Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan 28. kesäkuuta 2016 hyväksymät päätelmät ruokahävikistä ja ruokajätteestä.

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10730/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10225/16 Asia: Ruokahävikki ja ruokajäte AGRI 378 DEVGEN 152 ENV 466 CLIMA 81 Neuvoston päätelmät (28. kesäkuuta 2016) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan 28. kesäkuuta 2016 hyväksymät päätelmät ruokahävikistä ja ruokajätteestä /16 ip/sj/si 1 DGB 1B FI

2 LIITE Neuvoston päätelmät ruokahävikistä ja ruokajätteestä Euroopan unionin neuvosto 1. ON HUOLISSAAN siitä, että nykyisin tuotetaan paljon ruokaa, jota ei syödä. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) arvioi, että lähes kolmannes kaikista ihmisravinnoksi tarkoitetuista elintarvikkeista eli yhteensä 1,3 miljardia tonnia vuodessa menee hukkaan tai jätteeksi. 1 Näin suurella tehottomuudella on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, kuten korostettiin myös viimeaikaisessa YK:n ympäristöohjelman (UNEP) alaisen luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin tutkimuksessa "Food Systems and Natural Resources" 2. Ruokahävikki ja -jäte maksaa maailmantaloudelle noin 990 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Ruokahävikki ja -jäte huonontavat elintarviketurvaa entisestään ja pahentavat aliravitsemusta. Lisäksi elintarvikkeisiin, jotka menevät lopulta hukkaan tai jätteeksi, kuluu noin neljännes kaikesta maatalousvedestä, ne vaativat Kiinan kokoisen alueen viljelymaata, niistä aiheutuu arviolta kahdeksan prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä 3 ja lisäksi ne vähentävät biologista monimuotoisuutta Painon mukaan mitattuna. FAO, Global food losses and food waste extent, causes and prevention. Rooma: UN FAO. /tabid/133335/default.aspx FAO, Food wastage footprint and climate change. Rooma: UN FAO. Kummu, M., H. de Moel, M. Porkka, S. Siebert, O. Varis, and P.J.Ward, FAO Lost food, wasted resources: Global food supply chain losses and their impacts on freshwater, cropland, and fertiliser use. Science of the Total Environment 438: FAO, Food wastage footprint: impacts on natural resources. Rooma: UN FAO /16 ip/sj/si 2

3 2. MUISTUTTAA, että Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin Rio de Janeirossa käynnistämässä Zero Hunger Challenge -aloitteessa yhdistetään ruokahävikin ja -jätteen nollaamishaaste täysin kestävien elintarvikejärjestelmien haasteeseen. 3. KOROSTAA tarvetta lisätä elintarvikkeiden saatavuutta tulevaan maailmanlaajuiseen kysyntään vastaamiseksi, koska maailman väkiluvun odotetaan kasvavan yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä ON HUOLISSAAN siitä, että nälkä on edelleen yksi kiireellisimmistä kehityshaasteista, vaikka maailmassa tuotetaan ruokaa enemmän kuin tarpeeksi. Jos edes neljännes nykyisin maailmanlaajuisesti hukkaan tai jätteeksi menevistä elintarvikkeista pystyttäisiin säästämään, siitä riittäisi ravinnoksi 870 miljoonalle maailman nälkää näkevistä ihmisistä PALAUTTAA MIELIIN: maatalous- ja kalastusneuvostossa heinäkuussa 2013 ja toukokuussa 2014 käydyn keskustelun 6 ruokahävikistä ja -jätteestä, 17. lokakuuta 2014 pidetyn FAO:n Maailman ruokaturvakomitean (CFS) 41. istunnon 7, 19. marraskuuta 2014 pidetyn toisen kansainvälisen ravitsemuskonferenssin, kestäviä kulutusmalleja koskevat erilaiset suositukset, muun muassa eurooppalaiset ruokavaliot kuten Välimeren alueen elintarvikkeiden kulutustottumukset (FAO:n ja Välimeren alueen kansainvälisen maataloustieteellisen tutkimuskeskuksen (CIHEAM) valkoinen kirja 8 ) ja pohjoismaisen ruokavalion 9, SAVE FOOD: maailmanlaajuinen ruokahävikin ja -jätteen vähentämishanke, keskeiset havainnot, /14. FAO/CIHEAM 2015, Mediterranean food consumption patterns, /16 ip/sj/si 3

