Linnunsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kontiolahti

Transkriptio

1 Itä-Suomi Päätös Nro 55/2012/1 Dnro ISAVI/9/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Linnunsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kontiolahti Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Itä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Kontiolahden kunnassa sijaitsevan Linnunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Hakemus koskee 85,1 ha:n tuotantokunnossa ja tuotannossa olevaa aluetta ja sen lupaehtojen tarkistamista sekä 38,1 ha:n laajennusaluetta (lohkon 1 etelä- ja itäpuolilla), joka liittyy läheisesti nykyiseen Linnunsuon tuotantoalueeseen. Laajennusalueen osalta haetaan lisäksi lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Alue on ollut ruokohelpiviljelyssä ja sijaitsee kiinteästi nykyisen tuotantoalueen vieressä. Lisäksi hakemukseen sisältyy tuotannosta poistuneen alueen (lohko 2) jälkikäyttösuunnitelma (kosteikon rakentaminen) ja lupa rakentaa kosteikko mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Linnunsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä- Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 81/03/2. Päätöksessä on ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettu määräys, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli turvetuotantoa aiotaan jatkaa vuoden 2012 jälkeen. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(46) HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Alueen sijainti Alueen kaavoitustilanne Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 81/03/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Linnunsuon turvetuotantoon noin 245 hehtaarin suuruiselle tuotannossa olevalle alueelle. Ympäristölupaviraston päätöksessä määrättiin tarkistushakemukseen liitettäväksi voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi selvitykset ja tarkkailutulokset, joista oli annettu edellisessä päätöksessä lupamääräykset. Lisäksi tuli esittää suunnitelma alueiden kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään nro 81/2011/1 jättänyt tutkimatta Selkien kyläyhdistys ry:n ympäristöluvan muuttamista koskevan vaatimuksen. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään (POKELY/469/07.00/2010) hylännyt Selkien kyläyhdistys ry:n ympäristönsuojelulain mukaisen hallintopakkohakemuksen. Linnunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Kontiolahden kunnassa, Selkien ja Paiholan kylien alueella, Pielisjoen eteläpuolella noin 15 km Kontiolahden keskustasta kaakkoon ja saman verran Joensuun keskustasta koilliseen. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavassa ei hankealueella ole kaavamerkintää. Hankealueen poikki kulkee kaavassa moottorikelkkareitti. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheessa hankealue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu). Turvetuotantoalueita koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta huomioiden sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti suopohjan ominaisuudet. Ympäristöministeriön vahvistamassa Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa on Linnunsuon alueella merkintä EO/tu (seudullisesti merkittävä turpeenottoalue). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

3 3(46) Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Hakijalla on Linnunsuolla turvetuotantoon yms. hankittua aluetta omistuksessaan yhteensä 267 ha ja vuokralla 61 ha. Tiealuesopimus on voimassa kiinteistöllä Lintu, ( ). Linnunsuon pintavalutuskentästä on tehty vuokrasopimus Paiholan yhteismetsän kanssa. Vuokra-aika on 20 vuotta ja se käsittää noin 6,0 hehtaarin suuruisen määräalan. Linnunsuo on vanha toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka kunnostustyöt on aloitettu 1980-luvun alussa. Tuotanto alueella on alkanut Tuotantoa on enimmillään ollut noin 250 hehtaarin alalla, mistä noin 160 hehtaaria on jo poistunut tuotannosta. Linnunsuon tuotantotoiminta on käsittänyt lohkot 1 3. Linnunsuolla on tuotettu vuosina yhteensä noin m 3 jyrsinpolttoturvetta ja m 3 ympäristöturvetta. Tuotantomenetelmänä on käytetty lähinnä mekaanista kokoojavaunua. Turve on toimitettu pääosin Joensuussa ja Kuopiossa sijaitseville voimalaitoksille. Hankkeeseen sisältyy vanhaa tuotantoaluetta, jossa ei tehdä valmistelutöitä ja tuotantoon valmistelematonta, mutta jo ennestään viljelykäytössä (ruokohelpiviljelyksessä) ollutta aluetta, jossa tehdään valmistelutöitä sekä vesienkäsittelymenetelmien tehostamista. Vesienkäsittelyn tehostaminen käsittää pintavalutuskentän ja kosteikon rakentamisen ja vesien johtamisen niille pumppaamoineen. Toiminta käsittää jatkossa tuotantoalueen lohkot 1 ja 3. Lupahakemuksen jättöhetkellä Linnunsuolla on tuotantokuntoista aluetta auma-alueineen 85,1 ha. Yhdessä välittömässä läheisyydessä sijaitsevan laajennusalueen kanssa ympäristölupahakemukseen sisältyvä turvetuotannon kokonaispinta-ala on 123,2 ha. Lisäksi tuotantoalueen keskelle jää ruokohelpiviljelyksessä olevia alueita 16,5 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Tuotannosta on poistunut lohko 2 kokonaan (suunnitelmana kosteikko) ja lohkolta 1 on luovutettu noin 43,5 ha (viljelykäytössä). Tuotannon kesto ja jälkihoito Turvetta voidaan nostaa nyt haetuilta tuotantoalueilta arviolta vielä noin vuotta. Poistuma-arvio vanhasta tuotantoalasta vuoteen 2015 mennessä on noin 20 ha ja vuoteen 2020 mennessä yhteensä 45 ha. Turvetuotanto päättyy alueella arviolta vuonna Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Tuotanto on pääosin jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla keräiltynä. Vuosittain tuotantoa on noin vuorokauden aikana tuotantokaudella, toukosyyskuussa. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti.

4 4(46) Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen kosteikko, metsittäminen tai viljely. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Kuivatusvesien käsittely ja johtaminen Nykytilassa Linnunsuon vesienkäsittely on hoidettu laskeutusaltain ja virtaamansäädöllä. Alueella on yhteensä neljä laskeutusallasta, joiden purkupäässä on padottava putkipato sekä seitsemän virtaamansäätöpatoa. Vesienkäsittely vastaa vanhalla tuotantoalueella ns. perustasoa. Vesienkäsittelyä suunnitellaan tehostettavaksi rakentamalla pintavalutuskenttä nykyisen tuotantoalueen ulkopuolelle lähes kokonaan ojittamattomalle alueelle ja kosteikko tuotannosta jo osittain poistuneelle alueelle. Molemmat rakenteet on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti. Lohkon 1 vedet käsitellään pintavalutuskentällä. Pintavalutuskenttä on pinta-alaltaan 3,6 hehtaaria, mikä käsittää 6,7 % tuotantoalan valuma-alueen pinta-alasta ja 5,1 % koko valuma-alueen pinta-alasta. Vedet johdetaan kentältä laskuojaan 1. Tuotannosta poistunut lohko 2 rakennetaan kosteikoksi. Lohkon 3 vesien käsittelyyn rakennetaan kosteikko tuotannosta poistuvalle alueelle. Kosteikko on pinta-alaltaan 3,7 hehtaaria, mikä käsittää 5,3 % valuma-alueen pintaalasta. Kosteikon jälkeen vedet johdetaan laskuojaan 4. Laskuojat 1 ja 4 johtavat Papulanpuroon ja siitä edelleen Kangasveteen ja Pielisjokeen. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Laskuojat ovat käytössä olevia ojia, joita ei tarvitse syventää. Vesistökuormitus Seuraavissa taulukoissa on esitetty Linnunsuon kuormitus (brutto) Papulanpuroon ja Jukajokeen vuosilta (Vahti). Vuoden 2004 ja 2005 kuormitusarvio perustuu omaan päästötarkkailuun, vuosien alueen muiden turvetuotantosoiden tarkkailuun. Kuormituksen osuus Jukajokeen on ollut noin 45 % ja Papulanpuroon noin 55 % kokonaispinta-alasta ja kokonaiskuormituksesta. Kuormitus Jukajokeen vuosina Pinta-ala Kokonaistyppi Kiintoaine Kokonaisfosfori 6,6 15,

