vuotta PUOLUSTUS HALLINNON RAKENNUS

Transkriptio

1 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Joulukuu PUOLUSTUS HALLINNON RAKENNUS L A I T O S 20 - vuotta << Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg: Varuskuntia on nyt sopivasti haasteena on infrastruktuurin nykyaikaistaminen RUK pysyy Haminassa Älypuhelimesta kiinteistönhoitajan tärkeä työkalu Kasarmien uusi elämä

2 PÄÄKIRJOITUS Hyvä viestintä tosiasioita, tarinoita ja selkeää kieltä Digimediassa asiat tulevat julki salamannopeasti ja leviävät pidäkkeettömästi. Nykyaika vaatii viestinnältä nopeutta, avoimuutta ja reagointikykyä. Kriisitilanteissa viestinnän merkitys korostuu entisestään. Tietoa on välitettävä nopeasti ja riittävän taajaan, jotta vältytään virheelliseltä uutisoinnilta ja harmillisilta huhuilta. Mediaviestintä on muuttunut myös pinnallisemmaksi. Uutisoinnissa nopeus on usein tärkeämpi tekijä kuin tiedon syvällisyys tai edes paikkansapitävyys. Organisaatioiden ulkoisessa viestinnässä korostuvat sisältöjen koordinointi ja tiedotusvälineiden seuranta. Avoin ja jatkuva vuorovaikutus on olennaista myös organisaation sisäisessä viestinnässä. Muutostilanteissa, kuten puolustusvoimauudistuksen toteutuksessa, erityisesti johdon ja esimiesten viestintätaidot punnitaan. Puolustusvoimauudistus merkitsee Rakennuslaitokselle organisaatiorakenteen ja toimintatapojen muutosta. Muutosten toteutusta on tuettu valmentamalla esimiehiä, järjestämällä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia eri toimipaikoissa sekä ottamalla käyttöön uusi sosiaalinen intranet, Muuri. Tarinallisuutta on alettu korostaa myös viranomaisviestinnässä. Pelkät faktat eivät enää riitä. Niin yrityksen kuin viranomaisen maineeseen vaikuttavat oman suunnitelmallisen viestinnän lisäksi asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien omakohtaiset kokemukset ja heidän kertomansa tarinat. Puolustusvoimien tarinan kertojina ovat usein varusmiehet. Suomessa valtaosa miehistä suorittaa varusmiespalveluksen, ja jokaiselle yksilölle muodostuu oma lähtemätön mielikuva intistä, tarina jota hän kertoo lähipiirilleen. Viranomaisviestinnässä selkeä ja ymmärrettävä kielenkäyttö on ensisijaisen tärkeää. Hyvään virkakieleen! -kampanjalla kannustetaan valtion ja kuntien viranomaisia parantamaan kielenkäyttöään, tarjotaan keinoja viestinnän selkeyttämiseen ja muistutetaan selkokielen tarpeesta. Muuriankkurilehti kertoo Rakennuslaitoksen ja sen sidosryhmien toiminnasta hyvällä ja selkeällä kielellä. Antoisia lukuhetkiä ja hyvää joulunalusaikaa toivottaen! Kirsti Helin toimituspäällikkö Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana. 2 MUURIANKKURI

3 Sisältö Pop up -sotilasravintolassa Kasarmintorilla sai maistaa varusmiesten muonaa s. 15 Turussa taiteilijat ovat vallanneet Pääskyvuoren kasarmin miehistötuvat s. 26 Asiakastukikeskus ohjaa puolustuskiinteistöjen huoltoa ja ylläpitoa Haastateltavana uusi puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg Rakennuslaitoksen uusi toimintamalli ja organisaatio Muuri on uudenlainen sosiaalinen intranet Puolustusvoimissa tarvitaan avointa ja nopeaa viestintää Santahaminassa valtakunnan suurin ampumaratojen kunnostushanke Reserviupseerikoulu pysyy Haminassa Juhani Heimosen kolumni: Suomettunutta itseruoskintaa Kasarmien uusi elämä: Pääskyvuori taiteilijoiden käytössä English Summary Ajankohtaista Muuriankkuri joulukuu 2014 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti 13. vuosikerta Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, PL 1, Hamina, puh , Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa. Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh , pekka.salojarvi@phrakl.fi Tuotanto PR Viestintä Princeps Oy, toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh , kirsti.helin@princeps.fi Ulkoasu: Sanna Moisio Translation: Integra Oy Kannen kuva: Kimmo Brandt Painopaikka Grano Painosmäärä kpl ISSN-L Tilaukset ja osoitteen muutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset info@princeps.fi. MUURIANKKURI 3

4 Y L L Ä P I T O Asiakastukikeskus ohjaa puolustuskiinteistöjen huoltoa ja ylläpitoa Kännykästä kiinteistöasiantuntijan tärkeä työkalu Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus aloittaa toimintansa Jyväskylässä sijaitsevassa keskuksessa otetaan vastaan maanlaajuisesti kaikkien puolustuskiinteistöjen huoltopalvelupyyntöjä ja vikailmoituksia, tuetaan alueorganisaatioita kiinteistöjen ylläpidossa sekä seurataan kiinteistöissä vallitsevia olosuhteita ja niihin liittyviä hälytyksiä. Asiakastukikeskuksen Help Deskin palveluasiantuntija tai tekninen asiantuntija ottaa vastaan asiakkaan palvelupyynnön joko sähköisesti tai puhelimitse. Hän selvittää ensin tarkemmin, minkä tyyppisestä viasta on kysymys, ja ohjaa sitten palvelupyynnön asianomaisen alueen kiinteistöasiantuntijalle suoraan hänen älypuhelimeensa. Järjestelmässä on tieto, kuka henkilö tai mikä tiimi vastaa mistäkin rakennuksesta. Huoltotoimet tehtyään huoltomies kuittaa tehdyn työn kännykällään. Tähän asti palvelupyyntöjä on tullut lähinnä joukko-osastojen huoltopäälliköiltä, mutta jatkossa kuka tahansa puolustusvoimissa työskentelevä voi esittää palvelupyynnön. Huhtikuussa 2015 käyttöön otettavasta HUTOjärjestelmästä tulee varmastikin maamme laajin kiinteistöjen ylläpitojärjestelmä, kertoo hankejohtaja Ari-Pekka Laxén palvelupyyntöä vuodessa Asiakastukikeskus päivystää virka-aikana kello sekä tiettyjen sopimuksissa määriteltyjen kiinteistöjen osalta ympärivuorokautisesti. Palvelupyyntöjä on arvioitu tulevan vuodessa noin , kertoo hankejohtaja Ari-Pekka Laxén Rakennuslaitoksesta. 4 MUURIANKKURI

5 Y L L Ä P I T O Asiakastukikeskuksessa työskentelee alkuvaiheessa noin 10 henkilöä, joiden rekrytointi on parhaillaan käynnissä. Ensisijassa pyrimme sisäisiin rekrytointeihin. Rekrytoitavilla voi olla joko tekninen tai palveluasiantuntijan osalta myös kaupallinen koulutus, mutta ennen kaikkea arvostamme asiakaspalvelukokemusta ja hyviä kommunikointitaitoja. Asiakastukikeskuksen henkilöstö toimii kolmivuorotyössä, ja paikalla on kerralla viitisen henkilöä. Valmiutta voidaan nostaa poikkeusoloissa, esimerkiksi myrskyjen edellä ja aikana. Tavoitteena on, että palvelupyynnöistä ainakin 70 prosenttia tulisi sähköisesti puolustusvoimien Torni-intranetin kautta ja vain noin 30 prosenttia puhelimitse tai sähköpostitse. Tämä nopeuttaisi palvelupyyntöjen käsittelyä. Oleellista on, että intran sähköinen ilmoituslomake sisältää oikeat kysymykset, jolloin palvelupyyntöjen kiireellisyyden ja sisällön arviointi helpottuu. Ylläpitoa ohjataan yhdestä paikasta Asiakastukikeskuksen toimintaan liittyy oleellisesti puolustuskiinteistöjen uusi huollon ja ylläpidon toiminnanohjausjärjestelmä (HUTO). Järjestelmässä on kaikkien rakennusten talotekniset tiedot sekä tiedot rakennuksiin liittyvistä viranomais- tai muista tarkastuksista. Järjestelmään on tarkoitus sisällyttää puolustusvoimien kaikki noin rakennusta ja rakennetta. Siitä tulee varmastikin maamme laajin kiinteistöjen ylläpitojärjestelmä, toteaa Ari-Pekka Laxén. Jos vaikkapa jossakin kasarmissa on liian kylmä, voidaan lämpötilaa nostaa Logistiikkalaitoksen määrittämien Jatkossa huoltomies kirjaa tehdyt työt kännykällään suoraan HUTO-järjestelmään, jonne muodostuu korjaushistoria kaikista rakennuksista. kuva: henrik Helin ohjeiden puitteissa. Keskitetyn rakennusautomaation (KIVA) avulla säästetään energiakuluissa, sillä jatkossa esim. lämmitysjärjestelmiä voidaan hallita yhdestä paikasta eli asiakastukikeskuksesta. Toiminnassa korostuu kuitenkin tiivis yhteistyö Rakennuslaitoksen alueorganisaatioiden kanssa, sillä siellä tiedetään parhaiten vallitsevat olosuhteet, Laxén kuvaa. Järjestelmästä saadaan myös energiankulutuksen raportit kiinteistön tarkkuudella nykyistä helpommin. Kiinteistöissä on yhteensä noin mittaria ja tähän asti niistä on ensin kirjattu mittarilukemat paperille, mutta jatkossa huoltomiehet lähettävät tiedot suoraan järjestelmään omilla kännyköillään. Rakennuslaitoksen kiinteistöasiantuntijat tekevät sekä asiakastukikeskuksesta tulevien palvelupyyntöjen mukaisia töitä että suunnitelmien mukaisia huolto- ja ylläpitotöitä. Uuden toimintatavan myötä kaikki tehdyt toimenpiteet voidaan kirjata kännyköiden avulla toiminnanohjausjärjestelmään. Näin jokaisella rakennukselle muodostuu nykyistä helpommin korjaushistoria yhteen tietojärjestelmään. Keskitetyn Help Deskin ansiosta asiakaspalvelun toimintatavat tulevat yhtenäisemmiksi koko maassa ja palvelukeskustoimintamallin myötä rakennuksista saadaan parempi tilannekuva. Toiminnallista tehokkuutta tuo maanlaajuinen Help Desk yhdistettynä mobiiliin toiminnanohjaukseen ja taloudellista säästöä tuo mm. energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistöjen etähallinta. Uskon, että kentällä kiinteistöasiantuntijan työ muuttuu mielekkäämmäksi, kun hän voi vaikuttaa entistä enemmän oman työnsä sisältöön ja suunnitella kännykän avulla päivittäiset työnsä, Ari-Pekka Laxén sanoo. MUURIANKKURI 5