4 Välimeren ruokavalion rekisteröimisen joulukuussa 2013 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, G20-maiden maatalousministereiden toukokuuta 2015 pidetyn kokouksen, jossa ministerit sopivat toimista, joita G20-maiden johtajat kannattivat elintarviketurvaa ja kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevassa toimintasuunnitelmassaan 10, Haagissa, Alankomaissa, kesäkuuta 2015 pidetyn kansainvälisen No More Food To Waste -konferenssin tulokset 11, Italiassa vuonna 2015 pidetyn Expo Milano -maailmannäyttelyn, jossa lisättiin useiden tapahtumien avulla tietoisuutta ruokahävikin ja -jätteen ehkäisemisestä, ja YK:n ympäristöohjelman hallintoneuvoston päätöslauselman ruokajätteen ehkäisemisestä, vähentämisestä ja uudelleenkäytöstä PANEE MERKILLE kestävän kehityksen tavoitteet, jotka Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2015 osana vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelmaa, ja erityisesti kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3, jossa pyritään puolittamaan koko maailman elintarvikejätteen määrä henkeä kohti vähittäiskaupan ja kuluttajien tasolla sekä vähentämään elintarvikehävikkiä tuotanto- ja toimitusketjuissa, mukaan lukien sadonkorjuun jälkeinen hävikki, ja TUNNUSTAA kestävän kehityksen tavoitteiden integroidun luonteen sekä eri tavoitteiden ja osatavoitteiden välillä olevat kytkökset. 7. PANEE MERKILLE No More Food To Waste -konferenssissa (5 kohta) syntyneen "Champions 12.3" -yhteenliittymän, joka pyrkii toteuttamaan toimia ruokahävikin ja -jätteen vähentämiseksi maailmanlaajuisesti ja motivoimaan muitakin saavuttamaan kestävän kehityksen osatavoitteen Ministers%20Final%20Communique.pdf UNEP/EA.2/L.10 Rev 1, 27. toukokuuta 2016, Nairobi /16 ip/sj/si 4

