a saus TASKUTTOMI LLA PROSESSOREI LLA VALMISTETUN PUUTAVARAN METSÄKULJETUS METSÄTERO 1/1983 TUTKIMUSAINEISTO Mikko Kahala

Transkriptio

1

2 MITSATIHON METSÄTERO a saus /98 TASKUTTOMI LLA PROSESSOREI LLA VALMISTETUN PUUTAVARAN METSÄKULJETUS Mikko Kahala t elytapa aiheuttavat eroja metsäkuljetuksen tuottavuute en. Tld.IUmlL kiiifte.e.e. tcv., kllu.oa. p!tm e.j.jm!tulla. va..f.rru..te.tun m k!l{;tuouun ja. J.!aha.tuiU.n me..t äkut j e.tllta.. Ko ne.e..e..t.i... e.n ja. ma.nu e.n ha.kkuun j ä.tkw e.n me..t äkut j e.tuk e.n a. j a.nme.ne.kiu.e.jtot yntyvät kuojtma.uk e.j.j.t> a.. Tcv., kllu.oma.n p!l.0 e.j.jmjuyl va.lrnå.i.lta.ma.n aha.tuiu.n kuojuna.!l on ' 7 % no pe.a.mpa.a. ktu.n ma.nu e.j.jti ha.ka.tun J.!aha.tuiU.n kuojtma.ll. Lyhyen, m k!l{;tupuun kuojtma.!l on tcv., kllu.om<.e.n p!tm e.j.jm!ue.n j ä.tkw e.j.j ä me.täkutje.tuke.j.ja % h.{;taampa.a. ktu.n ma.nua.e.j.jti ha.ka.tun a.joujta.n va.jtte.e.n kcv.,a.tun ktu.tupuun kuojtma.!l. EJto CU.he.utuu tcv.,kllu.om<.e.n pjto e.j.j o!ue.n kuojtma.uk e.n ka.nna.lta huonota kcv.,a.uk e.n Ra.a.dlLta. TUTKIMUSAINEISTO m ktu.tupuun me..t äkut j e..tuk e.n koko naa.. ajan me.ne.kiu. on tcv., kllu.om<.e.n pjto.t> e.j.jm!ue.n j ä.tke.e.n 5 ' 7 % UUJte.mp<. ja. aha.tuiu.n 7 0 % p<.e.nemp<. ktu.n ma.nua. e.n ha.kkuun j ä.tke.e.n. Ko n ee ll isen hakkuun jälkein e n me t säku lje tu s on mon il t a os in erilaista ku in manuaal i sen ha kkuun jälke ine n me t säku lje tu s. Eroja aiheuttavat mm. puutavaramu odos t elmien erilain e n koko ja s i jai nti kuo rmauksen ka nnal t a ja pää t e hakkuissa p ienemp i ajourien väli. Lisäksi mon i toimikon een t yy pp i ja puiden käsi ttaulukko Tämä tutkimus k äs ittelee taskuttomien prose s sorien ( " häntäprosessorit", "kasettiprosessorit " ) työ jäljen v aikutusta metsäkuljetuksen ajanmenekkiin. Aiemmin on julkaistu vast a ava tutkimus taskullisten monitoimikone iden jälkeises t ä met säku lj etuksesta (Me t s ät e hon se l ost e 7 /979). Tässä tutkimuksessa e i k ä s i t ellä kuo r main p r osesso rie n Tutkimu s ta ovat j ä lke ist ä met säkulj e tus t a. pyy t ä neet mets ä kul j etuksen maksusopijapuolet. Sopijapuolten nimimin ä tutkimusta seurasiv at J. Pöll ä nen j a T. Rautanen. Tutk imu saineis t ot kerättiin huhtimarrask uu ssa 98 Osuu skunta Metsäliiton ja Oy Wilh. Schauman Ab : n t yömailla. Aineistoja kerättiin Kockums 8 55, Marttiini ja Rottne Snoken prosessorien jälkeisestä met säkuljet uksesta. Prosessoreissa ei ollut pitkäu lotteisia kuorma imia. Tutkimusaineisto selviää tau lukosta. Tutkimusaineistot kerättiin l umettomista olosuhteista. Kaikki työmaat olivat avohakkuita tai niihin rinnas tettavia. Tutki rusai nei sto Puutavaralaji Tiheys. m/00 II ajouraa Ajouraväli kuitupuu Ev ijärv i " kui tupuu LokOIIO 98 Liperi kui tupuu Rottne Blondin Loiaaa kuitupuu Ponsse Juuka kuitupuu Traktori Työooaa Kockuoas 8 55 Kocku s 850 Kouvola m kuitupuu Mi ni Bruunett Kuortane Va l et 870 CK Martti ini Rottne Snoken Yht. Aineisto Maastoluokka Honitoi ikone määrä, m

