Leiritoiminnan ja -tilojen kehittämisselvitys

Transkriptio

1 0 Leiritoiminnan ja -tilojen kehittämisselvitys

2 1 Taustaa Kirkkovaltuusto hyväksyi , 12, Jyväskylän seurakunnan kiinteistöstrategian päivityksen. Leirikeskusten osalta päivitettyyn kiinteistöstrategiaan ei sisälly yksityiskohtaista toimenpide-ehdotusta, vaan jatkovalmistelua koskeva seuraava linjaus: Laaditaan seurakunnalle leiritoiminnan strategia, jonka perusteella voidaan määritellä säilytettävät leirikeskukset sekä niiden ympärivuotinen tai kesäaikainen käyttö. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 223 käynnistää kirkkovaltuuston hyväksymässä päivitetyssä kiinteistöstrategiassa tarkoitetun leiritoiminnan strategisen suunnittelun, perusti ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman, jonka pohjalta kirkkoneuvosto voi päättää leirikeskuksia koskevien ratkaisujen jatkovalmistelusta. Kirkkoneuvosto on hyväksynyt , 124, että leirikiinteistöjen kehittämisen tavoitteeksi voidaan hyväksyä laaditun vision mukaan yhden leirikeskuksen malli. Kirkkoneuvosto käsitteli leirikeskusasiaa , 198 ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Kokouksessaan , 222 kirkkoneuvosto teki kirkkovaltuustolle periaate-esityksen, että leirikeskusratkaisu toteutettaisiin Vesalan uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Kirkkovaltuusto käsitteli asiaa ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Kirkkoneuvosto käsitteli asiaa , 23 ja antoi uudelleen valmistelun hallintojohtajan tehtäväksi. Jatkovalmistelussa ovat olleet mukana kirkkoherra, kiinteistöpäällikkö ja talouspäällikkö. Kirkkoneuvostoa informoitiin jatkovalmistelusta ja luottamushenkilöille järjestettiin asiasta iltakoulu Leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämisen näkökulma on ollut vahvasti toiminnallinen. Tämän lisäksi teknistaloudellisia kysymyksiä on tarkasteltu muun muassa kiinteistötyöryhmän raportissa Vaihtoehdoista on teetetty useita erilaisia arkkitehtisuunnitelmia sekä niiden kustannusarviot. Kiinteistövälittäjiltä (Newsec Oy ja Jyväskylän AG-kiinteistöt Oy) on pyydetty myyntihinta-arvioita kohteista. Lisäksi arkkitehtitoimisto LPV on tehnyt kehittämisselvityksen

3 2 Toiminnalliset tarpeet leiritiloille Aiempi valmistelu Toiminnallisten tarpeiden arviointi on ollut olennainen osa jo tähän mennessä toteutunutta leirikeskusratkaisun valmistelua, niin vuosien kuin valmisteluprosesseissa. Vuoden 2017 kevään aikana valmisteluun osallistui kirkkoneuvoston nimeämä, ohjausryhmän alaisuudessa työskennellyt nelihenkinen, viranhaltijoista koostunut toiminnallinen työryhmä, jonka raportti oli mukana kirkkovaltuuston kokoukseen saamassa valmisteluaineistossa. Toiminnallisen työryhmän em. raportissa kuvataan nykyinen Jyväskylän seurakunnan leiritiloissa tapahtuva toiminta vuoden 2016 tilastojen valossa sekä luonnehditaan leirikeskusten ulkoisia puitteita ja muita ominaisuuksia. Seuraavilla raportin näkökohdilla voi arvioida olevan erityistä merkitystä tulevaisuuden ratkaisujen kannalta: - seurakunnan omassa toiminnassa korostuu sesonkiluonteisuus - leiripaikkojemme sijainti Keski-Suomessa on eduksi markkinoitaessa leirikeskuspalveluja valtakunnallisesti ulkopuolisille käyttäjille - ulkopuolisissa varauksissa leirien ohella etenkin koulutuksia, kokouksia sekä perheiden ja sukujen juhlia - leiritilan tulisi minimissään palvella kahden leiri/tapahtuman yhtäaikaista käyttöä - Vesalan kiinteistöjen nykyinen kunto rajoittaa toimintaa - Vesalan laaja piha-alue, Syvälahden alue mukaan lukien, tukee toimintaa - Koivuniemen 2004 valmistuneet tilat ovat ajanmukaisia ja viihtyisiä, mutta niiden käyttö on mahdollista vain yhdelle, pienellekin, ryhmälle kerrallaan - Koivuniemen piha-alue suppea, mutta toimiva - Mutasen leirikeskuksen käyttöä rajoittaa tilojen niukkuus etenkin rippikouluryhmiä ajatellen ja saniteettitilojen vaatimattomuus - Mutasen oma piha-alue on suppea, mutta lähimaastossa hyviä retkikohteita - Vesalan ja Koivuniemen etäisyys kaupungin keskustasta noin 15 km; Mutasen etäisyys kaupungin keskustasta on noin 45 km, mikä koetaan toiminnan kannalta ongelmaksi - Sarpatin leirimaja on varsin vilkkaassa omatoimisten pienryhmien ja päiväleiriryhmienkäytössä (asiakkaita 215 päivänä vuonna 2016) - Tyyppälän leirimaja on viime vuodet ollut vain partiolaisten käytössä

