KIRKON KOULUTUSKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUS JA VISIO KIRKON KOULUTUSKESKUKSEN PYSYVÄT TEHTÄVÄT

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma (27) KIRKON KOULUTUSKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 2015 (KK) palvelee seurakuntia järjestämällä ja koordinoimalla henkilöstökoulutusta sekä osallistumalla kirkon alan koulutuksen kehittämiseen. Vuonna 2015 tunnetaan korkeatasoisena koulutus- ja kehittämisyksikkönä, joka on luova ja innostava yhteisö vastaa seurakuntien ja niiden työntekijöiden koulutustarpeisiin vahvistaa henkilöstön ammatillista osaamista ja identiteettiä sekä hengellistä elämää vaikuttaa kirkon työhön johtaviin koulutuksiin työelämän näkökulmasta tekee verkostoyhteistyötä toteuttaa tehtäväänsä riittävillä resursseilla. 2 KIRKON KOULUTUSKESKUKSEN PYSYVÄT TEHTÄVÄT Kirkon koulutuskeskuksen toiminnan perusta on osaava ja alojensa erityisasiantuntijoista koostuva työntekijäjoukko. Koulutuskeskuksen tehtävät voidaan jakaa viiteen kokonaisuuteen, joista kolme ensimmäistä ovat keskeisimmät. 1. on koulutuksen ja henkilöstön kehittämisen asiantuntijayksikkö Kirkkohallituksessa. Koulutustoiminnan tavoitteena on tukea kirkon ja seurakuntien henkilöstön ammatillista osaamista ja sen kehittymistä vastaamaan kirkon työssä esille tuleviin haasteisiin. Koulutuskeskuksen koulutustoiminnan tehtäväalueita ovat nykyään: pastoraalitutkinnot raamattuteologia ja raamattutyö jumalanpalvelus kirkkomusiikki diakonia- ja yhteiskuntatyö kristillinen kasvatus sielunhoito työnohjaus ja muu ohjaajakoulutus johtaminen, talous ja hallinto konsulttivalmennus.

2 Toimintasuunnitelma (27) Tehtäväalueiden koulutuksia kuvataan tarkemmin luvussa 4. Oman koulutustoimintansa ohella KK järjestää yhteistyössä muiden koulutuspalvelujen tuottajien kanssa koulutusta mm. seuraavilla tehtäväalueilla: bibliodraama viestintä kirkon kansainvälisen työn koulutus. 2. Kirkon henkilöstökoulutuksen koordinoijana (1) vahvistaa jatkuvaa ja suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä seurakunnissa, (2) selvittää seurakuntien ja kirkon henkilöstön koulutustarpeita sekä arvioi saatujen tietojen perusteella koulutustarjontaa ja toteutuneita koulutuksia, (3) kehittää vastuullaan olevien koulutusten opetussuunnitelmia ja toteutusmalleja, (4) laatii yhteistyösopimuksia kouluttavien laitosten ja järjestöjen kanssa (JärKi- ja Kiko-sopimukset) sekä (5) toimittaa ja julkaisee vuosittain Kirkon henkilöstökoulutuskalenterin Sakastin Koulutus-osiossa (sakasti.evl.fi/koulutus). Tätä tehtävää toteutetaan kiinteässä yhteistyössä hiippakuntien ja seurakuntien, kouluttavien laitosten ja järjestöjen sekä Kirkkohallituksen eri osastojen ja yksiköiden kanssa. 3. Kirkon työhön kelpoistaviin tutkintoihin liittyvän koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan ja tutkintojen kehittämistyöhön osallistumisen tavoitteena on mahdollistaa ja ennakoida kirkon henkilöstön ammatillista osaamista ja työn tarpeita vastaava, laadukas, kattava ja taloudellinen koulutus osana yhteiskunnan koulutusjärjestelmää. Vaikuttamistoiminnan yhteistyöverkostoon kuuluvat valtion opetusviranomaiset ja kouluttavat laitokset. Vaikuttamistoimintaa kehitetään koulutuskeskuksen koordinoimana Kirkkohallituksen eri osastojen sekä yksiköiden kanssa. Vaikuttamistoimintaa tukevat Kirkon koulutuskeskuksen toimikunnan nimeämät koulutusalojen seurantaryhmät, piispainkokouksen nimeämät koulutustoimikunnat sekä koordinoivana ryhmänä Kirkkohallituksen Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR). 4. Kolmen edellisen päätehtävän ohella KK:n työntekijät ovat perinteisesti toimineet monissa kirkon erityistehtävissä asiantuntijoina, kehittäjinä ja konsultteina. Nämä tehtävät voivat olla seurakunnallisia, hiippakunnallisia tai kokonaiskirkollisia. Työntekijät toimivat usein Suomen ev.-lut. kirkon edustajina oman alansa kansallisissa (esimerkiksi OKM tai OPH) ja kansainvälisissä toimikunnissa tai työryhmissä. 5. Viides tehtäväalue on kokous- ja majoitustoiminta, joka muodostuu seuraavista osista: koulutuskeskuksen järjestämien kurssien majoitus KK:n kokoukset ja neuvottelupäivät KK:ssa ja muualla Kirkkohallituksen muiden yksiköiden kurssit tai kokoukset KK:ssa kirkollisten järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden järjestämät kokoukset ja koulutukset KK:ssa. Koulutuskeskuksen oma koulutustoiminta täyttää pääsääntöisesti majoitustilat tasaisesti vuoden mittaan lukuun ottamatta kesätaukoa. Mahdollisesti yli jääviä aikoja tarjotaan lähinnä Kirkkohallituksen muiden yksiköiden käyttöön. 3 KESKEISET TEHTÄVÄT, KEHITYSHANKKEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Seurakunnat elävät merkittävässä toimintakulttuurin murroksessa, johon vaikuttavat mm. seurakuntien muuttuvat rakenteet, supistuva talous, joka edellyttää toimintojen karsimista sekä yhteiskunnan toimintaympäristön muutokset. Nämä ilmiöt heijastuvat seurakuntien toimintaan eri tavoin ja edellyttävät, että kirkon henkilöstökoulutus antaa välineitä työskentelyyn jatkuvan muutoksen keskellä.

3 Toimintasuunnitelma (27) Kirkon koulutuskeskuksen yhtenä erityishaasteena on kannustaa seurakuntien johtoa investoimaan henkilöstön kehittämiseen. Kun henkilöstöä ei supistuvan talouden ehdoin toimittaessa voida lisätä, on entistä tärkeämpää tehdä strategisia linjauksia ja valintoja, osaamiskartoituksia ja henkilöstön kehittämissuunnitelmia, joiden avulla varmistetaan seurakuntien tulevassa toiminnassa tarvittava erityisosaaminen ja asiantuntemus. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan myös uusia asiantuntijoita. Yhteiskunnan koulutusrakenteiden murros heijastuu myös kirkon työhön johtaviin tutkintoihin. Muutoksiin vaikuttaminen edellyttää aktiivista toimintaa, mikä vaikuttaa erityisesti Ammatillisen koulutuksen ryhmän työhön. Koulutuskeskuksen on mahdollistettava myös omien työntekijöidensä ammatillisen osaamisen kehittyminen. Kirkon koulutuskeskuksen keskeiset tehtävät ja kehityshankkeet : KK:n tarjoama henkilöstökoulutus a. tukee sellaisen työkulttuurin rakentamista, jossa tavoitteet ja strategiset valinnat tehdään seurakunnan perustehtävän pohjalta, b. tukee seurakuntien työtä jatkuvien muutosprosessien keskellä, c. vahvistaa osallistujia löytämään persoonallinen tapa elää kirkon perussanomasta ja rohkaisee sen tulkitsemiseen. Koulutuskeskus tukee henkilöstön kehittämistä seurakunnissa. Koulutuskeskus huolehtii kirkon tarvitsemien erityisasiantuntijoiden riittävästä koulutuksesta yhteistyössä Kirkkohallituksen muiden yksiköiden kanssa. Yhteiskunnan koulutusrakenteiden muutoksiin vaikuttaminen edellyttää erityisesti Ammatillisen koulutuksen ryhmän aktiivista työskentelyä. Yhtenä vaikuttamistoiminnan keskeisenä tavoitteena on kirkon työntekijöiden peruskoulutuksen säilyminen osana yhteiskunnan koulutusjärjestelmää. Lähivuosien tavoitteena on vahvistaa koulutuskeskuksen kouluttajien pedagogista osaamista sekä lisätä kansainvälistä vuorovaikutusta, jotta koulutustoiminnassa voidaan hyödyntää myös kansainvälisiä vaikutteita. Keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014: 1. KK tukee seurakuntien henkilöstöä toimintaympäristön ja toimintakulttuurin muutosprosesseissa ottamalla ne huomioon koulutustoiminnassaan sekä järjestämällä näihin haasteisiin vastaavaa ajankohtaista valtakunnallista ja tarvittaessa myös paikallista koulutusta. 2. Koulutustoiminnan keskeisimpiä kehittämishankkeita ovat pastoraalikoulutuksen uudistuksen toteuttaminen piispainkokouksen päätösten pohjalta sekä johtamiskoulutuksen ja työyhteisöjen toimintaa tukevien koulutusten kehittäminen vastaamaan toimintaympäristön sekä seurakuntarakenteiden muutosten tuomiin haasteisiin. 3. Käynnistetään hanke koulutustilojen kalusteiden ja tekniikan uudistamiseksi niin, että toimitilat vastaavat nykyajan pedagogisia vaatimuksia. 4. KK:n johtamassa Ammatillisen koulutuksen ryhmässä ja muissa koulutuksen seurantaryhmissä seurataan ja arvioidaan yhteiskunnan koulutuspolitiikkaa sekä kirkon työhön johtavien tutkintojen ja erikoistumis-, lisäja täydennyskoulutuksen kehittämistä sekä vaikutetaan kirkon kannalta tärkeiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitetta edistetään mm. käynnistämällä kirkon tehtäviin kelpoistavan koulutuksen laadullisen ennakoinnin hanke, jonka tukee myös määrällistä ennakointia. 4 KOULUTUSTOIMINTA 4.1 Koulutustoiminnan yhteiset haasteet ja tavoitteet

