6659/18 kv/os/pt 1 DGB 1B

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. maaliskuuta 2018 (OR. en) 6659/18 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 10730/16, 6453/18 Asia: AGRI 109 DEVGEN 42 ENV 202 CLIMA 56 Ruokahävikki ja ruokajäte: kesäkuun 2016 neuvoston päätelmien täytäntöönpanon edistymisen arviointi Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia Keskustelu I JOHDANTO 1. Neuvoston kesäkuussa 2016 ruokahävikistä ja ruokajätteestä antamien päätelmien mukaisesti EU:n neuvosto aikoo arvioida näiden päätelmien täytäntöönpanossa aikaansaatua edistymistä vuodesta 2018 alkaen 1. Näin ollen puheenjohtajavaltio on päättänyt arvioida näiden päätelmien täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden antamien tietojen perusteella puheenjohtajavaltio on laatinut yhteenvedon päätelmien kohtien täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä (ks. liite I). Komissio on puolestaan luonut katsauksen päätelmien kohtien osalta aikaansaatuun edistykseen (ks. liite II). Nämä kaksi liitettä toimitettiin valtuuskunnille ennen maatalouden erityiskomitean kokousta, jossa valmisteltiin 16. huhtikuuta 2018 pidettävää maatalous- ja kalastusneuvoston kokousta. 1 Asiak /16, s /18 kv/os/pt 1 DGB 1B FI

2 II TAUSTAA 2. Maailmanlaajuisesti kolmannes ihmisravinnoksi tarkoitetuista elintarvikkeista menee hukkaan tai heitetään pois, mikä merkitsee noin 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Ruokaa menee hukkaan tai sitä heitetään pois koko elintarvikeketjussa maatalouden alkutuotannosta kotitalouksien loppukulutukseen saakka. Ruokahävikki tarkoittaa tuotannossa käytettyjen resurssien, kuten maan, veden, energian ja raaka-aineiden, tuhlausta, joka lisää kasvihuonekaasupäästöjä syyttä. Ruokahävikki ja -jäte vähentävät ihmisten ravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden määrää elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vahvistaman ruokahävikkiä ja -jätettä koskevan käsitteistön mukaan ennen lopputuotteeseen tai vähittäismyyntivaiheeseen päätymistä hukkaan mennyttä tai pilaantunutta ruokaa kutsutaan ruokahävikiksi. Ruokaa, joka on ihmisravinnoksi kelpaavaa mutta jota ei käytetä, koska vähittäiskauppiaat tai kuluttajat jättävät sen pilaantumaan tai heittävät pois, kutsutaan ruokajätteeksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet osana kestävän kehityksen toimintaohjelmaa 2030 (Agenda 2030). 3 Toimintaohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja 169 niihin liittyvää alatavoitetta kattavat keskeiset alat, kuten köyhyyden, eriarvoisuuden, elintarviketurvan, terveydenhuollon, kestävän kulutuksen ja tuotannon, kasvun, työllisyyden, infrastruktuurit, luonnonvarojen kestävän hoidon, valtameret, ilmastonmuutoksen ja sukupuolten tasa-arvon. Kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3 mukaan "puolitetaan vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen ruokajäte asukasta kohti vähittäismyynti- ja kuluttajatasolla ja vähennetään ruokahävikkiä tuotanto- ja toimitusketjuissa, sadonkorjuun jälkeinen hävikki mukaan luettuna)." Lisäksi tässä yhteydessä asiaankuuluvia ovat useat muut kestävän kehityksen tavoitteet, kuten tavoite 2 (elintarviketurva), tavoite 6 (vesi), tavoite 8 (ihmisarvoinen työ ja kasvu), tavoite 13 (ilmastotoimet) ja tavoite 14 (meriluonnonvarojen kestävä käyttö). Eri kestävän kehityksen tavoitteiden väliset kytkökset tunnustetaan /18 kv/os/pt 2 DGB 1B FI

3 4. Kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksymisen myötä tietoisuus ruokahävikin ja -jätteen vähentämisen tärkeydestä maailmanlaajuisesti on kasvanut. YK:n FAO on aloittanut maailmanlaajuisen ruokahävikin ja -jätteen vähentämishankkeen SAVE FOOD 4 ja perustanut Technical Platform on the Measurement and Reduction of Food Loss and Waste -foorumin 5. III TILANNEKATSAUS 5. Euroopan unionissa ruokahävikkiä ja -jätettä käsitellään vuonna 2015 julkistetussa kiertotaloutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa 6, jonka tavoitteena on käyttää resursseja kestävämmällä tavalla. Ympäristöneuvosto hyväksyi 20. kesäkuuta 2016 päätelmät kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta 7, ja maatalous- ja kalastusneuvosto hyväksyi 28. kesäkuuta 2016 päätelmät ruokahävikistä ja ruokajätteestä 8. Komissio antoi joulukuussa 2016 maatalous- ja kalastusneuvostolle tietoa EU:n ruokahävikki- ja elintarvikejätefoorumin tilanteesta 9. Neuvosto hyväksyi syyskuussa 2017 päätelmät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 34/2016: "Ruokahävikin torjunta: EU:n olisi parannettava elintarvikeketjun tehokkuutta" Asiak /15. 7 Asiak /16. 8 Asiak /16. 9 Asiak / Asiak / /18 kv/os/pt 3 DGB 1B FI

4 Maatalous- ja kalastusneuvosto kävi lokakuussa 2017 keskustelun Agenda toimintaohjelman toteutuksesta sekä sen vaikutuksista EU:n maatalouspolitiikkaan 11. Keskustelussa korostettiin, että viljelijöillä on avainasema EU:n osuudessa kestävän kehityksen tavoitteiden, myös tavoitteen 12, saavuttamiseksi. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli helmikuussa 2018 EU:n biotalousstrategian tarkistuksesta ja maatalousalan roolista. 12 Joulukuussa 2017 pidetyssä kolmikantakokouksessa (käsittelyä johtaa ympäristöneuvosto) saatiin aikaan alustava yhteisymmärrys jätepaketista (osana kiertotaloutta koskevaa toimintasuunnitelmaa) Kestävän kehityksen Agenda toimintaohjelman työryhmä perustettiin vuonna 2017 yleisten asioiden neuvoston johdolla. Työryhmä keskittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon EU:ssa ja tarjoaa jäsenvaltioille foorumin, jossa voi vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä Agenda 2030:ssa edistymisestä. 7. Tarkistetussa jätelainsäädännössä jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan toimia ruokajätteen vähentämiseksi elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa, valvomaan ruokajätetasoja ja raportoimaan saavutetusta edistyksestä. On sovittu ruokajätteen määritelmästä, jota käytetään perustana ruokajätetasojen arviointia koskevien yhteisten menetelmien vahvistamisessa ja joka hyväksytään komission delegoidulla säädöksellä maaliskuussa Määritelmässä todetaan, että 'ruokajätteellä' tarkoitetaan kaikkea asetuksen (EY) N:o 178/ artiklassa määriteltyä ruokaa, josta on tullut jätettä Asiak / Asiak. 5757/ Asiak. 5916/ Asiak. 5914/18 REV 1, s /18 kv/os/pt 4 DGB 1B FI