4 3 Lisäksi toiminnallisen työryhmän raportissa kuvataan leirikeskustarve työaloittain. Seuraavassa eräitä keskeisiä piirteitä raportin tästä osuudesta: - diakoniantyössä arvioidaan leiritoiminnalle olevan myös tulevaisuudessa laajaa tarvetta ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa järjestettävän toiminnan nähdään lisääntyvän; painopistettä toiminnassa siirtynee kuitenkin yön yli kestävistä leireistä päiväleireihin - diakoniatyön kannalta on tärkeää saavutettavuus ja esteettömyys sekä se, että kokoontumistilat ja ruokailutilat ovat lähellä toisiaan (sisäkautta) - diakoniatyössä myös vapaaehtoisten vetämien ryhmien omatoimisten kokoontumisten mahdollisuus tulisi säilyttää - rippikouluista ( ryhmää) 23 leiriä omassa leirikeskuksessa, 17 ulkopuolisissa leiripaikoissa ja loput päiväryhminä kirkoilla - vaikka rippikouluryhmien oletetaan lähivuosina jonkin verran vähenevän, on jatkossakin suuri tarve leiripaikoille (etenkin kesäaika, hiihtoloma ja kevään viikonloput) - rippikoulun lisäksi on muuta nuorisotyötä ja kouluikäisten parissa tehtävää työtä, joiden tämänhetkiset leiritilatarpeet ovat laajoja: vuonna 2017 erilaisia leirejä 157 vuorokautta (nämäkin sijoittuvat sesonkiaikoihin) - varhaiskasvatuksen (lapsi- ja perhetyö) leiritoiminta koostuu (2017) noin 28 leiripäivästä ja 23 leirivuorokaudesta - em. työalojen ohella leiritoimintaa järjestää laajemmin etenkin maahanamuuttajatyö, jonka leiritoiminnassa painopiste siirtymässä jatkossa entistä enemmän päiväleireihin - muuta säännöllistä seurakunnan omaa toimintaa leiripaikoissa ovat esim. retriitit, koulutukset, kokoukset, aikuisryhmien kokoontumiset (miesten illat, naisten saunaillat ym.) Keväällä 2017 työskennellyt em. toiminnallinen työryhmä päätyi raportissaan ensinnäkin kootusti toteamaan, että seurakuntien leiritoiminnan profiili ja käytännöt tulevat merkittävästi muuttumaan tulevien vuosien aikana. Tämän vuoksi työryhmä päätyi esittämään, että Jyväskylän seurakunnan leirikeskusratkaisuksi valittaisiin kaupunkialueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuva toimintakeskus. Työryhmän ehdotuksen mukaan myös Lehtisaaren päärakennuksen rakentamisesta voitaisiin luopua. Työryhmä katsoi, että sen ehdottama kaupunkitoimintakeskus olisi Jyväskylän seurakunnan strategisten linjausten mukainen. Ehdotuksensa perusteiksi työryhmä mainitsi seuraavia seikkoja (tässä tiivistetysti ilmaisten): - ekologia: tilojen monikäyttöisyys, rakentamisen, rakennusten ylläpidon ja toiminnan ympäristövaikutukset - ekonomia ja synergiaedut: kaupunkileirikeskus käyttöaste saadaan korkeaksi, jos leiritoiminnan ohella siellä on mahdollista myös muu viikkotoiminta (myös tilojen vuokraus ulkopuolisille käyttäjille mahdollista laajemmin)

5 4 - yhteisöllisyyden luominen: kaupunkialueelle sijoittuva toimintakeskus, jossa leiritoiminnan ohella olisi muuta viikkotoimintaa, laajentaisi leirikeskusten käyttäjäjoukkoa ja siten mahdollistaisi laaja-alaisemmin yhteisöllisyyden kokemisen - ateriapalvelut: kaupunkitoimintakeskuksen keittiö voisi toimia seurakunnan keskuskeittiönä kaikkea toimintaa varten - ajantasaisuus: nykyisissä leirikeskuksissa oman aikakautensa ratkaisuja, jotka eivät palvele riittävän hyvin nykyistä ja tulevien vuosien toimintaa - saavutettavuus: kaupunkialueen toimintakeskukseen pääsisi kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuneuvoilla, jolloin se voisi olla myös pistäytymiskohde seurakuntalaisille - käyttöasteen nousu: kaupunkitoimintakeskuksen myötä nykyisten leirikeskusten sesonkiaikoja lukuun ottamatta alhainen käyttöaste nousisi Toiminnallisen työryhmän ehdotukseen sisältyvien näkökohtien voi katsoa tulleen monilta osin otetuksi huomioon siinä leiritilaratkaisun visiossa, jonka kirkkoneuvoston nimeämä ohjausryhmä hahmotteli väliraportissa kirkkoneuvostolle kesäkuussa 2017: Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle). Aivan sellaisenaan toiminnallisen työryhmä ehdotus kaupunkitoimintakeskuksesta ei kuitenkaan saanut ohjausryhmässä vastakaikua. Etenkin vision maininnan keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia on aihetta katsoa painottavan toiminnan tarpeita jonkin verran perinteisemmin kuin työryhmän ehdotuksessa kaupunkitoimintakeskuksesta kävely- tai pyöräilymatkan päässä. Jyväskylän seurakunnalla on eri kaupunginosissa asutuksen keskellä useita kirkkoja ja seurakuntakeskuksia, nykyään myös iso toimitila kauppakeskuksessa. Ohjausryhmässä vallitsi konsensus siitä, että näiden rinnalla on tulevaisuudessakin tarvetta luonnon rauhaa ja muita nimenomaan luontoon liittyviä mahdollisuuksia tarjoavalle toimipaikalle. Ohjausryhmän väliraportin ja sen sisältämän vision nojalla kirkkoneuvosto hyväksyi jatkovalmistelun tavoitteeksi yhden leirikeskuksen mallin. Syksyn 2017 aikana edellä mainittua visiota yhdestä isosta leirikeskuksesta tarkennettiin ohjausryhmässä myös toiminnallisten työntekijöiden näkemyksiä kuullen siten, että suunnitellun tulisi sisältää ainakin kahden yhtäaikaisen leirin (mitoituksena rippileiriryhmä) pitämisen, mutta eduksi olisi, jos tämän ohella saman aikaisesti leirikeskuksessa voisi vierailla myös jokin päiväkävijöiden ryhmä. Tarpeen olisi saada aikaa myös sellainen tilaratkaisu, jossa molemmilla leireillä on omat majoitus- ja kokoontumistilat sekä riittävä oma piha-alue ja kulkemisen yhteisiin tiloihin ei tule tapahtua kummankaan leirin majoitus- tai kokoontumistilojen kautta.

