TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS TULOSLASKELMA JA TASE LIITETIEDOT Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Yhtymäkokous

2 2 UUDISTUMISEN VUOSI TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Olennaista kuntayhtymän toiminnasta Hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaista kuntayhtymän taloudesta Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Ympäristöasiat Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA KOKONAISMENOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lisää kilpailukykyä Kasvulle kestävä rakenne Hyvinvoiva yhteisö Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUITA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ, LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUJA JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT LUETTELOT KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 29

3 3 UUDISTUMISEN VUOSI Kaupunkiseudun seutuyhteistyölle saatiin keväällä 2017 uusi tavoitteellinen suunta ja tarkemmat askelmerkit kuluvalle valtuustokaudelle, kun jäsenkunnat hyväksyivät Tulevaisuuden kaupunkiseutu - strategian ja sille tarkemman toteutusohjelman vuosille Uudistetun strategian ohjaamana seutuyhteisyössä varaudutaan maakuntauudistukseen ja uuden kunnan muuttuvaan toimintaympäristöön ja tehtäväkenttään. Seutustrategian myötä muutettiin myös seututyöryhmiä vastaamaan strategian rakennetta. Uudistuneet työryhmät aloittivat kesäkuussa ja työskentely on käynnistynyt hyvin. Syksyn aikana syntyi myös uusia työryhmien välisiä työaihioita, joiden työstämistä jatketaan Kuntavaalien jälkeen uusi seutuhallitus aloitti toimintansa Seutuhallituksen ja uusien kunnanhallitusten yhteinen työpaja ja perehdytystilaisuus pidettiin Toteutetussa työpajassa jäsennettiin odotuksia ja toiveita seutuyhteistyölle vuosille Esille nousseet teemat tukevat omalta osaltaan seutuyhteistyön näkymää tuleville vuosille. Seutuyksikön 4 vakinaisesta asiantuntijasta 3 vaihtui toimintavuonna. Toukokuussa aloittivat seutusuunnittelupäällikkönä Kaisu Kuusela ja hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkönä Satu Kankkonen. Loppuvuodesta liikennejärjestelmäpäälliköksi valittiin Tapani Touru (aloitti ). 2 vuoden määräaikaisessa paikkatietoasiantuntijan tehtävässä aloitti Jussi Välimäki marraskuussa. Kaupunkiseudun kuntien (ml Sastamala ja Punkalaidun) yhteinen työllisyyskokeilu käynnistyi elokuussa. Saatu asiakaspalaute on ollut hyvä ja työllistyminen on edistynyt kohderyhmässä. Lentoliikenteen lisääminen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen edistyivät vuoden aikana kaupunkiseudun kuntien ja muiden toimijoiden yhteisin panostuksin. Rakennesuunnitelman ja MAL-sopimuksen toteuttaminen ovat edenneet suunnitelmallisesti ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kaikkiaan vuonna 2017 Tampereen kaupunkiseutu säilytti positiivisen kasvu-uran ja on edelleen monella mittarilla mitattuna halutuin seutu asua ja yrittää. Erkki Paloniemen korttipakkatarinan mukaan: kun näen ässän, muistan, että on vain yksi Tampereen kaupunkiseutu. Juhani Pohjonen Vs. seutujohtaja

4 4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Olennaista kuntayhtymän toiminnasta Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii perussopimuksensa mukaan kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä kaupunkiseudulla. Käytännössä kuntayhtymä organisoi kuntien välistä yhteistyötä asiantuntija-, kuntajohto- ja luottamushenkilötasolla. Toiminnan painopisteet ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä hyvinvointi- ja teknisten palvelujen alueilla. Kuntayhtymä toteuttaa kaupunkiseudun strategiaa ja visiota: Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä tekemisen edelläkävijä ja kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Seutuyhteistyö perustuu jäsenkuntien hyväksymään seutustrategiaan. Jäsenkunnat hyväksyivät keväällä Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian ja toteutusohjelman, jotka ohjaavat yhteistyötä valtuustokauden loppuun ja jopa 10 seuraavalle vuodelle. Strategian mukaiset kolme pääviestiä ovat: Lisää kilpailukykyä, Kasvulle kestävä rakenne ja Hyvinvoiva yhteisö. MAL3-sopimuksen seuranta vuodelta 2016 (maankäyttö, asuminen ja liikenne) Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-sopimuksen toteutus jatkui vuonna Keväällä kootussa vuoden 2016 seurantakatsauksessa todettiin, että kaikkiaan sopimuksen toteuttaminen eteni hyvin (20/24) asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Sopimuksen jatkovuosina huomiota tulee kiinnittää mm ARA-asuntotuotantoon, kuntien strategisen yleiskaavoituksen käynnistämiseen ja liikenteen digitalisaation edistämiseen. Vuoden 2017 osalta seurantakokous järjestetään toukokuussa Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040:n toteuttaminen eteni jäsenkuntien yhteistyössä. Rakennesuunnitelman toteuttamisen ennakointi ja seurantaa toteutettiin entistä enemmän digitaalisen paikkatiedon avulla. Vuoden aikana käynnistettiin maankäytön vetovoimaprofiilityö ja viherverkkosuunnitelman laatiminen. Maakuntauudistus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on linjattu, että kaupunkiseutu osallistuu aktiivisesti maakuntauudistukseen ja varmistetaan hyvä rajapintayhteistyö tulevan uuden kunnan ja uuden maakunnan välillä. Kaupunkiseutu kiinnittää erityistä huomiota joustavaan ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon. Valmistelussa ja edunvalvonnassa on lisäksi korostettu, että kaupunkiseuduille tulee vastuuttaa alueensa elinkeinojen kehittämisen ja työllisyydenhoidon palvelut, alueensa maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelu sekä suora neuvottelumenettely valtion kanssa MAL- ja KASVU-sopimuksissa.

