Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Transkriptio

1 Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

2 VIENTITEOLLISUUS JA YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT 17 ympäristöindikaattoria Suomen ja valikoitujen kilpailijamaiden vertailuun* Ympäristöpolitiikan tiukkuus Cleantech-innovaatioympäristö Ympäristöjohtamisjärjestelmät Toimintaympäristö Energia ja ilmastonmuutos Uusiutuvien osuus Energian tuottavuus CO2-päästöt Sähkönpäästökerroin Hiilinielut Vedenkäytön intensiteetti Vedenlaatu, ekologinen Vedenlaatu, kemiallinen Metsien käytön intensiteetti Metsäpinta-alan osuus Luonnonvarat Ilma Happamoittavat päästöt Pienhiukkaspäästöt Ilmanlaatu Maankäytön muutos Kiertotalous** * Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista. Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu ** Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa

3 % TPES Energia Energia & ilmasto UUSIUTUVA ENERGIA Osuus primäärienergian hankinnasta, Total primary energy supply 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 Suomi on uusiutuvien energiamuotojen käytössä vertailumaiden parhaimmistoa ja selkeästi parempi kuin OECD- ja EUmaiden keskiarvot 10,0 5,0 0,0 OECD (2018), "Green growth indicators" Renewable energy supply, % TPES, OECD Environment Statistics (database)

4 US$ / toe Energia & ilmasto ENERGIAN TUOTTAVUUS BKT primäärienergian hankintaa kohden, Total primary energy supply Suomi on energian tuottavuudessa vertailumaista heikoimmassa kolmanneksessa sekä huonompi kuin OECD- ja EU-maiden keskiarvot. Tätä selittävät erityisesti Suomen energiaintensiivinen teollisuus, pitkät kuljetusmatkat sekä kylmät talvet. OECD (2018), "Green growth indicators" Energy productivity, GDP per unit of TPES, OECD Environment Statistics

5 t CO2 / TJ Ilmastonmuutos Energia & ilmasto TUOTANTOPERUSTEISET CO2-PÄÄSTÖT Primäärienergian hankintaa kohden, Total primary energy supply, ,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Suomi on vertailumaiden parhaimmistoa tuotantoperusteisissä CO2- päästöissä primäärienergian hankintaa kohti. Samalla Suomi on parempi kuin OECD- ja EUmaiden keskiarvot. 0,0 OECD (2018), "Green growth indicators"- Production-based CO2 emissions, Production-based CO2-productivity, OECD Environment Statistics (database), OECD (2018), "Green growth indicators"- Total primary energy supply, OECD Environment Statistics (database)

6 gco2/kwh Ilmastonmuutos Energia & ilmasto SÄHKÖNTUOTANNON CO2-PÄÄSTÖKERROIN Suomi on vertailumaiden parhaimmistoa sähköntuotannon CO2- päästöissä ja samalla selkeästi parempi kuin OECD- ja EU-maiden keskiarvot IEA (2017) CO2 emission from fuel combustion 2017 ed., Paris

7 % United Nations Framework Convention on Climate Change (2018): Ilmastonmuutos Energia & ilmasto HIILINIELUT Maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistuman (LULUCF) suhde kasvihuonekaasupäästöihin (ILMAN LULUCF-SEKTORIA), % 80% 60% 40% 20% 0% -20% -40% Suomen maankäyttösektori toimii hiilinieluna ja Suomi sijoittuu kasvihuonekaasupäästöjen ja poistuman suhteessa vertailumaiden parhaimmistoon. Samalla Suomi on selkeästi parempi kuin OECD- ja EU-maiden keskiarvot.

