Lintujen aiheuttamat maataloushaitat ja niiden vähentäminen

Transkriptio

1 Lintujen aiheuttamat maataloushaitat ja niiden vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi, Salo Kuvat Micha Fager, Jari Kontiokorpi, Petri Vainio, Teemu Lehtiniemi

2

3 BirdLife Suomi Suomen lintuyhdistysten keskusjärjestö Noin jäsentä ja 5000 tukijaa BirdLife Internationalin jäsenjärjestö Toimintaa yli 120 maassa, 2.7 milj. jäsentä Toimii mm: Luonnonsuojelun edistämiseksi Luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi Lintututkimuksen ja harrastuksen edistämiseksi

4 Maatalousympäristö ja linnut Linnut osa maatalousympäristöä Syövät selkärangattomia, siemeniä, vihantaa, pikkujyrsijöitä, toisia lintuja yms. Viljelymuutokset vaikuttavat esiintymiseen Ravinto ja pesiminen Karjatilat vs kasvinviljelytilat Maisemarakenteen muutos (ojat, metsäsaarekkeet) Kesannot

5 2000-luvulla suuria muutoksia

6 Kurki: kanta kaksinkertaistunut 2000-luvulla noin paria

7 Laulujoutsen: kanta kaksinkertaistunut 2000-luvulla noin paria

8 Sepelkyyhky kanta lähes 2-kertaistunut 2 1,8 1,6 1,4 Populaatioindeksi 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Noin paria 0, Tiedot: Luonnontieteellinen keskusmuseo

9 Hanhet löytäneet Suomen

10 >300 metsähanhea kevät 2007 >300 metsähanhea kevät 2016 Tiedot: Tiira-lintutietopalvelu

11 >1000 metsä- tai tundrahanhea kevät 2007 >1000 metsä- tai tundrahanhea kevät 2016 Tiedot: Tiira-lintutietopalvelu

12 Valkoposkihanhi

13 Suomen valkoposkihanhipopulaatio Itämeren populaatiota Pesintä alkoi 1970-luvulla Ruotsista Suomessa 1980-luvulla Populaatio lähes 20-kertaistunut 2000-luvulla syyskanta noin yksilöä Keskittyy rannikolle Ihmisiä pelkäämättömiä urbaaneja lintuja

14

15 Arktinen läpimuuttava populaatio Kasvaa tasaisesti Talvikanta noin yksilöä Syyslevähtäminen Suomessa alkoi 2006 Valtava muutos: 2000-luvun alku: satoja 2010-luku: satojatuhansia Syyskuun lopulla 2017 Suomessa samanaikaisesti jopa miljoona yksilöä

16 Valkoposkihanhi 2017 Syksy Kevät Keväällä: toukokuu Syksyllä: syyskuun puoliväli lokakuun puoliväli Tiedot: Tiira-lintutietopalvelu

17 Kanadanhanhi runsausindeksi Tiedot: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luonnonvarakeskus

18 Hanhitilanne ei ole väliaikainen Paluu entiseen epätodennäköistä Voimistuu ilmaston lämmetessä Minimoivat muuton ja maksimoivat pesimäkunnon Talvehtivat pohjoisempana Seuraavat vihreää aaltoa Kevätesiintyminen tulee voimistumaan

19 Miksi hanhet ja kurjet ovat pelloilla? Ruokailu Luonnonsuojelualueverkostosta puuttuu sopivat ruokailualueet valtaosasta maata. Lajien hyvinvointi riippuu viljelymaasta

20 Muu maailma elänyt hanhien kanssa vuosikymmenet Alankomaat Muuttohanhet saapuvat lokakuussa, poistuvat maalishuhtikuussa (paikalla 6 kk) talvella 2 milj. hanhea Pesii noin hanhiparia (meri- ja valkoposki) ympäri vuoden yli hanhea

21 Rauhoitettujen lajien aiheuttamien haittojen korvaukset kasvussa Laakso, Miettinen, Kosunen, Ratamäki ja Määttä 2017: Luonnonsuojelulailla (1096/1996) rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto.

22 Tärkeimmät lajit ( yht ) kpl yhteensä keskiarvo naakka kurki valkoposkihanhi kalasääksi joutsenet Vuosikeskiarvo: Vertailuksi: maakotkan porokorvausten keskiarvo

23 Haittojen estämisen avaimet => tunne lintusi Alueellinen ja ajallinen esiintyminen Käyttäytyminen Mitä syövät? Mitä suosivat? Mitä välttävät? Mitä pelkäävät?

24 Hanhet

25 Millaisilla pelloilla hanhet ruokailevat? Matala kasvillisuus Eivät yleensä laskeudu puimattomaan peltoon Petojen välttäminen Pitää olla näköyhteys mahdollisiin petoihin Riittävä avoimuus Välttävät pieniä peltoalueita

26 Isoimmat pellot ja veden läheisyys

27 Hanhihaitat maanviljelykselle Syksy: syysviljat Kevät Nurmet (ensimmäinen sato myöhästyy) Oras (lämpiminä keväinä myös kevätviljat) Laitumet (viivästyttää kasvua)

28 Hanhet ja taudinaiheuttajat Linnut ja laiduntajat eläneet vuosituhansia samoissa ympäristöissä Tautiriskit hyvin pieniä Paljon tutkittu Niiden pelko suurta Tiedotustarve

29 Hanhikonfliktin lieventäminen 1. Esiintymisen hallinta Ohjaus tietyille pelloille Pelottelu ongelmapelloilta 2. Sopeutuminen 3. Vahinkojen korvaaminen

30 Esiintymisen hallinta Maisematason suunnitelma Missä linnut saavat olla, missä eivät Osalla peltoja viljellään linnuille Mille alueille linnut hakeutuvat? Riittävän suuria Houkutellaan linnut paikalle Ei häirintää siellä Lintupellot tukimuodon kehittämistä, joustavuutta, houkuttelevuuden lisäämistä

31

32 Sopeutuminen Myöhäinen kyntö Hanhet ruokailevat sängillä, välttävät kynnettyjä peltoja Syysviljan keskittäminen tai siitä luopuminen pahimmilla ongelma-alueilla Hanhet välttävät pieniä peltoja ja reunoja

33 Pelottelu Mikä on sallittua, mihin tarvitaan lupa? Aktiivinen pelottelu vaatii yleensä luvan (VARELY) Ei selkeää ohjeistusta olemassa mita_voin_tehda Pelotellaan ongelmalohkoilta, ei vähäongelmaisilta pelloilta! Linnut oppivat luvalliset pellot Hallitsematon pelottelu Hanhet siirtyvät => ongelma siirtyy Muu lajisto kärsii Vaikuttaa kuntoon => oleskelevat kauemmin

34 Mikä toimii ja mikä ei? Linnut epäluuloisia, reagoivat muutoksiin ja poikkeavuuksiin Aktiivinen pelottelu toimii parhaiten Lähestyvä juoksija, pysähtyvä auto, josta tulee ihminen yms. Koulutettu koira Kaasutykit Eivät toimi, Linnut tottuvat Ihmiset eivät

35 Yksinkertainenkin voi toimia Tuulessa liikkuvat kevyet muovinriekaleet Paikkojen vaihto säännöllisesti

36 Pelotuspallot: toimivat, paikkaa pitää vaihdella.

37 Näköesteet Tarvitaan lisää kokemuksia

38 Pelottaminen pienoislennokilla (drone) Toimii hyvin Suomesta vähän kokemuksia Yhdistetty petolintujen ääntä, valoa yms Vaatii sitoutumista => yrittäjyyttä?

