Future Savo - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -maakunnallinen vetovoimahanke
|
|
- Jarno Kahma
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Future Savo - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -maakunnallinen vetovoimahanke Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä Pohjois-Savon elinkeinoelämän näkymät ovat tällä hetkellä erityisen myönteiset alueen yritysten liikevaihto ja kannattavuus jatkavat kasvuaan ja tiedot yritysten investointi- ja kehittämishalukkuudesta ennakoivat kasvun jatkumista. Myös kansainvälistyminen nähdään yrityksissä keskeisenä kasvun väylänä. Erityisen myönteisiä näkymät ovat maakunnan teknologiateollisuuden parissa mutta myös rakentamisen alalla nähdään vahvaa kasvua. Viimeisimmän vuoden aikana maakunnan työllisyysnäkymät ovat parantuneet voimakkaasti ja työttömyys on vähentynyt nopeaa tahtia. Helmikuun lopussa 2018 työttömien osuus työvoimasta oli 11,7 %, mikä oli 1,8 %-yksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Huolestuttavaa on, että ennen kaikkea teknologiateollisuus mutta monet muutkin toimialat ovat jo jonkin aikaa viestittäneet työvoiman saatavuusongelmista. Näiden ongelmiin on pyritty jo vastaamaan mm. lisäämällä rekrytointikoulutuksia sekä käynnistämällä erilaisia työllisyyshankkeita. Maakunnassa menossa olevissa työllisyyshankkeissa (esim. YTYÄ! Ylä-Savossa on työtä -hankkeessa) on kuitenkin huomattu, että niiden toimenpiteisiin ei enää saada maakunnan sisältä haettua riittävän osaamistaustan omaavia, motivoituneita työnhakijoita, vaan alueen työvoimareservi alkaa olla ns. läpikäyty. Kun ennakoitavissa on, että työvoiman kysyntä jatkuu positiivisena, niin tämä johtaa entistäkin vaikeampiin rekrytointiongelmiin. Tässä tilanteessa joudutaan nyt panostamaan maakunnan ulkopuolelle ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelle kohdistuviin toimenpiteisiin, jotta alueen työnantajien työvoimatarpeisiin voidaan vastata. Haasteena on myös nopeimmin kasvavien alojen kuten teknologiateollisuuden työvoimatarpeen miesvaltaisuus - kun maakunnassa on runsaasti avoimia työpaikkoja pääsääntöisesti miehille, ongelmaksi muodostuu vastaavan osaamistason puolisotyöpaikkojen löytyminen, jolloin perheiden muuttohalukkuus maakunnan ulkopuolelta heikkenee merkittävästi. Tähän joudutaan miettimään uudenlaisia työnantajayhteistyön sekä muuttajapalvelun keinoja, jotta maakuntaan kaivattujen ammattilaisten puolisoillekin löydettäisiin mahdollisimman joustavasti joko työpaikka tai kouluttautumismahdollisuus esim. uudelle ammattialalle. Pohjois-Savon maakuntaohjelman valmistelussa vuosille nousi vahvasti esille maakunnan eri seutukuntien yhteinen huoli alueen yleisen vetovoimaisuuden heikkenemisestä. Tämä näkyy alueen opiskeluikäisten nuorten muuttotappiona, työikäisen väestön vähenemisenä, osaavan työvoiman saatavuuden vaikeutumisena ja yritysten rekrytointiongelmina. Pohjois-Savon liitto teetätti vuoden 2017 kuluessa asiantuntijaselvityksen, jolla kartoitettiin vetovoimaisuuden parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Selvitystyö tehtiin seutukuntakohtaisesti ja sen pohjalta hahmoteltiin vetovoimatyölle alustavia kohderyhmiä, vetovoimaisuuden edellytyksiä, keskeisiä toimijoita sekä ehdotuksia konkreettisista kokeiluista ja uusista toimintamalleista. Maakunnan vetovoiman parantaminen on keskeinen kysymys koko maakuntasuunnitelman toteutumisessa, jotta kasvavat ja toimintaansa kehittävät työllistäjät saavat tulevaisuudessa riittävästi työvoimaa. Pohjois-Savon vetovoiman parantamiseen tarvitaan sekä koko maakunnan yhteisiä toimenpiteitä mutta myös seutukunta- ja kuntakohtaisia toimenpiteitä, joilla kunkin alueen erityispiirteitä voidaan hyödyntää koko maakunnan vetovoimatekijöinä. Lisäksi myös maakunnan elinkeinoelämän vetovoimaa on parannettava ja nostettava sen imagoa vahvemmin esille meillä on vahvoja, kansainvälisesti toimivia huippuyrityksiä, jotka tarvitsevat omien alojensa huippuosaajia ja tarjoavat monipuolisia työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia. Pohjois-Savo onkin nähtävä yhteisenä työssäkäyn-
