Yrittäjyyskasvatus Virtaa Kaakossa -hankkeen raportti koko hankkeen ajalta:

Transkriptio

1 RAPORTTI Minna Hämäläinen Elena Ruskovaara Yrittäjyyskasvatus Virtaa Kaakossa -hankkeen raportti koko hankkeen ajalta: Tavoite 1: Yrittäjyyskasvatusstrategian jalkauttaminen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kuntien ja koulutusten järjestäjien toimintaan. Yrittäjyyskasvatusstrategian jalkautustyöpajoja, joissa strategia ja sen käyttöönotto on esitelty, on järjestetty lukuisia hankkeen aikana. Osa tilaisuuksista rakennettiin kokonaan strategian jalkauttamisen näkökulmasta (strategian esittely, tiedotusta) ja osassa tilaisuuksissa strategia toimi pohjana ajankohtaisille, strategian esiin nostamille ja alueen kannalta tärkeille koulutussisällöille (mm. yrittäjämäinen oppiminen). Tilaisuuksia oli seuraavasti: Eksote- Maakunnallisen oppilashuollon ohjausryhmä, Lappeenranta, 11 osallistujaa Strategian esittely Lappeenrannan kaupungin opetuksen johtoryhmälle (varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johto, sivistystoimenjohtaja, em. koulujen rehtorit), 19 osallistujaa Taipalsaaren kunnan perusasteen veso-päivässä esiteltiin Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia. Tilaisuudessa käsiteltiin opetussuunnitelman perusteiden työelämätaidot ja yrittäjyyden laaja-alaisen opintokokonaisuuden linkittymistä käytäntöön. Tilaisuuteen osallistui 49 opettajaa. Lappeenrannan kaupungin yläasteiden oppilaat ovat vierailleet LUT:ssa. Vierailujen yhteydessä on järjestetty koululaisille työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen liittyviä alustuksia sekä pitchaus -työpajoja. Kaakkois-Suomen yliopistokenttää edustavalle LUT:lle on hankkeen aikana suunniteltu ja toteutettu useita yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjämäisen oppimisen jalkautukseen liittyviä tilaisuuksia, sekä yrittäjämäisen pedagogiikan perehdys- ja koulutustilaisuuksia. Tilaisuuksia Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta University of Technology LUT PL LAPPEENRANTA tel Y-tunnus ALV/VAT FI

2 suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä yliopiston muiden hankkeiden kanssa. Tilaisuudet pohjautuvat Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiaan ja niissä mietittiin konkreettisia keinoja yrittäjyyden ja yrittäjämäisen oppimisen jalkauttamiselle toteutettiin LUT Business and Management -yksikön henkilöstölle Sustainable Mindset and Entrepreneurial Spirit otsikoitu perehdytystilaisuus. Em. perehdytystilaisuuden antia syvennettiin ohjelmajohtajien workshopissa ( ), jolloin käynnistettiin yrittäjämäisen oppimisen kurssi- ja ohjelmatason kriteeristön luominen. Workshop oli otsikoitu Creating a Framework for Entrepreneurial Learning. Etelä-Karjalan toisen ja korkea-asteen opettajien keskuudessa toteutettiin syys-lokakuussa 2016 Päivä yrittäjän kanssa -yrittäjävarjostuspäivä ja siihen liittyvä yhteinen orientaatiojakso (skype) sekä purkuworkshop ( ). Yrittäjävarjostus kokonaisuuteen osallistui viitisentoista eteläkarjalaisopettajaa eri oppilaitostasoilta. Päivä yrittäjän kanssa toimenpidettä suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. LUT:n opiskelijoille toteutettiin Yrittäjämäinen oppiminen -koulutusta yliopiston tutustumispäivissä sekä orientaatiokursseilla. LUT:n tohtoriopiskelijoille toteutettiin toukokuussa 2017 ensimmäistä kertaa 6 opintopisteen yrittäjyyden opintokokonaisuus Entrepreneurship for Academics, jonka aikana osallistujat perehtyivät yrittäjyyteen ja yrittäjämäisyyteen sekä asenteina, että tulevaisuuden mahdollisuuksina ja he oppivat tuotteistamaan omaa osaamistaan. Lisäksi yliopiston henkilökunnalle järjestettiin Yrittäjämäinen pedagogiikka osana yliopistopedagogiikka -koulutus. Laajempana kokonaisuutena LUT:ssa toteutettiin huhtikuussa 2017 ensimmäistä kertaa opiskelijoille ja henkilökunnalle yhteinen yrittäjyyden teemaviikko LUT Entrepreneurship Week. Tapahtuma oli kolmipäiväinen, joista ensimmäinen päivä keskittyi opiskelijayrittäjyyteen. Toisen päivän teemana oli yrittäjämäisen pedagogiikan kehittäminen ja kolmantena päivänä keskityttiin yrittäjämäisen yliopiston kehittämiseen, jolloin OKM:n opetusneuvos Johanna Moisio esitteli OKM:n Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset, Yrittäjyysviikko sai hyvän vastaanoton. Hankkeen aikana on LUT:n projektihenkilöstö aktiivisesti osallistunut valtakunnallisesti mm. Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseuran, Opetus- ja kulttuuriministeriön Yrittäjyyden ohjausryhmän, Yrittäjän päivän työryhmän, ELO-verkoston sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVIN yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan arviointihankkeen asiantuntijaryhmän työskentelyyn. Lisäksi LUT:n toimijat ovat jäseninä useissa EU:n organisoimissa yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaryhmissä.

