Asetus pelastustoimesta VnA (407/2011) Vesa-Pekka Tervo Ylitarkastaja

Transkriptio

1 Asetus pelastustoimesta VnA (407/2011) Vesa-Pekka Tervo Ylitarkastaja

2 Rakennusten tulipalot vuonna 2010 Rakennuksissa yhteensä 6336 tulipaloa, niistä asuinrakennuksissa 3564 tulipaloa Asuinrakennuksissa keskimäärin lähes 10 tulipaloa joka päivä pientaloissa 4 kerrostaloissa 4 rivitaloissa 1 vapaa-ajan asuinrakennuksissa joka toinen päivä Hoitoalan rakennuksissa 247 tulipaloa; useammin kuin joka toinen päivä Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos (Lähde: Pelastustoimen tilastot) 2

3 3

4 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset Palotarkastukset ja muut turvallisuutta edistävät toimet kohdistetaan nykyistä paremmin riskikohteisiin ja turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä lisätään. Paloturvallisuutta erityisryhmien asunnoissa edistetään sekä selvitetään avustusten riittävyys. Tavoitteet: 1. Riskiperusteisuus vaikuttavuuden parantamiseksi 2. Turvallisuusvastuiden tunnistamisen tukeminen 3. Yhteistoiminnan kehittäminen 4

5 15 2 ja 3 mom. - Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; sekä 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kohteista, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 5

6 VnA (407/2011) 1 - Pelastussuunnitelma, laadintavelvoite I 1) asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa; 2) pelastuslain 18 :ssä tarkoitettuihin kohteisiin; 3) kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin; 4) lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja; 5) majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille; 6) tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen; 7) kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin; 6

7 Pelastussuunnitelma, laadintavelvoite II 8) kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin; 9) yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin; 10) yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin; 11) ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin; 12) kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 :ssä tarkoitetun ilmoituksen; 13) kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin; 14) työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50; 15) yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. 7

8 VnA 2 - Pelastussuunnitelman sisältö Pelastuslain 15 :n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos. Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös se, miten pelastuslain 14 :n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen tai ohjeen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota edellä tarkoitettuun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa pelastussuunnitelman laadinnasta. 8

9 Valmistelun lähtökohtia I Pelastussuunnittelu on omatoimista varautumista. Pelastussuunnitelma on omatoimisen varautumisen väline, jonka tavoitteena on tukea pelastussuunnitelmavelvollisten kohteiden riskien tunnistamista, riskien hallintaa sekä varautumista onnettomuustilanteissa toimimiseen. Uuden pelastuslain kirjaukset mahdollistaisivat paremman lähtökohdan omatoimisen varautumisen kehittämiseen tavoitteenaan erityisesti kohteen oman turvallisuusvastuun selkeä tunnistaminen. Pelastustoimi tuottaa rakenteen turvallisuustyölle, sekä tietoa turvallisuudesta hyödynnettäväksi rakenteen puitteissa: Tarvitaan tietotuotantoa sekä analyysia turvallisuuteen vaikuttavista seikoista Tietotuotantoa ei ole perusteltua sitoa pelastusviranomaisten tietoaineistoihin, sillä tavoitteena on tunnistaa myös muiden hallinnonalojen sekä muiden toimijoiden ja erilaisten ilmiöiden tuottamat turvallisuusriskit. Omatoimisen varautumisen ohjaaminen tieto- ja riskiperusteisesti. 9

10 Valmistelun lähtökohtia II Arviointi puhtaasti omatoimisen varautumisen kehittämistarpeiden näkökulmasta. Mikäli pelastusviranomaisella on intressi suunnata valvontatoimintaa pelastussuunnitelmavelvollisiin kohteisiin, tulisi peruste siihen kirjata tarkoituksenmukaiseen (valvontasuunnitelma) kohtaan. Toimintatapa, jossa pelastusviranomainen perustelee sekä omaa valvontatoimintaansa että suunnitelmavelvollisuutta samalla säädöskohdalla on omiaan synnyttämään virheellistä kuvaa siitä, miksi pelastussuunnitelmaa on edellytettävä pelastusviranomaisten intressien pohjalta. Tämä väärintulkinta jopa vaikeuttaa kohteen oman turvallisuusvastuun hahmottamista. Muutos mahdollistaa pelastussuunnitelmien tarkoituksen, menetelmien ja toimeenpanon uudelleen arvioinnin omatoimisen varautumisen kehittämistarpeiden näkökulmasta. 10