5 5(46) Kuormitus Papulanpuroon vuosina Pinta-ala Kokonaistyppi Kiintoaine Kokonaisfosfori 6,5 15, Nyt haetun tuotantoluvan mukaisessa tilanteessa, joka käsittäisi lohkon 1 vanhan tuotantoalueen (15,4 ha), uuden alueen (38,1 ha) ja ruokohelpiviljelyksessä olevan alueen (6,5 ha) sekä lohkon 3 vanhan tuotantoalueen (69,7 ha), olisi kuormitus (kg/v) seuraava: Brutto Nykytila Kuntoonpanon 1. vuosi Kuntoonpanon 2. ja seuraavat vuodet Tuotantovaihe Kiintoaine Fosfori Typpi Netto Kiintoaine Fosfori Typpi Kuormitus on arvioitu nykytilanteessa, kuntoonpanon 1. ja 2. vuotena (valmistelematon ala 1-lohkolla) sekä tuotantovaiheessa. Vanhan tuotantoalan vesienkäsittelymuoto on nykytilassa perustaso (laskeutusaltaat + virtaamansäätö), kunnostusvaiheessa ja tuotantovaiheessa lohkolla 1 pintavalutus ja lohkolla 3 kosteikko (valmistelematon ala on tässä käsitetty metsäojitetuksi, vaikka onkin ollut viljelykäytössä, samoin ruokohelvelle jäävä alue). Tuotannosta poistuneet ja edelleen luovutetut alueet lohkolla 1 ovat yli 5 vuotta vanhoja poistumia, eikä niitä ole huomioitu kuormituslaskelmissa. Kosteikon ja pintavalutuskentän käyttöönoton myötä päästöt pienenevät hakijan arvion mukaan tuotantovaiheessa kiintoaineen osalta 37 % ja kokonaistypen osalta 26 % nykytilanteen arvioituihin nettopäästöihin verrattuna. Kokonaisfosforin kuormitus säilyy arviolta samansuuruisena kuin nykytilanteessa johtuen kasvillisuuskentän laskennallisesti arvioituna heikohkosta kyvystä pidättää fosforia. Lohko 2 on siirtynyt jälkihoitovaiheeseen. Kuormitus Jukajokeen on laskettu käyttäen vesiensuojelun perustason sekä kosteikko-vesienkäsittelymenetelmän kuormituslukuja Lukuja on kuitenkin pidettävä vain suuntaa-antavana, sillä kosteikon ominaiskuormitusluvut kuvaavat kosteikko-vesienkäsittelymenetelmällä käsiteltyjä turvetuotannon kuivatusvesiä, eivät suoraan kosteikkoa jälkikäyttömuotona. Laskelman mukaan kuormitus Jukajokeen vähentyy % nykyisestä. Fosforikuormitus pysyy suunnilleen nykyisellä tasolla.

6 6(46) Lohkon 2 kuormitus Jukajoen suuntaan nykytilassa (perus-vesienkäsittely) ja kosteikkona. kg/v Nykytila Kosteikko Brutto Kiintoaine Fosfori 39,4 43 Typpi Netto Kiintoaine Fosfori Typpi Purkuvesistöjen kuvaus ja veden laatu Linnunsuon tuotantoalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueen (04) Oriveden-Pyhäselän osavaluma-alueella (04.3) ja siellä tarkemmin Pielisjoen ala-osan valuma-alueella ja Papulanpuron valuma-alueella Kuivatusvedet johdetaan 123,2 ha:n (sekä 16,5 ha ruokohelpiviljelysalueelta, yhteensä 139,7 ha:n ala) alalta Papulanpuroon. Tuotantoalueen vesiä ei enää johdeta Jukajokeen. Papulanpuro on kokonaisuudessaan noin 2,8 km pitkä, ja laskee kapeaan Kangasveden lahteen, josta on matkaa Kangasveden luusuaan noin 3,4 km. Jukajoki, johon lohkon 2 kuivatusvedet laskivat, saa alkunsa Jukajärvestä, ja laskee noin 10 km:n päässä Kangasveden kapeaan lahteen. Kangasvesi, johon Papulanpuro ja Jukajoki laskevat, on Pielisjoen läpivirtausjärvi. Pielisjoki on Pohjois-Karjalan valtavirta, jonka kautta laajan Pielisen sekä Koitajoen alueen vedet virtaavat Pyhäselkään. Se on tyypiltään erittäin suuri kangasmaiden joki. Pielisjoki on arvioitu ekologiselta tilaltaan muuttuneeksi vesistöksi. Pielisjoki laskee Pyhäselkään noin 26 km:n päässä Kangasveden luusuasta. Jukajoen ekologinen tila on tyydyttävä. Alapuolisissa vesistöissä on tehty kuormitus- ja vesistötarkkailua, ja vedenlaatutietoja Papulanpurosta ja Jukajoesta on runsaasti. Papulanpuron ylemmältä havaintopaikalta on vedenlaatutuloksia 2000-luvun loppupuolelta, ja alapuoliselta 1980-luvulta lähtien. Jukajoesta on vedenlaatutietoja useasta havaintopaikasta sekä laskuojista. Lisäksi on esitetty Pielisjoen vedenlaatutietoja kolmelta havaintopaikalta 1990-luvulta: Kangasveden yläosasta sekä Kuurnan ja Utran havaintopaikoilta. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriluvun perusteella Papulanpuro on luokiteltavissa runsashumuksiseksi vesistöksi. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Papulanpuro on lievästi rehevä ja kokonaistypen perusteella rehevä. Linnunsuon kuormituksella on suuri merkitys Papulanpuron vedenlaatuun. Papulanpuron veden humuspitoisuus on ollut selvästi suurempi kuin Jukajoessa, ja lähellä laskeutusaltaiden veden humuspitoisuutta. Papulanpuron vesi on hieman tavanomaista happamampaa, muttei kuitenkaan poikkea happamuudeltaan selvästi normaalista suovaltaisesta valuma-alueesta. Papulanpuron alemman aseman ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet lähes kaksinkertaisia Jukajoen

