analyysilla, jossa pohdimme tietoihimme perustuen saaren tulevaisuutta vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kannalta. Analyysin jälkeen esittelemme pääajatuksemme koko saaren mittakavassa. Tämän jälkeen esittelemme tarkemmin kolme suunnitelmamme kannalta merkittävintä aluetta eli kolme painopistettä. Kyläsuunnitelman loppuun olemme keränneet yksityiskohtaisempia ajatuksia käytettävästä rakennustavasta ja materiaaleista. 1

6 SAAREN YLEISILME Kompaktin saaren maisemakuvaa hallitsee avoin nummi, jota on historian satossa käytetty talouseläinten laiduntamiseen. Kivikko- ja avokalliorannat kiertävät saaren vesirajaa. Pienet metsäiset alueet halkovat horisonttia pääsaarta ympäröivien luotojen ja saarten tavoin. Rakentaminen sijoittuu sataman ja kylän yhteyteen. Saarella on vähän vakituista asutusta, mutta kesäkuukausien aikana kesäasukkaat ja matkailijat moninkertaistavat väkimäärän. Ulkosaaristossa veneilijät pääsevät rantautumaan satamaan, jossa on myös yhteisaluksen laituri. Satamastasta katsoen lounaassa sijaitsee telttailualue. Saaren etelärannalla on muistumana edelleen käytössä kalastusranta, jota paikalliset edelleen käyttävät. Siellä sijainneista venevajoista jäljellä on enää yksi. Suuri osa saaresta on luonnonsuojelualueita ja saarella onkin erityisiä luontoarvoja sekä rikas linnusto. ANALYYSI 10m

7 SAAREN NYKYTILA 1: m 500m

8 ANALYYSI KYLÄN JA SATAMAN LUONNE MAISEMASSA LÄHTÖKOHTIA JA HUOMIOITA pohjakuva: Matleena Muhonen, 2017

9 VENERANNAN LUONNE MAISEMASSA LÄHTÖKOHTIA JA HUOMIOITA pohjakuva: Matleena Muhonen, 2017

10 SATAMA KYLÄMILJÖÖ NUMMI METSÄT JA METSIKÖT PELTONIITTY AVOKALLIO , , ,5 +0 JURMON PÄÄMILJÖÖTEKIJÄT JA KORKEUSSUHTEET 1: km ANALYYSI [Academic use only]

11 SAAREN MILJÖÖ JA RAKENNUSKANTA Saaren avarat nummi- ja niittymaisemat levittäytyvät laajalle ympäri saarta. Kivikkoiset rannat ja avokalliot reunustavat niukkaa kasvillisuutta. Kylä- ja satamamiljööt ovat hyvin saaristokylää kuvastavat, ja niillä onkin erityinen arvonsa Jurmon miljöössä. Kylän rakennuskanta koostuu ympärivuoden asutuista rakennuksista, loma-asunnoista ja vuokramökeistä. Tärkeänä näkymäpäätteenä on kappeli hautausmaineen. Lisäksi kylässä sijaitsee lintuasema. Pienemmät piha- apu- ja saunarakennukset sijoittuvat muiden rakennusten lomaan ja kylän reunoille. Rakennusten sijoittuminen on sattumanvarainen ja se luokin kiinnostavan ja intiimin tunnelman kylälle. Kylätie mutkittelee silmukkana läpi kylän. OLEVA PUU METSÄINEN ALUE PELTONIITTY AVOKALLIO KORKEUS, 2,5m välein TONTIN RAJA KYLÄTIE YMPÄRIVUOTINEN ASUMINEN Peltoniitty luo tärkeän avoimen väylän kylän halki. Kaakkoispuolella kylää reunustaa istutettu mäntymetsä. Toisaalla kylän rajoja piirtävät avokalliot, jotka sulkevat kylän lomaansa. Avokallioiden reunoilla on jonkin verran rakentamista, mutta kalliolaet ovat rakentamattomia. Satamassa sijaitsee kauppa ja kahvila, joka palvelee lähinnä kesäisin ja muina aikoin pyynnöstä. Apurakennusten lomassa on myös luontotupa, jossa kerrotaan saaren historiasta ja erityispiirteistä. Satamaan on rakennettu aallonmurtaja, joka eroaa saaren muusta ilmeesta selvästi. LOMA-ASUNTO VUOKRAMÖKKI PIHA- TAI APURAKENNUS SAUNARAKENNUS PALVELU- JA YHTEISKÄYTTÖRAKENNUS RAKENNUSTEN KÄYTTÖTARKOITUS KYLÄSSÄ JA SATAMASSA 1: m 100m