3 Tavoite 2: Opetus- ja ohjaushenkilöstön yrittäjyyskasvatusosaamisen lisääminen Hankkeessa tarjottiin Kaakkois-Suomen opetusalan henkilöstölle yrittäjyyskasvatuksen koulutuksia. Koulutusten sisällöt ja ilmoittautuminen olivat LUT:n internet sivustolla ja niistä informoitiin kaikkien hanketoimijoiden verkostojen avulla sähköpostitse, sosiaalisen median välityksellä sekä tilaisuuksissa joihin hankehenkilöstö osallistui. Koulutuksia tarjottiin järjestettäväksi Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Kotkassa. Tarjolla oli muutama etukäteen mietitty koulutuskokonaisuus ja sen lisäksi kouluille tarjottiin mahdollisuutta tilata räätälöity koulutus organisaatio-/kouluaste/aluekohtaisesti vähintään 8 henkilön ryhmille Kaakkois-Suomen alueella. Koko koulutustarjonnan ajoitus eri kouluasteiden opetussuunnitelmien perusteiden uudistumisten kanssa oli onnistunut. Yleissivistävien koulujen yhtäaikaiset opetussuunnitelmien kirjoitusprosessit saivat synergiaa koulutuksien sisällöistä ja koulutukset tukivat ops- kirjoitusprosesseja. Hankkeen aikana tarjottiin ja toteutettiin seuraavia koulutuksia: Yrittäjyyskasvatuksen ABC Kuvaus: Koulutuksessa opitaan yrittäjämäisen toimintatavan ja yrittäjämäisen pedagogiikan perusteita toiminnan kautta. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. oppiminen ja oppimisen ohjaaminen sekä aktiivinen ja osallistuva oppiminen. Koulutuksen jälkeen osallistujalla on laaja materiaalivalikoima (esim. Nuori Yrittäjyys opintopolku), jonka avulla opettaja voi kytkeä yrittäjyyskasvatuksen osaksi opetustaan Kotka Yrittäjyyskasvatus varhaiskasvatuksessa Kuvaus: Varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli yrittäjyyskasvatuksen jatkumossa, joka jatkuu aina korkea-asteelle asti. Koulutuksessa tutustutaan yrittäjyyskasvatuksen perusteisiin, sekä pohditaan mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa toiminnan sisältöinä ja menetelminä varhaiskasvatuksessa Lappeenranta, koulutukseen osallistui 28 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Yrittäjämäinen pedagogiikka Kuvaus: Koulutuksessa keskitytään siihen, kuinka opettaja voi toteuttaa omassa työssään yrittäjämäistä pedagogiikkaa ja kuinka oppimisympäristöjä voidaan laajentaa erilaisten verkostojen avulla. (esim. Nuori Yrittäjyys opintopolku). Koulutus sopii erityisesti heille, jotka