7 7(46) alempaan mittausasemaan verrattuna, ja heijastavat valumavesien korkeita ammoniumtyppipitoisuuksia ja vähäisempää vesimäärää. Jukajoen Linnunsuon yläpuolisella havaintoasemalla 51 vesi on ollut humusleimaista tai lievästi humusleimaista. Jukajoen veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat nousseet Linnunsuon tuotantoalueen kuivatusvesien laskukohdan jälkeen erityisesti virtaamapiikkien aikaan. Pitkän ajan keskiarvona pitoisuusnousu kiintoainepitoisuuden osalta on ollut 5 mg/l mittausasemien välillä. Fosforipitoisuudessa ei ole tapahtunut yhtä merkittävää muutosta asemien välillä. Linnunsuon laskennallinen osuus Jukajoen kuormituksesta on laskentatavasta riippuen kiintoaineen osalta 10 %, humuksen osalta 8 %, kokonaistypen osalta 3 26 % ja kokonaisfosforin osalta 3 8 %. Keskimäärin Jukajoen vesi on ollut lievästi hapanta; Jukajoen pitkän ajan ph-keskiarvo on 6,2. Happamuus on lisääntynyt viime vuosina Linnunsuon laskukohdan jälkeen. Vuonna 2010 happamuusvaikutus näkyi Jukajoessa laskukohdan jälkeen alajuoksulla. Linnunsuon lohkon 2 maaperässä olevien sulfidipitoisten mineraalien hapettuminen on mahdollisesti aiheuttanut voimakasta happamuutta Jukajoessa. Samalla vesi on muuttunut hyvin kirkkaaksi. Happamuutta todettiin ajoittain lohkon laskeutusaltaassa luvun alkupuolella, ja veden happamuus oli lisääntynyt 2000-luvun aikana luvun alkupuolella ph-keskiarvo laskeutusaltaassa 3 oli 5,6 6,2, vuosina ph oli 4,7 5,1, vuonna ,3, vuonna ,8 3,3 ja vuonna ,0 5,7. Vuoden 2010 lopulla suoritettiin alueella kalkitus ja ph lähtikin aluksi nousuun. Tuotanto alueella on lopetettu kesäkuussa vuonna 2011 ja ojat tukittu. Turvetuotantoalueen vesien vaikutus vesistöjen veden laatuun Lohko 2 on kokonaan poistunut tuotannosta. Lohkon 2 valumavedet ovat tarkkailutietojen mukaan olleet happamia ja rankkasateiden jälkeen happaman veden määrä on ollut suuri, mikä on hakijan mukaan mahdollisesti aiheuttanut happamuutta myös alapuolisessa Jukajoessa. Toimenpiteenä happamuuden estämiseksi vuoden 2010 lopulla alueelle on levitetty kalkkikivipedit. Rankkasadejakson jälkeen kesäkuussa 2011 tuotanto on lopetettu ja kokoojaojat tukittu virtaaman estämiseksi kokonaan Jukajokeen. Jatkossa happamuuden estämiseksi lohkon 2 jälkikäyttömuodoksi on suunniteltu kosteikko. Lohkolla 2 havaittujen happamuusongelmien takia myös tuotannon laajennusalueen pohjamaata tutkittiin. Lohkon 1 tai 3 valumavesissä ei ole ollut happamuuteen viittaavia ongelmia. Pohjamaalaji tutkituissa näytteissä oli karkeaa hietaa (lajiltaan karkeampaa kuin lohkolla 2), eivätkä rikkipitoisuudet olleet tutkituilla näytealoilla korkeita, joten lohkolla 2 havaittujen ongelmien syntyminen on epätodennäköistä. Pielisjoki on fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella niukkaravinteinen vesistö. Linnunsuon vaikutusta Pielisjoen tai Kangasveden vedenlaatuun ei käytettävissä olevan aineiston perusteella voi eritellä. Kuormitus Papulanpuroon pysyy fosforin osalta nykytasolla, ja kiintoaineen ja typen osalta laskee hieman. Papulanpuro pysyy nykyisenkaltaisena humuspitoisena, lievästi rehevänä virtavetenä. Kuivatusvedet voivat nostaa ravinnepitoisuuksia ajoittain lahdessa, johon Papulanpuro laskee. Kosteikon perustamisen arvioidaan laskevan erityisesti Jukajoen typpipitoisuutta. Kiinto-

8 8(46) aine- ja fosforipitoisuudet pysyvät todennäköisesti kosteikon alkuvaiheessa nykytasolla. Kosteikkoa rakennetaan sen mukaan, että tavoitellut vedenlaatutulokset saavutetaan. Happamuusongelmia ei kosteikon perustamisen jälkeen enää odoteta esiintyvän. Kosteikon vaikutukset Jukajoen tilaan käyvät ilmi kosteikon toiminnan vakiinnuttua. Vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä myös vanhoilla tuotantoalueilla, joiden toiminta ei ole loppumassa, on käytössä laskeutusaltaiden lisäksi kyseisiin olosuhteisiin soveltuva tehokkaampi vesienkäsittelymenetelmä. (Pohjois- Karjalan ympäristökeskus 2009.) Suunnitellun vesienkäsittelyn tehostamisen myötä hanke on vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukainen. Kalastovaikutukset Linnunsuon alapuolinen vesistö kuuluu Pielisjoen kalastusalueeseen. Isännöinti alueella kuuluu Pohjois-Karjalan kalatalouskeskukselle. Alueella toimivat Paiholan ja Selkien osakaskunnat. Kalastus alueella keskittyy pääasiassa Pielisjokeen. Pielisjoen tärkeimmät saaliskalat ovat kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman (1998) mukaan ahven ja hauki. Lisäksi Pielisjoesta on saatu muikkua, siikaa, lahnaa ja madetta. Kalastus alueella on kotitarveja virkistyskalastusta. Kangasveteen on tehty kuhaistutuksia. Kangasveden ja Pielisjoen runsaimmat saaliskalat ovat Paiholan osakaskunnan puheenjohtajan mukaan hauki, lahna, ahven, made ja säyne. Osakaskunnan alueella kalastusta harjoittaa noin 115 henkilöä. Papulanpuron kalastuksellinen merkitys on nykyään vähäinen. Ennen turvetuotannon alkamista on Papulanpurossa osakaskunnan mukaan kalastettu, osakaskunnan arvion mukaan uoma on nykyään runsaan kiintoainekuormituksen vuoksi kalaton. Papulanpurosta on saatu ainakin ahventa, haukea ja särkeä. Jukajoki kuuluu Selkien osakaskunnan alueeseen. Kalastajia Jukajoessa on arviolta vuosittain, ja joen kalastuksellista merkitystä pidetään suurena. Joella harjoitetaan kalastusta keväästä syksyyn. Runsaimmat saaliskalat ovat lahna, ahven, hauki, säyne sekä särki. Myös kuhaa, madetta, taimenta sekä salakoita on saatu. Kalakantojen arvioidaan kauttaaltaan taantuneen. Kalastuskunnan arvion mukaan Jukajoen vedenlaatu on huono, ja Pielisjoen tyydyttävä. Huomattavia haittoja vesistössä on mainittu veden likaantuminen, pohjan liettyminen, kasvillisuuden lisääntyminen, pyydysten limoittuminen, vähäarvoisten kalojen runsaus, kalasairaudet sekä kalakuolemat. Erityisesti turvetuotannon merkitystä haittojen ilmenemiseen pidetään huomattavana. Jukajoessa on esiintynyt kalakuolemia kahteen otteeseen voimakkaan happaman veden seurauksena kesällä 2010 sekä kesällä Vaikutus virkistyskäyttöön Papulanpuron nykyinen virkistyskäyttömerkitys on vähäinen. Jukajoella on virkistyskäyttömerkitystä kalastuksen lisäksi uimisessa, veneilyssä sekä saunavesien ottopaikkana. Kangasveden virkistyskäyttö on merkittävää. Hakijan mukaan hankkeen arvioidaan vaikuttavan virkistyskäyttöön lähinnä virkistyskalastusta haittaavana pyydysten likaantumisena rankkasateiden aiheuttamien hetkellisten ylivirtaamatilanteiden aikana. Likaantumishaitat rajoittuvat Papulanpuron laskukohdan alapuolelle.