4 Toimintasuunnitelma (27) Kirkko elää henkisessä ja taloudellisessa rakennemuutoksessa, mikä koettelee monin tavoin kirkon palveluksessa olevien voimavaroja. Kirkon työntekijöitä haastetaan entistä voimakkaammin sekä opillisissa että eettisissä kysymyksissä. Näissä haasteissa monet työntekijät kokevat, että heidän luottamuksensa kirkon / seurakunnan perustehtävään on koetuksella. Kun kirkon henkilöstö työskentelee voimavaroja kuluttavissa olosuhteissa, on koulutus- ja kehittämistoiminnassa olennaista työntekijän ammatillisen osaamisen vahvistaminen, innostaminen kirkon työhön sekä rohkaistuminen avoimeen vuorovaikutukseen seurakuntalaisten kanssa. Merkittävän haasteen muodostaakin kirkon henkilöstön hengellisen työhyvinvoinnin tukeminen, jota edistää yhteistyössä hiippakuntien kanssa. Koulutustoiminnassaan 1. vahvistaa osallistujia löytämään persoonallinen tapa elää kirkon perussanomasta ja rohkaisee sen tulkitsemiseen. 2. tukee sellaisen työkulttuurin rakentamista, jossa tuetaan seurakunnan perustehtävästä nousevien tavoitteiden ja valintojen tekemistä sekä työn tervettä rajaamista. Tavoitteiden saavuttamista tukevat konkreettiset toimenpiteet esitetään kunkin tehtäväalueen yhteydessä. 4.2 Pastoraalitutkinnot ja muu pastoraalikoulutus Kirkon koulutuskeskuksen vastuulla on pastoraalitutkinnon opintokokonaisuudet 4-8. Tuomiokapitulit vastaavat opintokokonaisuuksista 1-3 sekä näytteistä. Vuonna 2012 papiksi vihittiin 90. Aikaisempina vuosina vihittäviä on ollut noin Liki puolet papiksi vihityistä on alle 30-vuotiaita, ja vihityistä 20 %:lla on myös muu tutkinto. Pastoraalitutkinnon suorittajien määrä kasvoi vuonna 2012 hieman edellisvuodesta (85 vuonna 2011) ollen 88. Osa papiksi vihityistä siirtyy järjestö- tai muihin erityistehtäviin, eivätkä he suorita pastoraalitutkintoa. Kirkon koulutuskeskus huolehtii yhdessä hiippakuntien kanssa myös ylemmän pastoraalitutkinnon edellyttämästä teologisesta ja johtamiskoulutuksesta. Olennainen osa pastoraalikoulutusta on teologian opiskelijoiden ja maistereiden soveltuvuustutkimus, jonka seuranta on koulutuskeskuksen vastuulla. Soveltuvuustutkimukset suorittaa Psykologitiimi Päämäärä, jonka kanssa on tehty sopimus vuosille Sopimukseen sisältyy optio vuodesta Optio on tarkoitus hyödyntää, joten vuonna 2014 tullaan kilpailuttamaan soveltuvuustutkimusten jatko vuosina Pastoraalikoulutukseen liittyvien useiden kehittämisaloitteiden johdosta piispainkokous asetti työryhmän (pj. piispa Björn Vikström) tarkastelemaan pappien koulutuspolkua. Työryhmän erityisinä tehtävinä ovat mm. pappisviran kelpoisuuspäätöksen arvioiminen, ordinaatiokoulutuksen kehittäminen sekä pastoraalitutkinnon uudistaminen. Työryhmän esitys valmistui vuoden 2012 lopussa, mutta piispainkokous on pyytänyt työryhmää jatkamaan esityksen viimeistelyä. Päätökset pastoraalikoulutuksen kokonaisuudesta tehdään todennäköisesti vuoden 2013 aikana. Tämä merkitsee mm. pastoraalitutkinnon opetus- ja toteutussuunnitelmien uudistamista vuoden 2014 aikana. Keskeinen vastuu tästä tehtävästä tulee Kirkon koulutuskeskukselle yhteistyössä hiippakuntien kanssa. 1. Pastoraalitutkinto koetaan motivoivaksi ja se vahvistaa papiston ammatillista osaamista ja työelämän tarpeita.

5 Toimintasuunnitelma (27) 2. Järjestettävien opintokokonaisuuksien määrä ja toteutustavat ovat tasapainoisessa suhteessa kouluttajien työmäärään ja muihin käytettävissä oleviin resursseihin. 3. Ylemmän pastoraalitutkinnon teologiset opintokokonaisuudet muodostuvat luontevaksi kokonaisuudeksi. 4. Teologian opiskelijoiden soveltuvuustutkimukset toteutetaan laadukkaasti yhdessä Psykologitiimi Päämäärän kanssa. Toimenpiteet 1. Otetaan huomioon piispainkokouksen esitykset pastoraalikoulutuksen uudistamisesta. Varustaudutaan toteuttamaan esitettyjä kehittämistehtäviä sekä valmistelemaan uudistetun pastoraalitutkinnon edellyttämät opetus- ja toteutussuunnitelmat yhteistyössä hiippakuntien kanssa. 2. Pastoraalitutkinnon opintokokonaisuuksia kehitetään jatkuvasti niin, että tutkinto koetaan motivoivaksi ja osallistujien ammatti-identiteettiä tukevaksi. Kehittämistyössä pyritään varmistamaan se, että A- ja B- vaihtoehtojen toteutustavat ovat tasapainossa keskenään. 3. Vuosittain toteutetaan yksi ylemmän pastoraalitutkinnon mukainen teologinen opintokokonaisuus (5 op, n. 25 opiskelijaa) ja samalla vahvistetaan mahdollisuuksia osallistua tutkinnon edellyttämiin erityiskoulutuksiin ja johtamiskoulutukseen. 4. KK:n vastuulla olevista pastoraalitutkinnon opintokokonaisuuksista järjestetään vuosittain kolme kurssia (yhteensä 15). Tavoitteena on, että muutama kurssi voitaisiin järjestää KK:n ulkopuolella. 5. Kehitetään teologian opiskelijoiden ja maistereiden soveltuvuustutkimusta osallistujilta ja tuomiokapituleilta saadun palautteen pohjalta. Soveltuvuustutkimus kilpailutetaan vuonna 2014 aikana. Mahdolliset resurssitarpeet Sielunhoidon vastaava kouluttaja ei voi osallistua kolmen pastoraalikurssin vetämiseen. Tämän vuoksi osasta sielunhoidon opintokokonaisuuksista vastaavat perheneuvonnan ja sairaalasielunhoidon kouluttajat. KK:n sielunhoidon kouluttaja vastaa muilta osin pastoraalikokonaisuudesta. Verkkopedagogiikka tuo uusia mahdollisuuksia pastoraalitutkinnon B-vaihtoehtojen toteutukseen, mutta samalla se haastaa kouluttajien pedagogisen osaamisen ja edellyttää koulutusta. Pastoraalitutkintoon ehdotetut uudet opintokokonaisuudet tulevat edellyttämään yhteistyöverkoston rakentamista muiden Kirkkohallituksen yksiköiden kanssa (KDS, KJY, KUO, KT). Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Ylemmän pastoraalitutkinnon koulutusta kehitetään ja arvioidaan yhteistyössä hiippakuntadekaanien kanssa. Liitteet Pastoraalitutkinnon kurssien sekä A- ja B-vaihtoehtojen suoritusten määrät ja Ylemmän pastoraalitutkinnon teologiset opintokokonaisuudet toimintasuunnitelman lopussa 4.3 Jumalanpalveluskoulutus Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän sektorin henkilöresurssit ovat haasteisiin nähden erittäin pienet. Kun hiippakuntien jumalanpalvelusvastaavatkin ovat suurelta osin joko sivutoimisia hiippakuntakanttoreita tai jumalanpalveluselämän tehtävät on niputettu hiippakuntasihteereiden tehtäväkenttään mm. ympäristökysymysten kanssa, on kirkkomme jumalanpalveluselämän kehittäminen aivan liian pienin resurssein varustettu. Kyseessä on kuitenkin kirkon ja seurakuntien elämän ydin. Tutkimusten mukaan seurakuntien odotukset varsinkin paikallistasolla annettavasta jumalanpalveluselämän koulutuksesta