6 J O H T A M I N E N Puolustusvoimain komentaja, kenraali Oikein mitoitet terävälle kärj kuva: Kirsti Helin Varuskunnat on nyt mitoitettu oikein ja niitä on sopivasti joukko-osastojemme tarpeeseen, sanoo puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. 6 MUURIANKKURI

7 <<< J O H T A M I N E N Jarmo Lindberg: tu infrastruktuuri elle ja riittoisalle reserville Varuskuntaverkko on nyt sopiva ja mitoitettu siten, että kaikilla puolustushaaroilla on riittävä infrastruktuuri kokoonsa nähden, toteaa puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Uuden komentajan kaudella on ryhdytty puhumaan käsiteparista puolustuksen terävä kärki ja riittoisa reservi. Puolustuksen terävällä kärjellä tarkoitetaan, että meillä on joukot, joilla on teknisesti korkeatasoinen varustus ja jotka ovat nopeasti aktivoitavissa torjumaan mahdollinen ensimmäinen isku. Meillä tulee olla myös riittävän suuri reservi, ja puolustusvoimauudistuksen jälkeenkin se on Euroopan suurimpia, toteaa puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Maavoimissa terävää kärkeä edustavat mm. ilmatorjunta-, raketinheitin- ja panssarintorjuntajoukot, ilmavoimissa taistelukoneyksiköt ja merivoimissa taistelualusyksiköt. Nämä eivät ole kuitenkaan mitään uusia eliittijoukkoja, vaan jo olemassa olevia joukkoja, jotka voidaan tarvittaessa saada kokoon nopeasti. Lindberg sanoo, että Suomen valmiutta on tehostettu tiedustelun ja valvontajärjestelmien osalta ja ajoittain myös joidenkin yksiköiden, kuten hävittäjälentokoneosastojen osalta. Maatamme ei kuitenkaan uhkaa tällä hetkellä välittömästi mikään, joten taloudellisestikaan ei olisi järkevää pitää joukkoja koko ajan valmiudessa. Kasarmikapasiteettia tarvitaan vähemmän Suomessa ikäluokat ovat pienentyneet ja varusmiespalvelukseen astuu entistä vähemmän väkeä. Puolustusvoimauudistuksessa sodan ajan joukkojen vahvuus laskee sotilaasta noin sotilaaseen ja vastaavasti palkatun henkilöstön vahvuus supistuu noin henkilöön. Koulutus- ja majoitustiloja tarvitaan jatkossa vähemmän ja tästä syystä varuskuntia on lakkautettu ja joukko-osastoja yhdistetty. Norja on laajentamassa lakisääteistä asevelvollisuutta koskemaan myös naisia. Lindberg toteaa, että Suomella ei ole tarvetta siirtyä vastaavaan järjestelmään. Meillä miespuolinen ikäluokka riittää sodanajan joukkojen tuottamiseen ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus toimii nykyisellään hyvin. Ensimmäiset naiset suorittivat asepalveluksen vuonna 1995 ja tänä vuonna palvelukseen hakeutui ennätykselliset 818 naista. Lakkautettavat varuskunnat on valittu tarkan harkinnan jälkeen. Suurimman puolustushaaran eli maavoimien koulutettavat varusmiehet mahtuvat nykyisiin varuskuntiin, mutta pelivaraa ei juuri ole, mikäli koulutettavien määrä nousisi. MUURIANKKURI 7

8 J O H T A M I N E N kuva: Kirsti Helin Maavoimilla varuskunnat ovat selkeästi koulutuskeskuksia, ja valmiutta kohotettaessa tai liikekannallepanon aikana joukot poistuvat varuskunnista. Merivoimilla on samanlainen tilanne, ja alukset poistuvat satamista hyvin aikaisessa vaiheessa. Sen sijaan ilmavoimissa lentokoneet tarvitsevat kiitoratoja ja muita rauhan ajan tukikohtia myös sodan aikana. Lisäksi puolustusvoimilla on käytössään luolastoja, joissa hoidetaan tärkeitä operatiivisia toimintoja, ja niissä toimitaan kaikissa Myös varusmiesten käyttöön tarvitaan langattomia tietoverkkoja. olosuhteissa, Lindberg kuvaa. Varuskunnilla ja harjoitusalueilla on historialliset syyt sijaintiinsa, ja niitä on vaikea lähteä suuremmin muuttamaan. Puolustusvoimien käyttöön on kuitenkin tullut pidemmän kantaman asejärjestelmiä, ja joillakin paikkakunnilla on myös kaavoitettu asutusta lähemmäksi harjoitusalueita. Tällaisten tekijöiden yhteensovittaminen on välillä ongelmallista, mutta esimerkiksi Metsähallituksen kanssa olemme voineet hyvin sopia harjoitusalueiden uudelleenjärjestelyistä. Varuskunta-alueiden läheisyydessä toteutuneet ulkomaalaisten kiinteistökaupat ovat jälleen nousseet esiin julkisessa keskustelussa. Lindberg toteaa, että puolustusvoimat ei ole maarekisterin ylläpitäjä eikä sillä ole Hävittäjälentäjästä puolustusvoimain komentajaksi Kenraali Jarmo Lindberg (55) on toiminut puolustusvoimain komentajana lähtien. Hän on järjestyksessä kahdeskymmenes puolustusvoimain komentaja Suomen itsenäisyyden aikana ja ensimmäinen ilmavoimista komentajan tehtävään noussut kenraali. Lindberg on koulutukseltaan hävittäjälentäjä ja hän tuli tutuksi suurelle yleisölle 1990-luvulla Hornetien käyttöä Yhdysvalloissa harjoitelleen ryhmän johtajana. Lempinimi Charles tulee ensimmäisenä yksin Atlantin yli lentäneen Charles Lindberghin mukaan. Jarmo Lindberg valmistui Lentokadettikoulusta vuonna 1982 kurssin priimuksena. Hän on toiminut uransa aikana mm. Satakunnan Lennoston hävittäjälaivueen komentajana, Lapin Lennoston komentajana, Ilmavoimien komentajana, Pääesikunnassa valmiuspäällikkönä ja Puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä. Lindberg ylennettiin tähän mennessä nuorimpana kenraalikuntaan vuonna Uusi puolustusvoimain komentaja on kiinnostanut erityisen paljon mediaa. Lindberg kertoo antaneensa kolmen ensimmäisen komentajakuukautensa aikana jo yli 30 haastattelua. Median kiinnostusta ovat varmasti lisänneet Ukrainan tapahtumat sekä Venäjän ja Naton toiminta, ja ainahan uudelta komentajalta halutaan kysellä näkemyksiä, Lindberg toteaa. Jarmo Lindberg on ollut aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, ja Twitter-tilillään on tuhansia seuraajia. Elokuun alusta lähtien hänen kirjoituksiaan on voinut seurata myös puolustusvoimain komentajan virallisella Lindberg pitää luonnollisena sitä, että myös puolustusvoimain komentaja on mukana sosiaalisessa mediassa. Onhan siellä suuri osa suomalaisista ja erityisesti nuoret. Lindberg on innokas liikkuja. Haastattelupäivänäkin hän oli polkenut harmaan lokakuisena aamuna kahdenkymmenen kilometrin matkan Espoosta työpaikalleen. Muita harrastuksia ovat soutu ja metsästys. Jarmo Lindbergin perheeseen kuuluu vaimo ja kolme tytärtä. 8 MUURIANKKURI

9 J O H T A M I N E N oikeutta kieltää ketään ostamasta maata tai kiinteistöä Suomesta. Tehdyissä kiinteistöhankinnoissa ei ole nähtävissä mitään yhteistä nimittäjää, joten hankintojen yksityiskohtiin on vaikea puuttua. Olemme puolustusvoimissa kuitenkin tietoisia tukikohtiemme ympäristössä tapahtuvista asioista. Tekniikkaa kasarmeihin Monessa varuskunnassa kasarmit ovat vanhoja, suuri osa jopa Venäjän vallan ajoilta, ja haasteena ovat niiden kunnostustarpeet ja määrärahojen niukkuus. Puolustuskiinteistöt on nyt kartoitettu ja asetettu tärkeysjärjestykseen. Lindberg toteaa, että on ensiarvoisen tärkeää saada kasarmit kuntoon ja poistaa mahdolliset terveyshaitat. Lindberg nostaa esille myös kasarmien modernisoinnin. Varuskuntiin tulee tekniikkaa, joka vaatii uudenlaista infrastruktuuria, kuten esimerkiksi uusien viestijärjestelmien vaatimat erityistarpeet. Myös varusmiesten käyttöön tarvitaan langattomia tietoverkkoja, jotta he voisivat älypuhelimillaan olla yhteydessä ulkopuoliseen maailmaan. Meidän tulee puolustusvoimissa elää samassa vauhdissa muun yhteiskunnan kanssa. Kasarmien kaapelointi ei ole kuitenkaan mikään pikkujuttu ja se vie aikaa. Varuskuntien infrastruktuuri ja logistiikka ovat tulleet itselleni varsin tutuiksi jo edellisessä tehtävässäni sotatalouspäällikkönä sekä operatiivisessa työssä joukko-osastoissa. Puolustusvoimain komentajan on kuten minkä tahansa liikeyrityksen johtajan tärkeä tietää, miten oman organisaation infra- ja logistiikkajärjestelmät toimivat ja mitä ne maksavat. Sotatalouspäällikkönä Lindbergin vastuulla oli muun muassa uuden Logistiikkalaitoksen perustaminen. Puolustusvoimien johdossa on nyt hyvä tilanne, sillä myös Pääesikunnan päällikkö Juha Rannikko on perehtynyt poikkeuksellisen hyvin varuskuntaverkostoon. Meidän on helppo keskustella näistä asioista sekä keskenämme että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. Rakennuslaitos on puolustusvoimien tärkeä strateginen kumppani ja yhteistyömme muodot ovat hioutuneet hyvin toimiviksi, Lindberg sanoo. Jarmo Lindberg oli yksi ensimmäisistä Hornetlentäjistä ja merkittävässä roolissa kaluston käyttöönotossa. Kuva on vuodelta 1998, jolloin hän toimi Satakunnan lennoston Hornetlaivueen komentajana. kuva: Pekka Parantainen MUURIANKKURI 9