4 ovat työssään jo toteuttaneet yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä, mutta haluavat kehittyä ja saada uusia ideoita omaan Yrittäjämäinen pedagogiikka koulutukset eivät toteutuneet sellaisenaan vähäisen ilmoittautujamäärän takia. Yrittäjämäisen pedagogiikan sisältöjä otettiin esille toteutuneissa koulutuksissa ja työpajoissa. Monipuolisempaa opetusta yrittäjyyskasvatuksen avulla (3 pv) Kuvaus: Tavoitteena on antaa osallistujalle käsitys laaja-alaisen yrittäjyyskasvatuksen moninaisista piirteistä. Koulutuksessa tutustutaan yrittäjyyskasvatuksen taustaan ja käsitteisiin sekä pohditaan mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa opetuksen sisältönä ja menetelmänä. Koulutuksen päätteeksi opettaja osaa soveltaa yrittäjämäisiä työtapoja omassa opetuksessaan ja hänellä on laajentanut yhteistyöverkosto. Koulutuksen aikana osallistujat tuottavat oman opetussuunnitelman sekä opetusmateriaalia yhteistyössä muiden osallistujien kanssa. Lisäksi opettajalle rakentuu henkilökohtainen yrittäjyyskasvatuksen kehittämissuunnitelma ja hän osaa hyödyntää yrittäjyyskasvatuksen arviointimahdollisuuksia oman ja työyhteisönsä kehittämisen välineinä. Koulutuspäivät: perjantai , torstai ja keskiviikko Koulutukseen osallistui 16 opettajaa. Yrittäjyyskasvatuksen monipuoliset mahdollisuudet opetuksessa (1pv) Kuvaus: Koulutuksessa keskitytään siihen, kuinka opettaja voi toteuttaa omassa työssään yrittäjämäistä pedagogiikkaa ja kuinka oppimisympäristöjä voidaan laajentaa erilaisten verkostojen avulla. Koulutus on hyödynnettävissä koulu-/kuntakohtaisessa opetussuunnitelmatyössä. Koulutus koostuu ennakkotehtävästä ja lähiopetuspäivästä. Aiheita käsitellään luentojen ja konkreettisten esimerkkien kautta (esim. Nuori Yrittäjyys opintopolku). Koulutuksen päätteeksi opettaja osaa soveltaa yrittäjämäisiä työtapoja omassa opetuksessaan ja hänellä on laajentanut yhteistyöverkosto Lappeenranta, tilaisuuteen osallistui 20 opettajaa Räätälöityjä koulutuksia Lisäksi olemme räätälöineet organisaatio-/kouluaste/aluekohtaisia koulutuksia osallistujien tarpeiden mukaisesti ja järjestäneet seuraavat koulutukset: , Lappeenranta, Lyseon lukion kehittämispäivä, yrittäjyyden näkyminen Lyseon opetussuunnitelmassa, 41 osallistujaa

5 , Lappeenranta, Kimpisen lukion kehittämispäivä, yrittäjyyden näkyminen Kimpisen lukion opetussuunnitelmassa, 12 osallistujaa , Yrittäjyyskasvatuksen työpaja koulutus, Vehkalahden koululla Haminassa, 22 osallistujaa , Opinto-ohjaajille räätälöity yrittäjämäinen pedagogiikka koulutus järjestettiin LUT:ssa yhteistyössä Digitreenari lukioihin! hankkeen kanssa. Tilaisuuteen osallistui 19 opoa, joista puolet Kaakkois-Suomen alueelta , Päivä yrittäjän kanssa yrittäjävarjostuspäivä sekä varjostuspäivää edeltävä orientaatiojakso (skype) sekä kokemusten purkuworkshop LUT:ssa. Yrittäjävarjostukseen osallistui viitisentoista eteläkarjalaisopettajaa eri oppilaitostasoilta. Tavoite 3: Sisällyttää arviointi ja seuranta osaksi yrittäjyyskasvatusta Yrittäjyyskasvatuksen arviointia, toimenpiteiden toteutumista ja opettajien kehittämisen seurantaa on tehty hankkeen aikana LUT:n Yrittäjyyskasvatuksen mittariston ( avulla. Yrittäjyyskasvatuksen mittariston vastauksista on tehty kooste hankkeen alussa (2014) sekä hankkeen aikana (09/2015, 04/2016, 10/2016, 05/2017, 10/2017) sekä hankkeen lopussa11/2017. Lisäksi vertailuarvona on käytetty Väylä Yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 hankkeen (S12412) aikana tehtyä mittausta (2013). Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa on markkinoitu tapahtumissa, joissa hankkeen henkilöstö on mukana, sähköpostitse Kaakkois-Suomen koulutoimille, hankkeen uutiskirjeessä ja lisäksi Mittaristolla on omat Facebook- sivut. Mittaristo antaa koulujen rehtoreille tukea pedagogikseen johtamiseen ja sen avulla yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmallisuuden ja arvioinnin voi ottaa osaksi koulun toimintaa. Mittariston avulla tehtäviä kartoituksia on markkinoitu Kaakkois-Suomen oppilaitoksille johdon työn tueksi. Lisäksi koulujen johdolle tarjottiin Yrittäjyyskasvatuksen mittariston avulla tehdyn kartoituksen lisäksi kehittämispäivä (kuvaus alla), jonka aikana kartoitetaan oppilaitoksen nykytila sekä asetetaan yhteiset kehittämisen kohteet. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo Parempaa yrittäjyyskasvatusta 15 minuutissa! Päivän kuvaus: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on helppokäyttöinen opettajien itsearviointityökalu, johon vastaamiseen menee aikaa vain varttitunti. Vastaaja saa automaattisesti

