Taloudellinen syrjäytyminen Näin taataan perusrahoituspalveluiden saatavuus
|
|
- Urho Aaltonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio Taloudellinen syrjäytyminen Näin taataan perusrahoituspalveluiden saatavuus n tilaamassa tutkimuksessa Financial Services Provision and Prevention of Financial Exclusion (Rahoituspalveluiden tarjonta ja taloudellisen syrjäytymisen torjunta) pyritään yksilöimään ja analysoimaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla estetään köyhyydestä tai yhteiskunnallisesta syrjäytymisestä kärsivien ihmisten taloudellinen syrjäytyminen. Rahoituspalveluiden saatavuudesta on tullut välttämätön ehto taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumiselle. Silti useissa maissa monilla on vaikeuksia saada tai käyttää valtavirtamarkkinoiden asianmukaisia rahoituspalveluita. Taloudellinen syrjäytyminen liittyy vahvasti sosiaaliseen syrjäytymiseen. Vähävaraisten tai yhteiskunnasta syrjäytyneiden henkilöiden ulottuvilla ei yleensä ole rahoituspalveluita, mikä pahentaa sosiaalisen syrjäytymisen riskiä. Taloudellisen syrjäytymisen tasot EU 15 -maissa kahdelta aikuiselta kymmenestä puuttuu pankkisiirtotili, noin kolmella heistä ei ole säästöjä ja neljällä luotonsaantimahdollisuuksia, vaikka harva (vähemmän kuin yksi kymmenestä) ilmoittaakin, ettei hänelle ole myönnetty lainaa. Sitä vastoin uusissa jäsenmaissa kolmannes asukkaista on syrjäytynyt taloudellisesti, yli puolella ei ole pankkisiirtotiliä eikä säästöjä ja lähes kolmella neljänneksellä ei ole mahdollisuutta saada jatkuvaa luottoa. Kenellä on suurin vaara syrjäytyä taloudellisesti?
2 Pienituloiset ihmiset kärsivät ensimmäisinä, heidän jälkeensä työttömät, lapsistaan kokopäiväisesti huolehtivat yksinhuoltajat sekä sairauden tai vamman vuoksi työkyvyttömät. Erityisen alttiita ovat maahanmuuttajat. Köyhillä alueilla, samoin kuin uusien jäsenmaiden maaseutualueilla asuminen lisää todennäköisyyttä syrjäytyä taloudellisesti. Tämä johtuu rahoituspalveluiden puutteesta kyseisissä yhteisöissä.taloudellinen syrjäytyminen on osa paljon laajempaa sosiaalista syrjäytymistä, joka koettelee tiettyjä ryhmiä, joiden ulottuvilla ei ole peruspalveluita, kuten työpaikkoja, asuntoja, koulutusta tai terveydenhuoltoa Unbanked Marginally banked BE DK LU NL FR SE DE AT UK FI SI EU15 ES IE IT EE PT CZ CY MT SK GR EU10 HU PL LT LV Unbanked = Ei pankkipalveluita Marginally banked = Joitakin pankkipalveluita) Taloudellisen syrjäytymisen syyt ja seuraukset Taloudellista syrjäytymistä lisäävät ikääntymisen kaltaiset yhteiskunnalliset syyt yhdistettyinä teknisten taitojen puutteeseen. Pankkisiirtotileihin liittyvät ongelmat, kuten palveluiden puuttuminen, riittämättömästi suunnitellut tuotteet, heikko palvelutaso ja korkeat hinnat, estävät ihmisiä saamasta ja/tai käyttämästä kyseisiä palveluita. Ongelmaa lisäävät myös usko siitä, etteivät pankkitilit ole varattomia varten, huoli kuluista tai pelko taloudellisen hallinnan menettämisestä.
