KUORMAINHARVESTEREIDEN MAKSUPERUSTETUTKIMUS

Transkriptio

1 20/1985 KUORMAINHARVESTEREIDEN MAKSUPERUSTETUTKIMUS Mikko Kahala Markku Mäkelä Ma.fu u.pvt1.v.d:w.a. va.jlten ku.ojunaa.nha.jt vv.d.vte.a-6t.a. ~ u.o!ute;t.un aa.ka.;t.u.j/u.mu.fu en mu.ka.a.n Jtu.ngon koon ka.fu-i.nke.jt;t.a,wtu.m-i.nen wää pu.u.ta. kohta. ku.lu.va.a. k~-i.t~elyaa.ka.a %. LehtA.pu.u.n k~-i.t~ely ku.ojunaa.nha.jtvutejuua on % Wa.a.mpa.a. ku.-i.n ha.vu.pu.u.n. 3 m ku.-i.t.upu.u. on 4-8 % W.a.a.mpa.a. valm-lo;t.aa. ku.-i.rt 5 m ku.ilu.pu.u.. Le.Å.Jn,(_kon ta.heyden mu.u.tofu et vaa.ku.;t;ta.va.t ku.o Jtma.Å.nha.Jt v ute.jt-i.n työ~ kentely yn ~ u.h.tee..u.i.~en vähän. AUe 15 m-ln : n ku keytyfu-i.ä oli ku/u.mää!un 12.6 % käyt~öa.jmta.. Koneurakoitsijain liitto r.y. ja Metsäalan Kulje tuksenan tajat pyysivät Metsätehoa keväällä 1984 suorittamaan kuormainharvestereista maksuperustutkimuksen. Sen suunnittelua ja seurantaa varten perustettiin osapuolten nimeämist ä edustajista tukiryhmä. Ryhm ään kuuluivat R. Dufva, T. Frilander, T. Korhonen, K. Parviainen, H. Rumpunen ja 0. Saarivuori. S eujta.nt.a.tu.t/u.mu.fu en mu.kaa.n ko n u d en k u k-i.määltä.-i.nen käy;t;tömte oli 7-8 %. S.u:JLto J en O~U.M oli 2. 1 % työa.jmta.. Ku/U.mää.ltä-i.nen ~.-Ulttoma.tka. oli 4 3 lun. TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO JOHDANTO Puutavaran koneellisessa hakkuussa on yhä enemmän siirrytty myös kaatamaan puut koneellisesti. Kaatavista monitoimikoneista yleisin tyyppi on kuormainharvesteri. Kuva 1. Tutkimus jakautui t oteutu s taval taan kahteen osaan : aikatutkimukseen ja seurantatutkimukseen. Aika tutkimuksen tarkoituksena on ensisijaisesti selvittää erilaisten työvaikeus- ja olosuhdetekijöiden vaikutuksia ajanmenekkiin ja toisaalta työajan rakennetta. Seurantatutkimuksella pyritään ensisijaises ti saamaan selville koneiden käy tt öas t e, tuotosta so sekä keskeytysten ja siirtojen osuudet. Kuor ainharvesteri työssä. Molemmat valok. Metsäteho 1