6 sähköpostiinsa henkilökohtaisen palautteen, jonka avulla voi kehittää ja suunnitella opetusta. Kehittäminen ja kehittyminen ovat avainasemassa. Paras pedagoginen hyöty mittaristosta saadaan, kun onnistumisia ja kehittämiskohteita käydään yhdessä läpi. Koulutuspäivän aikana perehdytään mittariston antamaan koosteeseen. Koosteen avulla kyetään arvioimaan oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta laaja-alaisesti: nykytilaa, kehittämiskohteita sekä ideoimaan miten jatkossa voidaan kehittyä. Koulutuspäivä auttaa yrittäjämäisen pedagogiikan kehittämisessä ja antaa konkreettisia välineitä opetustyöhön. Kehittämispäivä antaa osallistujille hyvän käsityksen yrittäjyyskasvatuksen nykytilasta sekä tarjoaa lukuisia kehittämisvinkkejä opetustyöhön Vehkalahden koulu Haminasta osallistui kartoitukseen, jossa tavoitteena oli, että kaikki koulun opettajat vastaavat Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoon. Vastausten pohjalta laadittiin kooste koulun käyttöön. Lappeenrannan kaupungille tehtiin myös kartoitus sisältäen koko yleissivistävän koulutuksen. Analyysi esiteltiin Lappeenrannan kansainvälisyydestä vastaavalle henkilölle ja toimitettu opetustoimen johdolle. Hankkeen aikana arvioinnin ja seurannan osuutta tuotiin esiin koulutusten sisällössä niin, että osallistujia pyydettiin täyttämään ennakkotehtävänä Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo. Vastauksia tarkasteltiin osana koulutuspäivän sisältöä nostaen kehitystarpeita esiin alueittain/kouluasteittain/kouluittain. Edellä kuvatun perus- ja toisen asteen mittariston lisäksi LUT on kehittänyt ammattikorkeakoulujen opettajille oman yrittäjyysmittariston, jonka kehittämistyö on tapahtunut erillisessä hankkeessa, mutta työkalu oli hyödynnettävissä nyt raportoitavassa hankkeessa. Opettajan yrittäjyysmittariston avulla pystytään arvioimaan ammattikorkeakoulujen yrittäjyysopetusta ja sitä kuinka ammattikorkeakoulun henkilöstö vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyysosaamista ja yrittäjyydessä tarvittavia tietoja ja taitoja. Opettajan yrittäjyysmittaristo jalkautettiin kaakkoissuomalaisiin korkeakouluihin. Saimaan ammattikorkeakoululle tehtiin Opettajan yrittäjyysmittariston avulla kooste yrittäjyyden näkymisestä opetuksessa. Kooste toimitettiin Saimaan ammattikorkeakoulun yhteyshenkilölle. Vastaava aineiston keräys ja purkutilaisuus järjestettiin toisen kehittämishankkeen puitteissa myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

7 Kaakkoisuomalainen yrittäjyyskasvatus Mittariston tulosten valossa Kuva 1.Mittariston käyttäjämäärän kehitys Kaakkois-Suomessa Mittariston uusien käyttäjien määrä on noussut tasaisesti Kaakkois-Suomessa hankkeen aikana (Kuva 1). Yrittäjyyskasvatuksen seurannan ja arvioinnin osalta tämä on hyvä asia, sillä yhä useampi opettaja on mittaristoa käyttäessään arvioinut omaa yrittäjyyskasvatusosaamistaan ja yrittäjyyskasvatuksen näkymistä opetuksessa. Hankkeen lopussa Yrittäjyyskasvatuksen mittaristosta löytyy 717 kaakkoissuomalaisen opettajan vastaus. Mittaristoon vastatessaan opettaja on saanut konkreettisen palautteen siitä, millaisia työtapoja, menetelmiä ja sisältöjä hän opetuksessaan käyttää, ja hän on saanut kattavan kuvan omasta toiminnastaan. Tämän lisäksi opettajan saama henkilökohtainen palaute sisältää vertailun muihin saman asteen suomalaisopettajiin sekä vinkkejä siihen, miten monipuolistaa opetusta yrittäjyyskasvatuksen keinoin. Palaute sisältää myös vinkkejä siihen, kuinka opettaja voi hyödyntää entistä tehokkaammin erilaisia verkostoja sekä olemassa olevia materiaaleja omassa opetustyössään. Mittaristo tukee opettajan kehittymistä yrittäjyyskasvattaja, sekä pyrkii tekemään yrittäjyyskasvatuksesta konkreettista opettajan toimintaa, jota opettaja voi kehittää itsearvioinnin avulla. Seuraavissa kolmessa kuvassa (Kuvat 2-4) on tiivistetty yrittäjyyskasvatuksen sisältöjen ja menetelmien hyödyntäminen Kaakkois-Suomessa. Tarkastelemme yrittäjyyskasvatuksen toteutumista seuraavista 12 eri teeman kautta, jotka ovat: - Yritysyhteistyö - Yrittäjyyden näkyminen opetuksessa - Yrittäjyyteen liittyvien opetusmateriaalien ja työkalujen hyödyntäminen