6 5 Täydentävä valmistelu Toiminnallisten tarpeiden näkökulma leirikeskusratkaisussa on kiistämättä hyvin monitahoinen ja monitulkintainen kysymys jo ajatellen nykyisiä seurakuntatyön tarpeita. Vaikeuskerroin kasvaa tästä vielä huomattavasti, jos pyritään hahmottamaan toiminnan tarpeet vuoteen 2025 saakka tai kuten on aihetta etenkin uutta rakennettaessa ainakin parinkymmenen vuoden päähän. Toisaalta seurakunta omilla ratkaisuillaan myös luo tulevaisuutta eikä vain mukaudu vääjäämättömään kehitykseen. Onnistuneiden ratkaisujen aikaan saaminen myös leiritilojen osalta voi osaltaan turvata leiritoiminnan jatkumista. Edellä kuvatun aiemman valmistelun näkökohtien rinnalle ei ole uudessa valmistelussa noussut merkittäviä uusia toiminnallisia seikkoja huomioon otettavaksi. Jäljempänä kuitenkin luodaan päivitetty katsaus toiminnallisiin leiritilatarpeisiin aiempiin aineistoihin tukeutuen ja joiltain osin täydentäviä näkemyksiä esittäen. Käytössä ovat luonnollisesti aiempien vuoden 2016 tilastojen sijaan tiedot vuodelta Lopuksi on vertailtu myös kahta leirikeskusratkaisun päävaihtoehtoa toiminnan näkökulmasta. Vuoden 2017 tilastot Aiemmissa raporteissa on esitelty yksityiskohtaisia lukuja vuoden 2016 tilastoista. Tässä rajoitutaan muutamiin havaintoihin vuoden 2017 lukujen perusteella (vuoden 2017 tilastot yksityiskohtaisemmin liitteenä). Vuoden 2017 tilastojen mukaan Jyväskylän seurakunnan kolmessa leirikeskuksessa (Koivuniemi, Mutanen, Vesala) on ollut yksittäisten henkilöiden leiripäiviä yhteensä Tässä luvussa mukana oma toiminta ja ulkopuolinen toiminta, eri pituisia aikoja olleet päiväkävijät ja jokainen yön yli kestäneen leirin leiripäivä kunkin leiriläisen osalta laskettuna. Vesalassa oman toiminnan kävijäkohtaisia leiripäiviä on ollut 9288 ja ulkopuolisessa toiminnassa Oman toiminnan kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta 663 leiripäivää ja osuus ,1 % kaikista kävijöistä, kun ,1 %. Todettakoon että Vesalan oman toiminnan kävijöistä 48,2 % oli kesä-elokuun leiriläisiä (mukana ei tässä päiväkävijät), mitä selittävät etenkin rippikoulut. Koivuniemessä oman toiminnan kävijäkohtaisia leiripäiviä on ollut 5056 ja ulkopuolisessa toiminnassa Luvut ovat samaa tasoa kuin Koivuniemen

