Kaupunginhallitus Osallistuminen maakunnalliseen valinnanvapauspilottiin 187/ /2018

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Osallistuminen maakunnalliseen valinnanvapauspilottiin 187/ /2018 KH Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti keväällä 2017 toteuttavansa maa kun nal li sia valinnanvapauspilotteja osana uuden va lin nan vapaus lain sää dän nön toimeenpanoa. Tammikuussa 2018 julkaistu valin nan va paus la ki luon nos mahdollistaa suoran valinnan palveluiden toi meen pa non pilottien avulla. Ministeriö on ilmoittanut, että valinnanvapauspilotit tullaan to teut tamaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan välisenä aikana. Pilotointi uuden lain sää dännön mukaisesti mahdollistaa sen, että uutta valinnanvapausmallia voi daan maakunnissa toimeenpanna laajasti ja kokonaisvaltaisesti jo ennen lakien siirtymäaikoja. Ministeriö on lisäksi ilmoittanut, että vuoden 2018 talousarvioon on esi tet ty valinnanvapauspilottien toteuttamiseen 100 miljoonan euron mää rä ra haa. Pilottien valtionavustushaku toteutetaan alkuvuonna Pilotit käynnistyvät vain, jos maakunta- ja sote-uudistuksen lain sää dän tö hyväksytään. Rahoituksen hakuaika alkaa ja päät tyy Keski-Suomen pilotin sisältö Keski-Suomi hakee pilottirahoitusta sekä sosiaali- ja ter veys kes kuksen (sote-keskus) palveluiden että suun hoidon yksikön suoran va linnan pilottiin valinnanvapauslakiluonnoksen 93 ja 94 :n mu kai ses ti. Pilotit voidaan myös toteuttaa erillisinä (eli osallistutaan vain jompaan kumpaan). Pilotti toimeenpanee maakunnallista muutosta sote-kes kus ten ja/tai suun hoidon yksikön osalta jo etupainotteisesti en nen laissa asetettujen vaiheistusten voimaantuloa. Järjestämis- ja tuotantovastuu säilyy pilotin aikana nykyisillä kunnilla ja kuntayhtymillä. Pilotissa järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toi sis taan ja pilotoitaviin palveluihin liittyvät järjestäjän tehtävät to teute taan yhtenäisesti pilotille nimettävän projektiryhmän toimesta Keski-Suo mi valmisteluprojektin ohjauksessa. Järjestäjä maksaa pilotissa kuntien ja kuntayhtymien asiakkaiden vaih dois ta aiheutuvan korvauksen yksityisille palveluntuottajille minis te riön myöntämästä rahoituksesta. Järjestäjä vastaa myös pal velun tuot ta jien hyväksymisestä sekä valvonnasta pilotin ai kana.tuotanto jatkuu pilotissa julkisten palveluiden osalta maakunnan kun nis sa ja kuntayhtymissä.