6 Toimintasuunnitelma (27) ovat korkealla. Olisi vakavasti ryhdyttävä pohtimaan jumalanpalveluselämän ja -koulutuksen tehtävien uudelleen järjestelyä Kirkkohallituksessa ja hiippakunnissa. Jumalanpalveluselämän kysymyksiä on koulutuksessa lähestyttävä sekä teologisesta että käytännöllisestä näkökulmasta. Syventyminen jumalanpalveluksen teologiaan ja messuun antaa valmiuksia soveltaa opittua myös muihin jumalanpalveluksiin. Vuonna 2009 päivitetty Jumalanpalveluksen opas edellyttää seurakuntien ehtoolliskäytäntöjen tarkistamista niin, että kirkkomme ehtoollisteologia ja -käytäntö ovat sopusoinnussa keskenään. Aiheen käsittely on edelleen koulutuksellinen haaste. Jumalanpalveluselämä edellyttää teologisten valmiuksien lisäksi myös ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Tämä tavoitealue pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon. Jumalanpalveluskoulutuksiin hakeutuvat pohtivat yhä useammin seurakuntalaisten osallisuuden parantamisen mahdollisuuksia messussa. Ns. Helgeandin mallin hyödyntäminen koulutuksissa vastaa tähän haasteeseen. Jumalanpalveluskoulutusta on ollut tarjolla lähinnä papeille ja kanttoreille. Viime vuosina on kehitetty myös lapsityöhön soveltuvaa jumalanpalveluskoulutusta (SLK ja Seurakuntaopisto). Diakonian ja nuorisotyön viranhaltijoiden integroiminen jumalanpalveluskoulutuksiin on koulutuskentän lähivuosien haaste. 1. Jumalanpalveluskoulutuksen verkostoitumista ja koordinointia kehitetään niin, että nykyistä useammat toimijat ottavat vastuuta jumalanpalveluselämän koulutuksen osa-alueista. Jumalanpalveluskoulutuksen asiantuntijaseminaari pureutuu tähän haasteeseen. 2. Syvemmälle messuun -kurssi, Saarnakurssi ja Kirkollisten toimitusten kurssi muodostavat jatkossakin KK:n jumalanpalveluskoulutuksen rungon. Muusta jumalanpalveluselämän koulutuksesta sovitaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimenpiteet 1. Jumalanpalveluselämän koulutuskokonaisuus rakennetaan entistä selkeämmin moduulipohjaiseksi. Moduulit ovat opintopistemääriltään viidellä jaollisia. Jumalanpalveluselämän erityiskoulutus (45 op) supistetaan 40 opintopisteeseen, koska osa opintokokonaisuuksistakin pienenee opintopistemäärältään. 2. Syksyllä 2014 alkaa uusi Syvemmälle messuun -kurssi (15 op). Kurssi toteutetaan yhdessä KJY:n kanssa, mikäli KJY:n työntekijäresurssit sen mahdollistavat. 3. Vuoden 2013 Syvemmälle messuun -kurssi jatkuu kahdella lähijaksolla, joista toinen on retriitti Kuortaneen Haapaniemessä. 4. Uusi Kirkollisten toimitusten kurssi (10 op) alkaa keväällä 2014 ja sen kolmesta lähijaksosta kaksi toteutetaan vuonna Uudenlainen saarnakurssi (10 op) alkaa keväällä Koulutuksen kolmesta lähijaksosta kaksi toteutetaan vuoden 2014 aikana. 6. Jumalanpalvelus mediassa -koulutus järjestetään yhteistoiminnassa KT:n ja KJY:n kanssa syksyllä Kurssi on suunnattu seurakunnille, joista lähetetään radio- ja TV-jumalanpalveluksia. Vuoden 2013 kurssin palautepäivä on keväällä Uutena koulutuksena toteutetaan vuonna 2014 ensimmäistä kertaa moniammatillinen Messu ykköseksi kurssi (5 op), joka keskittyy osallisuuden tematiikkaan ja Tiellä, på veg -hankkeesta esiin nousseisiin haasteisiin. Mahdolliset resurssitarpeet Alan kirjallisuuden hankkiminen KK:n kirjastoon. Kiinteä dataprojektori Agricolan kappeliin.

7 Toimintasuunnitelma (27) Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Jumalanpalveluskoulutuksen koordinointia kehitetään. Jumalanpalveluskoulutusta koordinoidaan ja arvioidaan Jumalanpalveluskoulutuksen vuotuisessa asiantuntijaseminaarissa tammikuussa. Kokoukseen osallistuvat toiminnallisen osaston jumalanpalvelustiimin (KK, KJY) lisäksi hiippakuntien jumalanpalveluskoulutuksesta vastuussa olevat hiippakuntasihteerit sekä yliopistojen soveltavista harjoituksista vastaavat lehtorit. Yhteydenpitoa kirkon työntekijöiden peruskoulutusta antaviin oppilaitoksiin vahvistetaan. Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan Kirkkomusiikin koulutus jumalanpalveluselämän monipuolistuminen ja musiikkikulttuurien moninaisuus haastavat täydennyskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta seurakuntarakenteen muutokset ja vähenevät toimintaresurssit seurakuntatyössä vaikuttavat kanttorien mahdollisuuksiin päästä täydennyskoulutukseen jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät helmikuussa 2014 vaikuttavat kanttorien mahdollisuuksiin hakeutua täydennyskoulutukseen käynnistetään ja toteutetaan uuden kirkkomusiikin kouluttajan viranhakuprosessi 1. Jumalanpalveluselämän ja musiikin monipuolistumisen haasteet otetaan huomioon täydennyskoulutuksessa. 2. Seurataan peruskoulutusta antavien oppilaitosten uudistettujen opintosuunnitelmien vaikutusta kanttorin käytännön työn osaamiseen ja tehdään täydennyskoulutuksen sisältöihin tarvittavat muutokset. 3. Kanttorien täydennyskoulutus mietinnön mukainen koulutustarjonta käynnistyy vuoden 2014 aikana ja muiden toimenpide-ehdotuksien toteuttaminen jatkuu vuoden 2014 aikana. 4. Parannetaan kanttorien mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutukseen tehostamalla kohdennettua markkinointia. Toimenpiteet 1. Järjestetään uusimuotoisen cantor-koulutuksen pohjalta Cantor I (4 op) ja Cantor II (4 op) kurssit, jotka ovat tarkoitettu ensisijaisesti virkauran alussa oleville tai pitkään kanttorin työstä pois olleille. 2. Järjestetään Urkujensoiton ja urkujen liturgisen käytön kurssi (1+5 op). Opetus tapahtuu Järvenpään ja Keravan kirkoissa sekä Agricolan kappelissa. Harjoittelumahdollisuuksia hankitaan tarvittaessa myös Tuusulan seurakunnan toimipisteistä. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden yksilöllisen opintokokonaisuuden rakentamiseen. Painopiste voi olla joko urkujensoitossa, säestämisessä tai improvisoinnissa. Erityisenä pohdittavana näkökulmana on urkujen käyttö virsien säestyssoittimena. Kurssille osallistuvat voivat halutessaan osallistua erilliselle orientaatiojaksolle. 3. Järjestetään yhteistyössä SLK:n kanssa Musiikki kasvatuksessa moduuliin (15 op) kuuluva Seurakuntien lapsikuorotoiminnan peruskurssi (4 op). 4. Kirkkomusiikin kouluttaja osallistuu kouluttajana Radiojumalanpalveluskursseille ja palautepäiviin, Syvemmälle messuun kurssikokonaisuuteen (3 lähijaksoa) sekä teologien ja kanttorien harjoittelunohjaajakoulutukseen. 5. Järjestetään yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa peruskoulutukseen kuuluvien teologisten aineiden opetukseen liittyvä kesäkurssi. Opetuksesta vastaa Sibelius-Akatemia, majoituksesta, ruokailusta ja käytännön järjestelyistä.