3 kuora_fusa i ka. in/..' m kui tu juu taskut omien pr sessorie jllkeen m kuitu juu manua lisen hak uun jälk ien ahotukki taskuttoo en prose sori en j " lkeen jälkeen ahotukki manuaal i' n hakkuu.0,, "'.5.0 "" ' ',., "' r.. r... ::..:::.:::.: r.0 r Tiheys, m 00m ajouraa Kuva. Kuo rmausai ka (sisältää myös järjestelyajat. ja kuormausajoajan. kaikki ilman keskeytyksiä) TUT Kl MUSTU LO KSET Koneellisen ja manuaalisen hakkuun jälkeisen metsäkuljetuksen ajanmenekkierot syntyvät kuormauksessa ja kuormausajossa. Tyhjänäja kuormattunaajoon sen paremmin kuin purkamiseenkaan hakkuun suoritustapa ei vaikuta. Taskuttoman prosessorin valmistaman sahatukin kuormaus on selvästi nopeampaa kuin miestyönä valmistetun sahatukin kuormaus. Ero kuormausajassa on samassa aj ouratiheydessä % monitoimikoneen jälkeisen kuormauksen hyväksi (kuva ja taulukko ). Ero aiheutuu lähinnä siitä, että koneellisesti valmistettu on kasattuna ajouran varressa, kun se manuaalisessa hakkuussa jää levälleen. Taskuttomien prosessorien valmistaman sahatukin kuormaus nopeutaulukko m kuitupuun ja sahatukin suhteellinen kuormausaika taskuttomien prosessorien jälkeisessä metsäkuljetuksessa. (00 vastaavan puutavaralajin kuormausaika manuaalisen hakkuun jälkeeri Tiheysluokka m kuitupuu Sahatukki tuu suunnilleen saman verran kuin vastaavaa ulottuvuutta olevien taskullisten prosessorien (esim. LokomoÖsa 705) valmistaman sahatukin kuormaus. Lyhyen, m kuitupuun kuormaus on taskuttomien prosessorien jälkeisessä metsäkuljetuksessa selvästi hitaampaa kuin manuaalisen hakkuun jälkeisessä. Kuormaus hidastuu uranvarsitiheyden mukaan 7 59 %. Suhteellinen hidastuminen on sitä suurempaa, mitä parempi on uranvarsitiheys. Kuormaus hidastuu ensisijaisesti siksi, että prosessorit ovat taskuttomia. Lyhyen kuitupuun kasausmuodostelmasta tulee silloin helposti huono, kun pölkyt putoavat yksi kerrallaan kasaan suhteellisen korkealta. Taskullisten prosessorien jälkeisessä lyhyen kuitupuun metsäkuljetuksessa t ällaista kuormauksen hidastumista ei ilmennyt, vaikka silloinkin kasausmuodos t elman laatu on yleensä huonompi kuin manuaalisessa hakkuussa. Monitoimikoneen kuljettaja voi vaiku ttaa kuormausmuodostelman laatuun, mutta liian huolellinen pölkkyjen asettelu alen taa helposti prosessorin tuottavuutta. Koneellisen puutavaranvalmistuksen jälkeisessä me tsäkuljetukse ssa ajouraväli avohakkuussa on yleensä kapea, 8 5 metriä (ks. taulukkoa ). Lyhyen kuitupuun manuaalisessa hakkuu ssa se on yleensä selväs ti leveämpi, 0 0 me tri ä. Sahatukin ja pitkän kuitupuun manuaalisen hakkuun jälkeisessä metsäkuljetukses s a ajouraväli on us eimmi ten 5 0 metriä, joskin runsaspuu s tois issa