5 5 Vuoden 2017 muita kärkiteemoja ja toteutuksia Seutuhallitus on koko toimikautensa ajan työskennellyt Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittämiseksi. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat mm. sitoutuneet kolmevuoden kehittämishankkeeseen kansainvälisen lentoliikenteen lisäämiseksi. Tavoitteena on edistää myös lentokentän asemaa Suomen kansainvälisenä kakkoskenttänä ja parantaa sen valmiuksia toimia Helsingin varalaskukenttänä. Elokuussa 2017 alkanut Työllisyyspalvelujen alueellinen kokeilu käynnistyi hyvin ja asiakkailta on saatu kiittävää palautetta. Kokeilun kesto on alustavasti vain 17 kuukautta, joten osallistuvat kunnat pitävät erittäin tärkeänä saada kokeilu jatkumaan 2021 asti. Lisäksi pidetään tärkeänä, että kaikki kasvupalvelut ovat maakuntauudistuksen jälkeenkin kuntien tehtävänä. Seutuhallitus käynnisti raitiotien laajenemissuuntien selvitystyön. Raitiotien ensivaiheen laajenemissuuntina tutkitaan Koilliskeskuksen, Pirkkalan ja Ylöjärven suunnat. Tarkoitus on saada lisää tietoa aluevarus- ja maankäytönkysymyksiin sekä tarkempien jatkosuunnittelua vaativien asioiden tunnistamiseen. Selvityksen antamat vastukset ovat käytettävissä kevään 2018 aikana. Seutuhallitus hyväksyi seudullisen satamien kehittämisen ensi vaiheen raportoinnin. Seudun satamat nähdään perinteisen virkistyskäytön lisäksi monipuolisina kaupunkiseudun houkuttelevuutta ja kilpailukykyä lisäävinä palvelualueina. Palveluluokituksen mukaisesti samat vaihtelevat hyvin vaatimattomista pelkän laiturin kohteista esim. Tampereen Mustalahden tapaisiin monipuolisiin palvelukeskittymiin. Satamahankkeen jatkotyönä laaditaan selvitys mahdollisesta yhteisestä seudullisesta toimintamallista. Museot ovat entistä enemmän muuttumassa kokoelmien säilyttämistä ja esillä pitämisestä kohti monipuolisiksi tapahtuma- ja vapaa-ajan kohteiksi. Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan seutumuseomallin kehittämistyön, jossa kahden vuoden jaksolla kokeillaan museopalvelujen järjestämistä seudullisesti. Kaupunkiseudulla toteutettu selvitys digitalisaation edistämisestä sivistystoimialalla sai positiivisen vastaanoton. Erityinen tarve koetaan asiakaspalveluprosessien sujuvoittamiselle, jotta kuntalaisten tarpeet nousevat kehittämistyön keskiöön. Myös selkeää kokonaisuuden johtamista sekä keskustelua sivistystoimialan ja tietohallinnon asiantuntijoiden välillä kaivataan. Hyvinvointipalvelujen työryhmä vastaa seudullisen digi-hankkeen käynnistämisestä. Uudet kuntapäättäjät mukaan seudun kehittämiseen Seutupäivän ensimmäinen kierros saatiin päätökseen, kun kahdeksas tapahtuma järjestettiin Vesilahdessa. Paikalla oli sekä päättyneen että alkaneen kauden valtuutettuja. Lisäksi n. 200 henkilön osallistujajoukossa oli mukana kuntajohtajia, seudullisten työryhmien jäseniä sekä sidosryhmien ja median edustajia. Uusille kunnanhallituksille ja seutuhallitukselle järjestettiin 4.9. tilaisuus, jossa esiteltiin seutuyhteistyötä. Työpaja-osuudessa päättäjät pääsivät osallistumaan seutustrategian toteuttamisohjelman rakentamiseen, nostamalla tärkeimmiksi kokemiaan seutuyhteistyön teemoja esille.

6 6 MAL-verkosto Maankäytön, asumisen ja liikenteen kansallinen teemaverkosto, MAL-verkosto, jatkoi toimintaansa seitsemättä vuotta. Kuntayhtymä on verkoston vastuullinen toteuttaja. Verkostossa toimivat 17 kaupunkiseutua, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen kuntaliitto, liikennevirasto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Hallinto Seutuhallitus saakka jäsen varajäsen Ikonen Anna-Kaisa pj. Tampere, KOK Siren Elina Tampere, KOK Rissanen Helena 1. vpj. Pirkkala, SDP Skogberg Pertti Pirkkala, KOK Perämaa Ari 2. vpj. Vesilahti, PS Arvela Ari Vesilahti, KESK Aaltonen Mikko Tampere, VAS Virtanen Sirkkaliisa Tampere, VAS Aleksovski Atanas Tampere, SDP Kivistö Anneli Tampere, SD Heinämäki Anna-Kaisa Tampere, VIHR Haapa-aho Olga Tampere, VIHR Joensivu Leena Ylöjärvi, SDP Kaminen Tuomo Ylöjärvi, PS Jokila Killi Lempäälä, VIHR Petäkoski-Hult Tuula Lempäälä, SDP Kork Jarmo Nokia, KOK Tomminen Antti Nokia, VIHR Lyytinen Heikki Kangasala, KOK Kouhia Raimo Kangasala, SDP Mäkinen-Aakula Marjo Orivesi, KESK Jokinen Kaarina Orivesi, KOK Sasi Ilkka Tampere, KOK Höyssä Matti Tampere, KOK Silvennoinen Seppo Tampere, PS Elovaara Tiina Tampere, PS Seutuhallitus alkaen jäsen varajäsen Lyly Lauri, pj. Tampere, SDP Loukaskorpi Johanna Tampere, SDP Jarva Marko, 1. vpj. Pirkkala, KOK Lanne Janika Pirkkala, SDP Paalanen Piila, 2. vpj. Nokia, VIHR Pelvola Kirsi Nokia, VIHR Aaltonen Mikko Tampere, VAS Torkkola Sinikka Tampere, VAS Heinämäki Anna-Kaisa Tampere, VIHR Stenhäll Jaakko Tampere, VIHR Ikonen Anna-Kaisa Tampere, KOK Tulonen Irja Tampere, KOK Jakara Riitta Orivesi, SDP Viljanen Jussi Orivesi, KOK Lahikainen Stiina Kangasala, VIHR Törhönen Marko Kangasala, PS Luojus Katja Ylöjärvi, KOK Sorsa Minna Ylöjärvi, VIHR Niemi Veijo Lempäälä, PS Liuha Tuukka Lempäälä, KESK Ollila Riitta Tampere, SDP Sirniö Ilpo Tampere, SDP Sasi Ilkka Tampere, KOK Jäntti Aleksi Tampere, KOK Uusi-Erkkilä Pertti Vesilahti, KESK Lumia Mervi Vesilahti, KOK Seutuhallituksen kokousten esittelijänä toimi seutujohtaja Päivi Nurminen ja sihteerinä seutusihteeri Juhani Pohjonen. Kuntajohtajakokouksen edustajana seutuhallituksen kokouksiin osallistui puheenjohtaja, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Seutuhallitus kokoontui kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta.