8 - Projektimaisten kokonaisuuksien hyödyntäminen - Yrittäjyyteen liittyvät opetuskeskustelut - Oppijoiden luovuuteen kannustaminen sekä tulevaisuusorientaatio - Oppijoiden kannustaminen ja ohjaaminen aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen - Yrittäjämäisyyttä tukevat työtavat sekä menetelmät - Yrittäjyyskasvatuksen suunnittelu ja arviointi - Oppilaitoksen yrittäjämäinen toimintakulttuuri - Yrittäjämäinen opettajuus - Yrittäjämäisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen Kuvissa 2, 3 ja 4 esittelemme edellä mainittujen teemojen kehittymisen Kaakkois-Suomessa hankkeen edetessä. Jokaisesta teemasta esittelemme toteutumien keskiarvon 6 eri tarkasteluajankohdassa. Jokaisen teeman alin palkki (tummempi sininen) kuvaa tilanteen ennen hankkeen alkua, ja ylin palkki (oranssi) tilanteen hankkeen päättyessä. Eri teemojen hyödyntämisessä on nähtävissä eroavaisuuksia eri tarkasteluajankohtien välillä. Joidenkin teemojen kohdalla kehitys näyttää olevan suoraviivaista kasvua (esim. oppimateriaalit ja työkalut) ja joidenkin teemojen kohdalla kehitys on polveillut ylös-alas siten, että hankkeen päättyessä tulokset ovat myönteisempiä kuin hankkeen alussa (esim. yritysyhteistyö). Kaikkien teemojen kohdalla ei ole havaittavissa muutosta (esim. työtavat ja menetelmät). Lisäksi joidenkin teemojen kohdalla kehitys on ollut negatiivista (esim. yrittäjämäinen toimintakulttuuri). Kuva 2. Yrittäjyyskasvatuksen sisältöjen näkyminen Kaakkois-Suomen kouluissa.

9 Kuva 3. Yrittäjämäinen pedagogiikka kaakkoissuomalaisissa kouluissa. Kuva 4. Yrittäjyyskasvatuksen suunnittelu ja arviointi, yrittäjämäinen toimintakulttuuri ja yrittäjämäinen oppimisympäristö kaakkoissuomalaisissa kouluissa.

10 Edellä kuvatut tulokset osoittavat, että yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen etenee monissa teemoissa Kaakkois-Suomessa oikeaan suuntaan. Tuloksista voidaan havaita seuraavat myönteiset kehityssuunnat: Yrittäjien ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt Yrittäjyys näkyy osana opetusta merkittävästi aiempaa enemmän Erilaisten yrittäjyyteen liittyvien oppimateriaalien ja työkalujen käyttäminen kouluissa on lisääntynyt Projektimaisia kokonaisuuksia tehdään kouluissa aikaisempaa enemmän Yrittäjyyteen liittyvien opetuskeskustelujen määrä on kasvanut Yrittäjyyskasvatusta suunnitellaan ja arvioidaan aiempaa enemmän Erilaisten yrittäjämäisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen on kasvanut hieman Edellä kuvattujen positiivisten tulosten lisäksi on myös havaittavissa joidenkin yrittäjyyskasvatukseen liittyvien elementtien hyödyntämisessä hienoista laskua tai tuloksissa ei ole nähtävissä halutun suuntaista muutosta. Tulokset osoittavat seuraavaa: Oppijoiden luovuuteen kannustamista ja tulevaisuusorientaatiota ei kehitetä juurikaan enempää kuin hankkeen alussa Oppijoiden aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen ohjaamista tehdään nykyisin aikaisempaa vähemmän Erilaisia yrittäjämäisyyttä tukevien työtapojen ja menetelmien määrässä sekä laajuudessa ei ole nähtävissä muutosta Oppilaitosten toimintakulttuuri ei ole kehittynyt yrittäjämäiseen suuntaan Opettajat eivät tunnista itsessään yrittäjämäisen opettajuuden piirteitä Kuten todettua, valtaosa tuloksista on myönteisiä. Erityisesti kuvassa 2 esitetyt yrittäjyyskasvatuksen sisällöt ovat selkeästi saaneet jalansijaa kaakkoissuomalaisissa perus- ja toisen asteen kouluissa. Tulokset kuitenkin osoittavat myös joitakin tärkeitä kehittämisen kohteita, joihin tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Tuntuu hiukan yllättävältä, että oppijoiden vastuullisuuteen ohjaaminen sekä aktiivisuuteen kannustaminen ovat vähentyneet. Tuloksissa huomio kiinnittyy myös yrittäjämäisen toimintakulttuurin ja yrittäjämäisen opettajuuden tunnuslukuihin. On harmillista, jos yrittäjyyskasvatuksen elementit eivät löydä jalansijaa toimintakulttuurin tasolla. Huolestuttavaa tämä on erityisesti siksi, että yrittäjyyskasvatus on ollut OPS-teksteissä jo vuosikausia läpileikkaavana, kaikille yhteisenä aihekokonaisuutena, jonka tulisi olla nähtävissä kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Tuloksista on tulkittavissa, että tilanne ei Kaakkois-Suomessa ole näin. Voi myös olla, että yrittäjämäinen toimintakulttuuri on ikään kuin portinvartijan roolissa suhteessa yrittäjämäisen opettajuuden