5 8. PANEE MERKILLE, että FUSIONS-hankkeen (Food Use for Social Innovation by optimizing Waste Prevention Strategies) uusimpien arvioiden mukaan EU:n ruokahävikki ja -jäte on yhteensä noin 88 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 143:a miljardia euroa. Suurin osa hävikistä ja jätteestä sijoittuu elintarvikejakeluun ja kulutuspuolelle 14. Tämän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia FUSIONS-hankkeessa määritellystä EU:n ruokajätteestä syntyy kotitalouksissa, elintarvikepalvelujen ja vähittäiskaupan alalla ja 30 prosenttia tuotanto- ja jalostusalalla. 9. VAHVISTAA, että ruokahävikin ja -jätteen vähentämisestä on hyötyä kolmella tavalla: se lieventää ilmastoon, veteen ja maahan kohdistuvaa painetta; sillä on myönteinen taloudellinen vaikutus maanviljelijöihin, yrityksiin ja kotitalouksiin; ja se tarkoittaa, että nykyisin tuotetulla ruoalla voidaan ruokkia useampia ihmisiä. 10. PANEE MERKILLE, että EU:lla on valmiudet parantaa elintarvikkeiden tuotantoketjunsa resurssitehokkuutta, PANEE MERKILLE, että jätehierarkian mukaisesti biojalostus voisi olla eräs talouden ja ympäristön kannalta järkevä tapa käsitellä ruokahävikkiä ja -jätettä kun ruokaresurssit eivät enää sovellu ihmisten tai eläinten käyttöön, ja PANEE MERKILLE myös, että useat jäsenvaltiot ovat onnistuneet vähentämään ruokahävikkiä ja -jätettä elintarvikeketjun kaikissa segmenteissä, ottaen huomioon, että tällainen hävikki ja jäte on usein ketjun sisäisten monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden lopputulos. Toimet ruokahävikin ja -jätteen vähentämiseksi yhdessä segmentissä vaikuttavat todennäköisesti, vaikka eivät aina, toisiin segmentteihin alempana tai ylempänä ketjussa. Päätöksenteossa noudatettava elintarvikeketjua koskeva lähestymistapa saa aikaan vuorovaikutusta eri segmenttien välillä ja saa ne kehittämään elintarvikeketjun laajuisia toimia ja yhteistoimintaa. 11. TOTEAA sen vuoksi, että: ruokahävikin ja -jätteen vähentäminen EU:ssa tukee resurssitehokkuutta ja kestävyyttä ja edistää näin kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 15, saavuttamista, ruokahävikin ja -jätteen vähentäminen on maailmanlaajuinen haaste, joka vaatii globaaleja, alueellisia ja paikallisia toimia, 'Estimates of European food waste levels' 10730/16 ip/sj/si 5

6 kestävä kehitys, kestävä maatalous ja elintarviketurva ovat tällä hetkellä EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan painopistealueita ja muutossuunnitelmassa painotetaan selvästi kestävää maataloutta ja elintarviketurvaa kasvun moottoreina 15, ja ruokahävikki- ja -jätekysymykset ovat vuorovaikutuksessa useiden politiikkojen kanssa EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Jotta voitaisiin puuttua alojen väliseen kysymykseen, on otettava käyttöön koordinoitu politiikkatoimi, jossa otetaan huomioon jätettä, elintarviketurvallisuutta ja elintarviketietoja koskevat politiikat, mutta myös talous-, tutkimus- ja innovaatio-, ympäristö-, maatalous-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan näkökohdat. 12. VAHVISTAA, että EU:n pitäisi myös maailman suurimpana elintarvikkeiden tuojana ja viejänä asettaa etusijalle elintarviketurva ja kestävä, joustava ja tehokas maatalous EU:n kehitysyhteistyöpolitiikassa, jotta EU voisi tukea maailmanlaajuisen elintarviketurvan (kestävän kehityksen tavoitteet 1 ja 2) ja luonnonvarojen kestävän käytön (kestävän kehityksen tavoite 15) tavoitteita; PANEE MERKILLE myös, että G20-maiden elintarviketurvaa ja kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano tukee kestävän kehityksen tavoitetta 2. TOTEAA, että jotta elintarviketurvaa voitaisiin tehostaa, elintarviketuotantojärjestelmien (kasvinviljelyn, eläinten kasvatuksen, kalastuksen ja vesiviljelyn) tehokkuuden ja kestävyyden lisäämisestä maatalouden ruokahävikin ehkäisemiseksi voisi olla erityisesti maailmanlaajuisella tasolla tulevaisuudessa hyötyä. 13. PANEE näin ollen TYYTYVÄISENÄ MERKILLE joulukuussa 2015 annetun Euroopan komission tiedonannon "Kierto kuntoon kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma" 16 ja ilmoitetut toimet: ruokahävikin ja -jätteen syntymisen vähentäminen, mukaan lukien ruokajätteen ehkäisemiselle omistetun monien sidosryhmien foorumin perustaminen; EU:n yhteisen metodologian kehittäminen ruokajätteen mittaamiseksi kautta elintarvikkeiden arvoketjun; jätettä, elintarvikkeita ja rehua koskevan EU:n lainsäädännön selventäminen elintarvikkeiden lahjoittamisen helpottamiseksi ja entisten elintarvikkeiden ja sivutuotteiden turvallisen rehuntuotantokäytön varmistamiseksi; sekä päiväysmerkintöjen ymmärtämisen ja käytön parantamista kaikkien toimijoiden, myös kuluttajien, parissa koskevien vaihtoehtojen tarkastelu Asiak /15 + ADD /16 ip/sj/si 6