8 kg NOx + SO2 / TJ Ilma HAPPAMOITTAVAT PÄÄSTÖT Teollisuuden NOX + SO2 päästöt teollisuuden energian loppukäyttöä kohden, , , ,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 Suomi sijoittuu vertailumaiden parhaimmistoon teollisuuden happamoittavien päästöjen määrässä suhteessa teollisuuden energiankäyttöön. Samalla Suomi on parempi kuin OECD- ja EU-maiden keskiarvot. OECD (2018), "Air and climate: Air emissions by source", OECD Environment Statistics (database), IEA (2017) Energy Efficiency Indicators 2017 ed., Paris. Available:

9 kg PM2.5 / TJ Ilma PIENHIUKKASPÄÄSTÖT Teollisuuden pienhiukkaspäästöt (PM2.5) teollisuuden energian loppukäyttöä kohden, ,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kanada 120 Suomen teollisuuden pienhiukkaspäästöt suhteessa teollisuuden käyttämään energiamäärään ovat vertailumaiden pienimmät. Samalla Suomi on selkeästi parempi kuin OECD- ja EUmaiden keskiarvot. OECD (2018), "Air and climate: Air emissions by source", OECD Environment Statistics (database), IEA (2017) Energy Efficiency Indicators 2017 ed., Paris. Available:

10 microg/m3 PM2.5 Ilma ILMANLAATU Väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille (PM2.5 ), ,0 50,0 40,0 30,0 20,0 Suomen ilman laatu on vertailumaiden parhaimmistoa. Samalla Suomi on selkeästi parempi kuin OECD- ja EU-maiden keskiarvot. 10,0 0,0 OECD (2018), "Air quality and health: Exposure to PM2.5 fine particles - countries and regions", OECD Environment Statistics (database)

11 % uusiutuvista vesivaroista Luonnonvarat VEDENKÄYTÖN INTENSITEETTI Makeanveden otto suhteessa saatavilla oleviin makeanveden varantoihin 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Suomessa vedenkäyttö suhteessa uusiutuviin vesivarantoihin on vertailumaiden keskiluokkaa. Suomen vedenkäytön intensiteetti on kuitenkin parempi kuin OECD- ja EU-maiden keskiarvot. 0,0 United Nations Global SDG Indicators database (2018)

12 Luonnonvarat VEDENLAATU, EKOLOGINEN Toisen kauden vesienhoitosuunnitelmat, ajanjakso 2009 alkaen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pintavesien ekologinen tila - Järvet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pintavesien ekologinen tila - Joet Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa Suomen pintavesien ekologinen tila on paras eurooppalaisten vertailumaiden joukossa ja samalla selkeästi parempi kuin EU-maissa keskimäärin. EEA (2018) WISE Water Framework Directive (data viewer),

13 Luonnonvarat VEDENLAATU, KEMIALLINEN Toisen kauden vesienhoitosuunnitelmat, ajanjakso 2009 alkaen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pintavesien kemiallinen tila - Järvet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pintavesien kemiallinen tila - Joet Hyvä Huonompi kuin hyvä Ei tietoa Hyvä Huonompi kuin hyvä Ei tietoa Suomi sijoittuu pintavesien kemiallisessa tilassa keskimäärin eurooppalaisten vertailumaiden parhaimmistoon ollen EU-maiden keskiarvon alapuolella järvien kemiallisessa tilassa, mutta parempi jokien kemiallisessa tilassa. EEA (2018) WISE Water Framework Directive (data viewer),

14 suhde Luonnonvarat METSÄVAROJEN KÄYTÖN INTENSITEETTI Hakkuiden (puuston poistuma) suhde vuosittaiseen kasvuun, keskiarvo ,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Suomi sijoittuu metsävarojen käytön intensiteetissä vertailumaiden keskijoukkoon. Samalla intensiteetti on hieman suurempi kuin OECD- ja EU-maiden keskiarvot. 0,0 OECD (2018), "Green growth indicators" Intensity of use of forest resources, OECD Environment Statistics (database)