2 Pilotin käynnistyessä julkinen tuotanto lähtee liikkeelle nykyisten talous ar vioi den mukaisilla resursseilla. Talousarviossa määritellyt resurs sit eivät siirry kunnilta tai kuntayhtymiltä pilotin siirtymäaikana pilotin hallinnoijalle tai maakunnalliselle val mis te lu or ga nisaa tiol le, vaan tuotanto jatkuu itsenäisenä kuntien ja kuntayhtymien alai suu des sa. Julkisen tuotannon rinnalle voi pilotin myötä syntyä myös yksityistä pal ve lun tuo tan toa, jonka asiakas voi valinnanvapauslain mukaisesti va li ta omaksi palveluntuottajakseen, jos palveluntuottaja on hy väksyt ty valinnanvapauspalveluiden tuottajaksi. Asiakkaan siirtymisestä ai heu tu va kustannus kompensoidaan pilotissa ministeriön ra hoi tuksel la. Siirtyneiden asiakkaiden asiakasmaksut kertyvät edelleen nykyi sil le organisaatioille. Mikäli kunnille ja kuntayhtymille aiheutuu pilo tis ta ylimääräisiä kustannuksia, ne kompensoidaan näille mi nis teriön rahoituksesta yhteisesti sovittujen perusteiden mukaisesti. Hallinnollisia tehtäviä ei pilotissa sisällytetä kuntien tai kun ta yh ty mien tehtäväksi, vaan ne eriytetään pilotissa perustettavalle maa kun nan yhteiselle järjestämistä toteuttavalle pilottiorganisaatiolle. Pi lot ti tarjoaa siten julkiselle tuotannolle mahdollisuuden keskittyä uu dis tuksen muutosjohtamiseen ja oman toiminnan kehittämiseen. Yksi pilotin tavoitteista on laatia maakunnan julkisen pal ve lu tuo tannon yhteinen brändi, jonka alla olemassa oleva tuotanto lähtee pro filoi tu maan jo ennen maakunnan virallista aloitusta vuonna Pilotin kriteerit Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut pilotin kriteerit Kri tee rit on myös kirjattu valinnanvapauslain luonnokseen. Kri tee reiden mukaan pilottiin voidaan valita maakunnat, joiden väes tö poh jasta vähintään 80 % on pilotin piirissä. Pilottirahoitusta voivat hakea kuntien ja kuntayhtymien muodostamat yh teen liit ty mät, jotka valitsevat keskuudestaan hankehallinnoijan. Pilo tit siirtyvät maakunnan hallinnoitavaksi vuoden 2020 alusta lähtien. Pilotille myönnettävää rahoitusta saa käyttää pilotin hallinnointiin, tieto jär jes tel miin ja pilotista johtuviin palveluiden tuottamisesta ai heu tuviin kustannuksiin (eli asiakkaiden siirroista aiheutuviin kus tan nuk siin edellä kuvatun mukaisesti). Pilottiin osallistuvilta kunnilta ja kun ta yhty mil tä ei edellytetä omarahoitusosuutta. Pilotin sääntökirja Pilotille laaditaan sääntökirja, jossa määritellään järjestäjän ja asiak-

3 kaan asema, oikeudet ja velvollisuudet, asiakkailta perittävät maksut se kä matkakulujen korvaaminen. Sääntökirjassa määritellään myös palveluntuottajien asema, oi keudet ja velvollisuudet. Samat ehdot koskevat sekä julkisia so te-keskuk sia että yksityisiä sote-keskuksia. Myös asiakkaista maksettavat kor vauk set sekä pilottiin sisältyvät mahdolliset bonukset ja sanktiot mää ri tel lään sääntökirjassa. Sääntökirjaa tullaan valmistelemaan yhdes sä eri palveluntuottajien kanssa. Sääntökirja hyväksytetään kaikis sa pilottiin mukaan lähtevissä kunnissa ja kuntayhtymissä, mikäli ra hoi tus pilotille myönnetään. Pilotoinnilla siirrytään valinnanvapauslain toimenpanoon Pilotti on merkittävässä asemassa valtakunnallisesti tuottaen tietoa va lin nan va pau des ta ja auttaen maakuntia valmistautumaan tu le vaan sote-uudistukseen. Pilotti edesauttaa julkista palveluntuotantoa kehit tä mään omaa toimintaansa mahdollisimman kilpailukykyiseksi tule vai suut ta ajatellen. Pilotti tuottaa tietoa, miten erilaisilla alueilla asuva väestö toimii va linta ti lan tees sa ja syntyykö haja-asutusalueille sekä kuntakeskuksiin uut ta palvelutuotantoa. Pilotin aikana maakunnassa seurataan mm. asiak kai den valintoja ja niiden syitä, palveluiden käyttöä ja asia kastyy ty väi syyt tä sekä valinnanvapauden vaikutusta palveluntuottajien toi min taan. Nykyorganisaatiot ja henkilöstön asema pilotissa Mikäli siirtymistä yksityisille palveluntuottajille tapahtuu tietyillä alueilla runsaammin, voidaan henkilöstöä sopeuttaa siirtymävaiheessa eli vuo sien aikana hyödyntäen mm. sijaisuuksien täyttöä tai jät tä mäl lä täyttämättä avoimeksi tulevia tehtäviä. Tuotannon ohjausryhmä varmistaa, ettei osaajista lähdetä kil pai lemaan julkisten toimijoiden kesken, vaan mahdollistetaan henkilöstön liik ku vuus tilanteissa, joissa pilottiin liittyviä tehtäviä tulee avoimeksi. Uudistuksen tultua voimaan pilotti siirtyy uuden maa kun nan hallinnoitavaksi ja henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen pe ri aat tein uudelle työnantajalle. Henkilöstön asemaa on käsitelty Äänekosken kaupungissa työn an tajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa pi de tys sä kaupungin yhteistyötoimikunnan kokouksessa. Henkilöstön edus ta jia osallistui myös pidettyyn valtuuston ja kau pun gin hal li tuksen iltakouluun, jossa pilotti oli esillä.