11 Pelastussuunnitelmavelvoite asuinrakennuksissa Asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Velvoite on rakennuskohtainen. 11

12 Kenelle ja miksi ohje? Nykykäytänteiden ongelmat (laatu ja kattavuus) Kohderyhmä varautumisvelvollinen, ei viranomainen Vakioinnin tarve - ohje vakioi enemmän kuin opas Kentällä erilaisien termien käyttöä, vanhentuneita koulutussisältöjä ja alueellista hajontaa tulkintojen ja tavoitteiden suhteen. 12

13 Omatoiminen varautuminen Omatoiminen varautuminen tarkoittaa onnettomuuksien ehkäisyä, ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamista vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin varautumista, joihin kyetään omatoimisesti. 13

14 Näkökulma Pelastussuunnitelma ei ole vakiosisältöinen asiakirja, koska sen lähtökohtana on kiinteistön erityispiirteiden ja riskien tunnistaminen. Pelastussuunnitelmassa tulee keskittyä käytännön turvallisuustyötä palvelevien sisältöjen luomiseen huomioiden nimenomaan ne asiat, jotka ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen asuinkiinteistön turvallisuuden kehittämistarpeen kannalta. Ohjeessa esitetään perusteet ja linjaukset asuinkiinteistöjen omatoimisen varautumisen toteuttamisesta ja pelastussuunnitelman laadinnasta. Asuinkiinteistöjen oman turvallisuusvastuun tunnistamisen helpottaminen sekä pelastussuunnittelun kehittäminen palvelemaan asukkaiden arkea. 14

15 Pelastussuunnitelman laadinnan ja toteuttamisen kautta asuinkiinteistö tekee turvallisuustyötään ja vastaa siihen turvallisuustehtävään, joka sille on asetettu ja joka on hyvin perusteltavissa asukkaiden edun kannalta. Vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja tarpeellisesta viestinnästä on taloyhtiöissä hallituksella. Asuinkiinteistöön voidaan myös erikseen nimetä turvallisuushenkilöitä. Pelastussuunnittelun ja turvallisuustyö on riskilähtöistä. Pelastussuunnitelmaa ei laadita ja ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan kohteen ja sen asukkaiden tarpeisiin. Suunnitellut toimenpiteet pohjautuvat tunnistettuihin riskeihin. 15

16 Vaarojen arvioinnista Ovatko asuinkiinteistön turvallisuustyön vastuut ja roolit selkeästi määritetty? Onko asukkailla tarvittavia turvallisuustietoja ja -taitoja? Onko asukkaille ja muille kiinteistön käyttäjille tiedotettu pelastussuunnitelmasta? Seurataanko kiinteistössä säännöllisesti laitteiden ja järjestelmien huoltojen asianmukaisuutta? Koskevatko asuinkiinteistöä erityispiirteet, kuten vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvä onnettomuusriski? Tuntevatko asukkaat sisälle suojautumisen periaatteet? Onko myös muut ulkoiset riskitekijät otettu huomioon? Tuntevatko asukkaat omat velvoitteensa turvallisuuteen liittyen? 16

17 Turvallisuuden omatoiminen seuranta Pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla. Pelastussuunnitelman ajantasaisuudella tarkoitetaan suunnitelman säännöllistä päivittämistä siten, että suunnitelman sisältö vastaa aina asuinkiinteistön tilannetta. Asukkaiden ja muiden kiinteistön käyttäjien omatoimisen turvallisuusseurannan kautta turvallisuutta vaarantavat tekijät havaitaan nopeasti ja toimenpiteet asian korjaamiseksi voidaan aloittaa ripeästi. Toimiva kirjauskäytäntö on tehokas väline ennaltaehkäisytyön kehittämisessä. Ajan tasalla pitämisessä voidaan lisäksi hyödyntää taloyhtiön omatoimisesti tekemiä turvallisuusarviointeja, joissa huomioita voidaan kiinnittää valittujen teemojen mukaisesti esimerkiksi opasteiden kuntoon tai turvallisuuslaitteistojen toimintaan. 17