8 Toimintasuunnitelma (27) 6. Järjestetään tuomiokirkkoseurakuntien kanttoreille tarkoitettu asiantuntijaseminaari. Tuomiokirkoissa järjestetään erityistapahtumia, mm. tuomiokapitulien järjestämiä tilaisuuksia sekä muutakin erityistoimintaa. Seminaariin osallistuvat osan aikaa myös hiippakuntakanttorit/-sihteerit. 7. Järjestetään Kirkkomusiikin koulutusforum, johon kutsutaan KJY:n, peruskoulutusta antavien oppilaitosten ja kanttoreille täydennyskoulutusta järjestävien järjestöjen edustajat sekä hiippakuntakanttorit. Forumissa käsitellään ajankohtaisia koulutukseen ja kirkkomusiikkiin liittyviä kysymyksiä sekä koordinoidaan em. tahojen järjestämää täydennyskoulutusta. 8. Liturgisen musiikin opettajien asiantuntijaseminaari järjestetään vuonna 2014 Pietarsaaressa (Novia AMK) Mahdolliset resurssitarpeet koulutustarpeiden laajentuessa (esimerkiksi kasvatus ja musiikkityylit) kasvaa myös erityisosaajien tarve (vierailevia opettajia) kirkkomusiikin kouluttajan vaihdoksesta johtuen tarvitaan resursseja ylimenokauden tehtävien hoitamiseen Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät jatketaan yhteistyötä KJY:n ja peruskoulutusta antavien oppilaitoksien kanssa KaHeKe (kanttorien henkilöstökoulutuksen kehittämistyöryhmä) arvioi kriittisesti järjestettyä täydennyskoulutusta, hankkii palautetta kursseille osallistuneilta sekä pohtii kurssisisältöihin ajankohtaisia täydennyskoulutustarpeita. KaHeKe:een osallistuvat hiippakuntakanttorit, KJY, SLK ja KK (pj) Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan Raamattuteologinen ja raamattutyön koulutus Keskeisenä teologis-pedagogisena haasteena on koulutukseen osallistuvien tukeminen kehittämään jatkuvassa prosessissa omaa raamattuteologiaa, jossa nivoutuvat yhteisölliset ja yksilölliset ulottuvuudet. Riittävä dynaamisuus ja väljyys koulutusohjelmissa, niin että prosessit antavat tilaa monipuoliselle keskustelulle kulloinkin ajankohtaisista ja osallistujille erityisen relevanteista raamattuteologisista teemoista. Alan seuranta kotimaassa ja kansainvälisesti sekä verkostojen jatkuva ylläpitäminen ja kehittäminen. Raamattuteologian ja homiletiikan prosessointi saarnakoulutuksen kehittämisessä. Raamattuteologian ja sielunhoidon yhteenkuuluvuuden soveltaminen koulutuksessa, joka syventää ammattitaitoa kohdata elämänkaaren kehityskriisejä ja -haasteita. 1. Uudistaa ja käynnistää uusimuotoinen saarnakoulutuksen 10 op:n kokonaisuus. 2. Kehittää ja käynnistää raamattuteologian ja sielunhoidon yhteinen 12 op:n pilottikoulutus Sielu ja Sana. 3. Hyödyntää sähköistä Apaja-oppimisverkkoa monipuolisesti raamattuteologisissa koulutuksissa sekä raamattuteologisena karttuvana aineistopankkina. 4. Seurata jatkuvasti raamattuteologian (kirjallisuus, lehdistö, verkkoaineistot, tapahtumat, koulutustarjonta, ajankohtaiset haasteet) ja alan koulutuksen kehittämistä ottaen huomioon kurssilaisten ja heidän työyhteisöjensä tarpeet. 5. Työstää erityiskoulutusten sekä muiden koulutusten raamattuosioiden tausta-aineistoja (raamattuteologinen erityiskoulutus, saarnakoulutus, jumalanpalveluskoulutukset, sielunhoidon koulutukset, kirkkomusiikin koulutukset, Kirjo-koulutukset). 6. Ylläpitää ja kehittää raamattuteologista asiantuntijaverkostoa kotimaassa ja kansainvälisesti.

9 Toimintasuunnitelma (27) Toimenpiteet 1. Raamattuteologinen erityiskoulutus (20 op) saadaan päätökseen. Vuonna 2014 koulutukseen sisältyy neljän päivän lähijakso, jossa vierailee eksegetiikan ja hermeneutiikan erityisasiantuntijoita, sekä syksyllä opintomatka muinaisen Vähän-Aasian raamattuteologisiin maisemiin (Istanbul ja Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa). Koulutus päättyy syksyllä kaksipäiväiseen päätösseminaariin. 2. Uusi, aiempaa tiiviimpi saarnakoulutus (10 op) käynnistyy. Tavoitteena on lähestyä saarnaa monipuolisesti ottaen huomion näkökulmia raamattuteologiasta liturgiikkaan ja klassisesta retoriikasta moderniin viestintään ja ilmaisutaitoon. Koulutukseen sisältyy kolme lähijaksoa sekä etäopiskelujaksojen työpajatyöskentelyt. Aiemmasta saarnakoulutuksen toteutuksesta poiketen vastuukouluttajia on vain yksi (raamattuteologian kouluttaja); sen lisäksi koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu lukuisia vierailevia kouluttajia, mm. teatterialan sekä puhe- ja kirjallisen viestinnän ammattilaisia. 3. Uutena pilottikoulutuksena käynnistyy raamattuteologian ja sielunhoidon yhteinen syventävä koulutus Sielu ja Sana (12 op). Koulutuksessa työstetään ihmiskuvaan liittyviä kysymyksiä käyttämällä luovia, toiminnallisia, prosessoivia ja poikkitieteellisiä menetelmiä. Vastuukouluttajina toimivat sielunhoidon ja raamattuteologian kouluttajat. 4. Raamattuteologinen työskentely kuuluu myös osana vuoden 2014 jumalanpalveluselämän ja kirkkomusiikin koulutuksiin. 5. Järjestetään vuosittainen raamattuteologinen asiantuntijaseminaari. Mahdolliset resurssitarpeet Kirjastoresurssien päivittäminen KK:n kirjastoon. Raamattuteologisten ohjelmistojen ajantasaistavat päivitykset. Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Raamattuteologisen koulutuksen kehittämiseen osallistuvat myös muut alan kouluttavat organisaatiot, kuten esimerkiksi teologiset tiedekunnat. Raamattuteologian alalla jatketaan myös muille kuin teologeille suunnatun raamattuteologisen koulutuksen koordinointia, käyttämällä apuverkostona mm. raamattuteologisen asiantuntijaseminaarin jäseniä ja hyödyntämällä Apaja-ympäristöä. Konsultaatiotarpeita nousee esiin erityisesti KJY:n välityksellä, mm. kirkkovuoteen liittyvät aineistotarpeet. Seurakuntaopiston ja Kirkon koulutuskeskuksen välillä 2006 tehdyn sopimuksen mukaan bibliodraaman perusja ohjaajakurssin suunnittelusta ja toteutuksesta kantaa vastuun Seurakuntaopisto, koordinaatiosta koulutuskeskus. Vuonna 2014 jatkuu edellisvuonna alkanut bibliodraaman ohjaajakoulutus (20 op), ja syksyllä alkaa uusi bibliodraaman peruskoulutus (15 op). Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan Kristillisen kasvatuksen koulutus Kasvatuksen tehtäväalueen henkilöstökoulutuksia suunnitellaan vuosittain noin 150, näistä Kirkkohallituksen vastuulla on noin 10. Neuvotteluissa muiden koulutusten järjestäjien kanssa tavoitteena on päällekkäisyyksien karsiminen sekä yhteistyökoulutusten ja alueellisten tilauskoulutusten määrällinen lisääminen. 1 Henkilöstökoulutuksen osanottajamäärän perusteella ei voi muodostaa kuvaa koulutuksen volyymistä, koska eri kurssien laajuus opintopisteinä vaihtelee suuresti.