12 IDEA

13 IDEA Kun analysoimme saaren vahvuuksia ja heikkouksia, kaikki tiivistyi kahden aiheen ympärille: saaren ainutlaatuinen luonto ja ihmisten määrä saarella. Saaren monipuolinen luonto, avoin perinnemaisema, katkeamaton näköala avomerelle sekä hiljaisuus ovat ehdottomasti saaren vahvuuksia. Toisaalta saaren vahvuutena ovat myös sen ihmiset: perinteinen kyläympäristö ja ympärivuotiset asukkaat, jotka pitävät huolta perinnemaiseman avoimuudesta. Saaren pahimmat heikkoudet ja uhat liittyvät ihmisten määrään saarella. Saarella on vain vähän ympärivuotisia asukkaita ja asukkaiden ikääntyessä mahdollisuudet elää saarella heikentyvät. Saarella asuvien ja vierailevien määrä vaikuttaa suoraan yhteysaluksen vuorojen määrään ja muidenkin palveluiden saatavuuteen. Toisaalta ihmiset aiheuttavat saaren luonnolle uhkaa mm. liikakalastamalla ja aikaansaamalla rehevöitymistä. Tulevaisuudessakin saaren luonnon ja saarta käyttävien ihmisten suhteen tulee säilyä tasapainoisena. 2 Suunnitelmamme lähtökohdaksi muodostui Jurmon avointen maisemien säilyttäminen luonnonmukaisina samalla ylläpitäen ja hieman lisäten saaren käyttäjien määrää. Näistä lähtökohdista totesimme, että luontevimmat alueet lisärakentamiselle ovat kylä ja satama, jotka jo tällä hetkellä ovat rakennettuja alueita. Osa uusista rakennuksista suunnataan pysyvään asumiseen ja loput ympärivuotisiksi vuokramökeiksi ja lyhytaikaiseen asumiseen esimerkiksi sapattivuoden aikana. Kolmantena painopisteenä kehitämme Jurmoa retkeily- ja patikointikohteena. Me näemme saaren hyvin potentiaalisena kohteena retkeilijöille ja lyhytaikaisille asukkaille, jotka ovat kiinnostuneita saaren luonnosta tai kaipaavat rauhaa ja hiljaisuutta. Lisäksi näemme Jurmon potentiaalisena kohteena retkeilijöille ja patikoijille, jotka kaipaavat luonnossa liikkumista ja uusia elämyksiä.

14 UUSI YLEISÖKUIVAKÄYMÄLÄ UUSI NUOTIO-/LEVÄHDYSPAIKKA KAHDEN EDELLISEN YHDISTELMÄ PELTONIITTY AVOKALLIO ALUESUUNNITELMA 1: km [Academic use only]

15 SAAREN KOLME PAINOPISTETTÄ Kyläsuunnitelmamme keskittyy kehittämään Jurmoa kolmesta painopisteestä. Tahdomme mahdollistaa uusien asukkaiden muuttamisen saarelle pysyvästi tai osa-aikaisesti sijoittamalla saareen erityyppisiä uusia rakennuksia. Uutta rakentamista on luonteva sijoittaa olemassa olevien rakennusten yhteyteen, jolloin maisema säilyy samanluonteisena ja voidaan hyödyntää olevaa infrastruktuuria. Ensimmäinen kehityskohteemme on kyläalue, johon sijoitamme hieman lisää rakentamista kylää laajentaen ja tiivistäen. Tahdomme säilyttää kylän tiiviinä ja kompaktina, joten hajautamme uutta rakentamista myös toiseen rakennettuun ympäristöön eli satamaan, hyvien kulkuyhteyksien päähän. Satama on selkeästi erillään kylästä, joten sitä voidaan kehittää omanluonteisekseen alueeksi, joka palvelee koko yhteisön tapaamisia sekä erityisesti vierailijoiden tarpeita. Kylän ja sataman länsikärjen välillä on näköyhteys, jonka kautta uusi kylä on yhteydessä olevaan kylään. Kolmantena tärkeänä kehitysnäkökulmana luomme edellytyksiä tehdä Jurmosta entistä houkuttelevampi kohde luonnossa viihtyville retkeilijöille ja elämysmatkailijoille. 3 SUUNNITELMAN ALKUVAIHEESSA HERÄNNEITÄ IDEOITA JA REFERENSSEJÄ SUUNNITELMA