39 Maisematason hallinta vaatii Suunnitelman Yhteistyötä Kokemusten jakoa Tukien kehittämistä Nykyiset lintupellot eivät kelpaa hanhille Tiedotusta

40 Kurjet Sama toimintamalli kuin hanhilla ja joutsenilla Ruokailevat myös puimattomilla pelloilla Lintupellot toimenpiteen taustalla suomalainen kurkitutkimus Lintupeltoja ei silti tärkeimmillä alueilla

41 Naakka

42 Naakka: Suomen kanta kaksinkertaistunut 2000-luvulla Populaatioindeksi Tiedot: Luonnontieteellinen keskusmuseo

43

44 Rajattomasti pesäpaikkoja

45

46 Variskanta 1,2 1 Populaatioindeksi 0,8 0,6 0,4 0, Tiedot: Luonnontieteellinen keskusmuseo

47 1960-luvun selvityksen mukaan naakat likasivat ja roskasivat ympäristöään, häätivät pikkulintuja, nostelivat kukkia hautausmaiden maljakoista, tukkivat piippuja pesämateriaaleilla, söivät viljaa pelloilta ja taimia sekä siemeniä puutarhoilta ulosteet aiheuttivat puurakenteiden tuhoutumista ja ulosteiden pelättiin levittävän tauteja. Antikainen, E.O Naakan suosittuudesta kirkoissamme. Suomen Luonto no 5:

48

49 Naakkahaitat Paalivahingot syy epäselvä Likaaminen (ulosteet) rehun pilaantuminen

50 Naakkavahinkojen ehkäisy Pesäpaikkojen vähentäminen Voimajohtopylväät, autiot rakennukset Ruoka piiloon Pressut, rakenteet. Pelottelu Nauhapelotteet, tekohaukat Petolinnut millä saisin kanahaukan pesimään Muutaman yksilön ampuminen?

51 Paalivahingot Paalien sijoittaminen metsän reunaan petopelko Paalien kokoaminen Vähän reunaa Peittäminen (pressut) Kerrosten lisääminen? Ei tutkimusta, paljonko on tarpeeksi Tervaus?

52 Marjat ja rastaat Marjat lintujen perusravintoa Myös hyödyllisiä syövät mm. etanoita

53 Rastasvahinkojen hallinta Pelottelu Poimijat parhaita pelottimia Arkoja Petolinnut Tuulihaukka, nuolihaukka Viljelmä kaukana metsänreunasta Pelottimet Roikkuvat haukkapelottimet yms. Vaihtelu tarpeen Tappaminen? Liikkuvat paljon => eivät lopu tappamalla

54 Tuulihaukka: kanta kaksinkertaistunut 2000-luvulla, helppo ohjata pönttöjen avulla

55 Muita haittoja Sisätiloihin päätyvät linnut Nokkiminen, hygienia Onko myös sietokyky alentunut?

56 Räystäspääsky - Erittäin uhanalainen - Vähentynyt noin 75 % 2000-luvulla Haarapääsky - Silmälläpidettävä - Vähentynyt noin 40 % 2000-luvulla

57 Tappaminen ratkaisuna? Paluu menneisyyteen Hanhi-, joutsen- ja kurkimäärien voimakas vähentäminen? Ei hyväksyttävää Muuttolinnut yhteistä luontopääomaa Vaikka linnusta tappaa 200, jäljelle jää 800 => haitta ei katoa Naakan rauhoituksen purkaminen? Viisaita lintuja, oppivat aremmiksi Tuskin vaikuttaisi juurikaan naakkamääriin Baxter ja Allan (2008) ampuivat kaatopaikoilta varislinnuista peräti 53 %, mutta varislintukanta palasi pian ennalleen. Ostajien / kuluttajien suhtautuminen?

58 Yhteenveto Lintuhaittojen hallintaan tarvitaan Ohjeistusta Yhteistyötä Kokemusten vaihtoa Myös ulkomaiden kokemuksia keinosta Esiintymisen ohjaamista Sopeutumista Tukien kehittämistä Vahinkojen syntyessä vahinkojen korvausta Tarvittaessa ongelmayksilöiden poistoa, ei lajin vainoa

59 Kiitos