7 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön syksyllä 2017 julkaiseman kuntatalousohjelman mukaan kuntatalous vahvistui vuonna 2016, mikä johtui pääosin kuntien toimintamenojen matalasta kasvusta. VM:n arvion mukaan tilikauden tulos vahvistuu entisestään vuonna Taustalla ovat sekä kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt. Kuntien välillä on kuitenkin edelleen suuria eroja. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntien tilikauden tulos heikkenee vuodesta 2018 alkaen soteja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Kaupunkiseudun työllisyyden kehitys oli positiivista, ja työttömyysaste laski tammikuun 15,0 prosentista joulukuun 12,2 prosenttiin. Kehyskuntien työttömyysaste oli vuoden lopussa 8,8 %. Vuoden takaiseen tilanteeseen parannusta oli neljä prosenttiyksikköä. Tampereen kaupunkiseutu jatkoi vuonna 2017 tasaista kasvua. Tilastokeskuksen väestön ennakkotilaston mukaan, kaupunkiseudulla oli vuoden päättyessä asukasta, mikä tarkoittaa asukkaan lisäystä edellisvuoteen verrattuna. Tampereen osuus kasvusta oli asukasta (86 %). Kaupunkiseudun keskimääräinen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla 1,2 %, mikä on selvästi valtakunnan keskimääräistä väestönkasvua (0,4 %) nopeampaa Olennaista kuntayhtymän taloudesta Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on vakiintunut noin 1,0 milj. euron tasolle, joka merkitsee 2,7 euroa/kaupunkiseudun asukas. Vuoden 2017 tilinpäätös näyttää n euron ylijäämää. Kaikkiaan kuntayhtymän taloudellinen kehitys oli tasapainoista vuonna Henkilöstövaihdoksista johtuen osa hankkeista siirrettiin alkamaan loppuvuodesta tai vuodelle Rekrytointiprosessin aikataulu aiheutti säästöjä myös seutuyksikön henkilöstökustannuksissa. Näistä syistä kuntayhtymän toimintamenot jäivät talousarvion tasosta. Kuntayhtymän taloustilanne oli hyvä koko vuoden. Maksuvalmius vaihteli 73 ja 230 päivän välillä. Kuntien maksuosuudet ovat toteutuneet kuntien ohjauksen mukaisina ja säilyivät entisen tasoisina. Kuntien maksuosuuksien kehitys TP 2015 TP 2016 Muutos % TP 2017 Muutos % Yhteensä , ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,0 Orivesi , ,7 Pirkkala , ,3 Tampere , ,0 Vesilahti , ,0 Ylöjärvi , ,6

8 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Seutuhallitus asetti kokouksessaan uudistetun seutustrategian mukaiset seututyöryhmät maankäytön ja asumisen, hyvinvointipalvelujen, liikenteen ja infrapalvelujen teemoihin sekä nimesi jäsenet kuntien johtavista viranhaltijoista. Lisäksi asiantuntijoita kutsutaan työryhmiin mm. liikennevirastosta, ELY-keskuksesta ja Tampereen uudesta yliopistosta Henkilöstö Kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa palkattuna yhteensä 11 (11 v. 2016) henkilöä, joista 3 oli kansallisen MAL-verkoston henkilöstöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli 6 henkilöä. Loput 5 toimea oli täytetty määräaikaisina. Vuoden 2017 aikana kuntayhtymällä oli useita henkilöstövaihdoksia. Keväällä hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkönä aloitti Satu Kankkonen ja seutusuunnittelupäällikkönä Kaisu Kuusela. Syksyn aikana palkattiin uusi paikkatietoasiantuntija Jussi Välimäki sekä liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru. Kuntayhtymän henkilöstö kokoontuu säännöllisesti yhteiseen palaveriin, jossa käsitellään ajankohtaisia työ- ja henkilöstöasioita. Lisäksi jokaisella työntekijällä on henkilökohtainen kehityskeskustelu, jossa voi tuoda mahdollisia työhön liittyviä epäkohtia esille. Työterveyshuollon sopimus sisältää perusterveydenhuollon lisäksi jaksamista edistävät palvelut. Kuntayhtymä myös tarjoaa henkilöstölle Smartumin liikunta- ja kulttuuriedun Ympäristöasiat Kuntayhtymän omalla välittömällä toiminnalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kuntayhtymän asiantuntijatyönä valmistelevilla suunnitelmilla on vaikutusta tulevaisuuden ympäristön kehitykseen. Ympäristötekijöiden ja kestävän kehityksen merkitys on huomioitu kaikessa kuntayhtymän toteuttamassa yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavassa suunnittelussa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tulevat kuntakentän muutokset koskien mm. maakuntauudistusta on huomioitu vuoden 2017 alussa hyväksytyssä seutustrategiassa. Kuntayhtymän vakiintunut toiminta ja osaaminen vastaavat hallituksen valmisteleman Tulevaisuuden kunta -hankkeen teemoja. Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia antaa vision ja pääviestit seutuyhteistyölle tuleville vuosille. Strategian, rakennesuunnitelman ja MAL-sopimuksen toteuttamisen myötä kuntayhtymän toiminta jatkuu pääosiltaan vakiintuneen muotoisena ja laajuisena Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntayhtymällä ei ole korko-, valuutta eikä luottoriskejä. Kuntayhtymällä ei myöskään ole likviditeettiriskiä vaan maksuvalmiuden ylläpitämiseksi on voitu osoittaa, jäsenkuntien suostumuksella, riittävät kassavarat huomioiden kuntayhtymän toiminnan vakiintunut taso.