16 OLEVA PUU METSÄINEN ALUE PELTONIITTY AVOKALLIO KORKEUS, 2,5m välein OLEVA RAKENNUS UUSI RAKENNUS

17 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TARKASTELUALUEET 1: m 500m SUUNNITELMA

18 OLEVA PUU METSÄINEN ALUE PELTONIITTY AVOKALLIO KORKEUS, 2,5m välein TONTIN RAJA KYLÄTIE OLEVA RAKENNUS UUSI RAKENNUS B B A A SUUNNITELMAN TARKENNOSALUE KYLÄSTÄ 1: m 100m [Academic use only]

19 LEIKKAUS A-A, PELTONIITYN JA KALLIOIDEN SUHDE RAKENTAMISEEN 1:1000 LEIKKAUS B-B, RANNAN SUHDE RAKENTAMISEEN 1:1000 KEHITTYVÄ KYLÄ Kylä on Jurmon sydän. Tiivis talojen rypäs muodostaa Jurmon kylän, jossa Jurmon vakituiset asukkaat, kesäasukkaat ja satunnaiset vierailijat asuvat rinnakkain. Kylä edustaa perinteistä saaristolaista kylää ja on siksi myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Tässä suunnitelmassa kylään sijoitetaan uusia asukkaita, jotka pääsevät osaksi kyläyhteisöä. Vuokramökit keskellä kylää mahdollistavat vierailijoille ainutlaatuisen kokemuksen päästä elämään osana kylän arkea. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan perinteitä kunnioittaen. Rakentaminen sijoittuu kylää reunustavien avokallioiden väliin. UUDISRAKENTAMISEN TYPOLOGIOITA MONIKKO JUUREVA KÄVIJÄ RAKENNUSTEN ASUINPINTA-ALA SOVELTUU NIIN YMPÄRIVUOTISEEN ASUMISEEN KUIN LOMA-ASUMISEENKIN. RAKENNUKSEN MASSA ON KUITENKIN JAETTU PIENEMPIIN OSIOIHIN, JOLLOIN KYLÄN ILMEESSÄ SÄILYY KANTA- TILOJEN HIERARKINEN ASEMA PIENEMPIEN RAKENNUSTEN LOMASSA. JAETUT RAKENNUS- MASSAT ON HELPOMMIN SIJOITETTAVISSA AVOKALLIOIDEN RINTEILLE. TYPOLOGIA SOVELTUU VAKITUISEEN ASUMI- SEEN. KYLÄKUVASSA SE JATKAA KANTATILO- JEN JA PIENEMPIEN RAKENNUSTEN VÄLISTÄ HIERARKIAA. PIHAPIIRIIN ON SIJOITETTU TUNNUSOMAINEN PIENI APURAKENNUS. PIENET MÖKKIRAKENNUKSET VOIVAT NEKIN OLLA YMPÄRIVUOTISESSA KÄYTÖSSÄ. NIISSÄ KUITENKIN VARUSTELUTASO ON KEVYEMPÄÄ JA JOITAKIN TOIMINTOJA, KUTEN SUIHKUT JA WC, VOIDAAN SIJOITTAA YHTEISKÄYTTÖISESTI ERI RAKENNUKSEEN. SUUNNITELMA