7 6 oman toiminnan kävijöistä 45,7 % oli kesä-elokuun leiriläisiä (luvussa ei päiväkävijöitä). Mutasessa oman toiminnan kävijäkohtaisia leiripäiviä on ollut 1575 ja ulkopuolisessa toiminnassa Mutasen oman toiminnan kävijöistä 39,1 % oli kesäelokuun leiriläisiä (luvussa ei päiväkävijöitä). Omia yöpyviä leiriläisiä ei tosin ollut heinä-elokuussa yhtään. Merkittävä osa omasta toiminnasta sijoittuu sesonkiaikoihin kesään ja viikonloppuihin. Tilastojen valossa itse asiassa elokuussa ja toukokuussa on varsin vähän omaa toimintaa leirikeskuksissa. Vesalassa oli toukokuussa 517 oman toiminnan leiripäivää/päiväkäyntiä ja elokuussa 627. Koivuniemessä toukokuussa 136 ja elokuussa 493. Mutasessa toukokuussa 96 ja elokuussa 70. Yksi haaste seurakuntatyön suunnittelulle onkin, kuinka voitaisiin leiritilojen käyttöä laajentaa nykyisten sesonkien ulkopuolelle. Voisi olettaa etenkin toukokuun ja elokuun olevan sääolojen puolesta leiritoiminalle monin tavoin ihanteellisia ajankohtia, mutta omaa toimintaa on silloin hyvin vähän. Leiritoiminnan kehityssuunnat On mahdollista, jopa todennäköistä, että suurimman leirityön osa-alueen eli rippileirien määrä vähenee jonkin verran tulevien vuosien aikana. Tosin 2010-luvulla Jyväskylän seurakunnassa ei vielä merkittävää osallistujamääräien alenemista ole tapahtunut, vaan rippikoulun käyneiden prosentuaalinen osuus on jopa hieman noussut viime vuosien aikana ollen edelleen noin 82 %. Kaupungin asukasluvun kasvu positiivisen muuttoliikkeen ja suuren syntyvyyden seurauksena on toistaiseksi pitänyt Jyväskylän seurakunnan jäsenmäärän melko vakaana, huolimatta runsaasta kirkosta eroamisesta. Viime aikoina on kuitenkin nähtävissä syntyvyyden väheneminen ja kastettujen määränkin varsin nopea väheneminen, joka vaikuttanee rippikouluikäluokkien määräänkin ainakin luvun lopulla. Olennainen kysymys on tietenkin, säilyykö rippikoululeirien suosio niin suurena kuin se on ollut viime vuosikymmenet. Meneillään olevalla rippikoulun opetussuunnitelman uudistuksella pyritään turvaamaan rippikoulun säilyminen nuorille ja heidän perheilleen tärkeänä kirkon toimintona. Leiritilaratkaisun suunnittelussa puhutaan rippikoulujen osalta hyvin varmoista tulevaisuudenkin tarpeista, sillä tällä hetkellä ryhmiä on noin 45 ja merkittäväkin pudotus ryhmien määrässä takaisi vielä sen, että sesonkiaikoihin riittäisi rippikouluryhmiä omasta seurakunnasta. Rippileirienkin kannalta olisi toivottavaa, että sesonkiaikoja saataisiin laajennettua nykyisestä. Toivottavaa esimerkiksi olisi, että rippikouluja voitaisiin hiihtolomien ja viikonloppujen lisäksi muulloinkin integroida koulujen lukukausiin.

8 7 Yksi todennäköinen kehityssuunta leiritoiminnassa on päiväleirien määrän kasvu. Joiltakin osin tämä voi tarkoittaa yön yli kestävien leirien määrän vähenemistä. Päiväleirit yleistynevät etenkin diakonian ja varhaiskasvatuksen työaloilla. Jossain määrin tähän vaikuttaa työntekijöiden määrän väheneminen, turvallisuussäädösten tiukkeneminen ja hengellisten työntekijöiden siirtyminen työajan piiriin. Yksi leiripäivä pitemmän leirin sijaan on kuitenkin enenevässä määrin myös seurakuntalaisille mieleinen vaihtoehto. Diakonian ryhmien kohdalla leiripäivät toteutetaan jatkossa yhä useammin jonkin yhteistyökumppanin kanssa. Päiväleirien kannalta on erityisen tärkeää, että leiripaikka on riittävän lähellä. Leiritoiminnan tulevaisuuteen liittyy monia epävarmuustekijöitä, mutta ei ole näköpiirissä, että edes nykyiset vahvat perinteet ainakaan vuoteen 2025 mennessä merkittävästi muuttuisivat, jos käytössä on asianmukaisia leiritiloja. Toisaalta on odotettavissa, että ajanmukaiset leiritilat loisivat mahdollisuuksia uuden tyyppisille toiminnoillekin. Luonnon läheisyys ja rauha sekä ekologisuus muodostunevat merkittäviksi vetovoimatekijöiksi tulevina vuosina. Leirikeskuksen kappeli on tietenkin yksi tärkeä ja välttämätön tila seurakunnan leiritoiminnalle ja osaltaan varmistaa leirikeskuksen vetovoimaa. Leiritoiminnan tulevia tarpeita voidaan arvioida myös konkreettisten tilatarpeiden (esimerkiksi vuodepaikkojen määrän) kannalta. Tällä hetkellä Jyväskylän seurakunnalla on kolmessa omassa leirikeskuksessaan vuodenpaikkoja 225 (lisäksi Sarpatin leirimajan noin 20 vuodepaikkaa), mikä on jo nykyisin liian suuri määrä. Jos leiritilaratkaisun tavoitteena pidetään em. vision mukaista vuodepaikkaa, on kyse erittäin merkittävästä leiritilakapasiteetin vähenemisestä. Vaikka toiminnan määrä tulevaisuudessa jonkin verran supistuisikin, on hyvin realistista arvioida, että ainakin tälle vision mukaiselle tilojen määrälle saadaan jo seurakunnan oman toiminnan myötä melko hyvä käyttöaste. Seurakunnan oma toiminta on leirikeskusten ensisijainen käyttötarkoitus, mutta omalta toiminnalta käyttämättä jäävää leiritilakapasiteettia voidaan antaa muiden toimijoiden käyttöön, mikä on merkittävää myös leirikeskuspalveluiden talouden kannalta. Ajanmukaiset tilat houkuttelevat käyttäjiksi myös ulkopuolisia tahoja, joista merkittävän osan voi olettaa olevan seurakunnalle läheisiä yhteistyökumppaneita (muita seurakuntia, kristillisiä järjestöjä, paikallisia yhdistyksiä, perheitä jne.).