2 tialueena, jossa Kuopion seudun kasvu tukee koko maakuntaa. Kuopionkin osalta väestönkasvua on kuitenkin entistä enemmän saatava maakunnan ulkopuolelta ja Kuopion väestöllistä vetovoimaa tulee käyttää hyväksi maakunnan teollisten alueiden työvoiman saatavuuden tukena parantaen esim. pendelöinti- tai etätyömahdollisuuksia. Työvoiman tarjonta niukkenee eniten maakunnan teollisilla alueilla Ylä-Savossa, Varkauden seudulla ja myös Sisä-Savossa, joten erityisesti näiden alueiden vetovoimaa on tarve lisätä erilaisilla toimenpiteillä, jotka vahvistavat näitä seutuja elinvoimaisen teollisuuden toimintaympäristönä. Pohjois-Savon elinkeinoelämän on jatkossa hyödynnettävä työvoiman saatavuuden parantamisessaan myös kansainvälisiä osaajia, jotta yritysten kasvuedellytykset voidaan varmistaa. Tässä vetovoimatyössä voidaan osittain hyödyntää maakunnan kansainvälisesti toimivia yrityksiä alueen tunnettuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi ja työvoimanliikkuvuuden edistämiseksi. Lisäksi maakunnassa työskentelee jo nykyisellään kausiluontoisesti runsaasti kansainvälistä työvoimaa sekä opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita, joiden osaaminen voitaisiin paremmin hyödyntää sitouttamalla heitä alueen pysyväksi työvoimaksi. Näihin kohderyhmiin on kuitenkin kohdistettava aktiivisia maahanmuuttoa ja kotoutumista tukevia toimenpiteitä, jotta heidät saataisiin työllistymään alueelle ympärivuotisesti ja asettumaan alueen pysyväksi työvoimaksi. Veto- ja pitovoiman lisääminen on vaativa ja monia toimia tarvitseva tehtävä. Toisaalta kyse on koko maakunnan imagon ja tunnettuuden lisäämisestä markkinoinnillisin toimenpitein mutta myös monista muista käytännön toimista kuntien palveluiden toimivuuden varmistamiseksi, uusien ihmisten vastaanottokyvystä, työllistymisen varmistumisesta jne. Kokemus yksittäisen paikkakunnan vetovoimaisuudesta on aina subjektiivinen ja perustuu toimijan, yrityksen tai yksittäisen ihmisen omiin lähtökohtiin. Maakunnallisessa vetovoimatyössä kannattaa hyödyntää sitä lähtökohtaa, että alue on laaja ja koostuu osittain erityyppisistä seutukunnista ja paikkakunnista, joilla on erilaisia vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Nostamalla esille näitä erilaisia vetovoimatekijöitä yhteisesti, voidaan puhutella ja tavoittaa hyvin erityyppisiä ihmisiä ja tarjota kohderyhmille huomattavasti laajemmin erilaisia vaihtoehtoja kuin tekemällä yksin oman paikkakunnan markkinointityötä. Lähtökohtana täytyy pitää ajatusta, että maakunnan etu on omankin alueen ja paikkakunnan etu. Vetovoimatyön toteuttamiseen tarvitaan mukaan maakunnan kaikki keskeiset toimijat: julkinen sektori, oppilaitokset, elinkeinoelämä ja kolmas sektori. Käytännön kehittämistyön johtamiseen on panostettava, jotta eri toimijat saadaan mukaan tukemaan kokonaisuutta omilla toimenpiteillään ja samalla toteuttamaan omia tavoitteitaan. Hanke on valmisteltu pää- ja osatoteuttajien kesken tiiviissä yhteistyössä. Hankkeen sisältöjä on käyty läpi tiiviisti myös Kuopion seudun kauppakamarin edustajien kanssa sekä maakunnan oppilaitosedustajien kanssa. Hankkeen tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Pohjois-Savon yritysten työvoiman saatavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn säilymisen varmistaminen. Yritysten voimakas kasvu ja investointisuunnitelmat edellyttävät näkyviä toimenpiteitä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti, jotta Pohjois-Savon potentiaali kasvavana, kehittyvänä maakuntana saadaan työnhakijoiden tietoisuuteen ja Pohjois-Savo tunnetaan elinkeinoelämän kiinnostavana toimintaympäristönä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa eri toimijoiden väliset yhteistyömallit maakunnan vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä maakunnallisella tasolla että seuduittain ja kokeilla työpaketeissa uusia tapoja työvoiman saatavuuden parantamiseksi lisäämällä maakunnan sekä vetovoimaa että pitovoimaa. Vetovoimaisuustyön tulee olla julkisen sektorin, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen
3 sektorin yhteinen ponnistus, jotta maakunnan kehittyminen voidaan turvata. Vetovoimahankkeessa alueelliset toimenpiteet kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, jota koordinoidaan maakunnallisesti. Vetovoimaa edistetään käytännön toimenpiteillä, jotka parantavat alueen työvoiman saatavuutta, arjen sujuvuutta ja asukkaiden sitoutumista alueeseen. Hankkeen avulla Pohjois-Savosta tehdään maakuntaohjelman tavoitteen mukaisesti Halutuin elämisen ympäristö. Seuduilla jo käynnissä olevia markkinointi- ja viestintäkampanjoita hyödynnetään tehokkaasti ja niiden lisäksi tuotetaan yhteistä viestintäaineistoa maakunnan kattomarkkinointiin, jota kaikki seudut voivat hyödyntää oman markkinointinsa lisänä ja hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden viestinnällisenä ilmeenä. Konkreettisena tavoitteena on kääntää pitkän aikavälin nettomuutto positiiviseksi - vuosittain tarvitsemme ihmistä enemmän asumaan ja tekemään työtä Pohjois-Savoon maakunnan ulkopuolelta. Kuopion ja seutukeskusten vetovoiman tulee jatkossa houkutella väkeä muualta Suomesta ja ulkomailta. Tällä varmistetaan se, että maakunnan työpaikkakehitys pysyy positiivisena eikä töitä siirry muille alueille työvoiman perässä. Tavoitteena tulee olla myös, että Pohjois-Savossa on aina kannattavampaa tehdä töitä kuin olla työttömänä. Hankkeen toimenpiteet TYÖPAKETTI 1 KASVU-SAVO UUTTA, OSAAVAA TYÖVOIMAA MAAKUNTAAN Työpaketin keskeisenä tavoitteena on uuden, osaavan työvoiman saaminen maakuntaan alueen ulkopuolelta, jotta voidaan varmistaa voimakkaasti kasvussa olevien yritysten työvoiman saatavuus. 1. Kohdennetut rekryhaut ulkomailta valikoitujen ammattiosaajien houkuttelemiseksi Pohjois-Savoon Kehitetään uusia toimintamalleja ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi alueelle ja tehdään aktiivista markkinointityötä valikoiduille kohdealueille, joilla tunnistetaan olevan Pohjois-Savon työvoimatarpeisiin sopivaa vapaata osaajapotentiaalia (esim. Baltian maat, Puola, Ukraina ja muut Itä- Euroopan alueet). Tutustutaan mm. Kanadan malliin, missä aktiivisilla toimenpiteillä on saatu kasvatettua mm. korkeakoulutettujen maahanmuuttoa sekä juurrutetaan vastaavia toimintamalleja Pohjois-Savon seuduille. Hyödynnetään myös oppilaitosten jo olemassa olevia kansainvälisiä yhteyksiä työvoiman saamiseksi alueelle esimerkiksi opiskelijavaihdon ja työharjoittelujen kautta. Toimenpiteiden toteutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä EURES-palvelun kanssa ja hyödynnetään sen toimintamalleja yrityskohtaisten rekrytointien toteuttamisessa. 2. Alueella jo olevan ulkomaisen työvoiman juurruttaminen alueelle pysyvästi (vuokratyöntekijät / kausityöntekijät perheineen) Laaditaan menetelmä alueella jo työskentelevien ulkomaalaisten kausi- ja vuokratyöntekijöiden kontaktointiin ja kohtaamiseen heidän ollessaan alueella töissä ja pilotoidaan tätä menetelmää toisaalta maatalouden ja marjanviljelyn kausityöntekijöiden mutta myös teknologiateollisuuden vuokratyöntekijöiden parissa. Osana pilottia järjestetään mm. markkinointitilaisuuksia kausi- ja vuokratyöntekijöille, joissa aluetta esitellään tarkemmin. Pilotissa kartoitetaan sekä työntekijöiden että heidän puolisoidensa koulutustaustaa ja ammattiosaamista sekä selvitetään alueelta heille soveltuvia työ- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on saada vuokratyöntekijät muuttamaan perheineen alueelle ja asettumaan pysyvästi Pohjois-Savoon ympärivuotiseksi työvoimaksi. Tehdään yhteistyötä kuntien maahanmuuttopalveluiden kanssa, jotta tarvittava paperityö sujuu mahdollisimman joustavasti ja nopeasti.