2 Aikatutkimuksen kohteina oli ka~deksan konetta ( runkoa ~ m ). Niistä kuudesta kerättiin seurantatietoa. Seurantaaineistoa saatiin myös yhdestä Lako- harvesterista, joka ei ollut aikatutkimusko htee~a. Seuranta- aineistoa kertyi noin m :n valmistuksesta. Koneist a viisi t yöskenteli Pohjois-Suomessa ja neljä Et elä- Suomessa. TAULUKKO 1 Kuormainharvesterit Kone Peruskone Kuo r main Otettu käyttöön Kockums 1 Kockums 850, Cr anab Vl!l Kockums 2 Kockums 850, Forester vm Lako 1 Kockums SMV- 21, Forester Lako 2 Kockums 850, Forcster Valmet 1 Valmet 886 K, Valmet vm Valmet 2 Valmet 886 K, Valmet vm Valmet 3 Valmet 882 K, Cranab Valmet 4 Valmet 886 K, Valmet vm Kuljett ajien kokemu s kuormainharvesterien käyt östä oli tutkimuksen alkaessa l yhyt, 1-9 kk. Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat kuitenkin ajaneet jotain muuta monitoimikonetyyppiä. Tutkimusaineistot kerättiin syksyn 1984 ja kesän 1985 välisenä aikana G. A. Serlachius Oy :n, Tehdaspuu Oy:n, Veit siluot o Oy :n, Yhtyneet Paperitehtaat Oy : n ja Östra Nylands privata skogsrevirin t yömailla. Aikatutkimus aineistot kerättiin päätehakkuuolosuhteista. TULOKSET Aikatutkimus Runkoa kohti käyt e ttävä aika lisääntyy % rungon koon kaksinkertaistuessa (kuva 2). Tulos on hyvin samanlainen kuin t alvella 1984 kerätyssä Lako- kuormainharvest eria koskevassa aineistossa ja samana talvena Volvo BM - Valmet kuormainharvest erista t ehdyssä tutkimuksessa (Metsätehon katsaus 12/1984). Lako- ja Valmet- kuormainharvesterit eivät ajankäytöltään olennaisesti poikenneet t oisistaan. Kockums GSA- 62 oli niitä hitaampi. Molemmat Kockums- harvesterit kaatoivat edetessään puita vain toiselta puoleltaan, kun taas Lakoista ja Valmet eist a neljä kuudesta käsitteli puita molemmilta puoliltaan. Yhdelt ä -puolen- kaadossa käsitt elykaista muodostuu kapeammaksi (7-10 m) kuin molemminpuolin- kaadossa (10-15m). Lehtipuun käsittely kuormainharvesterilla on yleensä hankalampaa kuin havupuun. Lakoja Valmet-harvesterilla lehtipuun käsittely oli % hitaampaa kuin havupuun (taulukko 2). Samansuuntaiseen t ulokseen on TAULUKKO 2 Rungon k~ko, m Lehtipuun käsittelyn suhteellinen ajanmenekki. Havupuun käsittely = 100 Kocklll'ls GSA- 62 Lako Valmet 935 Suhteellinen aika IGO >< c ".---, c E.. ~.><., 0.s: Va1 ---~ -- V ~ v- ~ et ~ V ~ -- / ~ ~ / ~ l.--- [...-- "" / ~, / Rungon koko. m 3 Kuva 2. Rungon koen vaikutus kuormainharvesterin ajan enekkiin. Maastoluokka 1, leimikon tiheys 535 runkoa/ha. havupuu 2