5 8. Tilintarkastustuomioistuin suositteli kertomuksessaan N:o 34/2016, että ruokahävikki olisi sisällytettävä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tulevaan tarkistukseen 15. Komission tiedonannossa "Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus" 16 toistetaan, että YMP:n avulla voidaan vähentää ruokajätettä ja ruokahävikkiä. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli tämän tiedonannon eri näkökohdista joulukuussa 2017 ja tammi-, helmi- ja maaliskuussa Näissä keskusteluissa ministerit totesivat useaan kertaan elintarviketurvan olevan maatalouden pääasiallinen tavoite ja toivat esiin maatalouden merkityksen resurssitehokkuuden, ympäristönsuojelun, ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Todettiin, että YMP:n lisäarvoa voitaisiin kehittää lisää ottaen huomioon nämä tekijät. 9. Toukokuussa 2017 Euroopan parlamentin täysistunnossa hyväksyttiin valiokuntaaloitteinen päätöslauselma "Resurssitehokkuutta koskeva aloite: elintarvikejätteen vähentäminen ja elintarviketurvallisuuden parantaminen", jota ehdotti Euroopan parlamentin jäsen Biljana Borzan (ENVI-valiokunta). Euroopan parlamentin AGRIvaliokunta antoi lausuntonsa tästä kertomuksesta maaliskuussa s Asiak /17, s /18 kv/os/pt 5 DGB 1B FI

6 10. Euroopan komissio on sitoutunut saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteen ruokajätteen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Komissio perusti elokuussa 2016 EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumin, johon osallistuu 70 jäsentä, mukaan lukien edustajia jäsenvaltioista ja kansainvälisistä järjestöistä (FAO, YK:n ympäristöohjelma, OECD) ja elintarvikkeiden arvoketjun toimijoita, mukaan lukien ruokapankkeja ja muita kansalaisjärjestöjä. Komissio on hyväksynyt EU:n suuntaviivat elintarvikelahjoitusten helpottamisesta 17 ja panee täytäntöön kolmivuotista EU:n pilottihanketta, jossa selvitetään tarkemmin ruoanjakelun oikeudellisia ja toiminnallisia kehyksiä ja edistetään elintarvikkeiden lahjoittamista koskevien suuntaviivojen levittämistä jäsenvaltioissa. Suuntaviivat entisten elintarvikkeiden käyttämisestä eläinten rehuissa ja delegoitu säädös ruokajätteen mittaamismenetelmien vahvistamisesta ovat valmisteltavina. Viimeaikaisessa tutkimuksessa 18 korostetaan, että kaikkien toimijoiden, elintarvikealan toimijat ja valvontaviranomaiset mukaan luettuina, on edistettävä johdonmukaisempaa "viimeinen käyttöpäivä"- ja "parasta ennen" -merkintöjen ymmärtämistä ja käyttämistä elintarvikkeiden merkinnöissä, sillä tutkimuksen mukaan päiväysmerkintäkäytännöissä on suuria eroja EU:ssa tarkasteltujen tuoteryhmien sisällä ja päiväysmerkinnät olivat vaikealukuisia, ja arviolta jopa 10 prosenttia EU:ssa vuodessa syntyvästä ruokajätteestä on yhteydessä päiväysmerkintöihin. Ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevän EU:n foorumin alaryhmä perustetaan vuonna 2018 tarkastelemaan vaihtoehtoja ja kehittämään koordinoitu ja johdonmukainen toimintasuunnitelma, jossa ovat mukana kaikki keskeiset toimijat. Ruokajätteiden ehkäisemistavoitteiden sisällyttämistä harkitaan myös EU:n asettamia ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerejä koskevassa tarkistuksessa 19, joka saadaan päätökseen vuonna EUVL C 361, , s Markkinatutkimus päiväysmerkinnöistä ja muista tiedoista, joita annetaan elintarvikkeiden etiketeissä, ja ruokajätteiden ehkäisemisestä. ICF in association with Anthesis, Brook Lyndhurst and WRAP, /publication/e7be006f-0d55-11e8-966a-01aa75ed71a1/language-en /18 kv/os/pt 6 DGB 1B FI

7 11. Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus on tarkastellut seuraavia toisiinsa liittyviä aiheita: "Ruokajätteen mittaaminen - menetelmät, haasteet ja mahdollisuudet" 20, "Kestävyyden ja resurssien kierrätettävyyden parantaminen Euroopan ruokajätteen hallinnassa elinkaariajattelua soveltaen" 21, "Energiankäyttö EU:n elintarvikealalla: tilannekatsaus ja parantamismahdollisuudet" 22, "Italialaisten kuluttajien suhtautuminen ruokajätteeseen" 23, "Kestävien toimien priorisointi ja optimointi ruokajätteen ehkäisyssä ja hallinnassa" 24, "Ruokajätteen biojalostamojen teknis-taloudellinen ja kannattavuusanalyysi Euroopan tasolla" 25, "Ruokahävikin hahmottaminen elinkaariajattelussa: nykykäytännöstä johdonmukaiseen käytäntöön" Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi vuonna 2013 lausunnon kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta ruokahävikin ja -jätteen ehkäisy- ja vähentämisstrategiaan Pääasiallinen haaste on elintarviketurvallisuuden varmistaminen ja kasvavan väestön ruokkiminen ottaen myös huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Resurssitehokkuudella ja ruokahävikin ja -jätteen vähentämisellä on tärkeä merkitys tässä yhteydessä. Puheenjohtajavaltio on sitä mieltä, että nykyinen yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) edistää jo ruokahävikin ja -jätteen vähentämistä, mutta tapoja parantaa nykyisiä välineitä saattaa vielä löytyä. Nyt on oikea aika tarkastella näitä tapoja tulevia EU:n politiikkoja hahmoteltaessa /18 kv/os/pt 7 DGB 1B FI

8 14. Ruokahävikki- ja -jätekysymys kytkeytyy monitahoisuutensa ja -alaisuutensa vuoksi eri politiikanaloihin, mikä edellyttää työtä useilta toimijoilta. Ympäristöneuvosto johtaa tätä jätesääntelyä koskevaa prosessia osana kiertotalouspakettia. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskittyy maatalouden näkökohtiin ja tarkemmin sanottuna arvioimaan edistystä, jota on saatu aikaan maatalous- ja kalastusneuvoston kesäkuussa 2016 ruokahävikistä ja ruokajätteestä antamien neuvoston päätelmien täytäntöönpanossa. Puheenjohtajavaltio on valmistellut tiivistelmän toimista, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet päätelmien kohtien osalta (liite I). Komissio on antanut tietoa päätelmien kohtien osalta aikaansaadusta edistyksestä (ks. liite II). 15. Maatalousministereitä pyydetään arvioimaan neuvoston kesäkuussa 2016 ruokahävikistä ja ruokajätteestä antamien neuvoston päätelmien täytäntöönpanoa. Puheenjohtajavaltio on laatinut jäljempänä esitetyt kysymykset jäsentääkseen 16. huhtikuuta 2018 maatalous- ja kalastusneuvostossa käytävää keskustelua. 16. Maatalouden erityiskomitea pani merkille puheenjohtajavaltion tausta-asiakirjan (asiak. 6453/18), kävi alustavan keskustelun esitetyistä kysymyksistä rajoittamatta ministerien lopullista kantaa keskustelussa 16. huhtikuuta 2018 ja sopi kysymysten toimittamisesta neuvostolle. 6659/18 kv/os/pt 8 DGB 1B FI