9 9(46) Peruskarttatarkastelun perusteella lohkon 3 kuivatusvesien laskuojan alapuolella Papulanpuron varrella on yksi rakennettu kiinteistö ennen puron yhtymistä Pielisjokeen. Papulanniemessä on Pielisjoen lahden varrella kolme lohkottua loma-asunnon rakennuspaikkaa. Jukajoen varrella on lohkon 2 vesien laskukohdan alapuolella kymmenkunta jokeen rajoittuvaa maatilaa. Myös Jukajoki laskee Pielisjokeen (Kangasveteen). Pielisjoen varrella on sekä vakituista että loma-asutusta. Vaikutukset pohjaveteen ja sen käyttöön Tuotantoalueiden lounaispuolella sijaitseva harjumuodostumakompleksi on kokonaisuudessaan pohjavesialuetta. Pohjoisesta lukien alueella on Kuurnan, Likolammen, Kruununkankaan, Kulhon, Tukhulminlampien ja Kruununsärkkien pohjavesialueet. Lohko 3 rajautuu Kruununkankaan pohjavesialueen suoja-alueeseen. Kruununkankaan pohjavesialue on 2-luokan pohjavesialuetta. Kulhon pohjavesialueella on kolme vedenottamoa. Lohkon 1 lounaispuolella lähimmillään 200 metrin etäisyydellä hankealueen reunasta on Aittokorvenlampi sekä kolme nimetöntä pientä lampea. Vedenvirtaus on lampien suunnalta tuotantoaluetta kohti. Aittokorvenlammen vedenpinnan korkeutta on seurattu vuosina Vuonna 2010 ei tehty mittauksia. Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on ollut 55 cm. Alimmillaan vedenpinnan korkeus oli vuosina 2008 ja Tehdyn kiinteistökohtaisen kaivokyselyn mukaan Satulaisen kiinteistö on liitetty vesijohtoon. Pöllövaaran kiinteistö ei ole asuttu. Siprin kiinteistö 450 m:n etäisyydellä on vapaaajankäytössä, ja tilalla on vuonna 1948 rakennettu ja vuonna 2010 kunnostettu kaivo. Kaivon vedenlaatu on mainittu hyväksi, ja vedenpinta vaihtelee vuodenaikojen mukaan vähäisessä määrässä. Turvetuotannolla ei todennäköisesti etäisyyden ja veden virtaussuuntien vuoksi ole vaikutusta kaivoveden riittävyyteen tai laatuun. Lisäksi lohkolla 3 aiemmin harjoitetun tuotantotoiminnan ei ole raportoitu vaikuttaneen kaivoveden laatuun tai riittävyyteen. Asutus sekä pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset siihen Hankealueen välittömässä läheisyydessä on verraten vähän asutusta. Linnunsuon lähellä sijaitsee asuinrakennuksia lähimmillään metrin etäisyydellä. Lähin Pöllövaaran ( ) kiinteistö (etäisyys lohkoon 3 noin 370 m) ei ole asuinkäytössä. 480 m:n etäisyydellä lohkosta 3, sen luoteispuolella, on Siprin ( ) kiinteistö, joka on perikunnan vapaa-ajankäytössä. Satulainen ( ; ) noin 640 m:n etäisyydellä lohkon 1 itäreunasta on vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteistö. Hankkeen lasku-uoman Papulanpuron varrella ei ole asutusta. Turvetuotannon vaikutukset asutukseen ja maankäyttöön voivat muodostua lähinnä pölyämisen ja melun muodossa. Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pöly-

10 10(46) haitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Vuoden 2005 pölytarkkailussa kokonaislaskeuma sekä orgaaninen laskeuma jäivät Linnunsuon tarkkailupisteillä melko alhaisiksi ja selvästi alle viihtyvyyshaitan rajana pidettyä 10 g/m 2 /kk. Tarkkailujaksolla tosin tuotantopäiviä oli vain 22. Myös vuoden 2010 tarkkailussa pölylaskeuma jäi tarkkailupisteissä alle viihtyvyyshaitan rajan 10 g/m 2 /kk. Vuoden 2005 ympäristömelumittausten perusteella vaikutti siltä, että melutason ohjearvot eivät ylity lähimmillä asutuilla kiinteistöillä. Vuonna 2010 suoritettujen pitkäaikaisten meluseurantojen aikaan suolla ei ollut lainkaan tuotantotoimintaa. Tuotantoalueen ja asutuksen välissä on metsää, mikä ei kuitenkaan ole hakijan hallussa. Touko-syyskuussa alueella ovat yleisimpiä etelän- ja lounaanpuoleiset tuulet. Ajoittainen, viihtyvyyttä haittaava pölyhaitta rakennetuilla kiinteistöillä on tuotantokaudella mahdollista, mutta jatkuvan pölyhaitan aiheutuminen on epätodennäköistä. Meluhaitat kohdistuvat tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Melun ohjearvojen ylittyminen lähimmillä asuinkiinteistöillä on epätodennäköistä. Ohjearvojen alapuolellekin jäävä melu voi kuitenkin muuttaa ympäristön äänimaisemaa, mikä voidaan kokea ajoittain viihtyisyyttä vähentävänä tekijänä. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 350 rekan ajosuoritetta. Työmaateiden varrella ei ole asutusta. Liikennemäärät alueelle johtavilla teillä eivät muutu merkittävästi alueella jo olemassa olevan tuotantotoiminnan vuoksi. Tuotannossa syntyvät jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä n. 250 l sekä muita voiteluaineita n. 55 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Pumppaamot ovat aggregaattikäyttöisiä. Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan n. 250 l jäteöljyä, n. 40 kg kiinteää öljyjätettä, 13 kg akkuja, n. 1,2 m 3 sekajätettä, n kg aumamuovia ja n. 170 kg rautaromua. Tilapäinen säilytys suoritetaan asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on liitetty hakemukseen.

11 11(46) Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Lohko 3 rajautuu länsireunastaan Pöllönvaaran-Kruununkankaan harjujensuojelualueeseen, jonka pohjoisosa on myös Natura-aluetta. Lohkon 3 eteläpuolella noin 200 m etäisyydellä siitä on Paiholan metsän Natura-alueeseen kuuluva suojelualue. Paiholan metsän Natura-alueen ydinalue sijaitsee noin 1,8 km:n etäisyydellä lohko 1:stä. Pitkärannan luonnonsuojelualue Kangasveden etelärannalla sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä 3- lohkosta. Heinävaaran-Selkien vaarakylä noin 4 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Hakemuksessa ei ole esitetty arvioita turvetuotannon vaikutuksesta em. suojelualueisiin. Ympäristöriskit Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Linnunsuon turvetuotantoalueelle laaditaan pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa Linnunsuon alueella ei arvioida olevan. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Koska valumavesien käsittelyssä tullaan käyttämään pumppausta vesien johtamiseksi pintavalutuskentälle tai kosteikolle, padottuu vettä rankkasadeajankohtina laskeutusaltaisiin ja sarkaojiin, mikä pienentää alueelta tulvatilanteissa lähteviä vesi- ja ainemääriä. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle on otettu ympäristövahinkovastuuvakuutus. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus pintavalutuskentän tai kosteikon avulla on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hakijan arvion mukaan Linnunsuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT sekä parasta käytäntöä (BEP). Hakijan esitys tarkkailusta Käyttö-, kuormitus- ja päästötarkkailu sekä vesistötarkkailu ehdotetaan tehtävän Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma 2011 mukaan. Tarkkailuohjelma päivitetään vuosittain.