9 9 Kuntayhtymällä ei ole tavanomaisen konsulttitoiminnan tai arkipäiväisen oman toiminnan mukaisista sopimuksista poikkeavia sitoumuksia, joissa voisi olla merkittäviä riskejä tai epävarmuustekijöitä. Konsulttisopimukset perustuvat talousarvioon. Vahinkoriskien varalta kuntayhtymällä on yritysvakuutus. Kuntayhtymän välittömään toimintaan ei liity ympäristöriskejä. Käytännössä seutuyhteistyötä toteutetaan käyttäen kuntien johtavista viranhaltijoista koostuvia asiantuntijatyöryhmiä ja työskentely on kehittämishankkeita. Kullakin työryhmällä on asioiden valmistelua ja työryhmien välistä tiedonkulkua edistävä asiantuntijasihteeri. Käytännön työ on kehittämiseen liittyvää asiantuntijatyötä ja leimallisesti projektiluonteista. Projektit vaihtelevat ajallisesti muutaman kuukauden kestoisista yli vuodenkin mittaisiin. Projekteihin osallistuu kuntayhtymän omien asiantuntijoiden lisäksi kuntien johtavia viranhaltijoita ja usein myös ulkopuolisia konsultteja. Projekteihin liittyviin toiminnallisiin riskeihin kuntayhtymä on varautunut laatimalla projektinhallintaohjeet, jotka seutujohtaja on vahvistanut. Projektiohjeet ovat keskeinen osa uuden henkilöstön perehdytysmateriaalia. Projektit käynnistää joko seutuhallitus tai seutujohtaja. Projektit perustuvat talousarvioon Sisäisen valvonnan selonteko Kuntalain mukaisesti yhtymäkokous hyväksyi kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joiden mukaan sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutuvat osana kuntayhtymän normaalia johtamis- ja seurantajärjestelmää. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa seutuhallitus. Seutuhallitus on omalta osaltaan valmistellut ja hyväksynyt sisäisen valvonnan periaatteet. Lisäksi seutuhallitus on tehnyt päätökset kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeuksista, pankkitilin käyttöoikeuksista, myöntänyt luottokorttien käyttöoikeudet, päättänyt kuntayhtymän tilaus- ja hankintavaltuudet sekä päättänyt kirjanpidon ja palkanlaskennan tositteiden ja kirjausten hyväksymiskäytännön sekä nimennyt johtavassa asemassa olevat tilivelvolliset henkilöt. Seutuhallituksen päätöksillä varmistetaan, että kunkin tilivelvollisen henkilön asema, tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on tiedostettu. Käytännössä sisäisestä valvonnasta vastaa seutujohtaja, joka osallistuu kaikkien seutuhallinnon toimintaa ja varainkäyttöä koskevien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Seutujohtaja käsittelee ja allekirjoittaa kaikki kuntayhtymän sopimukset. Seutujohtajan varahenkilönä toimii seutusihteeri, joka osallistuu myös kaikkien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tilivelvollisina asioiden valmistelijoina seutujohtaja ja seutusihteeri vastaavat, että kuntayhtymän toiminta ja varainkäyttö vastaa säädöksiä, on tehokasta ja taloudellista sekä noudattaa hyvää hallinto- ja johtamistapaa. Konkreettisesti varainhoidon sisäinen valvonta toteutuu kuntayhtymän laskujen hyväksymisen yhteydessä. Seutujohtaja hyväksyy kaikki kuntayhtymän laskut maksatukseen. Tiliöinnistä vastaa seutusihteeri. Varsinainen maksatustapahtuma on irrallaan omana ostopalvelunaan Tampereen

10 kaupungin konsernipalveluyksikössä. Myös sähköisen laskukierron käynnistyminen tapahtuu irrallaan em. palveluyksikössä. Taloushallinnon päivittäispalveluista on ostopalvelusopimus Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa. Palvelusopimus kattaa sähköisen ostolaskujen kierrätyksen, kirjanpidon, palkanlaskennan, viranomaistilitykset, laskutuksen ja maksuliikenteen. Taloushallinnon palveluista on palvelun toteuttajan kanssa käyty läpi palveluprosessit, niiden kuvaukset ja laadun varmistus. Vuosittain pidetään asiakasneuvottelu ajankohtaisista asioista taloushallinnon palvelukeskuksen vastaavien henkilöiden kanssa. 10

11 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot , ,60 Toimintakulut , ,01 Toimintakate , ,59 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 22,04 9,55 Korkokulut 0,00-4,50 Muut rahoituskulut - 260,32-535,41 Vuosikate , ,23 Poistot ja arvonalentumiset , ,82 Tilikauden tulos , ,41 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) , ,41 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut -% 112,0 % 100,7 % Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,23 Investointien rahavirta 0, ,19 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,96 Rahoitustoiminnan rahavirta Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,10 Rahoituksen rahavirta , ,10 Rahavarojen muutos , ,14 Rahavarat , ,56 Rahavarat , ,42 Tunnusluvut Kassan riittävyys, pv 230 pv 190 pv

12 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Vastaavaa Vastattavaa Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma , ,00 Koneet ja kalusto , ,37 Ed. tilik. ylijäämä , ,21 tilik. ylijäämä , ,41 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Pitkäaikaiset Muut saamiset , ,92 Lyhytaikaiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 645,16 0,00 Saadut ennakot , ,00 Muut saamiset , ,01 Ostovelat , ,65 Siirtosaamiset , ,00 Muut velat , ,21 Rahat ja Siirtovelat , ,38 pankkisaamiset , ,56 Vastaavaa yht , ,86 Vastattavaa yht , ,86 Tunnusluvut omavaraisuusaste % 69,4 % 64,2 % 100 x(omapääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma - Saadut ennakot) suhteellinen velkaantuneisuus % 18,4 % 18,8 % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot velat ja vastuut % käyttötuloista 41,3 % 47,3 % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) , , Kokonaistulot ja kokonaismenot TULOT Toiminta Toimintatuotot ,99 Korkotuotot 0,00 Muut rahoitustuotot 22,04 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaistulot yhteensä ,03 MENOT Toiminta Toimintakulut ,41 Korkokulut 0,00 Muut rahoituskulut - 260,32 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaismenot yhteensä , Tilikauden tuloksen käsittely Seutuhallitus esittää, että tilikauden ylijäämä ,24 euroa siirretään oman pääoman tilikauden ylijäämä/alijäämätilille.

13 13 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Valtuustojen hyväksymästä Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiasta, rakennesuunnitelmasta 2040 ja MAL-sopimuksista johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: Lisää kilpailukykyä, Kasvulle kestävä rakenne ja Hyvinvoiva yhteisö Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, elinkeinojen ja osaamisen, seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet Lisää kilpailukykyä Strategiaehdotus: Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Toimenpiteitä suunnataan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamis- ja innovaatioympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä aluetaloutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen. 1. Kaupunkiseudun edunvalvontatyötä kehitetään tavoitteelliseksi ja suunnitelmalliseksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Edunvalvontatyön tilannekuvan ja kehittämisehdotusten valmistelu on siirtynyt vuodelle Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyö systematisoituu ja laajenee koko kaupunkiseudulle. Keväällä 2016 on laadittu Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön työsuunnitelma vuosille Hyvinvointipalvelujen työryhmä on käsitellyt työsuunnitelman toteutumisen kokouksessaan ja päättänyt, että vuosille laaditaan uusi kehittämissuunnitelma. Työsuunnitelman tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Asia on raportoitu kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle loppuvuodesta Työllisyyspalvelut paranevat alueellisen kokeilusuunnitelman mukaisesti. Kattavan valmistelun jälkeen työllisyyskokeilu käynnistyi kesällä Kunnat ovat omalta osaltaan panostaneet merkittävästi resursseja kokeiluun. Loppuvuoden tietojen mukaan työllisyys on kohentunut kokeilun kohderyhmässä. 4. Kansainväliset lentoyhteydet kehittyvät lentoliikenteen projektisuunnitelman mukaisesti. Työstä vastaa Tredea. Lentoliikenteen kehitysohjelman projektisuunnitelman toteutusta on tehty Business Tampereen johdolla. Lentoaseman matkustajamäärät kääntyivät nousuun vuoden 2017 aikana.