3 Kuva 3. Kuormainharvesterin työnjälkeä päädytty aiemmassakin t u tkimuksessa (Hetsätehon katsaus 12/1984 ). Kockumsin ero oli osittain p äinvastainen. Syynä on ainakin osaksi se, että Kockumsin lehtipuuaineisto sisälsi runsaasti leppää. Se on ilmeisesti helpompaa käsitellä kuin koivu. Leimikon tiheyden muutokset vaikuttavat kuormainharvestereiden ajankäyttöön suh t eellisen vähän (taulukko 3). Tiheyden vaikutus on hyvin samankaltainen ka ikenko koisissa puustoissa. Tiheyden muutokset vaikuttavat suhteellisesti samantyyppisesti k uin aiemmis sa kuormainpro sesso r eita koskeneissa maksu perustetutkirnuks i ssa. TAULUKKO 3 Leimikon tiheyden vaikutus kuormainharvester in ajanmenekkiin Leimikon t iheys, r unkoa/ha Suh t eell inen ajanmenekki Kuitupuun pituus vaikuttaa kuormainharvesterin ajanmenekkiin. Aiempien tutkimusten mukaan 3 m kuitupuu on 4-8 % hitaampaa valmistaa ku i n 5 m kuitupuu. Siihen, miten maasto vaikuttaa kuormainharv es t e rin t yöskent elyyn, tutkimus ei vastaa, koska tutkimu skoht eet oliva t pääosin maas t oluokan 1 kohteita. Toisen Kockums- harvesterin aineistoon sisältyi erittäin kivinen maastoluokkaa 4 oleva kohde. Siinä t yöskent ely hidastui keskimää rin 35 % maastoluokan 1 olosuhteisiin verrattuna. Tutkimuksessa selvitett i in myös kuormainharves t e rin ja kuorma inprosessorin keskinäistä ajanmenekkieroa. Kaadon pois jättäminen nopeutti t yöskentelyä keskimäärin noin 10 %. Koneittain vaihtelu oli melko suuri. Kon e Ko ckums 2 Lako 1 Lako 2 Valme t 1 Valme t 2 Valmet 3 Suht. ajanmenekki prosessorina (100 = harvesterina) Alle 15 min : n keskeytyksiä, jo tka luetaan käyttöaikaan, oli aikatutkimuksen mukaan kai killa koneilla keskimäärin % käyttöajasta. Lyhyiden keskeytysten suhteellisen s uuri osuus aiheutuu ainakin osit t ain t e r äketjun ja laipan usein toi s tuvista lyhyist ä huolloista. Sekin vaihteli koneit tain melkoisesti. Seurantatutkimus Seurannassa kaikkien koneiden keskimäär äinen t ekninen käyttöast e oli 78 %. Siinä oli koneittain eroja (taulukko 4). Käyttöasteeseen ei ole luettu t yömaiden väl isiä siirtoja. Niiden osuus oli keskimäärin 2.1 % työaja s t a. Siirrot olivat pääosin lavettisiirtoja. Keskimääräinen siirtomatka oli 43 km ja siirtoihin käy t e tt y aika run saat kaksi tunt ia siirtoa kohti. 3

4 TAULUKKO 4 Kuormainharveste r e iden ajankäyttö Kone Päätyö Keskeytykset Huolto Korj aus Organi- ~ Väline saatio Siirrot, Leimikon % työ- keskiajasta k~ ko, m % tuotantoajasta Kockums Lako Lako Lako x*) Valmet Valmet Va lmet Keskimäärin *) Ei sisälly aikatutkimusosuuteen TAULUKKO 5 Alue ja kone Seurantaan osa llistuneiden kuormainha rvestere iden tuotos t aso Aineist on mukainen keskituotos Muunnettu keskituotos Seuranta-aikana tehtyjen korjausten ajankäytöstä pääosa, 55 %, kohdistui monitoimiosaan, noin 25 % hydrauliikkaan ja loput 20 % kuormaimeen ja peruskoneeseen. Etelä-Suomi Kone 1 Kone 2 Pohjois- Suomi Kone 3 Kone 4 Kone 5 Kone 6 m 3 /käyttöt unti Etelä- Suomen koneiden korkeampi tuotostaso (taulukko 5) aiheutuu lähinnä puuston suuremmasta koosta. Taulukon muunnetut tuotosluvut vastaavat havupuutavaran valmistusta, tiheyttä 535 runkoa /ha ja maastoluokan l olosuhteita. Muunnot perustuvat pääosin aikatutkimuksesta saatuihin työvaikeus- ja olosuhdetekij öiden suhteisiin. Metsä teho Review 20/1985 A STUDY OF THE PAYMENT BASES FOR BOOM-MOUNTED HARVESTERS In o rder t o de t e rmine bases of payment, t he boom-mounted harvest ers Kockums GSA-62, Lako a nd Valmet 935 were s t udied. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSUITIO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL 194 (Fabianinkatu 9 8 ) HELSINKI 13 Puhelin (90) ISSN HElSINKI 1985 PAINOVALMISTE

5