4 Pääluottamusmiehet ovat toimittaneet kirjallisen kannanoton Ää nekos ken hakeutumisesta valinnanvapauspilottiin. Kannanoton mukaan hakeutuminen pilottiin on Äänekosken kannalta järkevää, jotta jo ennakolta voidaan arvioida pilotin vaikutuksia palveluihin ja ke hittää omia toimintoja kilpailukykyisemmäksi tulevaa varten. Kannanottoon on myös kirjattu asioita, joita valinnanvapauspilotissa tu li si huomioida henkilöstövaikutusten osalta. Pääosin kannanotto sisäl tää periaatteita ja toimintakäytäntöjä, jotka pilotin valmistelussa on otettu huomioon. Muutamilta osin kannanotto sisältää asioita, joihin va lin nan va paus pilo tis sa ei voida sitoutua. Mikäli työntekijän tehtävä tai työyksikkö pi lotin aikana muuttuisi, palkkaus ko. muutostilanteessa määräytyy valta kun nal lis ten virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Lupaus sii tä, että ansiotaso ei tällaisessa tilanteessa alentuisi, ei ole mah dol li nen. Ansiotaso koostuu mm. työaikakorvauksista, toi men pi de palk kiois ta ym. palkkatekijöistä, joita uusi työtehtävä ei välttämättä si säl lä. Lisäksi tehtävän vaativuus saattaa muuttua olennaisesti. Valtion rahoitus mahdollistaa sen, että toimintaa voidaan pilotin ai kana sopeuttaa vähitellen vastamaan palvelujen kysynnässä ta pah tuvia muutoksia. Pilotoinnin sääntöihin ei kuitenkaan voida kirjata lupaus ta siitä, ettei pilotoinnin aikana tule irtisanomisia. Irtisanomiset ovat kuitenkin aina viimesijainen vaihtoehto, jos kaupungilla työn anta ja na ei ole tarjota muuta soveltuvaa työtä, eikä myöskään muiden pi lot tiin osallistuvien kuntien kesken löydy mahdollisuutta muuhun so vel tu vaan työhön. Pilotin hallinnointi Pilotti edellyttää tiivistä maakunnallista sosiaali- ja ter veys pal ve lui den yhteistyötä. Pilotille tullaan nimeämään ohjausryhmä, johon ni metään mukana olevien kuntien tai kuntayhtymien edustus. Pilottia hallinnoidaan pilottiorganisaation osalta teknisesti työ suh teiden ja palvelussuhdeasioiden osalta Jyväskylän kaupungin toi mes ta. Pilotin järjestämistehtävistä vastaava projektiryhmä asettuu kui ten kin Keski-Suomi projektin ohjaukseen, josta uudistustyötä joh detaan järjestämisen osalta. Palvelutuotannon johtaminen ta pah tuu nykyisten organisaatioiden toimesta edellä kuvatulla tavalla. Lisäksi julkisille tuotanto-organisaatioille nimetään yhteinen oh jausryh mä, jossa muutosta käydään läpi keskeisten tuo tan to-or ga ni saatioi den johtavien viranhaltijoiden toimesta. Riskien arviointi