14 Seutuhallitus on kokouksessaan käsitellyt lentokentän investointien tarpeellisuutta ja osallistumista lentokentän kehittämiseen. Puolustusvoimat, Tampere, Pirkkala ja Tampereen kaupunkiseutu sekä lentoaseman johto ovat vaikuttaneet edunvalvonnallisesti investointien tarpeellisuudesta. Finavian hallitus päätti joulukuun kokouksessaan toteuttaa kentän peruskorjauksen kesällä Kasvulle kestävä rakenne Strategiaehdotus: Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seudun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimenpiteitä suunnataan toimivan yhdyskuntarakenteen edistämiseen, rajattoman sijoittumisalueeseen ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden edistämiseen. 1. Viherrakenteen yleissuunnitelman laadinta käynnistetään. Projektisuunnitelma hyväksyttiin MASTO-työryhmässä ja Kuntajohtajakokouksessa Työ valmistuu vuoden 2018 aikana. 2. Rajaton sijoittumisalue -työ käynnistetään laatimalla elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiili. Projektisuunnitelma hyväksyttiin MASTO:ssa Työ valmistuu vuoden 2018 aikana. 3. Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys käynnistetään. Päivitystyö käynnistettiin seutuhallituksen kokouksen jälkeen Infrapalvelujen työryhmän kokouksessa visiolla Hiilineutraali Tampereenseutu Tavoitteet integroidaan seutustrategiatyöhön, seudun rakennesuunnitelmaan ja MAL-sopimukseen viemällä ne osaksi kaikkien seututyöryhmien vuotuisia työohjelmia ja kuntayhtymän talousarviotavoitteita. Tavoitteet käsitellään kunnissa ja seudulla kesään 2018 mennessä. 4. Rakennesuunnitelman mukaisten raitiotien seudullisten laajenemissuuntien tarkentaminen käynnistetään. Raitiotien seudullisten laajenemissuuntien tarkentamiseen, eri linjavaihtoehtojen vertailuun ja analysointiin tähtäävän selvityksen ohjausryhmän 1. kokous pidettiin Ohjausryhmään kuuluvat seututoimiston, Pirkanmaan liiton, ELY-keskuksen, Tampereen raitiotieprojektin sekä Tampereen, Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven edustajat. Ohjausryhmän seuraava kokous pidetään Selvitys valmistuu toukokuussa Lähijunaliikenteen edellytykset kehittyvät Tampereen Tesomalla sekä Nokian keskustassa ja Harjuniityssä kuntien ja Livin yhteistyönä. Tesoman rautatiekorttelin asemakaava hyväksyttiin huhtikuussa. Liikennevirasto ja Tampereen kaupunki ovat valmistelleet toteuttamissopimusta Tesoman aseman rakentamisesta. Lempäälän ja Nokian keskustojen kehittämishankkeet etenevät ja tukevat asemanseutujen vahvistumista. Tarveselvitys pääradan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

15 Riihimäen ja Tampereen välillä on valmistumassa ja Pirkanmaan liiton johdolla on valmisteltu keväällä 2018 toteutettavaa pääradan junaliikenteen operointiselvitystä Kävelyn ja pyöräilyn seudulliset olosuhteet kehittyvät käpy-ohjelman toteuttamisella. Käpy-ohjelmaa on toteutettu seudullisena yhteistyönä. Keväällä julkaistiin ensimmäinen seurantatiedot yhteen kokoava seudullinen kävelyn ja pyöräilyn katsaus. Vesilahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Hyvinvointia kävellen ja pyöräillen valmistui lokakuussa. Tampereella on käynnissä pyöräilyn tulevaisuuskuvan määrittely. MAL-hankkeena on toteutettu pyöräilyn seudullisen pääreitin parantamistoimenpiteitä Ylöjärven reitillä sekä käynnistetty suunnittelu Nokian ja Lempäälän reiteillä. Käpy-ohjelman toteutumisen tilanne on käsitelty liikennejärjestelmätyöryhmässä kesäkuussa, jolloin todettiin tarve ohjelman päivittämiselle ja yhteistyön jatkamiselle. Kävelyn ja pyöräilyn käytettävyyden ja arkiliikunnan lisäämiseksi on käynnistymässä SeutuLiike -ohjelma, joka täydentää ja syventää laadittua kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa. 7. Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin. Seutusatamat -kehittämissuunnitelma hyväksyttiin infran kokouksessa Jatkoehdotukset käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa 8.9. ja seutuhallituksessa 27.9., missä päätettiin käynnistää selvitys seudullisen toimintamallin (toimijan) vaihtoehdoista ja toteutettavuudesta seudulla. Selvitys valmistuu kesään 2018 mennessä. 8. Pysäköinnin seudulliset periaatteet valmistuvat hyödynnettäväksi kuntien suunnittelussa. Seututoimiston henkilövaihdoksista johtuen työn käynnistyminen on siirretty vuodelle Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimintamalli kunnille valmistuu. Työ käynnistettiin MASTO:n kokouksessa. Työ valmistuu vuoden 2018 aikana. 10. Asuntotuotannon ennakointi ja seuranta tehostuvat ja tiedon hyödyntäminen paranee. Paikkatietopohjaista asuntotuotannon tietotuotteita on kehitetty seudulla ja kunnissa Hyvinvoiva yhteisö Strategiaehdotus: Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Korostamme kuntalaisten hyvinvointia ja yhdessä tekemistä yhteisömme menestystekijänä. Toimenpiteitä kohdistetaan helpon asioinnin ja toimijoiden aktiivisuuden edistämiseen. 1. Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen kokeilumahdollisuudet selvitetään yhteistyössä paikallisten ja kansallisten osapuolten kanssa.