4 Metslikul j etuks tehoaika, in/ ', ' "' taskutto ien pros ssorien j lkeen manuaal i en hakku< n jälkeen m ) r Ajomatka, J Tiheys, m 00 m ajouraa Kuva. Metsäkuljetuksen tehoajanmenekki. avohakkuuolosuhteissa käytetään myös ns. laidasta ajoa, jolloin on jokseenkin samansuuruinen kuin konekorjuussa. yleisesti ajouraväli moni toimi Esitetyistä syistä aiheutuu, että monitoimikonekorjuun jälkeisessä metsäkuljetuksessa pintaalayksiköitä korjattavan puumaaran pitää olla kertainen, jotta päästäi Sn samaan uranvarsitiheyteen kuin manuaalisen hakkuun jälkeisessä metsäkuljetuk sessa. Toisaalta sahatukin koneellisen hakkuun jälkeisen huonomman ajotiheyden vaikutusta lieventää se, että puutavara on kasattuna ajouran varressa. Lyhyen kuitupuun yksittäiset kuormausmuodostelmat taas ovat puumäärältään suurempia kuin vastaavat muodostelmat samassa tiheydessä manuaalisen hakkuun yhteydessä. Kuvissa ja esitettävät taskuttomilla prosessoreilla valmis t e tun puutavaran metsäkuljetuksen ajanmenekit perustuvat sahatukin '... '""' ', '...'' ' ",., ' u taskut te i en pros ssorien j älkeen nanuaat i en hakkuo n jälkeen 50 _, m... r r r ' r ' Ajomatka, Tiheys 00 ajouraa Kuva. Metsäkuljetuksen tehoajanmenekki. m kuitupuu

5 osalta. m :n kurmankokoon ja m kuitupuun osalta. m :n kuormankokoon, jotka olivat aineiston keskimääräiset kuormankoot. Purkamisen samoin kuin tyhjänä ja kuormattunaajonkin osalta on käytetty tutkimuksen mukaisia keskimääräisiä aikaarvoja, jotka sekä tasoltaan että rakenteeltaan vastaavat aiempien tutkimusten tuloksia. m kuitupuun metsäkuljetuksen ajanmenekki on taskuttomien prosessorien jälkeen samassa ajotiheydessä ajomatkan mukaan 5 7 % suurempi kuin manuaalisen hakkuun jälkeen (taulukko ). Vastaavasti taskuttomalla prosessorilla valmistetun sahatukin metsäkuljetus on 7 0 % nopeampaa kuin manuaalisesti valmistetun sahatukin metsäkuljetus. Mitä huonompi ajotiheys on, sitä pienemmäksi supistuu suhteellinen ajanmenekkiero manuaalisen hakkuun jälkeiseen metsäkuljetukseen nähden sekä a että m kuitupuuta ajettaessa. Nykyinen suuntaus puutavarataskujen poisj ät tämiseen "varsinaisista" prosessoreista, joissa karsintakatkontaelin on puutavaran käsittelyvaiheessa suhteellisen korkealla maanpinnasta, hankaloittaa kasausmuodostel Metsäteho Review TAULUKKO m kuitupuun ja sahatukin suhteellinen ajanmenekki taskuttomien prosessorien jälkeisessä metsäkuljetuksessa. Tiheyslk.. (00 vastaavan puutavaralajin metsäkuljetuksen ajanmenekki manuaalisen hakkuun jälkeen) Ajomatka. m m kuitupuu Sahatukki mien huononemisen takia lyhyen, m ja m kuitupuun metsäkuljetusta. Sahatukin ja ilmeisesti myöskään pitkän kuitupuun metsäkuljetuksessa tällaista hankaloitumista ei tapahdu. Jos prosessoriosa on karsintakatkontavaiheessa lähellä maanpintaa, kuten kuormainprosessoreissa, kuormausmuodostelmat on mahdollista tehdä laadullisesti hyviksi. /98 FOREST HAULAGE OF TIMBER PREPARED BY POCKETLESS PROCESSORS The forest hauage of m pupwood and sawogs prepared by pocketess processors s reviewed. There were differences in the time expenditure on forest hauage done after mechanica c utting and manua cutting. These differences were caused by oading. The oading of sawogs prepared by pocketess processors was % faster than that of sawogs cut manuay. The oading of short, METSÄTEHO m pupwood after mechanica cutting was 7 59 % sower than after manua cutting and bunching aongside the strip road. The difference was due to the poor bunching quaity produc ed by pocketess processors. After mechanic a c utti ng the tot a time expenditure on the forest hauage of m pupwood was 5 7 % greater and that of sawogs 7 0 % smaer than a fter manua cutting. SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLimO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opasiinsilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin (90) 00 HELSINKI 9 PAINOVALMISTE