10 J O H T A M I N E N Rakennuslaitokselle uusi toimintamalli vuoden 2015 alussa Yksi puolustusvoimauudistuksen isoimmista muutoksista koskee logistiikkatoimintoja. Muutokset vaikuttavat monella tavalla myös Rakennuslaitoksen toimintaan. Vuoden 2015 alusta lähtien kolmen puolustushaaran eli maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien materiaalihankinnat, logistiikan järjestelyt, tilahallinta ja ympäristöasiat keskitetään Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen sekä sen alaisuudessa toimiviin kolmeen logistiikkarykmenttiin. Rakennuslaitos vastaa kiinteistöjen ja ympäristön asiantuntija- ja ylläpitopalveluista osana puolustushallintoa kuten tähänkin asti, mutta palveluista sovitaan keskitetysti Logistiikkalaitoksen kanssa. Puolustushaarojen joukko-osastot tukeutuvat tilahallinnassa logistiikkarykmentteihin, jotka sijaitsevat Turussa, Kouvolassa ja Jyväskylässä. Puolustusvoimien kiinteistömenot ovat nykyisin noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Tilahallinnan muutosten avulla on määrä aikaansaada 7 miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuodesta 2019 lukien. Rakennuslaitoksessa on totuttu sopeutumaan muutoksiin ja olemme aina pystyneet puhaltamaan yhteen hiileen, toteaa laitoksen johtaja Pekka Salojärvi. kuva: Kirsti Helin Valtakunnallinen palvelusopimus Rakennuslaitoksen johtaja Pekka Salojärven mukaan Rakennuslaitoksen uusi, vuonna 2015 käyttöön otettava toimintamalli tukee puolustusvoimien logistiikkatoimintoja. Keskusyksikkömme tekee koko puolustusvoimia koskevat tilahallinnan palvelusopimukset Logistiikkalaitoksen esikunnan kanssa ja palveluyksikkömme tukevat maantieteellisesti logistiikkarykmenttien toimintaa. 10 MUURIANKKURI

11 J O H T A M I N E N Puolustusvoimien logistiikkarykmentit 1. Logistiikkarykmentti Kouvola Puolustusvoimien hallintoyksiköt Kaartin jääkärirykmentti Maavoimien esikunta Karjalan prikaati Merisotakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu Pääesikunta Maasotakoulu Utin jääkärirykmentti Rakennuslaitoksen palveluyksiköt Kouvola Helsinki Valtakunnallinen palvelusopimus koskee kiinteistönhoitoa, kunnossapitoa, siivousta, energiahuoltoa, hankesuunnittelua sekä ympäristöasiantuntija- ja muita erityispalveluja. Sopimusten keskittäminen ja yhtenäistäminen alkoi jo pari vuotta sitten Pääesikunnan logistiikkaosaston johdolla. Puolustushaarojen käytössä on tuhansia rakennuksia ja rakenteita, joten on ollut varsin iso työ yhtenäistää sopimukset palveluiden sisällön, laadun ja osin myös hinnoittelun osalta, kertoo Salojärvi. Selvitystyössä meille on syntynyt hyvä tilannekuva palvelutuotannon kohteistamme. Kaikki kohteet on nyt luetteloitu ja merkitty kartalle linkkimaston tarkkuudella. Yksityiskohtaiset kohdetiedot antavat pohjan valtakunnallisen sopimuksen laatimiselle ja palvelutuotannon järjestämiselle. Joitakin kohteita on siirretty hoidettavaksi organisaatiossamme palveluyksiköltä toiselle, jos se on ollut maantieteellisesti ja taloudellisesti järkevää. Sopimus ohjaa töiden sisältöä Rakennuslaitoksen kenttäorganisaatio hoitaa kiinteistöihin liittyvät palvelut ja keskusyksikkö vastaa sopimuksista ja suunnittelusta sekä 2. Logistiikkarykmentti Turku Puolustusvoimien hallintoyksiköt Järjestelmäkeskus Merivoimien esikunta Panssariprikaati Porin prikaati Puolustusvoimien logistiikkalaitos Puolustusvoimien tutkimuslaitos Rannikkolaivasto Rannikkoprikaati Räjähdekeskus Sotilaslääketieteen keskus Satakunnan lennosto 3. Logistiikkarykmentti Jyväskylä Puolustusvoimien hallintoyksiköt Ilmasotakoulu Ilmavoimien esikunta Jääkäriprikaati Kainuun prikaati Karjalan lennosto Lapin lennosto Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus Puolustusvoimien palvelukeskus tuotannon ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Salojärvi toteaa, että varuskunnissa töitä tehdään kuten tähänkin asti, mutta keskitetty palvelusopimus määrää työn puitteet. On tärkeää, että sekä oma henkilöstömme että asiakkaamme joukkoosastoissa tuntevat palvelusopimuksen sisällön ja toimivat sen mukaisesti. On esimerkiksi tiedettävä, mitkä lumityöt kuuluvat sopimukseen ja mitkä eivät. Turku Säkylä Hämeenlinna Tampere Jyväskylä Kajaani Sodankylä Paikallisesti voidaan sopia joukko-osastojen toimintaan liittyvistä erillistilauksista sopimuksen mukaisten tehtävien lisäksi, Salojärvi huomauttaa. Uusi toimintamalli valmiina käyttöön Rakennuslaitoksessa on meneillään uutta toimintamallia koskeva muutosohjelma, johon sisältyy koko henkilöstöä koskevaa tiedotusta ja koulutusta. MUURIANKKURI 11 <<<

12 J O H T A M I N E N Otamme vuoden alussa käyttöön uuden toimintamallin, jossa sekä sopimukset, palvelutuotanto että raportointi noudattavat puolustusvoimien uutta organisaatiomallia, Salojärvi kertoo. Puolustusvoimat on määritellyt, mitkä joukko-osastot tukeutuvat mihinkin logistiikkarykmenttiin, ja Rakennuslaitoksen palvelutuotanto noudattaa samaa jakoa. Uudet palveluyksiköt sijaitsevat Kouvolassa, Helsingissä, Turussa, Säkylässä, Hämeenlinnassa, Tampereella, Jyväskylässä, Kaajaanissa ja Sodankylässä. Haminassa toimiva keskusyksikkö saa etätoimipisteen Tampereelle Logistiikkalaitoksen esikunnan yhteyteen. Hatanpään valtatien toimistotaloon tulee meitä varten yksi työhuone, mutta jatkuvaa miehitystä siellä ei ole. Uuden sopimuskäytännön ja toimintaprosessin lisäksi Rakennuslaitoksen johtamismallia kevennetään kolmiportaisesta kaksiportaiseksi. Nykyiset 15 alue- ja paikallistoimistoa lakkautetaan ja tilalle perustetaan 9 palveluyksikköä. Palveluyksiköiden johtajat ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa ja vastaavat palvelutuotannosta koko palveluyksikön toiminta-alueella. Uuden organisaatiomallin suunnittelu käynnistyi jo keväällä 2012, kun puolustusvoimauudistuksesta päätettiin. Toden teolla lähdimme toteuttamaan organisaatiouudistusta vasta jälkeen, jolloin puolustusministeri teki päätöksen, että Rakennuslaitos vastaa jatkossakin puolustuskiinteistöjen asiantuntija- ja ylläpitotehtävistä. Muutoksiin totuttu ennenkin Puolustushallinnon rakennuslaitos on tottunut muutoksiin koko 20-vuotisen toimintansa ajan. Laitoksen toiminnan jatkuminen itsenäisenä organisaationa on ollut vaakalaudalla, henkilöstöä on vähennetty omasta palvelutuotannosta luopumisen takia, henkilösiirtoja ovat aiheuttaneet varuskuntien lakkauttamiset ja hallinnon hajasijoittaminen jne. Rakennuslaitosta vuodesta 2006 johtanut Pekka Salojärvi toteaakin, että laitoksen henkilöstölle on muodostunut paksu nahka kestää muutoksia ja erilaisiin muutostilanteisiin on totuttu sopeutumaan. Työilmapiiri on kuitenkin säilynyt koko ajan hyvänä, samoin kuin työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välit. Muutostilanteissa olemme aina pystyneet puhaltamaan yhteen hiileen. Uskon, että henkilöstömme hyvään työmotivaatioon vaikuttavat mielekkäät työtehtävät, joiden sisältöön voi itse vaikuttaa. Puolustusvoimien tukiorganisaationa olemme myös hyötyneet puolustusvoimien hyvästä maineesta työnantajana ja yhteiskunnallisena toimijana. Meille hakeutuu töihin maanpuolustushenkisiä ihmisiä. Valtiohallinnon kärkeä Tavoitteemme on kuulua valtionhallinnon organisaatioiden parhaimmistoon, sanoo Pekka Salojärvi. Keskeisinä tekijöinä ovat hyvä asiakkuuksien hoitaminen, mikä tarkoittaa uuden toimintamallin yksityiskohtaista omaksumista, sekä henkilöstön erinomainen ammatillinen ja strateginen osaaminen. Strategisella osaamisella tarkoitan sitä, että henkilöstö tuntee puolustusvoimien toiminnan ja tiedostaa oman roolinsa valmiusorganisaatiossa. Rakennuslaitoksella on vahvaa osaamista kaikilla kiinteistö- ja ympäristöalan osa-alueilla. Tilaturvallisuuden ja suojarakentamisen osalta meillä on valtakunnan parasta osaamista ja hyvät valmiudet palvella myös muuta valtionhallintoa. Sodankylä Kajaani 12 MUURIANKKURI