16 Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjan kanssa on käynnistetty yhteinen kaksivuotinen työja loma-aikaprojekti Tarkoituksena on selvittää lukuvuoden ajankohdan muuttamista eurooppalaisempaan suuntaan eri näkö- ja tulokulmat huomioiden. Työn ohjauksesta vastaa hyvinvointipalvelujen työryhmä. 2. Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat toteutetaan seudullisessa yhteistyössä ja niiden käyttöönottoa tuetaan seudullisesti. Tampereen kaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat on toteutettu soveltuvin osin seudullisesti. Varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoa tuetaan mm. Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämispalvelu Osakkeen toiminnalla. Osake toteuttaa seutustrategiaa kehittämällä henkilöstön ammatillisen osaamista laadukkaiden kasvatus- ja opetuspalveluiden tuottamiseksi. 3. Kasvatuksen ja opetuksen arviointi- ja laatutyö kehittyy seudullisten menetelmien käyttöönotolla. Seutusivistystyöryhmä on hyväksynyt omalta osaltaan Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelman Suunnitelman toteutumista ohjaa ja seuraa hyvinvointipalvelujen työryhmä. 4. Sähköinen palvelutarjonta lisääntyy ja viranomaispalvelu sujuvoituu rakennusvalvonnassa. Kaikki kunnat ovat ottaneet rakennusvalvonnassaan käyttöön sähköisen Lupapiste.fi -palvelun. Sama toimintamalli etenee yhdyskuntatekniikassa kuntien yleisten alueiden luvitukseen. 5. Vireyttä vapa-ajasta -yhteistyö käynnistyy kuntien välillä ja 2017 painopisteenä on liikunnan edistäminen (sisältää mm. ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistuksen) Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistushanke käynnistettiin infran kokouksessa Hanke päättyy helmikuussa Hankkeessa on kartoitettu kuntien ulkoliikuntapaikkatyypit ja rakennetut viheralueet ja on kehitetty tuotekortteja niiden kunnossapitoon ja hoitoon siten, että niihin liittyvät työtehtävät, laatuvaatimukset ja hankinta-ja turva-asiakirjat saadaan seudullisesti yhtenäisiksi. HYPAINFRA-kehittämisohjelman luonnoksessa on nostettu liikunnan ja liikkumisen edistäminen kehitystyön toimenpideohjelmaan vuosille Ohjelma on hyväksytty seutuhallituksessa Kunnat kehittävät kiinteistöomaisuuden hallintaa, mm. sisäisiä vuokraperusteita ja korjausvelan laskentaa, seudullisessa yhteistyössä. Sisäisten vuokrien selvitys käsiteltiin infratyöryhmässä Seutuhallituksessa päätettiin, että ylläpitovuokrien (hoitovastike) osalta sisältöjen yhtenäistämistä on tarkoituksenmukaista jatkaa mutta pääomavuokrien yhtenäistämiselle ei ole edellytyksiä mm. sen toimialoihin kohdistuvan talousvaikutuksen, erilaisten poistoperusteiden ja maan arvottamisen vuoksi. Ylläpitovuokran erien yhtenäistämistyötä jatketaan Kuntaliiton mallin mukaisesti vuonna 2018, jolloin päästään vertaamaan esim. huollon, kunnossapidon ja 16

17 17 siivouksen kustannuksia. Korjausvelan laskentatyö käynnistyy osana vuoden 2018 työohjelmaa Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto Tietohallinnon yhteistyö Kaupunkiseudun kunnilla on sopimus tietohallintoyhteistyöstä, jota johtaa Tampereen kaupunki. Käytännön työstä vastaa seudullinen johtoryhmä. Vuonna 2017 jatketaan 2016 solmittujen uusien toimittajasopimusten mukaisten palvelujen käyttöönottoa ja kehittämistoimia. Seudullisia painopisteitä olivat: 1) Perustietotekniikan palvelut (Tieto Oyj) käyttöönotto tapahtui kesäkuussa Kommunikaatiopalvelujen (DNA Oy) käyttöönotto kehyskunnissa on pääosin suoritettu, mutta ei ole kaikilta osin hyväksyttävästi vastaanotettu. Tampereen kaupungin osalta kommunikaatiopalveluiden käyttöönotto siirtyy vuoden 2018 puolelle. 2) Seudun kuntien liittyminen mukaan Kuntien Tiera Oy:öön. Tämä mahdollistaa Tieran suurten volyymien verkkokauppapalvelujen hyödyntämisen ja integrointien järjestämisen. Lisäksi päästiin seudullisesti yhdenmukaisiin tuotemäärittelyihin Adobe tuotteiden hankinnassa, kun hankinta suoritettiin osana KL-Kuntahankinnat Oy:n valtakunnallista kilpailutusta. Maakuntauudistuksen osalta tietohallinto on mukauttanut toimintaansa sote -uudistuksen tarpeisiin ja edistänyt uudistuksen valmistelussa ICT osuuden toteuttamista. Seudullinen ICT-strategian päivitys on käynnissä ja sen painopisteet tulevat ohjaamaan kehittämistyön suuntaa. Seudullinen ICT-strategia käsitellään seutuhallituksessa. 3) Kuntien ICT:n henkilöresursseja on käytetty maakuntauudistusvalmistelussa ja tarve asiantuntijoille kasvaa jatkossa. Hatanpään sairaalatoimintojen siirron toteutuksen kautta vastuu sairaalan ICTtoiminnoista siirtyi PSHP:n vastuulle vuodenvaihteessa Lisäksi digitalisaation hyödyntämisen edistäminen ja sähköisten palveluiden etenemisen vauhdittaminen on keskeisesti mukana kaikessa kehittämisessä. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. 4) Digitaalisten palvelujen kehittämisprojekteja on seudulla käynnissä lukuisia mm. Tampereen kaupungin digiohjelma ja kehyskuntien Helppo palvelu -digivisio. Joukkoliikenteen suunnitteluyhteistyö Kaupunkiseudulla siirryttiin alkaen yhtenäiseen, vyöhykkeisiin perustuvaan lippu- ja tariffijärjestelmään. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat vyöhykejärjestelmän ensimmäisenä kokonaisena kalenterivuotena, 2017 noin 8 %. Vuonna 2011 laaditun koko kaupunkiseudun kattavan joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusittiin vuonna Joukkoliikennelautakunta hyväksyi keväällä 2017 esityksen uudesta palvelutasomäärittelystä ja lähetti sen kuntiin lausunnoille. Kesällä aloittaneet kuntien uudet toimielimet hyväksyvät esityksen omalta osaltaan alkusyksyn aikana ja joukkoliikennelautakunta päätti sen jälkeen koko kaupunkiseudun palvelutasomäärittelystä vuosille kokouksessaan