9 17. Maatalouden erityiskomitean kokouksessa 26. maaliskuuta 2018 useat valtuuskunnat vahvistivat sitoumuksensa ruokajätteen puolittamista vuoteen 2030 mennessä koskevan kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3 saavuttamiseen. Niiden mukaan jäsenvaltioissa on edistytty neuvoston vuoden 2016 päätelmien täytäntöönpanossa. Erityistä edistystä on havaittu käyttöön otetuissa tai parhaillaan valmisteltavissa kansallisissa ohjelmissa ja lainsäädännössä, ruokahävikin ja -jätteen mittaamisen käyttöönotossa sekä sellaisten useiden sidosryhmien kumppanuuksien käynnistämisessä ja tukemisessa, joissa on tarkoitus määrittää koko elintarvikeketjun kattavia toimenpiteitä ja toteuttaa ne. Edellä mainitun tyyppiset toimet määriteltiin olennaisen tärkeiksi jäsenvaltioissa tapahtuvan edistymisen jatkon kannalta ja niiden ohella tärkeiksi todettiin tiedotuskampanjat, toimialan kanssa tehtävä vapaaehtoinen yhteistyö, lisätoimet harhaanjohtavista pakkausmerkinnöistä johtuvan ruokajätteen torjumiseksi sekä ylijäämäruuan lahjoittamisohjelmien edistäminen. Useat valtuuskunnat kiinnittivät kuitenkin huomiota toimien toteuttamista sekä kansallisella että EU:n tasolla haittaaviin esteisiin, jotka liittyvät yhteisesti hyväksytyn mittaamismenetelmän puuttumiseen, vertailukelpoisten tietojen heikkoon saatavuuteen ja määritelmien epäselvyyteen. Valtuuskunnat kehottivat keräämään tietoa paitsi elintarvikeketjun eri segmenteissä syntyvästä ruokahävikistä ja -jätteestä myös kohdennetuilla toimilla aikaan saadusta ruokahävikin ja -jätteen vähentymisestä ketjun eri segmenteissä. Jotkin valtuuskunnat korostivat, että päiväysmerkintöihin ja markkinointivaatimuksiin liittyviä kysymyksiä olisi tarkasteltava perusteellisemmin EU:n tasolla, jotta ruokahävikki ja -jäte saataisiin minimoitua. Joidenkin valtuuskuntien mukaan toimien toteuttamisessa voidaan hyödyntää YMP:stä tuettua innovointia ja uusia teknologioita, minkä lisäksi YMP:n uudistus voi tarjota mahdollisuuden ehkäistä ruokahävikkiä ja -jätettä entistä tehokkaammin. Valtuuskunnat suhtautuivat myönteisesti komission toimiin neuvoston vuoden 2016 päätelmien täytäntöönpanossa etenkin EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumilla. 6659/18 kv/os/pt 9 DGB 1B FI

10 IV KYSYMYKSET MINISTEREILLE 18. Edellä esitetyn perusteella ja keskustelun rajaamiseksi puheenjohtajavaltio pyytää maatalous- ja kalastusneuvostoa käsittelemään seuraavia kysymyksiä: Miten arvioisitte EU:n ja kansallisella tasolla vuoden 2016 neuvoston päätelmien suhteen aikaan saatua edistystä? Katsotteko, että vauhti on riittävää vai tarvitaanko lisätoimia, jotta edistyttäisiin ripeämmin ruokahävikkiä ja -jätettä koskevien sitoumusten saavuttamiseksi? 6659/18 kv/os/pt 10 DGB 1B FI

11 LIITE I JÄSENVALTIOIDEN EDISTYMINEN NEUVOSTON VUONNA 2016 ANTAMIEN PÄÄTELMIEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA Perustuu 19 jäsenvaltion antamiin tietoihin 18. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA: 18.1 Vahvistamaan sitoumuksensa saavuttaa kestävän kehityksen osatavoite 12.3, jonka kaikki globaalit toimijat hyväksyivät vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman puitteissa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa, tunnustaen kestävän kehityksen tavoitteiden integroidun luonteen. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ilmaisseet tukevansa kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3 saavuttamista. Kaikki globaalit toimijat hyväksyivät tavoitteen Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa osana kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Edistystä saadaan aikaan erilaisten mekanismien avulla. Useimmat maat ovat säätäneet erityistä kansallista lainsäädäntöä ruokajätteestä ja -hävikistä. On laadittu kansallisia suunnitelmia, ja niissä on strategioita, joissa keskitytään esimerkiksi ruokajätteen hallintasuunnitelmiin estämään ruokajätteen syntymistä ja ohjelmiin, joissa tunnistetaan ongelmia, jotka johtavat jätteen syntymiseen elintarviketeollisuudessa. Kansallisten suunnitelmien ja strategioiden tuottamien tulosten pitäisi olla nähtävissä vuosina Jotkin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet saavuttamaan ruokajätteen vähentämistavoitteen pääasiassa vapaaehtoisin toimin laatimatta ja panematta täytäntöön erityistä lainsäädäntöä. Seuraavat vaiheet: Jatketaan toimia kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3 saavuttamiseksi kansallisten strategioiden, lainsäädännön ja vapaaehtoisten toimenpiteiden avulla ja varmistamalla keskeisten toimijoiden osallistuminen. Tarjotaan kannustimia ruokajätteen ehkäisemisen hierarkian soveltamiseen esimerkiksi helpottamalla ruoan lahjoittamista. 6659/18 kv/os/pt 11 LIITE I DGB 1B FI

12 18.2 Panemaan merkille FUSIONS-hankkeen tulokset eli yhteisen ja käytäntöön perustuvan EU:n seurantamenettelyn kehittämisen ruokahävikin ja -jätteen vähentämisen mittaamiseksi (16 kohta) sekä jäsenvaltioiden kehittämät menetelmät ruokahävikin ja -jätteen mittaamiseksi, jotta näitä kokemuksia voitaisiin käyttää tieteellisenä perustana ja lähtökohtana tuleville keskusteluille ruokahävikin ja -jätteen vähentämisen mittaamisen yhdenmukaistamisesta. Jäsenvaltiot hyödyntävät tai aikovat hyödyntää FUSIONS-hankkeen tuloksia tulevissa toimissaan ruokajätteen mittaamis- ja vähentämismenetelmien kehittämiseksi. Hankkeella voidaan yhdenmukaistaa ja innovoida vakiintuneita arviointimenetelmiä. Useissa jäsenvaltioissa pannaan täytäntöön kansallisia järjestelyjä ruokahävikin ja -jätteen valvomiseksi kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa (maatilalta ruokapöytään), vaikka niiden laajuus ja kesto vaihteleekin. Tekeillä on sekä ruokajätelähteiden (kotitaloudet, elintarviketuotanto, tukku- ja vähittäiskauppa) alakohtaisia arviointeja sekä käyttämättömien ruokavarojen yleistä seurantaa. Monet jäsenvaltiot järjestävät kampanjoita ruokajätemäärien arvioimiseksi. Jäsenvaltioiden näkemykset tieteellisen potentiaalin hyödyntämisestä mittausjärjestelmän perustamiseksi, erityisesti taloudellisen tehokkuuden mittaamiseksi, ovat ristiriitaisia. FUSIONS-hanke, erilaiset kansalliset strategiat ja EU:n lainsäädäntö tarjoavat erilaisia ruokajätteen määritelmiä. Tämän vuoksi on vaikea arvioida ruokahävikin ja -jätteen määriä. Koska käytetyt kansalliset menetelmät ja kokemus ruokajätteen mittaamisesta ovat erilaisia, jäsenvaltiot ovat ilmaisseet olevansa halukkaita hyväksymään yhtenäisen lähestymistavan ruokajätearviointiin ja yhtenäisen termistön, jota sovelletaan ruokahävikkiin ja -jätteeseen. Seuraavat vaiheet: Myötävaikutetaan yhtenäisen menetelmän kehittämiseen elintarvikeketjun eri vaiheissa syntyvän ruokajätteen mittaamiseksi ja otetaan käyttöön ruokajätetasojen säännöllinen seuranta ja raportointi jätealan puitedirektiivin tarkistamisesta saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen mukaisesti. Jatketaan toimia yhtenäisen termistön kehittämiseksi. Tuetaan ruokahävikki- ja ruokajätefoorumin kautta EU:n ja globaaleja aloitteita ruokahävikin seuraamiseksi EU:n maatalous- ja elintarvikealalla. 6659/18 kv/os/pt 12 LIITE I DGB 1B FI