9 8 Ulkopuolelta vuokratut leiritilat Jyväskylän seurakunta hankkii tällä hetkellä merkittävän määrän leiripalveluita ulkopuolisilta tahoilta. Rippileirejä oli 2017 ulkopuolisissa leiripaikoissa 17, niistä noin puolet hiippakuntakartanossa Haapaniemessä Kuortaneella. Haapaniemeen on juuri valmistunut uusi majoitusrakennus ja jatkossa jonkin verran nykyistä useampi Jyväskylän rippikoululainen voinee päästä Haapaniemeen. Ulkopuoliset paikat kauempanakin Jyväskylästä soveltuvat hyvin noin viikon pituisiin rippileireihin. Muulle toiminnalle leiripaikka on yleensä toivottavaa löytää oman kaupungin alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä. Välttämättä ei ole helppo löytää lähiseudulta ulkopuolelta vuokrattavia leiritiloja etenkään sesonkiaikoihin eli kesäisin, viikonloppuina ja hiihtolomilla. Ainakin lähiseurakuntien leirikeskukset ovat ahkerassa omassa käytössä juuri näinä aikoina. Ulkopuolelta vuokrattavat tilat ovat tärkeä osa leiritilojen hankkimisen kokonaisuutta, mutta tukeutuminen pelkästään tai pääosin niihin loisi melkoista epävarmuutta leirityön tulevaisuuteen. Omistettujen leiritilojen ja ostettujen leiripalveluiden tasapainoisien suhteen määritteleminen on keskeinen osa leiritoimintojen kehittämistä. Lehtisaaren kesäkoti Leiripaikkojen joukossa on aivan oma toiminallinen profiilinsa Lehtisaaren kesäkodilla Tuomiojärvellä. Nimensä mukaisesti vain kesällä käytössä olevaa paikkaa ei käytetä yön yli kestäviin leireihin, vaan toiminta koostuu yksittäisten kävijöiden vierailuista ja myös ryhmien päiväkäynneistä. Lehtisaaren päärakennus (vanha kesäasunto) paloi kesällä 2016 ja uutta päärakennusta ei ole vielä tehty. Saunarakennus säästyi tulipalossa. Lehtisaareen on seurakunnan järjestämä kuljetus vain soutuveneillä, mutta siitä huolimatta kävijöitä on ollut enimmillään lähes kesää kohti. Kesäkodin tulevaisuuteen ei aiemmassa leirikeskusratkaisun valmistelussa ole em. toiminnallisen työryhmän ehdotusta lukuun ottamatta otettu lähemmin kantaa (työryhmä ehdotti, että kaupunkitoimintakeskuksen myötä Lehtisaareen ei rakennettaisi enää uutta päärakennusta). Lehtisaaren tulevaisuuden kannalta on toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien ohella ratkaisevaa, saadaanko ylipäätään ja missä laajuudessa saarta jatkossa käyttää ja sinne rakentaa. Lupaprosesseihin sisältyy toistaiseksi monia epävarmuustekijöitä. Jos toimintaa voidaan Lehtisaaressa jatkaa, selvää on, että jatkossakin paikka on lähinnä kesäkoti monine toiminallisine rajoituksineen (ei majoitusta, kuljetus soutuveneillä, ei sähköä eikä vesijohtoverkkoa). Nämä rajoitukset ovat kuitenkin samalla saaneet aikaan Lehtisaaren ainutlaatuisen ja vetovoimaisen ilmapiirin. Kokoavasti voidaan leiritoiminnan tarpeiden näkökulmasta todeta, että Lehtisaaren toimintaprofiili on niin erilainen kuin muissa leiritilavaihtoehdoissa, että Lehtisaaren tulevaisuus on mahdollista ratkaista erillään kokonaisratkaisusta.