12 12(46) Hakija on sittemmin lausuntojen ja muistutuksen johdosta antamaansa vastineeseen liittänyt erillisen, päivätyn Linnunsuota koskevan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman, joka on päivitetty Käyttöpäiväkirjaan kirjataan mm: tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista altaiden ja lietetaskujen tyhjennys mittapatojen asennus ja vedenkorkeuslukemat, jos seuranta on tuottajan vastuulla vesinäytteiden ottoajankohdat, jos näytteiden otto (esim. rankkasadenäytteet) on tuottajan vastuulla sadanta haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmailla mitataan kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden kuormitukseen Kaikki pumput, joilta mitataan vesimääriä, varustetaan käyttötuntimittareilla ja niiden lukemat pyritään kirjaamaan ylös viikoittain aina samana viikonpäivänä. Käyttöpäiväkirjojen vuosiyhteenvedot toimitetaan tarkkailua suorittavalle konsultille sekä Pohjois-Karjalan ELY -keskukselle aina seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tarkkailujaksojen aikana päiväkirjat ovat nimettyjen, vastuullisten henkilöiden hallussa tai pysyvästi työmailla siten, että ne ovat tarvittaessa mm. ympäristöviranomaisten ja tarkkailua suorittavan konsultin nähtävissä. Linnunsuon turvetuotannon kuormitustarkkailun virtaamat määritetään lohkon 1 pintavalutuskentän ja lohkon 3 kosteikon alapuolisilta pisteiltä, joihin sijoitetaan mittapato sekä jatkuvatoiminen pinnankorkeusmittari. Tuotannosta poistuneelle (lohko 2) perustettavalle kosteikkoalueen koillisnurkan ylivuoropenkereeseen rakennetaan myös, jos mahdollista, mittapato. Mikäli johonkin em. paikkaan korkeusolosuhteiden tms. vuoksi ole mahdollista asentaa toimivaa mittapatoa, jonka avulla virtaamia voitaisiin mitata luotettavasti, arvioidaan ko. alueen virtaamaa muiden Linnunsuon lohkojen virtaamatietojen tai esim. pienten lähivaluma-alueiden perusteella. Kosteikolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan näytteitä kolmena käyttöönottoa seuraavana vuonna seuraavasti: huhti-toukuussa 2 4 näytettä/kk, kesä-syyskuussa kaksi näytettä/kk ja marras-maaliskuussa näyte/kk sekä tulevasta että lähtevästä vedestä. Lisäksi otetaan rankkasadenäytteitä 2 4 kertaa vuodessa. Mikäli kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden tulosten perusteella todetaan pintavalutuskentän ja kosteikon toimivan suunnitellusti ja riittävällä tasolla, voidaan tarkkailua harventaa ELY -keskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

13 13(46) Jälkikäyttökosteikon (lohko 2) tarkkailu tehdään samalla tavoin kuin tuotantolohkojen 1 ja 3 tarkkailu, mikäli ylivuotoa kosteikolta esiintyy. Kaikista näytteistä analysoidaan kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli > 20 mg/l), COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Lisäksi kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytekerran näytteistä analysoidaan nitraatti- ja nitriittityppi, fosfaattifosfori ja rauta. Kerran lupakaudessa (esim. vuonna 2015) määritetään kosteikolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä kadmium- ja elohopeapitoisuudet. Vesistötarkkailua jatketaan jo aikaisemmin tarkkailussa mukana olleilla virtavesikohteilla Jukajoki 51 Myllylä, Jukajoki 35 Ukonnurmi ja Papulanpuro 2. Lisäksi perustetaan uudet näytteenottopisteet Papulanpuro 73a (lohkon 1 koilliskulma), Papulanpuro 73 (puron laskukohta Kangasveteen) ja Kangasvesi. Linnunsuon virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet vuosittain neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa sekä kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski- ja ylivirtaamatilanne). Järvihavaintopaikalta (Kangasvesi) vesinäytteet otetaan 2 kertaa vuodessa: lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja heinä-elokuussa. Joka kolmas vuosi (seuraavan kerran vuonna 2015) järvihavaintopaikan vesinäytteet otetaan kuitenkin 4 kertaa vuodessa eli lopputalvella sekä kesä-, heinä-, ja elokuussa. Näytteistä analysoidaan lämpötila, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, ph, väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, rauta, sähkönjohtokyky, alkaliteetti, fosfaattifosfori sekä nitraatti- ja nitriittityppi. Kaikista virtavesinäytteistä sekä järvihavaintopaikalta joka kolmas vuosi (intensiivivuosi, seuraavan kerran vuonna 2015) tehdään lisäksi seuraavat analyysit: sähkönjohtokyky, alkaliteetti, fosfaattifosfori (PO 4 -P), nitraatti-nitriittityppi (NO 3 +NO 2 -N). Järvihavaintopaikoilta määritetään edellisten lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja sameus. Linnunsuolla ei ole tehty kalataloudellista tarkkailua. Varsinaista kalataloudellista tarkkailua ei ole tarpeen tehdä tulevallakaan lupakaudella, mutta Jukajoesta tehdään kertaluonteisesti kalojen elohopeamääritykset (ahven, cm). Linnunsuon alapuolisen vesistön biologinen tarkkailu voidaan toteuttaa piileväseurantana. Piilevätarkkailun toteutuksesta ja yksityiskohdista sovitaan tarkemmin Pohjois- Karjalan ELY -keskuksen, tarkkailua tekevän konsultin sekä Vapo Oy:n kesken. Linnunsuolla on tehty melu- ja pölytarkkailua vuosina 2005 ja Melun ohjearvot eivät ole tuotantoalueen ympäristössä ylittyneet, eikä pölyhaitta ole mittausten perusteella viihtyvyyttä haittaavaa. Ottaen huomioon asutuksen sijoittumisen ja lukumäärän hakija ehdottaa, että pöly- ja meluseurantaa lähimmillä asuinkiinteistöillä tehdään vain siinä tapauksessa, että melu- tai pölyhaittaa näillä kiinteistöillä havaitaan. Kalatalousmaksu/-velvoitteet Purkuvesistön (Papulanpuro) nykyinen tila ja siinä tapahtuneet muutokset huomioiden Linnunsuon kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset hakija arvioi sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kalataloudelliset haitat

14 14(46) voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Linnunsuon kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida 2,5 /ha eli koko suota (123 ha) kohden laskettuna 300 vuodessa. Muut toimenpiteet Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu alapuoliseen vesistöön kunnostustoimenpiteitä perustavia vaikutuksia. Asutuksen vähäisyyden vuoksi turpeennostolle ei ole tarpeen asettaa rajoitteita pöly, melu- tai terveyshaitan estämiseksi. Tuotantoalueen kuivatus ja kuivatus-vesien johtaminen ei vaikuta pohja- ja talousveden ottoon. Korvaukset Linnunsuon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Toiminnanaloittamislupaa koskeva pyyntö ja vakuus Vapo Oy hakee laajennusalueelle (38,1 ha) toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Haettavan luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Hankkeen tekee kiireelliseksi turpeen lisääntyvä käyttötarve ja se, että nykyiset ja 1980-luvuilla käyttöönotetut tuotantoalueet ovat turvevaroiltaan ehtyneet. Lohkolta 1, jonka välittömässä läheisyydessä laajennusalue sijaitsee, on poistunut tuotannosta noin 46 hehtaaria ja laajennusalue (38,1 ha) tarvitaan korvaamaan poistunutta aluetta. Laajennusalue on nykyisellään ruokohelpiviljelyssä olevaa aluetta ja otettavissa nopeasti tuotantoon. Pohjamaatutkimusten mukaan alueella ei arvioida esiintyvän ongelmia. Hakija esittää vakuudeksi kahden tuhannen (2 000) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Lisäksi hakija hakee ja lähettämillään sähköposteilla lupaa rakentaa pintavalutuskenttä ja kosteikot mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan kysymys on Linnunsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien puhdistamisen tehostamisesta, mitä on syytä kiiruhtaa, eli hanke on kiireellinen. Vakuudeksi hakija esittää euroa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikassa, Kontiolahden kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Karjalainen -sanomalehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja ka-