18 Ohjeet erilaisiin onnettomuuksiin sekä vaara- ja häiriötilanteisiin Pelastussuunnitelmassa on kuvattava mitä ohjeita asukkaille ja muille kiinteistön käyttäjille annetaan onnettomuuksien ehkäisemiseksi, sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimisesta. Toimintaohjeet on annettava niiden tunnistettujen vaaratekijöiden ja uhkien varalta, joihin asuinkiinteistön pelastussuunnitelmassa varaudutaan. Toimintaohjeet voivat koskea esimerkiksi toimintaa tulipalotilanteessa (alkusammuttaminen, hälyttäminen jne.), vesivahinkoa (esim. vahinkojen torjunnan ensitoimenpiteet ja hälytysnumerot) sekä laitteistojen häiriötilanteiden aikaista toimintaa. Toimintaohjeissa huomioidaan kiinteistön ulkopuoliset riskit ja annetaan yleiset toimintaohjeet niiden varalta. 18

19 Poikkeusoloissa ovat olemassa samat vaarat ja uhkat kuin normaalioloissa. Näiden lisäksi muut uhat voivat lisääntyä tai korostua. Tällaisia vaaroja ja uhkia ovat mm. säteilyvaara, laaja tautiepidemia, laaja ja pitkäaikainen sähkö- ja energiakatkos tai sodan aikana erilaiset asevaikutukset. Poikkeusoloissa viranomaispalvelut eivät ole samalla tasolla, kuin normaaliaikana. Asukkaiden on selvittävä vaativammista poikkeustilanteista omatoimisesti ja itsenäisemmin, kuin normaaliaikana. 19

20 Pelastussuunnitelman poikkeusoloja koskevaan osaan kirjataan ne vaarat ja uhkat sekä sellaiset toimenpiteet, jotka korostuvat poikkeusoloissa ja joita ei ole käsitelty muissa pelastussuunnitelman osissa. Poikkeusolojen riskit ja uhkat Väestönsuojan laiteiden ja varusteiden hankinta, kunnossapito ja tarkastukset normaaliaikana (osana muuta kiinteistön huoltoohjelmaa) Suojautumisen valmistelut (väestönsuojan tyhjentäminen ja rakenteiden muokkaaminen suojautumiskäyttöön tai tilapäisen suojan rakentaminen ja varustaminen) Suojautuminen poikkeusoloissa (viranomaisten antama hälytys sekä taloyhtiön sisäinen hälyttäminen, asukkaiden suojaan mukaan ottama materiaali, suojautumisen johtaminen jne.) Varautuminen evakuointiin. 20

21 Asukkaiden ja muiden asianomaisten perehdyttäminen Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Omatoimisen varautumisen koulutus ja osaaminen Lähtökohtana on, että varautumisvelvolliset hankkivat itse pelastussuunnitelman laadinnassa tarvittavat tiedot ja taidot. Osallistuminen omatoimisen varautumisen koulutukseen ei lisää turvallisuuskoulutettujen henkilöiden juridista vastuuta asuinkiinteistöjen turvallisuudesta, vaan pelastussuunnittelun ja turvallisuuden juridinen vastuu säilyy taloyhtiön hallituksella. 21

22 Koko järjestelmän päivitys Laki Asetus SM:n ohje Opas (SPEK) Koulutusjärjestelmän rakenteen uudistaminen sekä sisällöllinen päivittäminen Samanaikaisesti pelastuslaitosten käytäntöjen päivittyminen 22

23 Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja pelastustoimi 1. Pelastussuunnisteluvelvoite: SM/peo, pelastuslaitokset ja Museovirasto 2. Kulttuurihistoriallisten kohteiden huomiointi pelastuslaitosten valvontasuunnitelmissa 3. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kohdekortit 23

24 Pelastussuunnitelmissa huomioitavaa Laadittava mennessä uudet suunnitteluvelvolliset kuten kolmen asuinhuoneiston asuinrakennukset sekä kaikki koulut ja päiväkodit Vanhat pelastussuunnitelmat päivitettävä mennessä jos eivät vastaa sisältövaatimuksia (PeL 15 2 mom. ja PeA 2 ) Valmisteilla opas asuinrakennusten pelastussuunnitelmasta PRONTO-muutokset loppuvuodesta

25 Kiitän mielenkiinnosta, kysymyksiä? Vesa-Pekka Tervo puh