13 V I E S T I N T Ä Muuri on uusi tiedotuskanava ja kohtaamispaikka Rakennuslaitoksessa on koettu syksyn aikana iso viestinnällinen muutos, kun laitoksen intranet Muuri otettiin käyttöön. Muuri on vahvasti viestinnällinen intranet, josta löytyvät niin Rakennuslaitoksen toiminnan esittelyt ja ohjeistukset kuin henkilöstön oivallukset, HRasiat, ajankohtaiset tiedotteet ja tulevat tapahtumat. Muuri on myös vuorovaikutuksen väline, jossa on hyödynnetty sosiaalisen median työkaluja. Kaikki voivat kirjoittaa omaan työhönsä liittyviä blogeja ja osallistua keskusteluihin. Vakioblogeja ovat Johdon blogi, IT-vinkit, Tullaan tutuiksi ja Kuulumisia kentältä. Jokaiselle henkilölle on tehty oma sivu perustietoineen, jota kukin voi täydentää osaamistiedoillaan ja kuvallaan. Henkilöstö on suhtautunut uuteen viestintävälineeseen innostuneesti, ja sivuilla on ollut noin 400 kävijää päivittäin. Kiitosta on tullut muun muassa siitä, että tietoa on helppo löytää ja se on ajankohtaista, kertovat Muurin projektipäällikkö Hanna Salminen ja vastaava sisällöntuottaja Marika Valve. On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka Muuri on lähentänyt laitoksemme henkilöstöä ja että fyysisesti etäällä työskentelevät työkaverit tulevat tutuiksi kuvien ja esittelyjen avulla. Uskomme, että Muuri lisää yhteenkuuluvuutta ja tukee käynnissä olevaa organisaatiouudistusta. Muuri on rakennettu SharePoint järjestelmällä. Sisältörakennetta tehty yhdessä Intranetin sisältörakenteen suunnitteluun osallistui 50 henkilön testiryhmä. Muuri julkaistiin hieman keskeneräisenä, jotta koko henkilöstöllä olisi mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöihin. Intranethankkeen etenemisestä on tiedotettu henkilöstölle aktiivisesti, aluksi sähköpostilla ja sittemmin Muurin omassa Ikkuna Muuriin -blogissa, jossa kuka tahansa on voinut myös esittää omia kehitysideoitaan. Muuria on esitelty videoneuvotteluin ja Lync-palaverein sekä henkilöstöinfojen yhteydessä. Rakennuslaitoksen kullekin toimialalle ja palveluyksikölle on nimetty oma Muuri-vastaava. Muuria on helppo päivittää, koska sen sisältörakenne ja ohjeistus ovat selkeitä. Käyttöönotto on kuitenkin vaatinut koulutusta ja koulutamme jatkossakin aina tarpeen mukaan. Muurin sisällöntuottajille on järjestetty verkkokirjoittamisen koulutusta. Kaikilla Rakennuslaitoksen työntekijöillä ei ole kuitenkaan käytössään omaa tietokonetta, mutta heitä varten on tietokoneita yhteiskäytössä. Työnjohto vastaa siitä, että tärkeät asiat ovat kaikkien tiedossa silloinkin, kun tekniikkaa ei ole lähellä. Tavoitteena on saada Muuri myöhemmin myös mobiilikäyttöiseksi, jolloin sitä voi käyttää älypuhelimilla missä tahansa, kertoo Hanna Salminen. Muurin kehittämisestä ja sisällöntuotannosta vastaavat Hanna Salminen, Marika Valve ja Markku Oksman ovat tyytyväisiä, että uusi intranet on otettu innolla vastaan. MUURIANKKURI 13 kuva: RITVA PEURA

14 V I E S T I N T Ä Puolustusvoimissa tarvitaan Avointa ja nopeaa viestintää Puolustusvoimien kriisiviestinnän valmiuksia on testattu viimeaikaisten ilmatilaloukkausten aikana. Viestinnässä emme ole spokesmaneja vaan pyrimme etsimään aina parhaan asiantuntijan tv-kameroiden eteen, kertoo puolustusvoimien viestintäjohtaja Mika Kalliomaa. kuva: kirsti helin puolustusvoimien on pystyttävä tiedottamaan nopeasti, -Kriisitilanteissa avoimesti ja luotettavasti, jotta media ei pääse rakentamaan omaa tarinaansa tapahtumien kulusta, sanoo puolustusvoimien viestintäpäällikkö, eversti Mika Kalliomaa. Meillä viestintäyksikössä ei ole spokesman-tyyppisiä lausunnon antajia, vaan etsimme aina parhaan asiantuntijan toimittajien haastateltavaksi, korostaa Kalliomaa. Tavoitteenamme on valmentaa median kanssa toimivia asiantuntijoitamme. Tosin useimmat, kuten Maanpuolustuskorkeakoulun upseerit, ovat jo varsin kouliintuneita tv-esiintyjinä, ja he ovat ensiarvoisen tärkeä viestinnän resurssi. Kalliomaa painottaa, että hyviä viestintätaitoja tarvitsevat kaikki. Viestintää käsitellään muun muassa puolustusvoimien henkilöstön koulutuspäivillä. Sisäisen viestinnän merkitys on korostunut viime aikoina, sillä puolustusvoimauudistuksessa noin henkilön työtehtävä vaihtuu. Muutosviestinnässä esimiehet ovat avainasemassa, ja meidän tehtävänämme on tukea heitä siinä. Sosiaalinen media tätä päivää Pääesikunnassa ja Maavoimien esikunnassa on aina viestinnän varalla oleva päivystäjä ja puolustusvoimien viestintäorganisaatiossa on selkeästi jaetut viestintävastuut. Puolustusvoimissa työskentelee kaikkiaan noin 80 viestinnän ammattilaista, joskin jotkut heistä ovat osaaikaisia. Pääesikunnan viestintäosaston vahvuus on 21 henkilöä, ja lisäksi Ruotuväen toimituksessa avustaa 15 asepalvelustaan suorittavaa varusmiestä. Pääesikunnan viestintäosasto koordinoi koko puolustusvoimien viestintätoimintaa ja tekee päivittäin yhteistyötä puolustusministeriön viestintäosaston kanssa. Poikkeusoloissa viestintää tukee iso joukko reserviläisiä. SA-organisaatiomme edustaa maan parhainta viestintäosaamista, mukana on pitkän linjan toimittajakonkareita ja yritysten viestintäjohtajia. Puolustushaarojen esikunnissa on omat viestintäkeskuksensa, joihin on myös sijoitettu ammattilaisia reservistä. Sosiaalinen media tätä päivää Puolustusvoimien sosiaalisen median strategia tavoittelee kolmea asiaa: uutta tapaa tehdä työtä, läpinäkyvyyden ja vuorovaikutuksen lisäämistä puolustusvoimien toiminnassa sekä tieto- ja operaatioturvallisuutta. Puolustusvoimilla on omat Facebook- ja Twitter-profiilinsa ja YouTube-palvelussa on jo yli 300 puolustusvoimien toimintaa esittelevää videota. 14 MUURIANKKURI

15 V I E S T I N T Ä Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, millaisia kommentteja henkilöstö voi esittää työnantajastaan julkisuudessa. Puolustusvoimat kannustaa henkilös- töä olemaan aktiivinen ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tulee kuitenkin muistaa, että kohteliaisuus ja hyvät tavat ovat tärkeitä kaikissa vuoro- vaikutustilanteissa, ja työntekijöitä on ohjeistettu toimimaan turvallisesti ja viisaasti myös silloin kun he esiintyvät sosiaalisessa mediassa yksityishenkilöinä, Kalliomaa kertoo. Lähellä kansalaisia Puolustusvoimat toi pop up -sotilasravintolan Helsingin Kasarmintorille Ravintolapäivänä marraskuussa. Panssariprikaatin varusmiesten valmistama kahden ruokalajin menyy oli koostettu voimassa olevien kenttämuonaruokalistojen perusteella. Ravintolapäivä on yksi esimerkki siitä, miten voimme tuoda puolustusvoimat lähelle kansalaisia, kertoo puolustusvoimien viestintäjohtaja Mika Kalliomaa. Tavoitteena oli näyttää, että varusmiesten ruoka on terveellistä ja hyvistä raaka-aineista valmistettua. Muutamaa päivää aikaisemmin oli Finlandia-talossa järjestetty puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin Maanpuolustuspäivä, jonka teemana oli Minun puolustusvoimat? Oman näkemyksensä maanpuolustukseen toivat muusikko Toni Wirtanen, poliitikko Johanna Sumuvuori ja markkinoinnin ammattilainen Hannu Laakso. Kuulijoina oli kolmesataa valtiohallinnon ja yrityselämän edustajaa. Tilaisuus lähetettiin suoratoistona YouTubeen ja Twitter-seinän kautta sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu välittyi myös tilaisuuteen. Maanpuolustuspäivä keräsi jo muutaman tunnin aikana yli 800 Twitter-tunnistetta, mikä kertoo siitä, että maanpuolustuksen asiat kiinnostavat kansalaisia ja että meidän on oltava mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa, Kalliomaa toteaa. Tarinallisuus osana viestintää Tarinallisuus korostuu myös puolustusvoimien viestinnässä. Pelkät faktat eivät enää riitä, vaan niihin pitää liittää tarinoita, henkilöitä ja kuvia. Tarina on Sotilasravintolan osallistuminen Ravintolapäivään on yksi esimerkki puolustusvoimien tavasta olla lähellä kansalaisia. aina kahden kesken rakentuvaa ja jokainen tulkitsee tarinaa omalla tavallaan, Kalliomaa sanoo. Suomessa valtaosia miehistä suorittaa varusmiespalveluksen, ja jokaiselle yksilölle muodostuu oma lähtemätön mielikuva intistä. Viime heinäkuussa palvelukseen astui varusmiestä, jotka kertovat läheisilleen omaa tunteisiin ja persoonaan sidottua tarinaansa puolustusvoimista. Puolustusvoimien mainetta rakentavat aidot tarinat eivätkä mitkään ulkokultaiset mainoskampanjat. Toki puolustusvoimien mainetta rakentavat myös viralliset tilaisuudet ja virallinen viestintä, Kalliomaa sanoo. kuva: maarit aho MUURIANKKURI 15

16 Y M P Ä R I S T Ö Santahaminassa käynnissä valtakunnan suurin ampumaratojen kunnostushanke Puolustusvoimilla on vuodesta 2015 alkaen noin sata ampumarataa. Ratojen parannushankkeen tarkoituksena on rajoittaa pohjavedelle aiheutuvaa vaaraa ja torjua ampumisesta syntyviä meluhaittoja. Santahaminan ampuma-alueen kunnostushankkeen asiantuntijat työmaakierroksella lokakuun alussa. kuvat: kirsti helin 16 MUURIANKKURI