11 kehittymistä. Voiko siis olla niin, että ilman yrittäjämäistä toimintakulttuuria yrittäjämäinen opettajuus ei löydä tilaa kehittyä? Tulosten tulkinnassa tulee huomioida, että tarkastelemme vastaajia kokonaisuutena ja esittelemme ohessa vain keskiarvot. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että eri opettajavastaajien todellisuus on hyvin erilainen ja vastauksissa voi olla suurta hajontaa. Oheen on tiivistetty koko perus- ja toisen asteen opettajavastaukset yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin tulee huomioida se, että todellisuudessa eri kouluasteiden yrittäjyyskasvatuksen toteutuksissa voi olla suuriakin eroavaisuuksia. Tuloksia tarkastellessa on myös hyvä huomioida se, että varsin usein vastaajamäärän kasvaessa tulokset (keskiarvot) laskevat. Tähän on varmasti useitakin syitä, mutta ainakin seuraavat kaksi on tunnistettu aiemmin yrittäjyyskasvatuksen piirissä: Ensimmäiset vastaajat ovat usein teemaan intohimoisesti suhtautuvia kehittäjiä, joiden myönteinen suhtautuminen teemaan sekä osaaminen ovat keskimääräistä positiivisempia. Vastaajamäärän kasvaessa mukaan tulee enenevässä määrin varauksellisemmin teemaan suhtautuvia henkilöitä, jolloin tulokset laskevat. Toisaalta, aineistossa on mukana myös ns. uusintavastaajia, eli heiltä on aineistossa mukana useampia vastauskertoja. On havaittu, että tällaisten vastaajien tulokset saattavat laskea siitä syystä, että he ensimmäisen vastauskerran jälkeen perehtyneet teemaan tarkemmin, osaavat arvioida omaa toimintaansa analyyttisemmin ja siksi näkevät toimintansa uudessa valossa, ja mahdollisesti arvioivat omaa toimintaansa tästä syystä aiempaa kriittisemmin. Edellä kuvasimme 12 laajemman yrittäjyyskasvatuksen teeman toteutumista Kaakkois-Suomen perus- ja toisella asteella. Seuraavaksi tarkastelemme muutamia yksittäisiä muuttujia tarkemmin ja erottelemme eri koulutusasteet toisistaan (alakoulut, yläkoulut, yhtenäiskoulut, lukiot, ammatillinen 2 aste). Nämä muuttujat on valittu Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiassa alueella tarkemmin seurattaviksi yksityiskohtaisiksi asioiksi ja ne ovat: Kuinka monta kertaa lukuvuoden aikana opettaja tekee yrityskäynnin oppijoiden kanssa? Kuinka monta kertaa lukuvuoden aikana järjestetään yrittäjävierailu oppilaitokseen? Kuinka monta kertaa oppilaitoksessa järjestetään yrittäjyyteen liittyvä teemapäivä tai opetuskokonaisuus lukuvuoden aikana? Tavoitteena on, että jokainen opettaja tekisi vähintään yhden kerran vuodessa kutakin em. asiaa (l. keskimäärin 0,5 kertaa lukukaudessa).

