KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

Transkriptio

1 0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään ajanmenekkiä kuormattaessa erip1tuista kuorellista kuusipaperipuuta erillisellä, vanhaan etu- ja taka-akselivetoiseen autoon asennetulla kahmainn~sturilla. Aineisto käsittää yhteensä 24 kuormaa ja se kerättiin lumettomana aikana A. Ahlström Osakeyhtiön työmaalta Kaavilla vuonna 1965 ja G.A. Serlachius Oy:n työmaalta Keuruulla vuonna Kuormattava auto oli Kaavilla kaksiakselinen puoliperävaunullinen ja Keuruulla kolmiakselinen perävaunuton. Erillinen nosturi oli RIAB 176 Metsäelefantti ja työryhmään kuuluivat nosturin käyttäjä ja kuorma-auton kuljettaja. Kuormaus suoritettiin heittopinoista ja kasoista ja puutavara asetettiin autoihin pitkittäin. TULOKSET Taulukossa 1 esitetään kuormien koko, varsinainen kuormausaika, tehotyöaika, työmaa-aika ja keskeytysten osuus työmaa- ajasta sekä. kuormausetäisyys ja taakan keskimääräinen koko. Suurin osa tehotyöajasta, %, kului varsinaiseen kuorrra.ukseen. Varsinainen kuormausaika ku~rma3taessa 3 m ja 6 m sekä. 3 6 m paperipuuta Kaavilla oli 1.5 min/p-m. Lyhyempää, 2 m paperipuuta 1

2 !\) T a u 1 u k k o 1 Varsinainen kuormausaika, tehotyöaika ja työmaa-aika sekä keskeytysten osuus työmaa- ajasta Varsi- Teho- Keskey- Työ- Kuorman nainen työtysten kuorma- maa- Kuormaus- Taakan Tavaralaji koko, aika aika osuus usaika työmaaetäisyys, koko, ajasta, p- m 3 min/p-m3 % m ' p-m 3 1 KAAVI 2 m kuorellinen kuusipaperipuu 38.o L3 3.0 o m ja 6 m kuorellinen ' kuusipaperipuu m kuorellinen kuusipaperipuu J KEURJU 2 8 m kuusipaperipuu

3 kuorrnattaessa varsinainen kuormausaika oli hieman suurempi eli 1.6 min/p- m3. Keuruulla 2 8 m paperipuun varsinainen kuormausaika oli lyhin eli 1. 3 min/p- m3. Tämä johtui siitä, että pölkyt olivat pääasiassa 6- metrisiä ja järeämpiä kuin Kaavilla. Ero johtuu osaltaan myös siitä, että kuormauksen suorittivat eri henkilöt. Vaihtelevan pituista paperipuuta kuormattaessa kuorman järjestelyyn kului enemmän aikaa ja keskeytysten osuus oli suurempi kuin lyhyttä paperipuuta kuormattaessa. Työmaa-ajaksi saatiin 3 m ja 6 m sekä 3 6 m paperipuuta kuormattaessa 2. 3 min/p- m3. Sitä vastoin 2 m paperipuun kuormauksen työmaa- aika oli 2. 1 min/p- m3. Työmaa- aika 2 8 m paperipuun kuormauksessa oli 2. 1 min/p- m3. Taulukossa esitettyihin lukuihin ei sisälly kuormausajon aikoja. Varastolla kuormauspaika~ta toiselle siirtymiseen kului Kaavilla keskimäärin min/p- m Keskimääräinen siirtymismatka oli tällöin 45 m/kuorma. Keuruulla siirtymiseen kului min/p- m3 siirtymisma tkan ollessa 35 m/kuorma. VERTAILU MUIHIN TUTKIMUKSIIN Verrattaessa tutkimustuloksia Metsätehon aikaisempiin tutkimuksiin on otettava huomioon, että kuormausolosuhteet ja nostureiden käyttäjien ammattitaito ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa saadut kuormausajat ovat hieman lyhyempiä kuin Metsätehon vuoden 1963 tutkimuksessa saadut (Metsätehon tiedotus 221). Tällöin 2 m kuorellisen kuusipaperipuun kuormaarninen erilliselle alustalle asetetulla k~hmainnosturilla vei aikaa yhdessä tutkimuskohteessa 2. 3 min/p- mj ja toisessa 2. 5 min/p- m3. Kuormausetäisyys oli likimain sama kuin esillä olevassa tutkimuksessa. Kuormausajan lyheneminen saattaa johtua nosturinkäyttäjien ammattitaidon paranemisesta. Metsätehon tiedotuksen 263 mukaan 2. 2 m kuorellisen kuusipaperipuun kuormauksen työmaa- aika oli autokohtaista kahmainnosturia käytettäessä kuormausetäisyydestä riippuen min /p- m3. Kuormausaika oli lyhin silloin, kun kuormausetäisyys oli 2 m. Saman tutkimuksen mukaan 4 1 m kuorellisen paperipuun kuormausaika oli min/p- m3. Edellä esitetyn perusteella näyttää siltä, kuin autokohtaisella nosturilla kuormaaminen tapahtuisi hieman nopeammin kuin erillisellä nosturilla kuormaaminen. Koska tutkimuksia ei ole suoritettu täysin rinnastettavissa olosuhteissa, ei Metsätehon tähänastisten tutkimusten kuitenkaan voida katsoa antavan riittävän luotettavaa kuvaa siitä, onko erillisen ja autokohtaisen hydraulisen kahmainnosturin välillä eroa kuorrnausajoissa. Vanhemmissa ruotsalaisissa tutkimuksissa (Mats Ekblom, Lastning av lastbil med grip- och gaffellastare, 1961) oli kuormauksen työmaa- aika erillisellä kahmainnosturilla kuormattaessa, kun kysymyksessä on yhtä suuri nosturi, hieman, enintään 5 10 % suurempi kuin autokohtaisella nosturilla kuormattaessa. Uudemman tutkimuksen mukaan (Per Linden, Lastbilslastning, 1964) ei kuormausajoissa erillisellä ja autokohtaisella kuormattaeaaa ole eroa. On ilmeistä e~tä, jos kuormausvarastoa järjestettäessä on otettu huomioon erillisen nosturin käytön asettamat vaatimukset eikä kuorrnattava auto joudu odottamaan erillisen nosturin kuormauspaikalle 3

