SoTe kuntayhtymän osallistuminen maakunnalliseen valinnanvapauspilottiin

Transkriptio

1 Yhtymähallitus SoTe kuntayhtymän osallistuminen maakunnalliseen valinnanvapauspilottiin Yhtymähallitus Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti keväällä 2017 toteuttavansa maakunnallisia valinnanvapauspilotteja osana uuden valinnanvapauslainsäädännön toimeenpanoa. Tammikuussa 2018 julkaistu valinnanvapauslakiluonnos mahdollistaa suoran valinnan palveluiden toimeenpanon pilottien avulla. Ministeriö on ilmoittanut, että valinnanvapauspilotit tullaan toteuttamaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan välisenä aikana. Pilotointi uuden lainsäädännön mukaisesti mahdollistaa sen, että uutta valinnanvapausmallia voidaan maakunnissa toimeenpanna laajasti ja kokonaisvaltaisesti jo ennen lakien siirtymäaikoja. Ministeriö on lisäksi ilmoittanut, että vuoden 2018 talousarvioon on esitetty valinnanvapauspilottien toteuttamiseen 100 miljoonan euron määrärahaa. Pilottien valtionavustushaku toteutetaan alkuvuonna Pilotit käynnistyvät vain, jos maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö hyväksytään. Rahoituksen hakuaika alkaa ja päättyy Keski-Suomen pilotin sisältö Keski-Suomi hakee pilottirahoitusta sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen (sote-keskus) palveluiden että suunhoidon yksikön suoran valinnan pilottiin valinnanvapauslakiluonnoksen 93 ja 94 :n mukaisesti. Pilotit voidaan myös toteuttaa erillisinä (eli osallistutaan vain jompaankumpaan). Pilotti toimeenpanee maakunnallista muutosta sote-keskusten ja/tai suun hoidon yksikön osalta jo etupainotteisesti ennen laissa asetettujen vaiheistusten voimaantuloa. Järjestämis- ja tuotantovastuu säilyy pilotin aikana nykyisillä kunnilla ja kuntayhtymillä. Pilotissa järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan ja pilotoitaviin palveluihin liittyvät järjestäjän tehtävät toteutetaan yhtenäisesti pilotille nimettävän projektiryhmän toimesta Keski-Suomi valmisteluprojektin ohjauksessa. Järjestäjä maksaa pilotissa kuntien ja kuntayhtymien asiakkaiden vaihdoista aiheutuvan korvauksen yksityisille palveluntuottajille ministeriön myöntämästä rahoituksesta. Järjestäjä vastaa myös palveluntuottajien hyväksymisestä sekä valvonnasta pilotin aikana.tuotanto jatkuu pilotissa julkisten palveluiden osalta maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä. Pilotin käynnistyessä julkinen tuotanto lähtee liikkeelle nykyisten talousarvioiden mukaisilla resursseilla. Talousarviossa määritellyt resurssit eivät siirry kunnilta tai kuntayhtymiltä pilotin siirtymäaikana pilotin hallinnoijalle tai maakunnalliselle valmisteluorganisaatiolle vaan tuotanto jatkuu itsenäisenä kuntien ja kuntayhtymien alaisuudessa. Julkisen tuotannon rinnalle voi pilotin myötä syntyä myös yksityistä palvelutuotantoa, jonka asiakas voi valinnanvapauslain mukaisesti valita omaksi