15 15(46) latalousviranomaiselta sekä Kontiolahden kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaisilta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (myöh. ELY -keskuksen) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa, että Linnunsuon turvetuotantoalueelle suunnitellut pintavalutuskenttä ja kosteikkokäsittely yhdistettynä turvetuotannon vesiensuojelun perusratkaisuihin täyttävät periaatteiltaan tämänhetkiset vaatimukset turvetuotannon parhaasta käyttökelpoisesta vesiensuojelutekniikasta. Hakemuksessa ei ole tarkemmin kuvattu pintavalutuskentäksi ja kosteikoksi suunniteltujen alueiden perusominaisuuksia, joilla on merkitystä kentän puhdistustehoon. Yleisesti voidaan olettaa, että ojittamattomille suoalueille perustetut pintavalutuskentät puhdistavat turvetuotannon kuivatusvesiä kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta merkittävästi sulan maan aikaan, mutta puhdistumista on todettu tapahtuvan myös lumipeitteisenä aikana. Pintavalutuskenttiin verrattuna kosteikkojen/kasvillisuuskenttien puhdistustehon on havaittu vaihtelevan hyvin suuresti. Varsinkin alkuvuosina poistuvan veden ainepitoisuudet saattavat olla erityisesti fosforin ja humusaineiden osalta korkeammat kuin sinne johdetussa vedessä. Kiintoaineen osalta puhdistusta näyttää kuitenkin tapahtuvan jokseenkin aina myös kosteikko/kasvillisuuskenttäkäsittelyssä. Linnunsuon turvetuotantoalueen nykyisestä kuormituksesta ei ole saatavissa luotettavia päästömittaustuloksia, joten hakemuksessa esitettyä kuormitusarviota tulee pitää lähinnä suuruusluokka-arviona. ELY -keskus pitää mahdollisena, että ainakin muutamana ensimmäisenä vuotena rakentamisen jälkeen kosteikolta poistuvaan veteen liukenee kosteikon alueelta ravinteita ja humusaineita siinä määrin, että myös näiden kuormitteiden ainehuuhtoumat kosteikkoalueelta ovat nykytilanteeseen nähden suurempia. Ainehuuhtouman kosteikkoalueelta voidaan kuitenkin olettaa pidemmällä aikavälillä vähenevän kasvillisuuden kehittymisen ja muun luonnonmukaistumisen vaikutuksesta. Hakemuksessa esitettyjen pitoisuusvaikutus- ja kuormituslaskelmien perustella Linnunsuon turvetuotannon kuormituksella on ollut merkittävä vaikutus Papulanpuron veden laatuun. Vesiensuojelutoimien tehostamisen vaikutuksesta odotettavissa olevan vesistöpäästön pienenemisen myötä kuormitusvaikutusten voidaan odottaa vähenevän nykykyisestä. Hakemuksessa esitettyjen vesiensuojelun tehostamisen jälkeisten tuotantovaiheen kuormituslukujen ja keskivirtaaman mukaan laskettuna Linnunsuon lohkojen 1 ja 3 vesistöpäästöt nostavat tuotantovaiheessa Papulanpuron alaosalla fosforipitoisuutta noin 6 µg/l, typpipitoisuutta noin 150 µg/l ja kiintoainepitoisuutta noin 0,7 mg/l. Pienen kokonsa vuoksi Papulanpuro ei ollut vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukierroksella mukana tarkasteltavissa vesimuodostumissa. Käynnissä olevalla toisella kierroksella tarkasteluun otetaan mukaan lisää pieniä vesistöjä. Vesienhoitolain mukainen hyvän tilan tavoite koskee kaikkia vesistöjä. Alustavasti tarkasteluna Papulanpuro olisi tyypiltään pieni turvemaan joki ja tila veden laadun (v typpipitoisuuden mediaani ja ph-minimin) perusteella hyvän ja tyydyttävän rajamailla. Biologista aineistoa ei ole käytettävissä. Vesienkäsittelyn tehostaminen on vesienhoidon kannalta tarpeen ja vesienhoitolain tavoitteen mukaista.

16 16(46) Lohkon 2 vedet johdetaan Jukajokeen, joka laskee Pielisjoen laajentumaan Kangasveteen noin 3,6 km:n päässä lohkon 2 kuivatusvesien purkukohdasta. Vuodesta 2003 alkaen lohkon 2 kuivatusvesien purkupaikan alapuolisella näyteasemalla 35 on ollut havaittavissa ajoittaista selvää ph:n laskua ja vuonna 2009 asemalta 35 mitattu alin pharvo oli 4. Saman aikaan ollut havaittavissa lohkon 2 laskeutusaltaiden veden happamuuden lisääntymistä. Vuonna 2010 ELY -keskukselle tehdyn kalakuol moituksen vuoksi otetuissa vesinäytteissä todettiin Jukajoen ph:n laskevan vesieliöstölle haitalliselle tasolle lohkolta 2 valuvien happamien vesien vaikutuksesta. Voimakkaan happamuuden lisäksi vesinäytteistä mitattiin erittäin korkeita rautapitoisuuksia. Huolimatta Vapo Oy:n tekemistä kuivatusvesien ph:n nostoon tähtäävistä toimenpiteistä kalakuolema toistui kesällä 2011 lohkolta 2 tulleen happaman valuman vaikutuksesta. Tämän seurauksena Vapo Oy lopetti tuotannon lohkolla 2 kokonaan. Samalla tukittiin lohkon 2 kuivatusvesiä kokoavat ojat happaman valuman vesistöön pääsyn estämiseksi. Lohkolta 2 valuvien kuivatusvesien ph:n voimakkaan alenemisen arvioidaan johtuvan lohkon maaperässä olevien sulfidipitoisten mineraalien hapettumisesta. Sulfidipitoisten mineraalien esiintymisestä lohkon 2 maaperässä ei ole ollut ennakkoon tietoa. Syksyllä 2011 otetuissa vesinäytteissä havaittiin myös lohkon 2 halki kulkevassa ulkopuolisten vesien ojassa virtaavan veden happamoituvan voimakkaasti lohkon 2 kohdalla. Happaman valuman odotetaan loppuvan lohkolle 2 perustettavan laaja-alaisen kosteikon vaikutuksesta. Vesienhoidon suunnittelussa Jukajoki on tyypitelty pieneksi turvemaiden joeksi. Fysikaalis-kemiallisten vedenlaatutekijöiden perusteella Jukajoki on arvioitu luokkaan tyydyttävä. Rakenteellisia muutoksia ovat aiheuttaneet perkaukset, joita on tehty noin 1/5 osalla uoman pituudesta. Kokonaisarviona ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Vesienhoitolain mukainen hyvän tilan tavoite on arvioitu mahdolliseksi saavuttaa vuoteen 2021 mennessä. Pielisjokeen (Kangasveden) veden laatuun tai tilaan hakemuksen mukaisella toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia. Lohkojen 1 ja 3 kuormitus näkynee kuitenkin Papulanpuron edustalla olevan kapean lahden vedenlaadussa. Tehtyjen mittausten ja muun olemassa olevan tiedon perusteella ELY -keskus arvioi, että Linnunsuon turvetuotannosta ei aiheudu sellaisia pölystä, melusta tai liikenteestä johtuvaa haittaa, jonka rajoittamiseksi tulisi määrätä tavanomaisia lupamääräyksiä tiukemmin. Ympäristölupahakemuksen mukaisen hankealueen läheisyydessä sijaitsevat Pöllönvaara Kruunukangas Natura-alue (FI , SCI), joka rajautuu lähimmillään noin 100 m:n päähän lohkon 3 luoteiskulmasta, ja Paiholan metsä Natura-alueeseen (FI , SCI) kuuluva erillinen suojelualue, joka sijaitsee noin 200 m lohkosta 3 etelään. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella osana hankeen ympäristövaikutusten arviointia tulevat hakemuksessa tällöin arvioitavaksi mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin. Arviointivelvollisuus on hankkeen toteuttajalla. Hakemusasiakirjoissa on selostettu hankealueen sijainti suhteessa Natura-alueisiin, mutta ne eivät sisällä varsinaista Natura-arviointia taikka selkeästi kirjattua johtopäätöstä siitä, että arviointi ei ole tarpeen. Hakemusta tulee täydentää tältä osin. ELY -keskuksen tietojen perusteella lohkon 2 läheisyydessä on kaksi kalasääsken pesäpuuta. Toinen pesäpuu on lohkosta 3 etelään noin 400 m:n päässä ja toinen lohkosta