13 18.3 Antamaan aktiivisesti panoksensa ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevään EU:n foorumiin 28, johon osallistuvat jäsenvaltiot ja kaikki elintarvikeketjun toimijat, mukaan lukien hallituksista riippumattomat järjestöt, ja joka perustetaan osana EU:n toimintasuunnitelmaa kiertotalouden edistämiseksi, jotta voidaan seurata edistymistä kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3 saavuttamisessa auttamalla määrittelemään ruokajätteen ehkäisemiseksi EU:ssa tarvittavat toimenpiteet, raportoimalla jäsenvaltioiden tilanteesta ja jakamalla parhaita käytäntöjä, joiden perustana on näyttö ruokahävikin ja -jätteen vähentämisestä. Melkein kaikki jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti EU:n ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevään EU:n foorumiin ja sen alaryhmiin omien intressiensä mukaan. Jakamalla parhaita käytäntöjä ruokalahjoitusten, ruokajätteen mittaamisen ja toiminnan ja täytäntöönpanon aloilla kaikki toimijat voivat edistää tapoja ehkäistä ja hyödyntää ruokahävikkiä ja -jätettä. Monet jäsenvaltiot kannattavat sitä, että ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevään EU:n foorumiin perustettaisiin erityinen päiväysmerkintää käsittelevä alaryhmä, ja ilmaisevat olevansa kovasti kiinnostuneita osallistumaan siihen. Kun "parasta ennen"- ja "viimeinen käyttöpäivä" -merkintöjä on riittävän helppo tulkita, ne ovat helppokäyttöisempiä ja osaltaan ehkäisevät ruokajätettä. Tulevalle elintarvikemerkintöjen alaryhmälle on ehdotettu esimerkiksi seuraavia keskustelunaiheita: niiden elintarvikkeiden, jotka on vapautettu "parasta ennen" merkinnöistä, luettelojen laajentamista sellaisten elintarvikkeiden säilyvyysajan lisääminen, joille on lainsäädännössä asetettu tietty säilyvyysaika, koska tämä on osoitettu turvalliseksi (esimerkiksi syötäväksi tarkoitetut munat). Seuraavat vaiheet: Osallistutaan ja myötävaikutetaan edelleen aktiivisesti EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumin toimintaan myös päiväysmerkintöjen osalta /18 kv/os/pt 13 LIITE I DGB 1B FI

14 18.4 Edistämään jätehuoltohierarkian ja elintarvikkeiden käytön hierarkian täytäntöönpanoa asettamalla etusijalle ruokahävikin ja -jätteen ehkäisemisen, sellaisen turvallisen ja ravinteikkaan, ihmisten käyttöön soveltuvan ruoan uudelleenkäytön, joka kenties muutoin joutuisi hukkaan, ruokaresurssien hyötykäytön rehuna, jos tämä on turvallista, sekä väistämättömän ruokahävikin ja -jätteen ohjaamisen kaatopaikkasijoituksesta ensisijaisesti kierrätykseen ja muihin hyödyntämismuotoihin, mukaan lukien käyttämällä niitä biomateriaaleihin, aerobiseen hajoamiseen ja hyödyntämiseen energiana. Monet jäsenvaltiot ovat saaneet aikaan huomattavaa edistymistä jätehuoltohierarkian ja elintarvikkeiden käytön hierarkian täytäntöönpanossa, mukaan lukien seuraavien toimien avulla: muuttamalla kansallista lainsäädäntöä, joka koskee jäteluokittelusääntöjä, päiväysmerkintöjä ja lahjoitussääntöjä; muuttamalla lahjoitettavaksi tarkoitettujen elintarvikkeiden verotussääntöjä ja tarjoamalla verotuskannustimia elintarvikkeiden lahjoitukseen; tekemällä koulutusaloitteita ja kehittämällä selkeitä ohjeita ja suuntaviivoja ruokajätettä synnyttäville elintarvikkeiden tuottajille, tukku- ja vähittäismyyjille ja kuluttajille, erityisesti sen suhteen, miten vältetään ruoan poisheittäminen; kannustamalla säännöllisiin hyväntekeväisyystoimiin ja kohdennettuihin kampanjoihin ylimääräisten elintarvikkeiden hyödyntämiseksi ja niiden jakamiseksi uudelleen sitä tarvitseville; ja ennen kaikkea luomalla ja ylläpitämällä kestäviä ja vakiintuneita ruoan lahjoitusmalleja ruokapankkien ja muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen muodossa, hyödyntäen täysin hedelmien ja vihannesten yhteisen markkinajärjestelyn tarjoamia mahdollisuuksia sekä vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa (FEAD). Tästä jäsenvaltiot ovat saaneet toimintamalleja ylimääräisten elintarvikkeiden hierarkkista jakelua ja käyttöä varten. Jäsenvaltioilla on kuitenkin yhä esteitä ylimääräisten elintarvikkeiden täysimääräiselle käytölle. Tulevat keskustelut ja päätökset yhtenäisistä ruokahävikin ja ruokajätteen määritelmistä saattavat tuottaa tehokkaan mallin jäteluokitteluhierarkian soveltamiseen. Seuraavat vaiheet: Tuetaan ja jatketaan jätteen ehkäisemisen hierarkian ja elintarvikkeiden käytön hierarkian täytäntöönpanoa asettamalla etusijalle ruokahävikin ja -jätteen syntymisen ehkäiseminen, ylijäämäruoan hyödyntäminen ja ruokaresurssien käytön optimointi siten, että samalla varmistetaan elintarvike- ja rehuturvallisuus. 6659/18 kv/os/pt 14 LIITE I DGB 1B FI