3 Tekijän laji Maita, joissa tämä taloudellisen syrjäytymisen syy on tunnistettu* Yhteiskunnalliset tekijät Väestönmuutokset, tekniset puutteet 10/14 Työmarkkinamuutokset 8/14 Tuloerot 8/14 Markkinoiden vapautuminen, liian vähän huomiota marginaaliryhmiin 6/14 Markkinoiden vapautuminen, pienituloisia tukevien instituutioiden poistuminen 5/14 Sosiaaliturva 5/14 Väestönmuutokset, ylivelkaantuneisuus 4/14 Rahanpesulait / Henkilöllisyyden tarkistaminen 3/14 Veropolitiikka 3/14 Väestönmuutokset, nuoret 2/14 Tarjontatekijät Kysyntätekijät Väestönmuutokset, maahanmuuttajat/ vähemmistöt 2/14 Paljon käteistä 1/14 Riskin arviointi 8/14 Markkinointi 8/14 Väestön saavutettavuus 7/14 Tuotteiden suunnittelu (ehdot) 7/14 Palvelukanavat (esim. Internet) 7/14 Valinnan vaikeus 7/14 Hinta 4/14 Tuotteen tyyppi 1/14 Huoli kuluista 8/14 Usko, ettei palvelu ole vähävaraisille / huono itseluottamus 8/14 Pelko taloudellisen hallinnan menettämisestä 7/14 Epäluottamuspalveluntarjoajia kohtaan 7/14 Halu käyttää vaihtoehtoisia palveluntarjoajia ja kulttuuritekijät 4/14 Uskonto 4/14 Haluttomuus käyttää palveluita 4/14 Huonoja kokemuksia menneisyydessä 1/14 Pelko takavarikosta 1/14 Taloudellinen syrjäytyminen liittyy tiukasti sosiaaliseen syrjäytymiseen. Perusrahoituspalveluiden, kuten pankkitilin ja yksinkertaisten pankkisiirtojen, saatavuus ovat ratkaisevia ihmisten integroitumiselle nykyiseen eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Keskustelun laajuus kansallisella tasolla Tutkituista maista puolessa (Belgia, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Ranska ja Saksa) kansallista keskustelua taloudellisesta syrjäytymisestä ovat vetäneet useat eri toimijat (valtio, kuluttajajärjestöt, tiedeyhteisö...), mikä on saanut valtiot ryhtymään monenlaisiin toimenpiteisiin. Toisessa puoliskossa tutkituista maista keskustelu taloudellisesta syrjäytymisestä on kuitenkin ollut vähäistä tai olematonta. Vain kolmessa niistä tilanne johtuu joko rahoituspalveluiden hyvästä (Espanja) tai erittäin hyvästä (Alankomaat ja Norja) saatavuudesta. Neljä tutkituista uusista jäsenmaista (Bulgaria, Liettua, Puola ja Slovakia) ilmoittaa, ettei talodellisesta syrjinnästä käydä lainkaan kansallista keskustelua.
4 Nämä maat ovat kehittymässä tilanteesta, jossa suuri joukko ihmisiä jää rahoituspalveluiden ulkopuolelle, mikä vähentää palveluiden puutteen kielteisiä seurauksia, rahoituspalveluista riippuvaiseksi yhteiskunnaksi, jossa tarve ratkaista taloudellisen syrjäytymisen aiheuttama ongelma tulee entistä ajankohtaisemmaksi. Nykyisiä toimintatapoja Sekä saatavuus- että käyttöongelman ratkaisemiseksi rahoituspalveluiden tarjoajat ovat käynnistäneet tutkituissa maissa monenlaisia toimenpiteitä. Valtavirran kaupalliset, voittoa tavoittelevat palveluntarjoajat ovat kehittäneet yksinkertaisia, edullisia pankkisiirtotilejä sellaisten ihmisten tarpeisiin, joiden tulot ovat vähäiset ja epäsäännölliset (Belgia, Iso-Britannia Italia ja Saksa) tai ryhtyneet yhteistyöhön tukeakseen muunlaisia palveluntarjoajia käynnistämään omat pankkipalvelunsa (Alankomaat, Belgia ja Iso-Britannia). Kaupalliset, sosiaalisesti suuntautuneet palveluntarjoajat, kuten säästöpankit, postikonttorit ja muunlaiset osuuskunnat ovat nyt kehittämässä tai aiemmin kehittäneet yksityispankkeja aktiivisemmin uusia tuotteita ja vaihtoehtoisia rahoituspalveluita (osuuskunnat ja säästöpankit Saksassa, postikonttorit Irlannissa, Isossa- Britanniassa ja Italiassa). Ne ovat nykyään tai ovat aiemmin olleet ainoat näiden palveluiden tarjoajat maassaan (säästöpankit Espanjassa ja Itävallassa, postipankit Belgiassa, Puolassa ja Ranskassa). Pankkiala on kehittänyt vapaaehtoisia sopimuksia ja toimintasääntöjä tarjotakseen "peruspankkitilejä" kuudessa näistä tutkituista 14 maasta. Valtiot ovat tukeneet taloudellista integrointia. Ne kannustavat pankkeja tarjoamaan peruspankkitilejä (Belgiassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa ensimmäisenä vaiheena) sekä edistämään pankkien tarjoamien perusrahoituspalveluiden saatavuutta.joskus ne tarjoavat rahoituspalveluita suoraan pienituloisille tai heikosti koulutetuille ihmisille, jotka eivät haluaisi käyttää rahoituspalveluita. Suositeltavia toimintatapoja Valtioiden on kehitettävä selkeitä tunnuslukuja, joilla mitataan taloudellisen syrjäytymisen aiheuttaman ongelman laajuutta, ja niiden on kyettävä arvioimaan toteutettujen toimenpiteiden tehoa ja vaikutusta ongelmaan. Toimintaohjelmissa, joilla varmistetaan pankkilaitoksen rahoituskyky, kuluttajansuoja sekä rahoituspalveluiden tarjoajien ja asiakkaiden väliset avoimet välit, on otettava täysin huomioon syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien tilanne ja tarpeet. Ylivelkaantuneille on taattava peruspankkipalveluiden saatavuus. Rahoituskoulutusta ja - neuvontaa on kehitettävä.rahoituslaitosten yhteiskuntavastuuta on tuettava ja valvottava.