17 Y M P Ä R I S T Ö Puolustusvoimien ampumaratojen suurin kunnostushanke on käynnissä Santahaminassa. Muuriankkurin toimitus osallistui työmaakatselmukseen lokakuun alussa yhdessä suunnittelijoiden, rakennuttajien, rakentajien, käyttäjien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Santahaminan saaren eteläosassa sijaitsevalla keskusampumaradalla kunnostetaan nykyiset neljä rataa ja rakennetaan kaksi uutta rataa. Hankkeen kustannusarvio on lähes 3 miljoonaa euroa. Saaren pohjoisosassa lähimpänä Laajasalon asutusta on kaksi ampumarataa, jotka voidaan hankkeen johdosta sulkea kokonaan. Lähialueen asukkaat ovat valittaneet Santahaminan ammuntojen melusta ja rakennusten kohdalla meluarvot ovatkin ylittäneet suositukset. Hankkeessa toteutettavilla parannustoimenpiteillä, kuten vallien korottamisella ja vuonna 2016 toteutettavalla ampumakatosten meluvaimennuksella, vähennetään meluhaittoja. Lisäksi alueelle haetaan ympäristölupa. Ampumaratojen kunnostustyöt on ajoitettu peruskoulutuskausien ulkopuolelle niin, että rakentamisesta on syntynyt mahdollisimman vähän haittaa varusmiesten koulutusohjelmiin, kertoo Kaartin Jääkärirykmentin työsuojelupäällikkö, yliluutnantti Jouni Pelkonen. Toki radoille olisi ollut käyttöä rakennusaikana, mutta tärkeämpää on saada rata-alue siihen kuntoon, että ratoja voidaan käyttää seuraavat vuosikymmenetkin. Noin 30 ampumarata-aluetta kuntoon eri varuskunnissa Rakennuslaitos on yhteistyössä puolustusvoimien kanssa tutkinut ampumaratojen ympäristövaikutuksia jo 1990-luvulta lähtien. Nyt sovittuun parantamishankkeeseen kuuluu noin 30 ampumarata-aluetta, ja niiden korjaaminen on ajoitettu vuosille Kokonaiskustannukset ovat 25 miljoonaa euroa, josta tähän mennessä on käytetty 12 miljoonaa euroa. Ratakohtaisten kunnostustoimien laajuus vaihtelee radan käyttöasteen lisäksi ympäristöolosuhteiden perusteella. Santahaminan lisäksi suurimpia korjauskohteita ovat Vekaranjärven ja Panssariprikaatin ampumaradat, joissa työt on jo tehty, kertoo projektipäällikkö Teemu Hourula Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Ympäristöyksiköstä. Santahaminan ampumaratojen parantamisen suunnittelu aloitettiin keväällä 2012 ja lokakuussa 2014 rakentamisessa oli päästy puoliväliin. Santahaminan ampumarata on suurin valtakunnallisista hankkeista ja työ kestää useamman vuoden. Itse rakentaminen vie vuoden verran, mutta sitä ennen on tehty laajat ympäristöselvitykset: tutkittu melukuormitus, maaperän pilaantuminen, haittaaineiden kulkeutuminen mereen jne. Tutkimusten pohjalta teimme selvityksen tarvittavista parannustoimenpiteistä sekä laadimme hankesuunnitelman ja kustannusarvion ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Useita korjaustoimenpiteitä Toimenpiteiden suunnittelusta on vastannut ympäristösuunnitteluun erikoistunut Ramboll Finland Oy Rakennuslaitoksen laatiman toimenpidesuunnitelman pohjalta. Lisäksi suunnittelun lähtökohtina olivat ympäristölupahakemusta varten tehdyt selvitykset, BAT-selvityksen periaatteet sekä puolustusvoimien varomääräykset. Koska Santahaminassa parannetaan myös ampumaradan koulutus- ja Tärkeää saada radat siihen kuntoon, että niitä voidaan käyttää seuraavat vuosikymmenetkin. Jouni Pelkonen, yliluutnantti Kaartin Jääkärirykmentin työsuojelupäällikkö <<< MUURIANKKURI 17

18 Y M P Ä R I S T Ö Tutkimusten ja suunnittelun perusteella Santahaminassa tehdään seuraavat toimenpiteet: Iskemäkohtien ja pilaantuneen maaaineksen poisto. Toimenpiteet on hyväksytetty Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella erillisellä ilmoitusmenettelyllä Ratojen vallien kunnostaminen ja korottaminen parantamaan meluntorjuntaa sekä ratojen käytettävyyttä varomääräykset huomioon ottaen Taustavallien vesienkeräys- ja käsittelyrakenteet Rata-alueiden muotoilu, kuivatuksen ja tiestön parantaminen Ratalaitteiden kunnostaminen Ampumakatosten kunnostus ja äänieristyksen parantaminen Sähkökeskuksen ja ulkovalaistuksen rakentaminen parantamaan turvallisuutta turvallisuusnäkökohtia, on ympäristönsuojelurahoituksen lisäksi hankkeeseen saatu rahoitusta myös Maavoimien koulutussektorilta sekä Senaatti-kiinteistöltä. Osa Santahaminan ampumaradoista on siviiliampumaseurojen ja metsästysseurojen käytössä. Niiden ratojen kehittäminen, joilla ei ole sotilaskäyttöä, jää ympäristölupamääräysten mukaisesti asianomaisten käyttäjien vastuulle, kertoo Teemu Hourula. Vesistöhaitat kuriin Maanrakennusliike Konevuori Oy:n kaivinkoneet ovat olleet ahkerassa käytössä. Alueelta on kaivettu tuhansia tonneja pilaantunutta maata, joka on kuljetettu jätteenkäsittelylaitokseen. Osa poistettavasta maasta on voitu hyödyntää vallirakenteissa, mutta myös lisämaata on tarvittu, kuvailee työnvalvoja Pekka Honkanen Rakennuslaitoksen Santahaminan toimistosta. Uutta käyttökelpoista maata olemme saaneet jopa ilmaiseksi, sillä pääkaupunkiseudulla on pulaa paikoista, jonne urakoitsijat voisivat viedä rakentamisesta syntyvää ylimääräistä maaainesta. Ammusten aiheuttamia vesistöhaittoja vähennetään taustavalleihin asennettavilla vesienkeräysrakenteilla, joista vedet ohjataan käsittelyaltaiden kautta mereen. Käytännössä vesi ohjataan muovikourujen kautta rata-alueen ulkopuolelle vesienkäsittelyaltaaseen, jossa vedestä saadaan eroteltua ammuksista liukeneva lyijy, minkä jälkeen puhdistunut vesi ohjataan mereen. Työmaakatselmukseen osallistunut ympäristötarkastaja Eeva Summanen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta oli tyytyväinen ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin. Vedenkäsittelyn avulla vältetään lyijyn kulkeutuminen mereen, kertoo ympäristötarkastaja Eeva Summanen. Ampumaradan taustavalleihin upotetaan muovikourut, josta vesi ohjataan vesienkäsittelyaltaan kautta mereen. 18 MUURIANKKURI

19 Y M P Ä R I S T Ö Sotilassaari pääkaupungin turvana Santahaminassa toimii pääkaupunkiseudun oma joukko-osasto Kaartin Jääkärirykmentti. Se kehittää ja ylläpitää sotilaallista valmiutta ja turvallisuustoimintaa pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Rykmentin päätehtävänä on kouluttaa asutuskeskustaisteluun erikoistuneita joukkoja. Santahaminassa toimii myös Maanpuolustuskorkeakoulu. Puolustusvoimauudistuksen myötä Santahaminaan siirtyvät Puolustusvoimien kansainvälinen keskus Tuusulasta ja Urheilukoulu Lahdesta. Useat muutkin Etelä- ja Itä-Suomen joukko-osastot sekä rajavartiolaitoksen ja poliisin yksiköt käyttävät saaren harjoitusalueita sekä koulutustiloja ja -simulaattoreita. Santahamina on toiminut sotilastukikohtana vuodesta 1808 lähtien. Alueelle on rakennettu laaja infrastruktuuri rakennuksineen ja harjoitusalueineen. Kasarmialuetta hallitsevat edelleen venäläisten 1900-luvun alussa rakentamat punatiiliset rakennukset, joista yhdessä sijaitsee Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Etelä-Suomen aluetoimisto. Luontoa, uhanalaisia kasveja ja eläimiä Santahamina on Helsingin edustan suurimpia saaria. Santahamina, Kuninkaansaari, Vallisaari ja Suomenlinnan saaret muodostavat etelästä meren suunnalta kehämäisen suojaketjun Suomenlahden Kruunuvuorenselälle. Santahamina koostuu laajoista hietikkoalueista, niitä ympäröivistä kalliometsistä sekä lammista ja luonnontilaisista korpi- ja lehtoalueista. Saarella kasvaa runsaasti harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja. Santahamina on useiden lepakkolajien elinympäristö ja saarella on havaittu yli perhelajia, joista uhanalaisia on yli 70. Pohjoisessa Santahaminan erottaa mantereella sijaitsevasta Laajasalosta kapea Hevossalmi ja sen yli johtava Hevossalmen silta. Matkaa Helsingin keskustaan on meritse 5 kilometriä ja maanteitse 12 kilometriä. Santahaminan maa-alueet ja kasarmikiinteistöt omistaa Senaatti-kiinteistöt. Varuskuntasaaren pinta-ala on 4 km 2 ja saarella asuu vakituisesti noin 400 henkilöä, ja useimmilla heistä on jokin kytkös puolustushallintoon tai rajavartiolaitokseen. Liikenne saarelle on melkoinen, sillä päivittäin siellä käy töissä tai opiskelemassa noin henkilöä. Santahaminaan pääsevät henkilöt, joilla on asianmukainen kulkulupa. Saarelle pyrkivien kulkuluvat tarkastetaan sotilaspoliisin kulunvalvontapisteessä Santahaminan portilla. kuva: Puolustusvoimat Santahaminan saarelta on meritse Helsingin keskustaan vain viisi kilometriä. Tulijalta tarkastetaan kulkulupa Hevossalmen sillan jälkeen. Maanpuolustuskorkeakoulu (ent. Kadettikoulu) valmistui Santahaminaan kuvat: HENRIK HELIN MUURIANKKURI 19

20 V A R U S K U N T A Suomen suurin johtajakoulu Puolustusvoimauudistuksen myötä Reserviupseerikoulu yhdistetään hallinnollisesti osaksi Lappeenrannassa sijaitsevaa Maasotakoulua, mutta toiminnallisesti RUK pysyy Haminassa. kuva: Reserviupseerikoulu RUK on kouluttanut jo yli reservin upseeria. 20 MUURIANKKURI