20 PIHAMAAT JA MILJÖÖ VÄRIT AUKOTUKSET KYLÄSSÄ KÄYTETTYJÄ JULKISIVIUVÄREJÄ Kylän rakennusten julkisivuissa käytetyt värit ovat monenkirjavat. Punaisen ja keltaisen sävyt ovat kuitenkin hallitsevana kylämiljöössä. Rakennusryppäät on usein maalattu samalla värillä, jolloin pihapiiriä pystyy hahmottamaan. Sinisen ja vihreän sävyjä on lähinnä käytetty uudemman rakennuskannan pinnoitteina. Paljaiden puupintojen harmaata ja mustaa on käytetty talousrakennuksissa ja pihapiirien pienemmissä asuinmökeissä. Valkoista on käytetty ainoastaan kappelin julkisivuissa, joka korostaa sen asemaa erityisenä rakennuksena. KYLÄSSÄ ESIINTYVIÄ IKKUNARUUTUJAKOJA JA POKIA Kylän rakennusten ikkunajaoista nousee esiin kolme- tai kaksiriviset kahden osan ikkunat, jotka on jaettu vaakasuunnassa. Lisäksi neljän ja kuuden ruudun ruutuikkunat ovat yleisesti käytettyjä. Joissakin tapauksissa lasia on koristeltu ristirimoituksella. Ikkunanpielet on useasti maalattu julkisivusta eroavalla värillä, lähinnä valkoisella. Laajoja yhtenäisiä ikkunapintoja ei ole ollenkaan. KAAVIOKUVA PIHAMAAN VÄHÄISESTÄ SUURESTA KASVILLISUUDESTA ILMAKUVA ESIMERKKIPIHASTA. kuva: Googel Maps KYLÄÄN EHDOTETTUJA JULKISIVUVÄREJÄ Pihamailla sijaitsee hyvin vähän puutarhakasvillisuutta. Tämä luo avoimen ja pihalta toiselle jatkuvan tunnelman nurmikenttineen. Pihoille on sijoitettu joitakin pihapuita ja vähäinen määrä pensasistutuksia. Joitakin säleaitoja sekä kivistä koottuja matalia muureja on osoittamassa tonttien rajoja. Kylärakennetta tiivistettäessä lisärakentamisella, tulisi pihamaat edelleen säilyttää avoimina ja välttää liiallista puutarhakasvillisuutta kylälle ominaisen ilmeen säilyttämiseksi. Aitoja tulisi välttää tai niitä tulisi sijoittaa harkiten, lähinnä ympärivuotisesti asuttujen rakennusten yhteyteen. Kylässä osoitettavalle lisärakentamiselle ehdotetaan kylän perinteitä arvostavia värisävyjä. Punaisen ja keltaisen tulisi edelleen säilyä kylän rakennusten pääväreinä. Lisäksi ehdotetaan puupintoja paljaaksi jättäviä suojausmetodeja, jotka mahdollistavat harmaan eri sävyjen ja materiaalin tunnun kehittymisen vahvemmin osaksi kyläkuvaa. Valkoista ei suositella käytettävän kylän rakennusten julkisivuissa, jotta kappelin erityisasema säilyisi. TUNNUSOMAISIMMAT IKKUNAJAOT KYLÄN RAKEN- NUKSISSA. OIKEALLA ESIMERKKIPERIAATE SUUREN IKKUNAPINNAN JAKSOTUKSESTA. Uudis- tai korjausrakentamisessa suositellaan käyttämään edelleen yhtenäisiä lasipintoja rytmittäviä ruutujakoja tai rimoituksia. Suunniteltaessa laajaa ikkunapintaa, tulisi ulkopuoli jaksottaa rimoituksella esimerkiksi yllä esitetyn periaatteen mukaisesti. RAKENTAMISEN LIITTYMINEN MAISEMAAN Uusi rakentaminen tulisi sijoittaa kylässä siten, että kylän halki kulkeva peltoniitty säilyy avoimena ja kallioiden lakialueet edelleen säilyvät avoimina ja rakentamattomina. Näin turvataan kylälle ominainen rakenne, joka tekee siitä intiimin ja vastaanottavan. Kallioiden reunoille voidaan sijoittaa pienimuotoista rakentamista, joka massaltaan on kuitenkin jaettu pienipiirteisimpiin osiin ja joka porrastetaan harkiten paikan korkeuseroihin. AVOIN, RAKENTAMATON KALLIOLAKI AVOIN, RAKENTAMATON KALLIOLAKI PIHAMAIDEN AVOIMUUS LEVIÄÄ KYLÄÄ HALKOVALLE NIITYLLE. YKSITTÄISET PIHAPUUT ON SIJOITETTU RAKENNUSTEN KESKELLE. kuva: Matleena Muhonen, AVOIN PELTONIITTY VAALITTAVA MAISEMARAKENNE

21 SUUNNITELMA

22 C C OLEVA PUU METSÄINEN ALUE PELTONIITTY AVOKALLIO KORKEUS, 2,5m välein TONTIN RAJA KYLÄTIE OLEVA RAKENNUS UUSI RAKENNUS SUUNNITELMAN TARKENNOSALUE SATAMASTA 1: m 100m