15 Luonnonvarat METSÄPINTA-ALAN OSUUS Puiden peittämän alan (tree cover) osuus maan kokonaisalasta 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % Suomen metsäpinta-ala suhteessa koko pinta-alaan on vertailumaiden suurin ja samalla myös selvästi OECD- ja EU-maiden keskiarvoja korkeampi. 20,0 % 10,0 % 0,0 % OECD (2018), "Land resources: Land cover in countries and regions", OECD Environment Statistics (database)

16 Luonnonvarat MAANKÄYTÖN MUUTOS Luonnonmukaisen tai lähes luonnonmukaisen maa-alueen muutos muihin maankäyttömuotoihin ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 Suomi sijoittuu maankäytön muutoksessa vertailumaiden parhaimmistoon ollen samalla myös OECD- ja EUmaiden keskiarvoja parempi. 2,0 0,0 Muutos % Muutos % Muutos % OECD (2018), "Green growth indicators" Loss of natural and semi-natural vegetated land, % since 1992 and 2004, OECD Environment Statistics (database)

17 Toimintaympäristö YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TIUKKUUS Environmental policy stringency index, ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Suomi sijoittuu ympäristöpolitiikan tiukkuus -indeksissä vertailumaiden parhaimmistoon. Suomen sijoitus on myös OECD- ja EU-maiden keskiarvoja parempi. 0,0 Botta, E. and T. Kozluk (2014), "Measuring Environmental Policy Stringency in OECD Countries: A Composite Index Approach", OECD Economics Department Working Papers, No. 1177, OECD Publishing, Paris

18 Toimintaympäristö CLEANTECH-INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Global Cleantech Innovation index, ,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Suomi on vertailumaista paras cleantechinnovaatioympäristöä kuvaavassa indeksissä. Samalla Suomi on selkeästi parempi kuin OECD- ja EU-maat keskimäärin. 0,50 0,00 WWF and Cleantech Group (2017) The Global Cleantech Innovation Index 2017

19 Sertifikaattia / miljardia PPP$ BKT Toimintaympäristö YMPÄRISTÖJOHTAMISJÄRJESTELMÄT ISO 14001:2015 -sertifikaattien määrä suhteessa BKT:n ostovoimaan, ,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Suomi on vertailumaiden keskiluokkaa, kun tarkastellaan ISO ympäristöjohtamisjärjestel män sertifikaattien määrä suhteessa bruttokansantuotteen ostovoimaan. Samalla Suomi hieman EU-maiden keskiarvon alapuolella. OECD-maihin verrattuna Suomi sijoittuu keskimääräistä paremmin. International Organization for Standardization, The ISO Survey 2016; International Monetary Fund, World Economic Outlook Database, October 2017

20 SUOMEN JA VALIKOITUJEN KILPAILIJAMAIDEN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA Energia ja ilmastonmuutos Ilma Luonnonvarat Toimintaympäristö Suomi Ruotsi Saksa USA Brasilia Kiina Uusiutuvien osuus Energian tuottavuus CO2-päästöt Sähkönpäästökerroin Hiilinielut Happamoittavat päästöt Pienhiukkaspäästöt Ilmanlaatu Vedenkäytön intensiteetti Vedenlaatu, ekologinen Vedenlaatu, kemiallinen Metsävarojen käytön intensiteetti Metsäpinta-alan osuus Maankäytön muutos Ympäristöpolitiikan tiukkuus Cleantech-innovaatioympäristö Ympäristöjohtamisjärjestelmät Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa Maa ei ole mukana tilastossa Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

21 SUOMEN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA * Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa Ympäristöpolitiikan tiukkuus Cleantech-innovaatioympäristö Ympäristöjohtamisjärjestelmät Toimintaympäristö Energia ja ilmastonmuutos Uusiutuvien osuus Energian tuottavuus CO2-päästöt Sähkönpäästökerroin Hiilinielut Vedenkäytön intensiteetti Vedenlaatu, ekologinen Vedenlaatu, kemiallinen Metsien käytön intensiteetti Metsäpinta-alan osuus Luonnonvarat Ilma Happamoittavat päästöt Pienhiukkaspäästöt Ilmanlaatu Maankäytön muutos Kiertotalous* Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista. Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa Maa ei ole mukana tilastossa