21 V A R U S K U N T A pysyy Haminassa Vuonna 1920 toimintansa aloittanut Reserviupseerikoulu on kouluttanut tähän mennessä yli varusmiesjohtajaa reservin upseerin tehtäviin. Itärajan tuntumassa sijaitseva Haminan pikkukaupunki lähimetsineen on tullut tutuksi tuhansille suomalaisille nuorille miehille ja naisille. Varusmiespalveluksessa parhaat soveltuvuutensa ja kyvykkyytensä osoittaneet valikoituvat koulutettavaksi joukkueenjohtajiksi Reserviupseerikouluun. Varusmiespalveluksen reserviupseerikoulutus kestää yhteensä kahdeksan kuukautta, josta kolme kuukautta kouluttaudutaan reserviupseerikurssilla Haminassa ja seuraavat viisi kuukautta johtamistaitoja sovelletaan käytäntöön upseerikokelaana oman aselajin kotijoukko-osastossa jossakin maamme varuskunnista. Reserviupseerikoulun tavoitteena on kouluttaa upseerioppilaista ammattitaitoisia ja yhteistyökykyisiä reservin johtajia, jotka johtavat joukkoaan omalla esimerkillään. Reserviupseerikurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja vuosittain kurssin suorittaa reservin upseeria. RUK-henki Reserviupseerikoulun tunnuslause on RUK kouluttaa RUK kasvattaa! Sotilaskoulutuksen lisäksi reserviupseerikurssilla on suuri merkitys nuorten kasvattajana, korostaa Saan kuvani viimeisenä itsenäisen joukko-osaston komentajana tähän seinälle, kun RUK siirtyy Maasotakoulun alaisuuteen ja lakkaa toimimasta itsenäisenä joukko-osastona, toteaa Reserviupseerikoulun 27. johtaja, eversti Timo Pöysti. Reserviupseerikoulun 27. johtaja, eversti Timo Pöysti. Nuoret eri puolilta Suomea tulevat tänne kolmeksi kuukaudeksi ja muodostavat vertaistensa kanssa tiiviin ja yhtenäisen ryhmän, jossa syntyy se paljon puhuttu RUK-henki. Mitä rukin kurssia olet? on usein kuultu kysymys johtajien keskusteluissa. Koulutus antaa nuorelle hyvät eväät johtamiseen myös siviilielämässä. Joukkueen johtaminen upseerikokelaskaudella tarjoaa tilanteita, joissa saa tuntumaa esimiesasemaan. MUURIANKKURI 21 <<<

22 V A R U S K U N T A RUK täyttää 95 vuotta Reserviupseerikurssilaiset pitävät yhteyttä vielä vuosien jälkeenkin, ja Haminassa kokoontuu vuosittain 4 6 aiempaa kurssia. Yhteydenpidon määrä riippuu kunkin kurssin omasta aktiivisuudesta, Timo Pöysti huomauttaa. Reserviupseerikoulu kutsuu kulloisenkin kurssin päättäjäisiin järjestyksessä sata kurssia aiemman ns. kummikurssin. Lokakuussa 2014 alkaneen kurssin 245 kurssijuhla järjestetään Reserviupseerikoulun Maneesissa ja tilaisuuteen kutsutaan kurssin 145 RAUTAKOURA kurssilaiset aveceineen. Kurssi on valmistunut vuonna Kummikurssilaisten saaminen päättäjäisiin on hieno asia. Heidän pitämänsä puheet ovat myös aina hyvin mielenkiintoisia, eversti Pöysti kertoo. Reserviupseerikoulu täyttää ensi vuonna 95 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään tilaisuus, johon kutsutaan kaikki aiemmat kurssit. Eversti Timo Pöysti on toiminut vuoden 2013 alusta lähtien Reserviupseerikoulun johtajana. Sitä ennen hän toimi mm. Maavoimien esikunnan operatiivisen osaston päällikkönä, Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulun johtajana, Itä-Suomen sotilasläänin esikunnassa operatiivisen osaston päällikkönä ja Kymen Sotilasläänin esikuntapäällikkönä sekä sotilasasiamiehenä Norjan Suomen suurlähetystössä. Kaikki tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia. Sellaista reppurin työtähän tämä on. Perhe on asunut koko ajan pääkaupunkiseudulla lukuun ottamatta kolmea Norjan vuotta. kuva: Sofia Virtanen Haminan kaupunki lähimetsineen on tullut tutuksi tuhansille suomalaisille nuorille miehille ja naisille. RUK tekee tiivistä yhteistyötä Haminan kaupungin kanssa esimerkiksi sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoon järjestelyissä. Reserviupseerit Viime vuosina on panostettu varusmieskoulutukseen, ja se on hyvällä tasolla niin reserviupseerikursseilla kuin joukkotuotantoyksiköissäkin. Selkein puute on kertausharjoitusten vähäinen määrä, johon nyt on onneksi tulossa muutos, sanoo Reserviupseerikoulun johtaja Timo Pöysti. Vuosina puolustusvoimien tavoitteena on kouluttaa kertausharjoituksissa vähintään reserviläistä joka vuosi. Tänä vuonna kertausharjoituksiin on osallistunut vain noin reserviläistä. Vuonna 2015 Maavoimien kertausharjoitusten päätapahtuma järjestetään alkusyksystä Helsingistä Niinisaloon ulottuvalla alueella, ja siihen käsketään reserviläistä Helsingistä, Uudeltamaalta, Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Toinen iso harjoitus on kesäkuussa Pohjois- Karjalassa ja siihen käsketään reserviläistä. Kertausharjoitusten lisäksi puolustusvoimat tilaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) 250 erilaista koulutustapahtumaa. Tulevien kertausharjoitusten tarkoituksena on alueellisten ja paikallisten joukkojen suorituskyvyn varmistaminen ja kehittäminen. Kunkin reserviläisen määrätty sodan ajan tehtävä ohjaa, milloin ja 22 MUURIANKKURI

23 V A R U S K U N T A kuvat: Reserviupseerikoulu Kurssijuhla upeine ohjelmanumeroineen on aina iso tapahtuma. Iltapukujuhlan osallistujien määrä aveceineen on noin taas kertaamaan mihin kertausharjoitukseen tulee käsky, kuvaa Timo Pöysti. Kertausharjoitukset tukevat myös fyysisen kunnon ylläpitoa. Ennen kertausharjoituksiin menoa kannattaa käydä puolustusvoimien (alun perin varusmiespalvelukseen tuleville nuorille lanseeratulla) MarsMars.fi-sivustolla. Kuntopalvelu räätälöi kysymysten perusteella vastaajalle sopivan kuntoharjoitusohjelman. Hakeutuminen paikallisjoukkoihin Reserviläisen kannattaa olla aktiivinen ja hakeutua vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan, neuvoo Timo Pöysti. Uusista paikallisjoukkojen toiminnasta saa tietoa puolustusvoimien aluetoimistoista ja muusta vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta ja tapahtumista esimerkiksi Reserviupseeriliiton (RUL) piiritoimistoista ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä (MPK). Puolustusvoimauudistuksen myötä uusi sodan ajan joukkojen jako perustuu operatiivisiin, alueellisiin ja paikallisiin joukkoihin. Operatiiviset joukot varustetaan ja koulutetaan vaativiin ja liikkuviin sotatoimiin, alueelliset joukot keskittyvät uudistetun taistelutapansa mukaisesti puolustukseen tärkeillä Reserviläisiä käsketään jatkossa entistä useammin kertausharjoituksiin. alueilla koko maassa, ja paikallisjoukot vastaavat paikallisesti maakuntien puolustuksesta. Poikkeusoloissa paikallisjoukot organisoidaan paikallispataljooniksi. Paikallisjoukkojen tehtäviä ovat muun muassa joukkojen perustaminen, alueen valvonta, kohteiden suojaaminen, yhteistoiminta siviiliviranomaisten kanssa sekä muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto. Paikallisjoukkoja voidaan käyttää normaalioloissa rajoitetusti muiden viranomaisten tukemiseen. Paikallisjoukkoihin sijoitetaan toiminta-alueen hyvin tuntevia reserviläisiä ja hyödynnetään heidän sotilaallista ja siviilissä hankittua osaamistaan. Pataljoonissa reserviläisiä voidaan sijoittaa korkeisiinkin johtotehtäviin. Reserviläisten kouluttamisessa käytetään laajasti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen resursseja. kuva: Reserviupseerikoulu MUURIANKKURI 23

24 R A K E N T A M I N E N kuva: Rakennuslaitos RUK:n päärakennuksen ja Maneesin peruskorjaus valmistui keväällä Parhaillaan korjauksen alla on Jääkärikomppanian kasarmi. kuva: Reserviupseerikoulu Kasarmien peruskorjaukset jatkuvat Haminassa Reserviupseerikoulun päärakennuksen sekä koulutus- ja juhlatilana käytettävän Maneesin peruskorjaukset valmistuivat keväällä Rakennukset ovat nyt loistavassa kunnossa, ja viime kesän helteilläkin ilmastointi toimi moitteettomasti, kehuu koulun johtaja Timo Pöysti. Tänä syksynä käynnistynyt ja vuoden 2015 joulukuussa valmistuva Jääkärikomppanian kasarmin peruskorjaus jatkaa Haminan varuskunnan kasarmirakennusten uudistamista 2010-luvun vaatimuksien mukaisiksi. Hankesuunnittelu valmistui tammikuussa 2014 Rakennuslaitoksen projektipäällikkö Johanna Virsun johdolla. Kolmikerroksinen kasarmirakennus on rakennettu vuonna 1953, ja se on lähes alkuperäisessä kunnossa lukuun ottamatta vähäisiä ilmanvaihdon parannuksia. Kuntotutkimusten perusteella rakennuksen runko on edelleen hyvässä kunnossa, joten peruskorjaus on kokonaistaloudellisesti ja elinkaarinäkökulmasta kannattavin vaihtoehto. Rakennuksen runko ja tiilinen vesikatto sekä tupakerrosten mosaiikkibetonilattia säilytetään peruskorjauksessa, mutta lähes kaikki sisäpinnat rakennetaan uudelleen. Koska rakennuksen käyttötarkoitus ei muutu, voidaan hyväkuntoiset tiiliväliseinät säilyttää. Talotekniikka ajanmukaistetaan, ikkunat ja ovet uusitaan ja lisäksi julkisivun kolmikerrosrappausta korjataan osittain. Toiminnalliset muutokset liittyvät sisäilmaongelmiakin aiheuttaneeseen maastovarustemateriaalin säilytykseen. Märkiä maastovarusteita on kuivattu riittämättömissä tai käyttötarkoitukseen sopimattomissa tiloissa. Peruskorjauksessa kasarmin kellarikerrokseen rakennetaan asianmukaiset kuivatustilat henkilökohtaisille maastovarusteille eikä varusteita enää jatkossa viedä majoituskerroksiin. Joukkokohtaisille maastovarusteille ja teltoille rakennetaan erillinen pihavarasto/telttakuivaamo. Haminan varuskunnassa on tuleville vuosille hyväksytty myös Tykistökasarmin peruskorjaus, jonka suunnittelu ja toteutus ajoittuvat vuosille Puolustusvoimauudistuksen vuoksi RUK:ssa koulutettavat varusmieserät kasvavat, joten kasarmien majoituskapasiteettia tehostetaan peruskorjaushankkeiden yhteydessä. 24 MUURIANKKURI