5 Tiedotusvälineiden Eurooppa-tiedotus: Lisätietoja ja aineistoa tiedotusvälineille toimittaa n tiedotus: Työllisyysasiain pääosasto, yksikkö E2 Integrointi, maahanmuuton sosiaalipoliittiset näkökulmat, sosiaalipolitiikan valtavirtaistaminen: Antoine Saint-Denis, puhelin tai sähköposti Lisätietoja: "Financial services provision and prevention of financial exclusion" -tutkimuksen on laatinut vuosina eurooppalainen ryhmä Réseau Financement Alternatif -verkoston johdolla. Tutkimus käsittelee pankkisiirtotilejä sekä säästö- ja lainansaantipalveluita.loppuraportti perustuu Eurobarometer-tietoihin, neljäntoista valtion tilannetta arvioiviin katsauksiin (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Liettua, Norja, Puola, Slovakia, Ranska, Saksa) sekä kymmeneen teemakohtaiseen katsaukseen: 1. Financial exclusion problem in New EU countries in comparison to EU-15 (Taloudellisen syrjinnän aiheuttama ongelma uusissa EU-jäsenvaltioissa verrattuna EU 15 -maihin) 2. Legislative action by governments to promote financial inclusion (Valtioiden lainsäädännölliset toimet taloudellisen syrjinnän estämiseksi) 3. Migrants and financial services (Maahanmuuttajat ja rahoituspalvelut) 4. Social, economical and financial consequences of financial exclusion (Taloudellisen syrjäytymisen sosiaaliset, taloudelliset ja rahoitukselliset seuraukset) 5. The link between financial exclusion and over-indebtedness (Taloudellisen syrjäytymisen ja ylivelkaantuneisuuden välinen yhteys) 6. Indicators of financial exclusion to be used in EU poverty monitoring (EU:n köyhyyden seurannassa käytettävät taloudellisen syrjäytymisen mittarit) 7. Alternative Financial Credit Providers in Europe (Vaihtoehtoisten rahoituspalveluiden tarjoajat Euroopassa) 8. The Role of Credit Unions in dealing with financial exclusion in New EU countries (Luottoyhdistysten tehtävä taloudellisen syrjäytymisen ratkaisemisessa uusissa EU-jäsenvaltioissa) 9. The Role of Corporate Social Responsibility to promote financial inclusion (Yritysten yhteiskuntavastuu taloudellisen syrjäytymisen estämisessä) 10. Tackling financial exclusion in Europe: The market response (Taloudellisen syrjäytymisen torjunta EU:ssa: markkinoiden vastaus) Kaikki asiakirjat ovat osoitteessa
Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö
Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotEräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,
LisätiedotErasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -
LisätiedotTerveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009
Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka
LisätiedotUlkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito
Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG
LisätiedotPaneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely
Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotKUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA
KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,
LisätiedotValtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut
IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien
LisätiedotI. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä
PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen
LisätiedotLaajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee
IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan
ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä
LisätiedotTAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)
EUROOPAN UNIONIN KALASTUSALA LUKUINA Seuraavissa taulukoissa on yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) eri osa-alueiden perustilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden kalastuslaivastot vuonna 2014 (taulukko
LisätiedotALV-yhteenvetoilmoitus
OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan
LisätiedotTilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65
Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka
LisätiedotEU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj
EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.
EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotIkääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin
ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 1 (7) Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin EU:n talouspoliittisen komitean (Economic Policy Committee, EPC) työryhmä, ns. AWG-työryhmä (the Ageing
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7057/17 ADD 1 TRANS 97 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 6. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET
LisätiedotVapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa
Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian
LisätiedotUlkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito
Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 17.2.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE),
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät
LisätiedotNuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)
Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1
LisätiedotTalouskriisi sosiaaliindikaattoreiden
Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa
LisätiedotEUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET
EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotSidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla
Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla 01/06/2004-30/09/2004 Osa I. Taustatiedot Valtio AT - Itävalta 9 (4.5) BE - Belgia 13 (6.5)
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
LisätiedotTAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28) (LUKUUN OTTAMATTA MUKAUTUKSIA)
YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA LUKUINA Alla olevissa taulukoissa esitetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) eri osa-alueiden tilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden maatalous ja elintarviketeollisuus
Lisätiedot24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia
2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston
LisätiedotTAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28)
YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA LUKUINA Alla olevissa taulukoissa esitetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) eri osa-alueiden tilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden maatalous ja elintarviketeollisuus
LisätiedotHAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI MITÄTTÖMÄKSI
Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien) SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI Hakijan/edustajan viite (enintään 20 merkkiä) Viimeksi päivitetty: 04/2013
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotEMCS-prosessit ja aikataulu FS0 ja FS1-vaiheissa
EMCS-prosessit ja aikataulu ja -vaiheissa Hankepäällikkö Christina Lassenius-Bergström emcs@tulli.fi EMCS lyhyesti Valmisteverottomuusjärjestelmässä valmisteveron alaisia tuotteita siirretään verotta Nykyään
LisätiedotMAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI
Euroopan investointiohjelma Tilannekatsaus Toukokuu 2018 MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI JUNCKERIN EUROOPAN INVESTOINTIOHJELMA SUOMESSA FI Suomessa Junckerin komission Euroopan investointiohjelmaan kuuluvan
LisätiedotKansainvälisen rekisteröinnin nro
Viimeisin päivitys 032016 HAKUS EUROOPAN UNIONIN TAVARAMERKIN Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien) Hakijanedustajan viite (enintään 20 merkkiä) Mod.011 Hakija Oikeushenkilön nimi tai etunimi ja sukunimi
LisätiedotLaajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta
IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotUlkomailla työskentelevän sairaanhoito
Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 31.8.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),
LisätiedotI. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3
hk Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 25. maaliskuuta 2009 Eurobarometri (EB 71): tammi helmikuu 2009 Alustavat tulokset:
LisätiedotTyömarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala
Työmarkkinanäkemys työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista Ylijohtaja Antti Neimala Mikä työmarkkinanäkemys? Nykytila Kehitysnäkymät Tavoitetila Keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi
LisätiedotAmmatillinen aikuiskoulutus muutoksessa
Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen
LisätiedotMaatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula
Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotLIITE. Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon liittyvät yhteisten indikaattoreiden arvot vuonna 2014.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 COM(2016) 435 final ANNEX 1 LIITE Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon liittyvät yhteisten indikaattoreiden arvot vuonna 2014 asiakirjaan KOMISSION
LisätiedotHenkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen
Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotPandemia, -vaste ja jälkiviisaus
Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut
LisätiedotLähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:
FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot
LisätiedotMauri Pekkarinen. Jyväskylä
Maakunta- ja soteuudistuksen työseminaari Mauri Pekkarinen Jyväskylä 12.1.2018 Mauri Pekkarinen 1 Koheesiopolitiikan saanto (koheesio, EAKR ja ESR) maittain, mukaan lukien tukitasot EAKR ESR Koheesiorahasto
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotSuomen talouden näkymät ja haasteet
Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.4.2016 COM(2016) 207 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hainevien irrottamisesta aluksella annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotSEPA-maksun esittely. Palvelun valuutat. Palvelun maat 1(5)
1(5) SEPA-maksun esittely Palvelun kautta voit lähettää SEPA-maksutoimeksiantoja Suomeen ja muihin SEPA-alueen maihin. SEPAmaksujen tekeminen poikkeaa kotimaan maksamisesta. Tutustu huolellisesti tähän
LisätiedotSopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA
404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
Lisätiedot8. maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan unionissa
Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteiden osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 7 maaliskuuta 2012 8 maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan
LisätiedotSuomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa
Tuottavuusyhteistyöseminaari seminaari Helsinki, 16. maaliskuuta 2010 Suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Jorma Karppinen, Johtaja Eurofound 16/03/2010 1 Esityksen rakenne Miksi kestävästi
LisätiedotErasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio
Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 29-1 2.2.211 Anni Kallio Erasmus-liikkuvuus 7/8-9/1 Outgoing from Finland 7/8 to 9/1 27-8 28-9 29-1 3265 34363529 687 975 12 112177139 435 656 656 SMS SMP STA STT Opiskelijavaihto
LisätiedotUnionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:
Yleinen tiedonanto asiassa IP Translator annetun tuomion täytäntöönpanosta v1.2, 20. helmikuuta 2014 1 Unionin tuomioistuin antoi 19.6.2012 ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin
LisätiedotDemografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotEuroopan komissio pyrkii pienentämään huomattavasti sukupuolten välistä palkkakuilua
IP/10/236 Bryssel 5. maaliskuuta 2010 Euroopan komissio pyrkii pienentämään huomattavasti sukupuolten välistä palkkakuilua Euroopan komissio aikoo toteuttaa useita toimenpiteitä miesten ja naisten välisen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 404 final LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. elokuuta 2017 (OR. en) 11585/17 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 28. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: SOC 546 EMPL 416 FSTR 55 CADREFIN 86 REGIO 80 Euroopan komission
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotUlkomailla työskentelevän sairaanhoito
Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Sisältö Työhön ulkomaille Työskentely EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä ja sairaanhoito-oikeus
LisätiedotViestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009
LisätiedotErasmus liikkuvuus Suomesta
Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotNURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus
NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
LisätiedotParlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri marraskuu Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä:
LisätiedotVäestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen
Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4..3 COM(3) 856 final ANNEXES to 3 LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS Euroopan unionin solidaarisuusrahasto Vuosikertomus FI FI LIITE I: VUONNA SOVELLETTAVAT SUURKATASTROFIEN
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
Lisätiedot