5 Rahoitus ei edellytä kuntien omavastuuosuuksia eikä pilotti kasvata mu kaan lähtevien kuntien menoja sote-keskuspalveluiden osalta. Taloudellisen riskin katsotaan pilotissa olevan suhteellisen pieni, mikä li pilotti toteutuu suunnitellusti. Mikäli asukkaat vaihtavat pal ve luntuot ta jaan sa, kustannukset yksityiselle palveluntuottajalle mak se taan ministeriön rahoituksesta. Samaan aikaan omissa tuo tan to-or ga nisaa tiois sa voidaan muutosjohtamisella sopeuttaa nykyisiä kus tannuk sia ja jopa alentaa niitä. Talousvaikutuksia on esitelty tar kem min liitteenä olevassa esityksessä. Pilotin valmistelu maakunnassa Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä on kokouk ses saan käsitellyt alustavasti valinnanvapauspilottia ja kannustanut maakunnan kuntia jättämään yhteisen hakemuksen pi lot tiin. Asiaa on käsitelty lisäksi maakunnan sote-johdon työ kokouk sis sa, kunnanjohtajien palavereissa ja maakunnan vä li ai kai sessa yhteistoimintaelimessä. Pilotin hakemusta valmistellaan asiantuntijatyöryhmän toimesta. Työ ryh mään kuuluvat Keski-Suomi projektin vas tuu val mis te lijoi den lisäksi muun muassa sote-keskuspalveluita tuottavien kuntien tai kuntayhtymien johtavat viranhaltijat. Varsinaiset päätökset pilottiin sitoutumisesta tulee olla kunnista toimi tet tu na hankkeen hallinnoijalle (Jyväskylän kaupunki) men nes sä. Rahoituspäätöksen jälkeen sääntökirjat tullaan tuomaan kun tien ja kuntayhtymien päätöksentekoon touko-kesäkuussa Toimivalta asiassa Nykyisen lainsäädännön ollessa voimassa kukin sosiaali- ja ter veyspal ve lui den järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä Keski-Suo mes sa ottaa osaltaan kantaa pilottiin osallistumisesta omalta osal taan. Päätösvalta määräytyy kuntien hallintosääntöjen mu kaises ti. Lisätietoja Esitysmateriaali valinnanvapauspilotin valmistelusta Kes ki-suo messa, liitteenä Valinnanvapauslain luonnos ja muu materiaali (julkaistu ): valinnanvapauslain-luonnos-annettiin-lainsaadannon-arviointineuvost olle-ja-julkaistiin?p_p_auth=21xwy73h

6 Kaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveysministeriön www-sivut piloteista: (Valmistelijat hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh , ja hen ki lös tö joh ta ja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh ) Kaupunginhallitus päättää asiassa seuraavaa: 1) Äänekosken kaupunki valtuuttaa Jyväskylän kaupungin hal linnoi ja na hakemaan valtionavustusta sosiaali- ja ter veys mi nis teriöl tä Keski-Suomen yhteiseen valinnanvapauspilottiin. 2) Äänekosken kaupunki valtuuttaa jättämään hakemuksen sote-kes kus ta koskevaan pilottiin ja suun hoidon yksikköä kos kevaan pilottiin. 3) Äänekosken kaupunki valtuuttaa Jyväskylän kaupungin toi miala joh ta ja Kati Kallimon allekirjoittamaan kuntien ja kun ta yh tymien yhteisen hankehakemuksen myös Äänekosken kau pungin puolesta. Päätös: Seppo Ruotsalainen ehdotti Leila Lindellin, Sirpa Martinsin ym. kannattamana, että Äänekosken kaupunki ei osallistu maakunnalliseen valinnanvapauspilottiin. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka ovat kaupunginjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Seppo Ruotsalaisen esittämän ja Leila Lindellin, Sirpa Martinsin ym. kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 2 JAA-ääntä ja 7 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Kaupunginhallitus oli äänestyksessä saapuvilla täysilukuisena. Puheenjohtaja totesi Seppo Ruotsalaisen ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi

7 Rolf Nyholm totesi olevansa esteellinen (yhteisöjäävi; maakuntahallituksen puheenjohtaja ja asiaa valmistelleen työryhmän jäsen) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi