VIHERPOLITIIKKA. nykytilan selonteko 2007

Transkriptio

1 JYV KYL ÄSKYL KAUP I KA P I VIHERPOLITIIKKA nykytilan selonteko 2007

2 1 JOHDANTO Yhdyskuntatoimeen perustetun viherryhmän toiminnan keskeisimmäksi tavoitteeksi on kirjattu viherpolitiikan laatiminen. Koska kyseessä on koko kaupungin viherpolitiikka, sen laadintaan kutsuttiin edustajat myös Jyväskylän Tilapalvelusta sekä liikuntapalvelukeskuksesta. Viherpolitiikka laaditaan Jyväskylään nyt ensimmäistä kertaa. Sen laadinta on käynnistynyt nykytilan selvityksellä, jonka tulokset on koottu tähän selontekoon. Seuraavaksi muodostetaan käsitys viherpolitiikan periaatelinjauksista sekä tarkennetaan ne konkreettiseksi toimenpideohjelmaksi aikatauluineen ja vastuutahoineen. Lopullinen viherpolitiikka on tarkoitus saada luottamuselinten käsittelyyn alkusyksystä Jatkossa viherpolitiikan on tarkoitus olla kerran valtuustokaudessa päivittyvä. Valtuustokauden alkajaisiksi laaditaan nykytilan selonteon päivitys sekä katsaus politiikan toteutumisen seurannasta. Tämän pohjalta viherpolitiikka toimenpiteineen päivitetään. Viherpolitiikan laadinta käynnistyi syksyllä 2005 projektisuunnitelman laatimisella. Nykytilan selonteon kokoaminen aloitettiin heti. Viherpolitiikan ohjausryhmänä on toiminut yhdyskuntatoimen maankäyttöryhmä: yhdyskuntatoimenjohtaja Osmo Rosti, kaupungingeodeetti Erja Saarivaara, katu- ja puisto-osaston johtaja Kari Ström, kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen, asemakaava-arkkitehti Anne Sandelin, apulaisyleiskaava-arkkitehti Jorma Häkkinen ja kiinteistöjohtaja Esko Eriksson. Ryhmään on viherpolitiikkaa käsiteltäessä kutsuttu mukaan liikuntajohtaja Pekka Sihvonen sekä ympäristöjohtaja Niilo Frilander. Maankäyttöryhmä on käsitellyt selontekoa sen luonnosvaiheessa Kaupunkisuunnittelulautakunnassa viherpolitiikan nykytilan selonteko oli , rakennus- ja ympäristölautakunnassa , liikuntalautakunnassa , Tilapalvelun johtokunnassa Asukkaille viherpolitiikkaa esitellään toimenpideohjelmaluonnoksen valmistuttua ennen sen hyväksymiskäsittelyjä keväällä Viherpolitiikkaa on ollut laatimassa projektiryhmä, johon ovat kuuluneet Mervi Vallinkoski, Paula Tuomi ja Mauri Hähkiöniemi kaupunkisuunnitteluosastolta, Leena Rapo, Sirkka-Liisa Sikiö ja Tarja Ylitalo katu- ja puisto-osastolta, Heikki Sihvonen ympäristöosastolta, Marko Kemppainen tonttiosastolta, Rauno Saukkonen liikuntapalvelukeskuksesta sekä Ari Hämäläinen Tilapalvelusta. Myös muita tahoja on kuultu, ja saatu heiltä tietoa ja kommentteja viherpolitiikan laadintaan. JOHDANTO Sivu 2

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 SISÄLLYSLUETTELO 3 SISÄLLYSLUETTELO 3 VIHERPOLITIIKAN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA Viherpolitiikassa mukana olevat viheralueet Viheralueiden merkitys ja arvot Viherpolitiikan kytkeytyminen kaupungin strategioihin ja ohjelmiin Kaupunkistrategia Kaupungin ympäristöpolitiikka ja ympäristöjärjestelmä Toimialojen ja yksiköiden toimintajärjestelmät ja ympäristökäsikirjat Muita ohjelmia ja hankkeita 9 4 TERMISTÖ 10 5 Viherasioiden organisaatio Kaupungin sisäiset toimijat Yhdyskuntatoimi Liikuntapalvelukeskus Tilapalvelu Muut toimijat Kaupungin ulkopuoliset toimijat 13 6 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Maisema- ja viherrakenne Kulttuurihistorialliset viheralueet Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet Metsät Pellot, maisemapellot, laidunalueet, viljelypalstat ja niityt Rakennetut viheralueet 19 Sivu

4 6.4.1 Rakennetut puistot Liikunta- ja urheilualueet Kävelykatu, torit ja aukiot Vesiliikennealueet Liikenne- ja katuvihreä Julkisten rakennusten pihat Erityispuistot ja -viheralueet Luonnonsuojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet Yleis- ja asemakaavojen kohteet Vesilain vaatimukset Metsäluonnon kohteet Suojaviheralueet Maisemavauriot Virkistysreitistö Vertailukaupunkitietoa 1 7 VIHERALUEIDEN PALVELUTASO Palvelutason määrittely Virkistysalueiden riittävyys Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet Metsät Pellot, maisemapellot, laidunalueet, viljelypalstat ja niityt Rakennetut viheralueet Rakennetut puistot Liikunta- ja urheilualueet Kävelykatu, torit ja aukiot Vesiliikennealueet Liikenne- ja katuvihreä Julkisten rakennusten pihat 7 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 4

5 7.6 Erityispuistot ja -viheralueet Luonnonsuojelualueet Virkistysreitistö 8 8 ASUKASYHTEISTYÖ Osallistaminen Tehdyt kyselytutkimukset Asukkaiden mielipiteitä viheralueista 41 SISÄLLYSLUETTELO 9 VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU Suunnitelmatasojen hierarkia Strateginen viheralueiden suunnittelu Yleiskaavoitus Viherpalveluohjelma Liikuntasuunnitelma Luonnonsuojelun suunnittelu Viheryleissuunnitelmat Toteutustason vihersuunnittelu Viher- ja hoitosuunnitelmat Metsäsuunnitelma Liikunta-alueiden toteutussuunnittelu Julkisten rakennusten pihasuunnittelu Suojelualuesuunnittelu Muiden tahojen suunnittelu VIHERALUEIDEN RAKENTAMINEN Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet Rakennetut puistot ja katuvihreä Liikunta- ja urheilualueet Julkisten rakennusten pihat Erityispuistot ja -viheralueet 54 Sivu 5

6 10.6 Suojaviheralueet Suojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet Maisemavaurioiden kunnostus Virkistysreitistö VIHERALUEIDEN HOITO Yleistä Tonttiosaston hoitamat alueet Metsien hoito Peltojen ja viljelypalstojen hoito Katu- ja puisto-osaston hoitamat alueet Rakennettujen puistojen ylläpito ja kunnossapito Luonnonmukaisten alueiden ylläpito Katuvihreän ylläpito ja kunnossapito Liikuntapalvelukeskuksen hoitamat alueet Julkisten rakennusten pihojen hoito ja ylläpito Suojelualueiden hoito Virkistysreitistö 60 SISÄLLYSLUETTELO 12 YHTEISTYÖ JA TIEDOTTAMINEN VIHERASIOISSA Kaupungin sisäinen Jyväskylän seudun yhteistyö Valtakunnallinen yhteistyö VIHERPOLITIIKAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHTIA 63 LIITE 1 TERMISTÖ 65 Sivu 6

7 VIHERPOLITIIKAN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA 3 VIHERPOLITIIKAN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA 3.1 Viherpolitiikassa mukana olevat viheralueet Viheralueella viherpolitiikassa tarkoitetaan kaikkea enemmän tai vähemmän luonnonvaraista sekä hoidettua kasvullista maanpinnan aluetta sekä kovapintaisia, yleensä rakentamalla toteutettuja toiminnallisia virkistyspaikkoja. Viherpolitiikassa ovat mukana kaikki nämä alueet riippumatta siitä, ovatko ne kaavassa virkistysalueita tai ovatko ne kaupungin omistuksessa. Viheralue voi olla mm. rakennettu toiminta-, leikki-, koira-, skeitti- tai oleskelupuisto, urheilu- ja ulkoilualue, julkisen rakennuksen piha, katu- tai liikenneviheralue, tori tai aukio, venevalkama-alue, satamapuisto, uimaranta tai -paikka, metsää, peltoa tai niittyä, luonnonsuojelualue, viljelyspalsta-alue, taimitarha, liikenteen tai teollisuuden suojaviheralue tai (viheralueella kulkeva) voimajohtoalue. 3.2 Viheralueiden merkitys ja arvot Asukkaille viheralueet ovat tärkeitä virkistyksen ja ulkoilun kannalta. Viheralueiden laatu ja määrä vaikuttavat asuinpaikan valintaan, sillä omasta ikkunasta avautuvaa vihreää maisemaa arvostetaan. Kaupungin luonnonläheisyys on vetovoimatekijä. Ihmisen hyvinvoinnissa viheralueilla on merkittävä rooli. Viheralueet tarjoavat keinon stressin ehkäisemiseen tai siitä palautumiseen. Asukkaat arvostavat väljää ja vihreää kaupunkirakennetta, jossa on mahdollisuus kokea jopa luonnonrauhaa oman asuinpaikan lähistöllä. Kaupunkiluonto on ihmiselle elpymisen ja rauhoittumisen paikka. Viheralueet edistävät myös sosiaalisia suhteita ja vastuuta ympäristöstä. Viheralueilla on suuri merkitys fyysiselle hyvinvoinnille. Viheralueet ja virkistysreitistöt tarjoavat puitteet arkiselle liikunnalle. Viheralueita käytetään eniten kävelyyn ja lenkkeilyyn, luonnosta ja maisemista nauttimiseen sekä pyöräilyyn. Valtakunnallisen virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista ulkoilee viikottain. Nimenomaan asutusta lähellä sijaitsevat virkistysalueet houkuttelevat ihmisiä liikkumaan. Asunnon lähialueiden viheralueet ovat erityisen tärkeitä lasten ja nuorten sekä vanhusten liikkumiselle ja ulkoilulle. Viheralueiden puustolla ja muulla kasvillisuudella on suuri merkitys suojavaikutuksen kannalta. Viheralueet parantavat ilmanlaatua sitoessaan pienhiukkasia, ja kasvillisuus vaimentaa tuulta. Viheralueet toimivat sadeveden imeytys- ja viivytysalueina pitäen yllä pohjavesiolosuhteita. Viheralueilla on keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Rakennetussa ympäristössä viheralueet toimivat merkkeinä elävästä luonnosta. Viheralueet ja niitä yhdis- Sivu 7

8 tävät viherreitit toimivat ekologisina viheryhteyksinä, joita pitkin eläimet liikkuvat. Elinympäristöjen moninaisuus ylläpitää lajien moninaisuutta ja perinnöllistä vaihtelua. Monimuotoisuudella on monia taloudellisia ja sosiaalisia arvoja. Viheralueilla on suuri merkitys maisema- ja kaupunkikuvallisesti. Viheralueet jäsentävät kaupunkirakennetta. Kaupunkikuvassa viheralueet ovat tärkeä osa tilanmuodostusta ja näkymiä sekä auttavat alueilla orientoitumisessa. Viheralueet, erityisesti metsäiset selännealueet, muodostavat kaupunkimaisemassa tärkeitä taustamaisemia sekä maamerkkejä. Viheralueilla on kulttuurisia merkityksiä ja arvoja. Ne ovat osa kaupungin kulttuurihistoriaa. Viheralueet tarjoavat mahdollisuuksia uusien kulttuuriarvojen luomiselle. 3.3 Viherpolitiikan kytkeytyminen kaupungin strategioihin ja ohjelmiin Kaupunkistrategia Jyväskylän kaupunkistrategia on uudistettu vuonna Viherpolitiikalla edistetään sen toteutumista. Viheralueet ovat yksi Jyväskylän menestystekijä ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaja. Viheralueet tarjoavat asukkaille tärkeitä vapaa-ajan virkistyspalveluja. Viheralueiden riittävyys ja hyvä laatu edistävät hyvinvointia. Viherpolitiikan avulla on mahdollista löytää uusia ja tehokkaampia keinoja viheralueiden hallinnointiin, suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Viherpolitiikka tuottaa päättäjille kokonaisvaltaista tietoa viheralueista Kaupungin ympäristöpolitiikka ja ympäristöjärjestelmä Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka on ensimmäisen kerran hyväksytty vuonna Kaupunkiin on määrätietoisesti luotu ympäristöasioiden hallintajärjestelmää 1990-luvun lopulta lähtien. Viherpolitiikka liittyy monin tavoin kaupungin ympäristöpolitiikan näkökohtiin. Viherpolitiikan tavoitteena on edistää ympäristön terveyttä ja viihtyisyyttä, luonnon monimuotoisuuden sekä esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymistä. VIHERPOLITIIKAN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA Sivu 8

9 VIHERPOLITIIKAN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA Toimialojen ja yksiköiden toimintajärjestelmät ja ympäristökäsikirjat Yhdyskuntatoimeen laaditaan toimintajärjestelmää, jossa eri yksiköiden erilliset laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupungin Tilapalvelulla ja liikuntapalvelukeskuksella on omat ympäristökäsikirjansa. Toimialojen ja yksiköiden omia ympäristöpäämääriä ja -tavoitteita voidaan edistää ja toisaalta yhtenäistää niitä viherasioiden suhteen viherpolitiikan keinoin. Viherpolitiikka edistää erityisesti ympäristönäkökohtia, mutta myös toiminnan ohjaus sekä laadun parantaminen ovat sen tarkastelun näkökulmia Muita ohjelmia ja hankkeita Kaupungin hyvinvointikertomus on valmistunut keväällä Siinä rakennetekijöinä on mainittu mm. vapaa-ajan ympäristöt ja luonto. Viher- ja virkistysaluepalveluista hyvinvointikertomuksessa on nostettu esiin liikunta-alueet ja -reitit, kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen sekä viher- ja virkistysalueiden suunnittelu. Parhaillaan ollaan laatimassa kaupungille asumisvisiota. Siinä tullaan pohtimaan niin uusien korkeatasoisten, viihtyisien ja identiteetiltään erilaisten asuntoalueiden syntymismahdollisuuksia kuin jo aikaisemmin rakennettujen alueiden kehittämistä, ominaispiirteiden säilyttämistä ja houkuttelevuuden ylläpitämistä. Näiden tavoitteiden valossa viheralueet ja viherpalvelut nousevat esille myös asumisvisiossa osana asumisen laatua sekä viihtyisyyttä luovana ja ylläpitävänä elementtinä. Kaupungille on laadittu lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Siinä on nostettu esiin mm. lasten ja nuorten turvallinen ja mielekäs asuin-, liikkumis- ja toimintaympäristön huomioiminen kaavoituksessa. Lasten ympäristöstä tulee löytyä turvallisia lähimetsiä sekä kohtuullisen kävelymatkan päästä myös laajempia virkistys- ja retkeilymaastoja. Sivu 9

10 4 TERMISTÖ Viheralan nimikkeistö on osin vielä vakiintumatonta. Riippuen ammattitaustasta erilaisista viheralueista saatetaan käyttää hyvinkin erilaisia termejä. Tilanne on sama myös valtakunnallisesti. Joitakin selvityksiä nimistön kehittämisestä on tehty, mutta täysin selkeäksi ei kokonaistilannetta ole saatu. Tietty terminologia tulee suoraan lainsäädännöstä. Jyväskylän viheralan toimijoiden kesken on pyritty selkeyttämään kaupungissa käytössä olevaa termistöä. Tietyistä totutuista nimikkeistä ei ole kuitenkaan aina syytä luopua, mikäli ne ovat soveliaina vakiintuneet käyttöön. Tämän vuoksi samantapaista asiaa saatetaan kutsua kahdella eri tavalla (esim. katu- ja puisto-osaston toimintapuistot ja liikuntapalvelukeskuksen liikuntapuistot). Terminologian selkeyttäminen on jatkuvan kehittämisen kohteena, viherpolitiikassa siihen ei ole kuitenkaan tarkoitus erityisesti paneutua. Liitteeseen 1 on kerätty viherpolitiikan laadinnan aikana esille nousseita termejä, jotka on katsottu tarpeelliseksi avata. TERMISTÖ Sivu 10

11 VIHERASIOIDEN ORGANISAATIO 5 Viherasioiden organisaatio 5.1 Kaupungin sisäiset toimijat Yhdyskuntatoimi Merkittävin viheralan toimija kaupungissa on yhdyskuntatoimi. Viherasiat jakaantuvat kaupunkisuunnitteluosastolle (suunnittelu), katu- ja puisto-osastolle (suunnittelu, rakentaminen ja hoito), tonttiosastolle (metsien ja maatalousalueiden suunnittelu ja hoito) sekä ympäristöosastolle (luonnonsuojelu). Yhteistyötä on jatkuvasti kehitetty ja viety määrätietoisempaan suuntaan, tästä osoituksena mm. yhdyskuntatoimen viherryhmän perustaminen. Eri toimijat ovat paljon tekemisissä keskenään ja pääsevät vaikuttamaan toistensa toimintaan mm. suunnittelun ja hankkeiden ohjaukseen osallistumalla. Tämä auttaa olennaisesti kokonaisuuden hallintaa viherasioiden jakautuessa usean eri tahon vastuulle. Kaupunkisuunnitteluosasto Kaupunkisuunnitteluosasto vastaa kaavoitukseen liittyvistä maisema- ja luontoselvityksistä, viheralueiden maankäytön kokonaissuunnittelusta ja kehittämishankkeista (mm. viherosayleiskaavan laadinnasta), osin kaavoitukseen liittyvästä viheryleissuunnittelusta ja supistetuista viheraluetarkasteluista. Kaupunkisuunnitteluosastolla pääsääntöisesti viheralan tehtävissä työskenteleviä henkilöitä on vakituisessa työsuhteessa kaksi henkilöä. Katu- ja puisto-osasto Katu- ja puisto-osasto vastaa tiettyjen toiminnallisten ja luonnonmukaisten viheralueiden yleis- ja rakennussuunnittelusta, investoinneista sekä kunnossapidosta ja ylläpidosta (mm. toimintapuistot, leikkipuistot, katuvihreät, koirapuistot, uimapaikat, osa kentistä ja skeittipaikoista, osasta avoimia luonnonmukaisia viheralueita, kuten maisemapelloista, laidunnettavista alueista sekä kevyen liikenteen reiteistä). Katu- ja puisto-osasto on tilaaja-asemassa, eli se tilaa ulkopuolisilta urakoitsijoilta suunnittelun, viherpalvelujen rakentamisen sekä ylläpidon. Yleissuunnittelupuolella on yksi henkilö (huolehtien yleissuunnittelusta sekä yhteistyöstä kaavoituksen kanssa), rakennuttajapuolella yksi henkilö (huolehtien rakennussuunnittelun ja rakennuttamisen tehtävistä) sekä ylläpidon puolella kaksi henkilöä. Viheryleissuunnittelun teettää katu- ja puisto-osasto, muiden osastojen rooli on suunnittelun ohjaus. Joitakin maisema- ja lähiympäristösuunnitelmia tehdään tai teetetään myös kaupunkisuunnitteluosastolla. Yhteistyö ja käytäntö ovat sujuneet hyvin. Tosin välillä on keskusteltu mm. vaihtoehdosta, jossa yleissuunnittelun kokonaisvastuu siirtyisi kaupunkisuunnitteluosastolle. Tonttiosasto Tonttiosasto vastaa kaupungin omistamien metsien suunnittelusta ja hoidosta sekä viljelypalstojen ja peltojen vuokraamisesta. Tonttiosastolla työskentelee vakituisesti neljä henkilöä metsätehtävissä ja maataloustehtävissä osa-aikaisesti yksi henkilö. Metsien hoito tilataan pääosin ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Ympäristöosasto Ympäristöosasto huolehtii viheralueisiin liittyvistä luonnonsuojeluasioista, ja sen vastuulla ovat myös luontopolut ja lintutornit. Lisäksi ympäristöosasto vastaa kaupungissa tuoteturvallisuuden viranomaisvalvonnasta. Ympäristöosasto valvoo, että viheralueille sijoittuvat maksuttomat palvelut, kuten hiihtoladut, ulkoilureitit sekä leikkikentät, skeittipaikat ja uimarannat ja niiden välineet Sivu 11

12 ovat turvallisia. Ympäristöosaston tehtäviin kuuluu myös terveydensuojelulain perusteella tehtävä uimarantojen vedenlaadun tarkkailu. Ympäristöosastolla luonnonsuojeluasioista vastaa yksi henkilö (ympäristönsuojelusihteeri) muiden tehtäviensä ohessa, hänen työpanoksestaan noin kolmannes kuluu näiden tehtävien hoitoon. Edellä kerrotuissa tuoteturvallisuusasioissa ja terveydensuojelulain mukaisissa tehtävissä ympäristöosastolla kuluu lisäksi noin 20 työpäivää vuodessa. Vastuualueiden epäselvyydet Epäselviä rajapintoja katu- ja puisto-osaston sekä Tilapalvelun ja liikuntapalvelukeskuksen kanssa on erityisesti seuraavissa kohteissa: vastuu ulkokentissä (lähinnä pienemmissä pallokentissä) jakautuu sekä katu- ja puisto-osastolle että liikuntapalvelukeskukselle. Koulujen kentät taas kuuluvat Tilapalvelulle, tosin jäädytettäviä koulujen kenttiä hoitaa talvisin pääasiassa katu- ja puisto-osasto. Tilannetta ollaan parhaillaan selkiyttämässä katuja puisto-osaston vetämän kenttien ohjelmointityön avulla. sisäskeittipaikat kuuluvat liikuntapalvelukeskuksen vastuulle, mutta ulkopaikoissa vastuujako on ollut epäselvä. Katu- ja puisto-osaston viherpalveluohjelma on tuonut myös tähän selkeytystä. Tosin asukkaiden näkökulmasta katsottuna alueiden vastuujaon perusteet eivät välttämättä näytä loogisilta. uimapaikat ja -rannat jakautuvat katu- ja puisto-osaston sekä liikuntapalvelukeskuksen kesken. Suosituimmat uimarannat ovat olleet liikuntapalvelukeskuksen vastuulla. Näillä alueilla useimmista on pyritty järjestämään myös valvontaa kesäisin. Vuonna 2006 valvontaa ei määrärahojen puutteen vuoksi ollut millään rannalla. Muut uimapaikat ovat katu- ja puisto-osaston vastuulla. Kohteiden nimitykset ovat muokkautuneet sen pohjalta, kenen vastuulla ne ovat. Varsinaisia muita perusteita ei kohteiden ni- meämiselle juurikaan ole. Uimarannat ovat useimmiten suurimpia ja suosituimpia kohteita. Katu- ja puisto-osaston sekä tonttiosaston kesken raivauksien toteuttamisen vastuissa on hieman epäselvyyksiä. Epäselvyyttä on ollut myös siitä, kuka vastaa rakennettujen puistojen tuntumassa sijaitsevista, usein kulttuurivaikutteisista puustoisista alueista. Hyvä yhteistyö kaikissa vaiheissa on vähentänyt epäselvien tilanteiden syntymistä Liikuntapalvelukeskus Liikuntapalvelukeskus vastaa pääosin liikunta- ja ulkoilualueiden sekä Pohjois-Päijänteen veneilijöille tarkoitettujen virkistysalueiden (Leirikallio, Mämminiemi) suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Liikunta- ja ulkoilualueita ovat esim. yleisurheilukentät, jalkapallonurmet, osa muista kentistä, uimarannat sekä kuntoradat ja latujen ylläpito. Vastuun jakautumisessa katu- ja puisto-osaston kanssa on ollut epäselvyyksiä kentissä, skeittipaikoissa sekä uimarannoissa (tästä enemmän edellisessä kappaleessa). Liikuntapalvelukeskuksen ulkoalueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta vastaa useampi henkilö, osa vain osa-aikaisesti. Päätoimisesti ulkoalueiden rakentamisen ja ylläpidon tehtävissä työskentelee n. 20 henkilöä Tilapalvelu Tilapalvelun vastuulla on julkisten rakennusten, kuten päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien pihojen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Julkisten rakennusten viheralueiden rakennuttamisesta ja kunnostuksesta vastaa rakennuttamistiimi. Siellä projektipäällikkö vastaa hankkeiden toteuttamisesta tilaten mm. suunnittelun ulkopuolisilta konsulteilta. VIHERASIOIDEN ORGANISAATIO Sivu 12

13 VIHERASIOIDEN ORGANISAATIO Pihojen hoidosta sekä ylläpidosta vastaa kiinteistö- ja tilapalveluttiimi. Tekninen isännöitsijä huolehtii vuosisopimuksien ylläpidosta, joiden perusteella pihatyöt teetetään ulkopuolisilla toimijoilla Muut toimijat Jyväskylän Energia Oy:n vastuulla ovat mm. viheralueilla sijaitsevien voimajohtoalueiden, pumppaamoiden tai puistomuuntamoiden ympäristöjen toteutus ja hoito. Vesi- ja viemäriverkoston rakentamisella ja kunnostuksella voi olla suuri vaikutus viheralueiden ilmeeseen, mm. siksi, että putkien kohdalla ei voi kasvaa suurta puustoa. Keski-Suomen museo toimii viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa kulttuuriympäristöjen asiantuntijana tarvittavissa kohteissa. Rakennusvalvontaosasto vastaa lupaviranomaisena toimiessaan myös viherasioiden huomioon ottamisessta rakentamisen yhteydessä. 5.2 Kaupungin ulkopuoliset toimijat Tiehallinnon hallinnoimat teiden varret muodostavat merkittävän osan maisema- ja kaupunkikuvaa. Erityisesti kaupungin sisääntulomaisemissa tieympäristön käsittelyllä on suuri merkitys. Teiden vaikutus on suuri mm. estevaikutuksena viheralueiden välillä. Myös Ratahallintokeskuksen hallinnoimat rautatiet varsialueineen ovat maanteitä vastaava tekijä kaupungin viheraluekokonaisuudessa. Yliopiston alueet, jotka Jyväskylässä muodostavat tärkeän osan keskustan viheralueverkostoa, kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen vastuulle. Niiden kehittämisellä ja hoidolla on suuri merkitys kaupunkikuvalle Jyväskylässä. Seurakuntien hallinnoimilla alueilla, joita ovat lähinnä hautausmaat sekä kirkkojen ja seurakuntatalojen ympäristöt, on näkyvä vaikutus kaupunkikuvaan. Alueet ovat lisäksi usein merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Sivu 13

14 6 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET 6.1 Maisema- ja viherrakenne Jyväskylän maisemarakenne näkyy viheralueissa. Maisemarakenteen tyypillisimpiä piirteitä ovat voimakkaat maastonmuodot, metsäisyys sekä vesistöjen runsaus. Metsäiset selänteet ja avoimiin alueisiin rajautuvat ranta- ja reunametsät muodostavat maisemassa tärkeitä taustoja, voimakkaat maastonmuodot lisäävät kaupungin ja kaupunginosien tunnistettavuutta. Selänteet voivat toimia tärkeinä maamerkkeinä. Näitä pyritään huomioimaan mm. metsien käsittelyssä sekä kaavoituksessa. Merkittävimmät suurmaiseman solmukohdat Harju (Keski- Suomen reunamuodostuma), Tourujoki ja Äijälänsalmi ovat tärkeitä viher- ja virkistysalueita. Vesistöt tarjoavat oman lisänsä viheralueiden rikkauteen, kesäisin vesivirkistysalueina ja talvisin kulkuyhteyksinä sekä talvisia harrastusmahdollisuuksia tarjoavina alueina. JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Viheralueiden sijoittuminen maisemarakenteessa vaikuttaa suuresti niiden luonteeseen. Mäen lakialueilla kasvuolosuhteet ovat erilaiset kuin laaksoissa ja ranta-alueilla. Uusimmat asuinalueet sijaitsevat mäkiselänteillä ja niissä virkistysalueiden leimaa antavana piirteenä on metsät ja mäet. Keskustan viheralueilla sekä vanhoilla viljelysalueilla on enemmän kulttuurikerrostumia sekä vielä säilyneitä avoimia viheralueita tosin näillä alueilla pusikoi- Sivu 14

15 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET tuminen on yleisempi ongelma viheralueiden hoidossa. Jyväskylän viherrakenteen päärungon muodostavat neljä päävirkistysaluetta: Laajavuori, Aittovuori-Kangasvuori, Kolmisoppinen-Taka-Keljo sekä Sippulanniemi. Jyväskylän kaupunkirakenteessa voi myös hahmottaa rönsyilevän keskuspuistoakselin, jonka ytimen muodostaa Harju kaupungin keskustassa. Tätä aluetta on alustavasti ajateltu mahdollisena kansallisen kaupunkipuiston alueena. 6.2 Kulttuurihistorialliset viheralueet Keskeisin viheralueita koskeva inventointi on Museoviraston listaus valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 1993), jota ollaan täydentämässä mahdollisesti vuonna 2008 valtioneuvoston päätöksellä. Useimmat valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä ovat myös viheralueidensa osalta hyvin merkittäviä. Yliopiston kampusalue ja Harju muodostavat keskustan merkittävän viherakselin. Sitä täydentää keskustan pohjoisosassa Viitaniemen puutarhakaupunginosa. Mankolan kulttuurimaisema on pohjoisen kantakaupungin keskeinen viheraluekokonaisuus. Taulumäen kirkko ympäristöineen liittyy kiinteästi sekä Tourujoen että Taulumäen harjun viheralueisiin. Säynätsalossa kunnantalon ympäristö ja läheiset Enso-Gutzeitin asuinalueet muodostavat tärkeän kokonaisuuden. Maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristökohteita on listattu tekeillä olevassa maakuntakaavassa. Näitä ovat mm. Ainolan tanssilava, Häkkisen kuntoutuskeskus, Kortesuon kartano ja pihapiiri, Rauhaniemen talo sekä Survon ja Korpelan talojen pihapiirit sekä Kuokkalan kartano. Maakunnallisesti arvokkaiden lisäksi on useita paikallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia, joista tosin ei ole tehty kattavaa inventointia. Muinaismuistot sijaitsevat yleensä viheralueilla. Jyväskylässä on neljä tiedettyä muinaismuistoaluetta: keskustassa Cygnaeuksenpuistossa, Kaijalanniemessä Palokkajärven rannalla, Taulumäellä Tourujoen rannalla sekä Kuokkalan Jokivarressa. Jyväskylän puutarhahistoria on melko vaatimatonta. Keskeisimpiä säilyneitä, vanhoja puistoja tai pihoja ovat keskustan Kirkkopuisto, Cygnaeuksenpuisto, vanha asemapuisto, Lounaispuisto, Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanhan pappilan piha, yliopiston kampuksen puistoalueet ja harju. Hieman nuorempia, mutta jo kulttuurihistoriallista arvoa omaavia kohteita, ovat myös Puistotorin puisto, Tellervonkadun leikkipuisto ja nurmialue sekä Rajakadun ammattikorkeakoulun piha-alue. Vanhat pihapiirit ja huvilamiljööt muodostavat kiinnostavan lisän viherrakenteeseen. Vaikka ne kaavallisesti ovat usein asuintontteja, ne liittyvät saumattomasti ympäröivään kulttuurimaisemaan viheralueineen. Tällaisia kohteita ovat jo aiemmin mainittujen lisäksi mm. Paloniemen huvilan niemi Palokkajärven rannalla, Könkkölän tila kunnallistekniikan museoineen, Seminaarinrin- Sivu 15

16 teen ja Älylän huvilaympäristöt sekä Schaumanin linnan puutarha. Myös vakiintuneilla pientaloalueilla on kaupungin kokonaisvihreässä tärkeä merkitys. Vaikka kaavoitettuja puistoalueita on vähän, niin esim. virkistysympäristönä tällaiset pientaloalueet ovat mitä viihtyisimpiä ja miellyttävimpiä. Hyviä esimerkkejä tällaisista kohteista ovat Harjun takainen vanhan Nisulan ja uuden Nisulan alue, osa Mäki-Mattia, osa Asevelikylän pientaloalueesta, Mattilanpellon omakotialue, Kypärämäen ja Köhniön omakotialueet. Myös katuvihreällä voi olla jo kulttuurihistoriallista merkitystä. Perinteisimmillään tästä ovat merkkinä puurivit. Keskeisin kohde Jyväskylässä on Puistokatu lehmuksineen. Jyväskylän viheralueilla on siellä täällä muistumia esim. vanhasta puutarhakulttuurista tai muusta kulttuurivaikutteisesta kasvillisuudesta. Näistä ei ole kuitenkaan tehty erityistä selvitystä. 6.3 Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Metsät Kaupungin omistamia metsäalueita on yhteensä 4363 hehtaaria. Lisäksi yksityisten omistamia metsämaita on n hehtaaria (tämä luku perustuu kaupunkisuunnitteluosastolla tehtyyn alustavaan viheralueiden käyttöluokitukseen eikä ole tarkka). Sivu 16

17 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Kaupungin omistamat metsät on viimeisimmässä metsäsuunnitelmassa vuosille jaettu hoitoluokkiin seuraavasti: lähimetsä 12 % 512 ha ulkoilu- ja virkistysmetsä 25 % 1092 ha suojametsä 4 % 175 ha talousmetsä 39 % 1697 ha valmennusmetsä 0 % 8 ha maisemametsä 7 % 318 ha erityisalue 1 % 40 ha suojelualue 12 % 521 ha Asukkaiden asuinympäristön kannalta tärkeimmät luokat ovat lähimetsät sekä ulkoilu- ja virkistysmetsät. Ne sijaitsevat lähellä asutusta. Hoitoluokista ja hoidon periaatteista on kerrottu enemmän metsien hoidosta kertovassa kappaleessa Yksityisten maa-alueista ei vastaavaa luokitusta ole tehty. Suurin osa yksityisten omistamista metsäalueista sijaitsee kuitenkin kauempana kaupungin keskustasta, mm. Taka-Keljossa, ja ne ovat luonteeltaan lähinnä talousmetsiä Pellot, maisemapellot, laidunalueet, viljelypalstat ja niityt Pellot Jyväskylän kaupungissa on noin 100 ha viljeltyä peltoa, josta noin puolet omistaa Jyväskylän kaupunki. Kaupungin pellot on vuokrattu yksityisille viljelijöille, alueiden hallinnoinnista huolehtii tonttiosasto. Suurin kaupungin omistama peltoalue sijaitsee Haukanniemessä; laajuudeltaan se on 14,8 ha. Seuraavaksi suurin peltoalue on Mannilan-Mankolan alueen pellot, 13,9 ha. Pienempiä peltoalueita ovat Mustankiven palsta Kuokkalassa 2,5 ha, Keljonlahden pellot 1,4 ha sekä Kankaan tilan pellot Kauramäessä 1,5 ha. Yksityisiä maatiloja kaupungissa on kymmenkunta. Peltoalueiltaan suurin on Viherlandia, jossa on 10,2 ha peltoja. Ruuhisen tilalla Valkeamäessä on 7,2 ha peltoa, Pakkasen tilalla Ruokkeella 3 ha, Sysmälän tilalla Keljonlahdella 6 ha, Hakalan tilalla Keljonlahdella 6 ha, Särkän tilalla Keljonlahdella 4,4 ha ja Huhtalan tilalla Etelä-Keljossa 5 ha. Lisäksi on muutamia muita pienempiä peltoalueita eri puolilla kaupunkia. Maisemapellot Maisemapeltoja katu- ja puisto-osaston hoidettavana on 5 kohdetta, jotka ovat Kortepelto, Tahkonkaari, Salontaipale, Åström ja Korpelan maisemapellot. Yhteispinta-ala kohteilla on n. 4,2 ha. Maisemapeltojen perustamisesta ja ylläpidosta vastaa katu- ja puisto-osasto. Laidunalueet Laitumina on aivan viime vuosina otettu käyttöön alueita Survo- Korpelan pohjoispuolella, Samulinniemessä sekä Lampitien ja Sivu 17

18 Sulkulantien risteyksessä. Lisäksi on muutama vuosikohtaisesti vaihdettava kohde. Yhteensä laidunnettavien alueiden pinta-ala v oli 6,3 ha. Laidunalueet ovat keskittyneet Kuokkalan alueelle, jossa luontaisesti on paljon pioneerikasvustoa ja ongelmia alueiden avoimina pysymisessä. Toiminnasta huolehtii katu- ja puisto-osasto. Viljelypalstat Kaupungin kesän ajaksi vuokrattavia viljelypalsta-alueita on 4 kpl, niissä palstoja on yhteensä n Palstojen hallinnoinnista vastaa tonttiosasto. Suurin ja suosituin palsta-alue sijaitsee Survo-Korpelassa, jossa on 170 palstaa. Muut palsta-alueet ovat Kortesuo-Viitaniemen alue (101 palstaa), Keljonlahden alue (79 palstaa) sekä Haukkalan alue (41 palstaa). Palstojen kokonaismäärä on tällä hetkellä sopiva, sillä palstojen vuokrausaste on n. 80 %. Emännäntien alue on juuri poistettu käytöstä Korteniityn alueen rakentamisen takia - alueelle on osoitettu kaavassa korvaavia paikkoja, jotka voidaan myöhemmin ottaa taas palstakäyttöön. Lisäksi kaupungilla on pitkäaikaispalstoja, joita vuokrataan 4 vuodeksi kerrallaan. Niillä on mahdollisuus monivuotisten kasvien viljelyyn. Pitkäaikaispalstat sijaitsevat Sulkurannassa (60 palstaa), Nenäinniemessä (Naattia, 18 palstaa) sekä Säynätsalon pääsaaressa (Kilkitniemi, 9 paikkaa). Myös Muuratsalon Pajukannassa on palstoja. Niiden vuokraamisesta huolehtii Säynätsalon kaupunginosasihteeri. Könkkölän alueelta vuokrataan palstoja kaupungin työntekijöille. Mäyrämäen Pirunkorven alueen palstoja ylläpitää Mäyrämäen asukasyhdistys. Niityt Perinteisen maatalouskulttuurin synnyttämistä niityistä kaupungissa on jäljellä enää viimeiset rippeet. Niittyalan määrää on kuitenkin muutamin paikoin mahdollista lisätä. Kotasen leirikeskuksen pohjoislaidalla on kolme pientä niittyaluetta, yhteensä joitakin kymmeniä aareja, Haukanniemen pohjoiskärjessä on metsitetty niittyala, jonka vielä voisi hyvinkin ennallistaa kukkaniityksi, ja myös Kuokkalasta löytyy rehevän ruohokasvuston valtaamia, mutta ei kuitenkaan metsittyneitä niittyalueita, joita olisi mahdollisuus palauttaa ennalleen. Niittyjen hoito ei ole tällä hetkellä suunnitelmallista, eikä niistä vastaa oikein mikään taho kaupungissa. Katu- ja puisto-osasto voisi hoitaa ko. alueet osana luonnonmukaisten alueiden hoitoa. Hoidosta voisi vastata myös ympäristöosasto, mikäli sille osoitettaisiin hoitoon tarvittavat resurssit. Metsittyvät / pusikoituvat alueet Hoidettujen peltojen ym. lisäksi kaupungissa on jonkun verran vanhoja peltoja ja niittyjä, jotka ovat umpeutumassa. Niiden tarkkaa määrää ei ole tiedossa. JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Sivu 18

19 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET 6.4 Rakennetut viheralueet Rakennetut puistot Rakennettuja puistoja ovat: toiminta-, oleskelu-, edustus-, leikki-, koira-, skeitti- ja teemapuistot. Toimintapuistot Toimintapuistot ovat nimensä mukaisesti suhteellisen laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia. Niissä on yleensä aina leikkitoimintoja, mutta sen lisäksi mm. kenttiä, skeittipaikkoja tai oleskelualueita. Toimintapuistot saattavat muodostaa yhdessä liikuntapalvelukeskuksen liikuntapuiston kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Toimintapuistotasoisia kohteita on tällä hetkellä 11 kpl. Toimintapuistojen määrää on ohjelmoitu osana katu- ja puistoosaston laatimaa viherpalveluohjelman ensimmäistä osaa (leikkipalvelut). Niiden määrää on tavoitteena nostaa. Kun suunniteltu maankäyttö on mm. Valkeamäessä ja Majanorossa toteutunut, on toimintapuistoja ohjelman mukaan 18 kappaletta. Leikkipuistot Leikkipuistoja vuoden 2006 lopussa oli 81 kpl (mukaan lukien edellä jo mainitut toimintapuistokohteet). Näistä talvisin hoidetaan 28 kpl. Nykyiset leikkipuistot on jaettu kolmeen eri tyyppiin: toimintapuistot, korttelipuistot ja pienpuistot. Korttelipuistoja on tällä hetkellä 63 kpl ja pienpuistoja 12 kpl. Jako perustuu alueiden kokoon ja sisältöön; toimintapuistot ovat laajimpia ja monipuolisimpia. Tulevaisuudessa viherpalveluohjelman mukaisesti on ajateltu keskittää toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin ja aivan pienimmät kohteet (pienpuistot) jäävät kokonaan pois. Pienpuistot joko poistetaan tai niistä kehitetään korttelipuistoja. Tehdyn viherpalveluohjelman mukaan leikkipuistojen määrä vaihtelee tulevina vuosina rakennettavien ja poistuvien määrän muuttuessa, mutta kokonaismäärä on tavoitteena säilyttää suunnilleen nykyisellään. Edustuspuistot Edustuspuistoalueiksi luokiteltavat alueet sijaitseva keskustan Sivu 19

20 tuntumassa, ja ne ovat Kirkkopuisto, Lounaispuisto, Cygnaeuksenpuisto, Mattilanniemi sekä vanha asemapuisto. Uusi edustuspuisto rakentuu parhaillaan Lutakkoon. Skeittipuistot ja -paikat Skeittipuistoja on tällä hetkellä kolme kappaletta. Lisäksi skeittaajat käyttävät epävirallisia paikkoja mm. katujen kääntöpaikoilla ja pysäköintialueilla. Skeittipuistojen ohjelmointi on valmistunut. Siinä on esitetty muutaman uuden skeittipuiston ja paikan rakentamista sekä kaupunkiskeittipaikan toteuttamista Sepänaukiolle. Koirapuistot ja muut koirapalvelut Koirapuistoja Jyväskylässä on yksi. Koirapalveluiden ohjelmoinnissa on esitetty kahden uuden koirapuiston rakentamista seuraavan 10 vuoden aikana. Näiden lisäksi on tulossa kaksi koirille osoitettua uittopaikkaa. Koirien harrastajille osoitettuja kenttiä on yksi Aholaidassa. Lisäksi agilityn harrastajat ovat vuokranneet alueen Killeriltä käyttöönsä. Oleskelupuistot Erilaisia lähinnä oleskeluun tarkoitettuja puistoja on kaupungissa noin 30 kpl. Viherpalveluohjelman osuus koskien mm. oleskelupuistoja on käynnistynyt v lopulla, minkä jälkeen kohteiden määrä ja luonne tarkentuu. Oleskelupuistoilla tarkoitetaan hoidettua viheraluetta, jota käytetään lähinnä vapaamuotoiseen oleskeluun tai esim. läpikulkuun. Varustus alueilla on vaatimatonta. Kohteet ovat usein varsin pienialaisia, mutta laajojakin oleskelupuistoja on, esimerkkinä tästä Viitaniemen nurmialueet. Oleskelua palvelevia alueita ovat myös mm. leikkipuistot ja luonnonmukaiset viheralueet. Teemapuistot Teemapuistoja ovat Könkkölän kunnallistekniikkamuseon alue sekä Viitaniemen liikennepuisto Liikunta- ja urheilualueet Suuret urheilu- ja liikunta-alueet sekä liikuntapuistot Hippoksen ja Laajavuoren alueet ovat seudullisesti merkittäviä urheilukeskuksia, joissa on useita erilaisia liikunta-alueita ja -toimintoja. Laajavuoren alueen toiminnoista vastaa Laajavuori Oy, joka on vuokrannut alueet kaupungilta. Sippulanniemessä on golf-seuran ylläpitämä 9-reikäinen golf-kenttä. Halssilan Hiihtomaassa on mm. pulkkamäkiä. Alueellisia liikuntapuistoja on 9 kpl (Viitaniemessä, Halssilassa, Huhtasuolla, Kypärämäessä, Keljonkankaalla, Kotalammella, Lehtisaaressa, Lohikoskella ja Yrttisuolla). Liikuntapuistot ovat keskenään eri tasoisia, mutta ajatuksena niissä on keskittää samalle alueelle esim. useampia kenttiä. Lisäksi niissä kaikissa on huoltorakennus. Liikuntapuisto voi muodostaa yhdessä katu- ja puisto-osaston toimintapuiston kanssa yhden ison kokonaisuuden (näin on mm. Kotalammella, Lohikoskella ja Yrttisuolla). JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Sivu 20

21 Hippoksen ulkoalueet Harjun kenttä Vehkalammen kenttä Viitaniemen liikuntapuisto Muut alueelliset liikuntapuistot Uimarannat Retkiluistelurata JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Ulkoliikunta-alueiden käyttäjämääriä v urheilukenttiä. Niistä osa sijaitsee jo edellä mainituissa liikuntapuistoissa. Nämä ovat liikuntapalvelukeskuksen hallinnassa, ja he jakavat niille vuoroja. Yleisurheilukentät ovat Harjulla keskustan tuntumassa sekä Säynätsalon pääsaarella. Pienempiä hiekkapäällysteisiä pallokenttiä on sekä liikuntapalvelukeskuksen että katu- ja puisto-osaston hallinnassa. Osa niistä sijaitsee toiminta- ja liikuntapuistoissa tai korttelileikkipaikkojen yhteydessä. Lisäksi Tilapalvelun hallinnassa on koulujen kentät. Liikuntapalvelukeskuksen hallinnassa olevia pallokenttiä on 17 kpl, niistä kuusi on pääosin varattu pesäpalloilijoiden käyttöön ja loput 11 jalkapalloilijoiden käyttöön. Samaa kenttää ei ole järkevää varata sekä pesäpalloilijoille että jalkapalloilijoille. Lisäksi liikuntapalvelukeskus jakaa jalkapalloilijoille vuoroja Tilapalvelun hallinnassa oleville Kortepohjan koulun kentälle, Pohjanlammen kentälle sekä Viitaniemen koulun kentälle. Kentät Jyväskylässä on nykyisin yhteensä 125 erilaista kenttäaluetta, joista 67 on asukkaiden vapaassa käytössä. Isompia jalkapallonurmikenttiä on 7 kpl, joista 2 on myös yleis- Koulujen yhteydessä on yhteensä 18 kenttää. Tilapalvelu hoitaa kenttiä kesäisin. Talvisin jäädytettävien kenttien (11 kpl) hoito on katu- ja puisto-osastolla, paitsi Säynätsalon pääsaaren koulun ja Muuratsalon koulun kentän hoitaa liikuntapalvelukeskus. Edellisessä kappaleessa mainittujen kolmea koulun kenttää lukuun Sivu 21

22 ottamatta koulujen kentät on vapaasti käytettävissä kouluaikojen ulkopuolella. Pohjanlammen ja Keltinmäen koulukeskuksiin on rakennettu ns. ministadion tilapalvelun ja liikuntapalvelun yhteistyönä. Ministadion on keinonurmipintainen, laidoilla varustettu n. 12x20 metriä kokoinen pelialue. Näihin ei jaeta vuoroja vaan ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Katu- ja puisto-osaston yleis- ja lähikenttiä on yhteensä 62 kpl. Näille kentille ei jaeta vuoroja eli ne ovat vapaasti kenen tahansa käytettävissä lukuun ottamatta Huhtaniemen ja Mannilan kenttiä, joille asukasyhdistykset jakavat vuoroja. Jäädytettäviä kenttiä näistä on 27 kpl. Kenttien osalta on vuoden 2007 alkupuolella valmistumassa viherpalveluohjelma, jossa esitetään joitakin muutoksia olemassa olevaan palveluverkostoon. Jääkaukaloita on kaupungissa yhteensä 10 kpl ja niitä ylläpitää liikuntapalvelukeskus. Osa näistä on kesäisin jo edellä mainittuja hiekkakenttiä, osassa on tenniskentät ja osassa ei ole kesäkäyttöä ollenkaan. Kaupungissa on lisäksi joitakin erityislajeja palvelevia kenttiä. Niistä vastaa liikuntapalvelukeskus. Kaupungin ylläpitämiä tenniskenttiä on 5 kpl. Lentopallokenttiä on 1 kpl, rantalentopallokenttiä 8 kpl, koripallokenttiä 3 kpl sejä jousiammuntaratoja 1 kpl. Lisäksi mm. yhdistykset huolehtivat joistakin kentistä, mm. tenniskentistä ja rantalentopallokentistä. Retkiluistelurata Jyväsjärvelle jäädytetään talvisin retkiluistelurata. Uimarannat, uimapaikat ja avantouintipaikat Uimarantoja kaupungissa on viisi kpl: Tuomiojärvi, Köhniö, Lohikoski, Sääksjärvi ja Tikka. Ne ovat liikuntapalvelukeskuksen vastuulla. Jokaisella uimarannalla järjestetään lasten uimakoulutoimintaa. Rantojen uimavalvontaa ei järjestetty aiemmasta poiketen kesällä Uimapaikat ovat pienempiä kohteita ja niistä vastaa katu- ja puisto-osasto. Niitä kaupungissa on tällä hetkellä 26 kpl. Vasta valmistuneessa viherpalveluohjelman uimapaikat-osuudessa on esitetty 9 uimapaikkaa lakkautettavaksi sekä rakennettavaksi 3 uutta paikkaa. Avantouintipaikkoja Jyväskylässä on 6 kpl, ne sijaitsevat liikuntapalvelukeskuksen hallinnoimien uimarantojen sekä Tuomiojärven lakkautetun leirintäalueen uimarannan yhteydessä. Paikkojen ylläpito on yhdistyksillä Kävelykatu, torit ja aukiot Kävelykatu, torit ja aukiot ovat pääosin keskustassa sijaitsevia ulkoalueita. Ydinkeskustan urbaani virkistysympäristö syntyy kävelykadulle. Myös tori on varsinkin kesäisin keskeinen kohtaamisja oleskelupaikka. Kuokkalan keskustassa on myös tori. JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Sivu 22

23 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Aukioita kaupungissa on 6 kpl: Sepänaukio, Jaroslavlin aukio Viitaniemessä, Eskilstunan aukio, Messutori ja Ympyrätori Paviljongin ympäristössä ja Tikan tori Kuokkalassa. Lisäksi olemassa olevissa ja tekeillä olevissa kaavoissa on osoitettu uusia aukiovarauksia. Vuoden 2007 alusta on käynnistymässä viherpalveluohjelman osuus koskien mm. aukioita ja toreja Vesiliikennealueet Viheralueilla ja virkistysympäristöissä merkittävä kokonaisuus muodostuu satama-alueista sekä venevalkamista. Ne ovat katuja puisto-osaston vastuulla. Kaupungin ylläpitämiä satamia on kaksi: Lutakko sekä Säynätsalon Saunaranta. Lisäksi Säynätsalon Juurikkaniemessä on yksityisen ylläpitämä satama. Kaupungin ylläpitämiä venepaikkoja on kaiken kaikkiaan noin Laituripaikkoja on reilut 600, joista noin puolet on Lutakossa. Soutuvenepaikkoja on n Niistä vajaa 500 on Tuomiojärvellä, reilu 200 Palokkajärvellä, vajaa 100 Jyväsjärvellä sekä Päijänteellä reilut 700, joista n. 150 Säynätsalossa. Veneiden talvisäilytyspaikkoja on kolmella eri alueella (Rauhalahdessa Jyväsjärvellä, Pekonniemessä Päijänteellä sekä Louhunsalmessa Säynätsalon Lehtisaaressa). Niille mahtuu yhteensä noin 200 venettä. Rauhalahden talvisäilytysalueesta ollaan tulevaisuudessa luopumassa. Pekonniemen paikka poistunee Keljonlahden voimalan rakentuessa Liikenne- ja katuvihreä Liikennevihreän rakentamisesta maanteiden varsille sekä niiden hoidosta vastaa pääsääntöisesti Tiehallinto. Viherympäristön kannalta keskeisimmät tieympäristöt ovat moottoriteiden varret ja Rantaväylä. Maanteitä kaupungin alueella on yhteensä noin 124 km. Katuviheralueet kuuluvat katu- ja puisto-osaston hallintaan. Katuviheralueita ovat kaupungissa katujen varret ja keskisaarekkeet, sekä kevyenliikenteenväylien reuna-alueet. Määrällisesti niitä on noin 250 ha. 6.5 Julkisten rakennusten pihat Sivu 23

24 Tilapalvelun hallinnoimia julkisten rakennusten pihoja on yhteensä 119 kpl. Virastorakennusten pihoja on 6 kpl, opetusrakennusten 28 kpl, liikunnan rakennuksia 2 kpl, terveydenhoitorakennuksia 2 kpl, huoltolaitosrakennuksia 16 kpl, päiväkoteja 33 kpl, kokoontumisrakennuksia 20 kpl ja muita rakennuksia 12 kpl. Julkisten rakennusten pihojen kokonaispinta-ala on 45,6 hehtaaria. Pinta-alallisesti eniten on opetusrakennusten pihoja (n. 22 ha), päiväkotien pihoja (7,4 ha), kokoontumisrakennusten pihoja (n. 4,9 ha) sekä huoltolaitosrakennusten pihoja (n. 4,5 ha). Tässä viherpolitiikassa ei ole mukana muiden tahojen hallinnoimia julkisten rakennusten pihoja. 6.6 Erityispuistot ja -viheralueet Leirintäaluetta ei kaupungissa enää ole. Laajavuori Oy ylläpitää omalla alueellaan asuntovaunualuetta. Hautausmaita kaupungissa on Taulumäellä sekä Seppälänkankaalla. JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Kaupungissa on yksi siirtolapuutarha Kuokkalan Sulkurannassa. Siellä on 136 mökkiä. Alue on kaupungin omistama, mutta vuokrattu siirtolapuutarhayhdistykselle. Kaupungilla on taimitarhoja enää kaksi: Rauhaniemi (3,3 ha) ja Mannila (2,1 ha). Tulevaisuudessa kaupungilla on ajatuksena luopua kaikesta omasta taimituotannosta. Rauhaniemi ja Mannila tulevat jäämään rakentamisen alle. Kuokkalan kartanon entisestä taimitarha-alueesta kehitetään puulajipuistoa, niin kuin on tehty jo aiemmin tuotannosta jääneillä taimitarha-alueilla Kuokkalassa (Ruulahdentie, Sulkuranta, Auratie ja Salmiranta). Jyväskylässä ei ole kasvitieteellistä puutarhaa. Sellaisen rippeet on nähtävissä yliopiston kampusalueella päärakennuksen vieressä, mutta kyseistä aluetta ei ole hoidettu, ja se on päässyt rappeutumaan. Sivu 24

25 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Kaupungin alueella on muutamia dendrologisia puistoja eli erilaisia lajeja esitteleviä alueita. Osin ne ovat perua 80-luvulla tehdystä viheraluepuutarha-selvityksestä, jonka pohjalta kaupunkiin on sekä kaupungin että yliopiston alueille toteutettu kohteita (mm. havupuita ja pensaita esittelevä puisto Sepänaukion vieressä, pajukokoelmat Rantaraitin varressa Aholaidan edustalla tai Mattilanniemen alueet, joilla kasvaa mm. leppiä ja kuunliljoja). Muita lajipuistoja ovat ruusupuisto Keski-Suomen museon lähellä sekä alppiruusupuisto Keltinmäessä. Dendrologisia puistoja ollaan kehittämässä myös joistakin vanhoista kaupungin taimitarha-alueista. Vuoden 2007 alusta on käynnistymässä viherpalveluohjelma koskien mm. dendrologisia puistoja. Jyväskylässä on viisi matonpesupaikkaa. Ne ovat Jyväsjärven (Halssila) ja Keljonlahden (Sippulanniemi) rannalla sekä Kangasvuoressa, Keljonkankaalla ja Säynätsalon Pesulatiellä maalla olevat pesupaikat. 6.7 Luonnonsuojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet Karttaan on merkitty vihreällä värillä ne kaupunkiluonnon kohteet, joiden säilyttämiseksi enemmän tai vähemmän luonnontilaisena on olemassa jonkinasteinen maankäytön suunnittelua sitova taikka ohjaava juridinen päätös. Tällaisia päätöksiä ovat ympäristökeskuksen (aiemmin lääninhallituksen) luonnonsuojelulain 24 :n ja 30 :n nojalla tekemät päätökset, EU:n komission päätös Natura-alueista sekä kaupungin tai valtion viranomaisen yleis- ja asemakaavoja koskevat hyväksymispäätökset. Kartta ei sisällä ao. luontokohteiden ympärille mahdollisesti tarvittavia suojavyöhykkeitä eikä tämän selonteon luvuissa ja esiteltyjä kohteita (vesilain mukaiset ja metsäsuunnitelman kohteet). Sivu 25

26 6.7.1 Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet Kaupungissa on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja suojelualueita kymmenen kappaletta. Keski-Suomen lääninhallitus on tehnyt rauhoituspäätökset maanomistajan hakemuksesta. Kukin päätös sisältää määräykset alueen luonnon suojelemisesta ja hoidosta. Nykyisin ao. päätökset tekee Keski-Suomen ympäristökeskus luonnonsuojelulain 24 :n pohjalta. Kaikki kohteet ovat nykyisin kaupungin omistamalla maalla. Laajavuoren suo (räme) 1,0 ha 1977 Riihilammen suoalue 2,2 ha 1977 Tourujoen laakson osa 1,0 ha 1981 Kärppäkiven lehto 0,5 ha 1982 Laajavuoren takainen suo (korpi) 2,7 ha 1987 Haukkalantien lehto 1,0 ha 1987 Sarvivuoren purolaakso 2,6 ha 1987 Sallaajärven aarnialue 24,5 ha 1989 Tourujoen laakson osa 2,2 ha 1991 Ylistönrinteen lehto 6,2 ha 1994 yhteensä 43,9 ha Euroopan yhteisön Natura verkostoon (luonnonsuojelulain 64 ) kuuluvia kohteita kaupungissa on kolme. Näillä alueilla ei saa myöntää lupaa sellaisen hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, joka merkittävästi heikentää luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on ohjelmaan sisällytetty. Natura-alueet ovat: Härkösuo Ylistönrinne-Kylmänoro Eeronlahti-Rautpohjanlahti yhteensä 17,6 ha 15 ha ( 6,2 ha ylemmässä taulukossa) 43 ha vesineen 69,4 ha (lisänä yllä olevaan taulukkoon) Luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamina suojeltujen luontotyyppien alueina kaupungissa on neljä lehmusmetsikköä, ne sijaitseva kaikki Säynätsalossa. Alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Kinkovuori Paljaspää Satasarvinen Kontinrinne yhteensä Yleis- ja asemakaavojen kohteet 0,537 ha 0,347 ha 0,074 ha 1,48 ha 2,44 ha Kaupungin vahvistettuihin asemakaavoihin sisältyy kaavamerkinnöin SL, SL-1, VL/s, s ja luo ja kaavamääräysten mukaisesti luonnonoloiltaan säilytettävinä seuraavat 15 kohdetta (päällekkäisyydet edellä mainittujen kanssa pois luettuna): Ohjelmakaari Pitkäruoho Roninmäen Vuorilampi Roninmäen kuusikko Kuolemankuopat Kaijanlampi Jokipakannotkon alajuoksu Kekkolan puronvarsi Haukkalantien lehto Haukkalantien kallio Haukkalantien ranta Syväoja Könkkölänmäki Killeri Pysäkkivuori yhteensä 1,0 ha 4,9 ha 5,4 ha 1,3 ha 9,4 ha 3,7 ha 0,9 ha 0,6 ha 1,7 ha 2,9 ha 2,1 ha 0,6 ha 6,9 ha 8,4 ha 0,5 ha 50,3 ha Yllä olevista monet on merkitty myös yleiskaavoihin. Mainittujen lisäksi oikeusvaikutteisista osayleiskaavoista (Laajavuori, Taka- Keljo, Sippulanniemi, Mannila) löytyy vielä lisää seuraavat SL- ja S-kohteet ja alat: JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Sivu 26

27 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Syväoja Taka-Keljon 13 kohdetta Jokipakan notko Niemijärven suo Niemijärven laskupuron metsä Mannilan säästömetsä (luo-merkintä) yhteensä 3,5 ha 21 ha 1,3 ha 5,4 ha 1,6 ha 3,7 ha 36,5 ha Kaupungin ohjeellisista yleiskaavoista ja Keski-Suomen maakuntakaavasta löytyy edellisiin sisältymättöminä suojelualueina tai sellaisen osina seuraavat: Syväoja 1,5 ha Laajavuoren oyk 1984 Jokipakannotko 7,5 ha Keljonkankaan oyk 1988 Sarvivuoren purolaakso 2,1 ha Keljonkankaan oyk 1988 Pysäkkivuoren räme 2,4 ha Seppälänkankaan oyk 2001 Vähä-Urtti 23 ha maakuntakaava yhteensä 36,5 ha Yhteenvetona on todettavissa, että kaupungissa on alkuperäisluonnon suojelemisen tarkoituksessa varattu alueita eri keinoin yhteensä 239 ha. Määrä on 1,7 % kunnan pinta-alasta ja 2,3 % kunnan maa-alasta Vesilain vaatimukset Vesilain 1 luvun b :n mukaan saman luvun 2 :n mukaista vähäistä vesiuomaa taikka lähdettä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Kaupungissa on ao. purouomaa noin 40 km. Oletuksin, että määrästä 30 km on luonnontilaista ja purouoman luonnontilaisena säilyminen edellyttää 5-10 metrin levyisen maakaistaleen säilyttämistä luonnontilassa, tulee vaatimuksen pohjalta suojelun piiriin pinta-alaa ha Metsäluonnon kohteet Kaupungin metsäsuunnitelmaan on sisällytetty lukuisa määrä metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle jätettäviä alueita (suojelualue-hoitoluokka). Niiden säilyttämisperusteena on sekä kaupungissa tehdyt luontoselvitykset että metsälain 10. Metsälain mukaan metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen (lähteet, purot, lampien lähiympäristöt, korvet, lehdot, jyrkänteet alusmetsineen, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat) hoito- ja käyttötoimen- Sivu 27

28 piteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsälain säilyttämisvaatimus raukeaa siinä vaiheessa, kun metsäalue kaavoitetaan ja metsälaki lakkaa alueella olemasta voimassa. Edustavimpien metsäluonnon kokonaisuuksien säilyttämiseksi pitemmällä tähtäimellä tehdään selvitystyötä meneillään olevan viherosayleiskaavoituksen yhteydessä. Metsälakikohteita Jyväskylän metsäsuunnitelman mukaisesti on seuraavasti: Kuvioita, kpl Pinta-ala, ha Lähteet 5 0,4 Purot ja norot 36 26,2 Pienet lammet 5 3,9 Rehevät korvet 9 4,8 Rehevät lehtolaikut 13 5,1 Jyrkänteet alusmetsineen 4 2,9 Kalliot, louhikot, kivikot 9 5,1 Vähäpuustoiset suot 16 12,4 yhteensä 97 60,7 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Kaiken kaikkiaan metsäsuunnitelman suojelualue-hoitoluokassa on 521 hehtaaria metsiä. Metsälakikohteiden lisäksi suojelualuehoitoluokkaan kuuluu muita suojeluarvoja sisältäviä luontokohteita. Sivu 28

29 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET 6.8 Suojaviheralueet Suojaviheralueiden tehtävänä on muodostaa suojaavaa vyöhykettä häiriötä aiheuttavan toiminnan ja esim. asutuksen väliin. Häiriötä aiheuttava toiminta voi olla mm. liikennettä tai teollisuutta. Suojaviheralue toimii suojana mm. melua ja pölyä vastaan tosin meluntorjunnassa kasvillisuudella sinänsä on vähäinen merkitys, mutta kasvillisuuden tarjoamalla näkösuojalla on myös merkitystä esim. meluisan tien varrella. Suojaviheralue voi olla myös mm. rakennusten välinen metsikkö, joka tarjoaa asukkaille näkösuojaa. Suojaviheralue voi myös suojata tuulelta tai lumelta esim. aukeiden tilojen reunoilla. Suojaviheralueet voivat olla metsiä ja kuulua sitä tonttiosaston vastuulle. Toisaalta suojaviheralue voi olla myös katuvihreää tai liikennevihreää, jolloin niistä vastaa katu- ja puisto-osasto tai tiehallinto. Suojaviheralueiden hoidon tavoitteena on yleensä kasvillisuuden monikerroksisuuden, peittävyyden ja muiden suojaa antavien ominaisuuksien ylläpitäminen. Virkistyskäyttö alueilla on yleensä vähäistä, mutta ei pois suljettua. Kaupungin metsäsuunnitelman mukaisia suojametsiä (suojaviheralueena toimivia metsiä) on yhteensä 175 ha. Suojaviheralueita on tämän lisäksi muuallakin. Kokonaismäärää ei ole vielä tarkkaan tiedossa, koska viheralueiden käyttöluokituksen tarkentaminen on tältä osin kesken. 6.9 Maisemavauriot Maisemavaurioita viheralueilla voivat olla mm. soranottoalueet, läjitysalueet tai voimajohtoalueet. Myös avohakkuut huonosti maisemaan sopeutettuna voivat olla häiritseviä. Myös itse viher- alueen, esim. kentän, toteutus voi olla vaikkapa niin huonosti maastoon sopeutettu, että se on aiheuttanut ikäviä penkereitä tai luiskia. Myös joutomaat, ei-kenenkään hoidossa tai huonossa hoidossa olevat alueet tai esim. pusikoituvat pellot voivat olla häiriöitä ainakin sijaitessaan kaupunkikuvallisesti keskeisillä alueilla. Nämä voivat olla niin kaavoitettuja puistoja tai virkistysalueita kuin toteutumattomia tontteja. Maisemavaurio-alueista ei ole kaupungissa laadittu kattavaa selvitystä, siksi niiden tarkempaa sijaintia tai määrää ei ole tiedossa Virkistysreitistö Kaupungin virkistysreitistö on yhdistelmä kevyenliikenteen reittejä, ulkoilureittejä ja kuntoratoja sekä pelkästään talvisin ylläpidettäviä latuja esim. vesistöjen jäillä. Kevyen liikenteen reiteistä sekä puistokäytävistä vastaa katu- ja puisto-osasto. Virkistysalueilla kulkevista ulkoilureiteistä ja kuntoradoista sekä laduista vastaa liikuntapalvelukeskus. Jyväskylän kevyen liikenteen väylästö on varsin tiheä ja kattava. Vuoden 2006 alussa pyöräilyn sallivia yhdistettyjä kevyen liikenteen väyliä oli Jyväskylässä noin 300 km. Tämän lisäksi on vielä katujen yhteydessä sijaitsevia jalkakäytäviä. Virkistysalueilla kulkevia ulkoilureittejä on n. 210 km. Maalla kulkevia kuntoratoja näistä on n. 150 km ja jäillä kulkevia latuja n. 60km. Valaistuja kuntoratoja on 40 km. Osa ulkoilureitistä on nimetty seudulliseksi retkeilyreitiksi eli Metsoreitiksi (aiemmin maakuntareitti). Se kulkee Muuramesta Kolmisoppisen kautta Laajavuoreen, ja sieltä edelleen Palokan kautta ampujien majalle ja Peurunkaan Laukaaseen. Osin reitti on valaistu, mm. Kotalampi-Kolmisoppinen väli sekä reitit Laa- Sivu 29

30 javuoressa. Virkistysreittien kesäkäyttö ja kevyen liikenteen väylät Eri puolilla kaupunkia on virkistysalueiden ja muutamin paikoin suojelualueiden sisällä seitsemän luontopolkua yhteispituudeltaan 18 km, ja kolmessa paikassa on muutaman sadan metrin polkutaivalluksen päässä lintutornit. Luontopoluista vastaa ympäristöosasto. JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Kaupungissa on myös joitakin erityiseen käyttöön osoitettuja reittejä, tosin se ei välttämättä sulje pois muuta reitin käyttöä. Killeriltä lähtee reitti, jota käytetään hevosurheiluun. Maastopyöräilylle sopivia reittejä on mm. Laajavuoressa ja erityinen hyppypaikka Keljonkankaalla. Rullaluisteluun sopivia reittejä on nimetty lähinnä rullaluistelijoiden toimesta, rullaluisteluun sopivat reitit ovat myös muiden käyttäjien käytössä olevia kevyen liikenteen väyliä. Joitakin latuja on tiettyihin aikoihin osoitettu nk. koiraladuiksi. Eteläisen Jyväskylän poikki kulkee moottorikelkkaura (Sääksvuori - Taka-Keljo - Valkeamäki). Ura perustuu maanomistajien lupaan eli kyseessä ei ole maastoliikennelain mukainen moottorikelkkareitti. Kaupungin alueille lupa myönnetään vuodeksi kerrallaan. Parhaillaan ollaan laatimassa kaupunkisuunnitteluosaston ja katu- ja puisto-osaston yhteistyönä virkistysreittiselvitystä, jossa laaditaan kattava selvitys nykyisistä reiteistä sekä mietitään puutteita yhteyksissä ja reitistön kehittämistarpeita. Myös mm. liikuntasuunnitelmassa sekä kevyen liikenteen mallikunta -projektissa on tuotu esille uusia reittitarpeita. Virkistysreittiselvitystä laaditaan erityisesti viherosayleiskaavan pohjaksi, mutta se palvelee muutakin kaavoitusta ja suunnittelua sekä reittien rakentamisen ohjelmointia. Virkistysreittiselvitys voisi olla myös väline eri yksiköiden yhteistyön koordinoimiseksi, lähinnä siis katu- ja puisto-osaston kevyen liikenteen reittien sekä liikuntapalvelukeskuksen ulkoilureittien rakentamiseen. VirSivu 30 Virkistysreittien kesäkäyttö Aluereitti Retkeilyreitti Eräretkeilyreitti Luontopolku Reitti valaistu Kevyen liikenteen ali-/ylikulku Kevyen liikenteen väylä 1:60 000

31 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET kistysreittiselvityksen toteutumista voitaisiin seurata ja päivittää esim. vuosittain Vertailukaupunkitietoa Vertailutietoa on koottu niistä osa-alueista, joista se on katsottu järkeväksi ja joista sitä ylipäätään on ollut saatavilla. Kattavaa valtakunnallista vertailutietoa ei ole olemassa. Mm. kaupunginpuutarhurien seura kerää tietoa eri kuntien viheralueista, mutta nämäkin tiedot sopivat huonosti vertailutiedoksi. Seuraavaan on poimittu lähinnä esimerkinomaisesti jotain vertailutietoja. Leikkitai koirapuistoista on vain lukumäärätietoja. Jyväskylä Oulu Kuopio Lahti asukasmäärä pinta-ala 136,9 km 2 449,2 km km 2 154,5 km 2 maa-aluetta 105,9 km 2 369,7 km km 2 134,9 km 2 asukastiheys 789 as/km as/km 2 116,5 as/km as/km 2 rakennetut puistot ja liikenneviheralueet 2,95 km 2 6,90 km 2 2,49 km 2 3,59 km 2 rakennettujen puistojen ja liikenneviheralueiden osuus maapinta-alasta 2,8 2,1 0,3 2,7 hoitoluokkaa A (rakennetut viheralueet) 1,6 km 2 6,9 km 2 (sisältää myös liikenneviheralueet) 0,68 km 2 1,82 km 2 hoitoluokkaa B (avoimet viheralueet) 0,0105 km 2 1,07 km 2 0,41 km 2 0,57 km 2 hoitoluokkaa C (metsät, koskee vain kaupungin omistamia metsiä) 44 km 2 10,5 km 2 8 km 2 4,4 km 2 leikkipuistoja 81 kpl 104 kpl 120 kpl 125 kpl leikkipuisto / asukasmäärä 1/1042 as 1/1240 as 1/756 as 1/827 as koirapuisto 1 kpl 10 kpl 7 kpl 4 kpl koirapuisto / asukasmäärä 1/ as 1/ as 1/ as 1/ as uimarannat ja -paikat 31 kpl 16 kpl 26 kpl 11 kpl siirtola-puutarhat 1 kpl 2 kpl 2 kpl 1 kpl kuntoradat 150 km 160 km 178 km 129 km luontopolut 18 km 32 km 14,5 km 25 km suojelualueiden osuus kunnan pinta-alasta % 1,7 4,3 1,27 3,2 suojelualueiden osuus maapinta-alasta % 2,1 5,3 1,95 3,6 kaupungin omistamien metsäalueiden osuus maapinta-alasta % 41,5 33,1 8,3 35,6 kaupugin omistamasta metsäpinta-alasta suojeltu % Sivu 31

32 7 VIHERALUEIDEN PALVELUTASO 7.1 Palvelutason määrittely Viheralueet voidaan nähdä asukkaille tarjottavina palveluina. Yleisesti ottaen virkistyksen kannalta on tärkeää, että viheralueita on riittävästi, ne sijaitsevat riittävän lähellä asutusta ja ne ovat turvallisten ja sujuvien kevyen liikenteen yhteyksien päässä eli hyvin saavutettavissa. Viheralueiden riittävyyden kokemus on yksilöllinen joten sen määrittely on varsin vaikeaa. Riittävyyteen vaikuttavat esim. viheralueiden yhtenäisyys tai pirstoutuneisuus. Viherpalveluiden tason määrittelyyn ei ole olemassa selkeitä valtakunnallisia mittareita. Seuraavassa esitetyt mittarit pohjautuvat viherpolitiikan projektiryhmän pohdintoihin, ja niitä voidaan ja on syytä muuttaa, mikäli esim. tieteellisempiä perusteluja mittareille löytyy. Katu- ja puisto-osaston viherpalveluohjelman yhteydessä on myös pohdittu mittaristoa, ja tämä työ on muodostanut tärkeää pohjaa mittareiden muodostamisessa joihinkin palveluihin. Seuraavassa esitetyt palvelutasot ovat tavoitteellisia eli vastaavat tilannetta, jossa palvelutaso olisi hyvä. Käytännössä palveluiden määrä ja varsinkin niiden lisääminen on suhteutettava käytettävissä oleviin rakentamisen ja ylläpidon resursseihin. 7.2 Virkistysalueiden riittävyys Joitain esityksiä on tehty siitä, kuinka paljon ns. puistometsiä tai ulkoilumetsiä tulisi olla per asukas (Löfström: Taajamametsien hoito 1995). Nämä alueet muodostavat pinta-alallisesti suurimman osa-alueen nyt tarkasteltavista viheralueista. Siten näitä suosituksia voidaan tietyssä määrin soveltaa tarkasteltaessa viheralueiden riittävyyttä yleensä. Puistometsillä tarkoitettaneen lähinnä asutuksen lähimetsiä, ja niitä tulisi Löfströmin mukaan olla vähintään 50 m /asukas, suositeltava määrä on 100 m /asukas. Ulkoilumetsiä, jotka voivat sijaita 1-2 kilometrin säteellä asutuksesta, tulisi olla vähintään 100 m /asukas, suositeltava määrä olisi 200 m /asukas. Jyväskylässä kokonaisuutena on hyvä tilanne, mutta aivan keskustan alueella virkistykseen sopivien alueiden määrä on vähäinen. Yhden kilometrin säteellä keskustasta virkistysalueita on n. 50 m /asukas. Kahden kilometrin säteellä virkistysalueita on n. 100 m /asukas. Kolmen kilometrin säteellä keskustasta tilanne on jo huomattavasti parempi eli virkistysalueita on n. 160 m /asukas. Esim. Kuokkalan alueella virkistysalueita on 350 m /asukas. Pinta-alatiedot, joista laskelmat on tehty, perustuvat kaupunkisuunnitteluosastolla tehtyyn alustavaan viheralueiden käyttöluokitukseen ja luvut ovat suuntaa antavia. 7.3 Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet Metsät Metsien määrällistä palvelutasoa on vaikea ja ehkä jopa tarkoituksetonta määritellä. Metsien riittävyys liittyy pitkälti jo edellisessä kappaleessa esitettyyn virkistysalueiden riittävyyteen. Metsien palvelutasossa asukkaiden kannalta tärkeämpää on niiden hoitotaso, ja nimenomaan asutuksen lähellä sijaitsevien metsien eli lähimetsien hoitotaso. Viime vuosina on asutuksen lähimetsiä hoidettu n. 40 ha / vuosi. Asukkaat ovat toivoneet lähimetsiensä parempaa hoitoa (hoidosta vastaavien kokemusten sekä Efekon tekemän kyselytutkimuksen perusteella). Metsänhoidollisesti järkevää olisi hoitaa lähimetsiä noin 10 vuoden kierrolla. Tarve vaihtelee myös metsätyypistä ja metsän ke- VIHERALUEIDEN PALVELUTASO Sivu 32

33 VIHERALUEIDEN PALVELUTASO hitysvaiheesta riippuen. Uuteen metsäsuunnitelmaan on otettu tavoitteeksi lähimetsien vuosittain hoidettavan pinta-alan nostaminen nykyisestä 40 ha:sta 50 ha:iin. Muiden metsien hoidon tarve perustuu metsäsuunnitelmassa määriteltyihin toimenpiteisiin. Jotta metsät tulisivat metsänhoidollisin perustein hyvin hoidettua, tulee vuosittain hoitaa lähimetsien lisäksi n. 250 ha muita metsäalueita. Viime vuosina on näitä alueita hoidettu n. 200 ha / vuosi Pellot, maisemapellot, laidunalueet, viljelypalstat ja niityt Yleistä Avoimia luonnonmukaisia alueita on Jyväskylän kaupungissa suhteellisen vähän. Aiemmin viljeltyinä olleet alueet ovat jääneet rakentamisen jalkoihin, viljelyksiä on kaupungin alueella ollut erityisesti Kortesuon-Nisulan suunnalla, Mattilassa, Keljonlahdella, Kuokkalassa, Seppälän alueella ja Mannilassa. Oheinen pitäjänkartta 1930-luvulta paljastaa historiallisen tilanteen, sen aikaiset pellot näkyvät keltaisella. Vanhat peltoalueet näkyvät vielä maisemassa paikoin. Suurelta osin ne näkyvät lähinnä pusikkoisina alueina, jotka häiritsevät kaupunkikuvaa hoitamattomuudellaan. Alueiden hoidon osalta tulisi kokonaisvaltaisesti miettiä, mikä niiden kohtalo tulee olemaan. Toivottavaa olisi, että mahdollisimman paljon vielä avoimista alueista voitaisiin jatkossakin hoitaa avoimina muistumina historiallisesta tilanteesta. Toinen vaihtoehto on mm. alueiden metsittäminen. Sivu 33

34 Parhaillaan on käynnistymässä katu- ja puisto-osastolla viherpalveluohjelman osa koskien luonnonmukaisia viheralueita. Siinä otetaan kantaa - tämän hetkisten resurssien mahdollistamassa tilanteessa - mitkä alueet säilytetään jatkossa avoimina ja mitkä voidaan metsittää. Tämän hetkiset resurssit eivät mahdollista alueiden hoitoa, vaan se vaatii joko resurssien lisäämistä tai uudelleen kohdentamista. Maisemapellot ja laidunalueet Kaikki nykyiset maisemapellot tulisi säilyttää ja jonkin verran on tarpeen myös lisätä alueita, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Laidunalueitakin olisi mahdollista lisätä. Maisemapellot ja laidunalueet ovat olleet asukkaiden arvostamia palveluita. Viljelypalstat Viljelypalsta-alueita on tällä hetkellä riittävästi. Uusia viljelypalsta-alueita on osoitettu kaavoihin, joten tarvittaessa niitä on mahdollista lisätä. Niityt Jäljellä olevia vähäisiä niittyjä on tarpeen kunnostaa ja ylläpitää mm. luonnonsuojelusyistä. 7.4 Rakennetut viheralueet Rakennetut puistot Leikkipuistot ja toimintapuistot Leikkipuistojen etäisyyttä asutuksesta on ohjeistettu valtakunnallisissa suunnitteluohjeistoissa. Pienimpien puistojen vaikutusalueet on määritelty yleensä 300 metrin etäisyydelle, suurimpien toimintapuistojen osalta vaikutusalue voi olla metriä. Yleensä näissä ohjeissa on tarkoitettu juuri leikkimiseen varattuja alueita. Katu- ja puisto-osaston tekemässä viherpalveluohjelmassa on pohdittu näiden mittareiden soveltuvuutta Jyväskylään. Tehtyjen tarkastelujen perusteella voitaneen yleistää, että leikkipuistoja tulisi olla n. 1 kpl / 1000 asukasta. Tarkemmassa sijoittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon mm. maastonmuotojen tai isojen liikenneväylien estevaikutukset, jolloin leikkipuiston saavutettavuus ei kärsi. Viherpalveluohjelmassa on leikkipuistojen tavoitemääräksi asetettu suunnilleen nykyinen taso eli reilut 70 kpl. Asukasmäärään suhteutettuna leikkipuistoja tulisi Jyväskylässä olla 85 kpl, kun lasketaan tarve edellä esitetyn mittarin mukaisesti. Leikkipuistojen määrää tulisi siis lisätä. Asukasluvun kasvaminen tarkoittaa luonnollisesti myös tarvetta lisätä leikkipuistojen määrää. Toimintapuistojen palvelutaso on kytkeytynyt leikkipuistojen kokonais-palvelutasoon. Toisaalta ei voida välttämättä ajatella, että suuri toimintapuisto kilometrin päässä asutuksesta korvaisi lähempänä sijaitsevan korttelileikkipuiston tarpeen. Kaupunkirakenteellisesti isojen palvelukokonaisuuksien tulisi sijaita tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Jos vaikutusalueen sopivaksi kooksi katsotaan n. yksi kilometri, toimintapuistoja tulisi olla n. 1 kpl / kaksi kaupunginosaa. Sijoittelun tarkemmassa määrittelyssä on toimintapuistojenkin osalta otettava huomioon VIHERALUEIDEN PALVELUTASO Sivu 34

35 VIHERALUEIDEN PALVELUTASO saavutettavuus. Toimintapuistoja tulisi olla, edellä esitetyn mittarin mukaisesti laskettuna, 17 kpl. Niiden määrää tulisi siis lisätä nykyisestä 11 kappaleesta. Leikkipuistojen ohjelmoinnissa on tällä hetkellä otettu lähtökohdaksi leikkitoimintojen keskittäminen isompiin kokonaisuuksiin. Toisaalta asukkailta on saatu myös päinvastaista palautetta eli on toivottu pienempiä puistoja asuinalueille. Leikkipalveluita koskevia palvelutasomittareita olisikin tarpeen vielä tarkastella syvällisemmin. Skeittipuistot ja -paikat Skeittipuistoista on valmistunut syksyllä 2006 viherpalveluohjelman skeittipalvelut-osuus. Siinä on esitetty skeittipalveluiden lisäämistä hyvin maltillisesti. Tämä arvio perustuu harrastajien esitykseen siitä, että on parempi jos kaupungissa on muutama isompi hyvä kohde, kuin paljon pieniä. Skeittaamaan tullaan kuulemma kauempaakin. Toisaalta asukkailta on saatu jonkin verran palautetta siitä, että asuinalueilla tulisi olla lähi-skeittipaikkoja. Kaupungissa voisi olla kahden tasoisia paikkoja: isoja, jo pidemmälle ehtineitä harrastajia palvelevia paikkoja, sekä pieniä paikkoja, jotka palvelevat asuinalueiden aloittelevia skeittaajia. Skeittipuistojen ja -paikkojen kokonaismäärän osalta sopiva mittari voisi olla 1 skeittipuisto / 3 kaupunginosaa. Tämä tarkoittaisi n. 10 skeittipuistoa tai -paikkaa Jyväskylässä. Isojen skeittipuistojen sopiva määrä on vähintään kolme kappaletta; lisäksi keskustaan pitäisi toteuttaa viherpalveluohjelmassa esitetty kaupunkiskeittipuisto Sepänaukiolle. Sen sijaan pienempiä, kunnollisia paikkoja tarvittaisiin näiden lisäksi 7 kpl. Skeittipaikkoja voidaan toteuttaa toimintapuistojen yhteyteen. Koirapuistot Koirapuistojen palvelutaso on Jyväskylässä tällä hetkellä huono, koska koirapuistoja on vain yksi. Koirapuistojen tavoitteellinen mittari voisi olla 1 koirapuisto / 2000 koiraa. Kun Jyväskylässä arvioidaan olevan koiraa, niin koirapuistoja tulisi olla neljä. Koirapuistojen sijoittelussa tulee miettiä kuinka paljon alueella on laajempia metsäaluita, joissa koiria on hyvä ulkoiluttaa. Koirapuistojen palvelutarve on suurempi tiheästi rakennetuilla, keskustan tuntumassa sijaitsevilla alueilla. Koirapalveluiden ohjelmoinnissa nousi esiin erityisten koiranuittopaikkojen tarve. Koirilla tulisi olla uittopaikkoja, jossa niitä voisi pitää irrallaan. Uittopaikkoja tarvittaisiin eri puolille kaupunkia kolme kappaletta. Koiraharrastajat ovat toivoneet harjoituskenttiä lisää. Tällä hetkellä on käytössä kenttä Aholaidassa, sekä agility-seuran käytössä kenttä Killerillä. Tavoitteellinen palvelutaso koirakenttien osalta olisi kaksi kappaletta yleisesti koiraharrastajien käyttöön tarkoitettuja kenttiä. Lisää tarvittaisiin siten yksi kenttä. Edustus-, oleskelu- ja teemapuistot Edustuspuistot sijaitsevat pääsääntöisesti keskustan tuntumassa. Lutakonpuiston valmistuttua ei näköpiirissä ole uutta merkittävää edustuspuistoa. Edustuspuiston rakentamistarve syntyy osin puiston merkityksestä ja roolista kaupunkirakenteessa, sillä kaupunkikuvallisesti tärkeitä paikkoja halutaan korostaa myös puistorakentamisella. Oleskelupuistoja syntyy uusien asuinalueiden rakentamisen myötä asukkaiden sopiviin kohtaamispaikkoihin. Oleskelua palvelevat myös mm. leikkipuistot. Uusia teemapuistoja syntynee hyvin vähän, ellei jonkun alueen tietyn erityispiirteen ympärille synny Sivu 35

36 luonnostaan sopivaa teemapuistoa Liikunta- ja urheilualueet Suuret urheilualueet ja liikuntapuistot Liikuntapuistojen nykyinen palvelutaso on suhteellisen hyvä. Liikunta-alueissa pääpaino on enemmänkin lähiliikunta-alueiden kehittämisessä eli mm. kentissä. Uusien asuinalueiden rakentuessa nousee kuitenkin uusia tarpeita liikuntapuistojen rakentamiseksi. Esim. Majanoron alueelle voisi olla tarve rakentaa jonkinlainen toiminnallinen kokonaisuus, jossa on myös liikunnallisia palveluita. Uimarannat ja paikat Valmistuneessa viherpalveluohjelmassa uimarantojen ja -paikkojen suhteen on niiden vaikutusalueeksi määritelty 3 km. Viherpalveluohjelman tarkastelujen perusteella tavoitteelliseksi mittariksi voi yleistää, että uimarantoja ja -paikkoja tulisi olla 1 kpl / 3000 asukasta. Uimarannan ja -paikan sijoittelua ohjaavat luonnollisesti voimakkaasti maantieteelliset lähtökohdat sekä mm. veden laatukysymykset. Tällä hetkellä uimarantoja ja -paikkoja on runsaasti. Maantieteellisistä syistä joillakin asuinalueilla on huonompi palvelutaso kuin toisilla. Vapaasti käytettävissä olevat kentät Vapaassa käytössä olevat kentät ovat leikkipuistoihin verrattavissa oleva viherpalvelu, jolla on suuri merkitys erityisesti lasten ja nuorten kannalta. Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan urheiluja pallokentät ovat lasten ja nuorten suosituimpia liikuntapaikkoja. Niitä tulisikin olla melko tiheässä, jotta ne palvelisivat lähiliikuntapaikkoina jokapäiväisessä leikissä ja liikunnassa. Tavoitteeksi sopisi, että vapaasti käytettäviä kenttiä olisi 2 kenttää / kaupunginosa. Tämä tarkoittaa n. 70 kenttää Jyväskylässä. Tällä hetkellä palvelutaso on näin laskettuna hyvä, mutta asukasmäärän kasvaessa kenttiä tarvitaan lisää uusille asuinalueille. Talvisin palvelutasoa ei tulisi suuresti heikentää kesästä. Jäädytettäviä kenttiä tulisi olla 3 kpl / 2 kaupunginosaa. Niiden määrää tulisi hieman lisätä nykyisestä. Koulujen kentät Koulujen kentät jos kouluilla kenttä ylipäätään on tarjoavat lisänsä kenttäverkostoon. Koulujen kentät ovat tosin vain iltaisin vapaasti käytettävissä, ja joillekin koulujenkin kentille jaetaan varattuja vuoroja. Koulut tarvitsevat kentän lähialueelle. Peruskoulun, ja erityisesti ala-asteikäisten kenttien tulee olla lähellä koulua. Lukiolaiset voivat hyödyntää hieman kauempanakin olevia kenttiä. Varattavat kentät ja lajikentät Varauskenttien eli tiettyjen urheilulajien harrastajien käyttöön tarkoitettujen kenttien palvelutason määrittely perustuu mm. harrastajien määriin ja sitä kautta näiden kenttien kysyntään. Jalkapallonurmia tarvitaan ainakin kaksi lisää (nykyisin 7 kpl). Muita varauskenttiä (jalkapalloilijoiden ym käyttöön) tarvittaisiin myös muutama lisää. Lisäksi useat nykyisistä hiekkakentistä kaipaavat kunnostusta. Tenniskenttien ja rantalentopallokenttien määrää tulisi lisätä muutamalla. Lentopallokenttiä ja koripallokenttiä voisi molempia olla jokunen lisää. Liitokiekkoilijat ovat toivoneet oman kentän saamista. Jousiampujille riittää nykyinen yksi kenttä. Lajikenttien palvelutarjontaa täydentävät myös yksityisten tarjoamat palvelut. Talvisin varattavia kaukaloita tulisi olla ainakin sama määrä kuin nykyisin eli n. 10 kpl. VIHERALUEIDEN PALVELUTASO Sivu 36

37 VIHERALUEIDEN PALVELUTASO Retkiluistelurata Jyväsjärvelle nyt muutaman vuoden ajan toteutettu retkiluistelurata on ollut hyvin suosittu. Toivottavaa olisi, että samanlainen palvelu voitaisiin toteuttaa myös Tuomiojärvellä Kävelykatu, torit ja aukiot Keskustan kehittämisvisioissa on esitetty kävelykadun laajentamista Väinönkadun suuntaan. Toreja ja aukioita rakennetaan yleensä joko korostamaan jonkun paikan tai rakennuksen merkitystä tai jos halutaan tarjota paikka erilaisille tapahtumille ja toiminnoille. Tällaisia paikkoja on lähinnä keskustan alueella. Uusia aukioita on suunniteltu mm. Veturitallien edustalle, Lutakkoon sekä Vaasankadun ja Seminaarinkadun risteykseen yliopiston kampuksen sisääntuloaukioksi Vesiliikennealueet Uusi satama on tulossa lähivuosina Kuokkalaan Kartanonrantaan. Kaupungin pääsatama Lutakossa vaatisi kehittämistä, jotta se pystyisi vastaamaan kysyntää. Mm. risteily- ja ravintolatoiminta vaatisi lisäpaikkoja ja -palveluita. Lutakon jatkokehittämisestä on käynnistynyt syksyllä 2006 yleissuunnittelutyö. Tuomiojärvellä ja Palokkajärvellä on venepaikkoja yli tarpeen; sen sijaan Päijänteelle niitä tarvittaisiin lisää. Venepaikkojen parantamiseen on tarvetta. Veneiden talvisäilytyspaikkoja tarvitaan lisää, koska osa nykyisistä alueista poistetaan. Mahdollinen uusi talvisäilytysalue sijoittuu Keljonlahden Harakkasaareen. Talvisäilytysalueitakin täytyy parantaa Liikenne- ja katuvihreä Liikenne- ja katuvihreiden sijainti ja laajuus määräytyvät maanteiden ja katujen määrästä. Hoidollisesti sen sijaan palvelutasoa voidaan määrittää. Suurin osa katualueiden viheralueista hoidetaan nykyisin minimitasolla eli mm. nurmialueiden niittoa tehdään kerran kesässä. Katuvihreiden hoitotasoa tulisikin nostaa. 7.5 Julkisten rakennusten pihat Julkisten rakennusten pihojen määrä riippuu julkisten palvelujen määrästä sekä niiden tarvitsemasta tilatarpeesta rakennuksineen ja pihoineen. Yksittäisille koulujen tai päiväkotien pihoille voidaan asettaa erilaisia palvelutasovaatimuksia mm. koosta ja varustelusta. Tässä raportissa on arvioitu palvelutaso vain koulujen kenttien määrän osalta (ks. kappale 7.4.2). Sivu 37

38 7.6 Erityispuistot ja -viheralueet Jyväskylässä on yksi siirtolapuutarha-alue. Muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa on kaksi tai useampiakin siirtolapuutarhoja. Sulkurannan mökit ovat hyvin kysyttyjä. Jyväskylään voisi perustaa toisenkin siirtolapuutarha-alueen tai ainakin nykyistä voisi laajentaa. Jyväskylässä ei ole enää leirintäaluetta Tuomiojärven leirintäalueen lopetettua toimintansa. Leirintäalueelle olisi hyvä osoittaa uusi paikka. Matonpesupaikat ovat kysyttyjä palveluita. Ympäristönsuojelullisista syistä kaikki paikat tulisi siirtää maalle. Paikkojen määrää voisi myös lisätä. 7.7 Luonnonsuojelualueet Kaupungista soisi mielellään löytyvän kaikki ne elinympäristötyypit ja kasvi- ja eläinlajit, jotka luonnonolojen ohjaamina ovat tänne alkujaan syntyneet ja asettuneet, tai vähintään kaikki nykyiset biotoopit ja -lajit. Käytännön suojelutyössä ensi huomio kiinnitetään alueisiin, joilla esiintyy harvinaisia taikka uhanalaisia elinympäristöjä taikka lajeja. Mahdollisuuksien mukaan palautetaan muuntuneita elinympäristöjä alkuperäiseen tilaansa. Suojeltavia alueita varovaisesti käsiteltävine reunavyöhykkeineen tulisi löytyä asukkaiden iloksi eri puolilta kaupunkia. Monen pienen luontotilkun sijaan löytyisi mielellään laajahkoja kokonaisuuksia tai sellaisia erillisiä alueita, joilta on luonnonvarainen kulkuyhteys toisiinsa. Kaupungissa luonnonsuojelutarkoituksiin osoitettujen alueiden määrä on tällä hetkellä runsas 2 % kaupungin maapinta-alasta. Valtakunnan tasolla metsien suojelun tarvetta monimuotoisuuden näkökulmasta ja luonnonsuojelubiologisten selvitysten pohjalta arvioitaessa suojelutavoitteeksi on esitetty 10 %:n määrää. Suojeltavat ja mahdollisesti ennallistettavat alueet tulisi valita niin, että ne edustavat monipuolisesti eri luontotyyppejä ja muodostavat toimivan suojelualueiden verkoston. Suojelualueita tulisi Jyväskylässä siis lisätä. Kaupungin alueelta on löydettävissä hehtaaria alueita, jotka ovat ominaisuuksiltaan suojelun arvoisia. Tämä määrä on noin 10 % kaupunkialueen metsäalasta ja 5-6 % kaupungin maapinta-alasta. 7.8 Virkistysreitistö Seudullinen retkeilyreitti eli Metsoreitti tässä on käsitelty vain kaupungin puolella kulkevaa osuutta on tavoitteena saada koko matkaltaan valaistuksi ja sekä kesällä että talvella kulkukelpoiseksi. Valaistua reitistä on tällä hetkellä noin 8 km, kun reitin kokonaispituus Jyväskylän kaupungin alueella on n. 16 km. Kesäisin kulkukelpoista reittiä on arvion mukaan n. 10 km. Kokonaan reitti puuttuu n. 4 km:n matkalta, parannettavaa osuutta on n. 2 km. Latuna reitistä pidetään yllä nyt n. 11,5 km (sekä lisäksi VIHERALUEIDEN PALVELUTASO Sivu 38

39 VIHERALUEIDEN PALVELUTASO Tuomiojärvellä kulkevaa osuutta), kunnollinen latu puuttuu eteläpäästä Kolmisoppisen ja Muuramen rajan väliltä. Järvien rantoja kiertäviä reittejä tulisi rakentaa lisää. Jyväsjärven Rantaraitti tulee ensisijaisesti rakentaa valmiiksi. Tuomiojärven ympäri tulee rakentaa reitistöä niin, että järven ympäri pääsee pääosin rannan tuntumassa, viheralueilla kulkevia reittejä pitkin. Tasoltaan Tuomiojärven reitin ei tarvitse olla niin korkeatasoinen kuin Jyväsjärven Rantaraitin, vaan se voi olla esim. sorapintainen. Palokkajärveä kiertävä reitistö kaipaa täydennystä parissa kohdassa, mm. Tourujoen suulle voisi rakentaa kevyen liikenteen sillan valtatien itäpuolelle yhteyksien sujuvoittamiseksi. Myös Kuokkalan etelärantoja pitkin kulkevaa reitistöä tulisi täydentää yhtenäisemmän reittikokonaisuuden aikaansaamiseksi. Uusia reittejä tarvitaan mm. Äijälänsalmen Samulinniemen, Salmirannan Nenäinniemen sekä Huhtalahden Tikan välille. Säynätsalon pääsaarella voisi kehittää rannan tuntumassa kulkevaa reitistöä. Tekeillä olevassa virkistysreittiselvityksessä on noussut esiin yhteystarpeita tai yhteyksien parantamisehdotuksia mm. reittien vaikeakulkuisuuden vuoksi. Osa kevyen liikenteen väylistä kuulunee myös Tiehallinnon toteuttamisvastuulle. Merkittävimpiä ovat mm. keskustan kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen uusi ulkoilureitti Vaajakoskelta Kangaslammelle (pääosin maalaiskunnan puolella) itä-länsisuuntainen yhteys Huhtasuolta Heinälammelle ja edelleen Palokan puolelle yhteys Heinälammelta pohjoiseen Palokan ulkoilureiteille (parempi) yhteys Laajavuoresta pohjoiseen maalaiskunnan puolelle alueen halki (parempi) yhteys Sippulanniemestä Kolmisoppiselle pohjois-eteläsuuntainen yhteys Kuokkalassa Pohjanlammen (parempi) yhteys Sarvivuoresta Kinkomaalle Muurameen (parempi) yhteys Keljonlahdelta Sarvivuoreen kevyen liikenteen väylä Keljonkankaalta Muurameen päin vanhaa nelostietä kevyen liikenteen väylä Säynätsalon ja Muuramen välille Uuden maankäytön kehittyessä tulee tarpeita siirtää nykyisiä reittejä sekä rakentaa uusia reittejä palvelemaan uusia asuinalueita. Reittien kehittämistarpeita on noussut esiin mm. Killerin alueella, jossa seudullinen retkeilureitti Halssilanmäessä, jonne tarvittavat uudet kevyen liikenteen yhteydet risteävät nykyisen ulkoilureitin kanssa Palokankaalla, jossa nykyinen ulkoilureitti siirtyy kulkemaan maalaiskunnan puolelle Keljonkankaan ulkoilureitistön siirto voimalan alta Mustalammen ja tulevan Valkeamäen reitistön kehittäminen Kinkovuoren ja tulevan Majanoron reitistön kehittäminen Muuratsalon reitistön parantaminen tulevan Palokannan alueen kehittyessä Virkistysreittiselvityksessä pohditaan myös tarvetta eri käyttötarkoituksiin tarkoitettujen reittien tarvetta esim. maastopyöräilyyn, rullaluisteluun tai hevosurheiluun. Sivu 39

40 8 ASUKASYHTEISTYÖ 8.1 Osallistaminen Kunnan tehtävänä on järjestää osallistumismahdollisuuksia, jolloin kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan elinympäristönsä kehittämiseen ja suunnitteluun. Erilaisten hankkeiden, suunnitteluprosessien ja selvitysten yhteydessä kuntalaisten mielipiteitä kartoitetaan monella tapaa. Järjestetään asukastilaisuuksia, kerätään palautetta internetin kautta (myös erityisten ohjelmien avulla), tiedotetaan lehdissä, saadaan palautetta kirjeitse, sähköpostitse sekä puhelimitse. Usein myös käydään asukkaiden kanssa yhdessä maastossa tarkastelemassa asioita. Virallisista kaavojen ja muiden suunnitelmien nähtävilläoloista tiedotetaan lehdissä ja tällöin asukkailla on virallisesti oikeus antaa muistutuksia ja mielipiteitä suunnitelmista. Asukkaita kuullaan niin yleis- kuin asemakaavoissa ja muissa strategisissa suunnitteluhankkeissa kuin rakennussuunnitteluvaiheessa. Asukkaiden kommentit kohdistuvat usein omaan lähiympäristöön, ja siksi mm. yhden leikkipuiston suunnittelu voi saada huomattavasti enemmän asukkaita liikkeelle kuin laajemman alueen yleispiirteinen suunnittelu. Haasteena esim. viherosayleiskaavan laadinnassa onkin saada asukkaat ja muut osalliset kiinnostumaan aiheesta ja antamaan monipuolisia kommentteja. Suuri osa työajasta menee erilaisten palautteiden ja kommenttien käsittelyyn ja niihin vastaamiseen, yleisötilaisuuksien järjestämiseen sekä muiden tilaisuuksien ja neuvottelujen pitämiseen. Käynnissä oleviin suunnitelmiin ja hankkeisiin liittyvien yhteydenottojen lisäksi tulee jatkuvasti muuta palautetta erityisesti viheralueiden hoidosta vastaaville etenkin keväisin. Ihmiset aktivoituvat palautteen antajiksi usein silloin, kun kokevat ympärillään jotakin negatiivista. Toisaalta esim. katu- ja puisto-osaston sekä metsätoimiston teettämien kyselytutkimusten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että toiminnassa, alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa, useimmiten onnistutaan myös asukkaiden mielestä. Katu- ja puisto-osaston näkyvissä viherrakentamishankkeissa on erityisesti viime vuosina useasti syntynyt tilanne, jossa lähialueen asukkaat ovat valittaneet hankkeesta vielä rakennussuunnitteluvaiheessa. Tämä on viivästyttänyt hankkeiden aloitusta, koska valitusten käsittely hallinto-oikeudessa on pitkällinen prosessi. Koska investointipäätökset tehdään vuosittain, tämä on aiheuttanut äkkinäisiä muutoksia rakentamisohjelmaan ja aiheuttanut ongelmia mm. tuottajan työjärjestelyissä. 8.2 Tehdyt kyselytutkimukset Asukkaille tehdään eri tahojen toimesta ja eri aiheita koskien kyselytutkimuksia. Säännöllisiä kyselyitä järjestettävät Efeko Oy (valtakunnallinen tutkimus koskien useaa kuntaa) sekä katu- ja puisto-osasto (katu- ja puistofoorumien yhteydessä). Myös liikuntapalvelukeskus on toteuttanut liikuntasuunnitelman ja sen arvioinnin yhteydessä suhteellisen säännöllisesti väestö- ja urheiluseurakyselyitä. Palvelutyytyväisyystutkimus Joka toinen vuosi Efeko Oy tekee mielipidetutkimuksen kunnan teknisistä palveluista. Kysely tehdään noin 30 kunnassa. Viimeksi kysely on tehty v Kyselytutkimukset tuloksia on esitelty tiivistetysti kappaleessa 8.3. Palvelutyytyväisyystutkimuksessa asukkailta kysytään mm. pyöräja jalankulkuteiden hoidosta ja valaistuksesta, puistojen ja metsien hoidosta, leikkipaikkojen varusteista ja siisteydestä, viihtyvyystekijöistä ja siitä, mihin kunnan tulisi panostaa. ASUKASYHTEISTYÖ Sivu 40

41 ASUKASYHTEISTYÖ Katu- ja puisto-osaston asukastyytyväisyystutkimus Katu- ja puisto-osasto on selvittänyt vuodesta 1999 kyselytutkimuksilla asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä. Kyselyiden tulokset on esitelty alueilla järjestetyissä katu- ja puistofoorumeissa, joita järjestetään vuosittain kahdella alueella. Kaupunki on jaettu kahdeksaan alueeseen, jolloin aluekohtainen kierto on neljän vuoden välein. Muut katu- ja puisto-osaston viime vuosina toteuttamat kyselyt Vuonna 2003 toteutettiin kysely perhepäivähoitajien käyttämistä leikkipuistoista. Vuonna 2004 toteutettiin Huhtasuon alueella asukaskysely lähivirkistysalueiden käytöstä ja merkityksestä sekä kartoitettiin toivomuksia niiden kehittämisestä. Liikuntasuunnitelman ja sen arvioinnin yhteydessä toteutetut kyselytutkimukset Jyväskyläläisten liikuntaharrastuksia on kartoitettu sekä v valmistuneen liikuntasuunnitelman pohjaksi että v valmistuneen liikuntasuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Lisäksi on tehty haastattelututkimuksia urheiluseuroille. Metsätoimiston kyselytutkimukset Metsätoimisto on toteuttanut viime vuosina useita kyselytutkimuksia selvittääkseen asukkaiden suhtautumista lähimetsien metsänhoitotoimenpiteiden tuloksiin ja onnistumiseen. Kaavoituksen yhteydessä tehdyt kyselyt Kaavoitustyössä selvitetään monella tapaa asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia omilta asuinalueiltaan. Kaupunkisuunnitteluosasto on toteuttanut työpajoja nuorten kanssa, kaavakävelyitä sekä tehnyt erilaisia kyselyitä. Viherosayleiskaavatyössä on tarkoituksena laatia koko kaupungin kattava sosiotooppikartoitus, joka kuvaa viheralueiden käyttöä ja arvostuksia. 8.3 Asukkaiden mielipiteitä viheralueista Palvelutyytyväisyystutkimus v Seuraavaan on koottu joitakin tuloksia koskien asukkaiden mielestä viihtyisyyden kannalta tärkeistä tekijöistä vuoden 2006 tutkimuksesta. Oman asuinalueen tärkeimmiksi viihtyvyystekijöiksi nousi tutkimuksessa esiin ympäristön rauhallisuus ja turvallisuus (24,4 % vastauksista) ympäristön siisteys ja puhtaus (19,9 %) alueen luonnonmukaisuus ja vehreys (14,2 %) ulkoilu-, urheilu- ja harrastusmahdollisuudet lähellä (11,7 %) Vähiten oman asuinalueen viihtyvyystekijöinä korostuivat tapahtumien runsaus (0,6 % vastauksista) pysäköinti lähellä palveluja (1,3 %) liikenteen sujuvuus (1,7 %) Keskustan ympäristössä viihtyisyyden koettiin koostuvan ensisijaisesti ympäristön siisteydestä ja puhtaudesta (26,1 % vastauksista) ympäristön rauhallisuudesta ja turvallisuudesta (19,1 %) kävelykaduista (11,7 %) ympäristön yleisistä kauneusarvoista (8,9 %) Vähiten keskustan viihtyisyyden koettiin koostuvan tapahtumien runsaudesta (2 % vastauksista) pysäköinnistä lähellä palveluja (3,0 %) liikenteen sujuvuudesta (3,5 %) Sivu 41

42 Puistojen yleiseen viihtyisyyteen koettiin voivan vaikuttaa eniten seuraavilla toimenpiteillä puistojen puhtaanapito ja siivous (42 % vastauksista) kukkaistutukset (16,6 %) puistojen luonnonmukaisuuden lisääminen, niityt, metsät (14,9 %) lasten leikkipaikkojen välineet (11 %) Katuympäristön viihtyisyyteen koettiin voivan vaikuttaa eniten seuraavilla toimenpiteillä katu-alueen reuna-alueiden kunnostus ja istutusten hoito (18,9 %) talviajan hiekan poistaminen nopeammin keväällä (16,7 %) katujen ja niiden reuna-alueiden roskien poistaminen (14,8 %) Seuraavaan on kerätty tietoa erityisesti viheralueiden hoitoon liittyvistä mielipiteistä Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa vuosina 2002, 2004 ja Puistojen hoitoa kuvaava yleinen indeksi vuonna 2006 oli 3,37 (keskiarvo asteikolla 1-5, 1=erittäinen huonosti, 5=erittäin hyvin). Luku oli hieman parempi kuin v Oulussa puistojen hoito on koettu paremmaksi kuin Jyväskylässä ja Kuopiossa taas huonommaksi kuin Jyväskylässä (ks. oheinen taulukko). Puistojen hoidon mielipiteet Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa v sekä kaikkien kyselyyn osallistuneiden kuntien keskiarvo: 3,45 3,4 3,35 3,3 3,25 3,2 3,15 3,1 1 2 Jyväskylä Oulu Kuopio kaikki kunnat Asuntoalueiden puistojen hoidosta v asukkaiden antama keskiarvo oli 3,26 sekä asuntoalueiden läheisten metsistä 3,13. Asuntoalueiden puistojen hoidosta melkein puolet vastaajista on sitä mieltä, että ne on hoidettu hyvin. Kuitenkin 23 % vastaajista on sitä mieltä, että puistot on hoidettu huonosti. Kuopiossa tätä mieltä on ollut 13 % vastaajista, Oulussa 20 %. Asuntoalueiden läheisten puistojen hoidon mielipiteet Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa v sekä kaikkien kyselyyn osallistuneiden kuntien keskiarvo: ASUKASYHTEISTYÖ 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 Jyväskylä Oulu Kuopio kaikki kunnat 3, Sivu 42

43 ASUKASYHTEISTYÖ Keskustan puistojen hoitoon ollaan selvästi eniten tyytyväisiä. Sama tilanne on myös Oulussa ja Kuopiossa. Asuntoalueiden läheisten metsien hoitotasoon ollaan puistoja tyytymättömämpiä. 37 % pitää metsien hoitoa hyvänä ja 26 % pitää niitä huonosti hoidettuna. Alla olevassa taulukossa on esitetty mielipiteiden kehittyminen viime vuosina ja vertailutietoa Oulusta ja Kuopiosta. Asuntoalueiden läheisten metsien hoidon mielipiteet Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa v sekä kaikkien kyselyyn osallistuneiden kuntien keskiarvo: 3,3 3,25 3,2 3,15 3,1 3,05 3 2,95 2, Jyväskylä Oulu Kuopio kaikki kunnat Leikkipaikkojen siisteyteen ja varusteiden kuntoon oltiin tyytymättömimpiä, vain 34 % vastanneista ilmoitti niiden olevan mielestään hyvin hoidettuja. Huonosti hoidettuina niitä piti 25 %. Kuopiossa hyvin hoidettuina niitä piti selvästi suurempi osa vastaajista eli 53 % ja Oulussakin 46 %. Huonosti hoidettuina leikkipaikkoja piti Kuopiossa 15 % ja Oulussa 19 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty mielipiteiden kehittyminen viime vuosina ja vertailutietoa Oulusta ja Kuopiosta. Leikkipaikkojen siisteyteen ja varusteiden kuntoon liittyvät mielipiteet Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa v sekä kaikkien kyselyyn osallistuneiden kuntien keskiarvo: 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3 2,9 2, Jyväskylä Oulu Kuopio kaikki kunnat Jalankulku- ja pyöräteiden hoitoa piti hyvänä n. 40 % vastaajista. Huonona sitä piti n. 25 %. Lumenauraukseen oltiin enemmän tyytymättömiä kuin kunnon hoitoon yleensä. Kuopiossa ja Oulussa tyytyväisyys oli kuitenkin selvästi suurempaa, niissä kuntoon yleensä oli molemmissa tyytyväinen n. 65 % vastaajista. Alla olevassa taulukossa on esitetty mielipiteiden kehittyminen viime vuosina ja vertailutietoa Oulusta ja Kuopiosta. Jalankulku- ja pyöräteiden kunnon hoitoon liittyvät mielipiteet Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa v sekä kaikkien kyselyyn osallistuneiden kuntien keskiarvo: 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3 2, Jyväskylä Oulu Kuopio kaikki kunnat Sivu 43

44 Jalankulku- ja pyöräteiden lumenauraukseen liittyvät mielipiteet Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa v sekä kaikkien kyselyyn osallistuneiden kuntien keskiarvo: 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3 2,9 2,8 2, Jyväskylä Oulu Kuopio kaikki kunnat Katuvalaistus jalankulku- ja pyöräteillä oli hyvin hoidettu 72 %:n mielestä ja huonosti hoidettu 10 %:n mielestä. Kuopiossa ja Oulussa mielipiteet jakautuvat melko samalla tavalla, jonkin verran vähemmän oli niitä, jotka pitivät valaistusta huonosti hoidettuna. Liikuntasuunnitelman ja liikuntapaikkaverkkoselvityksen yhteydessä laaditut kyselytutkimukset Käytetyimmät liikuntapaikat v toteutetun väestökyselyn mukaan olivat kevyen liikenteen väylät, joita käyttää yli 40 % vastanneista. Seuraavaksi yleisimpiä olivat uimahalli, kuntorata / latu, ulkoilualue ja lenkkipolku. Erilaiset virkistysreitit nousivat hyvin tärkeiksi liikuntapaikoiksi. Uusista liikuntapaikoista toivotuimpien listalle nousivat mm. pyörätiet. Liikuntaseurat toivoivat lisää mm. pallokenttiä ja kuntoratoja / latuja. Edellytyksiä lasten peleille ja leikeille Jyväskylässä pidettiin pääosin melko hyvinä tai kohtalaisina. Erityisesti 7-14-vuotiaiden lasten vanhemmat toivoivat lisää leikkikenttiä tai -puistoja, hiekka- tai nurmikenttiä, skeittipaikkoja ja jääkenttiä asuntojen läheisyyteen. Liikuntaharrastusten esteenä mainittiin lähinnä omasta tilanteesta johtuvat syyt. Liikuntapaikkojen puutteen tai etäisyyden kokivat vain 8 % vastaajista syyksi harrastamattomuudelleen. Metsäsuunnitelman yhteydessä laadittu kysely Yli puolet kyselyyn vastanneista oli erittäin tai kohtalaisen tyytyväisiä kaupungin tapaan hoitaa metsiään. Erittäin tyytymättömiä oli 12 %. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että metsien jättäminen hoitamatta luonnontilaisiksi ei sovi tai sopii huonosti kaupungin metsäalueilla. Vastaajista 18 % oli sitä mieltä, että hoitamattomuus sopii kaupungin metissä hyvin. Metsäsuunnitelman yhteydessä tehtyyn kyselyyn saatiin reilut 300 vastausta. ASUKASYHTEISTYÖ Edellytyksiä ulkoilulle, terveysliikunnalle, työmatkaliikunnalle ja kuntoliikunnalle pidettiin Jyväskylässä pääosin hyvinä tai melko hyvinä. Sivu 44

45 VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU 9 VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU 9.1 Suunnitelmatasojen hierarkia Viheralueiden suunnittelua tehdään eri tasoilla. Laaja-alaisinta suunnittelua kutsutaan seuraavassa strategiseksi viheralueiden suunnitteluksi, seuraavaa viheryleissuunnitteluksi ja tarkinta tasoa toteutustason suunnitteluksi. Viheralueiden Strateginen suunnittelu Viheryleis- Suunnittelu Toteutustason Suunnittelu 9.2 Strateginen viheralueiden suunnittelu Yleiskaavoitus Viherosayleiskaava Yleiskaavoitus (Viherosayleiskaava) Viherpalveluohjelma Liikuntasuunnitelma / Liikuntapaikkaverkkoselvitys Luonnonsuojelun suunnittelu Viheryleissuunnitelmat Viheralueiden supistetut tarkastelut Vihersuunnitelmat ja hoitosuunnitelmat Liikunta-alueiden toteutussuunnitelmat Julkisten rakennusten pihasuunnitelmat Metsäsuunnitelma Suojelualuesuunnittelu Viheralueet suunnitellaan yleispiirteittäin yleiskaavoissa. Parhaillaan laaditaan kaupunkiin viherosayleiskaavaa. Siinä osoitetaan ja hyväksytään tärkeimmät viheralueet ja viheryhteydet. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sen on tarkoitus valmistua vuonna Viherosayleiskaavan pohjaksi on kaupunkisuunnitteluosastolla tehty koko kaupungin kattava alustava käyttöluokitus. Se tarkentuu yleiskaavatyössä. Käyttöluokitus palvelee myös muuta suunnittelua ja viheralueiden maankäytön kokonaisuuden hallintaa. Käyttöluokituksen avulla voidaan esittää viheralueiden käyttö ja luonne koko kaupungin tasolla. Käyttöluokitusta käytetään työkaluna myös nk. supistetuissa viheraluetarkasteluissa, joista kerrotaan enemmän kappaleessa 9.3. Viherosayleiskaava tehdään pääosin omana työnä. Joitakin selvityksiä, kuten virkistysreittiselvitys, tilataan konsultilta. Viherosayleiskaavaan liittyvien selvitysten kustannukset tulevat olemaan n euroa. Kansallinen kaupunkipuisto -selvitys Kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytyksiä tutkitaan selvityksessä, joka on tarkoitus saada valmiiksi vuonna Sen yhteydessä teetetään maisema-arkkitehtuurin diplomityö. Muutoin selvitys tehdään omana työnä. Kaiken kaikkiaan kaupunkipuisto-selvityksen kulut ovat n euroa Viherpalveluohjelma Katu- ja puisto-osasto on parhaillaan teettämässä viherpalveluiden 10-vuotisohjelmointia. Valmiita osuuksia ovat leikkipuistot, koirapalvelut, uimapaikat sekä skeittipalvelut, myös kenttäosuus on kohta valmistumassa. Näiden lisäksi ohjelmointi tehdään vielä ainakin edustuspuistoista, oleskelupuistoista, teemapuistoista sekä luonnonmukaisista viheralueista. Ylläpitoon kuuluvat asiat ohjelmoidaan viimeisenä ja siihen kootaan ylläpidon asiat kaikkien katu- ja puisto-osaston vastuulla olevista alueista. Viherpalveluohjelmassa kartoitetaan kaupungin katu- ja puistoosaston järjestämien eri viherpalveluiden nykytilanne ja esitetään Sivu 45

46 niiden kehittämisperiaatteet. Palvelujen kehittämisen ja mitoituksen keskeisin lähtökohta on, että esitetyt toimenpiteet on mahdollista käytännössä toteuttaa ja ylläpitää. Ohjelmalla esitetään katu- ja puisto-osaston järjestämien viherpalveluiden tavoitetila, miten siihen päästään ja millä keinoin sitä ylläpidetään. Ohjelmoinnin tavoitteena on luoda kokonaiskuva viherpalveluista ja niiden kehittämisperiaatteista siten, että palveluverkosto olisi mahdollisimman kattava ja tasapuolinen. Esitettyjen kehittämistoimenpiteiden ansiosta voidaan resurssit keskittää paremmin, jolloin laadukkaampien, turvallisuusvaatimukset täyttävien viheralueiden ylläpitäminen on mahdollista. Esitetyt toimenpiteet vastaavat katu- ja puisto-osaston nykyresursseja niin investointien kuin ylläpidon osalta. Viherpalveluohjelma palvelee myös mm. maankäytön suunnittelua selvityksenä, erityisesti vireillä olevan viherosayleiskaavan sekä asemakaavojen laadintaa. Päättäjät hyväksyvät ohjelman hyväksyessään samalla maankäytölliset mitoitusperiaatteet. Ohjelmaa tulee jatkossa päivittää Liikuntasuunnitelma Liikuntapalvelukeskus on laatinut kaupunkiin liikuntasuunnitelman vuonna Liikuntasuunnitelman aikajänne on 10 vuotta eli liikuntasuunnitelman päivitys on ajankohtaista v Liikuntasuunnitelman tarkoituksena on olla strateginen apuväline liikuntahallinnon kehittämisessä. Vuonna 2006 on valmistunut liikuntasuunnitelman arviointi, jossa on tarkasteltu, onko liikuntapalvelukeskuksen toiminta toteuttanut suunnitelman mukaista liikuntapoliittista päätöksentekoa. Arvioinnissa on lisäksi mietitty, onko liikuntasuunnitelma ajankohtainen ja arvioinnin pohjalta suunnataan liikuntapalvelukeskuksen toiminta jäljellä olevalle suunnitelmakaudelle ( ). Vuonna 2006 on valmistunut myös liikuntapalveluverkkoselvitys, joka on selvitys liikuntapalveluiden nykytilanteesta. Siinä esitetään liikuntapalvelukeskuksen hallinnassa olevat liikuntapaikat, niiden käyttö, käyttömenot, tulot ja henkilöstö sekä vastuuhenkilöiden ja käyttäjien arviointia liikuntapaikoista. Edellä mainitus suunnitelmat ja selvitykset toimivat myös viherosayleiskaavan lähtötietoselvityksenä sekä apuna viherpalveluohjelman laatimisessa Luonnonsuojelun suunnittelu Luontosuunnittelun ensimmäisenä lähtökohtana voidaan pitää maamme perustuslakia, jonka mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille. Ympäristöhallinnon tehtäväksi on säädetty mm. luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Kunnan tulee luontoa suojelemalla turvata mm. luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee huolehtia toimialaan kuuluvasta suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta, selvityksistä ja tutkimuksista. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen eli rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisella ympäristöosastolla on mahdollisuus osallistua pääosin kaupunkisuunnitteluosaston vastuulla olevaan maankäytön suunnitteluun. Tätä ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelulta ekologisesti kestävän kehityksen edistämistä, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, vaalimista ja suojelemista ja kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten selvittämistä. VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU Sivu 46

47 VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU Ensihuomio on kaupungissa tähän mennessä kiinnitetty luontotyyppeihin ja -kohteisiin, jotka on esitetty valta- ja maakuntatason selvityksissä ja ohjelmissa ja seutu-/maakuntakaavassa, ja joilla on monimuotoisuusarvoja tavallista enemmän. Tätä kautta suojelun suojaa nauttivia paikkoja ovat mm. Eerolan-Rautpohjanlahti, Ylistönrinne ja Härkösuo, Kuolemankuopat, Pitkäruoho ja Vähä-Urtti (jälkimmäinen, kunhan maakuntakaava hyväksytään). Paikalliset luontoinventoinnit ovat tuoneet esille vastaavan tason luontokohteita ja aikavälillä kaupungin hakemuksesta ja ympäristötoimen valmistelemana onkin perustettu mm. Sallaajärven, Haukkalantien, Tourujoen ja Sarvivuoren luonnonsuojelualueet. Asemakaavojen pienialaiset luonnon säilyttämismerkinnät (esim. VL/s, s) ovat alkujaan lähtöisin ympäristötoimen esityksistä ja sittemmin myös kaavoittajan laadituttamista luontoselvityksistä. Vesilaki edellyttää luonnontilaisten purouomien ja lähteiden luonnontilan säilyttämistä, luonnonsuojelulain 29 tiettyjen luontotyyppien alueiden säilyttämistä ja luonnonsuojelulain 49 EU-direktiivin pohjalta mm. liito-oravan, lepakkojen, viitasammakon ja kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyttämistä. Metsälain 10 luettelee monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Nämä metsälakikohteet säilyvät kaupungissa vähintään sen aikaa, kun ko. alue on metsälain piirissä. Alueen tultua kaavoitetuksi metsälain vaatimus raukeaa, mutta alueen suojeluarvojen säilyminen voidaan tarvittaessa turvata kaavoituksen keinoin. 9.3 Viheryleissuunnitelmat Viheryleissuunnitelmat Asemakaavojen rinnalla laaditaan viheralueita koskevia yleissuunnitelmia. Viheryleissuunnitelmia tehdään myös muulloinkin kuin vain asemakaavan ollessa vireillä. Vaativan, laajan tai muuten ongelmallisen viheralueen suunnittelussa on tarpeen toteuttaa viheryleissuunnitelmavaihe. Viheryleissuunnitelmat teetetään konsultilla. Viheryleissuunnitelman avulla tarkennetaan kaavan viheraluevarauksia, niiden käyttöä, rakentamisen ja hoidon tasoa, tarvittavia investointeja sekä toteutus- ja hoitovastuita. Katu- ja puisto-osaston vastuulla ovat varsinaiset viheryleissuunnitelmat. Niissä voi olla mukana myös muiden hallintokuntien hallussa olevia alueita. Vaativan kohteen viheryleissuunnitelmasta käytetään nimitystä maisemasuunnitelma. Tällainen suunnittelualue on maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai luonnon oloiltaan erityisen arvokas. Alue voi olla uusi, korkeat laatutavoitteet omaava kohde. Lähiympäristösuunnitelma ottaa kantaa myös suunnittelualueella olevien tonttien viheralueisiin. Joitakin maisemasuunnitelmia ja lähiympäristösuunnitelmia laaditaan kaupunkisuunnitteluosastolla. Viheryleissuunnitelmat viedään pääsääntöisesti kaupunkisuunnittelulautakuntaan hyväksyttäväksi kaavaehdotuksen kanssa samanaikaisesti. Viheryleissuunnitelmien teettämiseen kuluu katu- ja puisto-osastolla vuosittain nykyisin noin euroa. Lisäksi yhdyskuntatoimen yhteisistä varoista on teetetty v Killerin lähiympäristösuunnitelma, joka oli n euron arvoinen. Sivu 47

48 Supistetut viheraluetarkastelut Mikäli varsinaista erillistä yleissuunnitelmaa ei viheralueista tehdä, niin kaupunkisuunnitteluosastolla laaditaan jokaisen viheraluetta koskevan kaavan osana ns. viheralueiden supistettu tarkastelu. Tarkastelussa kyseisen asemakaavan viheralueille laaditaan sen käyttöä, reittejä, hoitoa ja vastuualueita kuvaavat teemakartat sekä nykytilanteesta että tavoitellusta tilanteesta. Supistettu tarkastelu riittää pienissä, tavanomaisissa kohteissa yleissuunnitteluvaiheen asiakirjaksi, josta saadaan tarvittava lähtötieto jatkohankkeita varten. Näiden tarkastelujen avulla konsulttitöiden tarve on vähentynyt. Viheryleissuunnitelmien ja viheraluetarkastelujen kehittäminen Viheryleissuunnitelmia on alettu määrätietoisemmin laatia viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Suunnitelmien sisältövaatimukset ja suunnitteluprosessi on kehittynyt tänä aikana paljon. Myös yleisuunnittelun kustannuksia on pystytty pienentämään - tänä vuonna yleissuunnitteluun tarvittavat kustannukset ovat noin puolet edellisten vuosien kustannuksista. Viheryleissuunnitelmien sisällön realistisuuteen on paneuduttu. Viherpalveluohjelma ja toimintojen ohjelmointi koko kaupungin alueista ovat antaneet paremman lähtökohdan yksittäisten alueiden palvelujen mitoittamiselle. Yleissuunnitelmissa pyritään osoittamaan vain ne toiminnot, jotka oikeasti aiotaan alueella toteuttaa. Haasteena viheryleissuunnittelun kehittämisessä on viheralueiden kehittyminen pitkällä tähtäimellä. Asemakaavat ohjaavat alueiden maankäyttöä jopa vuoden perspektiivillä, kun taas käytännön resursseja tai tarpeita ei osata ennustaa välttämättä muutamaa vuotta pidemmälle. Tästä syystä kaavoissa - ja ehkä myös viheryleissuunnitelmissa - olisi syytä varautua sellaisiin ohjeellisiin määräyksiin, joiden toteutuminen vaikkapa seuraavalla 10-vuotiskaudella on käytännössä epärealistista, mutta jotka pidemmällä aikavälillä voivat olla toteuttamiskelpoisia. Viheryleissuunnitelmien suunnittelua hankaloittaa se, että katuja puisto-osasto on rahoittaja. Suunnittelun painopiste on ollut katu- ja puisto-osaston kohteissa, ja muiden toimijoiden, kuten liikuntapalvelukeskuksen tai metsätoimiston näkökohdat ovat jääneet heikommaksi. Metsien yleissuunnittelu on tukeutunut uuteen metsäsuunnitelmaan. Jatkossa on ollut ajatuksena, että asemakaavojen yhteydessä tehtävät viheryleissuunnitelmat, joissa on kyse muiden kuin katu- ja puisto-osaston alueista, rahoitus tulisi kaupunkisuunnitteluosaston budjetista. Vuoden 2007 budjetissa on pyritty tähän varautumaan (mahdollisesti käynnistyvän Hippoksen lähiympäristösuunnitelman osalta), mutta kaiken kaikkiaan kaupunkisuunnittelun konsulttirahat ovat olleet suhteessa niin pienet, että kyseisen kaltaisille suunnitelmille on ollut vaikea järjestää rahoitusta. 9.4 Toteutustason vihersuunnittelu Viher- ja hoitosuunnitelmat Vihersuunnitelmat Vihersuunnitelmat ovat katu- ja puisto-osaston vastuulla. Niitä teetetään katu- ja puisto-osaston investointihankkeisiin liittyen. Rakennussuunnittelu käynnistetään, kun investointiohjelma on hyväksytty. Vihersuunnittelua tekevät tilauksesta vuosisopimuskonsultit. Katuvihersuunnitelmia tehdään katusuunnitelmien yhteydessä. Myös ne teetetään yhä enenevässä määrin konsulteilla. Toteutustason suunnitelmia teetetään vuositasolla noin kpl. Puistojen rakennussuunnittelun vuotuiset kustannukset ovat n euroa. Lisäksi katusuunnittelun yhteydessä tehtävän VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU Sivu 48

49 VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU katuvihreän suunnittelukustannukset ovat arvion mukaan euroa (kun koko katusuunnittelun määräraha on euroa, ja katuvihreän osuus tästä arvioidaan olevan 20 %). Mahdollisen yleissuunnitelman pohjalta määritetään toteutussuunnitelmien avulla kohteen lopullinen laatutaso ja kustannusarvio rakentamiselle sekä alueen hoitotaso. Suunnittelua ohjaavat aiemmin tehdyt selvitykset sekä ohjausryhmä. Suunnitelmat asetetaan MRL n mukaisesti nähtäville, pidetään asukastilaisuus tai muulla tavoin huomioidaan asukaspalautteet. Hoitosuunnitelmat Ensimmäinen hoitosuunnitelma on valmistunut vuonna 2006 Rantaraitille. Jatkossa katu- ja puisto-osastolla on tarkoitus teettää vastaavia suunnitelmia muillekin tärkeille viheralueille. Hoitosuunnitelmasta halutaan todellinen työkalu hoidon ohjelmointiin, ja sen avulla tiedotetaan hoidon tavoitteista esim. lähialueiden asukkaille. Rantaraitin hoitosuunnitelma maksoi n euroa Metsäsuunnitelma Jyväskylän kaupungissa on harjoitettu pitkäjänteiseen metsäsuunnitteluun pohjautuvaa metsien käyttöä yli sata vuotta. Ensimmäinen metsänhoitosuunnitelma Jyväskylän metsille laadittiin vuonna Kaupunki palkkasi vuonna 1911 metsänvartijan ja hyväksyi myös metsänhoitosuunnitelman, jota sitten ryhdyttiin noudattamaan. Tuosta lähtien suunnitelmat on laadittu kymmeneksi vuodeksi kerrallaan eteenpäin. Viimeisin tonttiosaston tilaama metsäsuunnitelma on valmistunut vuonna Metsäsuunnitelman kuviotietoja ylläpidetään tonttiosaston paikkatietojärjestelmässä, josta tiedot on viety myös internetiin nähtäville. Tietoja ylläpidetään jatkuvasti esim. hakkuita toteutettaessa eli paikkatietojärjestelmässä on ajantasainen tieto kaupungin omistamista metsistä. Metsäsuunnitelmaa päivitetään myös esim. maankäytön muuttuessa kaavoituksen seurauksena. Jo kaavoituksen kanssa yhtäaikaisesti pohditaan metsien luonteen mahdollista muuttumista tulevassa tilanteessa. Uusille kaupungin hankkimille metsäalueille laaditaan metsäsuunnitelma sitä mukaa kuin niitä hankitaan. Vuosille laadittu metsäsuunnitelma teetettiin konsultilla ja maksoi euroa. Sivu 49

50 9.4.3 Liikunta-alueiden toteutussuunnittelu Liikuntapalvelukeskuksen toteutussuunnitteluhankkeiden määrä on vähäinen, niitä ei ole välttämättä ole edes joka vuosi. Suunnittelun määrärahat sisältyvät liikuntapalvelun investointimäärärahoihin. Suunnitteluun kuluu vuosittain korkeintaan muutama tuhat euroa. Suunnitteluprosessien kulku on tapauskohtaista. Uudiskohteiden suunnittelu, kuten pari vuotta sitten valmistuneen Vehkalammen pallokentän, toteutussuunnittelu tilataan ulkopuoliselta konsultilta. Joissakin tapauksissa (esim. tänä vuonna toteutettu Keltinmäen koulun ministadion) on kyse vain sopivan paikan määrittelystä sekä varusteiden tilaamisesta Julkisten rakennusten pihasuunnittelu Tilapalvelun pihojen suunnittelu liittyy pääosin rakennuksen uudis- tai korjaussuunnitteluun. Rakennuksen pääsuunnittelija huolehtii mm. asemapiirrosten laatimisesta. Pihojen vihersuunnittelussa käytetään alikonsultteina vihersuunnittelijoita, jotka ovat joko kaupungin omia tai vuosisopimussuunnittelijoita. Pihojen suunnitteluun käytetään n euroa vuosittain Suojelualuesuunnittelu Suojelualueiksi varattujen kohteiden toteutumiseksi on tärkeää, etteivät rajauksien ulkopuolelle sijoittuvat toimet tärvele kohteiden suojelunarvoisia ominaisuuksia. Tämä voidaan varmistaa maankäytön suunnittelun keinoin sijoittamalla suojelualueiden laidoille erityisiä suojavyöhykkeitä taikka maankäyttömuotoja, joista tällaisia haittoja ei voi koitua. Vyöhyketarpeen arviointi on kaavoittajan ja ympäristötoimen yhteistyötä ja tapahtuu käytännössä päivittäisen kaavavalmistelun yhteydessä. Itse suojelualueilla sallittavien ja toteutettavien toimenpiteiden harkinta on kaavoittajan, tonttiosaston ja ympäristöosaston yhteinen asia. Ensisijainen päämäärä tällöin on alueiden suojelunarvoisten ominaispiirteiden säilyminen. Ensimmäiset tätä asiaa koskevat suuntaviivat ilmenevät alueita koskevissa kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Suurelta osin yo. tavoite täyttyy jo sillä, että annetaan alueiden olla omissa oloissaan luonnonolojen määräämällä tavalla. Joskus voi ilmetä tarvetta raivauksiin tai muihin hoitotoimiin. Voidaan esimerkiksi estää lehdon kuusettumista taikka kukkaniityn umpeenvesottumista tai estää puutarhan kasvilajin valtaamasta elintilaa luonnonlajeilta. Lailla rauhoitettaville kohteille laadittavissa rauhoitusmääräyksissä eritellään yksityiskohtaisesti, mitkä ovat alueella kiellettyjä ja sallittuja toimenpiteitä. Jotkut luontonsa puolesta suojeltavista alueista on jostakin syystä osin menettänyt luonnontilaansa. Luonnonoloja entiseen tilaan palauttamalla saadaan palautumaan myös suojelunarvoisia ominaisuuksia. Tässä tarkoituksessa voidaan esim. estää lintuvesien umpeutumista ruoppauksin, sorastaa perattuja purovesiä kaloille sopivaksi taikka vesittää soita märempään tilaan ojia tukkimalla. Jyväskylässä on Heinälän rämeelle laadittu yleistasoinen ennallistamissuunnitelma. Ympäristöosastossa on viheralueisiin ja niissä lähinnä metsiin ja muuhun luonnonvaraiseen luontoon kohdistuvaksi suunnittelutyöksi viimeksi kuluneina muutamina vuosina ollut ympäristönsuojelusihteerin työpanoksesta laskettavissa noin 0,3 henkilötyövuotta. Käytettävissä olleella resurssitasolla ei suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen taikka muuhun suunniteluun ole ollut mahdollisuuksia. VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU Sivu 50

51 9.5 Muiden tahojen suunnittelu VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU Viheralueisiin liittyvää suunnittelua tehdään Tiehallinnossa sekä nykyisten maanteiden kunnostusten että uusien väylien suunnittelun yhteydessä. Tieympäristön suunnittelu kytkeytyy teiden muihun suunnitteluprosesseihin, joiden yhteydessä vihersuunnittelijat laativat erilaisia ja eritasoisia maisemointi- ja tieympäristösuunnitelmia. Usein kaupungin edustajat ovat mukana keskeisimpien väylien suunnitteluohjausryhmissä. Tulevaisuudessa maanteille on tarkoitus laatia viherhoitosuunnitelma, joka antaa suuntaviivat mm. kohdekohtaisille viherhoitosuunnitelmille. Viheralueiden suunnittelua tekevät tai teettävät omille alueilleen myös energiayhtiöt, seurakunnat ja mm. Senaatti-kiinteistöt (yliopiston alue). Sivu 51

52 10 VIHERALUEIDEN RAKENTAMINEN Viheralueiden rakentamisella tarkoitetaan sekä uusien kohteiden rakentamista että vanhojen, jo olemassa olevien alueiden kunnostuksia. Tässä kappaleessa on kerrottu ainoastaan kaupungin eri toimialojen ja yksiköiden viheralueiden rakentamistoimista Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet Luonnonmukaisia viheralueita ovat mm. metsät, niityt, pellot, laidunalueet, maisemapellot ja viljelypalstat. Niistä vastaavat pääosin katu- ja puisto-osasto sekä tonttiosasto. Peltojen, niittyjen, laidunalueiden ja viljelypalstojen osalta rakentaminen tarkoittaa lähinnä alueiden alkukunnostusta sellaiseksi, että ne soveltuvat ko. käyttöön. Toimenpiteet voivat olla puiden kaatoa tai muun kasvillisuuden raivausta, kantojen poistoa ja maan tasausta, rikkaruohojen poistoa, kalkitusta, turvelisäystä, traktorikyntöä ja -äestystä tms. Viljelypalstat pitää kartoittaa ja merkitä maastossa. Niittyjä perustettaessa tai kunnostettaessa mitä ei kaupungissa ole viime vuosina tehty saatetaan joutua myös köyhdyttämään maaperää. Lisäksi ensimmäisinä vuosina alueita saatetaan joutua hoitamaan hieman intensiivisemmin kuin jo vakiintuneessa tilanteessa. Myös esim. laidunalueen perustaminen vaatii joitakin pieniä rakentamistoimenpiteitä, kuten alueen aitauksen. Uusia luonnonmukaisia alueita ei perusteta välttämättä edes joka vuosi. Viime vuosina kunnostettuja tai perustettuja luonnonmukaisia alueita ovat mm. Mankolan pellot tai Åströmin maisemapelto. Laidunalueita on toteutettu ja ylläpidetty Kuokkalassa nyt muutama vuosi Rakennetut puistot ja katuvihreä Puistot Katu- ja puisto-osaston investoinnit jakaantuvat kahteen osaan, eli uudisrakentamiseen sekä saneerauksiin. Näistä käytetään investointiohjelmassa käsitteitä laajennus- ja korvausinvestoinnit. Uusien kohteiden rakentaminen määräytyy vuosittaisen investointiohjelman perusteella. Investointiohjelmaan kohteita nousee mm. kaavoituksen yhteydessä esille nousseiden uudis- ja saneerauskohteiden sekä viherpalveluohjelman myötä. Jatkossa tarkoituksena on, että viherpalveluohjelman avulla ohjelmoidaan koko kokonaisuutta. Rakennettujen puistojen pinta-ala on jatkuvasti kasvanut. Tämä johtuu asuinalueiden laajentumisesta - niille on rakennettava myös viherpalveluita. Viime vuosina puistojen pinta-ala on lisääntynyt noin 2 ha vuosivauhtia. Osin uusien asuinalueiden palvelut ovat jääneet jälkeen muusta rakentamisaikataulusta ja ongelmana on ollut, että tarvittavia viherpalveluja ei ole voitu toteuttaa alueille heti. Vuonna 2006 on rakennettu mm. korttelileikkipuistot Kaijanlammelle, Mustalammelle sekä Kinkovuoreen. Keskustassa on laitettu viime vuosina kuntoon tärkeitä edustuspuistoja, Kirkkopuisto ja Cygnaeuksenpuisto. Parhaillaan on käynnissä suuren uudiskohteen, Lutakonpuiston, rakentaminen. Mittavia uudiskohteita ei keskustaan tämän jälkeen ole tiedossa. Olemassa olevia puistoja on jatkuvasti pidettävä kunnossa saneeraustoimenpitein. Rakenteilla, varusteilla ja kalusteilla on tietty elinkaari, jonka jälkeen ne on uusittava. Tänä vuonna ja jatkos- VIHERALUEIDEN RAKENTAMINEN Sivu 52

53 VIHERALUEIDEN RAKENTAMINEN sa joka vuosi on tarkoitus toteuttaa mm. useita leikkipuistojen pieniä perusparannuksia. Yksittäinen suuri saneerauskohde oli v Jaroslavlin aukion kunnostus Viitaniemessä. Saneerausten osalta kertyy jatkuvasti nk. korvausvelkaa eli puistot ränsistyvät, kun niitä ei pystytä kunnostamaan tarvittavalla vauhdilla. Huonossa kunnossa olevat varusteet mm. leikkipuistoissa usein vain poistetaan ilman, että uusia voidaan tuoda tilalle. Keskustassa harjun alue kaipaisi kokonaisvaltaisen kehittämissuunnitelman, kunnostustoimenpiteitä sekä puuston hoitoa ja uusimista. Rakennettuihin puistoihin käytetään suhteessa eniten rahoitusta. Edellä luetelluista leikkipuistot ovat merkittävin palvelumuoto ja niihin sijoitetaan eniten. Viime vuosina myös kaupungin edustuspuistoihin, ja erityisesti Kirkkopuistoon, on panostettu investointipuolella. Seuraavalla 10-vuotiskaudella on tarkoitus lisäksi investoida mm. joihinkin uusiin toimintapuistoihin, skeittipuistoihin ja koirapalveluihin. Vuonna 2006 oli rakentamisen määrärahat yhteensä euroa, joka jakaantuu korvausinvestointien osuuteen euroa sekä uusinvestointeihin euroa. Katuvihreä Katuvihreän rakennuttaminen tapahtuu katuhankkeiden yhteydessä. Katuvihreän osuus katujen kokonaisbudjetissa on vuositasolla noin sekä pienten katuistutusten täydentäminen Katukohteita on vuositasolla kolmisenkymmentä, painottuen määrällisesti saneerauskohteisiin ja kustannuksissa uusiin asuntoalueisiin Liikunta- ja urheilualueet Liikuntapalvelukeskuksen ulkopaikkojen rakentamisen määrä vaihtelee vuosittain. Jonakin vuonna on valmistunut mittavampi uudiskohde, kuten Vehkalammen kenttä v. 2004, kun taas esim. vuosina ei valmistunut yhtään uutta liikuntapaikkaa. Vuonna 2007 ei ole suunnitteilla uusien liikuntapaikkojen rakentamisia. Kokonaisinvestointien määrä oli v euroa, joka oli tarkoitettu sekä sisä- että ulkoliikuntapaikkojen rakentamiseen. Kustannusten jakautuminen eri kohteiden välillä määrittyy vuosittaisten investointiohjelmien pohjalta. Vielä vuonna 2004 investointimäärärahojen suuruus oli euroa eli niiden määrä on laskenut roimasti viime vuosina. Pienhankeraha, joka on tarkoitettu mm. kalustoinvestointeihin, on euroa /vuosi. Valtiolta saadaan hakemuksien perusteella tukea liikuntapaikkojen rakentamiseen. Avustussumma kohteen rakentamiskuluista vaihtelee. Tänä vuonna rakennettuun Keltinmäen ministadioniin saatiin tukea euroa, kun hankkeen kokonaiskustannusar- Sivu 53

54 vio oli euroa. Vehkalammen hiekkatekonurmen rakentamiseen valtion tukea saatiin euroa, hankkeen kokonaiskustannusten ollessa euroa Julkisten rakennusten pihat Julkisten rakennusten pihojen toteutus tai kunnostus tehdään yleensä rakennuksen peruskorjaushankkeen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Erillisiä pihojen peruskunnostushankkeita ei yleensä ole. Julkisten rakennusten pihat ovat tilapalvelun vastuulla. Määrällisesti rakennettavien tai peruskunnostettavien pihojen määrä vaihtelee vuositasolla. Vuonna 2006 on pihojen peruskorjauksia on toteutettu Kypärämäen koululla, Huhtarinteen koululla, hallintokorttelissa (pysäköintijärjestelyt sekä Rakentajantalon piha), Kramsunkatu 1:ssä sekä Keltinmäen koululla (ministadion). Rahallisesti pihojen peruskorjauksiin on v varattu euroa Erityispuistot ja -viheralueet Erityispuistojen osalta vastuutahoja on useita. Uusia erityispuistoja rakennetaan harvoin. Dendrologisia puistoja on viime vuosina syntynyt useita, kun kaupungin vanhoista taimitarha-alueista on kehitetty puulajipuistoja hoitamalla ko. kohteita Suojaviheralueet Suojaviheralueita ei yleensä erityisesti rakenneta. Niitä muodostuu, kun rakennetaan uusia teitä tai laitoksia, joiden ympärille on tärkeää jättää suojavyöhykkeitä mm. asutuksen suuntaan. Yleensä suojaviheralueet ovat metsäisiä alueita, joita kehitetään muodostamaan suojavaikutusta metsänhoidollisin keinoin. Joissain tapauksissa, mm. teiden rakentamisen yhteydessä, istutetaan erityisiä suojaavia viheralueita mm. pensaista ja puista. Tärkeimmistä suojaviheralueista vastaavat kaupungissa lähinnä tonttiosasto sekä tiehallinto maanteiden varsilla Suojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet Suojelualueille on tapauskohtaisesti harkiten mahdollista ja aiheellista ohjata myös ihmisten kulkua. Kulkijaa palvelevaa varustusta suojelualueilla voivat olla varta vasten raivatut ja ylläpidetyt polut ja rakennetut pitkospuut ja muut polkurakenteet, lintutornit, opastaulut ja alueiden rajamerkit. Näitä luontopolkuja sijoitetaan suojelualueiden lisäksi tavanomaisiin lähivirkistysmetsiin. Johtuen vähäisistä resursseista on viime vuosina jouduttu pitäytymään polkujen ja tornien ylläpidossa. Suojelualueiden uusien polkujen tai muiden rakenteiden rakentamiseen taikka ennallistamistoimiin ei ole ollut mahdollisuuksia. Kaksi lintutornia on ra- VIHERALUEIDEN RAKENTAMINEN Sivu 54

55 kennettu Keski-Suomen ympäristökeskukselta käyttöön saadun työvoiman avulla (ns. YTY-työt). Vuoden 2007 kesällä on myös tarkoitus YTY-töinä toteuttaa uusi lintutorni Rautpohjanlahden pohjukkaan. VIHERALUEIDEN RAKENTAMINEN 10.8 Maisemavaurioiden kunnostus Vanhojen maisemavaurioiden kunnostus, eli esim. sorakuoppien maisemointi, ei ole kaupungissa oikein kenenkään vastuulla. Määrätietoista alueiden maisemointia ei tällä hetkellä tapahdu Virkistysreitistö Uusia reittejä kaupungissa rakennetaan sekä katu- ja puisto-osaston (kevyen liikenteen reitit ja puistokäytävät) että liikuntapalvelukeskuksen (ulkoilureitit ja kuntoradat) toimesta. Rantaraitin rakentaminen on ollut tärkeä pitkän tähtäimen investointikohde viherpalveluissa, sitä on 2000-luvulla toteutettu joka vuosi 1-2 kilometrin osuus. Se saadaan valmiiksi kokonaisuutena Äijälänrannan osuuden valmistuessa tämän vuosikymmenen kuluessa. Kaiken kaikkiaan kevyen liikenteen reittejä ja puistokäytäviä rakennetaan ja kunnostetaan vuositasolla n kilometriä. Usein reittien kunnostus ja rakentaminen liittyy katujen kunnostuksiin eli katujen rakentamisen yhteydessä myös niiden varrella kulkeva reitistö rakennetaan. Ulkoilureittien osalta uusien reittien rakentaminen on vähäistä, lähinnä viime vuosina on toteutettu joitakin olemassa olevien reittien kunnostuksia ja valaistuksia. Sivu 55

56 11 VIHERALUEIDEN HOITO 11.1 Yleistä Tässä kappaleessa on kerrottu ainoastaan kaupungin eri toimialojen ja yksiköiden toteuttamista tai tilaamista hoitotoimista. Viheralueiden hoidon yleinen ongelma kaikilla tahoilla on se, ettei alueita pystytä hoitamaan suunnitellulla tai edes nykyistä tasoa ylläpitävällä tavalla. Hoitoon ei ole osoitettu riittävästi resursseja. Seurauksena hoidon riittämättömyydestä on havaittavissa esim: rakennettujen alueiden rapistumista (istutus)alueiden rikkaruohottumista puuston ja muun kasvillisuuden ränsistymistä nurmialueiden huonoa hoitotasoa pusikoitumista ja sitä myötä avoimien alueiden ja näkymien umpeutumista alueiden roskaantumista kesäkukkien vähentymistä rakenteiden, opasteiden ym. puuttumista talvikunnossapidon puuttumista tai tason heikentymistä (mm. kevytväylät, jääkentät jne) Kaupungin omistamilla alueilla on jonkun verran ei kenenkään vastuulla olevia alueita. Näistä ei ole kuitenkaan tehty tarkkaa kartoitusta, minkä tekeminen olisi tarpeen. Lähinnä kyseessä ovat viheralueiksi kaavoitetut alueet, jotka eivät ole selkeästi metsää, mutta jota ei myöskään esim. katu- ja puisto-osasto hoida. Viherpalveluohjelman vuoden 2007 alusta käynnistynyt osuus koskien ylläpitoa tuonee tähän asiaan ainakin jonkin verran selkeytystä. Kaavoitettujen rakennustonttien hoidosta, elleivät ne ole metsää, ei vastaa välttämättä kukaan Tonttiosaston hoitamat alueet Metsien hoito Kaupungin metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti kaupungin metsäsuunnitelman pohjalta. Vasta valmistuneessa metsäsuunnitelmassa kaikki kaupungin metsäalueet on jaettu hoitoluokkiin, jotka mahdollistavat metsiin kohdistuvien taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten arvojen esittämisen ja painottamisen kuviotasolla. Hoitoluokitus on ohjannut suunnitelman toimenpide-ehdotuksien laatimista. Hoitoluokkia on kahdeksan: lähimetsät, ulkoilu- ja virkistysmetsät, suojametsät, talousmetsät, suojelumetsät, maisemametsät, valmennusmetsä ja erityisalue. Näistä lähimetsät ovat asutusta lähinnä olevia metsiä, jolloin lähimetsään kohdistuu voimakasta kulutusta runsaasta käytöstä johtuen. Lähimetsäkuviot ovat pienialaisia. Lähimetsää hoidetaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa painottaen metsän elinvoimaisuutta, viihtyisyyttä, turvallisuutta ja suojavaikutuksia. Hakkuu- ja raivaustähteiden keruu on usein osa alueen metsänhoitoa. Lähimetsälle ei kohdisteta taloudellista tuottovaatimusta. Ulkoilu- ja virkistysmetsät ovat asuinalueiden läheisyydessä tai kauempana asutuksesta sijaitsevia metsiä, joita käytetään säännöllisesti mm. ulkoiluun, retkeilyyn, sienestykseen ja marjastukseen. Ulkoilu- ja virkistysmetsää hoidetaan painottaen metsän elinvoimaisuuden ohella virkistys-, monikäyttö- ja maisema-arvoja. Näissä metsissä on myös taloudellisia tuottovaatimuksia. Suojametsät ovat suojaviheralueita, jotka sijaitsevat pääväylien, teollisuusalueiden, sorakuoppien, moottoriratojen tms. reunaalueilla. Ne lieventävät melu-, pöly-, näkö- tai tuulihaittoja. Suojametsälle ei yleensä kohdisteta taloudellista tuottovaatimusta. VIHERALUEIDEN HOITO Sivu 56

57 VIHERALUEIDEN HOITO Talousmetsä on kauempana asutuksesta kaupunkirakenteen ulkopuolella sijaitseva pääasiassa talouskäytössä oleva metsä. Talousmetsää hoidetaan kestävästi taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset arvot huomioiden. Talousmetsälle kohdistetaan taloudellinen tuottovaatimus. Suojelualueluokkaan kuuluvat lain nojalla tai maanomistajan omalla päätöksella suojellut metsäalueet, jolla ei tehdä metsänhoidollisia töitä. Myös muita suojeluarvoja sisältäviä metsiä on sisällytetty tähän hoitoluokkaan. Tavoitteena on turvata kyseisen paikan luonnon elinympäristöjen ja eliölajien monimuotoisuus. Alueen luonnontila säilytetään ja tarvittaessa tehdään tarpeellisia luonnonhoitotoimia, jotka vielä edesauttavat moninaisuuden lisääntymistä. Maisemametsä on tärkeä ja arvokas metsä sen maisema-arvojen vuoksi. Maisemametsää hoidetaan maisema-arvo huomioiden. Mahdollisesti maisemametsää hoidetaan erillisen suunnitelman mukaisesta. Maisemametsässä voi olla myös taloudellisia tuottovaatimuksia. Valmennusmetsät ovat alueita, joilla varaudutaan yleis- tai asemakaavoissa osoitettuun maankäytön muutokseen. Metsiä hoidetaan niin, että puusto ja kasvillisuus säilyttävät elinvoimaisuutensa myös rakentamisen aiheuttaman muutoksen jälkeen. Erityisalueiksi on luettu sellaiset viheralueet, jonka olemus tai käyttö on niin poikkeavaa, ettei sitä voida sisällyttää mihinkään muuhun hoitoluokkaan. Esimerkki erityisalueesta on harjun alue. Tarvittaessa erityisalueiden hoidolle laaditaan erillissuunnitelma. Metsäsuunnitelmassa esitetyt hakkuu- ja hoitotyöt ja niiden kiireellisyys lähtee pääosin metsänhoidollisesta tarpeesta. Jyväskylän kaupungin metsissä hoitotöitä ja hakkuita tehdään myös asukkaiden toiveista lähimetsäalueilla, jolloin metsäsuunnitelmaa hyödynnetään alueellisia lähimetsien hoitotöitä ohjelmoitaessa. Lisäksi on todettava, että kaupungin metsissä hoitotöitä ja hakkuita tehdään myös asemakaavan osoittamista tarpeista ja sitä toteuttavan rakentamisen vaatimalla aikataululla. Vuotuinen hakkuumäärä on noin kiintokuutiota, joka on noin 70 prosenttia vuotuisesta kasvusta. Kasvatushakkuita tehdään noin 200 hehtaarilla ja uudistushakkuita noin 20 hehtaarilla vuosittain. Metsänhoitotöitä tehdään noin 120 hehtaarilla vuosittain. Pääosa metsien hoidosta tilataan ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Ostopalveluiden resurssit ovat noin euroa / vuosi Peltojen ja viljelypalstojen hoito Yksityisille maanviljelijöille vuokrattujen peltojen hoito on vuokraajan vastuulla. Peltojen vuokraaminen tuottaa kaupungille vuosittain n euroa, kun kuluja niiden hallinnoinnista tulee muutama sata euroa. Viljelypalsta-alueita hoidetaan keväisin sekä syksyisin. Pitempiaikaisilla palstoilla toimet tehdään vain niitä perustettaessa. Viljelypalstojen tulot ja kulut ovat molemmat 4000 euron suuruusluokkaa Katu- ja puisto-osaston hoitamat alueet Ylläpidolla tarkoitetaan alueiden perushoitoa. Kunnossapito tarkoittaa pieniä tarpeen mukaan toteutettavia kunnostustoimenpiteitä mm. alueiden turvallisuuden vuoksi. Katu- ja puisto-osaston viheralueiden hoito tilataan Altekilta sekä joidenkin alueiden osalta kaupungin ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Ulkopuolisilta tilataan n. 10 % töistä. Ylläpidossa on kilpailutettu Sivu 57

58 mm. Säynätsalon ja Keljonkankaan alueurakat sekä satamapuistojen kesähoito. Hoidon resurssit eivät vastaa suunniteltua hoitotasoa. Erityisen huono tilanne on kenttien kesähoidossa sekä puistojen kasvillisuuden hoidossa yleensä. Luonnonmukaisia avoimia alueita ei pystytä pitämään avoimina Rakennettujen puistojen ylläpito ja kunnossapito Puistot on jaettu hoitoluokiltaan eritasoisiin alueisiin. Rakennettuja puistoja hoidetaan hoitoluokissa A1-A3. Korkeinta hoitotasoa A1 ovat Kirkkopuisto, Cygnaeuksenpuisto, Lounaispuisto sekä Mattilanniemi. Suurin osa muista rakennetuista puistoista hoidetaan A2-A3 -luokissa. Rakennettuja puistoja on tällä hetkellä noin 160 hehtaaria. Rakennettujen puistojen hoidon kustannukset ovat vajaa euroa. Näistä hoitosopimusten mukaisia kesähoitotöitä (esim. niitot ja pensaiden hoito kaikissa rakennetuissa puistoissa) on reilu puolet. Tämän lisäksi talvihoidon kustannukset on reilut 10 %, puhtaanapidon vajaa 15 % ja leikkipaikkojen välineiden kunnostukset reilut 10 %. Ilkivallan aiheuttamat kustannukset ovat vuosittain n. 5 % Luonnonmukaisten alueiden ylläpito Luonnonmukaisia viheralueita koskevat hoitoluokat ovat B1 ja B2. B1-hoitoluokka tarkoittaa alueen hoitamista maisemapeltona, B1 niittynä tai vastaavana, myös laidunalueiden hoitoluokka on B1. Valtakunnallista hoitoluokitusta ollaan uudistamassa, joten jatkossa B-hoitoluokkia on enemmän. Hoidettuja maisemapeltoja v oli 4,2 ha. Hoitokustannukset olivat n euroa. Vuonna 2007 maisemapelloista voidaan hoitaa vain osa. Laidunnettuja alueita v oli 6,3 ha. Hoitokustannukset olivat vajaa euroa Katuvihreän ylläpito ja kunnossapito Katuvihreän ylläpito jakautuu hoitoon ja kunnossapitoon. on kadun kunnossapitoa, johon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito. Katuviheralueiden hoitoluokitus on rinnasteinen katujen kunnossapidon tasoon. Yleensä keskisaarekkeet ja keskeisimmillä alueilla olevat katuvihreät hoidetaan korkeampitasoisina: nurmi leikataan useamman kerran kaudessa sekä massaistutukset kitketään pari kolme kertaa kauden aikana. Sen sijaan esimerkiksi kevyen lii- VIHERALUEIDEN HOITO Sivu 58