7 14. PANEE MERKILLE parhaillaan käsiteltävänä olevan komission direktiiviehdotuksen jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, jossa pyritään vahvistamaan ruokajätteen ehkäisemistä EU:n jätepolitiikassa ja edellytetään ruokajätteen syntymisen vähentämistä elintarvikkeiden arvoketjun kaikissa vaiheissa, ruokajätetasojen seuraamista ja saavutetusta edistymisestä raportoimista. 15. ON YHTÄ MIELTÄ komission kanssa siitä, että tarvitaan laajempaa näkemystä ruokahävikki- ja ruokajäteongelman laajuudesta ja syistä ja että näiden mittaaminen on välttämätöntä ruokahävikin ja -jätteen vähentämiseksi ja asiaa koskevan politiikan kehittämiseksi niin, että kestävän kehityksen osatavoite 12.3 voidaan saavuttaa. 16. PANEE MERKILLE tulokset, jotka on saatu FUSIONS-hankkeesta ja joilla pyrittiin saavuttamaan resurssitehokkaampi Eurooppa vähentämällä merkittävästi ruokajätettä koko toimitusketjussa. 17 TOTEAA näiltä osin, että on tärkeää saada selkeät määritelmät ruokahävikille ja -jätteelle elintarvikeketjun eri osa-alueilla. 17. PANEE MERKILLE 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät "Kierto kuntoon Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma" KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA: Vahvistamaan sitoumuksensa saavuttaa kestävän kehityksen osatavoite 12.3, jonka kaikki globaalit toimijat hyväksyivät vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman puitteissa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa, tunnustaen kestävän kehityksen tavoitteiden integroidun luonteen / /16 ip/sj/si 7

8 18.2 Panemaan merkille FUSIONS-hankkeen tulokset eli yhteisen ja käytäntöön perustuvan EU:n seurantamenettelyn kehittämisen ruokahävikin ja -jätteen vähentämisen mittaamiseksi (16 kohta) sekä jäsenvaltioiden kehittämät menetelmät ruokahävikin ja -jätteen mittaamiseksi, jotta näitä kokemuksia voitaisiin käyttää tieteellisenä perustana ja lähtökohtana tuleville keskusteluille ruokahävikin ja -jätteen vähentämisen mittaamisen yhdenmukaistamisesta Antamaan aktiivisesti panoksensa ruokahävikkiä ja ruokajätettä käsittelevään EU:n foorumiin 19, johon osallistuvat jäsenvaltiot ja kaikki elintarvikeketjun toimijat, mukaan lukien hallituksista riippumattomat järjestöt, ja joka perustetaan osana EU:n toimintasuunnitelmaa kiertotalouden edistämiseksi, jotta voidaan seurata edistymistä kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3 saavuttamisessa auttamalla määrittelemään ruokajätteen ehkäisemiseksi EU:ssa tarvittavat toimenpiteet, raportoimalla jäsenvaltioiden tilanteesta ja jakamalla parhaita käytäntöjä, joiden perustana on näyttö ruokahävikin ja -jätteen vähentämisestä Edistämään jätehuoltohierarkian ja elintarvikkeiden käytön hierarkian täytäntöönpanoa asettamalla etusijalle ruokahävikin ja -jätteen ehkäisemisen, sellaisen turvallisen ja ravinteikkaan, ihmisten käyttöön soveltuvan ruoan uudelleenkäytön, joka kenties muutoin joutuisi hukkaan, ruokaresurssien hyötykäytön rehuna, jos tämä on turvallista, sekä väistämättömän ruokahävikin ja -jätteen ohjaamisen kaatopaikkasijoituksesta ensisijaisesti kierrätykseen ja muihin hyödyntämismuotoihin, mukaan lukien käyttämällä niitä biomateriaaleihin, aerobiseen hajoamiseen ja hyödyntämiseen energiana Tukemaan väestölle annettavaa koulutusta ja tiedotusta kestävistä elintarvikkeiden tuotantoprosesseista, tarvittavista resursseista, kulutuksesta sekä ruokahävikistä ja -jätteestä /16 ip/sj/si 8