10 9 Toiminnalliset tarpeet leiritiloille kootusti Ympäristö - Leiripaikka kohtuullisen matkan päässä useimmille (15-20 km) - Yhteydet julkisilla kulkuneuvoilla - Ulkoalueissa väljyyttä, luontoa ja luonnon rauhaa - Vesistön läheisyys - Plussaa, jos naapurusto ei liian lähellä Tilat - Varmasti terveelliset tilat - Majoituskapasiteettia omissa leiritiloissa yhteensä kahdelle isolle ryhmälle (noin 80 vuodepaikkaa) ja lisäksi tilaa päiväryhmälle - Kullekin ryhmälle riittävä oma tila ja rauha, jos tilat sijoittuvat samaan kiinteistöön tai pihapiiriin - Tarkoituksenmukaiset majoitushuoneet (2-4 hengen huoneita, wc, suihku) - Opetustiloissa, ruokailutiloissa ja muissa kokoontumistiloissa riittävästi monipuolisuutta, muunneltavuutta, väljyyttä ja erillisyyttä - Erillinen kappelitila - Rippikouluille löytyy melko hyvin ainakin etäämpää vuokrattuja leiripaikkoja, mutta päiväryhmien, arki-iltojen ja viikonloppujen moninaista leiritoimintaa pitää voida sijoittaa lähellä oleviin leiripaikkoihin, joita ei aina ulkopuolelta tarjolla Henkilöstö - Plussaa, jos mahdollisuus kahden leiriryhmän henkilökunnan yhteistyöhön (etenkin riparit) - Tarvittavan keittiöhenkilökunnan ja muun henkilökunnan määrä tulisi saada riittävän pieneksi eli esim. valmistuskeittiöitä, joissa henkilökunta jatkuvasti paikalla, tulisi olla vain yksi. Leiritoiminnan teknistaloudellinen tarkastelu Tällä hetkellä Jyväskylän seurakunta omistaa 5609 kem² leirikiinteistöjä kahdeksassa toimintapisteessä koostuen kolmesta leirikeskuksesta, leirimaja Sarpatista, kolmesta partiomajasta ja luontokohde Lehtisaaresta. Henkilökuntaa on kolmessa leirikeskuksessa, Vesalassa, Koivuniemessä ja osan vuotta Mutasella. Lehtisaaressa on yhteisen seurakuntapalvelun toimintavaroilla ja osin työllistämistuella palkattuja kausityöntekijöitä. Sarpatin henkilöstökuluissa eivät näy Tikkakosken kirkonpalveluskunnan Sarpatissa tekemät kiinteistön hoito- ja huoltotyöt, koska niistä ei ole pidetty erillistä seurantaa. Leirikeskussihteerin ja

11 10 leirikeskusisännän työpanos on kohdennettu seuraavasti: Vesala 63 %, Koivuniemi 24 %, Mutanen 10 % ja Sarpatti 3 %. Monilla eri laskennoilla vuosittaiset varausmäärät, käyttäjämäärät ja talousarvion lukemat toiminnan määränä jakautuvat likimain samoin esitetyin prosenttiosuuksin. Kiinteistöjen pitäminen käyttökuntoisina edellyttää vuosittaisia ylläpito- ja kunnossapitomäärärahoja sekä elinkaaren eri vaiheissa myös välttämättömiä peruskorjausmäärärahoja korjausvelan hillitsemiseksi. Vesalan leirikeskuksen kohdalla peruskorjaus ja osin kunnossapito on ollut vähäistä viime vuosien aikana ja päärakennus on kahden vuoden päästä elinkaarensa päässä. Päärakennuksessa Nuotassa sijaitsevat keittiö ja myös Verkon lämmitystä palveleva lämpökeskus. Lehtisaaren saaminen entisen laajuiseen päiväkävijäkäyttöön vaatii uudisrakentamisen investointimäärärahat. Koivuniemi on pääsääntöisesti teknisesti kunnossa ja vaatii vain normaalia huoltoa ja kunnossapitoa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mutasen pesu- ja sosiaalitilat ovat huonokuntoiset. Leiritoiminnan kiinteistöjä selvittänyt työryhmä tarkasteli ensisijaisesti teknistaloudellisia tunnuslukuja, joita tukemaan teetettiin rakennusten ja järjestelmien kuntoarviointeja osa-alueiden asiantuntijoilla. Yleisesti voidaan todeta, että leiritilojen käyttöaste on hyvin alhainen. Koivuniemessä käyttöasteeseen vaikuttaa merkittävästi se, että sinne ei voi sijoittaa useampaa yhtäaikaista ryhmää, jolloin majoituskapasiteettiä jää tyhjäkäytölle. Toinen merkittävä seikka on ollut, että kiinteistöjen kunto erityisesti Vesalan ja Mutasen osalta on huono. Vesalan käyttöä voidaan nykykunnossa jatkaa enintään toimikauden 2018 loppuun. Nykyiset leiritilat vaatisivat mittavat investoinnit, mikäli ne saatettaisiin ajanmukaiseksi ja terveiksi tiloiksi. Nykyisten leirikiinteistöjen välttämättömiin peruskorjauksiin ilman tason korotusta on arvioitu menevän 4,2 milj., jolloin hyväksytään osan kiinteistöjen kunnon huononeminen niin, että ne eivät suunnittelukauden lopulla enää täytä käytön vaatimia terveellisten ja turvallisten tilojen vaatimuksia ja todennäköisesti uudisinvestointeja tarvitaan. Keskimääräinen kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitokustannusten nousu on noin 5 % vuodessa. Julkisten tilojen ylläpitokustannukset muodostuvat pääosin energian hankinnasta ja työvoimakuluista. Molempien kustannusten muutos on nouseva. Kiinteistömassaa tulee vähentää, että kiinteistöstrategian linjaus alentaa kiinteistöjen ylläpitoon tarvittavaa kuluresurssia toteutuisi. Leiritoiminnan kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakulut v olivat noin 0,62 milj., käyttäjäpalvelut ja maksut noin 0,16 milj. ja henkilöstökulut noin 0,48 milj.