4 Näiden kahden toimenpiteen kautta rakennetaan maakunnallista Welcome to Pohjois-Savo vastaanottokonseptia, joka jalkautetaan alueelle osana Työpaketti 2:a. Vastaanottokonseptiin tarvittavaa viestintämateriaalia alueen asumisen ja elämisen olosuhteista sekä harrastus- ja työmahdollisuuksista laaditaan pilotoitavien kohderyhmien osalta myös heidän omalla kielellään 3. Haetaan osaavaa työvoimaa kotimaasta tekemällä Pohjois-Savon mahdollisuuksia näkyvästi tunnetuksi (vrt. Autotehtaan sankarit markkinointikampanja - Pohjois-Savossa avoinna lähes 2000 työpaikkaa) Kootaan yhteen tietoa maakunnan työtilanteesta ja maakunnanlaajuisesta työssäkäyntialueesta ja markkinoidaan sitä kohdennettujen toimenpiteiden avulla. Tieto kerätään sekä sähköiseen yhteiseen alustaan linkittämällä yhteen seudullisia veto-voimatoimenpiteitä ja jo olemassa olevia alueellisia markkinointiaineistoja kuten Kuopion seutu, By Iisalmi markkinointi ja Varkauden seutu esimerkkeinä. Markkinoinnissa tuodaan esille koko maakunnan näkökulma - Kuopiosta löytyy suuremman kaupungin tarjontaa sitä kaipaaville ja seuduilta helppo arki ja toimivat peruspalvelut. Työssä hyödynnetään jo luotuja aluemarkkinoinnin toimintamalleja ja yhteismarkkinoinnin projektiryhmän työtä. Aktiivista markkinointia ja viestintää tehdään alueen ulkopuolelle niin sähköisessä kuin painetussakin muodossa ja medioissa. Tiettyjen ammattialojen osaajia houkutellaan kohdennetuilla markkinointikampanjoilla. Alueelta kotoisin olevia, työikäisiä eri alojen ammattilaisia kontaktoidaan paluumuuttokonseptia hyödyntäen. Erityisesti luodaan kontaktointi- ja yhteydenpitomalli Savosta kotoisin oleviin nuoriin, jotka ovat tällä hetkellä opiskelemassa maakunnan ulkopuolella, jotta heidät saataisiin valmistuttuaan palaamaan takaisin alueelle osaavaksi työvoimaksi (mm. siltasopimukset työnantajien kanssa). Pyritään kohdentamaan toimenpiteitä myös uudelleenkouluttautumisesta kiinnostuneisiin henkilöihin (yrityselämän muutostilanteet kuten henkilöstövähennyksiin tai konkurssiin päätyneiden yritysten henkilöstö). Järjestetään suurimpiin kasvukeskuksiin Savo roadshow kiertue, jolla tavoitellaan arjen helppoudesta kiinnostuneita osaajia muuttamaan töihin maakuntaan. Pohjois-Savon erilaisissa suurtapahtumissa tarjotaan tietoa alueen työpaikka- ja asumismahdollisuuksista matkailijoiden ja kesäasukkaiden tavoittamiseksi. Markkinointitoimenpiteitä tehdään myös maakunnan sisällä, jotta sisäinen mielikuva alueen hyvästä tilanteesta välittyy alueella jo asuville asukkaille ja maakunnan pitovoima vahvistuu. Kesätapahtumissa tehtävät markkinointitoimenpiteet kohdentuvat tehokkaasti myös maakunnan nykyisiin asukkaisiin. Kehitetään korkeakouluyhteistyötä ja toimintamalleja tärkeiden koulutusalojen kanssa siten, että Pohjois-Savosta muualle lähtevät opiskelijat saadaan sitoutettua alueen elinkeinoelämään ja palaamaan alueelle valmistumisen jälkeen. Erilaiset projektityöt, etätyöskentely, kesätyötuet ja aktiivinen kontaktointi tukevat nuorten sitoutumista paluumuuttoon. Siltasopimukset ovat yksi kokeiltava malli opiskelijoiden sitouttamiseen. 4. Muut työllistymistä ja alueelle muuttoa edistävät nopeat kokeilut Työpaketin toimenpidekokonaisuudet 1-3 on alustavasti kohdennettu tiettyihin valikoituihin kohderyhmiin ja niitä lähdetään hankkeen alkuvaiheessa toteuttamaan edellä luetelluin toimenpitein. Hankkeen edetessä kohderyhmiä ja uusia pilotteja voidaan tarpeen mukaan joko täsmentää tai ideoita lisää, jotta toimintamalli pysyy joustavana. Hankkeessa voidaan tehdä työllistymistä ja alueelle muuttoa sekä arjen sujuvuutta parantavia kokeiluja eri osa-alueilla, esim. työllistämistä tukevat palvelut, etätyömahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kans-