9 18.6 Pyrkimään vähentämään ruokahävikkiä ja -jätettä sekä hyödyntämään ruokaresursseja aina alkutuotannosta kulutukseen saakka jätehuoltohierarkian ja elintarvikkeiden käytön hierarkian mukaisesti käyttämällä välineitä, jotka ovat käytettävissä EU:n tasolla, mukaan lukien yhteisen maatalouspolitiikan, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sekä eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden nojalla Käsittelemään ruokahävikin ja -jätteen vähentämistä elintarvikkeiden arvoketjun eri toimijoiden parissa ja edistämään alojen välistä yhteistyötä ruokahävikin ja -jätteen ehkäisemiseksi koko toimitusketjussa. Paremman tiedon hankkiminen ruokahävikistä ja -jätteestä, myös maatalousalalla, sekä mahdollisten ongelmien ja mahdollisuuksien havaitseminen aiheuttamatta kuitenkaan lisää hallinnollista rasitusta maanviljelijöille on tärkeä ensimmäinen vaihe kohdennettujen toimien kehittämisessä Ottamaan huomioon ruokahävikki- ja -jätekysymykset raaka-aineiden kestävämpää käyttöä koskevissa keskusteluissa ja aloitteissa. 19. PYYTÄÄ KOMISSIOTA: 19.1 Käyttämään FUSIONS-hankkeesta (16 kohta) saatuja opetuksia ja tuloksia pitäen mielessä muut tutkimushankkeet (esimerkiksi Eurostatin ruokajätettä koskevan erityisohjelman) ja jäsenvaltioiden menetelmistä saadut kokemukset tieteellisenä lähestymistapana ja lähtökohtana, jotta voidaan suunnitella yhteinen ja käytäntöön perustuva EU:n menettely, jossa määritellään ruokajäte ja sen määrällinen ilmaiseminen elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa jätteen vähentämistarkoituksissa, kuten kiertotaloutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa esitetään ja ottaen huomioon ruokahävikin ja -jätteen tilinpitoa ja raportointia koskeva standardi (kesäkuu 2016) 20, ruokahävikin määrällistä ilmaisemista käsittelevien toimijoiden kokemukset ja tarve minimoida jäsenvaltioiden hallinnollinen rasitus /16 ip/sj/si 9

10 19.2 Sisällyttämään seuraavat tavoitteet EU:n politiikkojen ja lainsäädännön tulevaan tarkasteluun, joka koskee esimerkiksi yleisen elintarvikelainsäädännön toimivuustarkastusta parempaa sääntelyä koskevan aloitteen puitteissa 21 : ruokahävikin ja -jätteen ehkäisemisen parempi integrointi koko arvoketjussa; biomassan parempi hyödyntäminen, kun ruoka ei enää sovellu käytettäväksi elintarvike- ja rehuketjussa; olemassa olevien politiikkojen ja asetusten ruokahävikkiin ja -jätteeseen aiheuttaman mahdollisen kielteisen vaikutuksen minimointi rajoittamatta niiden alkuperäisiä tavoitteita Edistämään päiväysmerkintöjen, kuten kananmunien ja muiden tuotteiden päiväyksien, yhdenmukaisempaa ymmärtämistä ja käyttöä, kuluttajien, elintarvikealan toimijoiden, erityisesti elintarvikkeiden valmistajien ja vähittäiskauppiaiden, ja valvontaviranomaisten keskuudessa ruokahävikin ja -jätteen ehkäisemiseksi. Jos kuluttajille annettavia elintarviketietoja koskeviin EU:n sääntöihin tehdään muutosehdotuksia, neuvosto pyytää komissiota ottamaan huomioon neuvoston kannan, jonka mukaan näillä ehdotuksilla olisi edistettävä ruokajätteen ehkäisemistä eivätkä ne saisi heikentää elintarviketurvallisuutta tai kuluttajille annettavia tietoja / /16 ip/sj/si 10