12 11, kaikki yhteensä noin 1,26 milj.. Ulkoisia tuloja leirikeskuspalvelujen toiminnasta saatiin v ,28 milj., joten vuosinettoylläpitokuluksi jää noin 1 milj. oman leiritoiminnan ylläpitämiseksi. Vesalan käyttöpäiviä oli v /365, Koivuniemen 296/365, Mutasen 147/365 ja Sarpatin 215/365. Laskennallisesti leirikeskuksen toimintavuorokauden ylläpito v maksoi vuositasolla Vesalassa 1990, Koivuniemessä 934, Mutasella 101 ja Sarpatissa 38. Taloudellisesti arvioiden leirikeskustoiminta ei ole kannattavaa ja omien leiritilojen ylläpito on kallista. Kiinteistötyöryhmän selvityksen perusteella voidaan todeta, että mikäli leiritoimintaa arvioidaan yksinomaan taloudellisesta näkökulmasta leiritoimintapalvelut olisi taloudellisinta ostaa ulkopuolisena palveluna, mutta leiritoiminnan järjestämisessä tulee huomioida toiminnan. tarpeet. Leiritoiminnan tulevaisuuden visio Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle) Vaihtoehdot toteuttamistavasta Vision mukaisen yhden leirikeskuksen tavoitteen mahdollistavat päävaihtoehdot ovat: - Vesalan leirikeskus: nykyisen päärakennuksen tilalle rakennetaan uusi leirikeskus ja ainakin osa muista rakennuksista puretaan tai mahdollisesti myydään tontteineen. - Koivuniemen leirikeskus: alueelle rakennetaan lisää toiminta- ja majoitustilaa, jotta keskus voisi palvella kahden yhtäaikaisen ryhmän paikkana Mutasen leirikeskuksen kehittämistä vision mukaiseksi leirikeskukseksi ei ole nostettu päävaihtoehdoksi etenkään sen vuoksi, että paikka sijaitsee etäällä enemmistölle kaupungin asukkaista (noin 45 km kaupungin keskustaan). Koivuniemi voisi periaatteessa palvella leiritilojen ytimenä myös siten, että toisen ison ryhmän majoitus- ja kokoontumistiloja ei rakennettaisi, vaan tiloja kehitettäisiin nykyisissä puitteissa. Ison ryhmän lisäksi voitaneen järjestää yhdelle pienelle ryhmälle samanaikaisesti tilat. Tällöin tulisi hankkia merkittävä määrä ulkopuolisia leirikeskuspalveluja ja/tai kehittää rinnalla joiltain osin muita nykyisiä leirikeskuksia. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole kirkkoneuvoston hyväksymän vision mukainen.

13 12 Esitys sisältää joka tapauksessa ajatuksen, että osa leiritiloista varataan ulkopuolisilta toimijoilta. Tämä on välttämätöntä, koska omaa kapasiteettiä ei ole järkevää mitoittaa leiritoiminnan ruuhkahuippujen, kuten kesän rippileirien mukaan. Lisäksi kaikkia toiminnallisia tarpeita, kuten erityisrippikoulut, ei voi toteuttaa omissa tiloissa. Esitys on laadittu sen näkemyksen pohjalta, että seurakunnan ulkopuolisten toimijoiden tilatarpeet tai ulosvuokraus ei tule olla ensisijalla seurakunnan leiritilakapasiteettia määritellessä. Tilat tulee ensisijaisesti mitoittaa seurakunnan oman toiminnan tarpeet huomioiden. Vapaata kapasiteettia on tarkoituksenmukaista myydä ulkopuolisille silloin, jos se on kustannustehokasta. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös mahdollisen ulosvuokrauksen aiheuttamat muuttuvat kustannukset kuten henkilökunnan palkat ja kustannuksia lisäävät erityisvaatimukset. Leirikeskusratkaisun päävaihtoehtojen tarkastelua toiminnan tarpeista käsin Koivuniemeen tukeutuva vaihtoehto - Koivuniemen laajentaminen kahden ison ryhmän leirikeskukseksi ei näytä toiminnan näkökulmasta perustellulta - Sisätilaratkaisuissa ei saa saada tarvittavaa erillisyyttä kahdelle ryhmälle - Piha-alue olisi mahdollisen tontin laajennuksen jälkeenkin ahdas kahdelle isolle ryhmälle - Toisin sanoen visio kahden ryhmän leirikeskuksesta ei ole tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettavissa Koivuniemessä - Koivuniemen ottaminen kulmakiveksi leirikeskusratkaisussa tarkoittaisi käytännössä hyvin merkittävää ulkoisten leirikeskuspalveluiden lisäystä - Vesalan 9288 (2017) kävijäkohtaiselle oman toiminnan leiripäivälle tulisi löytää uusi paikka - Mikäli Vesalan Rysä, Mutanen ja Sarpatti säilyvät Koivuniemen, jotakin Vesalan Verkon ja Nuotan toiminnasta voitaisiin kohdistaa niihin, mutta vain pienehkö osa - Koivuniemen kehittäminen yhden ison ryhmän + yhden pienryhmän käyttöön antaisi jotakin liikkumavaraa - Koivuniemeen tukeutuvassa ratkaisussa jäisivät saamatta yhden ison leirikeskuksen mahdollistamat synergiaedut työvoiman käytössä