18 Elinkeinojen kehittämisen yhteistyö Seudullisen elinkeino-ohjelman Luova Uho toteuttamisesta raportoidaan osakaskunnille kolme kertaa vuodessa. Lisäksi kaupunkiseudun elinkeinojen kehitystä seurataan seudullisten indikaattoreiden avulla. Yhtiö otti käyttöön elokuussa 2017 aputoiminimen Business Tampere, jota käytetään kaupunkiseudun elinkeinomarkkinoinnissa ja investointien edistämisessä. -sivuille kootaan kattavasti yritysten ja muiden elinkeinotoimijoiden tuottamaa palvelusisältöä. Uusia yrityksiä on saatu TKI-toiminnan piiriin innovaatiosetelin avulla. Kaikkiaan vuoden 2017 aikana on myönnetty 192 kpl ( ) seteliä. Vuoden 2017 seteleistä hankerahoituksella on myönnetty 142 kpl ( ) ja Tampereen kaupungin erillisrahoituksella 50 kpl ( ). Käyttäjäpalaute liittyen sekä setelin vaikutuksiin että itse toimintamalliin on ollut lupaavaa.. Painopistealueina olivat älykäs kaupunki, uudistuva teollisuus ja hyvinvointi. Teollisuuden uudistumista on edistetty järjestämällä kolme teollisuuden hackathonia sekä järjestämällä useita startup-tapahtumia, joissa nopeasti ja tehokkaasti suuret toimijat saivat ICTyritysten esittelyt ja ratkaisut käyttöönsä. Mukana on ollut yhteensä 164 yritystä sekä opiskelija- ja tutkijatiimiä. Tapahtumien kautta on käynnistynyt/käynnistymässä 15+ jatkokehityshanketta. Elämystalouden osalta kehitystoiminnan painopisteenä on ollut media- ja AV-tuotannon ja toimintaympäristön kehittäminen. Film Tampere toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Tampereelle on vahvistunut uusia tuotantoja. Business Tampereen johdolla on luotu strategia Mediapolikselle, jolla mm. edistetään Mediapoliksen tuotantoinfran sujuvaa käytettävyyttä, tuotantojen hankintaa sekä liiketoiminnan kasvua. Älykkään kaupunkiseudun ratkaisujen osalta Smart Tampere -ohjelmaa seudullistetaan esittelemällä mahdollisia ratkaisuja kaupunkiseudun kuntakeskusten kehittämisprojekteihin. MAL-verkoston (maankäyttö, asuminen ja liikenne) toiminta MAL-verkoston toiminta on edennyt raportointikaudella pääsääntöisesti toiminta- ja taloussuunnitelman sekä kehittämiskokonaisuuksien teemallisten tavoitteiden mukaisesti. Kuopion seutu liittyi mukaan verkostoon. Loppuvuodesta 2017 neuvoteltiin Hämeenlinnan osallistumisesta verkostoon (jäseneksi v alusta). MAL-verkoston ohjausryhmä kokoontui vuonna 2017 viisi kertaa. Jokaisesta kokouksesta on laadittu kokoustiedote. 1. Verkostotoiminta Toteutettiin asemanseutujen kehittämistavoitteiseen liittyvä Asemanseutujen kehittämiskonseptit Tanskassa -selvitys. Osallistuttiin Asemanseutuverkoston työhön. Valmisteltiin ja käynnistettiin Liikenneviraston ja MAL-verkoston yhteinen Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin -hanke. Hankkeen osallistujakaupunkeja ovat Jyväskylä, Lahti, Tampere ja Turku. Kumppanuuksia toteutettiin lisäksi SYKE:n toteuttaman, valtionhallinnon ja osallistujakaupunkien UZ3- hankkeen toteutuksessa ja tulosten levityksessä, Seinäjoen asemanseudun kehittämishankkeen RESPA- kaupunkien erityisalueiden uusi yrityskehitysmalli -hankkeen ohjausryhmässä sekä Kaupunkiagenda EU:lle ja Kestävän kaupunkiliikkumisen yhteistyöaloitteen verkostoyhteistyön piirissä. 18

19 19 Verkostotoiminta toteutetaan jäsenmaksuilla. 2. BEMINE yhteiskehittelyhanke MALPE-koordinaatiosta integroivaan visiointiin yhteiskehittelyhanke ( ) on STN Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelman yhteiskunnallista hyötyä tuottava tutkimus- ja yhteiskehittelyhanke, joka tuo uusia näkökulmia ja ratkaisuja strategiseen kaupunkisuunnitteluun sekä MALPE-toimintojen yhteensovittamiseen. Sidosryhmäyhteistyö konsortion ja yhteistyökumppaneiden kanssa on edennyt suunnitellusti. Ajanjaksolla on järjestetty kaksi yhteiskehittämisfoorumia ( ja ). MAL-teemaan liittyy erityisesti Bemine-MRL uudistusprosessi-tapaamainen YM:ssä. Toteutettiin Tietotarvekysely seuduille Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston tiimien kanssa (ns. Kaupungistumisen Hallinta-ryhmä), tulokset olivat esittelyssä MAL-ohryssä ja jaettu verkostolle. Koordinaatioresursointia vahvistettiin projektisuunnittelijalla Akatemian 100 % rahoituksella yhteensä kk. 3. Tulevaisuuden kaupunkiseudut teemaverkosto (AIKO) MAL-verkoston koordinoiman Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -instrumentin Tulevaisuuden kaupunkiseudut - kokonaisuudessa toteutettiin hankkeita ja yhteistyöverkostojen käynnistämiseen tähtääviä toimenpiteitä kaikissa työpaketeissa: Asemanseutujen kehittäminen - Asemanseutujen kansallisena yhteistyöalustana toimiva web-portaali - Asemien markkinapotentiaalia luotaava käyttäjäkysely, jonka tulokset on jaettu kaupungeille ja kaupunkiseuduille loppusyksystä Asemanseutujen kehittämisverkoston tutustumismatka Tanskaan ja Ruotsin Malmön alueelle Tulevaisuuden monipuolinen asuntotuotanto - MAL-GIS Paikkatietopohjainen asumiskatsausmalli sekä Jyväskylän seudun asumiskatsaus-pilotti Liikennejärjestelyjen digiloikka - Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää -selvitys - Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa KELIPO- selvitys Joustava maankäytön suunnittelu - Bio- ja kiertotalouden maankäyttöulottuvuudet kasvavilla kaupunkiseuduilla, selvityskaupunkeina Kotka, Lahti, Pori sekä Tampereen kaupunkiseutu (Kolmenkulma) - 3 DYKS Digitalisaation mahdollisuudet alue- ja rakennussuunnittelussa - Asuinympäristön ja rakentamisen digitaalisuus hankkeen työsuunnitelman laadinta (kilpailutus ja käynnistys v alusta) - Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kartoitus ja kehittäminen -hankkeen työsuunnitelman laadinta Syksyn toiminnasta on laadittu Verkostokatsaus (ent. Verkostokirje) ja se julkaistu 2 kertaa. MALverkosto edisti vuoden aikana kolmen opinnäytetyön valmistumista tarjoamalla opinnäytteeseen aineistoa, Heli Suuronen, Tay Johtamiskorkeakoulu , Iina Sankala Tay Johtamiskorkeakoulu sekä Tapio Kinnunen syksy 2017 (Kelipo-hanke), YAMK.