15 18.5 Tukemaan väestölle annettavaa koulutusta ja tiedotusta kestävistä elintarvikkeiden tuotantoprosesseista, tarvittavista resursseista, kulutuksesta sekä ruokahävikistä ja -jätteestä. Jäsenvaltiot käyttävät laajaa valikoimaa välineitä koulutuksen tukemiseksi ja yleisen tietoisuuden nostamiseksi kestävistä ruoantuotantoprosesseista, resurssitehokkuudesta, kulutuksesta sekä ruokahävikin ja -jätteen vähentämisestä. Tiedotuskampanjoiden aikana kehitetään opetusmateriaalia lapsille, erityisesti pienille lapsille ja teini-ikäisille, jotta korostettaisiin tasapainoista ja terveellistä ravintoa, älykästä kuluttajakäyttäytymistä ja kotitalousjätteen vähentämistä. Tiedotus- ja koulutuskampanjoissa sovelletaan erilaisia toimintamalleja. Perinteisten ylimääräisten elintarvikkeiden vähentämistä edistävien toimien esimerkiksi konferenssien, keskustelujen, seminaarien ja koulujen opetusohjelmien lisäksi käytetään usein nykyaikaisempia ja helposti saatavilla olevia tietolähteitä, kuten televisio- ja radiomainoksia, verkkomateriaaleja ja erilaista sosiaalista mediaa. Monet jäsenvaltiot päivittävät säännöllisesti kuluttajia kiinnostavia tietoja toivoen tukevansa ruokahävikin ja -jätteen syntymisen torjuntaa. Seuraavat vaiheet: Käynnistetään tiedotustoimia ja tuetaan ja jatketaan niitä samalla kun edistetään innovatiivisia ratkaisuja. 6659/18 kv/os/pt 15 LIITE I DGB 1B FI

16 18.6 Pyrkimään vähentämään ruokahävikkiä ja -jätettä sekä hyödyntämään ruokaresursseja aina alkutuotannosta kulutukseen saakka jätehuoltohierarkian ja elintarvikkeiden käytön hierarkian mukaisesti käyttämällä välineitä, jotka ovat käytettävissä EU:n tasolla, mukaan lukien yhteisen maatalouspolitiikan, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sekä eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden nojalla. Jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön sääntelyvälineitä, joilla viljelijät voivat käyttää alkutuotteitaan, jotka on eri syistä poistettu elintarvikeketjusta mutta jotka ovat yhä ihmisravinnoksi kelpaavia. Nämä välineet sisältävät verohelpotuksia, hallinnollisten rasitteiden vähentämistä ja alkutuottajien sisällyttämistä erilaisiin YMP:n välineisiin alkutuotteiden, kuten hedelmien, vihannesten ja kalan, hävikin vähentämiseksi. Useat jäsenvaltiot käyttävät aktiivisesti julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia, joiden lopullisena päämääränä on tiede- ja tutkimusjärjestöjen ja -instituuttien tukemana vähentää ruokahävikkiä elintarvikeketjun kaikilla tasoilla innovatiivisin ja luovin keinoin. On laadittu lainsäädäntötoimia, joilla lyhennetään ketjuja ja reittejä, joita pitkin elintarvikkeet päätyvät loppukuluttajalle, ja niitä pannaan täytäntöön. Alkutuotannon hävikkien vähentämisen keinona jotkin jäsenvaltiot ovat pyrkineet kannustamaan viljelijöitä kehittämään ja panemaan täytäntöön omia tehokkaita ohjelmiaan parantaakseen resurssien käyttöä. Näitä ohjelmia käytettäisiin sitten kriteereinä eri EU-hankkeista saatavalle lisärahoitukselle. Seuraavat vaiheet: Jatketaan työtä ruokahävikin ja -jätteen vähentämiseksi koko elintarvikeketjussa myös YMP:n välineillä, kuten (hedelmien ja vihannesten) yhteisen markkinajärjestelyn, maaseudun kehittämisohjelmien ja koulujakelujärjestelmien kautta. Hyödynnetään tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. 6659/18 kv/os/pt 16 LIITE I DGB 1B FI

17 18.7 Käsittelemään ruokahävikin ja -jätteen vähentämistä elintarvikkeiden arvoketjun eri toimijoiden parissa ja edistämään alojen välistä yhteistyötä ruokahävikin ja -jätteen ehkäisemiseksi koko toimitusketjussa. Paremman tiedon hankkiminen ruokahävikistä ja -jätteestä, myös maatalousalalla, sekä mahdollisten ongelmien ja mahdollisuuksien havaitseminen aiheuttamatta kuitenkaan lisää hallinnollista rasitusta maanviljelijöille on tärkeä ensimmäinen vaihe kohdennettujen toimien kehittämisessä Ottamaan huomioon ruokahävikki- ja -jätekysymykset raaka-aineiden kestävämpää käyttöä koskevissa keskusteluissa ja aloitteissa. Jäsenvaltioissa käytetään laajalti alojenvälistä, monialaista ja -tahoista vuoropuhelua, yhteistyötä ja koordinointia elintarvikeketjun osapuolten ja julkishallintojen välillä. Ne keskittyvät ruokahävikin ja -jätteen vähentämiseen. On kehitetty ja toteutettu monia, elintarvikeketjun eri vaiheita koskevia hankkeita. Ruokajätteen vähentämistavoitteiden saavuttaminen perustuu vapaaehtoistyön ja hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten välisen yhteistyön malleihin. Tiedeyhteisö, yliopistot ja tutkimuslaitokset tarjoavat myös vankkaa tukea. Hankeperustaisesta työstä saadut tulokset muodostavat perustan syvemmälle ja kohdennetummalle toiminnalle ruokahävikin ja -jätteen vähentämiseksi. Seuraavat vaiheet: Jatketaan toimialojen ja elintarvikeketjun osapuolten välisen yhteistyön edistämistä ja järjestämistä synergiaetujen saavuttamiseksi. Toteutetaan toimia luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen saamiseksi. Jäsenvaltiot katsovat, että toimet ruokahävikin ja -jätteen vähentämiseksi ovat olennainen näkökanta luonnonvarojen optimaalisessa käytössä, sillä ne auttavat saavuttamaan huomattavia sosiaalisia ja taloudellisia tuloksia. Lahjoittajajärjestöjen ja -aloitteiden ansiosta talteenotetun ruoan määrä kasvaa ja päätyy laajemmalle kirjolle erityisiä kuluttajaryhmiä. Hallinnollisten, oikeudellisten ja taloudellisten rasitteiden vähentäminen on edullista yrityksille ja toimii niille merkittävänä kannusteena olla mukana ruokahävikin ja -jätteen vähentämisessä. Seuraavat vaiheet: Edistetään edelleen luonnonvarojen optimaalista käyttöä. 6659/18 kv/os/pt 17 LIITE I DGB 1B FI