23 LEIKKAUS C-C, UUDEN 1:1000 KOHTAAMISTEN SATAMA Satamaan ovat keskittyneet saaren tapahtumat ja tapaamiset. Yhteisaluksen saapuessa saaren asukkaat kohtaavat toisensa juuri satamassa ja kesällä satama täyttyy veneilijöistä. Satamassa on paikat 80 veneelle sekä vierailijoille suunnatut kyläkauppa, WC-tilat ja Luontotupa, jossa esitellään saaren luontoa ja historiaa sekä voidaan pitää kokoontumisia. Sataman laiturilla järjestetään kesäisin laituritanssit. Tässä suunnitelmassa tahdomme kehittää satamaa tapahtumapaikkana ja mahdollistaa majoittumisen sataman läheisyydessä. Satamaan, kyläkaupan ja Luontotuvan väliin, sijoitetaan Yhteistila, joka toimii luontevana jatkeena Luontotuvalle. Katettu, avoin sisätila toimii hyvänä kokoontumispaikkana kyläläisten yhteisiin tapaamisiin ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Yhteistilassa asukkaat ja kesävieraat voivat kokoontua keskustelemaan tai tekemään yhdessä. Samalla tila toimii näyttelytilana, jossa esitellään saareen historiaan liittyviä esineitä. Yhteistila mahdollistaa myös esimerkiksi pienten leirien tai leirikoulujen järjestämisen saaressa, kun ryhmälle voidaan tarjota ruokailu- ja kokoontumistila. Majoittuminen sataman välittömässä läheisyydessä mahdollistetaan rakentamalla sataman länsikärkeen uusia ympärivuotisia mökkejä sekä venevajamajoituspaikkoja. Majoituspaikat sijoitetaan kallion suojiin alueella luontevaan tapaan. Tavoitteena on tarjota majoitusvaihtoehtoja ja elämyksiä vierailijoille. Kylässä asuminen on vierailijalle ainutlaatuinen elämys, mutta toisella vierailulla voikin olla kiinnostavaa lähestyä saarta eri suunnasta uudesta majoituspaikasta käsin. Satama on myös kulkuyhteyksien kannalta vaivaton majoitusvaihtoehto. Elämyshaluisimmille vieraille tarjotaan mahdollisuus yöpyä Venemajassa laiturilla. Sataman läheisyydessä olevat asuinpaikat ovat vaihtoehto myös ikääntyvälle saaren asukkaalle, joka toivoo mahdollisuutta päästä esteettömästi yhteysalukselle. SUUNNITELMA

24 YHTEISTILA UUDISRAKENTAMISEN TYPOLOGIOITA KÄVIJÄ VENEMAJA YHTEISTILA PERIAATEKAAVIO YHTEISTILAAN MITOITETTAVISTA TOIMINNOISTA. 1. SALI 2. SALIIN LIITTYVÄ PIHATILA 3. KEITTIÖ 4. WC 5. SUIHKUT Yhteistilaan on mahdollista sijoittaa toimintoja, jotka palvelevat kyläläisiä, vierasvenesataman käyttäjiä sekä esimerkiksi leirikoulutyyppisesti saaressa aikaa viettäviä. Yhteistilaan liittyvälle pihatilalle voidaan sijoittaa leikkivälineitä. Rakennukseen liittyvä piha on esimerkissä sijoitettu rakennuksen lounaan ja etelän puolelle, jotta valaistusolosuhteet olisivat siellä otollisimmat. VÄRIT JA MATERIAALIT PIENET MÖKKIRAKENNUKSET VOIVAT NEKIN OLLA YMPÄRIVUOTISESSA KÄYTÖSSÄ. NIISSÄ KUITENKIN VARUSTELUTASO ON KEVYEMPÄÄ JA JOITAKIN TOIMINTOJA, KUTEN SUIHKUT JA WC, VOIDAAN SIJOITTAA YHTEISKÄYTTÖISESTI ERI RAKENNUKSEEN. VENEVAJOISTA MUOTOKIELEENSÄ JA SI- JOITTUMISEENSA INSPIRAATIONSA HAKEVA RAKENNUSTAPA TUO SAARELLE UUDENLAISEN VIIPYMISEN MAHDOLLISUUDEN. VARUSTELU ON KEVYTTÄ JA NÄISSÄ RAKENNUKSISSA YÖPYMINEN MUISTUTTAA ENEMMÄN TELTTAI- LUOLOSUHTEITA. SE SOVELTUU SUUREMPIEN RYHMIEN VIERAILUILLE. YHTEISTILA TUO MAHDOLLISUUDEN ESITELLÄ SAARTA VIERAILIJOILLE SALISSA, JOTA VOI- DAAN KÄYTTÄÄ MYÖS ERILAISTEN TAPAH- TUMIEN JÄRJESTÄMISPAIKKANA. TÄHÄN YHTEYTEEN VOIDAAN SIJOITTAA KEITTIÖ, JOSSA RUOANVALMISTUS ISOMMALLEKIN RYHMÄLLE ONNISTUU. RAKENNUKSEEN ON MYÖS MAHDOLLISTA SIJOITTAA VENESATA- MAN KÄYTTÄJIÄ PALVELEVIA TOIMINTOJA KUTEN SUIHKUT JA WC. Satamassa rakennusten julkisivuvärit ovat tällä hetkellä punasävyisiä. Ikkunanpuitteita, räystäslistoja ja ovien karmeja on toisinaan maalattu valkoiseksi. Uudsirakentamisessa tulisi pyrkiä ylläpitämään punainen väri vallitsevana julkisivuvärinä, mutta suunnitelmassa on nostettu myös muutamia rauhallisia uusia värejä, joita sataman uudisrakentamisessa voisi käyttää. Värit on valikoitu niin, että ne monipuolistavat sataman ilmetta viemättä liikaa huomiota vallitsevalta ilmeeltä KYLÄÄN EHDOTETTUJA JULKISIVUVÄREJÄ