2 palveluntuottajakseen jos palveluntuottaja on hyväksytty valinnanvapaus palveluiden tuottajaksi. Asiakkaan siirtymisestä aiheutuva kustannus kompensoidaan pilotissa ministeriön rahoituksella. Siirtyneiden asiakkaiden asiakasmaksut kertyvät edelleen nykyisille organisaatioille. Mikäli kunnille ja kuntayhtymille aiheutuu pilotista ylimääräisiä kustannuksia, ne kompensoidaan heille ministeriön rahoituksesta yhteisesti sovittujen perusteiden mukaisesti. Hallinnollisia tehtäviä ei pilotissa sisällytetä kuntien/kuntayhtymien tehtäväksi vaan ne eriytetään pilotissa perustettavalle maakunnan yhteiselle järjestämistä toteuttavalle pilottiorganisaatiolle. Pilotti tarjoaa siten julkiselle tuotannolle mahdollisuuden keskittyä uudistuksen muutosjohtamiseen ja oman toiminnan kehittämiseen. Yksi pilotin tavoitteista on laatia maakunnan julkisen palvelutuotannon yhteinen brändi, jonka alla olemassa oleva tuotanto lähtee profiloitumaan jo ennen maakunnan virallista aloitusta vuonna Pilotin kriteerit Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut pilotin kriteerit Kriteerit on myös kirjattu valinnanvapauslain luonnokseen. Kriteereiden mukaan pilottiin voidaan valita maakunnat, joiden väestöpohjasta vähintään 80 % on pilotin piirissä. Ministeriö on myöhemmin todennut, että pilottiin kannattaa hakea mukaan, vaikka väestöpohja olisi pienempi kuin 80 %. Pilottirahoitusta voivat hakea kuntien ja kuntayhtymien muodostamat yhteenliittymät, jotka valitsevat keskuudestaan hankehallinnoijan. Pilotit siirtyvät maakunnan hallinnoitavaksi vuoden 2020 alusta lähtien. Pilotille myönnettävää rahoitusta saa käyttää pilotin hallinnointiin, tietojärjestelmiin ja pilotista johtuviin palveluiden tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin (eli asiakkaiden siirroista aiheutuviin kustannuksiin edellä kuvatun mukaisesti). Pilottiin osallistuvilta kunnilta ja kuntayhtymiltä ei edellytetä omarahoitusosuutta. Pilotin sääntökirja Pilotille laaditaan sääntökirja, jossa määritellään järjestäjän ja asiakkaan asema, oikeudet ja velvollisuudet, asiakkailta perittävät maksut sekä matkakulujen korvaaminen. Sääntökirjassa määritellään myös palveluntuottajien asema, oikeudet ja velvollisuudet. Samat ehdot koskevat sekä julkisia sote-keskuksia että yksityisiä sote-keskuksia. Myös asiakkaista maksettavat korvaukset sekä pilottiin sisältyvät mahdolliset bonukset ja sanktiot määritellään sääntökirjassa. Sääntökirjaa tullaan valmistelemaan yhdessä eri palveluntuottajien kanssa. Sääntökirja hyväksytetään kaikissa pilottiin mukaan lähtevissä kunnissa ja kuntayhtymissä, mikäli rahoitus pilotille myönnetään. Pilotoinnilla siirrytään valinnanvapauslain toimenpanoon Pilotti on merkittävässä asemassa valtakunnallisesti tuottaen tietoa

3 valinnanvapaudesta ja auttaen maakuntia valmistautumaan tulevaan sote-uudistukseen. Pilotti edesauttaa julkista palveluntuotantoa kehittämään omaa toimintaansa mahdollisimman kilpailukykyiseksi tulevaisuutta ajatellen. Pilotti tuottaa tietoa, miten erilaisilla alueilla asuva väestö toimii valintatilanteessa ja syntyykö haja-asutusalueille sekä kuntakeskuksiin uutta palvelutuotantoa. Pilotin aikana maakunnassa seurataan mm. asiakkaiden valintoja ja niiden syitä, palveluiden käyttöä ja asiakastyytyväisyyttä sekä valinnanvapauden vaikutusta palveluntuottajien toimintaan. Nykyorganisaatiot ja henkilöstön asema pilotissa Mikäli siirtymistä yksityisille palveluntuottajille tapahtuu tietyillä alueilla runsaammin, voidaan henkilöstöä sopeuttaa siirtymävaiheessa eli vuosien aikana hyödyntäen mm. sijaisuuksien täyttöä tai jättämällä täyttämättä avoimeksi tulevia tehtäviä. Tuotannon ohjausryhmä varmistaa, ettei osaajista lähdetä kilpailemaan julkisten toimijoiden kesken vaan mahdollistetaan henkilöstön liikkuvuus tilanteissa, joissa pilottiin liittyviä tehtäviä tulee avoimeksi. Uudistuksen tultua voimaan pilotti siirtyy uuden maakunnan hallinnoitavaksi ja henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteen mukaisesti uudelle työnantajalle. Henkilöstön asemaa on käsitelty yhteistoiminnassa ja yhteistoimintamenettelyssä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Lisäksi eri yksiköissä on käyty keskusteluja henkilöstön kanssa valinnanvapauspilotista, mm. vastaanotot, fysioterapia, sosiaaliohjaajat ja suun terveydenhuolto. Pilotin hallinnointi Pilotti edellyttää tiivistä maakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä. Pilotille tullaan nimeämään ohjausryhmä, johon nimetään mukana olevien kuntien tai kuntayhtymien edustus. Pilottia hallinnoidaan pilottiorganisaation osalta teknisesti työsuhteiden ja palvelussuhdeasioiden osalta Jyväskylän kaupungin toimesta. Pilotin järjestämistehtävistä vastaava projektiryhmä asettuu kuitenkin Keski-Suomi projektin ohjaukseen, josta uudistustyötä johdetaan järjestämisen osalta. Palvelutuotannon johtaminen tapahtuu nykyisten organisaatioiden toimesta edellä kuvatulla tavalla. Lisäksi julkisille tuotanto-organisaatioille nimetään yhteinen ohjausryhmä, jossa muutosta käydään läpi keskeisten tuotanto-organisaatioiden johtavien viranhaltijoiden toimesta. Riskien arviointi Rahoitus ei edellytä kuntien omavastuuosuuksia eikä pilotti kasvata mukaan lähtevien kuntien menoja sote-keskuspalveluiden osalta.