14 13 Vesalan uudisrakennukseen tukeutuva vaihtoehto - Toteuttaisi vision yhdestä kahden ryhmän leirikeskuksesta - Myös kolmannelle ryhmälle, päiväryhmälle löytyisi tilaa - Sisätilat voitaisiin uudisrakennukseen suunnitella toivotulla tavalla erillisyyttä mahdollistaviksi - Piha-alueet Vesalassa laajat ja myös tarvittava erillisyys ryhmille majoitustilojen pihan osalta järjestettävissä - Synergiaedut työvoiman käytössä saatavissa - Käyttöasteiden ja vuokratuottojen kannalta on hyvä, että silloin, kun omalla toiminnalla ovat käytössä toisen ryhmän tilat, voidaan vuokrata samanaikaisesti ja samaa leirikeskushenkilökuntaa hyödyntäen toisen ryhmän tilat ulkopuoliselle käyttäjille - Tässäkin vaihtoehdossa jää etenkin sesonkiaikoina tarvetta ulkoisten leirikeskuspalveluiden käyttämiselle (etenkin rippikoulut) - Toiminnan kannalta on etua siinä, jos Vesalan uudisrakennukseen tukeutuvassa ratkaisussa muiden nykyisten leiritilojen käyttöäkin voidaan vielä lähivuodet jatkaa, ainakin Vesalan rakentamisen ajan Tilavaihtoehtojen teknistaloudellinen vertailu Vaihtoehdoista on teetetty useita erilaisia arkkitehtisuunnitelmia sekä niiden kustannusarviot. Kiinteistövälittäjiltä (Newsec Oy ja Jyväskylän AG-kiinteistöt Oy) on pyydetty myyntihinta-arvioita kohteista. Lisäksi arkkitehtitoimisto LPV on tehnyt kehittämisselvityksen Molemmat yhden leirikeskuksen vaihtoehdot vähentävät olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettiä merkittävästi. Leirikeskuskapasiteetin nykyinen määrä on 5609 m2. Uusi Vesala olisi laajuudeltaan 1654 m2 ja laajennettu Koivuniemi =1557m2. Myös ylläpito- ja henkilöstökustannuksissa saataisiin säästöjä molemmissa ratkaisuissa. Arvioitaessa vaihtoehtojen kaavoitusmahdollisuuksia ja maankäyttöä Koivuniemen kehittäminen vaikuttaa Vesalaa haasteellisemmalta. Tontti on maankäytöllisesti melko ahdas ja korkeuseroineen haastava. Koivuniemen osalta laajentamishankkeen toteuttaminen onnistuisi vain rantaa täyttämällä. Tämä edellyttää lupamenettelyä ja vähintään vesialueen haltijoiden kuulemista tai mahdollisesti ympäristölupaa. Alueelle rakentaminen edellyttää myös asemakaavaa. Vesalan uudisrakennus edellyttäisi maankäyttösuunnitelmaa, mutta kaavoittajalta saadun ennakkonäkemyksen mukaan tehdyt suunnitelmat mahdollistaisivat kaavoituksen ja alueen kehittämisen Ulkopuolisella asiantuntijalla teetetyssä kehittämisselvityksessä todetaan Koivuniemen etuna olevan, että rakennukset

15 14 ovat suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia. Kappelirakennus on uusi ja paikka luonnonkaunis. Haasteena on tontin ahtaus. Tämä vaikeuttaa tontin käyttöä ja luo kaavoituksellisia haasteita. Vesalan etuna on rauhallinen sijainti. Uudisrakentamisen kautta voidaan tilat toteuttaa ja mitoittaa vastaamaan nykyistä ja tulevaa toimintaa. Tontti mahdollistaa kehittää ja laajentaa toimintaa myös tulevaisuudessa. Haasteena on todettu nykyisten rakennusten (Rysä, Verkko) myynti. Sekä uudisrakennus (Vesala) 5,46 M että laajennusinvestoinnit (Koivuniemi) 1.8 M olisivat kustannuksiltaan merkittäviä hankkeita. Vertailulaskelmissa on vuonna 2004 kunnostetun Koivuniemen osalta on huomioitava kustannuksena myös jo kertynyt korjausvelka/arvonalennus (1,24 M ) verrattuna Vesalan uudisrakennukseen. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa kustannusten vastapainona on huomioitu arvioidut myyntituotot. Vesalan uudisrakennus vaihtoehdossa Koivuniemen ja Mutasen myynti. Vesalan uudisrakennusvaihtoehdossa olisi myös mahdollista myydä osa tonttimaasta sekä mahdollisesti Verkko ja/tai Rysä rakennus. Koivuniemen laajennusvaihtoehdossa on huomioitu myyntituotot Vesalan alueen myynnistä sekä Mutasen myynti. Kiinteistöistä on pyydetty hinta-arviot kiinteistövälittäjältä. Vesala Rakennuskustannukset ,00 Koivuniemen myynti ,00 Mutasen myynti ,00 Yhteensä ,00 Koivuniemi Rakennuskustannukset ,00 Poistot ,00 Vesalan myynti ,00 Mutasen myynti ,00 Yhteensä ,00 Johtopäätös Selvityksen perusteella voidaan todeta, että huomioiden kokonaisuutena leiritoiminnan visio, leiritoiminnan tarpeet sekä taloudellis-tekniset seikat kokonaisuutena tarkoituksenmukaisin ratkaisu edellä esitetyistä vaihtoehdoista olisi toteuttaa Vesalaan uudisrakennus. Liite - leirikeskusten käyttötilasto vuodelta 2017