18 LIITE II KOMISSIOLTA SAADUT TIEDOT Neuvoston istunnossaan 28. kesäkuuta 2016 ruokahävikistä ja ruokajätteestä hyväksymien päätelmien (10730/16) jatkotoimet. Asiakirja, jossa on tietoa komission edistymisestä niissä päätelmien kohdissa, joissa komissiota kehotetaan toimimaan. 19. PYYTÄÄ KOMISSIOTA: 19.1 Hyödyntämään FUSIONS-hankkeesta (16 kohta) saatuja kokemuksia ja tuloksia pitäen mielessä muut tutkimushankkeet (esimerkiksi Eurostatin ruokajätettä koskevan erityisohjelman) ja jäsenvaltioiden menetelmistä saadut kokemukset tieteellisenä lähestymistapana ja lähtökohtana, jotta voidaan suunnitella yhteinen ja käytäntöön perustuva EU:n menettely, jossa määritellään ruokajäte ja sen määrällinen ilmaiseminen elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa jätteen vähentämistarkoituksissa, kuten kiertotaloutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa esitetään ja ottaen huomioon ruokahävikin ja -jätteen tilinpitoa ja raportointia koskevan standardin (kesäkuu 2016), ruokahävikin määrällistä ilmaisemista käsittelevien toimijoiden kokemukset ja tarve minimoida jäsenvaltioiden hallinnollinen rasitus. Direktiivin 2008/98/EY tarkistusta koskeva tavanomainen lainsäädäntömenettely on tuonut joitakin selvennyksiä, jotka auttavat komissiota laatimaan menetelmiä ruokajätteen määrän mittaamiseksi pitkin elintarvikeketjua. Lainsäätäjät ovat sopineet ruokajätteen määritelmästä ja ovat antaneet komissiolle valtuudet hyväksyä delegoituna säädöksenä ruokajätteen mittaamismenetelmät. Näitä menetelmiä täydennetään yhteisellä mallilla, jolla ilmoitetaan jäsenvaltioiden mittaama ruokajätteen määrä komissiolle ja joka hyväksytään täytäntöönpanosäädöksenä. Komissio on ennakoinut tätä säädöskehystä alkamalla vuonna 2016 kehittää menetelmiä, joilla mitataan ja seurataan ruokajätettä ja ilmoitetaan sen määristä käytännöllisellä ja kustannustehokkaalla tavalla. FUSIONS-hankkeen työn, nykyisten jätetilastojen ja kansainvälisten toimien (maailmanlaajuisen ruokahävikin ja -jätteen mittaamiseen tarkoitettu normi 29 ) pohjalta esitettiin alustava ehdotus asiakirjaksi EU:n ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevän EU:n foorumin ensimmäisessä kokouksessa marraskuussa 2016, ja siitä keskusteltiin lisää ruokajätteen mittaamisen alaryhmässä, jotta otettaisiin huomioon ja jaettaisiin jäsenvaltioiden ja elintarvikeketjun toimijoiden kokemukset. Työtä jatkettiin koko vuoden 2017 ajan rinnakkain jätealan /18 kv/os/pt 18 LIITE II DGB 1B FI

19 puitedirektiivin (2008/98/EY) tarkistusta koskevan tavanomaisen lainsäädäntömenettelyn kanssa 30. Komissio tekee nyt ruokajätteen mittaamismenetelmiä koskevan delegoidun säädöksen valmistelutyötä, ottaen huomioon EU:n ruokahävikki- ja elintarvikejätefoorumissa käydyt keskustelut 31. Säädösehdotuksesta keskustellaan ruokahävikkiä ja elintarvikejätettä käsittelevässä komission asiantuntijaryhmässä 32 sekä jätealan asiantuntijaryhmässä. Tarkoituksena on hyväksyä delegoitu säädös ennen vuoden 2018 loppua. Komissio on myös yhteydessä FAO:n kanssa kehittääkseen maailmanlaajuisia indikaattoreita ruokahävikin ja -jätteen seuraamiseksi YK:n kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3 yhteydessä. (Vastauksessa osatavoitteeseen 19.7 on tarkempia tietoja kansainvälisestä yhteistyöstä.) 30 COM(2015)595 final /18 kv/os/pt 19 LIITE II DGB 1B FI

20 19.2 Sisällyttämään seuraavat tavoitteet EU:n politiikkojen ja lainsäädännön tulevaan tarkasteluun, joka koskee esimerkiksi yleisen elintarvikelainsäädännön toimivuustarkastusta parempaa sääntelyä koskevan aloitteen puitteissa: ruokahävikin ja -jätteen ehkäisemisen parempi integrointi koko arvoketjussa; biomassan parempi hyödyntäminen, kun ruoka ei enää sovellu käytettäväksi elintarvike- ja rehuketjussa; olemassa olevien politiikkojen ja asetusten ruokahävikkiin ja -jätteeseen aiheuttaman mahdollisen kielteisen vaikutuksen minimointi rajoittamatta niiden alkuperäisiä tavoitteita. Neuvoston päätelmissä mainitut tavoitteet otetaan huomioon EU:n politiikkojen tarkastelussa esimerkiksi seuraavasti: Komissio sai 15. tammikuuta 2018 valmiiksi yleisen elintarvikelainsäädännön (asetus (EY) N:o 178/2002) toimivuustarkastuksen. Yleisen elintarvikelainsäädäntöasetuksen toimivuustarkastus oli kokonaisvaltainen jälkikäteisarviointi, joka aloitettiin vuonna 2014 ja jolla arvioitiin, olivatko kyseisellä asetuksella koko elintarvike- ja rehualalle käyttöön otetut lainsäädäntöpuitteet edelleenkin "tarkoituksenmukaiset" ja otettiinko niissä edelleen huomioon nykypäivän politiikan suuntaukset. Toimivuustarkastuksessa käsiteltiin muun muassa yleisen elintarvikelainsäädäntöasetuksen merkitystä ottaen huomioon elintarvikkeiden kestävyyttä koskevat kasvavat huolenaiheet ja erityisesti tarpeen ehkäistä ruokajätettä. Siinä kävi ilmi, että yleinen elintarvikelainsäädäntöasetus oli suurelta osin riittämätön käsittelemään elintarvikkeiden kestävyyttä yleensäkin ja erityisesti ruokajätettä, sillä kaikkia elintarvikkeiden kestävyyttä koskevia parametreja ei oteta huomioon yleisessä elintarvikelainsäädäntöasetuksessa. Toimivuustarkastuksen mukaan sidosryhmien (mukaan lukien elintarvikealan toimijat ja kansalaisjärjestöt) sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanta oli kuitenkin se, että elintarvikkeiden kestävyyttä ja erityisesti ruokajätettä voitaisiin parhaiten käsitellä niitä koskevilla toimintapolitiikoilla ja lainsäädännöllä. Komission tiedonantoon "Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus", jossa kuvaillaan yleiseen maatalouspolitiikkaan ehdotettuja muutoksia, sisältyy useita säännöksiä, joilla elintarvikkeiden kestävyys voitaisiin paremmin ottaa huomioon tulevassa YMP:ssä (3 luku). Tiedonannossa korostetaan selvästi, että tavoitetasoa on nostettava ympäristö- ja ilmastotoimien osalta, ja painotetaan sitoutumista vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä korostetaan, että YMP voi osaltaan auttaa vähentämään ruokajätettä ja -hävikkiä edistämällä parempia tuotanto- ja jalostuskäytäntöjä ja tukemalla aloitteita, jotka muuttavat perinteiset tuota käytä heitä pois -kulutusmallit biokiertotaloudeksi. 6659/18 kv/os/pt 20 LIITE II DGB 1B FI

21 Ruokajätteen ehkäisyä korostetaan kiertotalouden toimintasuunnitelman painopistealana. Integroitu toimintasuunnitelma, johon sisältyy sekä lainsäädäntö- että muita aloitteita, pannaan täytäntöön ruokajätteen käsittelemiseksi EU:ssa. Komissiossa jatketaan työtä, jotta vahvistetaan ruokajätteen ehkäisyä kaikilla asiaankuuluvilla politiikanaloilla kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 mukaisesti. 6659/18 kv/os/pt 21 LIITE II DGB 1B FI