10 Toimintasuunnitelma (27) Kasvatuksen erityiskoulutusta on toteutettu nykymuotoisena viiden vuoden ajan. Sen rakenne ja sisällöt edellyttävät jatkuvaa arviointia ja yksittäisten moduulien nimien, rakenteiden ja sisältöjen päivittämistä sekä vapaavalintaisten moduulien tarjottimen monipuolistamista muiden erityiskoulutusten soveltuvilla moduuleilla. Erityiskoulutukseen hakeutuu runsaasti alle 10 vuotta työssä olleita. Erityiskoulutuksen kehittäjäkoulutuksen luonne ei välttämättä ole paras siihen työuran vaiheeseen. Siksi tulee kehittää riittävä määrä täydentävää ja syventävää koulutusta, joissa voi vahvistaa ja laajentaa ammatillista ydinosaamistaan. 1. Keväällä 2014 jatketaan vuonna 2013 alkanutta kasvatuksen erityiskoulutuksen moduulien arviointia ja niiden kehittämistä, karsimista sekä uusien moduulien suunnittelua palautteen sekä koulutustarpeen pohjalta. Varmistetaan neuvotteluin moduulien riittävä tarjonta vuodelle Käydään tammikuussa 2014 kouluttavien laitosten ja järjestöjen kanssa keskustelukierros kasvatuksen syventävien sekä täydentävien henkilöstökoulutusten määrällisestä ja laadullisesta koulutustarjonnasta vuoden 2013 toteutumatietojen pohjalta. Toimenpiteet 1. Arvioidaan ja kehitetään kasvatuksen erityiskoulutuksen yhteisiä ja valinnaisia moduuleja sekä käynnistetään uusia erityisosaamisen moduuleja. 2. Arvioidaan yhteistyöneuvotteluin yhdessä koulutusorganisaatioiden ja Kasvatus ja perheasiat yksikön työalasihteereiden kanssa kasvatuksen henkilöstökoulutustarjontaa ja hyödyntäen koulutusten toteumatietoja. Mahdolliset resurssitarpeet KK:n ja KKP:n yhteistyössä toteuttamissa moduuleissa käytetään 3-4 ulkopuolista kouluttajaa. Ulkopuolisia kouluttajia (kasvatuksen erityiskoulutuksen moduulit, pastoraalikurssit) hyödynnetään myös silloin, kun vastuukouluttajan työpanosta tarvitaan koulutuspoliittisessa vaikuttamistyössä. Kasvatuksen koulutuksen koulutuspoliittinen vaikuttamistoiminta sekä Kirkkohallituksen koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan koordinointi sekä kirkon koulutustarpeen laadullinen ja määrällinen ennakointi lisäävät työalasihteerin työresurssin tarvetta. Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Kirkon nuorisotyön ja kirkon varhaiskasvatuksen koulutuksen seurantaryhmät seuraavat ammatillista peruskoulututusta ja kehittävät kasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutusta. Koulutusalan osanottajamääräksi Kirkon koulutuskeskuksessa yhteistyössä KKP:n kanssa arvioidaan Diakonia- ja yhteiskuntatyön koulutus Diakonian erityiskoulutus on suunniteltu kokeneille työntekijöille vahvistamaan heidän osaamistaan diakonian kehittäjinä. Erityiskoulutukseen hakeutuu aivan työuran alkuvaiheessa olevia työntekijöitä, joille sopivimpana vaihtoehtona olisi täydentävä tai syventävä koulutus. Diakonia- ja yhteiskuntatyön koulutuksen alalla on vähän kyseisiä koulutuksia ja tämän vuoksi niiden kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta työntekijät voivat luontevasti vahvistaa ja laajentaa ammatillista ydinosaamistaan. Haasteena on edistää työntekijöiden laaja-alaista osaamista yksilö- ja yhteisölähtöisessä työssä. Se vaatii diakonian perus- ja henkilöstökoulutuksen arviointia. Diakoniatyössä mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat lisääntyneet. Mielenterveyden osaaminen kirkossa vähenee psykiatristen sairaanhoitaja/diakonissojen eläkkeelle siirtymisen myötä. Koulutuksen kehittäminen on yksi keino vahvistaa osaamista.

11 Toimintasuunnitelma (27) 1. Diakonian erityiskoulutus vastaa diakoniatyön laaja-alaisia tarpeita sekä yksilö- että yhteisölähtöisessä työssä. 2. Luodaan erityiskoulutus, jossa voidaan hyödyntää muiden erityiskoulutusten moduuleja valinnaisina moduuleina. 3. Diakonian koulutusta kehitetään yhteistyössä hiippakuntien ja kirkkohallituksen yksiköiden kanssa. Toimenpiteet 1. Jatketaan diakoniatyön erityiskoulutuksen (35 op) valinnaisten moduulien suunnittelua ja kehittämistä vastaamaan diakoniatyöntekijöiden ydinosaamisen tarpeisiin. 2. Vuonna 2014 toteutetaan moduulit Diakonia muuttuvassa yhteiskunnassa (5 op) sekä yhteistyössä Lapuan hiippakunnan kanssa Diakonian kehittävä työote (5 op). 3. Uutena moduulina toteutetaan Vammaisuus (5 op) yhteistyössä Kirkon jumalanpalvelus ja yhteiskunta yksikön kanssa. 4. Pilottina toteutetaan mielenterveyden koulutusmoduuli Psykiatrisen hoitotyön perusteet (5 op). Koulutusmoduuli on psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon osa ja se toteutetaan yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Koulutuksella pyritään syventämään mielenterveystyön osaamista. 5. Seurataan diakonian kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta, koulutusta ja kehittämistyötä sekä osallistutaan yhteistyöhön eurooppalaisessa diakoniaverkostossa. Mahdolliset resurssitarpeet Diakoniatyön erityiskoulutuksessa on noin 3-4 ulkopuolisen luennoitsijan tarve moduulia kohden. Diakonia muuttuvassa yhteiskunnassa -moduulissa on tarve ulkopuoliselle kouluttajalle. Alan kirjallisuutta tulee päivittää KK:n kirjastoon. Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Diakoniakoulutuksen seurantaryhmä seuraa ammatillista peruskoulututusta ja kehittää diakonian henkilöstön täydennyskoulutusta. Koulutusta koordinoidaan sovittujen periaatteiden ja toimintamallien mukaisesti. Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan Sielunhoidon koulutus Autetuksi tuleminen perustuu kokemuksellisesti toimivaan vuorovaikutukseen. Tämä edellyttää sielunhoitajalta dialogiseen suhteeseen asettumista ja sen oppimista. Sielunhoidon ja raamattuteologian yhteenkuuluvuuden soveltaminen koulutuksessa, joka syventää ammattitaitoa kohdata elämänkaaren kehityskriisejä ja haasteita. Sielunhoidon, pastoraalipsykologian, terapian ja pastoraalisen työnohjauksen kenttä on isojen muutosten aluetta, mikä edellyttää kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvan tutkimuksen, kirjallisuuden seurantaa ja osallistumista alan seminaareihin. Päällekkäisyyksien välttämiseksi, resurssien optimoimiseksi ja uusien koulutustarpeiden tunnistamiseksi on välttämätöntä koota, seurata ja välittää tietoa peruskoulutusten, jatko-opintojen ja henkilöstökoulutusten sielunhoidon opintokokonaisuuksista ja tarpeista. Hiippakuntia ja seurakuntia on tuettava luomaan rakenteita ja käytäntöjä, jotka tuovat koulutuksen käyneiden erityisosaamista näkyville (vrt. hiippakunnalliset listat työnohjaajista, perheneuvojista tai konsulteista).