20 Käyttötalousosan toteutuminen alkuperäinen talousarvio TA II toteutuma poikkeama talousarvio muutokset Seutuyksikkö Toimintatuotot ,00 0, , , ,02 Toimintamenot ,00 0, , , ,21 yhteensä 0,00 0,00 0, , ,23 MAL-verkosto Toimintatuotot ,00 0, , , ,03 Toimintamenot ,00 0, , , ,38 yhteensä 0,00 0,00 0, , ,65 Kuntayhtymä yhteensä Toimintatuotot ,00 0, , , ,01 Toimintamenot ,00 0, , , ,59 Toimintakate 0,00 0,00 0, , , Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOSLASKELMA Toimintatuotot TA I 2017 TA-muutos TA II 2017 toteutuma poikkeama Myyntituotot , , , ,54 Tuet ja avustukset 0,00 0,00 0, , ,53 Muut toimintatuotot 790,00 790, ,00 0, , , ,01 Toimintakulut Palkat ja palkkiot ,00 0, , , ,83 Henkilösivukulut ,00 0, , ,12 720,88 Palvelujen ostot ,00 0, , , ,65 Ain., tarv. ja tavarat ,00 0, , , ,69 Vuokrakulut ,00 0, , , ,12 Muut toimintakulut 0,00 0,00 0, , , ,00 0, , , ,59 Toimintakate 0,00 0,00 0, ,58 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 22,04 Korkokulut 0,00 Muut rahoituskulut - 260,32 Vuosikate 0,00 0,00 0, ,30 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,00 0, , ,06 Tilikauden tulos ,00 0, , ,24 Tilikauden ylijäämä ,00 0, , ,24 ( - alijäämä )

21 Rahoitusosan toteutuminen alkuperäinen talousarvio toteutuma poikkeama talousarvio muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate 0,00 0, , ,30 Investointien rahavirta Investointimenot 0,00 0,00 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 0,00 0, , ,30 Rahoituksen rahavirta oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 vaikutus maksuvalmiuteen 0,00 0, , ,87

22 22 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,17 Tuet ja avustukset 4 935, ,01 Muut tulot 790, , , ,60 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,86 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , , , ,48 Palvelujen ostot , ,44 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,05 Vuokrat , ,84 Muut toimintakulut , , , ,01 Toimintakate , ,59 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 22,04 9,55 Korkokulut 0,00-4,50 Muut rahoituskulut - 260,32-535,41 Vuosikate , ,23 Poistot ja arvonalennukset , ,82 Satunnaiset erät Tilikauden tulos , ,41 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) , ,41

23 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,23 Investointien rahavirta 0, ,19 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,96 Rahoitustoiminnan rahavirta oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset saamisten muutos , ,51 korottomien velkojen muutos 9 960, ,61 Rahoituksen rahavirta , ,10 Rahavarojen muutos , ,14 Rahavarat , ,56 Rahavarat , , Tase Vastaavaa Vastattavaa Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma , ,00 Koneet ja kalusto , ,37 Ed. tilik. ylijäämä , ,21 + yli/- alijäämä , ,41 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Pitkäaikaiset Muut saamiset , ,92 Lyhytaikaiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 645,16 0,00 Saadut ennakot , ,00 Muut saamiset , ,01 Ostovelat , ,65 Siirtosaamiset , ,00 Muut velat , ,21 Rahat ja Siirtovelat , ,38 pankkisaamiset , ,56 Vastaavaa yht , ,86 Vastattavaa yht , ,86

24 24 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvostaan. Tulojen ja menojen jaksotus MAL-verkoston tuotot vuodelle 2017 on kirjattu suoritusperusteiden mukaisesti. Tästä johtuen on kirjattu ,00 euroa saaduksi ennakoksi. Menojäämiin on kirjattu vuoden 2017 suoriteperusteiden mukainen osuus. Edellisen tilikauden tietoihin ei ole tehty muutoksia Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Seutuyksikkö Toimintatuotot , ,43 MAL-verkosto Toimintatuotot , ,17 Kuntayhtymä yhteensä Toimintatuotot , ,60

25 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät , , Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän peruspääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,21 Tilikauden yli/alijäämä , ,41 Oma pääoma yhteensä , ,62 Peruspääoman jakautuminen jäsenkuntien kesken euroa % Kangasala ,00 8,06 Lempäälä 8 867,00 5,46 Nokia ,00 8,80 Pirkkala 7 280,00 4,48 Orivesi 4 465,00 2,75 Tampere ,00 62,45 Vesilahti 1 838,00 1,13 Ylöjärvi ,00 6,87 Yhteensä ,00 100,00 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot , ,00 Lomapalkkajaksotukset , ,56 Muut palkkajaksotukset , ,45 Muut menojäämät , ,00

26 Vakuuksia ja vastuita koskevat liitetiedot Vuokravakuus Pirkanmaan liitolle Kelloportinkatu 1 C:n tiloista ,92 euroa. Taseeseen sisältymättömät vastuut Vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa saakka , ,91 - seuraavalla tilikaudella maksettava osuus , ,68 Leasingvastuut yhteensä 3 696, ,13 - seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 3 176, ,39 Yhteensä , , Henkilöstöä, luottamushenkilömaksuja ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä vakinainen 6 7 määräaikainen 5 4 Henkilöstökulut on eritelty tuloslaskelmassa. Luottamushenkilön palkkioista perityt luottamushenkilömaksut Kansallinen Kokoomus rp , ,00 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 1 837, ,50 Vasemmistoliitto rp 587,00 360,00 Vihreä Liitto rp 652,00 671,00 Suomen Keskusta r.p. 470,00 486,00 Perussuomalaiset rp 698,00 450,00 Perityt luottamushenkilömaksut yhteensä 7 049, ,50 Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy 1 425, ,00