17 17(46) 3 itään noin 300 m:n päässä lohkon reunasta. Molemmissa pesäpuissa kalasääski on pesinyt viimeisen 10 vuoden aikana ja toisessa tiettävästi viimeksi vuonna Hakemuksessa ei ole mainintaa kyseisistä pesäpuista. Kalasääski kuuluu luonnonsuolelulain tarkoittamiin suuriin petolintuihin. Kyseiset pesäpuut ovat edelleen ainakin vaihtopesintäpaikkoina aktiivikäytössä. Kalasääsken pesimärauha tulee turvata riittävästi välisenä aikana. Lohkosta 1 lounaaseen sijaitsee kolme nimetöntä lampea, joista lähin on 250 m:n päässä lohkolle 1 suunnitellun laajennusalueen reunasta. Hakemuksessa ei ole esitetty arvioita turvetuotannon mahdollisista vaikutuksista lampien vesitalouteen. Lampien ympäröivä maasto on metsäojitettua aluetta. Pintavesien virtaussuunta ei ole turvetuotantoalueelta lampiin päin. Lohko 1:stä etelään noin 600 m:n ja lohko 2:sta länteen noin 200 m:n päässä on Aittokorvenlampi. Vedenpinnankorkeutta lammessa on tarkkailtu voimassa olevan luvan velvoittamana vuosina Kosteikon rakentaminen lohkolle 2 käytännössä poistaa turvetuotantoon liittyvästä kuivatuksesta aiheutuneen riskin vedenpinnan alenemiselle Aittokorvenlammessa. Pintavesien virtaussuunnan perusteella arvioituna myöskään lohkosta 1 lounaaseen olevien lampien tilaan Linnunsuon turvetuotannolla ei ilmeisesti ole vaikutusta. Lohkosta 1 noin 250 m lounaaseen olevan lammen pinta-ala on 0,8 ha. Vesilain 2 luvun 11 :n mukaa enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Kokonaan ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että lohkon 1 laajennusalueen kuivatusvaikutukset ulottuvat kyseiseen lampeen. Tästä johtuen hakija tulee velvoittaa seuraamaan kyseisen lammen vedenkorkeutta esimerkiksi määrävuosin. Tuotantoalueen lohko 3 ulottuu länsireunalta Kruununkankaan II-luokan pohjavesialueen suoja-alueeseen. Hakija arvioi, että turvetuotannolla ei ole haitallista vaikutusta pohjavesialueen vedenottoon tai pohjavesipinnan tasoihin. Kruununkankaalla lähellä Linnunsuon lohkoa 3 olevista pohjavesiputkista mitattujen pohjavesipintojen korkeuksien perusteella arvioituna pohjavedet virtaavat Kruunukankaalla pohjois-koilliseen osittain turvetuotantoalueelle päin. Lohkon 3 kuivatusvedet johdetaan pohjavesialueesta poispäin. Pohjavesien ja kuivatusvesien virtaussuunnan perusteella arvioituna lohkon 3 vesiä ei pääse imeytymään pohjavesialueen suuntaan, mistä johtuen lohkon 3 turvetuotannolla ei ole pohjaveden laatua heikentävää vaikutusta Kruunukankaan pohjavesialueella. Mahdollista sen sijaan on, että kuivatussyvyyden kasvaessa ja ulottuessa mineraalimaahan pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä pohjavesiä purkautuu myös lohkon 3 kuivatusojiin seurauksena pohjavesipinnan aleneminen lohkon 3 kohdalla pohjavesialueen reunassa. Linnunsuon turvetuotannon vaikutustarkkailuun tulisi lisätä pohjavesipintojen seuranta lohkon 3 läheisyydessä Kruunukankaan pohjavesialueella. Tarkkailussa tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää alueella jo olemassa olevia havaintoputkia. Maaperän vesipinnan nostaminen kosteikon rakentamisen avulla on pysyvänä ratkaisuna toteutuskelpoisin vaihtoehto lohkon 2 happaman valuman ehkäisemiseksi. Kosteikko tulisi rakentaa mahdollisimman nopeasti, jotta Jukajokea tilaa heikentävä hapan valuma lohkon 2 alueelta saataisiin päättymään. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet tulee johtaa vesienkäsittelyn kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvillisuuspeitteisiä tai ne on pysyvästi siirretty muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kaksi vuotta.

18 18(46) Ympäristölupaan liittyvä tarkkailuohjelma tulee hakemuksen yhteydessä olla selkeästi esitettynä vain kyseistä tuotantoaluetta koskevilta osin. Pintavalutuskentän ja kosteikon tehotarkkailua tulee tehdä vähintään kolmena vuotena. Päästötarkkailun ohella myös vesistötarkkailua tulee tehdä purkuvesistössä vuosittain pintavalutus- ja kasvillisuuskentän sekä kosteikon käytön alkuvuosina, vuoden 2012 jälkeen vähintään kolme vuotta. Veden laadun tarkkailun lisäksi hakija tulee velvoittaa seuraamaan turvetuotannon vaikutuksia biologisissa parametreissa, esim. kasviplanktonissa (päällyslevästössä) ainakin Jukajoessa. Lupaan tulee sisällyttää määräys selvityksen tekemisestä turvetuotantoalueelta vesistöön johdettavien vesien metallipitoisuuksista sekä kertaluonteinen kalojen (ahven, cm) elohopeaselvitys Jukajoesta. Raskasmetallien liukeneminen lisääntyy happamissa oloissa, ja on mahdollista, että lohkolta 2 huuhtoutuu kosteikosta huolimatta metalleja Jukajokeen. Kosteikon toimiessa odotetulla tavalla selvityksen kautta saadaan varmistus siitä, että vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita ei huuhtoudu vesistöön. Tulosten perusteella arvioidaan tarve mahdolliseen esim. määrävuosin toteutettavaan tarkkailuun. Melu- ja pölyselvitysten osalta ympäristöluvassa tulee määrätä kenen aloitteesta ja missä tilanteessa melu- tai pölyselvitykset tulee käynnistää. Lisäksi on tarpeen, että mittaussuunnitelma toimitetaan ennakkoon ELY -keskuksen tarkastettavaksi. Hakemuksen mukaiselle turvetuotannolle ei ole yleisen edun asettamaa estettä, kun lupaa myönnettäessä otetaan riittävästi huomioon edellä tässä lausunnossa esitetyt hakemuksen mukaista toimintaa ja sen ympäristövaikutusten tarkkailua koskevat vaatimukset. Tavanomaisten turvetuotannolle asetettavien lupamääräysten ohella lupaan tulee sisällyttää seuraavat velvoitteet: Toiminnanharjoittajan on tehostettava vesiensuojelua, mikäli kuormitustarkkailussa havaitaan päästöjen olevan hakemuksessa arvioitua oleellisesti suurempia. Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä jo ennen lohkolle 2 suunnitellun kosteikon valmistumista ryhtyä toimenpiteisiin, joilla estetään myös lohkon 2 kautta Jukajokeen valuvien vesien lohkon 2 alueella tapahtuvasta happamoitumisesta johtuva ph-haitta Jukajoessa. Luvan saajan tulee laatia luvan myöntämisen yhteydessä hyväksytystä käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailusta erillinen tuotantoaluekohtainen kooste, joka toimitetaan ELY -keskuksen tarkistettavaksi kolmen kuukauden kuluessa luvan lain-voimiseksi tulosta. ELY -keskukselle tulee antaa oikeus tehdä tarkkailuohjelmaan tarkoituksenmukaisia muutoksia, jotka eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin ennen toiminnan kokonaan lopettamista esittää aluehallintovirastolle hakemusasiana yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelutoimista, tuotantoalueen jälkihoidosta ja -käytöstä sekä toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta. 2) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö arvioi, että kuormituksen kalatalousvaikutukset Kangasveteen ja Pielisjokeen jäänevät vähäiseksi lukuun ottamatta lahtea, johon Papulanpuro laskee. Turvetuotantoalueelta peräisin