5 sa kuten yhteisten työtilojen järjestäminen, alueelta muuttaneiden kutsuminen erilaisiin tapahtumiin, työnantajien erilaiset yhteistilaisuudet työmahdollisuuksien markkinointiin jne. Monilla alueilla ongelmana ovat myös puolisotyöpaikat, joten on tärkeä löytää uusia yhteistyömalleja koko perheen kotiutumiselle. Luodaan matalan kynnyksen viestintä- ja yhteistyömalleja eri alojen välille, joissa voidaan kertoa avoimista työmahdollisuuksista sekä alueesta kiinnostuneista osaajista. Piilotyöpaikkoja tehdään näkyväksi verkostoissa alueen vetovoiman kasvattamiseksi. TYÖPAKETTI 2 MEIDÄN SAVO - PITOVOIMA KUNTOON Työpaketin keskeisenä tavoitteena varmistaa, että maakunnan asumiseen ja elämiseen liittyvät palvelut vastaavat maakuntaohjelmassa määriteltyä yhteistä kattovisiota Suomen halutuin elämisen ympäristö. Jotta vetovoimatyöhön liittyvät toimenpiteet ja hankkeet tukevat toinen toistensa tavoitteita ja koko maakunnan toimijat saadaan sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin, tarvitaan selkeää toimenpiteiden koordinointia. Vetovoimahankkeelle perustetaan laaja-alainen maakunnallinen johtoryhmä, johon kutsutaan mukaan vetovoimatyöhön osallistuvat keskeiset toimijatahot ja sidosryhmät. JOhtoryhmän tehtävänä on koordinoida tämän hankkeen sekä menossa olevien muiden kehittämishankkeiden toimenpiteitä siten, että vetovoimatyötä tehdään yhdensuuntaisesti yhteisiä tavoitteita tukien ja kaikki tahot ovat siihen sitoutuneita. Johtoryhmän vetämänä toteutetaan myös maakunnallisia yhteismarkkinoinnin toimenpiteitä, jotka tukevat hankkeen pilottien ja toimenpiteiden toteuttamista. Johtoryhmän tehtäviin kuuluu myös osallistua maakunnan edunvalvontatyöhön ja nostaa esille kansallisessa agendassa esiinnostettavia kysymyksiä. Johtoryhmän ja alueiden tueksi on rakennettava mittaristo, jonka kautta voidaan yhdessä seurata tilanteen kehittymistä ja oppia onnistumisesta ja kehityskohteista. Hankkeen jälkeen johtoryhmätoiminnasta tulee osa maakunnan pysyvää toimintaa. Hankkeen roolina tässä työpaketissa on myös pilotoida asumiseen, yhteisöllisyyteen sekä kansalaislähtöiseen kehittämiseen liittyviä yhteistyömalleja, joilla parannetaan asukkaiden pitkän tähtäimen sitoutumista omaan maakuntaan sekä ohjata asumisen palveluja parantavaa kehittämistyötä. Alueen kunnat on saatava mukaan yhteiseen pitovoiman kehittämistyöhön, jotta asumisen ja palvelujen ratkaisut toimivat vetovoimaohjelman tavoitteiden eduksi alueelle työnperässä tulleet myös jäävät ja viihtyvät. Työpaketissa toteutettavaksi suunniteltuja toimenpiteitä: - seutukunta- tai kuntakohtaisesti toteutettava asumisen palvelujen kehittämisohjelman laadintatyö (vrt. KierRe-hankkeessa toteutettu resurssiviisauden tiekartta). Varsinaiset kehittämistoimenpiteet kunnat/seudut toteuttavat osana omaa normaalia palvelutuotannon kehittämistään, mutta hanke vetää ohjelman laadintaan liittyvät työpajat yhteisellä toteutusmallilla ja seuraa kehittämistyön etenemistä. - Welcome to Pohjois-Savo vastaanottokonseptin laajamittaisempi jalkautus alueelle kuntien/seutukuntien hyödynnettäväksi kv-asukkaiden vastaanotossa ja kotouttamisessa. Tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien maahanmuuttopalveluiden kanssa, jotta ulkomaisten työntekijöiden osalta tarvittavat paperityö sujuvat mahdollisimman joustavasti ja nopeasti.