12 Tulokset osoittavat, kouluasteiden välillä on eroja ja että ammatillinen toinen aste erottuu yleissivistävästä asteesta suuremmilla keskiarvoillaan. Huomioiden ammattikoulujen perustehtävän, tämä vaikuttaa hyvin luonnolliselta. Kaikilla muilla kouluasteilla, paitsi alakouluilla, toteutuu tavoite tehdä vähintään yksi yrityskäynti lukuvuoden aikana, järjestää yksi yrittäjävierailu oppilaitokseen sekä järjestää yksi yrittäjyyteen liittyvä teemapäivä. Kuva 5. Yrityskäynnit, yrittäjävierailut ja yrittäjyyteen liittyvät teemapäivät/opetuskokonaisuudet kaakkoissuomalaisissa kouluissa. Yrityskäyntien osalta huomataan, että sekä ala-, että yläkouluissa Kaakkois-Suomessa jäädään jälkeen muun Suomen keskiarvoista. Yhtenäiskouluissa ja lukiossa sen sijaan yritysvierailuja tehdään muuta Suomea enemmän. Yrittäjävierailuja oppilaitoksiin järjestävät muuta Suomea enemmän yläkoulut ja yhtenäiskoulut. Yrittäjyyteen liittyviä teemapäiviä järjestetään Kaakkois-Suomalaisissa yläkouluissa, yhtenäiskouluissa sekä ammattikouluissa muuta Suomea enemmän. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että alakouluissa ei vielä hyödynnetä tarvittavissa määrin yritysvierailujen mahdollisuuksia. Tuloksissa mielenkiintoista on se, että lukioita on yleisesti pidetty yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa muita kouluasteita passiivisempina, mutta näiden tulosten perusteella näin ei ole. Erittäin tärkeänä huomio on, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (alakoulut: yritysvierailut sekä yrittäjävierailut ja ammatillinen toinen aste: yrittäjävierailut) sekä yritysvierailujen, kouluun päin suuntautuvien yrittäjävierailujen sekä yrittäjyyteen liittyvien teemapäivien osalta kaikkien kouluasteiden osalta on hankkeen aikana tapahtunut kasvua, vaikka vastaajamäärät ovat kasvaneet. Tulokseen vaikuttavia tekijöitä lienee useita, mutta aktiivinen ja

13 suunniteltu yrittäjyyskasvatuksen edistämistyö niin tässä hankkeessa, kuin muidenkin tahojen tekemä tekemänä on tuottanut tulosta näiden mittareiden valossa. Kuva 6. Yrittäjyyden näkyminen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluissa. Kuvassa 6 on esitetty yrittäjyyden sisältöjen ja menetelmien hyödyntäminen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluissa (Saimia ja KYAMK/XAMK). Kooste on tehty Opettajan yrittäjyysmittariston vastauksista ja tarkastelussa esitellään eri teemakokonaisuuksien keskiarvot. Opettajan yrittäjyysmittaristo on valmistunut rinnakkaishankkeessa, mutta Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa hankkeen aikana ja sitä voidaan näin myös tässä hankkeessa hyödyntää. Hankkeen lopussa mittaristoon oli vastannut 98 kaakkoissuomalaista ammattikorkeakoulun opettajaa. Tarkastelemme yrittäjyyskasvatuksen toteutumista viiden eri teeman kautta, jotka ovat: - Yritysyhteistyö - Yrittäjyys opetuksessa - Yrittäjämäistä pedagogiikkaa tukevat ratkaisut ja arviointi - Yrittäjämäisten valmiuksien ohjaaminen - Minä yrittäjyyden edistäjänä työyhteisössä Tulosten perusteella näyttää siltä, että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluissa jäädään muun Suomen keskiarvoista kaikissa edellä mainituissa teemoissa. Suurin ero on Minä yrittäjyyden edistäjän työyhteisössäni -teemassa. Tämän lisäksi yritysyhteistyössä sekä yrittä-

14 jyyden kytkemisessä osaksi opetusta alueen ammattikorkeakoulut jäävät Suomen keskiarvon alapuolelle. Yrittäjämäinen pedagogiikka sekä tämän arviointi näyttää myös olevan vasta kehittyvässä vaiheessa alueella. Myös oppijoiden yrittäjämäisten valmiuksien kehittämisen ohjaamisessa näyttäisi olevan kehitettävää, jotta Suomen keskitaso saavutettaisiin. Kaakkoissuomalaisten ammattikorkeakoulujen toteuttamassa yrittäjyyden edistämistehtävässä näyttää tämän aineiston valossa olevan vielä kohtuullisen paljon kehittämistehtävää. Oheiset tulokset osoittavat melko selkeästi tärkeät kehittämisen kohteet, joihin toivottavasti tulevissa kehittämisponnisteluissa panostetaan. Mittaristojen tulosten raportoinnista ja hyödyntämisestä Hankkeen aikana tulosten kehittymistä käytiin säännöllisesti läpi mm. ohjausryhmässä ja lisäksi ne olivat tärkeässä roolissa mietittäessä opettajille seuraavaksi tarjottavia koulutusmahdollisuuksia. Tulosten valossa näyttää tässä vaiheessa siltä, että toteutetut koulutuspäivien koulutussisällöt vastasivat hyvin Kaakkois-Suomen tarpeisiin: osiltaan voidaan nostaa rimaa ja tuoda opettajakentälle tietoisuuteen haastavampiakin opetuskokonaisuuksia, tämä lähinnä jatkumona pistemäisille kertatoteutetuille toimenpiteille. Jatkossa toisaalta tulee huolehtia siitä, että yrittäjyyskasvatuksen sisällölliset ja menetelmälliset mahdollisuudet tulevat laajemmin opettajakunnan tietoisuuteen: innokas eturintama on hyvässä vauhdissa, mutta olemassa iso joukko riviopettajia, joilta yrittäjyyskasvatuksen perusteet ja mahdollisuudet ovat vielä vierasta. Tavoitteena on, että yrittäjämäisen pedagogiikan käsitteellinen ja käytännönläheinen avaaminen koulutuksellisin keinoin tullee vaikuttamaan positiivisesti kaakkoissuomalaisten opettajien yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteisiin. Edellä kuvatut huomiot eri koulutusasteiden erityispiirteistä suhteessa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin (perus- ja toinen aste) sekä (korkea-asteen) yrittäjyyden edistämistehtävään toimivat tulevaisuudessa toivottavasti alustana ja lähtökohtana seuraaville kehittämisaskelille. Tavoite 6: Tehdään selvitys YES aluetoimistojen roolista yrittäjyyskasvatusstrategian ja toimintaohjelman toteutuksessa ja esitys toiminnan vakiinnuttamisesta LUT on ollut mukana asiantuntija-apuna Imatralla toimintansa syksyllä -17 aloittaneen YESkeskuksen koulutustarjonnan ja toimenpiteiden suunnittelussa.