22 RUOTSIN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA * Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa Ympäristöpolitiikan tiukkuus Cleantech-innovaatioympäristö Ympäristöjohtamisjärjestelmät Toimintaympäristö Energia ja ilmastonmuutos Uusiutuvien osuus Energian tuottavuus CO2-päästöt Sähkönpäästökerroin Hiilinielut Vedenkäytön intensiteetti Vedenlaatu, ekologinen Vedenlaatu, kemiallinen Metsien käytön intensiteetti Metsäpinta-alan osuus Luonnonvarat Ilma Happamoittavat päästöt Pienhiukkaspäästöt Ilmanlaatu Maankäytön muutos Kiertotalous * Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista. Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa Maa ei ole mukana tilastossa

23 SAKSAN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA * Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa Ympäristöpolitiikan tiukkuus Cleantech-innovaatioympäristö Ympäristöjohtamisjärjestelmät Toimintaympäristö Energia ja ilmastonmuutos Uusiutuvien osuus Energian tuottavuus CO2-päästöt Sähkönpäästökerroin Hiilinielut Vedenkäytön intensiteetti Vedenlaatu, ekologinen Vedenlaatu, kemiallinen Metsien käytön intensiteetti Metsäpinta-alan osuus Luonnonvarat Ilma Happamoittavat päästöt Pienhiukkaspäästöt Ilmanlaatu Maankäytön muutos Kiertotalous * Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista. Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa Maa ei ole mukana tilastossa

24 YHDYSVALTOJEN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA * Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa Ympäristöpolitiikan tiukkuus Cleantech-innovaatioympäristö Ympäristöjohtamisjärjestelmät Toimintaympäristö Energia ja ilmastonmuutos Uusiutuvien osuus Energian tuottavuus CO2-päästöt Sähkönpäästökerroin Hiilinielut Vedenkäytön intensiteetti Vedenlaatu, ekologinen Vedenlaatu, kemiallinen Metsien käytön intensiteetti Metsäpinta-alan osuus Luonnonvarat Ilma Happamoittavat päästöt Pienhiukkaspäästöt Ilmanlaatu Maankäytön muutos Kiertotalous * Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista. Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa Maa ei ole mukana tilastossa

25 BRASILIAN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA * Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa Ympäristöpolitiikan tiukkuus Cleantech-innovaatioympäristö Ympäristöjohtamisjärjestelmät Toimintaympäristö Energia ja ilmastonmuutos Uusiutuvien osuus Energian tuottavuus CO2-päästöt Sähkönpäästökerroin Hiilinielut Vedenkäytön intensiteetti Vedenlaatu, ekologinen Vedenlaatu, kemiallinen Metsien käytön intensiteetti Metsäpinta-alan osuus Luonnonvarat Ilma Happamoittavat päästöt Pienhiukkaspäästöt Ilmanlaatu Maankäytön muutos Kiertotalous * Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista. Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa Maa ei ole mukana tilastossa

26 KIINAN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA * Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa Ympäristöpolitiikan tiukkuus Cleantech-innovaatioympäristö Ympäristöjohtamisjärjestelmät Toimintaympäristö Energia ja ilmastonmuutos Uusiutuvien osuus Energian tuottavuus CO2-päästöt Sähkönpäästökerroin Hiilinielut Vedenkäytön intensiteetti Vedenlaatu, ekologinen Vedenlaatu, kemiallinen Metsien käytön intensiteetti Metsäpinta-alan osuus Luonnonvarat Ilma Happamoittavat päästöt Pienhiukkaspäästöt Ilmanlaatu Maankäytön muutos Kiertotalous * Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista. Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa Maa ei ole mukana tilastossa