25 KOLUMNI VTM, res. kom.kapt. Juhani Heimonen on toiminut Turun Sanomien pääkirjoitus- ja artikkelitoimituksen päällikkönä. Suomettunutta itseruoskintaa Politiikan ja kulttuurin kielenkäyttäjät löytävät joskus yllättävästi toisensa. Viimeksi yhteinen aihe innoitti kirjailija Sofi Oksasta ja puoluejohtaja Ville Niinistöä. Vihreiden kellokas marssitti syyskuussa puolueensa oppositioon syyttäen hallitusta paluusta suomettumisen aikaan. Hän arvosteli talouslehti Financial Timesissä (17.9.) ankarasti Fennovoiman uuden ydinvoimalahakemuksen hyväksymistä. Laitoksen toimittaja ja vähemmistöomistaja (34 %) on venäläinen Rosatom. Annamme venäläisille juuri sen vaikutusvallan, jota he toivovat suhteessa länteen ja EU:hun, Niinistö perusteli. Kolme viikkoa myöhemmin vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto ilmoitti, että puolueelle kelpaisi kyllä Rosatomin toimittama aurinkovoimala. Kannanottojen ero kuvastaa vihreiden aatteellista joustavuutta. Iso paha susi ei ollutkaan Venäjä, Venäjä, Venäjä, vaan ydinvoima, ydinvoima, ydinvoima. NYKYKIRJALLISUUTEMME goottisieluinen komeetta valitsi hänkin julistukselleen ulkosuomalaisen saarnastuolin. Sofi Oksanen käytti lokakuussa Frankfurtin kansainvälisillä kirjamessuilla puheenvuoron, joka ei jättänyt Paasikiven- Kekkosen ulkopolitiikasta kiveä kiven päälle. Suomettuminen oli vähennettyä itsenäisyyttä, nakerrettua demokratiaa ja kuristettua ilmaisunvapautta malli jota suomalaisen on mahdoton suositella kenellekään, painosten miljoonalemmikki latasi. Oksanen ei ensi kertaa kovistellut suomalaisia poliitikkoja. Vuonna 2009 hän vaati pääministeri Matti Vanhasta tilille kolumnista, jonka tämä oli kirjoittanut 24 vuotta aiemmin. Vanhanen oli langennut veriruskeaan syntiin suhtautuessaan kriittisen varauksellisesti virolaisten pyrkimyksiin irrottautua Neuvostoliitosta. Kirjailijan langettamaa tuomiota ei lieventänyt edes se, että Vanhanen oli rikoksen tapahtuessa vantaalaisen Kehäsanomat-lehden päätoimittaja, vailla poliittista valtaa ja vastuuta. ITSENÄISEN SUOMEN historia tuntee monia kulttuurihenkilöitä, jotka ovat nousseet vastustamaan valtiollista vääryyttä. Heihin kuului muun muassa Sylvi-Kyllikki Kilpi, kirjailija, poliitikko ja jatkosodan loppuvaiheessa organisoituneen rauhanopposition aktiivijäsen. Kilpi auttoi natsi-saksan ja Suomen Valpon jahtaamia juutalaisia, joista tunnetuin lienee Bertolt Brecht. Tämä sai pakomatkallaan Saksasta Yhdysvaltoihin perheensä kanssa piilopaikan Sörnäisten tytön kodissa. Sodan jälkeen tannerilainen sosiaalidemokraatti sonnustautui SKDL:n kostyymiin ja alkoi rakentaa sokean lojaaliuden siltaa itäiseen diktatuuriin, generalissimus Stalinin Neuvostoliittoon. Vaikka Kilpeä on irvailtu poliittisen takinkäännön tähtimannekiiniksi, hänen reagointinsa sorrettuihin vähemmistöihin kelpaa yhä malliksi. On olennaisesti eri asia, toimiiko ihminen itsensä alttiiksi asettaen tässä ja nyt. Vai kiipeääkö hän jälkeenpäin barrikadille julistamaan, miten muiden olisi pitänyt toimia. Jälkiviisaus on viisauden lajeista mairein ja vastenmielisin. Juuri siinä suomettumisen esille nostajat yhä uudelleen kunnostautuvat. OKSASELLA ON harvinaisen väkevät motiivit menneisyyden ruotimiseen. Suomalaisen sähköasentajaisän ja virolaisen diplomi-insinööriäidin perheeseen 1977 syntynyt ainokainen eli lapsuutensa kahden valtion ja järjestelmän puristuksessa. Niistä kumpikaan ei täyttänyt kriteereitä, joihin Finlandia-palkittu kirjailija jälkiviisautensa perustaa. Ilman sosialistista Viroa ja suomettunutta Suomea Sofista tuskin olisi tullut Stalinin lehmien, Puhdistuksen ja Kun kyyhkyset katosivat kirjoittajaa. Oksasen tuotanto avaa ainutlaatuisen näkökulman kielisukulaistemme traumaattiseen historiaan. Silti lukija on alkanut teos teokselta odottaa hetkeä, jolloin Oksanen toisi aihepiirinsä ohjelmallisemmin lähemmäs nykyaikaa. Jälleenitsenäistyneen Viron huikea kehitys ultraliberaaliksi EU- ja Nato-maaksi on aiheuttanut kasvukipuja, jotka kaipaisivat kaunokirjallista diagnoosia. Samoin unionin entisen mallioppilaan identiteettikriisi pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Kenties painopisteen vaihtamisen aika tulee Kvartettisarjan jälkeen. Samoin kuin Nobelin palkinnon, jonka voittajaksi Oksasta ehdittiin jo tänä vuonna povailla. MUURIANKKURI 25

26 K a s a r m i e n u u s i e l ä m ä Pääskyvuori taiteilijoiden Uudessa juttusarjassa kerromme, millaista uutta elämää puolustusvoimien käytöstä poistetuilla kasarmialueille on syntynyt. Kuvanveistäjä Béla Czitrom ja kuvataiteilija Jaana Saarikoski ovat erittäin tyytyväisiä rauhallisiin työtiloihinsa entisellä Pääskyvuoren kasarmilla Turussa. Turussa Pääskyvuoren kasarmilla on vuodesta 2009 lähtien toiminut Fimbul-taiteilijayhteisö. Korkealla mäellä, neljän kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitseva alue on edelleen aidattu. Kuvataitelijat, kuvanveistäjät, mediataiteilijat, äänitaiteilijat ja valokuvaajat työskentelevät entisissä miehistötuvissa kukin omissa oloissaan. Miehistön suihkutilat toimivat nykyisin mm. maalauspensselien pesupaikkana. Yksi huone on pyhitetty yhteiseksi kahvihuoneeksi sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yksi huone on varattu tilapäiseen projektityöskentelyyn. Pihalla entisessä ruokala- ja terveystalossa on kuvanveistäjien valimo Jöötti. Kasarmin rouheat tilat viehättävät Olen todella tyytyväinen siihen, että voin työskennellä täällä ja vuokrakin on kohtuullinen, kehuu kuvanveistäjä Béla Czitrom. Voin keskittyä luovaan työhön omassa työhuoneessani ja isot valutyöt käyn tekemässä Jöötissä, jonne saan aina tarvittaessa kollegoilta nostoapua. Työhuoneessa on esillä erilaisia veistoksia: patsaita, muotokuvia ja reliefejä, joissa materiaalina on käytetty pronssia, alumiinia, kuparia, kiveä ja lasikuitua. Béla Czitrom kertoo, 26 MUURIANKKURI

27 K a s a r m i e n u u s i e l ä m ä käytössä että yhden työn tekemiseen tarvitaan monta eri työvaihetta ennen kuin ideasta syntyy lopullinen teos, vaikkapa pronssipatsas. Tämän veistoksen viimeistelyyn olen käyttänyt kolme viikkoa. Työkaluina oli mm. vasara, kulmahiomakone, taltta ja hiekkapaperi ja lopuksi käsittelin pinnan erilaisten happojen kanssa. Béla Czitrom muutti Pääskyvuoreen ensimmäisten taitelijoiden joukossa, kun heidän Titanik-taiteilijayhdistyksensä oli saanut lähtöpassit Turun kaupungin omistamasta Jokikadun kiinteistöstä. Unkarilainen Béla Czitrom on asunut Turussa 25 vuotta. Kuvanveiston lisäksi hän on tehnyt laivoihin sisustuksia ja toiminut kipsitaiteen opettajana Turun Ammattiopistossa (TAO). Kasarmirakennuksessa on 17 työhuonetta ja niissä työskentelee yhteensä 20 taitelijaa. Neljä nuorta kuvataiteilijaa työskentelee rakennuksen isoimmassa huoneessa, entisessä varusmiesten koulutus- ja pingisluokassa. Valmistuimme Turun Taideakatemiasta ja tulimme tänne samaan työhuoneeseen. Oltiin samalla luokalla ja töitä oli tehty yhdessä jo aiemminkin, kertoo kuvataiteilija Jaana Saarikoski. Täällä on hyvä maalata, on rauhallista ja isot ikkunat ja pesupaikkakin ihan vieressä. Kovilla pakkasilla pitänee kyllä tuoda joku lisälämmitin, että tarkenee. Armeijan käytössä yli 60 vuotta Toisen maailmansodan aikana Pääskyvuoren rinteeseen louhittiin luolia ammustuotantoa varten ja kasarmialue muodostui niiden ympärille. Turun Ilmatorjuntapatteristolle rakennettu kasarmirakennus oli ensin yksikerroksinen ja myöhemmin siihen on tehty toinen kerros. Pääskyvuori oli puolustusvoimien käytössä vuoteen 2006 saakka. Siellä ovat Turun Ilmatorjuntapatteriston jälkeen toimineet 2. Erillinen Viestikomppania, Turun rannikkopatteriston esikunta ja viimeisenä Etelä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus. Kasarmialueelle rakennettiin vuonna 1964 Pääskyvuoren linkkitorni, joka on Turun korkein rakennus. Vuonna 2006 Turun kaupunki sai haltuunsa suurimman osan kasarmialueesta valtion kanssa tehdyllä maanvaihtosopimuksella. Kulttuuripääkaupunkivuosi toi lisää taitelijatiloja Takavuosina Turussa oli todella pulaa taiteilijoiden työtiloista, mutta kulttuuripääkaupunkivuoden ja taitelijoiden mielenosoitusten ansiosta kaupunkiin on saatu työtiloja Logomoon, entiseen Barkerin tehtaaseen Raunistulaan ja tänne Pääskyvuoreen, kertoo Titanik-kannatusyhdistyksen puheenjohtaja ja Pääskyvuoren tilojen yhdyshenkilö Tuike Alitalo. Pääskyvuoren tilat kiinnostavat kovasti ja tänne on koko ajan jonossa tulijoita. Kasarmi soveltuu erinomaisesti taitelijoiden työtiloiksi. Kierros rakennuksessa osoittaa, että Pääskyvuoren kasarmia ei ole pidetty kaikilta osin enää hyvässä kunnossa. Olemme huolissamme, että vuokranantajamme Turun kaupunki on päästämässä taloa huonoon kuntoon. Alakerran viemärit ovat olleet jo pidempään tukossa ja vesi pitää kantaa ämpäreillä ulos. Olen jo useamman kerran pyytänyt korjausapua, mutta sitä ei ole saatu, Tuike Alitalo kertoo. Taiteilijayhdistyksen yhtenä huolenaiheena on Pääskyvuoren kaavoittaminen asuntotuotantoon. Kaavoitus on ollut vireillä jo useamman vuoden. Pääskyvuoren linkkitorni on mastoineen 122 metriä ja 1970-luvuilla lähes kaikki tv-lähetykset ulkomailta Suomeen ja päinvastoin kulkivat Pääskyvuoren tornin kautta. MUURIANKKURI 27