4 .! ~'" ).. -:::_,: i--,,-!,_ - ' - :==- r:: :ll. \-~:~-,~ - -1 I '~_,) 1-!- j,_-~~~,-- --:/ 1-=1-=v -- 1 ~ 1---f1,- ~ r=:==-: 1---: ~-~ L )! ~J } i) / - Kuva 1. Esimer kkejä er illisen kuormaajan sijoituksesta varastoalueella kuormattavaan ajoneuvoon ja varast omuodostelmaan nähdeno siirtymistä eikä kuormausetäieyyksissä ole suuria vaihteluita, autokohtaisen ja erillisen kahmainnosturin välillä ei ole kuormausajoissa mainittavia eroja. Erillisen ja autokohtaisen n osturin edullisuutta ei kuitenkaan voida ratkaista yksinomaan tarkastelemalla kuormausaikoja. Erillisen nosturin etuna on pidettävä sitä, että sen ulottuvuus on parempi kuin autokohtaisen kahmainnosturin. Erillisellä nosturilla voidaan näin ollen esimerkiksi kuormata OJien ja kivikkoisten tms. paikkojen takana olevaa puutavaraa, jonka kuormaaminen autokohtaisella nosturilla edellyttäisi autotien rakentamista varastomuodostelmien viereen. Autoon asennetun nosturin paino aiheuttaa sekä auton kantavuuden että samalla kuorman koon pienenemisen nostaen siten kuljetettua yksikköä kohti laskettuja kustannuksia. Pieniä eriä keräil täessä autokohtainen taas on joustavampi kuin erillinen. Se on myös halvempi kuin erillinen, vanhan auton alustalle asennettu nos- 4

5 turi. Toisaalta taas erillinen nosturi voi olla yhteinen usealle autolle, jolloin autoa kohti lasketut pääoma.kustannukset pienenevät. On siis vaikeaa antaa yleispätevää vastausta kysymykseen, onko kahmainnosturin oltava erillinen vaiko autokohtainen. Paikallisista olosuhteista riippuu, kumpi nosturiyhdistelmä on edullisempi. Aimo Nikunen Metsäteho Review 6/1967 SEPARATE GRAB CRANE FOR LOADING TIMBER An account of tbe results of a study on loading pulpwood of fixed and varying size using a separate hydraulic grab crane, mounted on an ('lld truck. 5

6 M E T S Ä T E H O Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Rauhanka tu 15, Helsinki 17