22 19.3 Edistämään päiväysmerkintöjen, kuten kananmunien ja muiden tuotteiden päiväyksien, yhdenmukaisempaa ymmärtämistä ja käyttöä, kuluttajien, elintarvikealan toimijoiden, erityisesti elintarvikkeiden valmistajien ja vähittäiskauppiaiden, ja valvontaviranomaisten keskuudessa ruokahävikin ja -jätteen ehkäisemiseksi. Jos kuluttajille annettavia elintarviketietoja koskeviin EU:n sääntöihin tehdään muutosehdotuksia, neuvosto pyytää komissiota ottamaan huomioon neuvoston kannan, jonka mukaan näillä ehdotuksilla olisi edistettävä ruokajätteen ehkäisemistä eivätkä ne saisi heikentää elintarviketurvallisuutta tai kuluttajille annettavia tietoja. Komissiota on pyydetty kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman osana 33 käsittelemään ruokajätettä EU:n tasolla, jotta tarkasteltaisiin tapoja parantaa sitä, miten elintarvikeketjun toimijat käyttävät päiväysmerkintöjä ja kuluttajat ymmärtävät ne, erityisesti "parasta ennen" -merkinnän osalta. Komissio teki vuonna 2017 tutkimuksen tarkastellakseen, miten elintarvikealan toimijat ja valvontaviranomaiset ymmärtävät päiväysmerkintöjä ja niitä koskevia käytäntöjä, ja tämän mahdollisia vaikutuksia ruokajätteeseen. Tavoitteena oli täydentää aiemmin tehtyä kuluttajatutkimusta päiväysmerkinnöistä. Tutkimuksen pääasiat esitettiin EU:n ruokahävikki- ja elintarvikejätefoorumin kokouksessa marraskuussa 2017 ja loppuraportti 34 julkaistiin helmikuussa On odotettavissa, että yhdessä kuluttajatutkimusten ja muiden havaintojen kanssa tutkimus auttaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä tulevasta päiväysmerkintöjä koskevasta politiikasta. Jotta edistettäisiin yhdenmukaisempaa tapaa ymmärtää ja käyttää päiväyksiä, tarvitaan kaikkien keskeisten toimijoiden monitahoisia, koordinoituja ja johdonmukaisia toimia. Ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevän EU:n foorumin alaryhmä perustetaan vuonna 2018 ohjaamaan kaikkea tämän alan työtä. Komissio on täysin samaa mieltä neuvoston kannan kanssa siitä, että kaikissa päiväysmerkintää koskevissa ehdotuksissa on pidettävä mielessä elintarvikkeiden turvallisuus ja asianmukaiset kuluttajille annettavat tiedot. 33 COM/2015/0614 final 34 Markkinatutkimus päiväysmerkinnöistä ja muista tiedoista, joita annetaan elintarvikkeiden etiketeissä ja ruokajätteiden ehkäisemisestä. ICF in association with Anthesis, Brook Lyndhurst and WRAP, d55-11e8-966a-01aa75ed71a1/language-en 6659/18 kv/os/pt 22 LIITE II DGB 1B FI

23 19.4 Edistämään keskusteluja, joihin osallistuvat kaikki jäsenvaltiot ja joissa tarkastellaan tapoja ja keinoja tehostaa elintarvikeketjun hallinnointia, ja edistämään toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta voitaisiin minimoida elintarvikkeiden valmistajien, vähittäiskauppiaiden ja ruokapalvelujen tasolla myymättä jäävän ruoan määrä, yhteistyössä elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa, mukaan lukien ruokapankit ja muut hyväntekeväisyysjärjestöt, esimerkiksi varmistamalla, että vähittäiskauppiaat pidättyvät tekemästä myymättä jääneitä elintarviketuotteita tarkoituksellisesti ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi ja edistämällä myymättä jääneiden elintarviketuotteiden lahjoittamista hyväntekeväisyyteen erityisesti vähittäiskauppiaiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen välillä tehtävien sopimusten avulla. Harkitsemaan lisäksi ehdotuksia, jotka koskevat ruokahävikkiin ja -jätteeseen johtavien oikeudellisten ja käytännön esteiden poistamista, jotta voitaisiin erityisesti helpottaa elintarvikkeiden lahjoittamista ruokapankeille ja muille (sosiaalisille) aloitteille. Yksi ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevän EU:n foorumin (kolme kokousta marraskuun 2016 jälkeen) pääasiallisista tavoitteista on vahvistaa alojenvälistä yhteistyötä elintarvikeketjun toimijoiden välillä sekä yksityis- ja julkissektorin välillä, jotta EU voisi nopeammin saavuttaa kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3 ruokajätteen vähentämistä koskevat tavoitteet. Kokemusten jakamista ja näyttöön perustuvia parhaita ruokajätteen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevia käytäntöjä edistetään seuraavasti: EU:n foorumin ja sen kolmen alaryhmän kokoukset, joissa käsitellään erityisiä kysymyksiä, erityisesti toimintaa ja täytäntöönpanoa koskevan alaryhmän kokoukset, sekä jatkamalla foorumin jäsenten tietojenvaihtoa, jota tukee komission tätä varten perustamaa digitaalinen verkko. Horisontti puiteohjelman hanke REFRESH 35 on erityisesti suunnattu tukemaan teollisuuden ja yksittäisten kuluttajien parempaa päätöksentekoa, ja tähän kuuluu strategisten sopimusten laatiminen hallitusten, yritysten ja paikallisten sidosryhmien kanssa ruokajätteen vähentämiseksi. Pilottihankkeita on käynnissä neljässä jäsenvaltiossa (Espanjassa, Saksassa, Unkarissa ja Alankomaissa), ja kokemuksia jaetaan jatkuvasti foorumin jäsenten kanssa. REFRESHin asiantuntijoiden yhteisö, jossa voi vaihtaa tietoja, parhaita käytäntöjä ja osaamista laajemman sidosryhmäyhteisön kanssa, on perustettu yhteistyössä ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevän EU:n foorumin kanssa. Elintarvikeketjun toiminnasta keskustellaan elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevällä korkean tason foorumilla. Lisäksi komissio aloitti julkisen kuulemisen aloitteista parantaa elintarvikeketjua puuttumalla erityisesti epäreiluihin kauppakäytäntöihin. REFRESH-hankkeen alustavat tulokset viittaavat hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen mahdolliseen vaikutukseen ruokajätteen syntymiseen elintarvikeketjussa. Euroopan komissio käsittelee parhaillaan vaikutustenarviointia tarkoituksena ottaa käyttöön EU:n toimenpiteitä hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin puuttumiseksi. Niillä täydennetään /18 kv/os/pt 23 LIITE II DGB 1B FI

24 YMP:n yksinkertaistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi parhaillaan tehtävää työtä. Kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman osana komissio hyväksyi 16. lokakuuta 2017 EU:n suuntaviivat ruokalahjoituksista 36, jotta selkeytettäisiin asiankuuluvia säännöksiä ja siten helpotettaisiin tätä käytäntöä jäsenvaltioissa. (Vastauksessa osatavoitteeseen 19.6 on tarkempia tietoja). Vuosina toteutetaan pilottihanke, jossa tehdään lisätutkimusta jäsenvaltioissa käytössä olevista ruokalahjoituksia koskevista oikeudellisista ja toimintapuitteista sekä käsitellään tukea EU:n suuntaviivojen jakamiselle yhteistyössä foorumin jäsenten kanssa Komission ilmoitus EU:n suuntaviivat ruokalahjoituksista (2017/C361/01) /18 kv/os/pt 24 LIITE II DGB 1B FI