4 Taloudellisen riskin katsotaan pilotissa olevan suhteellisen pieni, mikäli pilotti toteutuu suunnitellusti. Mikäli asukkaat vaihtavat palveluntuottajaansa, kustannukset yksityiselle palveluntuottajalle maksetaan ministeriön rahoituksesta. Samaan aikaan omissa tuotanto-organisaatioissa voidaan muutosjohtamisella sopeuttaa nykyisiä kustannuksia ja jopa alentaa niitä. Talousvaikutuksia on esitelty tarkemmin liitteenä olevassa esityksessä. Pilotin valmistelu maakunnassa Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä on kokouksessaan käsitellyt alustavasti valinnanvapauspilottia ja kannustanut maakunnan kuntia jättämään yhteisen hakemuksen pilottiin. Asiaa on käsitelty lisäksi maakunnan sote-johdon työkokouksissa, kunnanjohtajien palavereissa ja maakunnan väliaikaisessa yhteistoimintaelimessä. Pilotin hakemusta valmistellaan asiantuntijatyöryhmän toimesta. Työryhmään kuuluvat Keski-Suomi projektin vastuuvalmistelijoiden lisäksi muun muassa sote-keskuspalveluita tuottavien kuntien tai kuntayhtymien johtavat viranhaltijat. Varsinaiset päätökset pilottiin sitoutumisesta tulee olla kunnista toimitettuna hankkeen hallinnoijalle (Jyväskylän kaupunki) mennessä. Rahoituspäätöksen jälkeen sääntökirjat tullaan tuomaan kuntien ja kuntayhtymien päätöksentekoon touko-kesäkuussa Toimivalta asiassa Nykyisen lainsäädännön ollessa voimassa kukin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä Keski-Suomessa ottaa osaltaan kantaa pilottiin osallistumisesta omalta osaltaan. Päätösvalta määräytyy kuntien hallintosääntöjen mukaisesti. Tilaajatiimissä on käsitelty valinnanvapauspilottiin osallistumista sekä todettu, että suhtautuminen valinnanvapauspilottiin osallistumiseksi nähdään myönteisenä SoTe kuntayhtymän/saarikan kannalta. Perusteluna todetaan mm. mahdollisen valtion rahoituksen saaminen pilotin kustannuksiin, valmistautuminen sote-uudistukseen sekä yhteisten käytäntöjen ja toimintamallien kehittäminen Keski-Suomessa. Lisätietoja kuntayhtymänjohtaja Riitta Hallberg, puh , Päätösesitys: Yhtymähallitus päättää, että SoTe kuntayhtymä päättää valtuuttaa Jyväskylän kaupungin hallinnoijana hakemaan valtionavustusta sosiaali- ja terveysministeriöltä Keski-Suomen yhteiseen valinnanvapauspilottiin. SoTe kuntayhtymä päättää valtuuttaa jättämään hakemuksen 1. Sote-keskusta koskevaan pilottiin 2. Suunhoidon yksikköä koskevaan pilottiin. Samalla SoTe kuntayhtymä valtuuttaa Jyväskylän kaupungin toimialajohtaja Kati