19 19(46) oleva kuormitus aiheuttanee purkupaikan välittömässä läheisyydessä jonkinasteista pohjan liettymistä ja pyydysten limoittumista, mikä puolestaan voi huonontaa alueen omavaraisten kalalajien menestymisedellytyksiä ja kalastusmahdollisuuksia. Hakijan tulee korvata asianosaisille kalaveden omistajille Jukajoessa vuosina 2010 ja 2011 aiheutuneista kalakuolemista aiheutuneet menetykset. Hakijalle tulee asettaa 600 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kuivatusvesien johtamisesta vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Kalatalousmaksun käytöstä kuullaan hankkeen vaikutusalueen kalaveden osakaskuntia ja kalastusaluetta. Hakijan esittämää korvausta suuremman kalatalousmaksun asettaminen perustuu edellä esitetyn lisäksi siihen, että Linnunsuolla on tuotettu jyrsinturvetta jo vuodesta 1987 lähtien. Onkin oletettavaa, että neljännesvuosisadan jatkunut turvetuotanto on aiheuttanut purkuvesistön kalastolle vaikeasti todennettavia pitkäaikaishaittoja, joiden laajuutta tai vaikutusta on yksiselitteisesti hankala arvioida. Toisaalta esitetyn maksun suuruuteen on vaikuttanut myös se, että hakijan selvityksen mukaan kosteikon ja pintavaluntakentän käyttöönoton myötä päästöt tulevat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta pienenemään. Fosforikuormitus säilyy tuotantovaiheessa selvityksen mukaan nykytasolla. Turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia tulee tarkkailla purkuvesistössä ELY - keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun ei tarvitse olla jatkuvaa, mutta siihen tulee kuulua kalojen elohopeapitoisuuksien määrittäminen. Tarkkailu on yhdistettävissä Pielisjoella toiminnassa olevaan Pielisjoen Pyhäselän kalataloudelliseen tarkkailuun. 3) Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan vesiensuojelurakenteiden voidaan katsoa edustavan tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon käsiteltävät vesimäärät ja tuotantoalueen laajuus. Hakemuksessa on esitetty pienemmän kosteikon rakentamisesta vain yksi karttakuva. Kosteikon rakentamiseksi tulee hakemusta täydentää yksityiskohtaisemmalla kosteikon rakentamissuunnitelmalla. Kosteikolle tulisi rakentaa monimuotoisia altaita ja monimuotoista kasvillisuussaarekkeita linnuston elinympäristöksi. Lohkolle 2 suunnitellun laajan kosteikon rakentamiseksi on esitetty suunnitelma. Kosteikolle varastoitava vesimäärä on huomattava, joten kosteikon penkereet on rakennettava riittävän kestävistä materiaaleista ja kestäviksi, etteivät altaan vedet esim. tulvatilanteessa pääse hallitsemattomana purkautumaan alapuoliseen vesistöön. Monimuotoisen linnuston ja kasvillisuuden elinolosuhteiden turvaamiseksi kosteikkoaluetta tulee hoitaa riittävällä tasolla ja muotoilla alueelle happamuusongelmia aiheuttamattomasta aineksesta saarekkeita. Uusilta alueilta lähtevien vesien happamuustasoja tuotannon käynnistyessä ja tuotannon aikana tulee seurata tehostetusti. Lohkon 2 kosteikon toimivuutta happamuuden vähentäjänä tulee seurata tehostetusti ja riittävän pitkällä aikavälillä. Aiemmat tuotannosta valuneet kiintoaineet ja madaltumat Jukajoesta, Papulanpurosta ja Papulanpuron laskukohdasta Pielisjoella tulee poistaa luvanhakijan toimesta. Hakemuksen mukaisen toiminnan melu- ja pölyvaikutuksista ei ole huomautettavaa.

20 20(46) Turvetuotantoalueiden ympäristölupien valvontaviranomaisena toimii alueellinen ELY - keskus, mutta lupien tarkkailuista ja tuloksista tiedotetaan myös vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaista. Kuntalaisia lähellä oleva ja käytännönläheistä valvontatyötä laajasti suorittava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edustaja tulisi pyytää mukaan alueiden valvontakäynneille, jotta paikallistason viesti tuotantoalueen toiminnan vaikutuksista kulkee joustavasti eri tahojen välillä. Käytännön vesiensuojelutoimenpiteistä, mm. laskeutusaltaiden tyhjennyksistä on informoitu kunnan viranomaista vuosittain, joskin ilmoitus on usein tullut perille niin myöhään, että toimintaan tutustuminen on ollut jo myöhäistä. Toiminnan vuosiraportoinnissa on ollut pahoja viiveitä ja raportit ovat olleet vaikeaselkoisia eikä kaikista tarkkailuista ja alueiden käytöstä ja hoidosta ole tullut tietoa lainkaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suoritettu tarkkailu on saatujen tulosten valossa ollut lupamääräysten mukaista ja asiantuntevasti suoritettua, mutta viiveistä ja esitystavasta johtuen toiminnan vaikutuksista on ollut vaikea päästä selville. Lupahakemuksessa ehdotettu kaikkien ko. toimijan Pohjois-Karjalassa turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelma tulisi korvata tuotantoaluekohtaisella tarkkailuohjelmalla, jossa vaikutuksien havainnollistamiseksi tulee tuloksia esittää kuvaajina ja verrata saatuja tuloksia esim. luonnonvesiin ja/tai jätevedenpuhdistamojen puhdistustuloksiin tai muihin havainnollisiin esimerkkeihin. Toiminnalle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa luvan velvoitteista ja yhteistyöstä viranomaisten suuntaan. Käytännön työskentelystä vastaavan urakoitsijan henkilöstöstä on myös nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa käytännön vesiensuojelutoimenpiteiden suorittamisesta ja rakenteiden ja laitteiden kunnossapidosta. Em. vastuuhenkilöiden nimet on ilmoitettava luvan valvontaviranomaisille. Ympäristölautakunta puoltaa aloitusluvan myöntämistä haettuun lupaan, ennen päätöksen lainvoimaisuutta, koska toimimalla nopeasti lohkolla 2 kosteikon aikaansaamiseksi voidaan Jukajoelle aiheutuvaa happamuushaittaa saada viivytyksettä hallintaan. Aloitusluvan myöntämistä puoltaa myös uusien avattavien tuotantoalueiden nykytila eli ruokohelpipelto, jossa ei ole suojeltavia alkuperäisen suoluonnon ympäristöarvoja. 4) Joensuun seudun terveydenhuolto Kontiolahden kunnan terveydensuojeluviranomaisena toteaa, ettei Linnunsuon turvetuotantoalueen toiminnasta ole tullut Joensuun seudun ympäristöterveydenhuoltoon valituksia. Melu- ja pölyseurantaa tulee jatkaa, mikäli muiden kuin hakijan hallussa oleville maille tehdään suojaavan puuston hakkuita tai lähialueiden kiinteistöjen haltijat valittavat häiritsevästä melusta tai pölystä. Terveydensuojelullista estettä luvan myöntämiselle ei ole. Muistutukset ja mielipiteet 5) Paiholan osakaskunnan mielestä Linnunsuon turvetuotantoalueen valumavesien puhdistuksessa pitäisi kummallakin tuotantolohkolla käyttää kosteikko- ja pintavalutuskenttäkäsittelyn lisäksi kemiallista puhdistusta. Koska lohkolla 2 on ollut ongelmia valumavesien happamuuden kanssa, pitäisi Papulanpurossa olla vedenlaadun tarkkailupiste ennen Pielisjokea.