59 VIHERALUEIDEN HOITO kenteen väylien reuna-alueet niitetään 1,2 metrin leveydeltä vain kerran tai kaksi kaudessa. Vuonna 2005 tuli voimaan uusi kunnossapitolainsäädäntö, joka muutti katuvihreän hoitovastuita siten, että kiinteistön omistajalle tuli aikaisempaa enemmän velvoitteita. Tontinomistajan on pidettävä puhtaana se viherkaistan ja ojan alue, joka ulottuu enintään kolmen metrin etäisyydelle tontin rajasta sekä katualue sen keskiviivaan saakka. Jos alueella on istutuksia, niin niistä huolehtii kunta. Kasvillisuuden siistinä pitäminen tarkoittaa esim. nurmikon niittämistä ja pujojen poistamista. Hoidettavan katuvihreän pinta-ala on tällä hetkellä n. 250 ha, ja hoidon resurssit n euroa. Katuviheralueiden kesähoitoon kuuluvan niiton osuus on n. 70 %, loput menee mm. katupuiden leikkauksiin ja muun kasvillisuuden hoitoon, rikkaruohojen torjuntaan sekä katualueiden kesäkukkiin Liikuntapalvelukeskuksen hoitamat alueet Liikuntapalvelukeskuksen alueet hoidetaan omana työnä. Hoidossa olevien ulkoalueiden määrä vaihtelee kesäisin ja talvisin. Osin henkilökunta hoitaa ulkoalueita muiden tehtävien ohella. Hippoksen ulkoalueita hoitaa ympärivuotisesti kaksi henkilöä. Alueellisissa liikuntapuistoissa, Säynätsalon alueella ja reittejä hoitamassa on yhteensä 18 henkilöä. Kesäisin on kesätyöntekijöitä ulkoalueilla reilut parikymmentä. Liikuntapalvelukeskuksen hoitamat alueet ovat pääosin rakennettuja viheralueita, joihin kuuluu niin kenttien pintojen hoito, rakenteiden ja varusteiden kunnossapito, nurmikoiden leikkuu ym. Talvisin jäädytetään kenttiä, ylläpidetään latuja ja retkiluistelurataa Julkisten rakennusten pihojen hoito ja ylläpito Julkisten rakennusten viheralueiden hoito- ja ylläpitopalvelut on tilattu enimmiltä osin Altekilta (n. 90 %). Säynätsalon viheralueista huolehtii Total ja muutama kohde on yksityisillä huoltoliikkeillä. Vihertyöt tarkoittaa kiinteistöjen kasvillisuuden hoidon laatutasotavoitteen (edustuslaatu ja käyttölaatu) mukaisesti kohteen vihertyökartan mukaisilla alueilla. Vihertyöalueita ovat nurmikot, pensaat, pensasaidat, puut, perennat, kesäkukat ja luonnontilaiset alueet. Julkisten rakennusten pihojen hoidettavien kasvullisten alueiden pinta-ala on yhteensä n. 21 hehtaaria ja hoidettavia, päällystettyjä alueita on n. 25 hehtaaria. Pihojen hoitokustannukset vuosittain ovat nykyään n euroa, mikä pitää sisällään vihertöiden lisäksi puhtaanapidon, varusteiden kunnossapidon sekä lumityöt talvisin. Pienemmät pihojen kunnostushankkeet toteutetaan sopimalla kunnostuksesta suoraan piha-alueiden ylläpitäjien kanssa. Vuosikorjaustöiden yhteydessä kunnostetaan yleensä tarkastuksissa todettujen piha-alueiden leikkivälineiden viat ja puutteet Suojelualueiden hoito Luontokohteille sijoitetut polut erilaisine varustuksineen, lintutornit ja mahdolliset muut rakennelmat, opastaulut jne. vaativat vuosittain sulan maan kaudella jatkuvan hoidon, sekä tarkastuskierroksen ja tarvittavat korjaukset pariin kertaan kaudessa. Tilanteen mukaan tehdään yksittäiset hoito- ja korjauskäynnit myös muulloin. Sivu 59

60 Kulkua estävää puu- ja ruohovartista kasvillisuutta joudutaan raivaamaan, lahoavia puurakennelmia on uusittava, opastauluja on puhdistettava. Ajoittain on tarvetta luonnonhoitoraivauksiin. Ennallistamisen vaikutuksia ja luonnon tilaa muutenkin on ajoittain seurattava. Asutuksen läheisillä ja paljon liikutuilla alueilla on kiinnitettävä erityishuomio kulkuväylien turvallisuuteen; niiden varrelta voidaan joutua kaatamaan huonoja puita ennen kuin ne omin ajoin kaatuessa koituvat kulkijalle vaaraksi. Ympäristöosaston vastuulla olevia luontorakennelmia (luontopolut, lintutornit) on takavuosina ylläpidetty kesäajan tilapäistyövoimalla. Viime vuosina on työhön voitu käyttää myös ympäristökeskuksen YTY-projektin tarjoamaa työvoimaa. Kohteisiin sijoitettavissa ollut raharesurssi, muutama tuhat euroa/vuosi, on kulunut välttämättömien ylläpitotoimien ja materiaalien ostoon. Vuosi 2006 on ensimmäinen, jolloin polkujen (lukuun ottamatta Laajavuorta ja Paljaspäätä) ja tornien perusylläpito on sopimuksella tilattu Altekilta noin 2 000:n euron tavoitehintaan Virkistysreitistö Kevyen liikenteen reittien ja puistokäytävien osalta hoidosta vastaa katu- ja puisto-osasto. Niiden ylläpito on osa joko puistojen tai katuvihreän ylläpitoa. Liikuntapalvelukeskuksen ulkoilureittien, kuntoratojen ja latujen hoito ja ylläpito tehdään liikuntapalvelukeskuksen omana työnä (ks. kappale 10.4). VIHERALUEIDEN HOITO Sivu 60

61 YHTEISTYÖ JA TIEDOTTAMINEN VIHERASIOISSA 12 YHTEISTYÖ JA TIEDOTTAMINEN VIHERASI- OISSA 12.1 Kaupungin sisäinen Yhdyskuntatoimen sisäisen yhteistyön parantamiseksi ja järjestämiseksi syksyllä 2005 perustettiin yhdyskuntatoimen viherryhmä, johon kuuluvat: Mervi Vallinkoski, kaupunkisuunnitteluosasto, pj Mauri Hähkiöniemi, kaupunkisuunnitteluosasto, siht. Sirkka-Liisa Sikiö, katu- ja puisto-osasto Leena Rapo, katu- ja puisto-osasto Tarja Ylitalo, katu- ja puisto-osasto Marko Kemppainen, tonttiosasto Heikki Sihvonen, ympäristöosasto Viherryhmän toimintaan kutsuttiin mukaan myös edustus Liikuntapalvelukeskuksesta (Rauno Saukkonen) sekä Tilapalvelusta (Ari Hämäläinen), joiden on tarkoitus olla mukana erityisesti tätä viherpolitiikkaa laadittaessa. Projektityöntekijänä viherpolitiikan laadinnassa on mukana myös Paula Tuomi kaupunkisuunnitteluosastolta. Muiden yhteistyötahojen kanssa järjestetään tapaamisia tarpeen mukaan, lähinnä erilaisten hankkeiden yhteydessä. Keskeisimpiä yhteistyötahoja viherasioissa ovat mm. Jyväskylän Energia Oy, Keski-Suomen museo ja sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Jyväskylän seudun yhteistyö Suunnitteluhankkeiden ym. yhteydessä tehtävästä asukasyhteistyöstä on kerrottu kappaleessa 8. Katu- ja puisto-osaston asukasyhteistyön pilottihankkeessa ( Siisti kaupunki kaikille ) on toteutettu lukuisia asukastalkoita (mm. sipulikukkien istutustalkoita sekä alueittaisia siivoustalkoita). Vuonna 2006 on toteutettu mm. alueittaisia siivous- ja raivaustalkoita. Niitä on organisoitu JAPA ry:n avustuksella. JAPA: n ja asukkaiden kanssa yhteistyössä on torjuttu tänä vuonna jättiukonputkea (asukkaat saivat ilmoittaa torjuttavista kohteista) sekä pujoa. Joitakin kohteita ylläpidetään osin yhdistysten toimesta. Näitä ovat mm. Viitaniemen liikennepuisto tai avantouintipaikat. Joidenkin kenttien hoidossa on tehty huoltosopimuksia kesäkausina. Aiemmin Jyväskylän kaupunki järjesti lähes vuosittain puutarhapäivää. Viimeksi se järjestettiin v. 2005, mutta näillä näkymin vastaavaa tapahtumaa ei ole tarkoitus toteuttaa. Kaupunki on mukana myös muissa erilaisissa teemapäivissä (esim. Puun päivä v. 2004). Erilaisten yhdistysten, kuten Sulkurannan siirtolapuutarhayhdistyksen tai Jyväskylän puutarhaseuran kanssa tehdään yhteistyötä. Myös mm. taideseuran kanssa ollaan paljon yhteistyössä taiteen edistämiseksi viheralueilla. Liikuntapalvelukeskus on mukana järjestämässä vuosittain toteutettavaa urheiluseurafoorumia Keski-Suomen liikunta ry:n kanssa. Seudulla toimivien viheralan yritysten, seurakuntien ja Tiehallinnon kanssa tehdään yhteistyötä mm. erilaisten hankkeiden yhteydessä. Yritykset ovat olleet aiemmin myös mukana puutarhapäivän järjestelyissä. Jyväskylän kaupungin edustajat tekevät yhteistyötä myös alan oppilaitosten kanssa mm. toimimalla luennoitsijoina. Sivu 61

62 12.3 Valtakunnallinen yhteistyö Jyväskylän kaupunki on yhteisöjäsenenä valtakunnallisessa viheralan kattojärjestössä Viherympäristöliitossa, joka tekee kehitystyötä, järjestää koulutusta ja viheralan tapahtumia. Viherympäristöliitolla on v ollut meneillään useita kehitysprojekteja (mm. pihojen viherrakennustapaohjeen laatiminen ja viheralueiden hoitoluokituksen päivitystyö), joissa on ollut mukana Jyväskylän kaupungin edustajia. Vuonna 2006 Jyväskylän kaupunki oli mukana järjestämässä kaupunginpuutarhurien seuran vuosittain pidettäviä kesäluentopäiviä. Kaupungin edustajat ovat olleet mukana viime vuosina vuosittain järjestettävässä kymmenen suurimman kaupungin vihertoimen tapaamisessa (lähinnä kyse on katu- ja puisto-osastojen toiminnasta). YHTEISTYÖ JA TIEDOTTAMINEN VIHERASIOISSA Sivu 62

63 VIHERPOLITIIKAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHTIA 13 VIHERPOLITIIKAN LAATIMISEN LÄHTÖKOH- TIA Viherpolitiikkaa laaditaan Jyväskylään ensimmäistä kertaa. Viherpolitiikan tekeminen on käynnistynyt nykytilan selonteolla. Seuraavaksi laaditaan viherpolitiikan periaatelinjaukset sekä tarkennetaan ne konkreettiseksi toimenpideohjelmaksi aikatauluineen ja vastuutahoineen. Lopullinen viherpolitiikka valmistuu alkusyksystä Viherpolitiikan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Viheralueilla tarkoitetaan kasvullisten alueiden lisäksi myös kovapintaisia ulkoalueita rakenteineen. Viherpolitiikassa ovat mukana mm. rakennetut puistot, ulkoliikunta-alueet, aukiot ja julkisten rakennusten pihat, metsät, luonnonsuojelualueet sekä pellot ja niityt. Viherasiat jakautuvat kaupungissa usean eri tahon vastuulle: yhdyskuntatoimi, Jyväskylän Tilapalvelu ja liikuntapalvelukeskus. Ulkopuolisen on joskus vaikea tietää, kenen vastuulle mikäkin palvelu kuuluu. Myös sisäisesti on tilanteita, joissa vastuualueet eivät ole selkeitä. Jonkun verran on asioita, jotka eivät selkeästi kuulu millekään taholle. Viheralueet ovat yksi kaupungin vetovoimatekijöistä. Asukkaat kokevat ne asuinviihtyvyytensä kannalta tärkeiksi. Viheralueet tarjoavat ulkoilumahdollisuuksia sekä luontokokemuksia sekä edistävät tutkimusten mukaan ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Viheralueilla on myös kulttuurisia sekä luontoon ja maisemaan liittyviä arvoja. Viherpolitiikassa on arvotettava kaupungin viihtyvyyteen vaikuttavia osatekijöitä. Onko asuinviihtyisyyden kannalta tärkeintä lisätä palvelujen määrää vai parantaa viheralueiden hoitoa? Mitkä palvelut ja viheralueet ovat tärkeimpiä? Pitäisikö panostaa nimenomaan havaittuihin ongelmiin ja puutteisiin? Palvelutaso Kaupungin viherpalveluiden taso muodostuu eri osatekijöiden muodostamasta kokonaisuudesta. Seuraavaan on kattavasti tiivistetty osapalveluiden tilanne. Tarkemmin palvelujen tasosta on kerrottu selonteon kappaleessa Viheralueiden palvelutaso. Jyväskylässä on tiivistä keskusta-aluetta lukuun ottamatta runsaasti viheralueita. Viheralueiden palvelutasoon ja erityisesti kokemukseen viheralueiden määrästä vaikuttavat myös viheralueiden laatu, koko, saavutettavuus ja yhtenäisyys sekä virkistysreitistön kattavuus ja jatkuvuus. Asukkaat toivovat lähimetsien intensiivisempää hoitoa. Hoidettavan lähimetsän pinta-alaa on tarkoitus lisätä. Avoimia alueita (maisemapeltoja, niittyjä) ei hoideta riittävästi, joten maisemat ovat monin paikoin pusikoitumassa. Myös laidunalueita voisi hyödyntää enemmän maisemanhoidollisista syistä. Tulisiko avoimia alueita hoitaa enemmän? Leikkipuistojen palvelutaso on tyydyttävä, vaikka jonkun verran on puutetta korttelileikkipaikoista jaerityisesti toimintapuistoista. Erityisesti uusilla asuinalueilla ei leikkipuistoja ole toteutettu riittävän nopeasti. Onko leikkipuistojen palvelutasoa siis mahdollista parantaa? Koirapuistoja on kaupungissa yksi, ja muitakin koirapalveluja (koirakenttiä, koirien uittopaikkoja) kaupungissa on liian vähän. Pitäisikö koirapalveluja lisätä? Kunnollisia skeittipuistoja on liian vähän. Tarvitaanko skeittipuistoja -ja paikkoja lisää? Sivu 63

64 Satamista erityisesti Lutakon satama vaatii kehittämistä. Venepaikkoja on ylitse tarpeen Tuomiojärvellä ja Palokkajärvellä; sen sijaan Päijänteellä niitä on liian vähän. Veneiden talvisäilytyspaikkoja on myös liian vähän. Vapaasti käytettävien lähikenttien määrä on hyvä. Lisää tarvitaan kuitenkin asuinalueiden laajentuessa. Talvisin jäädytettäviä kenttiä on liian vähän. Varattavia nurmikenttiä tarvitaan lisää, sillä kentille olisi käyttäjiä mikäli niitä olisi enemmän. Nykyisiä hiekkakenttiä tulisi kunnostaa. Pitäisikö ulkoliikunta-alueisiin panostaa enemmän? Uimapaikkoja on jopa runsaasti. Leirintäaluetta ei kaupungissa enää ole. Pitäisikö sellainen saada kaupunkiin? Kaupunkiin voisi perustaa toisenkin siirtolapuutarha-alueen. Luonnonsuojelualueiden määrä on vähäinen, ja niiden tarvitsemaan hoitoon ei ole riittävästi resursseja. Virkistysreitistössä on puutteita mm. järviä kiertävissä reiteissä, lenkkimäisissä asuinalueita palvelevissa yhteyksissä sekä joissakin yksittäisissä kaupunginosia yhdistävissä yhteyksissä. Uusien asuinalueiden reitistöjä tulisi kehittää. Vanhoista maisemavaurioista tai osasta virkistysalueiden rakenteita ei suunnitelmallisesti huolehdita. Pitäisikö niiden hoitoon panostaa? Viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja hoito Viheralueiden suunnittelu jakautuu kolmeen tasoon: strategiseen viheralueiden suunnitteluun, yleissuunnitteluun sekä toteutustason suunnitteluun. Suunnittelussa on olennaista panostaa yli toimialojen rajojen tapahtuvaan strategiseen suunnitteluun. Yhteistyön kehittäminen myös yksittäisissä hankkeissa vaatii jatkuvaa panostusta. Viherosayleiskaavan valmistuminen lähivuosina on tärkeää. Vuosittain rakennetaan uusia ja kunnostetaan vanhoja viheralueita. Rakennettujen puistojen pinta-ala kasvaa noin kahden hehtaarin vuosivauhdilla. Viime vuosina on kunnostettu erityisesti keskustan puistoja. Leikkipuistoja ja julkisten pihojen leikkivälineitä sekä niiden turvallisuutta on parannettu, toteutettu uusien asuinalueiden palveluja ja kehitetty kevyen liikenteen reitistöjä. Ulkoliikunta-alueiden palvelujen kehittäminen on jäänyt jälkeen muiden palveluiden kehittämisestä. Joistakin liikunta-alueista on pulaa ja ne ovat osittain huonossa kunnossa. Jotta omaisuus pysyy kunnossa, vanhojen kohteiden saneerauksiin tulee panostaa edelleen. Jyväskylän kasvaessa tulee myös panostaa uusien asuinalueiden palvelujen toteuttamiseen, erityisesti asukkaille tärkeiden leikkipuistojen, kenttien ja reittien rakentamiseen. Jyväsjärven rantaraitti ja Lutakonpuisto ovat esimerkkejä kohteista, jotka ovat vaatineet kaupungilta pitkäjänteistä valmistelua ja toteuttamista. Mikä olisi Jyväskylän kaupungin seuraava merkittävä viherpalveluhanke? Hoitoon ei ole riittävästi resursseja. Viheralueiden hoidon yleinen ongelma on, ettei alueita pystytä hoitamaan suunnitellulla tai edes nykyistä tasoa ylläpitävällä tavalla. Tämä näkyy mm. rakenteiden ja varustusten ränsistymisenä sekä kasvillisuuden hoitamattomuutena rakennetuissa puistoissa ja pihoilla. Millä tavalla alueiden määrä ja hoidon resurssit saataisiin tasapainoon? VIHERPOLITIIKAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHTIA Sivu 64

65 TERMISTÖ LIITE 1 TERMISTÖ Viherala Viherala käsittää viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon sekä osittain myös niitä palvelevan materiaalin tuotannon, kaupan, hallinnon, neuvonnan ja tutkimuksen. (Ympäristöministeriön viherstrategia-luonnoksen mukainen määritelmä) Viheralueet Viheralueet tarkoittavat kaikkia yhdyskuntiin sisältyviä puistoja, pihoja, rakennettuja tai luonnonalueita. Taajamien viheralueita ovat myös aukioiden, torien ja katujen istutetut alueet. Kasvullisten osien lisäksi viheralueisiin kuuluvat luonnon muut rakenneosat, kuten vesi, kalliot ja maaperä muotoineen. Alueiden tehtävänä on edustaa luontoa rakennetussa ympäristössä, palvella leikin ja liikunnan tarpeita ja tarjota mahdollisuuksia virkistäytymiseen. Niihin kuuluu yleensä myös liikkumiseen ja oleskeluun liittyviä rakenteita. Viheralueita ovat virkistysalueiden lisäksi luonnonsuojelualueet, suojaviheralueet, hautausmaat sekä maa- ja metsätalousalueet. (Ympäristöministeriön viherstrategia-luonnoksen mukainen määritelmä) Viherpolitiikka Viherpolitiikka on viheralueita ja niihin liittyvää suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskeva poliittinen ohjelma. Viherosayleiskaava Viheralueita koskeva teemayleiskaava. Jyväskylässä tällaista ei ole aiemmin laadittu, muissa kunnissa joitakin vastaavia tehty tai tekeillä. Jyväskylän viherosayleiskaavan laadinta tuli vireille 2005, ja tavoiteaikataulu on saada kaava lainvoimaiseksi v Ks. lisää selonteon s. x. Maisema Maisema muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hahmotettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta. Euroopan maisemasopimuksen mukaan maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta (Ympäristöministeriön viherstrategia-luonnoksen mukainen määritelmä) Maisemarakenne Maisemarakenne on maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnonprosessien ja kulttuuriprosessien muodostama dynaaminen kokonaisuus, jonka perusosia ovat maa- ja kallioperä, ilmasto, vesi, elollinen luonto ja kulttuurisysteemi. Sen visuaalinen ilmiasu muodostuu näiden perustekijöiden keskinäisestä suhteesta ja vaihtelusta, jota jäsentävät solmukohdat ja maamerkit. (Ympäristöministeriön viherstrategia-luonnoksen mukainen määritelmä) Viherrakenne Viherrakenne tarkoittaa eriluonteisten viher- ja luonnonalueiden järjestelmää, joka parhaimmillaan muodostaa ekologisesti ja toiminnallisesti jatkuvan, elinvoimaisen ja monimuotoisen verkoston. (Ympäristöministeriön viherstrategia-luonnoksen mukainen määritelmä) Viherrakenne on se viheralueiden muodostama kokonaisuus, joka on osa kaupunkirakennetta. Viherrakenne koostuu yksittäisistä viheralueista sekä niitä liittävistä viheryhteyksistä. Viherrakenne on peilikuva kovalle kaupunkirakenteelle. Sivu 65

66 Taajamaluonto Taajamaluonto on ihmisen ja luonnon toiminnan yhteisvaikutuksen tulos. Taajamat ovat syntyneet luonnoltaan monipuolisille paikoille, maisemarakenteen solmukohtien yhteyteen. Ihmistoiminta on osin hävittänyt ja muuttanut, mutta usein myös rikastuttanut tätä luontoa. (Ympäristöministeriön viherstrategia-luonnoksen mukainen määritelmä) Viheralueiden käyttöluokitus Viheralueiden käyttöluokitus on luokittelu, joka kuvaa viheralueiden käytön kaavamerkintöjä tarkemmin. Käyttöluokitus kertoo nimenomaan viheralueen toiminnoista ja osin luonteesta. Käyttöluokituksen avulla pystytään esittämään vaikkapa yhdellä kartalla koko Jyväskylän erityyppiset viheralueet riippumatta siitä, kuka niistä vastaa tai millä tasolla niitä hoidetaan. Jyväskylässä on käytössä itse kehitetty luokittelu. TERMISTÖ Sivu 66