28 ENGLISH SUMMARY A properly dimensioned infrastructure, sharp spearhead and sufficient reserve Our garrison network is now appropriately dimensioned to ensure that the Finnish Army, Navy and Air Force are all provided with a sufficient infrastructure in relation to their size, says the Commander of the Finnish Defence Forces, General Jarmo Lindberg. According to General Lindberg, Finland needs a sharp spearhead to counter offensives as well as a sufficient reserve. The expression a sharp spearhead means that we have highstandard troops that are provided with advanced equipment and can be rapidly activated to counter a possible offensive. We also need to have a sufficiently large number of reservists; in fact, even following the reductions implemented in the Defence Force Reform, we still have a reserve that is among the largest in Europe. General Jarmo Lindberg (b. 1959) has served as the Commander of the Finnish Defence Forces since 1 August Lindberg graduated as a fighter pilot from the Air Force Academy in In the 1990s, he became widely known as the leader of the group of Finnish pilots who were trained for the F-18 Hornet in the USA. Jarmo Lindberg is active in social media, and his Twitter has thousands of followers. Now, in his role as the Chief of Defence, he also tweets officially via account. Lindberg finds it only natural that the Commander of the Defence Forces is present in social media. It is the interactive forum for a large portion of our population, especially for young people. A new operating model for the Construction Establishment One of the largest changes introduced through the Defence Forces Reform concerns logistics. Operational as of 1 January 2015, the Defence Forces Logistics Establishment and its three Logistics Regiments will handle the material acquisition, logistics, facilities management and environmental issues in a centralised manner for the Finnish Army, Navy and Air Force. The Construction Establishment will continue to provide real estate and environmental expertise and maintenance services as part of the Defence Administration, but the overall service contract will now be signed with the Logistics Establishment. In addition to new contractual practices and operating processes, the management of the Construction Establishment will be lightened into a two-tier organisation. Instead of the current 15 regional and local offices, there will be nine Service Units across the country. The service unit managers will report directly to the Director of the Construction Establishment, and they are responsible for the production of services within their relevant operating areas. The nationwide service contract will include facilities management, repair and maintenance, cleaning, energy supply, project planning, and environmental and other specialist services. 28 MUURIANKKURI

29 Enhanced efficiency through the new nationwide Customer Support Centre The new Customer Support Centre of the Construction Establishment will start operating on 1 April Located in Jyväskylä, the new centre will provide services to all of the defence real properties throughout the country. The centre will receive and process failure reports and requests for repair and maintenance, support the regional organisations in their tasks to maintain properties, and monitor the environmental conditions and alarms. The estimated number of incoming service requests is ca. 30,000. Ideally, at least 70 per cent of the requests are communicated electronically via the Intranet, and only 30 per cent by phone or . The service management system contains the necessary engineering and technical data on all the buildings, as well as administrative information, such as relevant inspections conducted by the authorities. The Help Desk and integrated mobile systems will ensure efficient operational planning and use of resources, and the remote site management solution aims to enhance energy efficiency, and thereby, economic savings. A massive shooting range renovation project underway in Santahamina In co-operation with the Defence Forces, the Construction Establishment has investigated the environmental impacts of shooting ranges since the 1990s. The current renovation initiative covers approx. 30 shooting range areas. The largest project is underway on the garrison island of Santahamina in Helsinki. One aim is to reduce noise hazards, for example, by heightening the embankments and improving the sound attenuation of the shooting enclosures. Before the actual construction work, which will take approximately one year, environmental surveys are carried out to assess, among other things, the noise load, soil spoilage and the migration of harmful substances to the sea. To reduce the hazards caused to the natural bodies of water, special water collection structures and processing pools will be constructed. Santahamina has served as a military base since 1808, and the island features today an extensive infrastructure including buildings and constructed training areas. MUURIANKKURI 29

30 AJANKOHTAISTA Asiakastyytyväisyys noussut ennätystasolle KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemässä vuosittaisessa toimitilojen asiakastyytyväisyystutkimuksessa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys kiinteistöpalveluihin jatkoi nousuaan ja kokonaistyytyväisyys oli nyt 4,04 (asteikolla 0 5). Tulos on paras, jonka Rakennuslaitos on saanut tässä kyselyssä, joka on tehty vuodesta 1995 alkaen. Kyselyssä kerättiin tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä kiinteistö-, siivous- ja energiapalveluihin, vuosikorjauksiin, erillistilauksiin ja pieninvestointeihin, rakennuttamiseen ja sopimuskäytäntöihin. Kohderyhmänä olivat joukko-osastojen komentajat, huoltopäälliköt tai vastaavassa asemassa toimivat henkilöt, puolustusvoimien kiinteistöpäälliköt sekä Pääesikunnan, Leijona Catering Oy:n, Millog Oy:n ja puolustusministeriön kiinteistöasioista vastaavat asiantuntijat. Kysely toteutettiin verkossa syyskuussa Palvelukohtaisesti korkeimmat arvosanat sai jälleen siivous. Kaikissa palveluissa erityisen hyvät arvosanat sai palveluhenkilöstön palveluhenkisyys. Varuskuntiin sääsuojia ajoneuvoille Varuskuntiin rakennetaan yhteensä 60 sääsuojaa, jotka riittävät puolustusvoimien ajoneuvolle. Sääsuojista on jo kymmenen valmiina, kuusi Säkylän varuskunnassa ja kaksi Vekaranjärven varuskunnassa. Sääsuojat vähentävät ajoneuvojen kunnossapitokuluja, pidentävät niiden elinkaarta ja parantavat liikenneturvallisuutta varuskunnissa. Puolustusvoimien käyttöajoneuvot eivät tarvitse lämmitettyjä halleja, joten sääsuoja on kustannustehokas ratkaisu. Suojien rakenteet on suunniteltu vaativiin olosuhteisiin ja ne kestävät raskaankin lumikuorman. Suojat ovat kooltaan 544 neliömetriä. Päiväsaikaan valonlähteenä on kattomateriaalin läpäisevä luonnonvalo ja pimeällä LED-valot. Palosuojattu pintakangas lisää ajoneuvojen säilytyksen turvallisuutta. Suojien käyttöikä on 50 vuotta ja tuona aikana pintakangas pitää uusia yhden kerran. Liukuovien ansiosta ajoneuvot on helppo ajaa sisään ja ulos, ja jokaisessa ajoneuvopaikassa on sähköpistoke. Asvalttilattioiden kaatoja pitkin valuvat nesteet, kuten öljy, saadaan kerätty yhteen kaivoon. Yhden suojan rakentaminen perustuksineen maksaa arviolta euroa. Lopullisiin kustannuksiin vaikuttavat rakentamisen olosuhteet, kuten maaperä ja pinnanmuodot. Kilpailutuksen jälkeen tekijäksi valittiin Janus Oy. 30 MUURIANKKURI

31 UUSIA HENKILÖITÄ RAKENNUSLAITOKSEEN Jani Haataja on nimitetty paikallispäälliköksi Hämeen alueelle Tampereen paikallistoimistoon. Ari Kajaala on nimitetty sähkövalvojaksi Etelä-Suomen alueelle Helsingin aluetoimistoon. Albena Lehtiö on nimitetty siivoustyönohjaajaksi Länsi-Suomen alueelle Turun aluetoimistoon. Jani Haataja Ari Kajaala Albena Lehtiö Kaj Lindholm on nimitetty määräaikaiseksi tekniseksi asiantuntijaksi Länsi-Suomen alueelle Turun aluetoimistoon. Vesa-Matti Vartiala on nimitetty tekniseksi kiinteistönhoitajaksi Länsi-Suomen alueelle Turun aluetoimistoon. Kaj Lindholm Vesa-Matti Vartiala Pioneerirykmentti luopuu vastuullisesti alueistaan Keuruulla Lakkautettavassa Keuruun varuskunnassa Pioneerirykmentin käyttämien alueiden ennallistaminen on loppusuoralla. Pioneerirykmentin toiminta päättyy , jonka jälkeen Puolustusvoimien käyttöön jää vain pieni aidattu alue. Työ on jakautunut kahteen osaan eli Pioneerirykmentin omaan raivaus- ja ennallistamistoimintaan sekä Rakennuslaitoksen johtamaan pilaantuneiden maa-alueiden (PIMA) puhdistukseen. Kohteina ovat olleet Pioneerirykmentin vesialueet, taisteluampumarata sekä räjäytys- ja harjoitusalueet. Linnoitteet ja rakenteet on poistettu ja alueet maisemoitu. Raivausjätteestä suuri osa oli erilaisia metalleja, sillä pioneeriosaamiseen kuuluu metallirakenteiden räjäyttäminen. Pääosa metalleista, varsinkin kupari, pystyttiin myymään jatkokäyttöön, ja romumetallia on kuljetettu pois noin 500 tonnia. Pioneerirykmentin muut ampumaradat paitsi haulikkorata sekä Suojelukoulun käytössä ollut alue kunnostetaan pilaantuneista maista. Maaperän puhdistustavoitteet on määritetty riskiarvion perusteella ja lähtökohtana on ollut, että aluetta käytetään tulevaisuudessa virkistysalueena. Arvion mukaan pilaantunutta maata poistetaan tonnia. Maa viedään jätekeskuksiin loppusijoitusalueelle. Joulukonsertti Helsingin Johanneksenkirkossa perjantaina kello Helsingin Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Konsertti tarjoaa tunnelmallista joulumusiikkia upeasointisen puhallinorkesterin ja sopraanosolisti Helena Juntusen voimin. Konsertin johtavat Kaartin soittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Jyrki Koskinen sekä kapellimestari, musiikkikapteeni Ville Paakkunainen. Kaartin soittokunnan joulukonsertti on perinteisesti vetänyt Johanneksenkirkon täyteen kuulijoita. Liput alkaen 15/10 Lippupisteestä MUURIANKKURI 31

32 Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Joulutervehdyksiin varatulla summalla olemme tukeneet Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen työtä RUK-museon kehittämiseksi.