25 SUUNNITELMA

26 RETKIEN SAARI Saari on ihanteellinen kaikenlaisiin retkiin. Kulttuurista kiinnostuneelle perinteinen saaristolaiskylä, kappeli ja uusi näyttelytila Yhteistilassa tarjoavat viihdykettä. Luonnossa viihtyville saari tarjoaa monia retkeilymahdollisuuksia. Saaren karut ja kiviset kärjet ovat kiehtovia määränpäitä muutaman tunnin mittaiselle lenkille. Lisäksi voi suunnata lepikkoon tai venerannalle, jossa on edelleen yksi perinteinen venevaja pystyssä. Saari on myös mainio paikka tarkkailla lintuja. Tässä suunnitelmassa retkeily halutaan tuoda esiin yhtenä saaren tärkeimpänä kehityssuuntana. Retkeilyolosuhteita parannetaan rakentamalla uusia levähdys- ja nuotiopaikkoja, joihin voi istahtaa tuulen suojaan. Levähdyspaikat ovat kivisiä rakenteita, joiden innoituksena on toiminut saaren historiaan kuuluneet kiviset tomtningit. Vaelluksen lisäksi meitä houkuttelee mahdollisuus nähdä saari mereltä käsin ja päästä vierailuille pieniin lähisaariin. Siispä tuomme nykyisten Jurmo-Jopojen rinnalle Pois: tuodaan uuden Jurmo-kulkuneuvon eli Jurmo-jollat. Jollia ja veneitä vuokrataan satamasta ja venerannalta. UUSI YLEISÖKUIVAKÄYMÄLÄ UUSI NUOTIO-/LEVÄHDYSPAIKKA KAHDEN EDELLISEN YHDISTELMÄ PELTONIITTY AVOKALLIO RETKIEN SAARI, SUUNNITELMA RETKEILYN NÄKÖKULMASTA 1: km [Academic use only]

27 YLEISÖKÄYMÄLÄT LEVÄHDYSPAIKKA JURMOKKI - YHTEISKÄYTTÖVENEET HELPOTUSTUPA Yleisökäymälöitä sijoitetaan harkitusti matkailijoiden ja vakituisten asukkaiden tarpeisiin. Muotokieleen innoitusta voivat antaa esimerkiksi vanhat venevajat. Tomtningeja muistuttavia tuulensuojia tarjoavia levähdyspaikkoja on suunnitelmassa sijoitettu kohtiin, joissa retkeilijöiden nähdään niitä tarvitsevan. Kivistä kootut kokoontumispaikat eivät erotu häiritsevästi herkässä maisemassa. JURMOKKI Jotta Jurmoon voisi saada paremman yhteyden myös mereltä käsin, on suunnitelmassa ehdotettu Jurmo-Jopo -pyörien rinnalle lainattavia soutuveneitä, kajakkeja tai muita pienveneitä. Näille voisi rakentaa kevyen tukikohdan kylään, telttailualueen läheisyyteen sekä vanhaan venerantaan, jolloin voidaan ohjata hallitsematonta rantautumista. SUUNNITELMA

28