12 Toimintasuunnitelma (27) 1. Kaksivuotisia sielunhoidon erityiskoulutuksia järjestetään resurssien mukaan vuorovuosin yhteistyössä hiippakuntien kanssa. 2. Sielu ja Sana (12 op), syventävä sielunhoidon ja raamattuteologian pilottikoulutus käynnistyy. 3. Hiippakunnalliset kouluttajatiimit (KK:n kouluttaja ja 2 paikallista kouluttajaa) perehdytetään ja sitoutetaan uudistuneeseen koulutusohjelmaan niin, että he toimivat hiippakunnassa koulutuksen resurssina jatkossakin. 4. Sielunhoidon koulutus vastaa sekä metodisesti että sisällöllisesti seurakunnissa tehtävän sielunhoitotyön tarpeita ja laitossielunhoidon haasteita seurakunnille. Erityiskurssin käyneet työntekijät ovat sielunhoidon asiantuntijoita ja resurssihenkilöitä hiippakunnissa ja seurakunnissa. 5. Toiminnallisen osaston sielunhoidon kouluttajien (KK, sairaalasielunhoito ja perheneuvonta) koulutusyhteistyö pastoraalikurssien toteutuksessa toimii. 6. Sielunhoidon kehittämisryhmän työskentely selkeyttää koko sielunhoidon kentän perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta. Toimenpiteet 1. Turun arkkihiippakunnan erityiskurssi (40 op) on päätösvaiheessa. Kaksiviikkoinen kliininen jakso on tammikuussa ja kolmipäiväinen päätösseminaari syyskuussa. Kurssilta valmistuu 16 sielunhoitajaa. Harjoittelut ovat Porin sairaaloissa, internaatti Junnilan leirikeskuksessa. 2. Lapuan hiippakunnan sielunhoidon erityiskurssin (40 op) ensimmäinen kaksiviikkoinen kliininen jakso on helmikuussa ja väliseminaari, 3pv., marraskuussa. Yhteensä 15 opiskelijaa. Sairaalaharjoittelut ovat Seinäjoen keskussairaalassa, internaattijaksot Lankarin leirikeskuksessa. 3. Oulun hiippakunnan sielunhoidon erityiskurssin (40 op) ensimmäinen kliininen jakso on maaliskuussa ja väliseminaari, 3 pv., marraskuussa. Sairaalaharjoittelut tapahtuvat Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa ja internaattijaksot pidetään Kiimingin Suvelassa. Opiskelijoita on yhteensä Sielunhoidon syventävä kurssi, Ullmanilainen kokemuspohjainen uniryhmäkurssi, järjestetään toukokuussa (3 op). 5. Helsingin hiippakunnan sielunhoidon erityiskurssin valmistelut käynnistyvät. 6. Sielu ja Sana (12 op) pilottikurssin sisällön suunnittelu käynnistyy ja ensimmäinen kolmipäiväinen jakso pidetään lokakuussa Kouluttaja osallistuu kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin ja konferensseihin. ECPCC edustajistossa (European Conference for Pastoral Care and Counselling), ICPCC Suomen Kirkon edustaja (International Conferense for Pastoral Care and Counselling), SDE (Spiritual Directors in Europe), Nordisk själavårdssymposium, Nordisk arbetshandledarkonferens, North European Conference for Counselling, Therapy and Theology, ohjelman suunnitteluryhmässä. 8. Uuden sairaalasielunhoidon kouluttajan (KDS) työaikaresurssia varataan KK:n koulutusten toteuttamiseen. Myös muut alan asiantuntijat Kirkkohallituksessa (erit. KDS & KP) osallistuvat alan koulutusten toteutukseen koulutuskeskuksessa (erit. pastoraalikurssit). Mahdolliset resurssitarpeet Alan kirjallisuuden ja aikakausijulkaisujen ajanmukaistaminen ja ylläpitäminen. Sielunhoidon koulutusresurssien työnjaolliset järjestelyt. Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Sielunhoidon koulutusta koordinoidaan TO:n organisaatiouudistuksen suuntaisesti ja kokonaisnäkemyksen ja kentän tarpeita kuunnellen. Sielunhoidon koulutuksen seuranta- ja kehittämisryhmän työskentely palvelee ammattiin valmistavien sielunhoito-opintojen sekä sielunhoidon henkilöstökoulutuksen suunnittelua, kehittämistä ja seurantaa. Konsultatiivisen tuen antaminen sielunhoidon maallikkokoulutusten suuntaviivojen kehittämiseen. Vastataan myös muihin alan konsultaatiotarpeisiin resurssien puitteissa.

13 Toimintasuunnitelma (27) Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan Johtaminen, talous ja hallinto Seurakuntien hallinnollisen mallin järjestäminen on luottamuselinten päätöksenteon kohteena. Yhteiskunnankaan linjaukset kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä eivät vielä ole valmiina. Toimintaympäristö edellyttää johtamiselta kykyä reagoida muutoksiin ja samanaikaisesti taitoa saada organisaatiot pysymään kiinni perustehtävässään. Todennäköisin kehitystrendi tulee lisäämään organisaatioiden kokoa ja näin ollen erilaisten väliesimiestehtävien määrää. Talouskehityksessä on tapahtunut käänne supistuvaan talouteen. Onnistunut johtaminen edellyttää uudenlaisia taitoja sekä talouden tasapainottamiseksi että henkilöstön motivoimiseksi vaativissa olosuhteissa. Hengellinen/henkinen ilmapiiri on edelleen muuttumassa. Seurakunnilta tämä vaatii uudenlaista kykyä dialogiin sekä kirkon sisällä että ympäröivässä yhteiskunnassa ja tarvittaessa valmiutta omien strategisten linjausten tarkistamiseen. Johtamisessa painottunevat organisaatiomuutosten ja talouslinjausten lisäksi arvioivan työ- ja organisaatiokulttuurin rakentaminen palkkausjärjestelmäuudistuksen edetessä sekä työhyvinvoinnin johtaminen yhteiskunnan pyrkiessä kaikin keinoin pidentämään työuria. 1. Seurataan johtamiskoulutusohjelmien kysyntää siten, että koulutuksen tarjonta vastaa tarvetta. Lisätään valmiuksia vastata koulutuksien muuttuvaan kysyntään määrällisesti ja sisällöllisesti sekä ottaen huomioon myös toteutustapojen kehittämistarpeet. Mm. Kirjo 2B-ohjelman suorittaneille talousjohtajille tarjotaan syventävää koulutusta. 2. Johtamiskoulutusohjelmien sisällöllisiä painopisteitä tarkistetaan jatkuvasti vastaamaan edellä kuvattuja haasteita. Monien muutosten keskellä korostuu tarve rytmittää muutosten aikataulut niin, ettei pääse syntymään ylikuormittumista päällekkäisten ja samanaikaisten muutosten keskellä. On myös huolehdittava siitä, että seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle jää riittävästi aikaa. 3. Johtamiskoulutusohjelmien ja niihin liittyvien yhteistyöverkostojen vahvistamisessa painotetaan oman johtajuuden arviointia ja kehittämistä. Jatkossa on tärkeää varmistaa koulutettaville riittävä tuki mm. 360-arvion työstämisessä sekä konsultoinnin että mentoroinnin kautta. Yhteistyötä hiippakuntien kanssa jatketaan niin, että konsulttiosaamista johtamisen tukemiseksi ja kehittämiseksi on saatavilla. 4. Johtamisen peruskoulutuksen (Kirjo II C/D) sisäänajoa ja kehittämistä jatketaan (koulutuksen kohderyhminä työala- ja aluetyön johtajat sekä eri tehtävissä toimivat päälliköt ja esimiehet). 5. Rakennemuutoksia toteuttavia seurakuntia tuetaan yhteistyössä Kirkkohallituksen rakennemuutoksen tukityöryhmän kanssa mm. ajankohtaiskoulutusta järjestämällä. Toimenpiteet 1. Kirjo III 2012 päättyy, uusi koulutusohjelma alkaa. 2. Kirjo II C/D -koulutusohjelmia tarjotaan useita vuosittain; v aloitetaan 2 ryhmää. 3. Kirjo II Y 2012 päättyy, uusi koulutusohjelma alkaa 4. Kirjo II B koulutustarjontaa talousjohdolle pidetään yllä säännöllisesti. Koulutusohjelma aloitetaan keväällä 2014, mikäli kysyntää ei ole riittävästi sen aloittamiseen vuoden 2013 puolella. Tällöin myös vuodelle 2014 suunniteltu ohjelma siirtyy alkamaan vuonna Johtamiskouluttajien neuvottelupäivät järjestetään Kirkollisen johtamisen forum on