5 Kallimon allekirjoittamaan kuntien ja kuntayhtymien yhteisen hankehakemuksen. Perusteluna todetaan seuraavaa: 1. Pilotin aikana voidaan valmistautua tulevaan sote-uudistukseen ja valinnanvapauslain toimeenpanoon sekä valmistella sitä muutosta, joka on joka tapauksessa tulossa. 2. Pilotin aikana kehitetään julkista palvelutuotantoa yhdessä Keski-Suomen muiden organisaatioiden kanssa ja otetaan käyttöön uusia, hyviä toimintamalleja kilpailtaessa yksityisten palveluntuottajien kanssa. Rahoitusta ja pilottiaikaa voidaan käyttää siis nimenomaan julkisen palvelutuotannon sisällölliseen kehittämiseen sekä markkinointiin. 3. Pilottiin ei tarvita omarahoitusosuutta eikä pilotti kasvata mukaan lähtevien kuntien/kuntayhtymien menoja sote-keskuspalveluiden osalta. 4. Pilotin kustannuksiin on saatavissa valtion rahoitusta, jos siihen päästään mukaan Keskustelun kuluessa Sami Tuominen esitti Mauno Aution kannattamana, ettei maakunnalliseen valinnanvapauspilottiin kummankaan osalta lähdetä mukaan. Perusteluna hän totesi, että sote-uudistuksen tavoitteet ovat kääntyneet palvelusetelin ym. suuntaan. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä sekä teki äänestysesityksen siten, että ne, jotka kannattavat päätösesitystä, äänestävät "jaa" ja että ne, jotka kannattavat Sami Tuomisen tekemää esitystä, äänestävät "ei". Äänestystapa ja äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksessä annettiin seitsemän (7) "jaa" ääntä ja kaksi (2) "ei" ääntä. Puheenjohtaja totesi, että yhtymähallitus on hyväksynyt päätösesityksen. Päätös: Yhtymähallitus päätti, että että SoTe kuntayhtymä päättää valtuuttaa Jyväskylän kaupungin hallinnoijana hakemaan valtionavustusta sosiaali- ja terveysministeriöltä Keski-Suomen yhteiseen valinnanvapauspilottiin. SoTe kuntayhtymä päätti valtuuttaa jättämään hakemuksen 1. Sote-keskusta koskevaan pilottiin 2. Suunhoidon yksikköä koskevaan pilottiin. Samalla SoTe kuntayhtymä valtuuttaa Jyväskylän kaupungin toimialajohtaja Kati Kallimon allekirjoittamaan kuntien ja kuntayhtymien yhteisen hankehakemuksen. Perusteluna todetaan seuraavaa: 1. Pilotin aikana voidaan valmistautua tulevaan sote-uudistukseen ja valinnanvapauslain toimeenpanoon sekä valmistella sitä muutosta, joka on joka tapauksessa tulossa.

6 2. Pilotin aikana kehitetään julkista palvelutuotantoa yhdessä Keski-Suomen muiden organisaatioiden kanssa ja otetaan käyttöön uusia, hyviä toimintamalleja kilpailtaessa yksityisten palveluntuottajien kanssa. Rahoitusta ja pilottiaikaa voidaan käyttää siis nimenomaan julkisen palvelutuotannon sisällölliseen kehittämiseen sekä markkinointiin. 3. Pilottiin ei tarvita omarahoitusosuutta eikä pilotti kasvata mukaan lähtevien kuntien/kuntayhtymien menoja sote-keskuspalveluiden osalta. 4. Pilotin kustannuksiin on saatavissa valtion rahoitusta, jos siihen päästään mukaan. Toimenpiteet: ote Jyväskylän kaupunki/ toimialajohtaja Kati Kallimo