6 - ohjataan kuntia, elinkeinotoimijoita ja yrityksiä toteuttamaan laajamittaisemmin kv-kausi- ja vuokratyöntekijöiden kartoitus- ja kotouttamisprojekteja: sopivien yritysten/ työntekijäkohderyhmien kontaktointi, tarvittavat paikkakuntakohtaiset/seutukohtaiset materiaalit ja niiden jakelu. - hanke toteuttaa joitakin asumispalvelujen kehittämiseen liittyviä pilotteja kuten alueelle jo muuttaneisiin kontaktin luominen ja pitovoiman varmistaminen aktiivisella huolenpidolla (esim. savolaiskummi jokaiselle muuttavalle perheelle kertomaan alueen kulttuurista, ilmapiiristä ja elämisen mahdollisuuksista). Kummi voi olla myös sähköinen applikaatio kännykkään, josta löytyy kaikki tarvittava tieto alueelle kotiutumiseen. Joissakin kunnissa toteutusmuotona voi olla esim. muuttoneuvojan nimeäminen organisaatioon kehittämään kuntaan muuttavien uusien asukkaiden vastaanottoa paikkakunnalle. - pilotoidaan erilaisia kansalaislähtöisen kehittämisen toimintamalleja asumisviihtyvyyden ja osallisuuden parantamiseksi kuten erilaiset asukasraadit tai esim. seuduittain kartoitus kuntalaisten näkemyksiä julkisten palveluiden toimivuudesta tai kuntarajojen merkityksestä erityisesti muihin kuntiin pendelöiville asukkaille. Näiden pohjalta voidaan laatia kuntiin kehittämisehdotuksia niistä palveluista, joissa joustavuutta pitäisi lisätä ja tutkitaan myös muiden työssäkäyntialueiden malleja ottaen niistä opiksi. Muut vetovoimaa tukevat ja toteuttavat toimenpiteet Tämän hankkeen rinnalla voi lisäksi toteutua muiden toimijoiden kuten yritysten itse tuottamia kokeiluja, joiden tuloksellisuutta voidaan seurata ja mitata ja niistä toimivimmat kokeilut voidaan mallinnettuina levittää koko maakunnan yritysten käyttöön (esim. foorumitoiminnan kautta). Hankkeen aikana voi nousta esiin myös muita nopeita kokeiluja niin yritysten, kuntien kuin työnhakijoidenkin keskuudesta. Rakennetaan toimintamalleja, joilla voidaan nopealla aikataululla rakentaa pilotteja erilaisten vetovoimaa, työllisyyttä tai arjen sujuvuutta parantavien kokeilumallien ympärille. Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena osaavan työvoiman saatavuus Pohjois-Savon alueella paranee ja yritysten kilpailukyky kehittyy, kun maakunnan nettomuutto saadaan käännettyä positiiviseksi. Pohjois-Savon houkuttelevuus asuinpaikkana ja työssäkäyntialueena parantuu niin kotimaassa kuin ulkomailla valituissa kohdemaissa. Myös seudullisesti vetovoimatyön laatu ja tehokkuus paranee, kun hankkeen toimenpiteillä luodaan systemaattisia prosesseja mm. kausi- ja vuokratyöntekijöistä huolehtimiseen. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä kasvaa pitkällä aikavälillä, kun heidät tunnistetaan tärkeäksi työvoimaresurssiksi ja tehdään kohdennettuja rekrytointitoimenpiteitä myös ulkomaille. Konkreettisia tuloksia: 1. Kohdennetut rekryhaut kotimaasta ja ulkomailta houkuttelevat valikoitujen ammattiosaajia Pohjois-Savoon nykyistä enemmän 2. Alueella jo oleva ulkomainen työvoima saadaan paremmin jäämään alueelle pysyvästi (vuokratyöntekijät / kausityöntekijät perheineen) 3. Muualle opiskelemaan lähteneiden pohjoissavolaisten nuorten paluumuutto lisääntyy
7 4. Maakunnan asumiseen ja elämiseen liittyvät palvelut vastaavat maakuntaohjelmassa määriteltyä yhteistä kattovisiota Suomen halutuin elämisen ympäristö" 5. Seutukunta- tai kuntakohtaisesti toteutetaan asumisen palvelujen kehittämisohjelman laadintatyö 6. Welcome to Pohjois-Savo vastaanottokonsepti jalkautetaan alueelle kuntien/seutukuntien hyödynnettäväksi kv-asukkaiden vastaanotossa ja kotouttamisessa. 7. Erityisesti Sisä-Savon osatoteutuksessa kokeillaan asumispalvelujen kehittämiseen liittyviä nopeita pilotteja kuten alueelle jo muuttaneisiin kontaktin luominen ja pitovoiman varmistaminen aktiivisella huolenpidolla 8. Vetovoimatyön johtoryhmän perustaminen ja yhteistyötoimintamallin rakentaminen 9. Vetovoimaa ja elinvoimaa edistävän toimenpideohjelman kokoaminen, yhteiset kärkihankkeet ja kehittämishankkeiden yhdensuuntaisuus 10. Vuosittainen (1-2 krt) maakunnallinen vetovoimafoorumi/tapahtuma 11. Yhteisen maakunnallisen edunvalvonnan ja vaikuttamisen vahvistaminen 12. Maakunnallinen yhteismarkkinointi vetovoimahankkeessa, yhteinen valtakunnallinen ja kansainvälinen näkyminen eri medioissa. Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä ( ) 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laiteinvestoinnit 0 5 Rakennukset ja maa-alueet 0 6 Muut kustannukset 0 7 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä ( ) Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus ,00% 2 Kuntien rahoitus ,00% 3 Muu julkinen rahoitus 0 0,00% 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00% Rahoitus yhteensä ,00%
FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke
FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Elinkeinojohtaja Terho Savolainen IISALMEN KAUPUNKI PL
LisätiedotHankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan
1 (13) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 16.2.2018 Käsittelijä Diaarinumero EURA 2014/6408/09 02 01 01/2018/PSL Puhelinnumero
LisätiedotOsaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus
Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen
LisätiedotSujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin
Sujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Hallitus panostaa 3 milj. euroa nopeasti toteutettaviin
LisätiedotToimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen
Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan
LisätiedotOsaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto
Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto PILOTIN TARVE JA TAVOITTEET Tavoitteena on vastata työvoiman saatavuusongelmaan sekä synnyttää ja kehittää markkinoita.
LisätiedotItä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017
Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotMaahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
LisätiedotMaahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotRauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
LisätiedotRakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi
Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi 18.5.2018 Lauri Pakkanen Miksi osaamisstrategia? Haasteet: VÄESTÖ ALAN VETOVOIMA VAATIMUKSET Ratkaisut:
LisätiedotVetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto
Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto Kuopio 1.11.2017 Learning Cafe RYHMÄ 1 Miten toteutetaan ja johdetaan Pohjois-Savon vetovoiman lisäämistä niin, että edistetään osaavan työvoiman saatavuutta?
LisätiedotTulevaisuuden ammattiosaajat -hanke
Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,
LisätiedotPositiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta. Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto
Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto 11.12.2018 30 000 uutta työpaikkaa Mistä osaajat? Työllisten määrä Varsinais-Suomessa lähenee kaikkien aikojen
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotRiittääkö seutukuntien vetovoima?
Riittääkö seutukuntien vetovoima? Maakuntavaltuuston ja maakunnan yhteistyöryhmän -seminaari 15.5.2017 Sulevi Komulainen Sisältö Työn murros Kolme näkökulmaa työn tulevaisuuteen Tulevaisuuden osaamistarpeet
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotEnergia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto
Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.11.2016 Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotMiten kunnissa valmistaudutaan tulevaan
Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan 4.12.2018 Regina Saari työllisyysjohtaja Tampereen kaupunki Maakuntafoorumi: Kasvupalvelut ja työllisyys 1 4.12.2018 Tulevaisuuden kunta Kuntaliitto, Kunnat 2021
LisätiedotOhjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
z Ohjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Ajankohtaista Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanteesta Lokakuu 2016 Lokakuu 2015 Työttömyysaste 13,8% 14,6% TE-toimiston asiakkaita 48
LisätiedotPohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013
Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotMuutosagentin työn mahdollisuudet ja riskit - Kokemuksia Keski-Suomen SOTE2020-hankkeesta Petri Oinonen
Muutosagentin työn mahdollisuudet ja riskit - Kokemuksia Keski-Suomen SOTE2020-hankkeesta 27.1.2017 Petri Oinonen 31.1.2017 Keski-Suomi Keski-Suomi on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin maakunta
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotKotona Suomessa-hankkeen tavoite
Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla
LisätiedotJoukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet
Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet 2013 Lähtökohdat ja tavoitteet Liikennevirasto yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää joukkoliikenteen kokonaispalveluja ja niistä viestintää Tehtävänä
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotSatakunnan työllisyyden ja talouden kehitys
Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Syksy 2017 Hannu Ahvenjärvi ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 29.9.2017 Työllisyyskehitys Satakunnassa Työttömyyden kasvu taittui v. 2016. Tänä vuonna
LisätiedotMiksi? KeKo kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen
Keko-hankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 KeKo kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen 2017 2019 Järjestöjen yhteinen tapaaminen 23.11.2017
LisätiedotTyöllistymisen tukeminen paikallisella yhteistyöllä Valmistelun vetäjät Sastamalan kaupunki; kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg ja
Työllistymisen tukeminen paikallisella yhteistyöllä Valmistelun vetäjät Sastamalan kaupunki; kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg ja työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi Teemaan alustavasti ilmoittautuneet
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus
Osatyökykyisille tie työelämään Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus Sopimuksen taustaa Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeen tavoite on mahdollistaa
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotKUUMA-seutu liikelaitos
KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5d KUUMA-seutu liikelaitos Toiminta- ja talouskertomus 2018 KUUMA-johtokunta 13.3.2019 11.3.2019 Antti Kuusela Toimintakertomus tiiviisti 1/2 KUUMA-seutu liikelaitoksen
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotPohjois-Savon kasvunäkymiä ja kilpailukykytekijöitä. Pohjois-Savon valtuuskunnan kokous Maakuntajohtaja Marko Korhonen
Pohjois-Savon kasvunäkymiä ja kilpailukykytekijöitä Pohjois-Savon valtuuskunnan kokous 13.2.2018 Maakuntajohtaja Marko Korhonen TALOUDEN, VÄESTÖN JA HYVINVOINNIN TUNNUSLUKUJA Aluetalous on kehittynyt Pohjois-Savossa
LisätiedotSEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle
SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle Seuratoiminnan kasvupotentiaali Koko väestö Alle 13 v. Laatua ja osaamista nykyiseen toimintaan sekä uusia
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotOpsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen
Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
Lisätiedot1A 1C / Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa
1A 1C / Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa - Joustavat koulutusmallit yhteistyössä - Uusia yhteistyömalleja oppilaitosten välille - Koulutusmallien joustavuus / joissa ei ole ammatillista
LisätiedotLTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018
Budjettiyhteenveto Kehittämiskeskus Selite TA 2017 Raami 2018 LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 779 960 223 297 190 796 164 025 149 727 Tuet ja avustukset 573 291
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotNuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja?
Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja? 25.9.2017 Alle 25 v. työttömät koulutuksen mukaan (TEM/työnvälitystilasto 1207) Elokuu 2016 Elokuu 2017 Muutos (%) Koulutus yhteensä 46 161 36 587 20,7
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
Lisätiedot1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely
1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely Yhteenveto 24.11.2017 KICK ON tilaisuus Kimmel Joensuu Alueellisen kokeilun tavoitteet Luodaan 1000 uutta työpaikkaa Vaikutus aluetalouteen +
LisätiedotUlos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto
Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä
LisätiedotMiten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?
Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja? Tiedotustilaisuus Elinkeinoministeri Mika Lintilä Työministeri Jari Lindström 5.4.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotYLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA
YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että
LisätiedotInvestointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle
Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Vuorineuvos Jorma Eloranta Teknologiateollisuus ry 17.4.2012 Note: Kauppatase (balance of trade) = tavara vienti tavaratunoti, (Vaihtotase
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotMONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:
KAMPANJAN TAUSTAA: - Avoimet työmarkkinat nuorille aina ensisijainen vaihtoehto - Markkinamekanismien hyödyntäminen työllistämisessä - Laadullisia ja määrällisiä tavoitteita - Toteutus Savon Sanomien,
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotEAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm 14.9.2017 Hakijan virallinen nimi Lapin yliopisto Hankkeen julkinen nimi Design in Smart
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotMaahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke
Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lisätiedot07-07 Nov Poll results
Pohjois-Savon EUrahoitusinfo 07-07 Nov 2018 Poll results Table of contents Mihin teemaan liittyen koet tarvitsevasi koulutusta/tukea? Kuinka eu-hankehallinto (mm. lainsäädäntö, tietojärjestelmät, hakuprosessi),
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotJuuret ja Siivet Kainuussa
Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui
LisätiedotPirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla
Pirkanmaa Maakuntamme toimii monella eri tasolla Pirkanmaa ja sen 22 kuntaa Pirkanmaan kunnat 22 kuntaa, yhteensä 512 081 asukasta (1.1.2019) Lounais-Pirkanmaan seutukunta Sastamala Väestö 24 651 Demografinen
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotMaahanmuuttajatyöstä Iisalmessa
Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotTulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä maakunnallinen vetovoimahanke (A73877)
Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä maakunnallinen vetovoimahanke (A73877) 1.4.2018-31.12.2020 24.4.2019 Paula Zacharov www.futuresavo.fi www.olemisenvapaus.fi FUTURE SAVO Tulevaisuuden
Lisätiedot