14 Toimintasuunnitelma (27) Mahdolliset resurssitarpeet Johtamiskoulutuksen kysyntään vastaaminen edellyttää käytettävissä olevien resurssien käytön hyvää suunnittelua sekä mahdollisesti lisäresurssien käyttämistä joissakin koulutuksissa. Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan Konsulttivalmennus Seurakuntarakenteet tulevat muuttumaan. Asiaan tulee vaikuttamaan kuntakentän kehitys sekä kirkon omat toimenpiteet. Rakenteiden muutos on voimia kuluttavaa työtä. Hallintoratkaisujen jälkeen alkaa usein vaativin työ rakentaa uutta toimintakulttuuria ja toimintakäytäntöjä. Näiden prosessien tukemisessa on kirkon konsulteilla työtä ja tehtäviä vuosiksi eteenpäin. Kirkon konsulttien käyttö lisääntyy. Hiippakunnat käyttävät konsultteja mm. piispantarkastuksissa ohjaamassa työyhteisöjen kehittämisprosesseja. Toinen kasvava tarve on käyttää konsultteja johtamisen kehittämisen tukena. Kirkon konsultteja kootaan yhteen niin koulutuksellisesti kuin jakamaan koettua. 1. Tavoitteena on kouluttaa osallistujista prosessikonsultteja, joilla on valmius toimia em. haasteiden luomissa tehtävissä. 2. Rakentaa kirkon konsulttien vertaistuki- ja kehittämisverkosto. 3. Yhteistyötä rakennemuutoskonsultoinnissa tehdään Kirkkohallituksen rakennemuutoksen tukiryhmän ja hiippakuntien kanssa. Toimenpiteet 1. Konsulttivalmennus 2012 päättyy (2 jaksoa). Vuonna 2014 alkaa uusi valmennus (2 jaksoa). 2. Kootaan yhteen muutosprosesseissa toimivat / toimineet konsultit, arvioidaan kokonaistilannetta ja kehitetään yhdessä konsultointiprosesseja. Mahdolliset resurssitarpeet Konsulttivalmennukseen osallistuu ulkopuolisena yhteistyökumppanina PsT, toimitusjohtaja, konsultti Risto Puutio. On tärkeää, että KK:n johtamiskoulutukseen osallistuvat kouluttajat voivat edelleen antaa panoksensa työyhteisöjen kehittämistyöhön ja -koulutukseen. Koulutusalan osanottajamäärä on Työnohjaajakoulutus Työnohjauksella on merkittävä rooli työntekijän ammatillisessa ja persoonallisessa kasvussa sekä työssä jaksamisen tukena. Koulutusohjelmien alkamistiheyden suhteuttaminen tarpeeseen. Aktiivinen muiden työnohjaukseen valmistavien koulutusohjelmien seuranta. Kirkon työnohjaaja identiteetin ja työnohjaajien motivaation tukeminen. 1. Jatketaan uutiskirjeiden lähettämistä työnohjaajille.

15 Toimintasuunnitelma (27) 2. Tilastoihin perustuvan vuosiraportin julkaiseminen Kirkon työnohjauksesta. 3. Kehitetään koulutusohjelmaa vastaamaan nykyajan työelämän vaatimuksia. Toimenpiteet 1. Vuonna 2015 alkavaan työnohjaajakoulutukseen haetaan kouluttaja, jolla on erityisosaamista psykodynaamisen teorian kouluttajana. 2. Toimitetaan 2-3 laadukasta uutiskirjettä. 3. Kirjoitetaan tilastoihin perustuva vuosiraportti vuosilta Osallistutaan Kirkon työnohjaajien neuvottelupäivän suunnitteluun ja toteutukseen. 5. Seurataan ja vaikutetaan työnohjaajakoulutuksen kehittämiseen Suomessa yhteistyössä Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) kanssa. Mahdolliset resurssitarpeet KK:n oman kouluttajan ohella tarvitaan kuhunkin koulutusohjelmaan kaksi muuta kouluttajaa. Nämä voivat olla joko tuomiokapitulien työntekijöitä tai palkkiotoimisia muita kouluttajia. Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Kouluttajat seuraavat ja osallistuvat tärkeimpiin kotimaisiin ja kansainvälisiin työnohjaajien verkostoihin ja konferensseihin. KK osallistuu Jyväskylässä kesäkuussa 2014 Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) järjestämään työnohjaajien neuvottelupäivään. Kouluttaja osallistuvat STOryn toimintaan. Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan n Ohjaajakoulutus Harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot ovat kirkon tulevien työntekijöiden kannalta keskeisiä vaiheita kirkon työntekijän identiteetin rakentamisessa. Tämä haastaa seurakuntatyönantajat ottamaan aktiivisen roolin sekä harjoittelujen ja työssäoppimisjaksojen järjestämisessä että myös ensimmäisten työvuosien perehdyttämisessä, ohjaamisessa ja täydennyskoulutuksessa. on huolehtinut teologian- ja kirkkomusiikin opiskelijoiden harjoittelunohjaajien koulutuksesta yhteistyössä kouluttavien laitosten kanssa (Helsingin yliopisto, Sibelius-Akatemia, Tampereen ammattikorkeakoulu, ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu). Kaksipäiväinen koulutus on kattanut koulutustarpeen. Vuonna 2014 harjoitteluohjaajien koulutuksen moniammatillisuus laajenee, kun mukaan kutsutaan myös kasvatuksen ja diakonian alojen työssäoppimisen ja harjoittelunohjaajat. 1. KK tukee harjoitteluohjaajakoulutuksen monialaistumista. Koulutuksessa syvennytään kaikille aloille yhteisiin harjoittelun ja työssäoppimisen ohjaamisen taitoihin ja alakohtaisiin kysymyksiin. 2. KK seuraa Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston järjestämää työpaikkaohjaajien koulutusta. 3. KK tukee kirkon työhön opiskelevien harjoittelun ja työssäoppimisen ohjaajien ammattitaidon kehittymistä. 4. KK osallistuu opiskelijoiden kirkon päivien järjestämiseen. Toimenpiteet 1. Järjestetään ensimmäistä kertaa monialainen harjoittelunohjaajien koulutus. Koulutuksessa syvennytään kaikille aloille yhteisiin harjoittelun ja työssäoppimisen ohjaamisen taitoihin ja alakohtaisiin kysymyksiin.