11 19.4 Edistämään keskusteluja, joihin osallistuvat kaikki jäsenvaltiot ja joissa tarkastellaan tapoja ja keinoja tehostaa elintarvikeketjun hallinnointia, ja edistämään toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta voitaisiin minimoida elintarvikkeiden valmistajien, vähittäiskauppiaiden ja ruokapalvelujen tasolla myymättä jäävän ruoan määrä, yhteistyössä elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa, mukaan lukien ruokapankit ja muut hyväntekeväisyysjärjestöt, esimerkiksi varmistamalla, että vähittäiskauppiaat pidättyvät tekemästä myymättä jääneitä elintarviketuotteita tarkoituksellisesti ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi ja edistämällä myymättä jääneiden elintarviketuotteiden lahjoittamista hyväntekeväisyyteen erityisesti vähittäiskauppiaiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen välillä tehtävien sopimusten avulla. Harkitsemaan lisäksi ehdotuksia, jotka koskevat ruokahävikkiin ja -jätteeseen johtavien oikeudellisten ja käytännön esteiden poistamista, jotta voitaisiin erityisesti helpottaa elintarvikkeiden lahjoittamista ruokapankeille ja muille (sosiaalisille) aloitteille Käyttämään sidosryhmäfoorumia foorumina näkemysten vaihtamiseksi kuluttajille annettavien tietojen kehittämisestä jäsenvaltioissa, jotta voidaan vastata kulutuskäyttäytymiseen vaikuttamista koskevaan suureen haasteeseen Kehittämään nykyistä lainsäädäntöä koskevia suuntaviivoja jätteitä, elintarvikkeita ja rehuja koskevan EU-lainsäädännön selkiyttämiseksi sekä elintarvikkeiden lahjoittamisen ja entisten elintarvikkeiden ja elintarvikeketjun sivutuotteiden rehuntuotannossa tapahtuvan käytön helpottamiseksi, vaarantamatta elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta ja ottaen huomioon jo tehokkaiksi osoittautuneet jäsenvaltioiden nykyiset säännökset Sisällyttämään, Euroopan komissiota koskevien poliittisten suuntaviivojen 9 kohta ("Vahvempi maailmanlaajuinen toimija") huomioon ottaen, ruokahävikin ja -jätteen elintarviketurvaa, ravitsemusta ja kehitysyhteistyötä koskeviin toimintasuunnitelmiin, toimintaohjelmiin ja yhteistyöohjelmiin, helpottamaan valmiuksien kehittämistä ja teknistä tukea vähemmän kehittyneissä maissa ja näin ollen tukemaan aktiivisesti kumppanuuksia, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamiseksi. Tämä huomioon ottaen käynnistämään yhteistyön (tai tehostamaan sitä) EU:n ja kansainvälisten organisaatioiden (erityisesti FAO:n ja UNEP:n) välillä kaikkien toimijoiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamien pyrkimysten maksimoimiseksi, varmistamaan saavutetun edistymisen jatkuvan seurannan ja tehokkaan raportoinnin sekä edistämään tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa /16 ip/sj/si 11

12 20. AIKOO arvioida näiden päätelmien täytäntöönpanossa saavutettua edistymistä määräajoin vuodesta 2018 alkaen /16 ip/sj/si 12