15 Tavoite 7: Yhteistyö Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi ja Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta hankkeiden kesken. Yhteistyö ja yhteydenpito eri hanketoimijoiden kanssa on ollut säännöllistä ja erityisesti Sampon ja Saimian yrittäjyyden edistämistoimijoiden kanssa yhteydenpito on ollut vilkasta. Tuloksia tai havaittuja kehitysaskelia koko hankkeen ajalta: Lappeenrannan Kimpisen lukiossa aloitti Kimmoke -yrittäjyyspainotteinen kurssikokonaisuus. Yrityskylä tullut Lappeenrantaan marraskuussa Kaikki Lappeenrannan 5 luokkalaiset ovat tilanneet Pikkuyrittäjät koulutuksen ja kokeilevat ohjelmaa ensi syksyn aikana. Perusopetuksen sekä lukioiden opetussuunnitelmat ovat uudistuneet ja olleet voimassa syksystä 2016 alkaen. Yrittäjyys näkyy useissa kuntakohtaisissa ops:eissa. LUT on mukana Suomen Mentorit pilottiohjelmassa, jossa tarkoituksena on tarjota vastavalmistuneelle nuorelle tukea ja neuvoa työnhakuun. Tavoitteena on nopeuttaa korkeakoulutettujen työllistymistä valmistumisen jälkeen ja varmistaa, etteivät he jää asian kanssa yksin. Ohjelmassa nuorille hankitaan avuksi työelämässä pitkään olleita ammattilaisia mentoreiksi. Vapaaehtoiset mentorit tukevat, kannustavat ja ohjaavat nuorta työnhakuun liittyvissä kysymyksissä sekä antavat omaa kokemustaan ja verkostojaan nuorten käyttöön. Sampo on mukana toisen asteen NY ohjelmissa. NY Start Up mallia on esitelty alueen korkea-asteen toimijoille, ja ilmeisesti jotkut ovat mallin myös jossakin määrin ottaneet käyttöön. LUT:ssa on laaja yrittäjyyden toimenpideohjelma osana yliopiston strategiaa. Strategia määrittelee, että LUT on Suomen ensimmäinen yrittäjämäinen yliopisto. Strategikausi on LUT:ssa järjestetään yrittäjämäinen pedagogiikka koulutuksia säännöllisesti. LUT:ssa yrittäjämäinen oppiminen on sisällytetty lukuisiin kandidaattiohjelmiin, ja syksystä - 18 eteenpäin yrittäjämäinen oppiminen on osa jokaista kandidaattiohjelmaa. Kaikilla LUT:n opiskelijoilla on mahdollista valita yrittäjyys sivuaineena tutkintoonsa. LUT:n tohtoriopiskelijoille on tarjottu keväästä 2017 alkaen yrittäjyyteen liittyvää koulutusta.

16 Kaakkoissuomalaisessa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa voidaan nähdä hankkeen aikana tapahtuneen seuraavaa kehittymistä: Yrittäjien ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt Yrittäjyys näkyy osana opetusta merkittävästi aiempaa enemmän Erilaisten yrittäjyyteen liittyvien oppimateriaalien ja työkalujen käyttäminen kouluissa on lisääntynyt Projektimaisia kokonaisuuksia tehdään kouluissa aikaisempaa enemmän Yrittäjyyteen liittyvien opetuskeskustelujen määrä on kasvanut Yrittäjyyskasvatusta suunnitellaan ja arvioidaan aiempaa enemmän Erilaisten yrittäjämäisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen on kasvanut hieman