16 Toimintasuunnitelma (27) 2. KK tukee kirkkomusiikin opiskelijoiden työelämäyhteyksien vahvistamista. 3. Laaditaan päivitetty moniammatillinen ohjaajan opas Sakastiin. Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät KK seuraa eri alojen koulutuksen seurantaryhmien kautta koulutusalojen harjoittelun/työssäoppimisen ohjaamista ja ohjaustyön kehittämistä. KK seuraa ohjausosaamiseen liittyvän koulutuksen toteutumista hiippakunnissa (kirkon ohjaajakoulutus, muu ohjauskoulutus). Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan 50. Liitteet Koulutusten osanottajat tehtäväalueittain ja Koulutustoiminnan osanottajamäärät, koulutuspäivät ja opintopisteet toimintasuunnitelman lopussa 5 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN, KOULUTUSKOORDINAATIO JA VAIKUTTAMISTOIMINTA Koulutuskeskuksen työntekijöiden ja toimikunnan ohella koordinaatiotehtävään ja koulutuspoliittiseen vaikuttamistoimintaan osallistuvat keskeisesti kaksi yhteistyöelintä. Kirkkohallituksen asettama ja KK:n johtama Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR), jonka toimintaa tukevat koulutuksen seuranta- ja kehittämisryhmät (tutkintoon johtava koulutus ja/tai henkilöstökoulutus) sekä hiippakuntien ja Kirkon koulutuskeskuksen yhteistyöneuvottelu (ns. dekaanikokous). Vaikuttamistoiminnan keskeisenä tavoitteena on turvata kirkon tehtäviin kelpoistavien tutkintojen maanlaajuinen määrällinen riittävyys sekä koulutuksen laatu. On tärkeää, että kirkon tulevien työntekijöiden osaaminen on työtehtävien kannalta riittävällä tasolla. Tämä asettaa konkreettisen haasteen sekä tutkintojen sisällölliselle kehittämiselle että kirkon aktiivisuudelle opiskelijoiden tukemisessa. Kirkon tehtäviin kelpoistavia tutkintoja järjestävät osana yhteiskunnan koulutusjärjestelmää ammatilliset oppilaitokset, kansanopistot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Kirkon asettamissa eri alojen seurantaryhmissä arvioidaan ja seurataan kunkin tehtäväalueen koulutusta. Niissä pyritään vaikuttamaan siihen, että (1) koulutus vastaa mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita ja että (2) työelämässä huomioidaan koulutuksessa tapahtuneet muutokset. Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR) koordinoi seurantaryhmien toimintaa ja raportoi vuosittain eri koulutusalojen kysymyksistä piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle. AKR toimii myös kirkon työhön kelpoistavien tutkintojen koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan yhteistyöryhmänä Kirkkohallituksessa. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä dekaanikokouksessa, jonka puheenjohtajana toimii koulutuskeskuksen johtaja ja sihteerinä koulutussuunnittelija, pohditaan mm. kirkon henkilöstöön kohdistuvia koulutushaasteita sekä muita kirkon työhön liittyviä kehittämishankkeita. Hiippakuntayhteistyötä tukevat myös hiippakuntasihteerien neuvottelut ja muut yhteistyöverkostot. Toimintaympäristön haasteet Kirkkohallituksen koulutuspoliittisessa vaikuttamistoiminnassa painotetaan sekä kirkkoon kelpoistavaa koulutusta ja osaamisen kehittämistä koskevaa edunvalvontaa että yhteiskuntavastuuseen perustuvaa ar-

17 Toimintasuunnitelma (27) vovaikuttamista. Viranomaisvaikuttamisessa ja työmarkkinaperustaisessa vaikuttamistoiminnassa tehokkaimmiksi on koettu erilaisten työryhmien sekä toimi- ja neuvottelukuntien jäsenyyksien ja henkilösuhteiden kautta vaikuttaminen yhdistettynä perinteisiin lausuntoihin ja kirjallisiin näkemyksiin. Kirkkohallituksen koulutuspoliittisessa vaikuttamistoiminnassa on ryhdytty vahvistamaan sisäistä virkamiesyhteistyötä ja kehittämään vaikuttamistoiminnan tapoja. Hallitusohjelmaan pohjaavassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KE- SU) on kirjattu linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet mm. koulutuksen järjestäjäverkon rakenteelliseksi kehittämiseksi, toimilupien uusimiseksi, opiskelijamäärien ja aloittajatavoitteiden supistamiseksi ja rahoitusjärjestelmien muutoksiksi, joihin Kirkkohallitus vaikuttaa valtion viranomaisten työryhmien jäseninä, sekä lausunnoillaan ja kannanotoillaan. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opiskelijavalintojen perusteiden uusimisella halutaan parantaa ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien ja ilman koulutuspaikkaa tai tutkintoa olevien hakijoiden asemaa. Nämä nuoria suosivat ratkaisut edistävät heidän mahdollisuuksiaan saada opiskelupaikka, mutta monimutkaistavat aikuisten ammatin vaihtajien asemaa. Kirkon virkaan tai tehtävään kelpoistaviin koulutuksiin on viimeisten vuosien aikana hakeutunut yhä enemmän alan ja ammatinvaihtajia, joiden asema tulee opiskelijavalintajärjestelmien kehittymisessä turvata. OKM valmistelee muutoksia kaikkien koulutusasteiden tutkinto- ja koulutusrakenteita koskeviin säädöksiin lukien. Kun eri koulutusasteilla valmistellaan tutkintojen muodostumissääntöjä, kirkon tulee olla aktiivinen ja vaikuttaa valmisteluun, sillä muodostamissäännöt vaikuttavat myös kirkon virkoihin ja tehtäviin kelpoistaviin tutkintoihin. o Ammatillisessa koulutuksessa on valmisteltu muutoksia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rakentumisperiaatteisiin sekä tarkennettu niiden suhdetta toisiinsa. Tavoitteena on jatkossa mahdollistaa tutkintojen muodostaminen nykyistä joustavammin tutkinnon osista. o Ammattikorkeakoulusäädösten muutoksilla pyritään entistä laajempien opintojen kokonaisuuksien muodostumiseen. Tämä vuoksi toimiluvissa ei enää mainita koulutusohjelmia, vaan ainoastaan tutkinnot ja tutkintonimikkeet. o Yliopistojen koulutusvastuita koskevat säädökset on tarkoitus uudistaa samassa aikataulussa. Koulutusvastuiden uuden määrittelyn tavoitteena on vähentää oppiainetasoista sääntelyä ja mahdollistaa nykyistä paremmin eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistävien opintokokonaisuuksien toteuttaminen. OKM mitoittaa koulutustarjontaa (aloituspaikkoja ja kokonaisopiskelijamääriä) hallitusohjelman ja KESUn tavoitteiden mukaisesti kaikilla koulutusasteilla. Mitoituksissa otetaan huomioon nuorten ikäluokkien pieneneminen sekä koulutustarjonnan suuntaaminen kasvualueille. Koska määrälliseen koulutustarjonnan ennakointiin ja arviointiin vaikuttavat aiempaa enemmän alueelliset näkemykset, kohdistuu valtakunnalliseen koulutustarpeeseen vastaaviin, esimerkiksi kirkon tehtäviin kelpoistaviin tutkintoihin, helposti aloittaja ja opiskelijamäärien vähennyksiä. Aloittajapaikkamääriä on seurattava tarkoin ja pyrittävä niiden ylläpitämiseen kirkon koulutustarpeen edellyttämällä tasolla. Vuonna 2012 kirkon vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49,1 vuotta (vuonna ,0 vuotta). Lähivuosina seurakuntatyöstä jää eläkkeelle erityisesti papistoa, lapsityöntekijöitä sekä erityistehtävissä toimivia sairaalasielunhoitajia ja perheneuvojia. Myös hallinto- ja toimistotyöntekijöiden sekä kiinteistöja kirkonpalvelutyöntekijöiden eläkkeelle siirtyminen on huomattavaa. Eläkkeelle siirtymisen vuoksi kirkossa tullaan tarvitsemaan paljon pitkälle koulutettuja ammattilaisia korvaamaan kokeneiden työntekijöiden osaamista. Myös työpaikoilta edellytetään valmiutta huolehtia osaamisen siirrosta vanhoilta työntekijöiltä uusille sekä työntekijöiden perehdyttämistä tehtäviinsä. Tärkeää on huolehtia myös ikääntyvien työntekijöiden osaamisen kehittämisestä. Kirkon henkilöstökoulutustarjonnan rakentamiseen osallistuu useita tahoja. Yhteistyötä seurakuntien kehittämissuunnitelmien ja koulutustarpeiden mukaisten koulutusten järjestämisessä tulee kehittää niin kouluttavien laitosten kuin kirkon keskushallinnon eri tahojen kesken. Kirkon henkilöstökoulutuskalenteri on laaja ja kattava, mutta pääosa koulutustarjonnasta on suunnattu ns. hengellisen työn työntekijöille, mikä ilmenee myös Kirkon työolobarometrin 2011 tuloksissa. Eroja on pyrittävä poistamaan muun muassa tukemalla seurakuntia henkilöstön osaamisen suunnitelmallisessa