25 19.5 Käyttämään sidosryhmäfoorumia foorumina näkemysten vaihtamiseksi kuluttajille annettavien tietojen laatimisesta jäsenvaltioissa, jotta voidaan vastata kulutuskäyttäytymiseen vaikuttamista koskevaan suureen haasteeseen. EU:n ruokahävikki- ja elintarvikejätefoorumi antaa mahdollisuuden jäsenvaltioiden ja sidosryhmien väliseen näkemystenvaihtoon. Muun muassa REFRESH-hankkeen tämänhetkinen työ ruokajätteen osalta kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden parissa 38 tuottaa tietoa kaikkien asianomaisten toimijoiden kuluttajiin kohdistettavien toimien ja kampanjoiden kehittämistä varten. Koska kotitalouksien ruokajätteellä on suuri merkitys ruokajätteeseen kokonaisuutena, tätä aihetta käsitellään ensisijaisena asiana EU:n foorumin toimintaa ja täytäntöönpanoa koskevassa alaryhmässä. 38 Ks. esimerkiksi /18 kv/os/pt 25 LIITE II DGB 1B FI

26 19.6 Kehittämään nykyistä lainsäädäntöä koskevia suuntaviivoja jätteitä, elintarvikkeita ja rehuja koskevan EU-lainsäädännön selkiyttämiseksi sekä ruokalahjoitusten ja entisten elintarvikkeiden ja elintarvikeketjun sivutuotteiden rehuntuotannossa tapahtuvan käytön helpottamiseksi, vaarantamatta elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta ja ottaen huomioon jo tehokkaiksi osoittautuneet jäsenvaltioiden nykyiset säännökset. Komissio on laatinut EU:n suuntaviivat helpottaakseen ruokalahjoituksia jäsenvaltioissa. Suuntaviivojen tarkoituksena on selventää EU-lainsäädännön asiaan liittyviä säännöksiä ja auttaa poistamaan ruoan uudelleenjakelun esteitä EU:n nykyisessä sääntelykehyksessä. Niillä pyritään erityisesti helpottamaan sitä, että ylimääräisten elintarvikkeiden antajat ja saajat voisivat noudattaa asianomaisia (esim. elintarvikkeiden turvallisuutta, elintarvikehygieniaa, jäljitettävyyttä ja alv:ta koskevia) EU:n sääntöjä sekä edistää sitä, että EU:n jäsenvaltioiden sääntelyviranomaiset tulkitsisivat näitä sääntöjä samalla tavalla. Suuntaviivat, jotka laadittiin tiiviissä yhteistyössä ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevän EU:n foorumin kanssa, hyväksyttiin maailman ravintopäivänä (16. lokakuuta 2017) ja julkistettiin kaikilla EU:n kielillä (ks. vastaus osatavoitteeseen 19.4). Euroopan komissio käynnisti Euroopan parlamentin aloitteesta kolmivuotisen pilottihankkeen "Ruoan uudelleenjakelu EU:ssa: nykyisten puitteiden ja jakelumahdollisuuksien analysointi". Hanke tukee EU:n ruokalahjoituksia koskevien suuntaviivojen jakelua ja samalla edistää vuoropuhelua asianomaisten sidosryhmien kanssa. Lisäksi se kartoittaa ja analysoi 28:n EU:n jäsenvaltion poliittisia, sääntely- ja toimintapuitteita, joilla on merkitystä ruoan uudelleenjakamisen ja erityisesti ruokalahjoitusten kannalta. Komissio toteuttaa myös toimia helpottaakseen sellaisen ruoan käyttämistä eläinten rehun raaka-aineena, joka (pääasiassa kaupallisista syistä) ei enää ole ihmisravinnoksi tarkoitettua. Komissio ehdotti jätealan puitedirektiivin (2008/98/EY) muutosehdotuksessaan 39 lainsäädäntömuutoksia helpottaakseen elintarvikkeiden käyttämistä uudelleen eläinten rehuna. Komissio on laatimassa EU:n suuntaviivoja, jotka selkeyttävät rehuissa käytettävien entisten elintarvikkeiden oikeudellista asemaa tukeakseen ja yksinkertaistaakseen elintarvike- ja rehualan toimintaa ja vähentääkseen valvontaviranomaisten hallinnollista taakkaa. Suuntaviivat on laadittu tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja ne odotetaan hyväksyttävän maaliskuuhun 2018 mennessä. COM(2015) 595 final 6659/18 kv/os/pt 26 LIITE II DGB 1B FI

27 19.7 Sisällyttämään, Euroopan komissiota koskevien poliittisten suuntaviivojen 9 kohta ("Vahvempi maailmanlaajuinen toimija") huomioon ottaen, ruokahävikin ja -jätteen elintarviketurvaa, ravitsemusta ja kehitysyhteistyötä koskeviin toimintasuunnitelmiin, toimintaohjelmiin ja yhteistyöohjelmiin, helpottamaan valmiuksien kehittämistä ja teknistä tukea vähemmän kehittyneissä maissa ja näin ollen tukemaan aktiivisesti kumppanuuksia, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamiseksi. Tämä huomioon ottaen käynnistämään yhteistyön (tai tehostamaan sitä) EU:n ja kansainvälisten organisaatioiden (erityisesti FAO:n ja UNEP:n) välillä kaikkien toimijoiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamien pyrkimysten maksimoimiseksi, varmistamaan saavutetun edistymisen jatkuvan seurannan ja tehokkaan raportoinnin sekä edistämään tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Komissio on sitoutunut sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet EU:n poliittisiin puitteisiin ja komission nykyisiin painopisteisiin, arvioimaan nykytilannetta ja tunnistamaan tärkeimmät kestävyyteen liittyvät ongelmat. Eurostat julkaisi ensimmäisen seurantaraportin EU:n edistymisestä kohti kestävän kehityksen tavoitteita marraskuussa Sekä kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa että joulukuussa 2017 jätealan puitedirektiivin tarkistamisesta saavutetussa poliittisessa yhteisymmärryksessä vahvistetaan EU:n sitoutuminen kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3 ruokahävikkiä ja -jätettä koskeviin tavoitteisiin. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevän EU:n foorumin aktiivinen jäsen muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa (YK:n ympäristöohjelma, OECD). Jotta tehostettaisiin yhteistyötä FAO:n kanssa tunnustaen järjestön roolin maailmanlaajuisen alatavoitteen 12.3 vaalijana komissio allekirjoitti 29. syyskuuta 2017 aiesopimuksen YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n ja komission välisestä yhteistyöstä. Aiesopimus korostaa tarvetta ehkäistä jätettä elintarvikeketjuissa ja vahvistaa jo käynnissä olevan yhteistyön (erityisesti ruokahävikin ja -jätteen seurannan ja raportoinnin osalta) näiden kahden tahon välillä /18 kv/os/pt 27 LIITE II DGB 1B FI